PDF-Merikanto

[Kalliolle, kukkulalle; sov., naiskuoro]
► 1907. Kansanlaulusovitus.
[Kalliolle, kukkulalle, ruotsi (Högt på kullen uppå åsen); sov., naiskuoro]
[Kangasalan tunnelmaa]
► 1923. Piano. Julkaistu näköispainoksena julkaisussa Kangasalan joulu 1964.
[Kansakoululaisten laulu]
► 1910. Unisonokuoro. Teksti J. V. Virkkala.
■ Yksinkielin kaikin lauluun yhtykää!
[Kansakoulun laulu]
► 1910. Unisonokuoro. Teksti Olli Vuorinen.
■ Me Suomi-äidin lapsoset
[Kantaatti J. V. Snellmanin muistolle]
► 1906. Lausuja, seka- ja naiskuoro ja orkesteri. Teksti A. V. Koskimies.
■ In memoriam J. V. Snellman. J. V. Snellmanin muistolle. Nyt kutsu kulkee halki maan
[Kappaleet, piano (Nuottikirja III)]
► 1888-1889. Piano. Opiskeluaikojen harjoitusvihkossa olevia nimettömiä kappaleita.
[Kappaleet, piano, E-duuri (13.3.1888)]
► 1888. Piano.
[Karjalainen marssi]
► 1906? Mieskuoro. Teksti Ilmari Calamnius. Vuonna 1941 julkaistu pianosovitus on Aarre Merikannon
tekemä.
■ Kas kuinka laaja on Laatokan laine. Laatokan marssi
[Karjalan jääkärien marssi; sov., piano]
► 1919. Julkaistu kokoelmassa Suomen Armeijan kunniamarssit I-V.
[Karjalan Kaartin rykmentin marssi; sov., piano]
► 1919. Julkaistu kokoelmassa Suomen Armeijan kunniamarssit I-V.
[Karjalan termäsill’]
► 1919? Sekakuoro (tai lauluääni ja piano). Teksti Matti Väisänen ja Iivo Marttinen. Toisen maailmansodan
jälkeisissä laulukirjoissa laulu esiintyy yleensä alkusanojen mukaisella nimellä Karjalan
termäsill’, mahdollisesti ulkopoliittisista syistä, koska laulun alkuperäinen nimi on ollut Vienan-
Karjalaisen laulu. Tähän on valittu julkaisuissa normaalisti esiintyvä nimenmuoto.
■ Vienan-Karjalaisen laulu. Vienankarjalaisen laulu
[Ken lienet elämän matkamies]
► 1909. Unisonokuoro. Teksti nimimerkki ”Säde”.
[Ken Luojan töitä tarkastaa]
► 1900. Sekakuoro. Teksti Simo Korpela.
Yhtenäistetty Oskar Merikanto 35