lehti 1/2008

2 Vaihtoehto EU:lle 1/2008PÄÄKIRJOITUSSuomessakeskustellaan?Hienoa, että Suomessa keskustellaan. Nimittäin politiikasta.Tai pikemminkin ainakin poliitikkojen yksityiselämästä.Mikäpä siinä toisaalta – ihmisiähäntässä ollaan, inhimillisine piirteinemme.Ja näin pienessä maassa päättäjien yksityiselämänkoukeroiden voi katsoa olevan osa taitoa hoitaamyös valtiollisia asioita, joten ehkä julkisuus ja mediatässä asiassa toiminevat vallan vahtikoirana tehtävänsämukaisesti.Mutta sitten on se asioiden vakavampikin puoli,joka tuntuu jäävän mediaseksikkään julkkispolitikoinninvarjoon. Samaan aikaan kun lööpit kirkuvatsiitä kuka soitti kenelle ja missä tarkoituksessa,kulissien takana käsitellään poliittisesti kauaskantoisiapäätöksiä, sopimuksia ja linjauksia. Kun politiikastaviimeksi keskusteltiin siten, että se mahdollistimyös tavallisen tallaajan osallistumisen politikointiin,eli yhteisten asioiden hoitoon, oli lopputulosilmeisen väärä, koska sittemmin julkinen keskusteluon vaiennettu jokseenkin olemattomiin. Ranskan jaHollannin kansanäänestyksissä kaatunut Euroopanunionin perustuslaillinen sopimus osoitti Suomeneduskunnalle sen, että parempi hoitaa nämä hommatpois alta ilman sen suurempaa kansalaiskeskusteluaniin päästään helpommalla. Niin näyttäisi tapahtuvantälläkin hetkellä, sillä EU:n perustuslaillisen sopimuksenratifiointi etenee kaikessa hiljaisuudessavallan salamyhkäisissä kabineteissa. Neuvoa-antavakansanäänestys suurissa poliittisissa kysymyksissäkyllä sähköistäisi poliittista ilmapiiriä ilman yhtäkäänkännykkälaturia.Surullista myös lienee se, että monen kansalaisjärjestönja ahkeran kansanedustajankin työ jää patriarkaalisenpallottelun varjoon.★ ★ ★Suomen tämän hetkisinä uhkamalleina voidaan nähdäväestön ikääntymisestä syntyvä hoivavastuun kasvaminensekä globaalien maailmanmarkkinoiden ailahtelevuus,joka ravisuttaa työelämää järeämminkuin koskaan aikaisemmin. Myös yhteiskunnassakasvava eriarvoisuus lisää erilaisia uhkamalleja jarepii hajalle pohjoismaisen hyvinvointimallin ansioistasaavutettua eheyttä ja yhteiskunnallista turvallisuutta,jonka yhtenä kulmakivenä on ollut nimenomaankansalaisten osallistumismahdollisuus itseäänkoskevaan päätöksentekoon. Siksipä lienee tuokansanäänestyksenkin järjestämisen mahdollisuuson lainsäädäntöömme rukattu.★ ★ ★Elämme jatkuvassa muutoksessa, mutta muutokseensopeutumista eisaavuteta hiljaisuudella.Muutokseen sopeutumistaei saavutetamyöskään eristäytymällä,mutta mitenrakentaa yhteistä, sosiaalisestikestävääunionia, jos painoarvoltaanraskauttavatpuheenvuorot sallitaanvain harvoille javalituille?Mirva TossavainenVEU:n puheenjohtajaYmpäri Eurooppa on ollut mielenosoituksia EU:n epäoikeudenmukaista politiikkaa vastaan.EU edistää palkkojen jatyöehtojen polkumyyntiäKun Suomi ja Ruotsi liittyivätEU:hun 1990-luvun puolivälissä,niin valtaeliitit -mukaan lukien jäsenistänsäetääntyneet ay-pohatat - vakuuttivatmeille että EU-jäsenyydenmyötä kaikki vainparanee. Niitä jotka varoittivatmm. ay-oikeuksien kaventumisestakohdeltiin valtajulkisuudessakun he olisivatolleet jonkinlaisia kylähullujatai ainakin pahansuopaisiavalehtelevia bolsevikkejä.Mutta tästä huolimattaenemmistö niin SAK:nkun sen ruotsalaisen vastineenLO:n rivijäsenistä äänestivätEU-jäsenyyttä vastaan.Tätä taustaa vasten onkiinnostavaa tutustua ns.Vaxholmin tapaukseen. Keväällä2004 Vaxholmin kuntasolmi sopimuksen Balticnimisen rakennusyhtiönkanssa koulun