71/2013/1 - Aluehallintovirasto
71/2013/1 - Aluehallintovirasto
71/2013/1 - Aluehallintovirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
noli-A:lle ja saaneet sitä elimistöönsä. Osa on ehkä menehtynyt, osa<br />
vaurioitunut, ehkä sairastunut ja kuollut myöhemmin ja loput ovat ilmeisesti<br />
paenneet alavirtaan.<br />
Raumanmeren kalastusalue istutti 750 000 kpl vastakuoriutunutta vaellussiikaa<br />
Eurajoen alaosalle 15.5.2011. Myös tämä istutuserä on altistunut<br />
bisfenoli-A -päästön vaikutuksille.<br />
Tavallisesti osa 2-vuotiaista taimenistukkaista jää istutuksen jälkeen<br />
aina jokeen, joko vuodeksi tai pidemmäksi aikaa, riippuen istukkaiden<br />
koosta, ympäristöolosuhteista ym. Koekalastusten taimenmäärät olivat<br />
kuitenkin pieniä kaikilla tutkituilla koskilla, mikä voi viitata siihen, että<br />
osa kaloista on lähtenyt ehkä pakosta liian varhain merivaellukselle siihen<br />
nähden mikä niiden vaellusvalmius on ollut. Myrkylle altistuminen<br />
voi myös aiheuttaa lisääntynyttä postsmolttikuolleisuutta merivaelluksen<br />
aikana. Bisfenoli-A on luonnossa nopeasti hajoavaa, mutta se on<br />
toisaalta ns. hormonihäirikkö, eli se reagoi elimistössä hormonin tavoin.<br />
Mahdollinen vaikutus voi tulla esiin lisääntymishäiriöiden kautta. Bisfenoli-A:n<br />
hormonaalinen vaikutus kohdistuu toki myös joen paikalliseen<br />
kalastoon.<br />
Eurajokeen nousee syksyisin vaellussiikoja kudulle, tietojen mukaan<br />
aina Pappilankoskelle saakka. Tietoja lisääntymisen onnistumisesta ja<br />
esim. poikastuotannon määrästä ei kuitenkaan ole. Siian mäti hautoutuu<br />
kosken pohjalla kuten lohen ja taimenenkin mäti ja on samalla lailla<br />
alttiina ympäristöolojen vaihtelulle koko talven ajan. Eurajoen kuormitusvaihtelut<br />
ja yhtenä tekijänä bisfenoli-A -päästöt ovat selkeä riski<br />
myös kehittyvälle siian mädille ja kuoriutuville poikasille.<br />
Koskialueilla esiintyy myös paikallista kalastoa, siis koskien tyyppilajistoa,<br />
joka viettää koko elinikänsä koskialueilla ja ilmentää siten koskialueen<br />
tilaa ja elinympäristön vakautta. Näistä lajeista kivisimppua tavattiin<br />
harvakseltaan neljältä koskelta seitsemästä ja kivennuoliaista<br />
kaikilta koskilta. Pienien yksilöiden osuus saaliista oli vähäinen, joka<br />
voi viitata lisääntymishäiriöihin, samoin kuin se, että kivisimppua ei<br />
esiinny kaikilla koskilla. Koskialueiden kalaston tiheydet ja biomassat<br />
olivat kaikkiaan varsin pieniä. Myös koeravustuksissa havaittiin, että<br />
pieniä yksilöitä tuli saaliiksi vain muutamia. Koskikalastossa havaitut<br />
poikkeamat saattavat viitata yksittäisen bisfenoli-A -päästön vaikutuksiin<br />
tai pitkäaikaisiin ongelmiin joen veden laadussa.<br />
Eurajoella tehtyjen selvitysten mukaan joessa on tapahtunut jotain, mikä<br />
on hävittänyt istutetun, joessa elävän lohikalaston lähes kokonaan.<br />
Muun koskissa elävän kalaston osalta merkillepantavaa ovat puutteet<br />
lajistossa sekä nuorten kalojen pieni määrä. Myöskään täpläravun lisääntyminen<br />
ei näytä onnistuvan Eurajoessa. Joen kalaston kehittämisen<br />
ja varsinkin virtakutuisten vaelluskalakantojen elvyttämisen kannalta<br />
joen jatkuvat vedenlaatuongelmat muodostavat merkittävän epä-<br />
48
Change language