TEP-tiedote 1/2010 - Tekniikka elämää palvelemaan

TEP-tiedote 1/2010TEEMA: Suomen energiaratkaisutTekniikka elämää palvelemaanTekniken i livets tjänstTechnology for life

SisällysluetteloEnemmän vähemmällä 3Jouko NiemiKööpenhaminan ilmastokokous - uusiutuvan energian näytös 5Ari LampinenYdinvoiman kasvihuonepäästöistä 10Claus MontonenGordon Edwards - yhteenveto Suomen vierailusta 12Marjatta NäätänenYdinvoiman riskit tuotantoketjun eri vaiheissa 14Matti SaarnistoSähkömarkkinat ja ydinvoima 16Jouko NiemiSuomen ydinvoimaratkaisun kansainvälisiä ulottuvuuksia 18Marjatta NäätänenUusiutuvan energian käytön kunnallispoliittinen edistäminen 20Ari LampinenTEP toimii 30Risto KekkonenEtukannen kuvassa aurinkopaneelikate asuinrakennuksissa Malmössä. Nämä tehtiinmahdollisimman näkyviksi tarkoituksella, sillä Malmön kaupunki haluaa, että uusiutuvanenergian tuotanto näkyy katukuvassa. Malmön kaupungin tavoitteena on siirtyä 100-prosenttisesti uusiutuvan energian käyttöön vuoteen 2030 mennessä.Takakannen kuvassa aurinkopaneeleilla vuorattu Malmön ammattikorkeakoulunrakennus.Julkaisija:Tekniikka elämää palvelemaan ryTekniken i livets tjänstTechnology for lifePL 15, 00521 HELSINKI,tep(at)kaapeli.fi, http://tep.kaapeli.fi/,puh. 050 596 8153 (sihteeri)Toimitus: Outi Haikarainen, Jouko Niemi,Marjatta Näätänen ja Tuija Vihavainen.Paino: Painomerkki Oy, HelsinkiTiedote on luettavissa myös verkossa osoitteessa http://tep.kaapeli.fi/

Ari LampinenKööpenhaminan ilmastokokous - uusiutuvan energian näytösAri Lampinen toimii uusiutuvan liikenne-energianprojektipäällikkönä Joensuun Seudun Jätehuolto Oy:ssä.Hän on TEPin jäsen Rion vuodesta 1992Tanskassa ja Ruotsissa käyttöönotettujen uusiutuvienenergiamuotojen teknologioidenesittely näytteli yhtä pääosaa yli 100.000 osanottajanKööpenhaminan ilmastokokouksessa.Suuri joukko seminaareja, retkiä, näyttelyitäja messutapahtumia esittelivät varsinkin tuulivoimaa,mutta myös aurinkoenergiaa, bioenergiaa,geotermistä energiaa ja aaltovoimaalukuisissa sovelluksissa sähkön, lämmön jaliikenne-energian tuotannossa.Kööpenhaminasta lähtevien retkien järjestäjänä toimi EnergyTours-yhtiö, jollaon tarjolla suuri määrä erilaisia uusiutuvan energian ekskursioita. Energiaretkiäjärjestettiin myös Malmöstä kuntien toimesta, kohteena uusiutuvan energiankäyttö Malmössä, Lundissa, Helsingborgissa ja Kristianstadissa. Kaikilla näilläkunnilla on tavoitteena vapautua fossiilisten polttoaineiden käytöstä.Viereisessä kuvassa on Lundin47 MW:n geoterminen kaukolämmönkeskus, joka oli eräs retkikohteista. Lundon runsaan 100.000 asukkaan skånelainenkaupunki, jonka lämmityksestä kolmasosakatetaan 800 m syvyydestä lämpöpumpuillapumpattavalla geotermisellä energialla.Kyse on siis oikeasta geotermisestä energiasta,eikä lämpöpumpuin hyödynnettävästäaurinkoenergiasta. Geotermistä energiaa hyödynnetään myös Kööpenhaminankaukolämpöverkossa Amagerin 27 MW:n geotermisen lämpölaitoksen ja sen2,6 km porausreiän avulla. Geoterminen energia on mahdollinen energianlähdemyös kaikille Suomen kaupungeille, mutta sitä ei toistaiseksi Suomessa hyödynnetälainkaan. Lundin kaupungin ekskursioilla tutustuttiin myös liikennebiokaasuntuotantoon ja käyttöön, mm. hybridibussissa. Lundin kunnallinen energiayhtiöLunds Energi vastaa sekä geotermisen energian että biokaasun liiketoiminnasta.Minä tein Kööpenhaminan matkan biokaasuautolla, joten luonnollisesti kävin

tankkaamassa myös Lundin biokaasua.Ilmastokokouksen osanottajat pääsivät tutustumaanaaltoenergiaan Thistedin kuntaan tehdylläretkellä. Thisted saa yli 100 % kuluttamastaansähköstä tuulivoimalla (eli se on omavaraisuudenlisäksi tuulivoiman nettoviejä) ja 85 % lämmöstäbio- ja aurinkoenergialla.Aaltoenergiankäyttöönottoon valmistaudutaankahdella aaltoenergian demonstraatiokeskuksella.Thistedissä sijaitsee myös monille TEPinjäsenille tuttu uusiutuvan energian teknillinen opistoNordic Folkecenter for Renewable Energy, joka oli yksiretken kohteista. Sellainen opisto olisi tärkeä perustaamyös Suomeen.Tuulivoima on tietenkin Tanskan uusiutuvan energianlippulaiva ja se näkyi paitsi seminaareissa ja ekskursioillamyös itse konferenssipaikan kulutuksessa. YK:nilmastokonferenssi järjestettiin Bella Centerissä ja sitävarten pystytettiin Vestaksen 850 kW tuuliturbiiniaivan konferenssikeskuksen VIP-sisäänkäynnin eteentuottamaan konferenssin tarvitseman sähkön. Se tuottisähkön myös konferenssin sähköautoille.Suuri määrä erilaisia sähköautoja oli näytteillä, koeajettavanaja kokouksen osanottajien Kööpenhaminansisäisten matkojen kuljetuksiin. Esimerkkeinä ovatoheisessa kuvassa etualalta lukien kaksi Thinkiä, kolme Miniä, kaksi MitsubishiMiEV:tä, Citroën C1, Nissan Qashqai, hongkonglainen MyCar ja Fiat Panda.Esillä oli myös monenlaisia yleiseen ja yksityiseen käyttöön soveltuvia sähköautojenlatausasemia. Tuulisähköä hyödynnetään Kööpenhaminan normaalissakin

liikenteessä mm. Movia-liikenneyhtiön operoimien italialaisten Car.ind:in sähköbussienvoimanlähteenä.Tuulivoiman näkyvyyttä konferenssipaikalla oli lisätty tuomalla sinne yli 60-metrinen 5-6 MW:n tuuliturbiineihin sopiva lapa. Se oli sijoitettu bussipysäkinja Bella Centerin väliin siten, että konferenssin osanottajat kävelivät sen alitse.Lapa on tanskalaisen LM Glasfiberin tuote, jota käytetään nykyään saksalaisissa5 MW:n turbiineissa. LM Glasfiber on maailman johtava tuuliturbiinilapojenvalmistaja 25 % maailmanmarkkinaosuudella ja Tanska puolestaan on maailmanjohtava tuulivoiman käyttäjä 20 % osuudella kansallisesta sähkön tuotannosta.Tuulivoimaa käytettiin myös konferenssipaikalla esillä olleiden vetypolttokennoautojen,kuten kuvan Honda FCX Clarity, voimanlähteenä. Vety tankattiinkaupallisella ja julkisella Kööpenhaminan keskustassa sijaitsevalla Shellin asemanyhteyteen rakennetulla asemalla, joka on osa Tanskan, Ruotsin ja Norjan vetytankkausasemaverkostoa.Tankkausverkoston taustaorganisaatio on ScandinavianHydrogen Highway Partnership, jonka puitteissa rakennetuilla asemilla vierailinKööpenhaminan lisäksi myös Malmössä, Oslossa ja Drammenissa.

