TEP-tiedote 1/2010 - Tekniikka elämää palvelemaan

Jouko NiemiSähkömarkkinat ja ydinvoimaMiten uusi ydinvoima sopisi sähkömarkkinoille?Rakenteilla olevaa laitostaperusteltiin perusvoiman tarpeella, koskaydinvoima antaa tasaista tehoa. On tietenkinhyvä, että tuotanto on ennakoitavissa.Yhtä varmasti on ennakoitavissa, että tuotantoei vastaa kulutusmuutoksiin. Vaikkatalvella sähkönkulutus on selvästi kesäaikaistasuurempaa, kasvaa ydinvoimatehotalviajaksi vain vähän. Tuulivoimateho ontalvella keskimäärin kaksinkertainen kesäänverrattuna, joten se vaatii rinnalleen helpostiolemassa olevilla laitoksilla toteutettavaalyhyen aikavälin säätöä. Erittäin hyvin kulutukseenmukautuu yhdistetty lämmön jasähkön tuotanto, jonka lisärakentamiseenSuomessa on mahdollisuuksia erityisestivain lämmöntuotannolle rakennetuissa kaukolämpöverkoissa.Sähköntuotannon kannattavuuttaei voi mitata vain tuotettujenkWh:en hinnalla. Koska talviaikaan kWhhintaon korkeampi, on tuolloin tuotettusähkö myös markkinoilla arvokkaampaa.Kate syntyykin tuotetun sähkön arvon jakustannusten erotuksesta.Suomeen toivotaan jopa kolmea uuttaydinvoimalaa: yksi korvaamaan tuonti,toinen korvaamaan poistuvaa tuotantoaja kolmas vastaamaan kysynnän kasvuun.Noissa laskelmissa on1) luovuttu toiveista rakenteilla olevanlaitoksen valmistumisesta,2) suljettu silmät muualla maailmassarynnivän uuden tekniikan mahdollisuuksiltaenergian tuotannossa ja säästössä,3) pitäydytty kasvavan kulutuksen välttämättömyydessä,vaikka Saksassa ja Ruotsissasähkönkulutus pysähtyi jo 1980-luvulla.Selvisi, että uutta ydinvoimaa halutaankinsähkön vientiin. Ympäristöjärjestöjenyhteenveto vuoteen 2030 ulottuvastaEnergiateollisuus ry:n sähköntuotantoskenaariostaja hallituksen sähkönkulutusennusteestaosoittaa, että kaikkien uusienydinvoimalaitosten sähkö menisi vientiin.Nyt vientisuunnitelmat tunnustetaan jayritetään perustella järkeviksi. Jos ydinvoimalattarkoitettaisiin omaan kulutukseen,ydinsähköä riittäisikin vientiin vain halvansähkön aikaan.Taannoinen Kalifornian sähkökriisiosoitti tuotannon liiallisen keskittämisenhaitat eli suurten sähkömonopolien mahdollisuudetkeinotella sähkön hintaa ylösvähentämällä sähköntuotantoa. Kulunuttalvi toi ongelman tänne. Muutaman suurenydinvoimalan seisokilla Ruotsissa on saatusähköpörssin kWh-hinta enimmillään 1,4euroon/kWh.Päätökset ydinvoimalaluvista pitää tehdäyhteiskunnan kokonaisedun kannalta.Pääosin ulkomaisella työvoimalla rakennetutyksityiset laitokset eivät palvele kokonaisetua,vaikka onnistuisivat toimimaanvoitolla, kun vaihtoehtona on uudet tekniikatja kotimainen työllistäminen. Entisenpääministerin, Paavo Lipposen, mukaanpuheet vihreästä taloudesta ovat ”punavihreätämössöä”. Hänen mukaansa vasemmistonpitää tukea perinteistä teollisuutta”eikä juosta tukka suorana jonkun vihreänperässä”. Kun yritykset kasvavat riittävänsuuriksi instituutioiksi, niiden ei tarvitsesopeutua muuttuvaan maailmaan, vaan nevoivat poliittisiin päätöksiin vaikuttamallayrittää sopeuttaa maailman itseensä. Näinvanhaan teknologiaan sidotut pääomatsäilyttäisivät arvonsa. Lopputulos on kutenUSA:n autoteollisuudella. Paremminpärjäävät ne, jotka huomaavat maailman16