rakentamisesta.Sopimuksessa edellytettiin,että Baltic solmisi työehtosopimuksenruotsalaisenay-järjestön kanssa, elikäytännössä Ruotsin rakennusliitonkanssa. Todettakoonettä pian tämän jälkeenBaltic antoi urakan käytännöntoteuttamisen latvialaiselletytäryhtiölleen Lavalille.Ja Laval vuorostaan karauttitietoisesti neuvottelutkarille, ja kieltäytyi solmimastaruotsalaista työehtosopimusta.Näin jopa vaikkaRuotsin rakennusliitto olivalmis sopimaan työehtosopimuksen,joka ei olisi sisältänytmitään lukkoon lyötyäpalkkatasoa. Eli käytännössätämä olisi merkinnyt sitä,että Laval ei olisi tarvinnutmaksaa silloista Tukholmanalueen rakennusmiehen keskituntipalkkaa(145 kruunua),vaan olisi voinut maksaaRuotsin rakennusliitonkansallisen työehtosopimuksenmukaista minimipalkkaa(109kruunua). MuttaLaval piti koko tämän prosessinläpi härkäpäisesti kiinnisyksyllä 2004 solmimastansalatvialaisesta työehtosopimuksesta.Josta vain todettakoonettä se antoi Ruotsissatyöskenteleville latvialaisillerakennustyömiehilleruhtinaallisen 35 kruununtuntipalkan! Eli Suomenmarkoissa noin 22,75!Ja tätä asiain tilaa vastaanRuotsin rakennusliitoja monet muut ammattiliitotreagoivat asettamalla Vaxholminkoulutyömaan saartoon.Minkä jälkeen siis niin Lavalkun Latvian hallitus haastoivatRuotsin EU:n tuomioistuimeneteen. Ja vain muutamapäivä sen jälkeen, kunEU:n perustuslain “uusi” versiooli syntynyt, EU:n tuomioistuinlöi lukkoon ettei koulutyömaataolisi saanut asettaasaartoon. Tämä tuomiotuli 17.12.2007.Palkat ovat jääneet jälkeentuottavuudesta EU:ssaTuomiossaan EU:n tuomioistuinsinänsä sanoo ettätietyissä oloissa työtaistelutoimetovat sallittuja. Muttavain jos käytetyt keinot ovatkohtuullisia suhteutettunasiihen tilanteeseen jota niilläpyritään korjaamaan. Se ettäLaval maksoi latvialaisille työläisilleennoin 24% paikallisestakeskipalkkatasosta eisiis EU:n tuomioistuimenmielestä ollut ainakaan tarpeeksikohtuutonta, jotta seolisi oikeuttanut ruotsalaisiaammattiliittoja ryhtymääntyötaistelutoimenpiteisiin!Että tämä tuomio avaakaikki portit kohti palkkojenja työehtojen polkumyyntiäon täysin selvää. Tämän johdostamm. Ruotsin entinensosialidemokraattinen terveysministeriMorgan Johanssonon asettunut vaatimaanVaxholmin tuomionpurkamista ehdoksi sille ettäRuotsi hyväksyy EU:n uudenperustuslain. Rohkeneekohanyksi ainoakaan SDP:npuheenjohtajaehdokkaistayhtymään tähän vaatimukseen?Eri asia sitten on, ettäkosolti muita syitä hylätäEU:n perustuslaki, kutenmm. siihen sisältyvä velvoitelisätä sotilaallista varustautumista.STIG LÅNGVaihtoehto EU:lle-lehtiJulkaisija: Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ryPäätoimittaja: Mirva TossavainenOsoite: Mäkelänkatu 15, 00550 HelsinkiPuh. (09) 682 3422,Sähköposti: veu@co.inet.fi,www-sivut: www.veu.fiPankki: Sampo 800015-926663Painopaikka: Kangasalan Lehtipaino OYSuomessa palkkojen osuusbruttokansantulosta on laskenutkoko EU-jäsenyydenajan erittäin voimakkaasti.Vaikka kehitys on Suomessapalkansaajien kannaltaollut epäsuotuisaa, niin seon ollut sitä myös koko EUalueella.EU:n nykyisissä jäsenmaissapalkkojen osuus bruttokansantulostalaski vuosina1995-2007. Jakson alussase oli 59,6 prosenttia, lopussa57,1 prosenttia. Euroalueellapalkkojen osuus supistuivielä jyrkemmin, 59,4prosentista 55,8 prosenttiin.Monet ay-liikkeen jäsenetihmettelevätkin, että mikätolkku ammattiyhdistysliikkeenjohdolla on ollut ajaaEU-jäsenyyttä ja selitelläparhain päin työntekijöidenkannalta vahingollista kehitystä.