Energiaretkistä suosituin oli vierailu vuosina 2000-2001 Kööpenhaminan edustallerakennettuun osuuskuntaomisteiseen 40 MW:n offshore-tuulivoimapuistoon,jonka suurin omistaja on nykyään Dong Energy 50 % osuudella. Middelgrundenintuulipuisto koostuu 20:sta Bonuksen 2 MW:n turbiinista. Veneretkiä sinnejärjestettiin yhden tai useamman kerran päivässä koko konferenssin ajan. Minäosallistuin samalle retkelle USA:n edustajainhuoneen delegaation jäsenten kanssa.Vene lähti Vattenfallin hiilivoimalan edustalta. Hiilivoimalassa käytetään merkittävästimyös bioenergiaa ja sen osuutta nostetaan jatkuvasti.Bella Centerissä hyödynnettiin tuulivoiman lisäksi aurinkoenergiaa useillaeri teknologioilla. Näkyvin oli aurinkotalo, jonka kautta osanottajat poistuivatkonferenssista. Se toimi samalla passiivisen ja aktiivisen aurinkolämmön esittelykeskuksena(kuvassa etualalla Tanskan armeijan edustajat jakavat ilmaista kahviasisään jonottaville). Malmön kaupunki järjesti lukuisia retkiä kaupungin erilaisiinaurinkoenergiakohteisiin, joissa esiteltiin rakennuskohtaista aurinkosähkön tuotantoaPV- ja aurinkotermisellä stirling-tekniikalla sekä aurinkolämmön tuotantoaerilaisilla aurinkokeräimillä. Oheinen kuva esittää tyhjiöputkikeräimistä tehtyäfasadia vuoden 2001 asuntomessualueella Västra Hamnenin kaupunginosassa.Tanska on myös merkittävä bioenergian käyttäjä monilla eri teknologioilla.Konferenssiretkiä järjestettiin Kööpenhaminasta mm. sähköä ja lämpöä tuottavaanbiokaasulaitokseen ja olkikäyttöiseen lämmityslaitokseen. Malmöstä käsin järjestettiinretkiä mm. Malmön jätteenpolttolaitokseen ja usean skånelaisen kaupunginliikennebiokaasun tuotantolaitoksiin. Helsingborgin kaupungin bussit käyttävätpaikallisen jäteyhtiön NSR:n valmistamaa biokaasua, jota myös kaasuautoilijatvoivat ostaa.NSR:llä on tarkoitus laajentaa liikennebiokaasun tuotantoa sekä määrällisestiettä teknisesti ottamalla myös kaatopaikkakaasu käyttöön nesteytystekniikalla,jolloin paineistetun biokaasun lisäksi voidaan myydä nesteytettyä biokaasua.Skånen maakunta on asettanut tavoitteeksi saada kaikki maakunnan julkinenliikenne uusiutuville energiamuodoille vuoteen 2020 mennessä. Bussiliikenteessäbiokaasu nähdään tärkeimpänä polttoaineena.

analyysinsa toteamukseen ”We should alsoterminate the use of nuclear fission energyin the standard light water reactors beforeuranium leaves us as well.”Kuten mainittu, Smith ja Storm vanLeeuwen arvioivat ydinvoimaloiden purkamisestaaiheutuvia päästöjä ja kustannuksia.Tietääkseni ainoa maa, jossa viralliset arviotydinvoiman purkamisen ja siivouksen kustannuksistaon julkaistu, on YhdistyneetKuningaskunnat, jossa on edessä mahtava27:n ensimmäisen sukupolven reaktorinpurku-urakka. The UK Nuclear DecommissioningAuthority arvioi vuonna 2006purkamiskustannusten nousevan vähintään12,3 miljardiin puntaan. Myöhemmin Nature-tiedelehti(23.11.2006) julkaisi arvionjonka mukaan kustannukset nousevat 85– 170 miljardiin puntaan. Jos vertaa näitälukuja ko. voimaloiden virallisiin rakennuskustannuksiinsaadaan nyrkkisäännöksi,että purku on neljä kertaa rakentamistakalliimpaa! Suomessa voimayhtiöltä kerätäänvaroja rahastoon ydinvoimaloidenjälkihoitoa varten, mutta nämä varat onannettu yhtiöille takaisin lainoina. Kauhuskenaarioolisi että voimaloiden lähestyessäkäyttöikänsä loppua ne myydään vartavasten perustetulle ”roskavoimalayhtiölle”,joka ei sitten suoriudu velvoitteistaan vaanjoutuu konkurssiin. Sen jälkeen veronmaksajatmaksavat purkukustannukset.Artikkeli perustuu osittain Euroopan sosiaalifoorumissaMalmössä v. 2008 pidettyynesitelmään.FT Claus Montonen toimii dosenttina ja tutkijanaFysikaalisten tieteiden laitoksella Helsinginyliopistossa. Hän on toiminut INES:in puheenjohtajanaja on INES:in hallituksen jäsen.Ydinvoima ei ole Suomessakaan turvallistaVakavan ydinonnettomuuden vaikutukset ovat niin laajat ja tuhoisat, että vakuutusyhtiöt eivät otaydinvoimaloita vakuutettavakseen. Ihmisille ja luonnolle aiheutuvat vahingot jäävät kansalaistenmaksettaviksi. Ydinonnettomuuksien vakavuutta mitataan IAEA:n INES-asteikolla tasoilla 4-7,turvallisuuteen vaikuttavien ydinlaitostapahtumien vakavuutta tasoilla 1-3. Ohessa on listaaonnettomuuksista ja niiden INES -luokituksista:1979 Three Mile Island (Harrisburg) USA (INES 5)1980 Saint-Laurentin,Ranska (INES 4)1986 Tsernobyl, Ukraina (INES 7)1957 Windscalen sotilaallinen ydinreaktori Englanti (INES 5)1957 Kystymin plutoniumintuotantolaitos, Neuvostoliitto (INES 6).Tutkimuslaitoksissa pahin onnettomuus 1999 Tokaimuran ydinjätteen käsittelylaitos, Japani:Kaksi työntekijää kuoli ja yli 400 altistui säteilylle. Onnettomuus johtui työntekijöidenvirheestä (INES 4).Ydinlaitostapahtumia Suomessa1981 Loviisa (INES 2)1991 Olkiluoto (INES 2)1999 Loviisa (INES 1)2001 Loviisa (INES 1)2005 Olkiluoto (INES 1)2007 Olkiluoto (INES 1)ja muualla:1992 Ruotsissa Barsebäck (INES 2)1998 Civaux, Ranska (INES 2)2001 Britannia Chapelcross (INES 1)2003 Unkari, Paks (INES 3)2008 Charleroin isotooppilaboratorio Belgia (INES 3).2006 Forsmark toistuvia häiriöitä, läheltä-piti -tilannehätägeneraattorien toimintakatkoksen takia (INES 3).wapedia.mobi/en/List_of_civilian_nuclear_accidents11

Matti SaarnistoYdinvoiman riskit tuotantoketjun eri vaiheissaSuomi on uraanivoiman käytön suhteentänä päivänä Euroopassa aivan poikkeuksellinenmaa tuotannon kaikissavaiheissa: aina uraanin etsinnästä uusiinydinvoimalaitoksiin ja ydinjätteidenloppusijoitukseen saakka.Täällä suunnitellaan uraanikaivostenavaamista, vaikka kaikki Länsi- Euroopanuraanikaivokset on suljettu. Suurissauraanivoimaa käyttävissä maissakuten Saksassa ja Ranskassa ei siis olelainkaan omaa uraanin tuotantoa. Syynäei ole malmin loppuminen vaan hallitsemattomat,pysyvät ympäristöongelmat.Näistä paljon julkisuutta ovat saaneetArevan jo suljettujen uraanikaivostenhoitamattomat ympäristöongelmatRanskassa.Kansainväliset malmiyhtiöt etsivätSuomessa vanhentuneen kaivoslain turvinvieläkin uraania jopa aivan asutuillaalueilla. Tämä ei kävisi päinsä muuallaLänsi-Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa.Ei ole olemassa esimerkkiä, jossauraanin louhinta ja malmin rikastusolisi onnistuttu pitämään ympäristöönvuotamattomana. Uusimmissakin kaivoksissaAustraliassa ja Kanadassa onollut toistuvasti tulvimisen aiheuttamiaongelmia.Soklin uraanipitoisen fosforimalminpaljastaminen on äskettäin osoittanut,että jo maapeitteen kaivaminen aiheuttaariskejä, kuten säteilytasojen kohoaminenosoittaa. Myös Talvivaaranmalmissa on tiedetty olevan uraania,vaikka kaivoksen ympäristöluvissa siitätuskin puhutaan. Nyt suunnitellaanTalvivaaran uraanin talteenottoa sivu-14tuotteena ikään kuin tämä vähentäisisäteilyongelmia.Kallioperän uraanipitoisuudet ylittävätSuomessa monin paikoin louhinnankannattavuusrajan 0.1 %, jotenkaivosten avaaminen on todennäköistätoisin kuin GTK ja ministeriö (TEM)pyrkivät uskottelemaan. Uraaninetsintätulisi yksiselitteisesti kieltää uudessakaivoslaissa.Suomi on poikkeuksellinen maa siismyös siksi, että täällä on tarkoitus haudatakorkea-aktiiviset ydinjätteet kallioperäänRuotsissa jo yli 30 vuotta sittenkehitetyn mallin mukaisesti. Parempaaei ole saatu aikaiseksi. Suomessa tähdätäänloppusijoitukseen ensimmäisenämaailmassa, siis ennen Ruotsiakin.Muualla suunnitelmat ovat vasta lähtökuopissa,esimerkkeinä vanhat ydinvallatIso-Britannia, Ranska ja Kanada,tai ne puuttuvat tyystin, kuten Venäjällä,eikä kansainvälisesti hyväksyttyä ratkaisuaole. Yhdysvalloissa on NevadanYucca-vuoren geologisiin tutkimuksiinuhrattu yli 10 miljardia dollaria, muttajatkorahoitus on keskeytetty, koskaturvallista loppusijoitusta ei ole kyettyvarmistamaan.Suomessa on erityinen syy olla huolissaanydinjätteistä, koska on olemassariski, että Suomesta tulee Euroopanydinjätteen loppusijoituspaikka, vaikkasen nykyinen laki kieltääkin. Saksassakeskustellaan avoimesti ydinjätteen lähettämisestäSuomeen.Myös helmikuussa 2010 ilmestyneessäkanadalaisessa selvityksessä arvioidaan,että ydinjäte tullaan hautaamaan keski-

