Päätös Nro 34/2013/1 Dnro LSSAVI/309/04.08/2010 Annettu ...

Mahlanevan kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aiheuttamat vuosittaisetbrutto- ja nettopäästöt muutetun hakemussuunnitelman (tuotantoala 103,2ha) mukaisesti arvioituna sekä eriteltynä päästöt Kyrönjoen (pohjoinenPVK) ja Jalasjoen (eteläinen PVK) suuntaan ovat alla olevan taulukon mukaiset.Päästöt on arvioitu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueenkuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden sekä pintavalutuskentällisten tuotantovaiheentarkkailusoiden ominaispäästöarvojen perusteella.3Pohjoinen PVK,kuntoonpanoEteläinen PVK,kuntoonpanoKuntoonpanoaikanakoko tuotantoalueeltaPohjoinen PVK,tuotantoEteläinen PVK,tuotantoTuotantoaikanakoko tuotantoalueeltaKiintoainekg/aBruttoKok.Pkg/aKok.Nkg/a1760 22 536734 9 2242494 31 760Kiintoainekg/aNettoKok.Pkg/aKok.Nkg/a1255 10,3 328 942 7 220524 4,3 137 286 2,1 671779 14,6 465 1228 9,1 287Pöly, melu ja liikenneTurveaumat on sijoitettu asutuksesta vähintään 400 metrin etäisyydelle.Lähiasutukselle aiheutuvaa pölyhaittaa voidaan lisäksi vähentää rajoittamallapölyämistä aiheuttavia tuotantotoimenpiteitä silloin, kun tuulee turvetuotantoalueeltalähikiinteistöjen suuntaan.Neljällä Vaskiluodon Voima Oy:n turvetuotantoalueella vuosina 2006–2009tehtyjen melumittausten perusteella ohjearvot ylittävää melua esiintyi korkeintaan150 metrin etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Mahlanevan lähiympäristössäei ole näin lähellä turvetuotantoaluetta sijaitsevia melulleherkkiä kohteita. Meluhaitan kokeminen on kuitenkin hyvin yksilöllistä jatoisinaan melu voidaan kokea häiritseväksi, vaikka ohjearvot eivät ylittyisikään.Meluhaitan vähentämiseksi voidaan tarvittaessa välttää työskentelyäyöaikana ja niillä tuotantolohkojen osilla, jotka sijaitsevat lähimpänäasuinkiinteistöjä.Hankealueella tuotettava turve kuljetetaan Seinäjoella sijaitsevalle VaskiluodonVoima Oy:n voimalaitokselle. Turvetta kuljetetaan talvella noin kahdenkuukauden ajan, jolloin keskimääräinen kuljetusmäärä on 10 rekkakuormaapäivässä. Pääasiallinen kuljetusreitti kulkee Mahlanevan itäpuolistametsäautotietä valtatie 19:lle ja edelleen Seinäjoelle. Lisäksi noin kolmanneskuljetuksista ajetaan Mahlanevan eteläpuolista MetsäperäntietäLuopajärvelle ja edelleen valtatie 19:lle. Turvetuotantoon liittyvä liikenne eimerkittävästi vaikuta lähiseudun tiestön liikennemääriin.

4Varastointi ja jätteetTurvetyömaan koneiden polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä. Polttoainesäilytetään huoltoalueella farmarisäiliössä, jonka tilavuus on 5 000litraa ja joka on määräysten mukaisesti sijoitettu tasaiselle alustalle. Jäteöljyja öljyiset jätteet kootaan tukikohta-alueelle, missä niitä säilytetään jäteöljysäiliössäsekä katoksella suojatuissa astioissa.Turvetuotantoalueella syntyy jätteitä lähinnä tuotantokoneiden huollosta.Koneita huolletaan tukikohta-alueella, jonne rakennetaan katetut jätteidenkeräys- ja säilytystilat. Tuotantoalueella syntyvät jätteet lajitellaan ja käsitelläänkunnan jätehuollon mukaisesti. Tuotantokalustosta kertyvät akutkerätään jätekatokseen. Alueella syntyvien ongelmajätteiden noutamisestaja hävittämisestä tehdään sopimus ongelmajäteyrityksen kanssa. Jäteöljyjäsyntyy hakijan arvion mukaan 166 kg vuodessa, öljyisiä jätteitä 85 kg vuodessa,tynnyreitä 3 kg vuodessa, akkuja ja paristoja 63 kg vuodessa sekäpolttoöljyjätettä 31 kg vuodessa.Toiminnassa syntyy kaivannaisjätteinä pintamaata, kantoja ja muuta puuainesta,kiviä, mineraalimaita sekä lietteitä. Pintamaat (3 500 m 3 ) sekoitetaantuotantoalueen kenttään. Kannot ja muu puuaines (5 300 m 3 ) jyrsitääntuotantokentän pintakerrokseen ja käytetään myöhemmin energiana. Kivet(260 m 3 ) läjitetään tuotantoalueelle ja tuotannosta poistuville alueille. Mineraalimaat(26 400 m 3 ) läjitetään tuotannosta poistuville alueille ja käytetäänmaisemointiin. Laskeutusaltaiden lietteet (7 000 m 3 ) tyhjennetään valumaaltaisiinja siirretään jaksoittain tuotantokentälle sekä hyödynnetään polttoturpeena.Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paraskäytäntö (BEP)Hakijan näkemyksen mukaan sarkaoja-altaat, laskeutusaltaat ja pintavalutuskentätedustavat ympäristönsuojelulliset ja teknis-taloudelliset näkökohdathuomioiden parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Hakija pitää esitettyjävesiensuojelurakenteita myös ympäristön kannalta parhaana käytäntönä(BEP).Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöönTuotantoalueen nykytilaAsutus ja maankäyttöHankealueen reunaosat on ojitettu, mutta ojittamattomia alueita on hajanaisestisuon keskiosilla. Ojittamatonta aluetta hankealueesta on noin 60ha.Mahlaneva sijaitsee Jalasjärven ja Ilmajoen kuntien rajalla noin 15 km Jalasjärvenkeskustasta pohjoiseen. Hankealue sijaitsee haja-asutusalueella,jossa harjoitetaan maa- ja metsätaloutta sekä turvetuotantoa. Mahlanevan