4 Vaihtoehto EU:lle 1/2008Kaksi päivää maailmanparannusta ja musiikkiaSuomen sosiaalifoorumi valtaa Tampereen 17.-18.5.Toukokuussa Tampereellekokoontuu lähes 100 kansalaisjärjestöäja muita oikeudenmukaisemmanmaailmanrakentamisesta kiinnostuneitatoimijoita. Sosiaalifoorumintarkoituksena on toimiaavoimena keskusteluareenanaja koota ihmisiä yhteenmiettimään vaihtoehtojauusliberalismille ja rahanvallalle. Suomen sosiaalifoorumi-tapahtumajärjestetäännyt seitsemättä kertaa ja ensimmäistäkertaa valtakunnallinenfoorumi liikahtaapääkaupunkiseudun ulkopuolelle.Sosiaalifoorumin tapahtumapaikkoinatoimivatTyöväenmuseo Werstas (VäinöLinnan aukio 8), joka sijaitseeTampereen keskustassaidyllisessä Finlaysonin tehdasmiljöössäsekä Vanha kirjastotalopuistoineen (Keskustori4).Toisenlainen maailmaon mahdollinen!Tänä vuonna Suomen sosiaalifoorumissa,SSF, on luvassayhteensä noin 70 keskustelutilaisuuttaja työpajaa.Tämän vuoden sosiaalifooruminteemat keskittyvätajankohtaisiin kysymyksiinSuomessa ja maailmalla. Sosiaalifoorumissapohditaanmm. suomalaisen yhteiskunnanhyvin- ja pahoinvointia,työelämää, muslimien ja kristittyjenvuoropuhelua, ilmastonmuutostaarjen näkökulmastasekä eettistä kuluttamista.Suomeen kiinnittyvienaiheiden lisäksi tarkastellaanmm. Palestiinan ja Somaliannykytilannetta, Kiinanja Iranin kurdien ihmisoikeustilannettasekä Brasilianmaattomien maatyöläistenliikettä. Tilaisuuksiin ontulossa puhumaan myöskansainvälisiä asiantuntijavieraita.Keskustelutilaisuuksien lisäksiluvassa on kulttuurijamusiikkielämyksiä moneenmakuun. Lauantai-illallaon bileet KulttuuritaloTelakalla, missä foorumivä-Suomen sosiaalifoorumistarttaa tänä vuonna 17.-18.5. Tampereella lukusineri teemoin.Eri kansalaisliikkeidenyhteistyön tuloksena luvassaon tapahtumarikas viikonlopputasa-arvoisen jakeä tanssittaa Hiskias Möttöja Mojakka sekä tansanialainenreggaemuusikko JhikoMan. Myös Vanhan kirjastotalonpuistolava täyttyy sosiaalifooruminmusiikillisestaoheisohjelmasta. Oman lisävärinsäviikonlopun ohjelmaantuo myös lauantainaVäinö Linnan aukiolla järjestettäväTampereen Mahdolli-VEU mukana Sosiaalifoorumissasuuksien tori.Mikä sosiaalifoorumi?Suomen sosiaalifoorumi onosa kansainvälistä sosiaalifoorumeidenverkostoa, jokasai alkunsa Maailman sosiaalifoorumissaBrasilian PortoAlegressa vuonna 2001.Sosiaalifoorumi on erilaistenkansalaisliikkeiden yhteis-työn tulos ja prosessissa onmukana laaja kirjo erilaisiaryhmiä ja mielipiteitä. Sosiaalifoorumiprosessihuipentuuvuosittain järjestettäviintapahtumiin, mutta keskustelutja yhteistyö jatkuvatmyös tapahtumien ulkopuolella.Osallistu sinäkin, nähdäänsiis toukokuussa Tampereella!VEU on perinteisestiosallistunut Suomensosiaalifoorumiin.Kuva viime vuodensosiaalifoorumista.Kuvassa edessävasemmalle VEU:npuheenjohtaja MirvaTossavainen.demokraattisen yhteiskunnanluomiseksi. VaihtoehtoEU:lle tiedotuskeskus ry. onniin ikään mukana tapahtumassakeskustelutilaisuudellaEU:n perustuslaillisestasopimuksesta. Keskusteluakäydään sopimuksen sisällöstäja sen vaikutuksestaglobaalisti aina paikallistasolleasti. Mitä voimme kansalaisinatehdä rakentaaksemmeparempaa unionia,onko sopimuksesta hyötyä jakenelle, miten voimme sensisältöön vaikuttaa? Millaisiaovat kansalaiskamppailuntulokset muualla Euroopassasopimuksen suhteen.Tervetuloa toukokuussaTampereelle!Mirva TossavainenVEU:n puheenjohtajaMari TakaloSSF:n tiedottajaLisätietoja:Sosiaalifoorumin nettisivuiltawww.sosiaalifoorumi.fija Voima-lehden välissä 6.5.ilmestyvästä Sosiaalifoorumilehdestä.Euroopan sosiaalifoorumi Malmössä on ennennäkemätön tilaisuusSuomessa ei aina täysin ymmärretä,että Suomen sosiaalifoorumion osa samaakokonaisuutta Maailman sosiaalifooruminja eri maanosiensosiaalifoorumeidenkanssa. Nyt yhteys tulee kuitenkinkäsin kosketeltavaksi.Euroopan sosiaalifoorumi(ESF) on Suomessa toimivilleliikkeille, järjestöille ja aktivisteilletänä vuonna suuritapaus ainakin kahdestasyystä.ESF järjestetään 17.