15tetysti eikä laitoskohtaisesti.Ennusteet Olkiluotoon suunnitteillaolevan ydinjäteluolan turvallisuudestapitkällä aikavälillä ovat pitkälti spekulaatiotaeivätkä voi perustua tieteellisiinfaktoihin. Esimerkiksi jääkausien aikanatapahtuvat voimakkaat maanjäristyksetja ikiroudan mahdollinen tunkeutuminenjäteluolaan ovat vakavia ongelmia,jotka kyseenalaistavat Posivan loppusijoituskonseptin.Myös Olkiluodon kallioperän ehjästärakenteesta on annettu liioitellun myönteinenkuva. Kallioperä on ruhjeidenrikkomaa eikä tiivistä, ehjää vettäläpäisemätöntäkiveä. Jääkauden aikanakallioperä ensin painuu noin 800 metriäkohotakseen mannerjäätikön sulaessa jasen jälkeen saman verran. Nopea maankuorenpainuminen ja kohoaminensaa aikaan voimakkaita maanjäristyksiä,joita on raportoitu myös Olkiluodonalueelta jääkauden loppuvaiheessa.Seuraavan jääkauden aikana, siis noin100 000 vuoden kuluessa, Olkiluodonydinjätehauta tulee olemaan mannerjäätikönpeitossa noin 30 000 vuotta jasen lisäksi useita tuhansia vuosia merenpeitossa ilman että sen tilaa voitaisiinmitenkään valvoa.Ikirouta voi tunkeutua seuraavan jääkaudenaikana paljon syvemmälle kuinPosivan laskema 182 ! metriä tai jäteluolansuunniteltu 420 metriä. On outoa,että Posivan laskelmissa ikiroudan syvyyson saatu näin pieneksi, vaikka samamatemaattinen malli on samanlaisessageologisessa ympäristössä Kanadassa jaRuotsissa tuottanut ikiroudan syvyydeksi750 metriä. Myös suomalaisettutkimukset Etelämantereen mannerjäätikölläosoittavat jäätikön työntävänsuolavesipulssin paljon suunniteltua Olkiluodonjäteluolaa syvemmälle tulevanjääkauden aikana.Myös kuparista valmistettavien ydinjätekapselienkorroosioon on erityisestiRuotsissa (v. 2009 Gunnar Hultqvistja Peter Szakalos) kiinnitetty kriittistähuomiota. Lähtökohtana on, että kapselitkestävät vähintään 100 000 vuotta,kuten edellytetään. Ydinjäte on ensimmäisensadan vuoden aikana erittäinkuumaa, jätekapselin pinnan lämpötilaon lähellä sataa astetta. Korkea lämpötilanopeuttaa korroosiota voimakkaasti jasen vaikutus kapselia ympäröivään bentoniittisaveentunnetaan huonosti.Korroosion seurauksena kuparikapselitvoivat tuhoutua jo ensimmäisenvuosituhannen aikana. Ongelma korostuuOlkiluotoon nyt rakennettavassaranskalaisessa (kolmos) reaktorissa, jossapyritään vapauttamaan ydinpolttoaineestaenemmän energiaa kuin nykyisissäreaktoreissa. Sen vuoksi jäte onradioaktiivisempaa, kuumempaa ja hauraampaaja ydinjätekapselin korroosionopeampaa.Säteilyturvakeskuksen ja Geologiantutkimuskeskuksen pitkäaikainenyhteistyö ydinvoimayhtiöiden kanssaon heikentänyt huolestuttavasti niidenjulkisuuskuvaa puolueettomina valtiontutkimuslaitoksina. Huoli on aiheellista.Uutta ydinvoimaa ei pidä rakentaa,kun nykyistenkään ydinvoimaloidenkorkea-aktiivisen jätteen loppusijoitustaei ole ratkaistu.Matti Saarnisto, geologi, professori.Kirjoittaja on ollut Oulun yliopiston maaperägeologianapulaisprofessorina ja Helsinginyliopiston geologian ja paleontologian professorina.Hän jäi eläkkeelle Geologian tutkimuskeskuksentutkimusjohtajan virasta vuonna2006.Suomalaisen Tiedeakatemian pääsihteeri vuosina2000-2009.

Jouko NiemiSähkömarkkinat ja ydinvoimaMiten uusi ydinvoima sopisi sähkömarkkinoille?Rakenteilla olevaa laitostaperusteltiin perusvoiman tarpeella, koskaydinvoima antaa tasaista tehoa. On tietenkinhyvä, että tuotanto on ennakoitavissa.Yhtä varmasti on ennakoitavissa, että tuotantoei vastaa kulutusmuutoksiin. Vaikkatalvella sähkönkulutus on selvästi kesäaikaistasuurempaa, kasvaa ydinvoimatehotalviajaksi vain vähän. Tuulivoimateho ontalvella keskimäärin kaksinkertainen kesäänverrattuna, joten se vaatii rinnalleen helpostiolemassa olevilla laitoksilla toteutettavaalyhyen aikavälin säätöä. Erittäin hyvin kulutukseenmukautuu yhdistetty lämmön jasähkön tuotanto, jonka lisärakentamiseenSuomessa on mahdollisuuksia erityisestivain lämmöntuotannolle rakennetuissa kaukolämpöverkoissa.Sähköntuotannon kannattavuuttaei voi mitata vain tuotettujenkWh:en hinnalla. Koska talviaikaan kWhhintaon korkeampi, on tuolloin tuotettusähkö myös markkinoilla arvokkaampaa.Kate syntyykin tuotetun sähkön arvon jakustannusten erotuksesta.Suomeen toivotaan jopa kolmea uuttaydinvoimalaa: yksi korvaamaan tuonti,toinen korvaamaan poistuvaa tuotantoaja kolmas vastaamaan kysynnän kasvuun.Noissa laskelmissa on1) luovuttu toiveista rakenteilla olevanlaitoksen valmistumisesta,2) suljettu silmät muualla maailmassarynnivän uuden tekniikan mahdollisuuksiltaenergian tuotannossa ja säästössä,3) pitäydytty kasvavan kulutuksen välttämättömyydessä,vaikka Saksassa ja Ruotsissasähkönkulutus pysähtyi jo 1980-luvulla.Selvisi, että uutta ydinvoimaa halutaankinsähkön vientiin. Ympäristöjärjestöjenyhteenveto vuoteen 2030 ulottuvastaEnergiateollisuus ry:n sähköntuotantoskenaariostaja hallituksen sähkönkulutusennusteestaosoittaa, että kaikkien uusienydinvoimalaitosten sähkö menisi vientiin.Nyt vientisuunnitelmat tunnustetaan jayritetään perustella järkeviksi. Jos ydinvoimalattarkoitettaisiin omaan kulutukseen,ydinsähköä riittäisikin vientiin vain halvansähkön aikaan.Taannoinen Kalifornian sähkökriisiosoitti tuotannon liiallisen keskittämisenhaitat eli suurten sähkömonopolien mahdollisuudetkeinotella sähkön hintaa ylösvähentämällä sähköntuotantoa. Kulunuttalvi toi ongelman tänne. Muutaman suurenydinvoimalan seisokilla Ruotsissa on saatusähköpörssin kWh-hinta enimmillään 1,4euroon/kWh.Päätökset ydinvoimalaluvista pitää tehdäyhteiskunnan kokonaisedun kannalta.Pääosin ulkomaisella työvoimalla rakennetutyksityiset laitokset eivät palvele kokonaisetua,vaikka onnistuisivat toimimaanvoitolla, kun vaihtoehtona on uudet tekniikatja kotimainen työllistäminen. Entisenpääministerin, Paavo Lipposen, mukaanpuheet vihreästä taloudesta ovat ”punavihreätämössöä”. Hänen mukaansa vasemmistonpitää tukea perinteistä teollisuutta”eikä juosta tukka suorana jonkun vihreänperässä”. Kun yritykset kasvavat riittävänsuuriksi instituutioiksi, niiden ei tarvitsesopeutua muuttuvaan maailmaan, vaan nevoivat poliittisiin päätöksiin vaikuttamallayrittää sopeuttaa maailman itseensä. Näinvanhaan teknologiaan sidotut pääomatsäilyttäisivät arvonsa. Lopputulos on kutenUSA:n autoteollisuudella. Paremminpärjäävät ne, jotka huomaavat maailman16

muuttuvan. Suomi ei voi yksin pysäyttääsitä junaa, joka maailmalla on hyvässävauhdissa. Voimme tietenkin myöhästyäsiitä, päästää ohitsemme.Vaadittaessa lupaa Olkiluoto 3:lle tuulivoimaavähäteltiin Suomessa sillä perusteella,että lisää ei kannata rakentaa koska senmäärä on niin mitätön. Muualla logiikkatoimi toisin; tuulivoimaa haluttiin lisää,koska sitä ei ole tarpeeksi. Olkiluoto 3 sairakennusluvan 8 vuotta sitten. Vastaavassaajassa (2001-2009) maailman tuulivoimakapasiteettion kahdeksankertaistunut 20000 MW:sta 157,9 GW:iin. Maailman37,5 GWh:n lisäys v. 2009 vastaa yli 10ydinvoimalan vuosituotantoa, jota vastaavavuosittainen lisäys ydinvoimalla vaatisi 100ydinvoimalan jatkuvaa rakenteilla oloa.20 vuotta ydinvoiman osuus maailmansähköntuotannosta on laskenut ja viimevuosina myös nettotuotanto. Silti Suomessapuhutaan nyt ydinvoimarenessanssista, kuten10 v. sitten. Silloin Suomen piti lähteäedellä ja muiden seurata perässä. Suomilähti, muut löysivät uudet polut.Kehityksen yleisten lakien mukaansähkön tuotanto-kulutusrakennekin onmuuttumassa hienosyisemmäksi, paremmintoisiinsa ja paikallisiin olosuhteisiinmukautuvaksi. Massiivinen ydinvoima sopiitähän huonosti. Uudet tekniikat kehittyvätja kaupallistuvat vauhdilla monella alueella,kullakin vielä monina variaatioina. Kymmenenvuotta rakennettu voimala valmistuueri maailmaan, kuin missä rakentaminenaloitettiin. Laitoksen toimiminen sen jälkeenvuosia kannattavasti muuttuvassa ympäristössäei ole todennäköistä.Joukon Niemi on sähkövoimainsinööri ja TEPinpuheenjohtaja. Hän on mm. Uuden Insinööriliitonetiikkavaliokunnan pysyvä asiantuntija.OL3:n valmistuttua eli vuoden 2012 jälkeen mahdollisesti rakennettavanydinvoiman lisäkapasiteetti olisi samaa suuruusluokkaa kuinSuomen kulutusennusteen ylittävä tuotanto, siis tarkoitettu vientiin.Sähkö menisi vientiin jopa ET:n alhaisella uusiutuvan lisäyksellä- 8TWh lauhdetuotantoa, vaikka kaksi lisäreaktoriaPöyry / ET17