LuontoselvitysPohjavesialueetturvetuotanto ei vaikuta näiden elinkeinojen harjoittamiseen. Lähimmät viljelyssäolevat peltoalueet ovat Metsäperällä ja ne rajoittuvat pohjoisosaltaansuunniteltuun turvetuotantoalueeseen. Lähimmät tuotannossa olevatturvesuot ovat Kyrön-Koirainneva (114 ha), Peurainneva (320 ha), Kuuppelonneva,Tuulianneva (158 ha) ja Kortesneva-Salvianneva (68 ha).Mahlanevan läheisyydessä alle kilometrin etäisyydellä on 22 asuin- taimuuta kiinteistöä. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat muutetun hakemussuunnitelmanmukaisesti 300–350 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta.Lähimpien asuinkiinteistöjen ja tuotantoalueen väliin on jätetty hakijan hallinnassaolevat suojavyöhykkeet, joissa puusto säilytetään. Alkuperäisessähakemussuunnitelmassa etäisyys lähimpiin asuinkiinteistöihin oli 213–245metriä.Mahlanevan virkistyskäyttömuotoja ovat lähinnä metsästys ja marjastus.Turvetuotanto voi vaikuttaa riistaeläinten paikalliseen esiintymiseen, muttametsästystä toiminta ei estä. Mahlanevalla kasvaa paikoin sekä hillaa ettäkarpaloa, mutta alueen marjastuksesta ei ole tietoja.Hankealueen läheisyydessä ei ole suojelu- ja Natura-alueita. Tuoresluomanvarrella on kaksi erillistä luonnonsuojelualuetta, Tuoresluomanlehdot. Alueet sijaitsevat Sahanloukossa 4,7 ja 6,3 km:n etäisyydellä turvetuotantoalueestaluoteeseen. Mahlanevan turvetuotantoalueella ei olemerkitystä alueiden suojeluarvojen kannalta.Hankealueella tehtiin kesällä 2009 luonnontilaiset osat kattava kasvillisuusjalinnustoselvitys. Kasvillisuusselvityksen mukaan alueelta ei löydettyuhanalaisia tai silmälläpidettäviä kasvilajeja tai uhanalaisia luontotyyppejä.Mahlanevan tupasvillarämeet sekä varsinaiset isovarpurämeet kuuluvatkuitenkin Etelä-Suomessa uhanalaisuusluokkaan NT (silmälläpidettävät) jaoligotrofiset sararämeet sekä oligotrofiset saranevat luokkaan VU (vaarantuneet).Pesimälinnustossa suomalaisissa tai kansainvälisissä suojeluluokituksissamainittuja lajeja olivat kapustarinta, liro, valkoviklo, teeri ja isolepinkäinen.Kesällä 2012 tehtyjen maastoselvitysten perusteella hankealueella eiesiinny EU:n luontodirektiivin mukaan suojeltuja perhoslajeja eikä rämeristihämähäkkiätai viitasammakkoa.Mahlanevan hankealueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita.5

6VesistöVesistö ja sen tilaTuotantoalue sijaitsee Kyrönjoen vesistöalueella, osittain Matoluoman valuma-alueella(42.045) ja osittain Tuoresluoman valuma-alueella (42.035).Kuivatusvedet johdetaan kahta eri reittiä Kyrönjoen vesistöihin. Mahlanevantuotantoalueen pohjoisosasta (72,8 ha) kuivatusvedet johdetaan reittiäKehroolanoja-Pojanluoma-Tuoresluoma-Kyrönjoki ja eteläosasta (30,4 ha)reittiä laskuoja-Järviluoma-Matoluoma-Jalasjoki.Järviluoma-Matoluoma on 11 km:n mittainen Luopajärven peltoalueen läpivirtaava luoma, joka laskee Jalasjoen keskiosalle. Matoluoman valumaalueon 91,51 km 2 ja sen merkittävimpiä maankäyttömuotoja ovat pellot(46 %) sekä metsät (35 %). Turvetuotantoa harjoitetaan 95 ha:n suuruisellaKyrön-Koirainnevalla. Tuotantoalueen (30,4 ha) osuus Matoluoman valuma-alueestaon 0,3 %. Kuivatusvedet johdetaan 4,8 km pitkän laskuojankautta Järviluoma-Matoluomaan, jossa ne kulkevat 7 km ennen laskua Jalasjokeen.Järviluoma-Matoluoma on hyvin tulvaherkkä, ja luoman varrellasijaitsevalla Luopajärven alueella esiintyy kevättulvia vuosittain. Vesi saattaaajoittain nousta rantapelloille myös sateisina kesinä.Jalasjoki on toinen Kyrönjoen suurista latvahaaroista. Joen pituus on 80km ja valuma-alue on laajuudeltaan 1 068 km 2 . Jalasjoen valuma-alueesta44 % on metsää ja 33 % peltoa. Valuma-alueella on myös 14 turvetuotantoaluetta,joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä noin 3 300 ha.Pojanluoma on 8,8 km:n mittainen Tuoresluoman sivuhaara. Luoma laskeeTuoresluomaan Sahanloukossa. Valuma-alue (32 km 2 ) on pelto- ja metsävaltainen,eikä siihen sisälly turvetuotantoalueita. Tuotantoalueen kuivatusvedetkulkevat 4,2 km Kehroolanojaa pitkin Pojanluomaan, jossa kuivatusvedetkulkevat 3,2 km ennen laskua Tuoresluomaan.Tuoresluoma saa alkunsa Peurainnevan pohjoispuolella sijaitsevaltaKuuppelonnevalta. Luoman pituus on noin 13 km ja valuma-alue 102 km 2 .Hankealueen osuus Tuoresluoman valuma-alueesta on 0,7 %. Kuivatusvesienjohtamisreitti kulkee Tuoresluomassa 9,5 km:n matkan ennen laskuaKyrönjokeen. Merkittävimmät maankäyttömuodot valuma-alueella ovatmetsät (51 %) ja pellot (30 %). Tuoresluomaan tulee lisäksi kuivatusvesiäkolmelta turvetuotantoalueelta, joiden tuotantopinta-ala on yhteensä noin145 ha.Mahlanevan alapuolisiin vesistöihin kohdistuva kuormitus on nykyiselläänsuurinta Jalasjoen ja pienintä Pojanluoman valuma-alueella. Turvetuotannonosuus nykyisestä ravinne- ja kiintoaineskuormituksesta on Järvi-Matoluomassa ja Tuoresluomassa alle 2 % sekä Jalasjoessa alle 3 %. Pojanluomanvaluma-alueella ei ole turvetuotantoa. Kaikille vesistöille tyypillisiäpiirteitä ovat korkeasta humuspitoisuudesta johtuva tummuus sekä suuretravinne- ja kiintoainepitoisuudet. Virtavesille tyypillisesti veden laatu