–21.9.Ruotsin Malmössä. Se onensimmäistä kertaa niin lähellä,että sinne on Suomes-ta erittäin helppo mennä.Malmöön tavoitellaankin jopa1000 suomalaista.Toiseksi tämän ESF:n poliittinenpainotus on pohjoismainenja tuo siten Euroopanliikkeiden yhteiseen keskusteluunmeille keskeisiäteemoja. Hyvinvointivaltio javahva ammattiyhdistysliikeovat Malmön agendan keskiössä.Muita teemoja ovat mm.ympäristö- ja siirtolaiskysymykset,vaihtoehtoiset talousmallit,tieto ja kulttuuri,rauha ja demokratia.Keski- ja eteläeurooppalaisilleliikkeille pohjoismainentasa-arvokeskustelu on hyödyksiniiden rakentaessa sosiaalisiavaihtoehtoja uusliberalismilleomissa poliittisissaympäristöissään. Samallatäällä saadaan näkökulmaaomaan toimintaanliikkeiltä, jotka ovat tottuneetahdasmielisen konsensuskulttuurinsijasta reippaaseenja avoimeen demokraattiseenväittelyyn. Malmössäavataan silmiä myös järjestelmiemmeheikkouksille, jotkatäällä hukkuvat usein itsetyytyväiseenhyrinään.ESF:stä keskustelu kulkeutuumyös Maailman sosiaalifoorumiinBrasilian Belemiinensi tammikuussa.ESF:n valmisteluissa onpantu painoa ay-liikkeen lähentämisellemuuhun kansalaisyhteiskuntaan.Voimienyhdistäminen suurpääomankasvavaa valtaa vastaanon tärkeää molemmille.Kansainvälinen ay-liike (ITUCja ETUC) on kehottanut maidenliittoja osallistumaansosiaalifoorumeihin, ja RuotsinLO tulee olemaan vahvastimukana ESF:ssa.Tärkeää Suomen valmisteluissaon myös yhteistyöVenäjän ja Baltian maidenliikkeiden kanssa. Se on keskeistämm. Itämeren ympäristöongelmiensuhteen.Euroopan sosiaalifoorumiinjärjestetään bussikuljetuksiaSuomesta. ESF:n seminaaritja tapahtumat onilmoitettava Malmöön 1.5.mennessä, joten nyt ehtii vielävarmistaa osallistumisentähän valtavaan jopa 30 000kansalaisaktiivin voimienkeskitykseen.Sampo VillanenpääsihteeriVasemmistonuoretLisätietoa ja yhteystiedotSuomen ESF-työryhmäänwww.sosiaalifoorumi.fiwww.fse-esf.org

Vaihtoehto EU:lle 1/2008 5Erikoistutkija Teuvo Junka:Suomen nettomaksuEU:lle vuonna 2006Vuonna 2006 Suomen välittömätEU-menot olivat yhteensä1 560 miljoonaa euroa(EU:n tilintarkastajienvuosikertomus varainhoitovuodesta2006. Euroopanunionin virallinen lehti C 273,15.marraskuuta 2007). KunEU:lta saatiin tuloja 1 238miljoonaa euroa, nettomaksuEU:lle oli 322 miljoonaaeuroa. Jos otetaan huomioonSuomen valtion talousarviostamaksetut maksutEuroopan Kehitysrahastolle,europarlamentin jäsentenpalkat, EU:n kansallistenasiantuntijoiden palkkauksetja EU-puheenjohtajuuskulut,nettomaksu oli 415 miljoonaaeuroa. Se on SuomenEU-jäsenyyshistorian suurinvuosittainen nettomaksu jakuvastaa uusista jäsenmaistavanhoille jäsenmaille aiheutuneitalisämenoja. EUpuheenjohtajuusaiheuttiSuomen valtiolle 52 miljoonaneuron menot vuonna2006.Tulli- ja muita nk. perin-teisiä omia varoja Suomimaksoi EU:lle vuonna 2006noin 130 miljoonaa euroa(netto). Arvonlisäveropohjaanperustuvaa maksettiin 247miljoonaa euroa ja bruttokansantuloonperustuvaamaksua 1 183 miljoonaa euroa.EU:lta Suomeen saatumaataloustuki oli 818 miljoonaaeuroa. Rakennerahastotuetolivat 317 miljoonaa jatuet tutkimus- ja kehittämistoimintaanja EU:n muihinsisäpolitiikan alaan kuuluviintoimiin noin 103 miljoonaaeuroa.MaataloustukiEU:n jäsenmailleen jakamissatuissa maatalous