Marjatta NäätänenSuomen ydinvoimaratkaisun kansainvälisiä ulottuvuuksia”Uusien laitosten kapasiteetti riittää myös huomattavaan vientiinKeski-Euroopaan...””Euroopan jätteiden käsittelyn uudet laitoksetvoidaan rakentaa Suomeen ja tänne voidaan tuoda suurin osa Länsi-Euroopanjätteistä.” –otteet Sitran visiosta vuodelta 1994Suomessa ollaan ylpeitä, jos täällä keksitäänjokin ulkomaalaisten Suomi-matkailuainnostava aihe. Nyt sellainen onkeksitty: Säteilyturvakeskuksen johtajanJukka Laaksosen mukaan (15.2.08)”on järkyttävää, miten nämä kehitysmaatovat innostuneet asiasta. Meilläkin on käynytchileläisiä, turkkilaisia, egyptiläisiä, saudeja,arabiemiraatteja, malesialaisia, vietnamilaisia,indonesialaisia ja thaimaalaisia,jotka kehuvat ryhtyvänsä pian rakentamaanydinvoimaa. Suomen ydinvoimapäätöksenjälkeen STUK on suorastaan ruuhkautunuteri maiden ydinvoimaturistien tulvaan.”Rakennustyömaan vaikeudet ovat ehkämyöhemmin hiukan hillinneet matkailuintoa,mutta Olkiluoto 3 on ollut viimevuosina ydinvoimateollisuuden tärkeinmarkkinointityökalu. Presidentti Sarkozyon kiertänyt markkinoimassa sen ranskalaistareaktoria mm. Pohjois-Afrikassa,Lähi-Idässä, Kiinassa ja Brasiliassa.Olemmeko tästä ylpeitä vai olisiko maapallontulevaisuuden kannalta turvallisempaa,jos täällä keskityttäisiin kehittämäänuusiutuvien energioiden innovaatioita japyrittäisiin viemään niitä vaikka kehitysapuna?Näin saataisiin Suomeen kaivattujatyöpaikkoja ja kehitettyä vientiä, joka eiolisi tuhoisan suhdanneherkkää.Vai onko ainoa Suomen tulevaisuudenvaralle keksitty innovaatioSitran Uusi teollinen Suomi -visio:”Uusien laitosten kapasiteetti riittää myöshuomattavaan vientiin Keski-Euroopaan,jossa tuotanto on joutumassa sekä ympäristöaktivistienettä viranomaisten silmätikuksi.Haittojen takia tällaista toimintaa halutaanvälttää monessa paikassa. Suomalaisille tämäantaa mahdollisuuden menestyvään liiketoimintaan.Euroopan jätteiden käsittelyn uudetlaitokset voidaan rakentaa Suomeen ja tännevoidaan tuoda suurin osa Länsi-Euroopanjätteistä.” Visio on vuodelta 1994, muttaedelleen käytössä.Ydinvoimateollisuus markkinoi ydinvoimaapuhtaana energiamuotona, joka pelastaameidät ilmastonmuutokselta. Ydinvoimatuottaa pelkkää sähköä, joten rakennustenlämmityksen, liikenteen ja teollisuusprosessienpäästöt eivät ydinvoimalla vähene.Niinpä ydinvoimateollisuuden visioissavain noin 5 prosenttia ilmastonmuutoksentorjumiseen tarvittavista päästövähennyksistäsaataisiin aikaan ydinvoimalla.Globaalin ydinvoimabuumin aiheuttamatongelmat ja riskit olisivat siis täysinkohtuuttomat hyötyihin verrattuna. Suurimäärä uusia uraanikaivoksia pitäisi avata.Tuotannossa syntyy radioaktiivista ja kemiallisestimyrkyllistä jätettä, joka saastuttaavesistöjä ja maa-alueita sekä altistaa ihmisiäsäteilylle ja raskasmetalleille. Altistuneetalueet säilyvät saastuneina pahimmillaan satojentuhansien vuosien ajan. Jokainen uusikaivos tai ydinvoimala pahentaa ongelmaa.18

Ari LampinenUusiutuvien energiamuotojen käytön kunnallispoliittinen edistäminenSuomessa uusiutuvien energiamuotojen käyttö on lähes kokonaan metsäteollisuudenjätteiden sekä vesivoiman varassa. Metsäteollisuuden jäteresurssin suhteellisensuuren käyttömäärän vuoksi jää usein näkemättä, että muita bioenergiaresurssejakäytetään vähän ja bioenergian käytön teknologinen diversiteetti on alhainen elisuurinta osaa maailmalta löytyvistä Suomeen soveltuvista teknologioista ei Suomessaole käytössä tai käyttö on erittäin vähäistä.Yksi esimerkki näistä on mikro-CHP-teknologia, joka mahdollistaa puun,nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun käytön rakennuskohtaisesti, maatilakohtaisestitai lähiökohtaisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Mikro-CHP:ssä päästään loppuenergian käytössä jopa 90-95 % kokonaishyötysuhteeseen,kun kunnallisissa kaukolämpövoimaloissa jäädään 70-80 % tasolle johtuenpääosin laajoissa kaukolämpöverkoissa tapahtuvista suurista lämpöhävikeistä.Lukuisia mikro-CHP-teknologioita on otettu maailmalla käyttöön, mutta läheskaikki puuttuvat Suomesta. CHP-teknologia on Suomessa käytössä harvoja poikkeuksia lukuun ottamattavain suuressa kokoluokassa. Suomesta löytyy suuri määrä satojen kilowattien,megawattien tai jopa kymmenien megawattien puulämpölaitoksia, jotka voitaisiinmuuttaa CHP-laitoksiksi olemassa olevalla teknologialla. Bioenergian käytön rakennusasteenlisääminen eli sähkön tuotanto lämmön ohella mahdollistaisi useidenydinreaktoreiden suuruisen biosähkötuotantokapasiteetin rakentamisen .Toinen esimerkki on bioenergian liikennekäyttö. Maailmalla on käyttöön otettujo 23 sukupolvea liikenteen biopolttoaineita , mutta Suomesta lähes kaikki puuttuvat.Suomessa on 1960-luvulta asti veropoliittisesti tuettu fossiilisia polttoaineitatehden kotimaisten liikennepolttoaineiden käyttöönoton erittäin vaikeaksi vuoteen2004 asti, jolloin EU:n pakottamana suurin osa fossiilisten tuista poistettiin .Koko ajan Suomessa kuitenkin esiintyy painetta tukien kasvattamiseen fossiilisillepolttoaineille.Suomen bioenergia- ja vesivoimaresurssit ovat kuitenkin mitättömän pienetverrattuna Suomen koko uusiutuvan energian resurssiin, joista suurimmat ovataurinko-, tuuli- ja geoterminen energia . Näiden käyttöönotto kangerteleeSuomessa todella pahoin verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan, joidentoiminnasta kerrotaan tämän lehden Kööpenhaminan ilmastokokousta käsittelevässäartikkelissa. Lampinen & Jokinen 2006 Lampinen 2000, 2002, 2008a Lampinen 2009 Lampinen 2008b-c Lampinen & Jokinen 200620