vaihtelee suuresti ja heikoimmillaan vesistöjen tila on yleensä virtaamahuippujenaikana.Kalasto, kalastus ja vesistön käyttöTuoresluoman ja Jalasjoen alaosan kalastoa on selvitetty vuonna 2007osana Vaskiluodon Voima Oy:n turvetuotantoalueiden velvoitetarkkailua.Vesistöistä on tavattu haukea, ahventa ja särkeä sekä Jalasjoesta lisäksikiiskeä ja madetta. Tuoresluoman kokonaissaalis on enintään muutamiakymmeniä kiloja vuodessa, pääosin haukea. Jalasjoen alaosalla kalastusaktiivisuuson vähäistä ja kokonaissaalis on hakijan arvion mukaan alle100 kg vuodessa.Pojanluoman ja Järvi-Matoluoman kalastoa ei ole selvitetty. Luomat ovatkuitenkin kalataloudelliselta arvoltaan vähäarvoisia.Tuoresluomasta ja Jalasjoen alaosalta on tavattu rapuja 2000-luvulla. Tuoresluomanhavainnot liittyvät ilmeisesti istutuskokeiluihin, joista ei syntynytpysyvää rapukantaa.Pojanluomalla, Tuoresluomalla ja Järvi-Matoluomalla ei ole merkittäviä virkistyskäyttöarvoja.Jalasjoen alaosat soveltuvat virkistyskalastukseen, veneilyynja paikoin myös uimiseen.Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöönMahlanevan turvetuotannosta aiheutuvat pitoisuuslisäykset Tuoresluomassaennen sen laskua Kyrönjokeen ovat 0,2 µg/l fosforia, 4 µg/l typpeäja alle 0,1 mg/l kiintoainetta sekä Matoluomassa ennen sen laskua Jalasjokeenalle 0,1 µg/l fosforia, 2 µg/l typpeä ja alle 0,1 mg/l kiintoainetta.Mahlanevan turvetuotannon pitoisuuslisäykset alapuolisessa vesistössäovat vähäiset.Hakijan näkemyksen mukaan, suon käyttö turvetuotantoon ei juuri lisäätuotantovaiheessa alueelta purkautuvan veden määrää. Kuntoonpanovaiheessaalapuolisten metsäojien teoreettinen virtaamien kasvu on enimmillään10–20 %. Tuotantoalueen vesienkäsittelyratkaisut lisäävät veden viipymää.Tuotantoalueelle on sijoitettu virtaamansäätöpadot, joilla pidätetäänylivirtaamia ojastoon ja pidennetään valunnan kestoa. Virtaamia pidättävätmyös pintavalutuskentät, joiden kautta tuotantoalueen vedet johdetaanalapuolisiin luomiin. Kuivatusvedet nostetaan pintavalutuskentillepumppaamalla, mikä myös hidastaa veden purkautumista tuotantoalueelta.Mahlanevan tuotantoalue edustaa pientä osaa alapuolisten uomien valuma-alueesta,eikä turvetuotannon arvioida juurikaan muuttavan alapuolistenuomien virtaamia.7

9HAKEMUKSEN KÄSITTELYHakemuksen täydennyksetHakemuksesta tiedottaminenLausunnotHakija on täydentänyt hakemustaan 24.8.2010 selvennyksellä alapuolisenvesistön veden pitoisuusmuutosten laskentaperusteista, tarkemmalla selvityksellätuotantoalueen läheisyydessä sijaitsevista asuinrakennuksista sekätuotantoalueen ja asuinrakennusten välisestä maastosta, suunnitelmallaturveaumojen sijoittamisesta vähintään 400 m:n etäisyydelle asutuksesta,pintavalutuskenttien suunnitelmapiirustuksilla ja ominaisuuksilla suhteessamitoitusohjeisiin sekä selvityksellä mahdollisuudesta sijoittaa pintavalutuskenttäojittamattomalle alueelle, järjestysnumeroiduilla kiinteistötiedoilla,alapuolisten vesistöjen omistajatiedoilla ja kalastusalueen yhteystiedoilla,tarkennetulla selvityksellä kuivatusvesien johtamisesta, tiedoilla Tuoresluomanluonnonsuojelualueista ja arviolla hankkeen vaikutuksista niihin,Vaskiluodon Voima Oy:n Etelä-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden kuormitus-ja vesistötarkkailuohjelmalla sekä korjauksella kasvillisuus- ja linnustoselvityksenkuviin.Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekäIlmajoen ja Jalasjärven kunnissa 7.2.–8.3.2011 sekä erityistiedoksiantonaasianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 7.2.2011 JPkunnallissanomissasekä 8.2.2011 Ilmajoki-lehdessä. Aluehallintovirastoon pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenkalatalousviranomaiselta, Ilmajoen kunnalta, Jalasjärven kunnalta, Ilmajoenkunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta,Ilmajoen kunnan terveydensuojeluviranomaiseltaja Jalasjärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesienja maaperän suojeluryhmän näkemyksen mukaan useat eri seikatpuoltavat sitä, että hankkeelle ei tule myöntää ympäristölupaa.Mahlanevan kasvillisuusselvitys koskee vain ojittamattomia alueita. Eteläisimmälläalueella on havaittu myös luhtaisuutta, mutta luhtia sisältäviä suotyyppejäei ole selvityksessä mainittu.Mahlanevan neljällä ojittamattomalla alueella havaittiin pesivänä 5 pariaEuroopan unionin lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja, kapustarintaa3 paria ja liroa 2 paria. Silmälläpidettävää niittykirvistä havaittiin 8 paria.Muita merkittäviä kosteikkolajeja olivat taivaanvuohi ja valkoviklo. Suolla onsilmällä pidettävän teeren soidinpaikka. Alueelta löytyi myös silmälläpidettävänriekon höyheniä. Riekko on taantunut erittäin voimakkaasti erityisestieteläisessä Suomessa. Kyseisenä selvitysajankohtana riekot eivät ole ak-