on edelleenhallitsevassa asemassa.Maatalouden osuus EU:ntukirahoista vuonna 2006 oli54 prosenttia. Rakennerahastotukienosuus 35 prosenttiaEU:n tukirahoista.Sisäiseen politiikkaan (tutkimukseen,ammattikoulutukseen,kuluttajansuojaan ym.)liittyvien tukien osuus oli 10prosenttia.Maataloustuen jakautumaajäsenmaiden keskenonkin syytä katsoa vähän tarkemmin.Eniten maataloustukea(yli 10 500 miljoonaaeuroa) EU maksoi vuonna2006 Ranskaan. Määrä oli yliviidesosa EU:n koko maataloustuesta.Seuraavaksi enitenmaataloustukea saivatEspanja, Saksa ja Italia; niistäkunkin osuus maataloustuestaoli yli 10 prosenttia.Englannin osuus oli 9 prosenttia.Asukasta kohti laskettumaataloustuki oli ylivoimaisestisuurin Irlannissa, 413euroa/asukas Seuraavinaolivat Kreikka, Tanska, Ranskaja Suomi. Ranskan maataloustukiasukasta kohti oli160 euroa ja samalla tasollaSuomen, Itävallan ja Espanjankanssa. Englannin saamamaataloustuki asukastakohti oli vanhojen jäsenmaidenpienin, noin 70 euroa.Suomen nettomaksu EU:lle vuonna 2006, milj. euroaMaksut EU:lleTullit, maatalous- ja sokerimaksut, netto* 130Arvonlisäveropohjaan perustuva maksu 247Bruttokansantuloon perustuva maksu 1 138Maksut yhteensä 1 560Tulot EU:ltaMaataloustuet 818Rakennerahastotuet 317EU:n sisäisen politiikan tuet 103Tulot yhteensä1 238Nettomaksu (maksut – tulot) - 322Suomen valtion talousarviosta maksetut maksutEuroopan kehitysrahastolle, europarlamentin jäsenten palkat,EU:n kansallisten asiantuntijoiden palkkauksetja EU-puheenjohtajuuskulut 93Nettomaksu edellisen jälkeen - 415Keskustan EU-vedätys jatkuu141-tuesta ei pidetty kiinni- LFA-tukeen toiveetMaatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) puolustiurhoollisesti eduskunnan kyselytunnilla 29.11.2007 Etelä-Suomenmaataloudelle ja kotimaisen elintarviketuotannonjatkumisen kannalta elintärkeän 141-tuen leikkaamiseenja lakkauttamiseen johtavaa neuvottelutulosta.Vasemmiston edustaja Valpas kysyikin aivan aiheellisesti,että kuinka monta tällaista torjuntavoittoa suomalainenelintarviketuotanto ja -jalostus enää kestävät?Vanhasen hallitus ja Suomen neuvottelijat eivät rohjenneetpunnita Euroopan unionin itse linjaamiaan periaatteita.Samalla romahti pitkällinen vedätys, jonka keskustarakensi EU-jäsenyyssopimuksen ”tulkinnan” varaan.Sen avulla selitettiin vuosia tuen olevan pysyvä. Nythallitus ja neuvottelijat tunnustivat, että tuki oli siirtymäkaudentuki. Tätä pidemmälle vedätystä ei enää voitujatkaa. Suomen EU-komissaari Olli Rehn vahvisti samantosiasian Turun Sanomien haastattelusta, kun hän totesi,että tiukka kansallinen neuvottelulinja olisi johtanuthuonompaan lopputulokseen. Laihasta ja huonosta lopputuloksestahuolimatta Rehn piti tärkeänä ”neuvottelupääomankeräämistä”.Olen ammattiyhdistysmiehenä oppinut jotakin neuvotteluista,tuloksista tai tuloksettomuudesta, mutta koskaanen ole puolustanut tappioita sillä, että sentäänneuvottelupääomaa karttui. Puhumme kyllä taistelukokemuksesta,kun olemme ajaneet tavoitteitamme yhdessäja saaneet voittoja tai kärsineet tappioita. Mutta josTurun metallityöpaikoilla olisin puhunut tappion hetkellä”neuvottelupääoman” karttumisesta, olisi minun pitänytjo ajat sitten pyytää poliittista turvapaikkaa Salosta taiKirkkonummelta.Ministeri Anttila rakensi kaikki vastauksensa kyselytunnillaluonnonhaitta- eli LFA-tuen varaan. Kun 141-tuki loppuu, LFA tulee tilalle. Tästä on jotakin jopakirjattu neuvottelupöytäkirjaan.Uskon kuitenkin, että keskusta pelaa nyt yhdellä ainoallakortilla, ajalla. Aiemmin maataloustuottajille ja elintarviketyöläisilleei kerrota totuutta, kansainväliset