Kunnat uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäjinäEU:n poliittisena tavoitteena on uusiutuvan energian käytön lisääminen sekäsähkön, lämmön että liikenteen energian kulutuksessa. Politiikkaa on toteutettuuseiden direktiivien avulla, mutta toistaiseksi niillä on ollut vähäinen vaikutus Suomessajohtuen kansallisesta politiikasta. Suomi on jäänyt jälkeen paitsi useimmistaEU-maista myös useimmista muista teollisuusmaista kasvihuonekaasupäästöjenvähentämisessä. YK:n raportin FCCC/SBI/2009/12 mukaan vuosina 1990-2007kaikki maailman teollisuusmaat saavuttivat yhteensä -3,9 % kasvihuonekaasujenvähennystason ja EU15-maat -4,3 %, mutta Suomi nosti päästöjään +10,6 %:lla. Verrattakoon tätä Ruotsiin, joka vähensi päästöjään -9,1 %:lla, mm. kuntienaktiivisen politiikan ansiosta. Tämä tapahtui siitä huolimatta, että ydinreaktoreitaon suljettu. Ruotsin kunnat toteuttivat ensimmäiset ilmastostrategiansa jo 1990-luvulla, kun ne useimmista Suomen kunnista puuttuvat edelleen.Oheisen Tilastokeskuksen kuvanmukaisesti Suomen vuoden 2008kasvihuonekaasupäästöistä lähes 80 %aiheutui fossiilisten polttoaineidenkäytöstä sähkön, lämmön, höyryn jaliikenne-energian tuotannossa. Voimakkaankansallisen uusiutuvien edistämispolitiikanja lainsäädännön puuttuessakunnille tarjoutuu mahdollisuus toimiaedelläkävijöinä hyödyntäen Ruotsin ja Tanskan kuntien esimerkkejä.EU:n ilmastopolitiikka asettaa EU-maille 20-30 % kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteenvuoteen 2020 mennessä ja 80-95 % vuoteen 2050 mennessä.Se tarkoittaa, että kuntien on keskimäärin päästävä vastaavalle tasolle. Kööpenhaminanilmastokokouksessa useat Ruotsin kunnat (mm. Malmö, Kristianstad jaHelsingborg) sekä Tanskan kunnat (mm. Kööpenhamina, Thisted ja Frederikshavn)ilmoittivat tavoitteekseen vähintään EU:n vuoden 2050 tason saavuttamisenreilusti aiemmin eli viimeistään vuosina 2015-2030.Oheisessa kuvassa Frederikshavninkaupungin esittelypisteessä Kööpenhaminanilmastokokouksen ympäristötekniikanmessuilla ilmoitetaan kaupungintavoitteena olevan fossiilisista polttoaineistaluopuminen jo vuoteen 2015mennessä. Toistaiseksi Suomen kunnateivät ole pystyneet aikaansaamaan fossiilisistaluopumisen aikataulua edes pitkällätähtäimellä.21

Uusiutuvien energiamuotojen avulla fossiiliset energialähteet voidaan korvatatäysin ja kaikilla sektoreilla ilman elämäntapojen ja elintason muutosta ja ilmanhaitallisia vaikutuksia ekosysteemeihin. Kuitenkin fossiilisten korvaaminen helpottuu,mikäli elämäntavat saadaan muutettua ilmastoälykkäiksi. Energian säästöja energiatehokkuus ovat olennaisen tärkeitä oheistoimenpiteitä uusiutuvien käytönlisäämispolitiikassa, mutta yksistään ne eivät riitä. Niillä voidaan saavuttaavain korkeintaan 20-30 % vähennystaso, mikäli edellytetään nykyisen elintavansäilyminen. Se sinänsä riittäisi EU:n vuoden 2020 tavoitteeseen, mutta mielessätäytyy olla -95 % tavoite, jonka saavuttaminen edellyttää pitkän tähtäimen politiikkaa.Energiatehokkuudella yksin päästäisiin tälle tasolle vain linkolalaisellatavalla, mikä on poliittisesti mahdotonta. Energiatehokkuusargumentteja käytetäänSuomessa yleisesti uusiutuvien edistämisen vastustukseen ja fossiilisten energialähteidenriippuvuuden edistämiseen, mikä on hyvin valitettavaa. Uusiutuvienenergiamuotojen osuuden lisääminen ja energiatehokkuuden lisääminen täytyyintegroida poliittisesti yhteen.Kunnallispolitiikan mahdollisuuksiakäsitellään alla viidelläenergian tuotannon ja käytönalueella. Tärkein kuntien käytössäoleva työkalu on kuntien kokonaantai osaksi omistamien energiayhtiöidenomistajapolitiikka. Työkaluton esitetty tärkeysjärjestyksessäoheisessa laatikossa. Tärkeimmät kunnallispoliittiset työkalut uusiutuvienenergiamuotojen ja energiansäästön edistämiseksi:1. Kuntien energiayhtiöiden omistajapolitiikka2. Kuntien jäteyhtiöiden omistajapolitiikka3. Kuntien liikenneyhtiöiden omistajapolitiikka4. Kuntien ja kuntien yhtiöiden hankintapolitiikka5.Kunnalliset määräykset: rakennussääntö,jätehuoltomääräykset, ympäristönsuojelumääräykset6. Kaavoitus1. Energian säästö/energiatehokkuusEnergian säästö on mahdollista kaikilla sektoreilla, mutta se rajoittuu yleensäkorkeintaan 20-30 % tasolle. Suurin potentiaali löytyy rakennusten energiankulutuksesta.Runsas viidesosa Suomen energian loppukulutuksesta menee rakennustenlämmittämiseen oleellisena syynä mm. Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna energiatehokkuudenosalta erittäin heikot ja jälkeenjääneet rakennusmääräykset.TEP oli eräs järjestäjistä Eduskunnassa vuonna 2000 pidetyssä seminaarissa,jonka tarkoituksena oli saada aikaan ympäristöministeriön vetämä laajapohjainentyöryhmä rakennusmääräyksien oleelliseksi tiukentamiseksi erityisesti passiivisenaurinkoenergian teknologioiden käytöllä. Seminaarin asiantuntijaesitelmissä tuliselkeästi esiin Suomen rakennusmääräysten jälkeenjääneisyys sekä suuret energiansäästönmahdollisuudet niitä kiristämällä. Ainoat vastustavat argumentit tulivatympäristöministeriön edustajalta sillä tuloksella, että työryhmää ei perustettu.Seuraavana vuonna EU-komission julkaisi ehdotuksen KOM(2001)226 raken- Ruotsin ja Tanskan kuntien esimerkkejä on käsitelty TEP-raportissa Kööpenhaminanilmastokokouksesta: http://www.kaapeli.fi/~tep/projektit/ilmastonmuutos/COP15_CMP5_raportti.pdf22

nusten energiatehokkuusdirektiiviksi, jossa UE-strategian mukaisesti oli mukanamyös passiivinen aurinkoenergia sekä rakennuskohtainen UE-tuotanto. Ehdotuksessaon mukana oheinen pylväsdiagrammi.Oikeanpuoleiset pylväät kertovat rakennusten lämpöenergian kulutuksen kunkinEU-maan omilla rakennusmääräyksillä ja vasemmanpuoleiset pylväät kulutuksenkussakin maassa olettaen, että niissä olisi käytössä Tanskan rakennusmääräykset.Kuvasta nähdään ensinnäkin, että Suomen rakennusten lämpöenergian kulutuson kaksinkertainen Ruotsin rakennuksiin verrattuna, vaikka sääolot ovat lähessamanlaiset. Ja toiseksi kuvasta selviää, että mikäli Suomessa olisi käytössä Tanskanrakennusmääräykset, energian kulutus olisi kolmasosan alempi.EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi perustuu edistyneiden EU-maidenja niiden kuntien rakennusmääräyksiin siten, että passiivisen aurinkoenergian jarakennuskohtaisen UE-teknologian käyttö otetaan huomioon eristyksen lisäksilaskennallisten energiankulutusnormien avulla. Suomessa rakennusmääräyksetovat olleet alkeelliset perustuen pelkästään eristysnormeihin. Ympäristöministeriövastusti direktiiviä ja toteutti sitä niin hitaasti ja niin heikosti kuin mahdollistaaina nykyiseen hallitukseen asti. Nykyinen hallitus ja sen asuntoministeri JanVapaavuori muuttivat linjan siten, että myös Suomessa halutaan toteuttaa direktiivisen tarkoituksen mukaisesti, joten rakennusmääräyksiä tullaan parantamaanmerkittävästi vuosina 2010 ja 2012.Heikkojen rakennusmääräysten aikana kunnille tarjottiin suurta roolia rakennustenenergiatehokkuuden parantamisessa. Joitakin esimerkkejä, kuten Viikinalue Helsingissä, lukuun ottamatta kunnat eivät tätä roolia omaksuneet. Kunrakennuttajat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ovat rakentaneet rakennusmääräysteneristenormien minimien mukaisesti, rakennusten energiatehokkuuson jäänyt heikoksi ja hyvän rakennussuunnittelun käyttö on jäänyt aina vainerikoisprojekteille normaalin rakentamisen sijaan.23