tiivisimmillaan, minkä vuoksi linnustoselvitystä tulee täydentää kevättalvellatoteutettavalla riekkoselvityksellä atrappia käyttäen.Turvetuotanto ojittamattomilla soilla on merkittävä uhka useille lintulajeille,sillä useita Mahlanevalla pesiviä lajeja tavataan Etelä-Pohjanmaalla ainoastaanojittamattomina, kosteapintaisina säilyneiltä soilta. Aluetasolla turpeenottouhkaa muun muassa kapustarinnan ja liron alueellisten populaatioidenelinvoimaisuutta ja tätä kautta lajien levinneisyyttä Suomessa. Linnustonsuojelullistenarvojensa sekä EU:n jäsenvaltioille asettamien linnustonsuojeluvelvoitteidenperusteella ympäristölupaa ei tule myöntää Mahlanevallesuunnitellulle turpeenottoalueelle, vaan turpeenotto on osoitettavaluonnontilansa menettäneille ojitetuille soille.Mahlanevalta ei ole toistaiseksi selvitetty perhoslajistoa. Hakemusta tuleetäydentää perhoslajiston osalta siten, että selvitys kattaa koko lupahakemuksenkoskeman alueen ojittamattomat osat ja koko jakson, jolla suoperhosiavoidaan tavata. Selvitystä tehtäessä tulee huomioida eri lajien lentoaikojenvaihtelu vuorokauden sisällä, sillä pelkästään päiväsaikaan lentäviensuurperhoslajien havainnoinnilla ei saada riittävää varmuutta kaikkienmahdollisten uhanalaisten lajien esiintymisestä alueella.Mahlanevalta tulee lisäksi selvittää luonnonsuojeluasetuksessa mainitunerityisesti suojeltavan rämeristihämähäkin esiintyminen.Saukko on Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainittu laji,jonka lisääntymis- ja levähdysalueen hävittäminen ja heikentäminen onkielletty luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin nojalla. Turpeenotolla saattaaolla ainakin välillisiä kielteisiä vaikutuksia saukon mahdollisiin lisääntymis-ja levähdysalueisiin alapuolisissa vesistöissä. Hakijan tulee selvittääsaukon mahdolliset lisääntymis- ja levähdysalueet Mahlanevan kuivatus- jajätevesien vaikutuspiiriin kuuluvista alapuolisista vesistöistä, etenkin Matoluomasta,Kehroolanojasta, Pojanluomasta sekä Tuoresluomasta.Mahlanevan eteläosan kuivatus- ja jätevedet johdettaisiin ojia ja Matoluomaapitkin Jalasjokeen. 77 % kuormituksesta arvioidaan kohdistuvaneteläiseen reittiin. Jalasjoki on arvioitu välttävään tilaan. Joen hyvän tilansaavuttamiseksi veden kokonaisfosforipitoisuutta tulee vähentää nykyisestä120 µg/l:sta arvoon 40–60 µ/l. Tuoresluoman tilaa ei toistaiseksi ole arvioitu.Kyrönjoen keskiosa on arvioitu huonoon tilaan.Mahlanevan turvetuotannon alapuolisille vesistöille aiheuttama ravinne- jakiintoainekuormitus on arvioitu suuntaa-antavasti. Ympäristölupahakemuksessaesitetty vesistökuormitusarvio perustuu neljän suon keskimääräisiinkuormitusarvioihin. Otos on liian pieni, jotta kuormitusta voisi arvioida luotettavasti.Tuotantoalueelta poistuvan veden laatua täytyisi valvoa jatkuvasti,etenkin tulvien ja rankkasateiden aikaan, jolloin valunta on suurimmillaan.Mahlanevan kolme pintavalutuskenttää sijaitsevat ojitetulla suolla,mikä lisää niiden toiminnan epävarmuutta. Ojitetulla suolla suon pintakerrospainuu kasaan tiivistyen eikä kasvillisuus välttämättä koostu tehokkaastivettä pidättävistä rahkasammalista. Ojitettujen kenttien ojat saatta-10

vat aiheuttaa oikovirtauksia. Päästöt saattavat lisääntyä odottamattomallatavalla tuotantoalueen elinkaaren loppuvaihetta kohti tuotannon kohdistuessavanhimpiin ja pisimmälle maatuneisiin turvekerrostumiin.Mahlanevasta noin 50 % on ojittamatonta suota. Ojittamattomalla suollatapahtuvasta turvetuotannosta aiheutuisi yhdessä Jalasjoen valumaalueenmuiden vesistöä kuormittavien maankäyttömuotojen kanssa alapuolisessavesistössä merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa,jota ei hakemuksessa esitetyin menetelmin voida täysin poistaa. Vesienhoitosuunnitelmanmukaan uusia turvetuotantoalueita tulee perustaa joojitetuille soille tai jo tuotannossa olevien alueiden yhteyteen. Uusi turvetuotantotulee ohjata alueille, joilla ne aiheuttavat mahdollisimman vähänhaittaa vesien tilalle. Vesistöille aiheutuviin haitta-arvioihin liittyvien epävarmuustekijöidensekä kyseisen turvetuotantoalueen Kyrönjoen vesistöalueelleaiheuttaman vesistön tilaa mahdollisesti heikentävän kuormituksenvuoksi uuden turvetuotantoalueen perustamiselle Mahlanevalle ei oleolemassa ympäristönsuojelulain 42 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettujaedellytyksiä.Lähin kiinteistö sijaitsee 213 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta ja alle500 metrin etäisyydellä sijaitsee kaikkiaan kahdeksan kiinteistöä. Pöly- jameluhaittoja vähentää tehokkaasti tuotantoalueen ja häiriintyvän kohteenvälissä oleva puustoinen suojavyöhyke. Sen leveys riippuu häiriintyvästäkohteesta ja sen sijainnista sekä maaston muodoista, mutta asutuksen jatuotantoalueen välisen vyöhykkeen olisi yleensä oltava vähintään 400 metriä.Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että mahdollisesta puuston säilyttämisestähuolimatta nykyisen rajauksenmukaisesta toiminnasta aiheutuvapöly voi aiheuttaa haittaa kiinteistöille.Mahlanevan kuivattaminen ja vesivaraston vapauttaminen todennäköisestitulevat lisäämään ylivirtaamia alapuolisissa vesistöissä, joten virtaamat äärevöityvätentisestään. Seurauksena saattaa olla lisääntynyt tulvariski alapuolisessavesistössä, sillä Luopajärven peltoalueet ovat erityisen tulvaherkkääaluetta ja kevättulvia esiintyy lähes vuosittain. Kesätulviakin esiintyyusein. Luopajärven tulvasuojeluhankkeelle on myönnetty lupa7.6.2007. Hanke toteutetaan vuosina 2011–2013.Mahlanevan kaltaisen keidassoita sisältävän merkittävän kohteen ottaminenturvetuotantoon tulisi edelleen heikentämään kyseisen priorisoidunluontotyypin ja siihen sidoksissa olevan lajiston suotuisan suojelun tasonsaavuttamista sekä alueellisesti, kansallisesti että kansainvälisesti. TurvetuotantoMahlanevalla olisi ristiriidassa EU:n luontodirektiivin 1 artiklan e)alakohdan sekä luonnonsuojelulain 5 §:n 2 momentin kanssa.2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainenon todennut, että vedenlaatutiedot osoittavat Tuoresluomanja Matoluoman tilan olevan heikko. Erityisesti Tuoresluoman ajoittainenhappamuus on kala- ja rapukantoja voimakkaasti rajoittava tekijä.Järviluoman-Matoluoman alueelta on ainoastaan vähän vedenlaatutietoaja on mahdollista, että vähäinen näytteenotto ei ole ajoittunut happamiin11