elintarvikekonsernittiesivät sen jo muutenkin, koska EU ontuotannon ja pääomien keskittämisen instrumentti. Maataloustuotantommeja elintarviketeollisuutemme rajunalasajon vuodet meille uskoteltiin, että 141-tuki jatkuu.Nyt kun tuki leikkautuu ja poistuu, uusi tarina on rakennettuLFA-tuen varaan.En ole maatalouden asiantuntija, vaikka pientilan poikaolenkin, mutta luotan paljolti EU:n maatalousvaliokunnanjäsenenä toimivaan keskustan Kyösti Virrankoskeen,joka tyrmäsi Verkkolehti Apilassa ministeriAnttilan johtoajatuksen, että osa 141-tuen menetyksistävoitaisiin korvata LFA-tuella. Meppi Virrankoski toteaa,että Etelä-Suomessa maksetaan jo nyt korkeinta lainsallimaa tukea, eikä uutta EU-rahaa siihen ole saatavissa.- LFA-tuki on myös peltoalakohtainen tuki, joka eisovellu nykyaikaisille kotieläintiloille. Toive tuen kehittämiseksikotieläintuki ei ole realistinen, koska unionipyrkii tuen irrottamiseen tuotannosta, sanoo EU-parlamentinmaatalousvaliokunnan jäsen.Neuvottelijoilla on kiire päästä pälkähästä. Saada tulos.Edellisen vedätyksenkokemusten perusteella viljelijätja elintarvikeväki eivättyydy enää neuvottelujajohtaneen ministerin sanaaneikä edes ”kirjauksiin”.Tämä on täysin ymmärrettävää,sillä juuri viljelijäeikä ministeri ottaamodernin tehomaataloudensuuret taloudelliset riskit jahaluaa tietää tulevat työehtonsa.Jyrki YrttiahoKansanedustaja (vas)* Netto tarkoittaa, että näistä kuluista on vähennetty EU:n Suomelle tilittämät keräyspalkkiot.

6 Vaihtoehto EU:lle 1/2008PUOLUSTUSVOIMATMarssiiko Suomen asevoimat kohti Natoa asejärjestelmienyhteensovittamisen kautta?Suomen armeijan aseistusyhteensovitetaan Naton kanssaSuomen asevoimien yhteensovittaminenEU:n ja ennenmuuta Naton asejärjestelmienkanssa alkoi samoihin aikoihin1990 luvun alkupuolellakuin EU-jäsenyydenkinvalmistelut. Merkittävin tuollointehty ratkaisu oli amerikkalaistenF-18 Hornet hävittäjienhankinta. Asejärjestelmienmuuttaminen tapahtuuaskel askeleelta kutenhivuttautuminen Nato-yhteyteenmuutenkin.Seuraavassa listaa 2000-luvulla tehdyistä eräistä hankinnoista.Rahallisesti nämähankinnat ovat yhteensä lä-hes 2000 miljoona euroa. Josotetaan huomioon, että osanäistä kalustohankinnoistakorvaa käyttökelpoista olemassaolevaa ja romutettavaksipäätettyä, mutta vääräänviitekehyksen kuuluvaakalustoa, nousee hinta ehkäkaksinkertaiseksi.Vuonna 2000 Suomenpuolustusvoimat tilasi 57kappaletta CV9030 rynnäkköpanssarivaunujahintaan210 miljoonaan euroa.Vuonna 2001 tilattiin 20kappaletta eurooppalaiseenAESD yhtymään kuuluvanNH Indrusties:in kehittämääja valmistamaa kuljetuskopteria,joiden hinnaksi muodostui350 miljoonaa euroa.Tilaus myöhästyy vuosikausiaja siksi on kunnostettunoin 4 miljoonalla eurolla MI8 koneita, jotta edes jonkinlainenpelastusvalmius edeskyetään säilyttämään.Vuonna 2002 tehtiin sopimus124 käytetyn Leopard2A4 vaunun tilauksesta SuomenPuolustusvoimille Saksastahintaan 100 miljoonaaeuroaVuonna 2004 tilattiin lisääRanger tiedustelulennokkeja100 miljoonalla eurolla.Vuonna.2004 puolustusministeriöteki päätöksenhankkia puolustusvoimillelisää 45 kappaletta CV9030rynnäkköpanssarivaunuja,jotka maksavat 120 miljoonaaeuroa.Vuonna 2005 päätettiinhankkia CASA C-295M kuljetuskoneita,joiden hinnaksituli 45 miljoonaa euroa.Vuonna 2005 tilattiinM270 MLRS raskas raketinheitinjärjestelmän57,6 miljoonallaeurolla.Vuonna 2007 tehtiin18Hawk Mk.66 hankinta käytettynäSveitsistä. Hinta on41 miljoonaa euroa.Vuosina 2007-2009 päivitetäänF-18 Hornet hävittäjiä90 miljoonalla eurolla.Vuonna 2007 raha-asianvaliokuntapuolsi F-18 Hornet– kaluston toisen