Viikin tapauksessa oli kyse kunnan maalle rakentamisesta, jolloin kunta voivapaasti määrätä ehdot rakentamiselle ja myös vaatia esimerkiksi passiivistenaurinkoenergiateknologioiden käyttöä ja aurinkoenergian rakennuskohtaistatuotantoa. Kunnan maalle rakentamisen ehdot ja kunnan omistamat rakennuksetovat esimerkkejä kunnan omistaja- ja hankintapolitiikan mahdollisuuksista.Lisäksi kunta voi vaikuttaa merkittävästi rakennussäännön avulla . Monet EUmaidenkunnat ovat säätäneet selvästi kansallisia rakennusmääräyksiä tiukempianormeja, kuuluisimpina esimerkkeinä Berliini ja Barcelona. Luonnollisesti samaolisi EU-tason lainsäädännön nojalla mahdollista Suomessakin, mutta yksikäänkunta ei toistaiseksi ole tehnyt niin. Rakennussäännön lisäksi kunnilla on valtaympäristönsuojeluperustein käyttää myös jätehuoltomääräyksiä ja ympäristönsuojelumääräyksiäenergiatehokkuuden ja uusiutuvien käytön edistämiseen, muttayksikään kunta Suomessa ei toistaiseksi ole niin tehnyt .2. Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun sähkön käyttöSekä kunnat että kansalaiset ovat voineet hankkia uusiutuvilla energiamuodoillatuotettua sähköä vuoden 1995 energiamarkkinalain ja vuoden 1996 energiamarkkinadirektiivinansiosta. Kaikki sähkön kuluttajat voivat kilpailuttaa sähkönhankinnanpelkästään UE-sähköä tarjoavien välillä. Lukuisat kansalaiset ovat niintehneet, mutta toistaiseksi yksikään kunta ei ole hankintapolitiikallaan seurannutesimerkkiä, vaikka Ruotsin kunnissa se on normaali käytäntö ja se on EU:n julkisensektorin hankintalainsäädännön mukaista.UE-sähkön hankinta on siis tehty lainsäädännöllä erittäin helpoksi. Sen sijaanUE-sähkön tuotannolle kaivataan monipuolisia kunnallisia edistämistoimenpiteitä.Rakennuskohtaista UE-tuotantoa voidaan edistää rakennussäännöllä,mutta merkittävin vaikutus on saatavissa kunnan kokonaan tai osaksi omistamienenergiayhtiöiden omistajapolitiikalla . Energiayhtiön omistajapolitiikalla voidaantoteuttaa rakennuskohtaisen UE-sähkön syöttö verkkoon nettomittaroinnilla,rakennuskohtaisen UE-sähkön tuotantotekniikan leasing-palvelu (joka poistaaasiakkaiden investointikynnyksen) 10 ja SSM-järjestelmä (supply side management), Käytännön esimerkki sen tekemisestä löytyy Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistyksen (JYSLY ry)lausunnosta vuodelta 2008 koskien Jyväskylän rakennussäännön uudistamista: http://www.sll.fi/keskisuomi/jyvaskyla/arkisto/kannanotot/rakmaar. Kaupunki ei kuitenkaan ottanut huomioon mitään tässälausunnossa esitettyjä asioita. Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO 2006:58 mukaisesti kunnilla on oikeusympäristönsuojelusyistä säätää kansallisen lainsäädännön minimejä tiukempia normeja. Tässäoikeustapauksessa oli kyse Kokkolan ympäristönsuojelumääräyksistä, mutta luonnollisesti tilanne onvastaava muiden kunnallisten määräysten suhteen. Korkein hallinto-oikeus on painottanut tämänpäätöksensä merkitystä tulevan oikeuskäytännön linjaajana valitessaan sen vuosikirjaratkaisuksi. Rakennussäännön käytön mahdollisuuksista kts. JYSLY:n lausunto vuodelta 2008: http://www.sll.fi/keski-suomi/ jyvaskyla/arkisto/kannanotot/rakmaar. Energiayhtiöiden omistajapolitiikanmahdollisuuksista kts. JYSLYn kannanotto vuodelta 2009 koskien Keski-Suomen ympäristöohjelmaa:http://www.sll.fi/keski-suomi/jyvaskyla/ Kannanotto.ymparistoohjelma.pdf.10 Sacramenton kunnallisen energiayhtiön SMUDin (Sacramento Municipal Utility District) malli onerinomainen Suomeen siirrettäväksi. Yhtiön asiakkaat voivat tilata hajautetun UE-sähkön teknologiaa24

jossa hajautettua sähköntuotantoa voidaan keskitetysti käynnistää kulutushuippujenaikana mahdollistaen asiakkaille sähkön myyntihinnan maksimoinnin jayhtiölle säästöt uuden keskitetyn sähköntuotannon ja sähköverkkojen vahvistamiseninvestoinneissa. Oheisessa kuvassa erään esimerkillisen rakennuskohtaistaUE-sähkön ja UE-lämmön tuotantoa edistävän kunnallisen sacramentolaisensähköyhtiön piha, jossa sähköautot voidaan ladata aurinkosähköllä parkkipaikanvarjostimena toimivista aurinkopaneeleista.Energiayhtiöiden omistajapolitiikalla voidaan toteuttaa myös keskitettyä UEsähköntuotantoa, joka ei ole rajoittunut nykyisen käytännön mukaan puusähköön,vaan sisältää muut bioenergiamuodot sekä aurinko- tuuli- ja geotermisenenergian. Kaikkia niitä hyödynnetään ruotsalaisissa ja tanskalaisissa kunnissakuten Kööpenhaminan ilmastokokouksesta kertovassa artikkelissa tässä lehdessäkerrotaan. Kaavoituksella on merkitystä erityisesti keskitetyn tuuli- ja aurinkoenergianhyödyntämisessä.3. Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun lämmön käyttöUE-lämmön hankinta on mahdollista rakennuskohtaisesti monilla teknologioilla.Kaukolämpöverkkoon liitetyissä kiinteistöissä ei kuitenkaan välttämättä voidahankkia UE-lämpöä. Se edellyttää ensinnäkin, että edes osa kaukolämpöverkonlämmöstä on uusiutuvilla tuotettua ja toiseksi, että verkkoyhtiö on tuotteistanutUE-lämmön, esimerkiksi puulämmön. Koska kaukolämmön tuotanto ja jakeluon usein kunnallisten yhtiöiden liiketoimintaa, kunta voi omistajapolitiikallaantoteuttaa UE-lämpötuotteen tarjonnan verkon alueella. Lisäksi omistajapolitiikallavoidaan toteuttaa kiinteistökohtaisen lisäksi asuntokohtaiset UE-lämmön markkinatsamalla tavalla kuin UE-sähkön EU-laajuiset markkinat on toteutettu. 11taloihinsa ilman omaa vaivaa ja investointikustannuksia. SMUD hoitaa asennuksen, huollon sekä siirronverkkoon ja verkosta. Asiakas maksaa kuukausittaisen sähkölaskunsa kuten keskitetysti tuotettua sähkötilatessaan.11 Lisäksi Ruotsissa on toteutettu maakaasuverkon alueella UE-kaasun eli biokaasun markkinatmaakaasuverkon kautta. Tämä on EU:n kaasumarkkinadirektiivin mukaista, mutta sitä ei vielä oletoteutettu Suomessa. Ruotsin kunnat ovat myös rakentaneet omia biokaasun jakeluverkkoja hyödyntäenenergia- ja jäteyhtiöidensä omistajapolitiikkaa, kts. Lampinen & Laakkonen 2010.25

Kuten UE-sähkön tapauksessa energiayhtiö voi sallia rakennuskohtaisen UElämmönsyötön kaukolämpöverkkoon (nettomittaroinnilla 12 ) ja toimia rakennuskohtaisenUE-lämpöteknologian leasing-yhtiönä poistaen asiakkaiden investointikynnyksen.Kunta voi hyödyntää myös rakennussääntöä kuten UE-sähkönja passiivisen aurinkoenergian rakennuskohtaisessa edistämisessä. Luonnollisestikunta voi huolehtia hankintapolitiikallaan, että sen oma ja sen yhtiöiden lämpöon UE-lämpöä.4. Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun liikenne-energian käyttöUE-liikenne-energian käyttö on toistaiseksi mahdollista vain harvoissa kunnissa,mutta kaikki kunnat voivat omalla politiikallaan toteuttaa sekä UE-liikenne-energiantuotannon että käytön, kuten kymmenet Ruotsin kunnat ovat tehneet. Se onhelpointa tehdä hyödyntäen kunnan jätteitä, joiden käyttö on jätelainsäädännönmukaisesti kunnan hallinnassa. Samoin kuntien hallinnassa on merkittävä määräliikennevälineitä ja työkoneita, nimittäin kunnan omien lisäksi kunnan yhtiöidenajoneuvot ja työkoneet sekä kunnan bussi- ja palveluliikenne sekä jäterekkaliikenne.Toteutus tapahtuu kuntien jäteyhtiöiden ja mahdollisesti myös liikenneyhtiöidenomistajapolitiikalla sekä kuntien ja niiden yhtiöiden hankintapolitiikalla sekäjätehuoltomääräyksillä 13 .Teknologioita kunnilla on valittavissaan useita,joista biokaasu tarjoaa parhaat ympäristönsuojeluhyödytbiojäteresurssia käytettäessä 14 . Suomenbiokaasuyhdistys on helmikuussa 2010 julkistanutkolmen oppaan sarjan kuntien päätöksentekijöille.Oheinen kuva esittää 4-sivuisen oppaan etulehteä.Tämä on julkaistu sekä suomen että ruotsin kielelläja postitettu kaikkien kuntien kaikille valtuutetuille.Lisäksi on julkaistu pääasiassa verkon kauttakäytettäväksi syventävä opas 15 . Kaikki oppaatovat saatavissa liikennebiokaasun tietopalvelimeltawww.liikennebiokaasu.fi, joka sisältää myös runsaastitäydentävää tietoa.12 Nettomittaroinnissa sähkö- tai lämpömittari kulkee takaperin syötettäessä energiaa verkkoon. Se onyksinkertaisin toteutustapa ja antaa asiakkaalle saman hinnan myymästään energiasta kuin mitä hän maksaaostetusta energiasta. Tämä menetelmä on sähkön osalta käytössä monissa maissa, mutta ei Suomessa.Lämmön osalta kunta, joka sen aloittaa, toimisi globaalina pioneerina.13 Jätehuoltomääräyksien käytöstä kts. JYSLYn lausunto vuodelta 2008: http://www.sll.fi/keski-suomi/jyvaskyla/ JKLymparistonsuojelumaaraykset.pdf14 Kts. Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piirin lausunto vuodelta 2009 Keski-Suomenalueelliseen jätesuunnitelmaan: http://www.sll.fi/keski-suomi/luonto/jatteet/tiedote-lausunnostajatesuunnitelmaluonn0915 Lampinen & Laakkonen 201026

5. Uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettujen tavaroiden ja palveluidenkäyttöUusiutuville energiamuodoilla tuotettujen tavaroiden ja palveluidenkäyttö on esitellyistä sektoreista vaikein toteuttaa, koska Suomessa ei olekäytössä asianmukaisia tuotemerkintöjä, kuten oheisen kuvan esimerkkiEnglannista. Kunnat voivat kuitenkin hankintapolitiikallaan vaatia hankkimiltaantuotteilta ja palveluilta UE-käyttöä ja luoda siten markkinat jaesimerkin muille, mukaan lukien kunnan asukkaille. Kunta voi myös toimia UEtuote/palvelumerkintöjenja UE-tuote/palvelusertifiointien luomiseksi. Helpostitoteutettava esimerkki on kunnan liikennepalvelut eli bussiliikenne, palvelubussiliikenneja koulukuljetukset, jotka voidaan siirtää kunnan jätteistä valmistettavanpolttoaineen käytölle, kuten kymmenet Ruotsin kunnat ovat tehneet. Ruotsinluonnonsuojeluliitto on ”Bra miljöval”-ekosertifioinut tälläisiä liikennepalveluitavuodesta 1996 lähtien 16 .Oheisessa kuvassa on esimerkkinäLinköpingin kaupunkiliikenteenbussi, joka käyttää polttoaineenaanbiojätteistä valmistettua biokaasua.Linköpingin kaupunki päätti aloittaatämän bussitoiminnan vuonna1992 ensin kokeiluina ja vuodesta1998 lähtien kattaen koko kaupunkiliikenteenbussikaluston. Monet kunnat ovat sen jälkeen sekä Ruotsissa ettäuseissa muissa maissa seuranneet perässä. Suomessa on käynnissä useita hankkeitatarkoituksena saada vastaava toiminta alkuun myös Suomen kunnissa.LähteetLampinen A (2000) Suomalaisen ilmastotalouden ilmiöitä – Miten energiansäästö ja muut win-winmahdollisuudettullaan ottamaan huomioon Suomen ilmastonmuutoksen torjuntastrategiassa? Futura19(3)81-95. Lampinen A (2002) Huomioita kansantaloudellisten kustannusten käsittelystä Suomenenergiatalouspolitiikassa. Kansantaloudellinen aikakauskirja 98(2)207-219. Lampinen A & Jokinen E (2006) Suomen maatilojen energiantuotantopotentiaalit – Ekologinenperspektiivi. Bio- ja ympäristötieteiden laitoksen tiedonantoja 84, Jyväskylän yliopisto, 160 s. Lampinen A (2008a) CHP-puusähkön lisäysmahdollisuudet Suomessa. TEP-Tiedote 1, 22-24.Lampinen A (2008b) Liikennebiokaasulainsäädäntö. Palvelututkimus No 8/2008, Levón-instituutti,Vaasan yliopisto, 211 s. LampinenA (2008c) Fossiilisten liikennepolttoaineiden tukimekanismien kehitys Suomen verolainsäädännössä.Oikeus 37(4)453-473. Lampinen A (2009) Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulunjulkaisuja B:17, Joensuu, 437 s. Lampinen A & Laakkonen A (2010) Kunnat liikennebiokaasun tuottajina ja käyttäjinä – Kuntapäättäjänsyventävä opas. Suomen Biokaasuyhdistys ry, Helsinki, 102 s. 16 Suomen luonnonsuojeluliitto ei valitettavasti vieläkään ole aloittanut liikenne-energianekosertifiointeja, vaikka se Ruotsin luonnonsuojeluliiton esimerkin mukaisesti aloitti sähkönekosertifioinnin (Norppasähkö) vuonna 1998 ja lämmön ekosertifioinnin myöhemmin.27

Ralph Naderin kannanotto28Nader kritisoi Presidentti Obaman toiveita”turvallisten ja puhtaiden ydinvoimaloiden”lisärakentamiseksi ja huomauttaa, että ilmanveronmaksajien täysiä takuita Wall Streetinrahoittajat eivät lainaa rahaa sähköyhtiöilleuusien ydinvoimaloiden rakentamiseksi.Jos nämä ydinvoimalat kerran ovat niintehokkaita ja turvallisia, miksei niitä halutarahoittaa yksityisellä riskipääomalla ilmanvaltion takausta?Tähän vastaa energiaomavaraisuudestapäättävälle senaatin valintakomitealle(http://rmi.org) v. 2008 Rocky MountainInstituutin johtava tiedemies Amory B.Lovins: ”Ydinenergian lisärakentaminenvähentäisi ja jarruttaisi ilmastonsuojelua jaenergiaturvallisuutta, mutta (ydinenergia) eijäisi eloon vapaassa markkinataloudessa.”Lovins konsultoi yrityksiä ja puolustuslaitosta.Hän havainnollisti numero- jamuun aineistonsa pohjalta ydinenergian”kokevan dramaattisen häviön maailmanmarkkinoillaedullisemmille ja nopeammantuoton tarjoaville nolla- ja vähäpäästöisilleenergiamuodoille, jotka tarjoavat paremmanilmastoratkaisun huomattavasti taloudellisemminja nopeammin.”Lovins ei edes sisällyttänyt aineistoonsaonnettomuus- ja sabotaasivaaraa vaan totesi,että ”koska se [ydinvoima] on epätaloudellistaja tarpeetonta, meidän ei tarvitse huomioidasen muita aspekteja.” Sen sijaan uusiutuvaaenergiaa (esim. tuulienergiaa), yhteistuotantoasekä energiatehokkuutta on tällähetkellä paljon tärkeämpi kehittää.Ydinvoiman lobbaajajoukko saa kuitenkinjalansijaa Yhdysvaltain kongressissalevittämällä rahaa joka taholle ja hyödyntämälläväärin perustein huolta fossiilistenpolttoaineiden aiheuttamasta ilmastonlämpenemisestä. Beyond Nuclear -järjestötiivistää ydinvoiman olevan ”kallista,vaarallista ja likaista.”Selkeä ja täsmällinen kirjoitus on tulostettavanahttp://www.BeyondNuclear.org.Kannattaa käyttää se 10-15 minuuttinen,jonka aikana selviää totuus tästä ongelmallisestateknologiasta – runsaine viivästymisineenja kustannusten ylityksineen - jota onkustannettu hallituksen tukiaisilla vuodesta1950 lähtien.Ralph Nader on kuluttaja-asianajaja, lakimies jakirjailija. Ralph Nader, 13.2.2010 verkkosivullaCommonDreams.org: http://www.commondreams.org/view/2010/02/13.The New YorkAcademy of Sciences: http://nyas.org/annalsKannanottojaVoimala, joka rakennettiin, mutta jotaei koskaan käynnistetty kansanäänestyksentuloksen takia, löytyy Itävallan ZwintendorfistaKonsulttiyhtiö Ernst&Young on vuosiasijoittanut 25 maan vertailussa Suomenvähiten houkuttelevaksi kohteeksi uusiutuvanenergian investoinneille mittavistapotentiaaleista huolimatta.Pelkästään tuulivoiman lisääminenElectrowatt-Ekonon vuonna 2001 esittämänkehityksen mukaisesti olisi tuottanuttänä vuonna puolen OL3:n verran sähköä jaluonut 10 000 työpaikkaa kotimarkkinoilleja vientiteollisuuteen.Greenwichin yliopiston energiatutkimuksenprofessori Steve Thomas tunnetaanOlkiluodon ongelmat ennakoineenaasiantuntijana. Hän vieraili Suomessa enneneduskunnan päätöstä viidennestä ydinvoimalastaja kritisoi silloin voimakkaastiTVO:n kustannusarvioita. Uusi vierailueduskunnassa oli 25.2.2010.Thomasin mielestä Olkiluoto 3 on varoittavaesimerkki maailmanlaajuisesti. Hänenmukaansa ydinvoimaloiden hinta-arviotovat kuusinkertaistuneet viimeisten 10