jaksoihin. Myös luomien veden tummuus ja korkeat ravinnepitoisuudet heikentävätkalojen ja rapujen selviytymismahdollisuuksia. Kalakantaselvityksienmukaan Tuoresluomassa esiintyy kalastettavaa kalakantaa ainoastaanajoittain kevätylivirtaaman aikaan. Järviluoman-Matoluoman kalastostaei hakemuksessa ole esitetty tutkittua tietoa.Turvetuotanto lisää, vesiensuojelutoimenpiteistä huolimatta, vesistöönkohdistuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta, minkä seurauksena rehevöitymisestäjohtuva pohjien liettymis- ja umpeenkasvuhaitta kasvaa. Soidenkuivattaminen ja turvetuotanto aiheuttavat myös lisääntyvää hapantakuormitusta alapuolisiin vesistöihin. Lisäksi luonnontilaisten suoalueidenojittaminen aiheuttaa alapuolisten vesistöjen virtaamien äärevöitymistä,mikä lisää kaloille haitallisten alivirtaamatilanteiden esiintymistä. Ottaenhuomioon turvetuotantotoiminnan vaikutusalueen vesistöjen veden tummuus,korkeat ravinnepitoisuudet ja happamuushaitta sekä jo nykyiselläänheikko kalataloudellinen tilanne, katsomme, että toiminta johtaa ympäristönsuojelulaintarkoittamaan vesistön pilaantumiseen.Tuoresluoman heikko tila edellyttää turvetuotantotoiminnalta parhaan käyttökelpoisentekniikan käyttöönottoa sekä happamuushaitan huomioonottamistavesiensuojelun suunnittelussa. Luvan myöntäminen edellyttäisi, ettätuotantoalueella on käytössä pintavalutustakin tehokkaampi vesiensuojelumenetelmäsekä jatkuvatoiminen happamuuden seurantajärjestelmä jatekniset valmiudet neutraloida happamia vesiä, ennen kuin ne johdetaanTuoresluomaan.Kalatalousryhmä toteaa, että hakemuksessa ei ole esitetty ympäristönsuojelulainja ympäristönsuojeluasetuksen edellyttämiä tietoja Järviluoman jaMatoluoman kalastosta ja kalastuksesta. Käytettävissä olevien vedenlaatutietojenperusteella Matoluoman vedenlaatu on huono ja ympäristönsuojelulaintarkoittaman pilaantumisen välttämiseksi tulisi Järviluomaan ja Matoluomaankohdistuvaa kuormitusta vähentää nykyisestä. Tilanteessa, jossakuormitusta tulisi vähentää pilaantumisen estämiseksi, ei ole edellytyksiämyöntää lupaa uudelle, Järviluomaa ja Matoluomaa kuormittavalle, toiminnalle.Jos hankkeelle kuitenkin myönnetään ympäristölupa, on luvan saajan vuosittainmaksettava 1 600 euron kalatalousmaksu Pohjanmaan elinkeino-,liikenne ja ympäristökeskukselle käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselleaiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujen toimenpiteidensuunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tuloksellisuuden tarkkailuun.Kalatalousmaksulla kertyneet varat voidaan käyttää esimerkiksiliettymien poistoon ja kutualueiden kunnostukseen sekä kala- ja rapuistutuksiin.Kalatalousmaksun suuruuden arvioinnissa on huomioitava, että kysymyksessäon vesistöalue, jota uhkaa sekä ainekuormituksesta että happamastakuormituksesta johtuvaa pilaantumisen vaaraa.Luvansaajan on tarkkailtava kuivatusvesien vaikutuksia kalakantoihin jakalastukseen Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Pohjanmaan ELY-keskukselle kol-12

men kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailu voidaanmyös toteuttaa yhteistarkkailuna yhdessä alueen muiden tarkkailuvelvollistenkanssa.3) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta on todennut,että täysin uuden luonnontilaisen hankealueen käyttöönotto turvetuotantoonei ole vesiensuojelun suuntaviivojen, Länsi-Suomen ympäristöstrategian,vesienhoidon eikä maakuntakaavan määräysten mukaista.Mahlanevan Jalasjärvellä sijaitseva suunnittelualue on suurimmalta osaltaanojittamaton. Alue on erittäin märkää varsinkin keskiosiltaan, myösavovettä on joskus nähtävillä. Hakemuksen liitteenä olevan luontoselvityksenmukaan eteläisen osan suotyypit ovat kanervarahkaräme ja oligotrofinensaraneva, joka on Etelä-Suomen alueella vaarantunut suotyyppi. Mahlanevanlinnusto on myös monipuolinen. Linnustoselvityksessä on Mahlanevanpohjoisosassa havaittu liro (alueellisesti uhanalainen, RT), taivaanvuohi,kapustarinta, käki, niittykirvinen (silmälläpidettävä, NT), metsäkirvinenja västäräkki. Mahlanevan eteläosassa on havaittu niittykirvinen (NT),isolepinkäinen (RT), valkoviklo, kapustarinta ja töyhtöhyyppä. Eteläosastaon myös löytyny riekon (NT) ja kurjen höyheniä. Pohjoisosassa on teerien(NT) soidinpaikka.Suunnitellun tuotantoalueen eteläosan läheisyydessä on runsaasti asutusta.Kiinteistöistä 12 on vakituisesti asuttuja ja viisi lähintä asuinrakennustasijaitsevat vain 213–337 metrin etäisyydellä. Maasto asutuksen ja suunnitelluntuotantoalueen välillä on pääosin avointa peltoa, rämettä tai taimikkoa,yhden asuinrakennuksen osalta myös metsää. Suojaetäisyys lähimpiinasuttuihin kiinteistöihin ei ole riittävä pölyn ja melun leviämisen estämiseksi.Suunnitelman mukaan kuivatusvedet johdettaisiin eteläosasta ja Ilmajoenpuolella sijaitsevasta keskiosasta Järviluoman ja Matoluoman kautta Jalasjokeen.Suunnittelualue on näiltä osin suurimmalta osalta ojittamatontaaluetta. Uusien alueiden avaaminen lisää kuormitusta alapuolisessa vesistössähuomattavasti enemmän kuin metsäojitettujen alueiden ottaminentuotantoon. Jalasjoki on nykyisellään jo erittäin kuormitettu ollen luokitukseltaanvälttävä. Järviluoman ja Matoluoman kautta tuleva kuormitus ei olevähenemässä eikä alueelta ei ole poistumassa vastaavia alueita turvetuotannostavaan päinvastoin uutta tuotantoa suunnitellaan. Suunnitellut pintavalutuskentätovat kaikki ojitetuilla alueilla. Hakijan mukaan niiden sijoittaminenojittamattomalle alueelle ei ole teknis-taloudellisesti järkevää.Toimiakseen kentiltä olisi kuitenkin tukittava kaikki ojat, ja on silti kyseenalaista,kuinka tehokas tällainen pintavalutuskenttä olisi verrattuna kokonaanojittamattomaan kenttään. Uusien tuotantoalueiden avaaminen runsaastikuormitetulla vesistöalueella ilman parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaei ole perusteltua.Lupahakemuksessa lohkon 5 alueessa on mukana kiinteistön 164-411-1-237 Kotiniemi pohjoisosa, josta Vaskiluodon Voima Oy:llä ei ole vuokrasopimustatai kauppakirjaa.13

14Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Luopajärven järjestelyyhtiölle7.6.2007 ympäristöluvan Luopajärven kesätulvien torjunta- ja ympäristönhoito-ohjelmalle.Tulvasuojelurakenteita ollaan rakentamassa vuosina2011–2012. Suunnitelmassa ei ole otettu huomioon mahdollista lisävaluntaaJärviluomasta. Mikäli ympäristölupa Mahlanevalle myönnettäisiin,tulisi hakijan selvittää vesien johtaminen Matoluomaan siten, ettei tulvasuojeluvaarannu.Kyrönjoen kuormitus on nykyisellään suurta eikä kuormituksen lisääminenottamalla ojittamattomia soita turvetuotantoon ole voimassa olevien toimenpideohjelmienja strategioiden mukaista. Turvetuotanto on yksi Kyrönjoenlatvavesistöjen olennaisista kuormittajista nykyiselläänkin. Turvetuotantoaiheuttaa sellaista ravinne-, kiintoaines- ja happamuuskuormitusta,joiden vähentämiseen on alueella pyritty panostamaan. Kyrönjoen vesistöalueenvuoteen 2015 ulottuvan toimenpideohjelman mukaan uusien turvetuotantoalueidenlupakäsittelyssä tulee kiinnittää entistä enemmän huomiotatuotantoalueiden yhteisvaikutukseen.Edellä mainittuun perustuen Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakuntaantaa kielteisen lausunnon luvan myöntämiselle turvetuotantoonMahlanevan eteläosassa sekä keskiosan ojittamattomilla alueilla johtuenasutuksen läheisyydestä, Jalasjokeen aiheutuvasta lisäkuormituksestasekä Mahlanevan ojittamattomien alueiden tärkeistä luonnonarvoista.Mikäli lupa kuitenkin myönnettäisiin, tulee Järviluoman ja Matoluomankuormitusta tarkkailla erikseen, sillä kuormitus uusilla alueilla ei ole verrattavissajo tuotannossa olevien soiden kuormitukseen.4) Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan turvetuotantoon suositeltavaa ohjata ensisijaisesti ojitetuille soille. Mahlanevanturvetuotantoalueesta on noin puolet ojittamatonta suota. Turvetuotantokohteenoikealla valinnalla vältetään luonnon monimuotoisuuden ja lajienelinympäristöjen kaventuminen suuntaamalla tuotantoa jo ojitetuille alueilletai suopelloille. Hanke voidaan esimerkiksi rajata niin, että luonnontilainenalue säilyy.Mahlanevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet päätyvät Kyrönjokeen.Kyrönjoki kuuluu jo nyt pääosin käyttöluokitukseen välttävä. Ympäristölautakuntapitää ensisijaisen tärkeänä, ettei vesistöjen (Kyrönjoki) kuormituslisäänny.Lähistöllä ei ole pohjavesialueita. Etäisyyttä lähimpään pohjavesialueeseen(Prottomi) on noin 4,5 km.5) Ilmajoen kunta yhtyy Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnan lausuntoon.

15Muistutukset ja mielipiteet6) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri r.y. esittää muistutuksessaan,että hakemuksessa esitetyn perusteella Mahlanevalle ei tulemyöntää lupaa turvetuotantoon. Alueen suotyypit ovat osittain uhanalaisiaja taantuneita suotyyppejä. Tupasvillarämeet ovat silmälläpidettäviksi luokiteltaviasekä sararämeet vaarantuneiksi luokiteltuja suotyyppejä.Tehdyn selvityksen mukaan Mahlanevan linnusto on kohtalaisen vaatimaton.Mahlanevalta tavattiin erityistä huomiota vaativista lajeista kapustarinta,liro, valkoviklo, teeri, isolepinkäinen ja käki. Linnustoselvityksen laadintaankäytetty aika on ollut alueen laajuuteen ja rikkonaisuuteen verrattunavarsin vähäinen.Tuoresluomasta on tavattu ainakin särkeä, madetta ja kivennuoliaista, joidenelinympäristövaatimukset ovat verrattain korkeat. Särki ei elä happamissavesissä, made on kiintoainekselle ja pohjan liettymiselle suhteellisenvaativa ja kivennuoliainen vaatii virtaavan ja koskimaisen elinalueen sekähapekasta vettä. Tämän perusteella Tuoresluoman veden tila ei siten olisierityisen huono ja pienen puron lisäkuormitus turvetuotannon vesillä saattaajohtaa Tuoresluoman nykyistä heikompaan tilaan. Järviluoman esitetäänolevan tulvaherkkä vesistö ja Mahlanevan ojitus lisää tulvaherkkyyttäentisestään.Perhosselvitys on tehty arviointina, joka on alueellisesti oikean suuntainenja edellyttää, että alueen perhoslajisto tulee selvittää kenttätutkimuksin.EU:n luontodirektiiviä noudatettaessa olisi alueen muistakin luontoarvoistakuin kasvillisuudesta, linnustosta ja perhosista oltava luotettava selvitys.Hankkeen vaikutusalueella on erittäin uhanalaiseksi määriteltyä lettonevaa.Samalla alueella saattaa esiintyä uhanalaista viitasammakkoa ja muitauhanalaisia lajeja. Luontoselvityksen voidaan katsoa olevan puutteellinen.Tuotantoalueen lähistössä, erityisesti eteläisemmän lohkon alueella, onuseita pöly- ja meluhaittaa kärsiviä talouksia ja vapaa-ajanasuntoja.Vesiensuojelurakenteita ja muita oheistoimintoja on suunniteltu alueille,joihin hakijalla ei ole hallinta- tai omistusoikeutta.7) A ja B (Toivola RN:o 1:51, Luopajärvi, Jalasjärvi; Kalahakkio RN:o1:227, Luopajärvi, Jalasjärvi; Uusineva RN:o 12:184, Luopajärvi, Jalasjärvi)vastustavat ympäristöluvan myöntämistä Mahlanevalle. Mahlaneva on osittainojittamatonta luonnontilaista suota, eikä sitä sen vuoksi saa tuhota.Turvetuotannosta aiheutuva melu- ja pölyhaitta heikentää asukkaiden jaloma-asukkaiden viihtymistä. Elämisen laatu ja kiinteistön arvo putoavat.Toiminnanharjoittajan on korvattava haitat, mikäli lupa myönnetään. Mahlanevaon myös hyvä marjastuspaikka, jossa retkeillään ja rauhoitutaan.Lisäksi raskaasta liikenteestä aiheutuu mittavaa haittaa niin melun kuintien (Metsäperäntie) kunnossapidonkin kannalta.