ylläpitopäivityksenhankintaa, johonmenee 179 miljoona euroa.Vuonna 2008 on esitettyBUK-M:n korvaavaan uuteenaluetorjuntaohjusjärjestelmään400-500 miljoonaaeuroa.Vaihtoehto EU:lle hallitusMirva Tossavainen,puheenjohtajapuh.050-596 6930, email.mirva.tossavainen@uta.fiThomas Wallgren,varapuheenjohtaja,puh. k. (09) 241 3236,email.thomas.wallgren@helsinki.fiLeena Brunberg,puh. 050-539 5087, email.leena.brunberg@pp.inet.fiPäivi Eskola,puh. 040-7077 977,email. paivie@nic.fiStig Lång,puh. 044-312 2470, email.stiglang84@hotmail.comMauri Nygård,puh.0400-540 678,email. mnyg@pp.kpnet.fiTanja Pelttari,puh. 040-716 1982, email.tanjapelttari@suomi24.fiArto Viitaniemi,puh. 041-460 6916, email.arto.viitaniemi@kolumbus.fiJyrki Yrttiaho,puh. 050-553 6349, email.jyrki.yrttiaho@eduskunta.fiVarajäsenet:Gerd Söderholm,puh. 050-567 0279, email.gerdsoderholm@yahoo.comTeijo Virolainen,puh. 040-728 0465, email.tvirolainen@yahoo.co.ukRisto Hohenthal,puh. 040-542 5768, email.Risto.Hohenthal@vero.fiJarmo Mukkala,email.jarmo.mukkala@netti.fiElina Haapala,puh. 040-700 0715, email.elina.haapala@pp.inet.fiToimisto,puh. (09) 682 3422email. veu@co.inet.fiJussi Lilja, pääsihteeri,puh 0400-722 706,email. jussi.lilja@iki.fi

Vaihtoehto EU:lle 1/2008 7EU:n kilpailupolitiikka johtaapalvelujen yksityistämiseenVantaan sosiaali- ja terveyslautakuntateki joulukuussapäätöksen Peijaksen sairaalanyhteydessä toimivan perusterveydenhuollonpäivystyksenyksityistämisestä.Lautakunta teki päätökseensäyksimielisesti. KokoomuksestaVasemmistoliittoonkaikki puolueet kannattivattätä tähän mennessä suurimmaksisanottua yksittäistäkunnallisen perusterveydenhuollonyksityistämisoperaatiota.Päivystystoiminta päätettiinantaa MedOne Oy:lle, jokaon ylikansallinen terveydenhoitoalallatoimiva pörssiyhtiö.Se tunnetaan terveydenhoitoalanvuokratyöntekijöitä- lääkäreitä ja sairaanhoitajia– välittävänä yhtiönä,jolla ei ole omia sairaaloitaeikä välineistöä. Se toimii lähespoikkeuksetta julkisissatiloissa, julkisten laitostenvälineistöllä ja hyödyntäentoiminnassaan myös julkisensektorin palkkalistoilla olevaahenkilökuntaa.MedOnella on toimintaa jonoin 300 kunnassa ja se pyrkiikoko ajan laajentamaanreviiriään. Kyse on yksityistenterveyspalvelujen markkinoidenlaajentamisesta,joka on myös EU:n niin sanotunkilpailupolitiikan avainkysymys.Kuinka vuokralaisestatulee isäntäKuten tunnettua maassammesanotaan olevan lääkäripula.Erityisesti lääkäreistäon pula silloin kun puhutaanjulkisesta sektorista ja kuntienterveyskeskuksista. Sensijaan vuokralääkäreistä eiole pulaa, vaan niitä löytyyJulkiset terveyspalvelut ovat uhattuina Suomessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.aina, kun kunta on valmismaksamaan puolitoista -kaksi kertaa suuremman hinnan,kuin mitä oma lääkärimaksaisi.MedOne Oy on havainnuttämän markkinaraon ja rekrytoiaktiivisesti palvelukseensalääkäreitä myös julkiseltasektorilta. Näin syntyypula lääkäreistä julkisellesektorille ja samanaikaisestivuokralääkäritarjontaajulkiselle sektorille. Tiedossaon myös se, että MedOnenkaltaiset yhtiöt tarjoavatmuun muassa päivystystoimintaanvuokralle lääkäreitä,jotka ovat työssä julkisellasektorilla.Tämän mahdollistaa vainse, että kunnissa on toimijoita,joko virkamiehiä tai päättäjiätai molempia, jotka ovatalttiita tällaiselle toiminnalle.Toisin sanoen haluavatyksityistää kunnallisia palveluja.Vantaan tapauksessa,joka on kuvaavaa tässäsuhteessa, MedOne oli jo ennenyksityistämispäätöstätunkeutunut lääkäripulanvarjolla Peijaksen terveyskeskuspäivystyksensuvereenik-si toimijaksi. Myös päivystyksenvastaavaa