TEP-tiedote 1/2010 - Tekniikka elämää palvelemaan

nusten energiatehokkuusdirektiiviksi, jossa UE-strategian mukaisesti oli mukanamyös passiivinen aurinkoenergia sekä rakennuskohtainen UE-tuotanto. Ehdotuksessaon mukana oheinen pylväsdiagrammi.Oikeanpuoleiset pylväät kertovat rakennusten lämpöenergian kulutuksen kunkinEU-maan omilla rakennusmääräyksillä ja vasemmanpuoleiset pylväät kulutuksenkussakin maassa olettaen, että niissä olisi käytössä Tanskan rakennusmääräykset.Kuvasta nähdään ensinnäkin, että Suomen rakennusten lämpöenergian kulutuson kaksinkertainen Ruotsin rakennuksiin verrattuna, vaikka sääolot ovat lähessamanlaiset. Ja toiseksi kuvasta selviää, että mikäli Suomessa olisi käytössä Tanskanrakennusmääräykset, energian kulutus olisi kolmasosan alempi.EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi perustuu edistyneiden EU-maidenja niiden kuntien rakennusmääräyksiin siten, että passiivisen aurinkoenergian jarakennuskohtaisen UE-teknologian käyttö otetaan huomioon eristyksen lisäksilaskennallisten energiankulutusnormien avulla. Suomessa rakennusmääräyksetovat olleet alkeelliset perustuen pelkästään eristysnormeihin. Ympäristöministeriövastusti direktiiviä ja toteutti sitä niin hitaasti ja niin heikosti kuin mahdollistaaina nykyiseen hallitukseen asti. Nykyinen hallitus ja sen asuntoministeri JanVapaavuori muuttivat linjan siten, että myös Suomessa halutaan toteuttaa direktiivisen tarkoituksen mukaisesti, joten rakennusmääräyksiä tullaan parantamaanmerkittävästi vuosina 2010 ja 2012.Heikkojen rakennusmääräysten aikana kunnille tarjottiin suurta roolia rakennustenenergiatehokkuuden parantamisessa. Joitakin esimerkkejä, kuten Viikinalue Helsingissä, lukuun ottamatta kunnat eivät tätä roolia omaksuneet. Kunrakennuttajat harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta ovat rakentaneet rakennusmääräysteneristenormien minimien mukaisesti, rakennusten energiatehokkuuson jäänyt heikoksi ja hyvän rakennussuunnittelun käyttö on jäänyt aina vainerikoisprojekteille normaalin rakentamisen sijaan.23