16Hakemuksen kuulutusaikana toteutettiin mielipidekysely alueen asukkaille.Kyselyssä kartoitettiin asukkaiden ja loma-asukkaiden mielipiteitä Mahlanevanvirkistyskäytöstä. Kysely sai ihmiset luulemaan, että vastausten perusteellavoisi vaikuttaa siihen, ettei Mahlanevaa otettaisi turvetuotantoon.Muistuttajien mielestä tämä oli epäeettistä harhauttamista, jonka tulisi ollaeste luvan myöntämiselle.8) Ilmajoen kalastuskunta toteaa muistutuksessaan, että vesiensuojelunmääräyksien noudattamista on tiukasti valvottava. Kalastuskunta luottaasiihen, että viranomaiset omilla määräyksillään valvovat, että Mahlanevanturvetyömaan vedet eivät pääse saastuttamaan Kyrönjoen vesistöä.9) C (Haapaniemi RN:o 12:221, Luopajärvi, Jalasjärvi) ilmoittaa, että häneenei ole otettu asianmukaisesti yhteyttä pintavalutuskentän sijoittamiseksihänen kiinteistölleen. Muistuttaja ei hyväksy pintavalutuskentänsuunnitelman mukaista sijoittamista. Lähtökohtaisesti pintavalutuskenttätulee sijoittaa hakijan omalle kiinteistölle, koska se saadun tiedon mukaanon mahdollista.10) D (Mahlakangas RN:o 2:176, Kirkonkylä, Ilmajoki; Lisämetsä RN:o2:328, Kirkonkylä, Ilmajoki) vaatii muistutuksessaan, että suunnitellun turvetuotantoalueenlohkoille 6 ja 7 ei myönnetä ympäristölupaa. Maanomistajienmahdollisuus hyödyntää metsää virkistyskäyttöön estyy, kun osametsästä muutetaan turvetuotantoalueeksi. Lisäksi pöly- ja meluhaitat estävätaivan turvetuotantoalueen vieressä olevan metsän hyödyntämisenmarjastukseen ja sienestykseen. Suo on tällä hetkellä pääosin luonnontilaistalohkojen 6 ja 7 alueella ja sen vuoksi sen virkistyskäyttöarvo on suuri.Muistuttajan omistamat metsäsarat sijoittuvat turvetuotantoalueen keskellelohkoon 6. Osa metsistä jää tuotantoalueen ulkopuolelle. Luvan hakija eiole esittänyt korvausehdotuksia metsänomistajille tulevista haitoista, joitaovat:- oman metsän luovuttaminen pois virkistyskäytöstä- Kulkuyhteyksien katkeaminen osaan metsästä: metsäsaroille on kulkuyhteyspohjoisen kautta Kehroolantietä, mistä lähtee talvitie itäiseenosaan metsää. Turvetuotanto katkaisee kulkuyhteyden osaan muistuttajanomistamista metsistä ja vaikeuttaa merkittävästi metsän virkistyskäyttöäja metsänhoitoa. Asianmukaisen metsänhoidon järjestäminenja puiden siirto metsästä ilman nykyistä kulkuyhteyttä muuttuu vaikeaksi.Kulkuyhteyksien katkeaminen voi muuttaa ympäristöä laajemmaltaalueelta, jos uusia metsäautoteitä on rakennettava korvaamaan vanhojayhteyksiä.- Turpeenottoalueen jälkikäyttöesityksen puutteet: Hakija ei ole esittänytkattavaa suunnitelmaa siitä, miten alue luonnonmukaistetaan turvetuotannonloputtua ja millaisessa kunnossa ja mihin käyttöön soveltuvanametsäalue palautetaan omistajille.

11) E (Kotiniemi RN:o 1:237, Luopajärvi, Jalasjärvi) vaatii muistutuksessaan,että hänen omistamansa alue poistetaan turvetuotantosuunnitelmasta.Hakemuksessa on mainittu, että luvanhakija on joko ostanut tai vuokrannuthankealueeseen sisältyvät tilat turvetuotantoon. Muistuttaja on kuitenkinkieltäytynyt myymästä tai vuokraamasta aluetta. Muistuttajan omistamaalue ulottuu Jalasjärven ja Ilmajoen rajaan saakka ja noin 50 metriäennen rajaa on nykyisin oja. Tuotantoalue on ulotettu ojan eteläpuolelle jasinne on suunniteltu myös laskuoja. Mikäli nykyistä laskuojaa suurennetaan,muistuttaja vaatii, että siihen rakennetaan traktorilla ajettavissa olevasilta, jotta kulku rajalle saakka säilyy.12) Luopajärven järjestely-yhtiö toteaa muistutuksessaan, että merkittäväosa kylän pelloista sijaitsee tulvaherkällä alueella. Mahdollisesti lisääntyvätkesätulvat ovat huomattava taloudellinen ja rehuomavaraisuuteenvaikuttava tekijä alueen tiloilla.Länsi Suomen ympäristölupaviraston 7.6.2007 tulvasuojelulle myöntämälupa on mitoitettu nykyisille valuma-alueille ja oletettuun vesien virtaamisnopeuteen.Suunnitteilla oleva turvetuotantoalueen käyttöönotto nopeuttaaja muuttaa virtaamia ja tuo lisäkustannuksia tulvasuojeluhankkeen toteuttamiselleja vuosittaiselle ylläpidolle.Mahdollisuuksien mukaan tulevan kuivatusalueen vesiä on johdettava suoraanalempiin vesistöihin. Ellei tämä onnistu, tulee luvanhakijan osallistuamuistuttajan hoitamien tulvasuojeluhankkeiden toteuttamis- ja ylläpitokustannuksiin.Hankkeella on vesien virtaaman kannalta merkittävästi suunnitteilla olevaaaluetta laajempi vaikutus. Myös laajalti hankkeen ulkopuolisilta alueilta vesienvirtaama nopeutuu luonnontilaan nähden ja näin ollen hankkeella onmerkitystä tulvaherkkyyden lisääntymiseen Luopajärvellä.13) Luopajärven Matoluoman kuivatusyhtiö toteaa muistutuksessaan,että merkittävä osa kylän pelloista sijaitsee tulvaherkällä alueella. Mahdollisestilisääntyvät kesätulvat ovat huomattava taloudellinen ja rehuomavaraisuuteenvaikuttava tekijä alueen tiloilla.Mahdollisuuksien mukaan tulevan kuivatusalueen vesiä on johdettava suoraanalempiin vesistöihin. Ellei tämä onnistu, tulee luvanhakijan osallistuamuistuttajan hoitamien vesistöjen kunnostus ja ylläpitokustannuksiin.Hankkeella on vesien virtaaman kannalta merkittävästi suunnitteilla olevaaaluetta, laajempi vaikutus. Myös laajalti hankkeen ulkopuolisilta alueilta vesienvirtaama nopeutuu luonnontilaan nähden ja näin ollen hankkeella onmerkitystä tulvaherkkyyden lisääntymiseen Luopajärvellä.Matoluoman kuivatusyhtiö ylläpitää aikanaan alueen viljelyedellytystenturvaamiseksi suoritettua kuivatushanketta. Muistuttajan mielestä myösalueelle vesiä johtavia tahoja voidaan edellyttää osallistumaan uomien ylläpitoonja kunnossapitoon liittyviin kustannuksiin.17