ylilääkärisiirtyi MedOnen palvelukseen.Kaikkiaan 70 prosenttialääkäreistä oli MedOnenvuokralääkäreitä.Epämääräisen kilpailutuksentuloksena MedOne nappasiPeijaksen päivystystoiminnanitselleen. Ja mikä olinapatessa, kun kaupunki eiosallistunut kilpailuun omallatuotannollaan ollenkaanja muilla toimijoilla ei MedOnenylivertaisesta kokemuksestaja vuokralääkäritoiminnankautta sisään ajetustasysteemissä johtuen ollutmitään mahdollisuutta pärjätäkilpailussa. Hintavertailuatehtiin toimintaan aikana,jolloin valtaosa lääkäreistäoli kalliita vuokralääkäreitä.Kaupungin omaan toimintaanvertailua ei tehty eikävoitukaan tehdä.Yksityisen edullisuuson harhaaYksityisten palvelutuottajientoiminta ei ole kokonaistaloudellisestiedullisempaakuin julkinen toiminta. MedOneOy perustaa toimintansapitkälti veronkiertoon.Yhtiön osakkaina Suomessaon erittäin paljon lääkäreitäja lääkäreitten omistamiayhtiöitä. Yhtiö houkutteleelääkäreitä palveluksensa sillä,että he saavat nostaa tulonsapääomatuloina. Helsinginkauppakorkeakoulunvero-oikeuden professoriHeikki Niskakangas kritisoitätä aiheellisesti taannoinHelsingin Sanomissa.Pääomatuloja voi esimerkiksiosinkoina nostaa jopa90 000 euroa verottomanavuosittain. Kunnat eivät saaminkäänlaisista pääomatuloistaveroja ollenkaan. Näinollen MedOnen ja muidenvastaavien yritysten toimintatulee kokonaistaloudellisestiyhteiskunnalle ja erityisestikunnille kalliiksi, koskane jäävät paitsi verotuloja,joita omilla palkkalistoillaolevilta lääkäreiltä saataisiin.Tämä epäterve verokeinotteluon luotu palvelemaanEU:n palvelukaupan vapauttamistaja yksityisten toimijoidenauttamiseksi valtaamaanjulkiset terveyspalvelutitselleen.Muistamaksaajäsenmaksusitällevuodelle.Mäkelänkatu 15,00550 Helsinki

EU-kielteisyys lisääntymässäElinkeinoelämän ValtuuskuntaEVA:n Vuoden 2008kansainvälisen arvo- jaasennetutkimus “Kenenjoukoissa seisot?” osoittaaEU-kriittisyyden lisääntyneensuomalaisten keskuudessa.Kolmekymmentäviisiprosenttia suhtautui kielteisestijäsenyyten ja melkeinjoka viides (19 %) kannattiEU:sta eroamista.Myös EU:n säädöksiin eioltu tyytyväisiä. Yli kaksikolmasosaa eli 79 prosenttimielestä EU-jäsenyys pakottaasuomalaiset noudattamaanmonia sellaisia normejaja säädöksiä, joita eihaluta eikä tarvita.Kaikkiin kolmeen kysymykseenja ylipäätänsäEU:hun suhtautuminen onmuuttunut kielteisemmäksivuosi vuodelta. Kielteisyys onlisääntynyt varsinkin EU-jäsenyydenalkuajoista.Voidaankin ajatella, ettäkun EU:n jäsenyyden todellisetseuraukset alkavat tullaesiin kielteisyys jäsenyyttäkohtaan kasvaa. EU:n politiikkaon myös koventunutvuosi vuodelta ja yhä läpinäkyvimminse ajaa vain pieneneurooppalaisen eliitinetuja muiden ihmisten kustannuksella.On myös huomioitavaa,että kauniit puheet ja lupauksetennen Suomen liittymistäEU:hun ovat osoittautuneettoinen toistensa jälkeenperäättömiksi.Miten käy siinä vaiheessa,kun enemmistö suomalaisistahaluaa ehdottomasti erotaEuroopan Unionista? Tilanneei välttämättä ole kovinkaukana tulevaisuudessanykyisellä EU:n linjalla.Onko siinä vaiheessa vieläSuomen poliittinen eliitti hengeenja vereen EU:n puolella?Tämä jää nähtäväksi.Ari SardarVaihtoehto EU:lle tiedotuskeskus ry:nVuosikokouslauantaina 24.5 klo 11.00Helsingin Kirvesmiesten tiloissa Mäkelänkatu 8, HelsinkiKokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.Ne jäsenet, jotka haluavat käyttää äänioikeuttaan kokouksessa, onsääntöjen mukaan ilmoitettava osallistumisestaan VEU:n toimistoonkaksi viikkoa ennen kokousta.Tervetuloa!HallitusAllekirjoitaadressiinternetissäEU:nperustuslakiavastaanosoitteessa:http://www.adressit.com/eulait