vuoden aikana. Uusi ydinreaktori maksaisivielä reilusti Olkiluoto 3:n nykyisiähinta-arvioita enemmän ja riski kustannusarvioidenylityksestä jäisi suomalaistenkannettavaksi.Thomas on yksi Saksan hallituksen tilaamanWorld Nuclear Industry Status Report2009:n kirjoittajista ja kuuluu useidentieteellisten julkaisujen toimituskuntaan.http://www.ydinvoima.fi/tiedotteet stephen.thomas@gre.ac.ukKirjailija Risto Isomäki varoittaa rakentamastaydinvoimaa merenrannalle mahdollisenmerenpinnan kohoamisen vuoksi.Isomäki katsoo myös, että maan päällerakennetut ydinvoimalat voivat olla tuleviaal-Qaidan terrori-iskujen kohteita. Hänsuosittelee, että vanhat ydinvoimalat pitäisisulkea nopeutetulla aikataululla ja ettäOlkiluodon kolmosreaktoria ei pitäisi ottaaollenkaan käyttöön. (HS18.11.2009)Toistetaanko Olkiluoto 3:n lupakäsittelyn virheet?Hallitus on saanut hakemukset 3-4 uuden reaktorin rakentamisesta. Uusien periaatepäätöshakemustenkäsittelyssä on paljon oppimista OL3-reaktorin hakemuksen käsittelyssätapahtuneista virheistä – nythän tietenkin yritetään tehdä yhteiskunnan kokonaisedunmukainen ratkaisu.Kirjassa ”The Renewal of Nuclear Power in Finland”, 2009, luvussa 2 Ari Lampinenanalysoi niitä perusteita, joiden nojalla hallitus ja eduskunta antoivat luvan OL3:n rakentamiseen.Teollisuuden Voiman mukaan ydinvoiman lisärakentaminen oli yhteiskunnankokonaisedun mukaista, koska se on edullisin sähköntuotantomuoto, ympäristövaikutuksiltaanerityisen hyvä, edistää energian huoltovarmuutta ja sen rakentamisen työvoimastayli puolet on suomalaisia.On osoittautunut, että nämä perustelut ovat selvästi virheellisiä. Reaktori maksaa yli2-kertaisesti verrattuna hakijan ylimpään arvioon, ja työvoimasta yli puolet on ulkomaista.Reaktorin rakentaminen kestää vähintään 70 % luvattua kauemmin. Laitos ei ehdiauttamaan Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoitteiden toteuttamisessaKioton ensimmäisellä sopimuskaudella. Myös ympäristövaikutusten, huoltovarmuudenja kustannusten arviot ovat virheellisiä.Ydinenergialainsäädännössä ei ole sanktioitu virheellisten tai kyseenalaisten tietojenantamista periaatepäätöshakemuksessa, joten vastuu niistä kuuluu hakijan sijaan hallitukselleja eduskunnalle. Virheellisiä perusteita kritisoitiin kuulemiskierroksen asiantuntijalausunnoissa,mutta niihin ei reagoitu. Tämä johtui KTM:n hallitsevasta roolistahakuprosessissa. KTM toimi sekä lupaviranomaisena, pääasiantuntijana että epäsuorastihakijana ja pystyi kontrolloimaan prosessia, lukuun ottamatta ydinenergialain STUKilleantamaa valtaa, joka oli pakko ottaa huomioon.Kymmenen vuoden takaisessa käsittelyssä KTM pyysi valikoivasti lausuntoja pääasiassaydinvoimaa kannattavilta tahoilta. Muut tahot saivat esittää kannanottonsa. Myös TEPantoi kannanottonsa, jossa monet OL3:n tulevat ongelmat oli ennakoitu. Tämä kutenmuutkin kriittiset kannanotot julkaistiin vasta viikkoja lausuntojen julkaisemisen jälkeen.(Lisäksi TEPin kannanotto oli skannattu vain joka toiselta sivulta!)TEPin kannanotto ja samalla tehty YVA-lausunto ovat edelleen luettavissa TEPin verkkosivuillaosoitteessa: http://tep.kaapeli.fi/29

Risto KekkonenTEP toimiiTEPin 26:s toimintavuosi oli sen historianvilkkain. Vaikka rahallinen volyymi osoittaakehitysyhteistyöhankkeet suurimmiksi,kuitenkin varsinaisen toiminnan pyrkimysedistää rauhaa, turvallisuutta ja kestävääkehitystä muodostuivat pääsisällöksi.Vuonna 2009 Kööpenhaminan ilmastokokoukseenosallistuivat Claus Montonenja Ari Lampinen. Jälkimmäinen laati kokouksestaja matkastaan perusteelliset raportitmm. TEPin kotisivuille. Claus Montonenjatkaa edelleen INES’in hallituksessa.Ari Lampinen kirjoitti mm. julkaisut”Uusiutuvan liikenne-energian tiekartta”sekä ”Liikennebiokaasun lainsäädäntö”,laati esityksiä energia-teknologian alalta,toimi luennoitsijana ja oli käynnistämässäliikennebiokaasun kehittämishankettaPohjois-Karjalassa.Yhteistyössä ammattialakohtaisten järjestöjen(AAK) kanssa jätettiin kaksi vetoomustavaltioneuvostolle ja eduskunnalle.Rauhankulttuurin edistämiseksi jätettyvetoomus tuotti vihdoin odotetun valtion-avun korotuksen 460000:sta 560000:eeneuroon. Aseidenriisuntaviikon seminaarinvetoomuksessa esitettiin muutoksia Suomenturvallisuuspolitiikkaan.Kaksi omaa kulttuuritilaisuutta järjestettiinHanasaaressa. Alustajina olivat suurlähettiläsKirsti Lintonen sekä professoritKaija Turkki ja Jukka Kekkonen.Jäsenmäärä kasvoi 138:aan, lisäksi tukimaksajiaoli 27. Puheenjohtajaksi TuijaVihavaisen jälkeen valittiin pitkäaikainenuupumaton sihteeri Jouko Niemi.”Ekoenergiaa Owambolle” -hankkeessaviimeisteltiin valmiiksi kolme paritaloasekä ylläpidettiin ja kehitettiin Eco Centrenpuutarhaa, aurinkosähköisiä laitteita,kompostointia ja ekokäymälöitä. Kokonaismenotolivat 28482 euroa, josta UM:navustus oli 18000 euroa, palkkatuki 4965euroa. Kerätyt tukimaksut olivat 1920 euroa.Hankevastaavana toimi Risto Latvala.Hankkeen tukitili: 800019-71260808.30

”Valoa Beninin vuoristokyliin” olivuoden suurpanostus, joka toteutui hankevastaavaMia Bungersin ponnistuksilla jasuhteilla. Grand Popon kyliin toimitettiin139 aurinkovalaistusyksikköä, joista 4 tehokkaintakoulu- ja terveyskeskuskäyttöön.Paikallinen insinööri johti töitä sekä kouluttiasentajiksi ja ylläpitäjiksi naisia.Kokonaiskustannukset olivat 169438euroa, josta UM:n hanketuki oli 150637euroa. Suomalaisen hanketoimittajantukimaksu oli 28500 euroa. Hankevalmistuu kuluvan vuoden lopulla.Hankkeen tukitili: 800014-70889099Kasvatushanke jatkui pääasiassa JohannesburginAmakhaya-katulapsikodin avustamisena,jonne lähetettiin 14500 euroa.Namibian NOMS-koulua tuettiin 2000eurolla. Satu Korpela teki laajan matkanEtelä-Afrikkaan ja Namibiaan, josta raporttitiedotteessa 3/2009.Markku Kataja ja Maija-Liisa Partanentutustuivat Namibian kouluoloihin. HankevastaavaHelena Kekkonen luennoi mm.Suomen kouluissa, joiden taksvärkkityötuotti 11223 euroa.Tukimaksajilta kertyi 3905 euroa jakokonaismenot olivat 26512 euroa.Hankkeen tukitili: 800028-10626225”Opeta tyttöjä, opetat koko perhettä”.Rauhankasvatusinstituutilta siirtynyt hankealoitettiin Somalian Mogadishussa, jossahankevastaava Zahra Abdulla kävi viimevuoden lopulla ja raportoi mm seuraavaa:”Koulussa tapasin rehtorin, opettajia jaoppilaita, kaikki olivat vieraanvaraisia ja sainlämpimän vastaanoton. Viisi päivää pidinseminaaria, jossa keskusteltiin demokratiasta,naisten elämästä ja yhteiskunnasta; ihmettelivätmiten olin päässyt kaupunginvaltuustoon.Suomalainen koulujärjestelmä ja tasa-arvokiinnostivat paljon.Viime keväänä valmistui 12 tyttöä. Olinmukana tunneilla, opetin ensiapua ja hyvääravitsemusta, koleran ehkäisystä ja hoidostasekä lapsen nesteytyksestä. Kesken kaikenräjähti pommi naapuritalossa ja yksi koulutalonhuone vaurioitui. Onneksi kukaan eiloukkaantunut. Aurinkokeittimellä näytin,miten teevesi keitetään, se onnistui!”Hankkeen kokonaiskulut olivat 24372euroa, jossa UM:n avustus 19000 euroaja vapaaehtoistyöt 4123 euroa. Tukimaksujakerättiin 2735 euroa. Hankejatkuu vuoden 2011 loppuun.Hankkeen tukitili: 102030-135705Lämmin kiitos yhdistyksen sekä hankkeitten tukimaksajille!31

2Aurinkopaneeleilla vuorattu Malmön ammattikorkeakoulun rakennus.Tekniikka elämää palvelemaan ryTekniken i livets tjänstTechnology for lifeJäsenmaksut 2010 :Varsinainen jäsen: 25 eOpiskelija, työtön: 10 eKannatusjäsen: 250 eTilille Sampo 800011-1472349viite 1012 ja viestikenttäännimi, osoite ja maininta ”uusi jäsen”.TEP:in hallitusPuheenjohtaja: Jouko Niemi, jouniemi(at)kaapeli.fiVarapuheenjohtaja:Juha Kovanen, juha.t.kovanen(at)netti.fiSihteeri: Outi Haikarainen, outi.haikarainen(at)gmail.comTaloudenhoitaja:Taina Maikola, taina_maikola(at)hotmail.comMia Bungers, miabungers(at)kolumbus.fiRisto Latvala risto.latvala(at)icon.fiMarjatta Näätänen, marjatta.naatanen(at)helsinki.fiTaisto Venermo, taiven(at)elisanet.fiTuija Vihavainen, tuija.vihavainen(at)elisanet.fiHallituksen varajäsenetElina Järvenpää, elina.jarvenpaa(at)iki.fiViljo Karppinen viljo.karppinen(at)welho.comRisto Kekkonen, helena.risto.kekkonen(at)kolumbus.fiClaus Montonen, claus.montonen(at)helsinki.fiIlkka Norros, ilkka.norros@vtt.fiAnnina Takala, annina.takala(at)tut.fiSatu Torikka, satu.torikka(at)gmail.comAtte Wahlström, atte.wahlstrom(at)gmail.com32