18Jos vireillä oleva hanke aiheuttaa tulvaherkkyyden lisääntymistä muistuttajanalueella, on sillä merkittävä taloudellinen vaikutus alueen tilojen kannattavuuteenja rehuomavaraisuuteen. Alueella lisämaan kysyntä on huomattavastitarjontaa suurempi, mikä on osaltaan vaikuttanut lisämaidenvuokra- ja myyntihintatasoa korottavasti, jopa kannattavuusrajan yläpuolelle.Näin ollen muistuttaja osakkaineen ei ole tukemassa hanketta, elleivarmuudella voida todeta edellä olevia uhkia perusteettomiksi.14) F ja G (Luopajärvi RN:o 1:238, Luopajärvi, Jalasjärvi) toteavat muistutuksessaan,että hakija ei ole ollut heihin yhteydessä turvetuotantoalueensuunnitelman ja lupahakemuksen yhteydessä, eivätkä he ole antaneetsuostumustaan suunniteltuihin toimintoihin heidän omistamillaan mailla.Muistuttajien tilalle on suunniteltu pintavalutuskenttä ja alueen halki onsuunniteltu eristysojat.Muistuttajat vaativat, että pintavalutuskenttä siirretään pois heidän mailtaan,eikä heidän maillaan toteuteta minkäänlaisia toimenpiteitä. Maastontuntien, kuivatusvesien johtaminen painovoimaisesti pintavalutuskentälle eitule muistuttajien mielestä toimimaan. Tilalla oleva puusto on nuorta kasvatusmetsääja alue on ojitettu. Metsä tuhoutuisi täysin, jos suunnitelma toteutettaisiin.Metsä on muistuttajille tärkeä, koska sieltä saadaan puutlämmitystä varten.15) H (Väliranta RN:o 3:372, Kirkonkylä, Ilmajoki) ja I (Kotiranta RN:o3:367, Kirkonkylä, Ilmajoki) toteavat muistutuksessaan, että hakija ei ole ollutheihin yhteydessä etukäteen turvetuotantoalueen suunnitelmaa ja lupahakemustalaadittaessa. Muistuttajien tilalle on suunniteltu pintavalutuskenttäja alueen kautta on suunniteltu kulkevan eristysojat.Muistuttajat vaativat, että pintavalutuskenttä siirretään pois heidän mailtaan.Kuivatusvesien johtaminen painovoimaisesti pintavalutuskentälle eitule muistuttajien mielestä toimimaan ja pumppausta olisi käytettävä. Eristysojalaskee vetensä ilman pohjapatoa ja laskeutusallasta pellon ja metsänväliseen piiriojaan, joka on maa-aineksen osalta erittäin syöpymisaltista.Tiloilla oleva puusto on nuorta kasvatusmetsää ja alue on ojitettu jalannoitettu. Metsä tuhoutuisi täysin, jos suunnitelma toteutettaisiin. Muistuttajienmielestä pintavalutuskentälle soveltuvampia alueita löytyy turvetuotantoalueensisältä alueen pohjoispäästä lähempänä Kehroolanojaa. Tällöinkulku pintavalutuskentälle olisi helpommin järjestettävissä ja helpottaisimyös hoitotyötä.16) J (Haapala RN:o 12:227, Luopajärvi, Jalasjärvi; Sepänmaa RN:o12:196, Luopajärvi, Jalasjärvi; Vainio RN:o 12:204, Luopajärvi, Jalasjärvi;Puistola RN:o 12:131, Luopajärvi, Jalasjärvi; Uutela RN:o 12:129, Luopajärvi,Jalasjärvi; Naapuri RN:o 12:195, Luopajärvi, Jalasjärvi) huomauttaamuistutuksessaan, että hänen tilalleen on suunniteltu laskeutusaltaita jatuotantosarkoja, eikä hän ole vuokrannut aluetta hakijalle. Lohkon 1 vesienohjausta on muutettu eri laskuojaan. Hanke lisää tulvaherkkyyttä. Peltoviljelyssäkäytettävät rumpuputket jäävät pieniksi vesimäärien lisääntyessä

Kyrönluomassa, jonne suurin osa hankealueen vesistä on johdettu. Mahlanevanja Luopajärven tulva-alueen välinen etäisyys on 5 km, josta vesienjohtamisreittikulkee 2,5 km:n matkalla muistuttajan peltojen läpi. Muistuttajakysyy, kuka maksaa ojien tyhjentämisen kiintoaineesta ja lisääntyneenvesimäärän edellyttämän ojan kaivuun aiheuttamat kustannukset.Vaihtoehtoinen vesien ohjaus on tutkittava. Eristysojien ja pintavalutuskenttienvesien tuloa on hidastettava pohjapadoilla tai muilla menetelmillä.17) Kehroolanojan kuivatuskunta vaatii muistutuksessaan, että turvetuotannonaloittamisesta ei saa aiheutua ongelmia kuivatuskunnan alueellaKehroolanojaan johdettavien vesien johdosta. Kuivatuskunta 11 on perustettuKehroolanojan alkupäähän. Kuivatuskunnan alue käsittää peltoalueenPojanluomasta lähtien Kehroolanojan vartta metsänreunaan saakka.Mahlanevan vesikuormat ovat aina tulleet Kehroolanojan kautta Pojanluomaan.Kun Mahlaneva ojitetaan ja sen seurauksena lumien sulamisvedettulevat nopeasti Mahlanevan alueelta Kehroolanojaan, vaikka sarkaojatjohdettaisiinkin pintavalutuskentän kautta. Tämä nopea veden tulo aiheuttaaongelmia rumpujen kohdalla sekä nostaa tulvavesiä pelloille.Kehroolanojassa olevat rummut on vaihdettava riittävän isoiksi ja mahdollisetojan ruoppaukset tehtävä hakijan toimesta. Myös lisääntyvän vedenmahdollisesti aiheuttamat sortumat on kunnostettava hakijan kustannuksella.Pintavalutuskenttien mitoitukset on oltava riittävät, että vesien kulku hidastuumerkittävästi ennen kuin vedet johdetaan Kehroolanojaan.Lietealtaiden on oltava riittävät ja niiden hoito ennalta määriteltyä, jottaturvetuotantoalueelta tuleva humus saadaan puhdistettua vesistä riittävästiennen kuin vedet johdetaan Kehroolanojaan.Turvetuotantoalueen ympäri kiertäviin eristysojiin on rakennettava riittävätpohjapadot, joilla hidastetaan vesien kulkua Kehroolanojaan.Kuivatuskunnan rajalta yläjuoksulle päin oleva Kehroolanojan uoma on niinsanottu luonnon muovaama oja, jota pitkin vesi mutkittelee metsäalueenläpi. Myös tällä alueella on huolehdittava vesien ongelmattomasta kulkemisesta,ja huolehdittava riittävän isot rummut nykyisten teiden kohtiin, etteivätlisääntyvät vesimäärät aiheuta ongelmia.18) Hakin metsätien tiehoitokunta huomauttaa muistutuksessaan, ettäsuunnitelman mukaan valtaosa turpeen kuljetuksista tulee tapahtumaanHakin metsätien eri haarojen kautta. Hakin metsätien tiekuntaan ei ole oltuyhteydessä kuljetuksia koskevissa asioissa.Hakin metsätie on rakennettu turvetuotantoalueen pohjois- ja itäpuolellaolevalle talousmetsäalueelle ja on merkitty karttoihin. Hakin metsätietä hallinnoitiehoitokunta.19

Tiehoitokunta vaatii, että kuljetuksista ja tienkäytöstä tehdään sopimusHakin metsätien ja Vaskiluodon Voima Oy:n välillä ennen liikennöinninaloittamista. Sopimuksessa tulee selvästi määritellä vastuut ja velvoitteet,eikä turvekuljetuksista saa aiheutua kustannuksia osakkaille.19) K ja L (Kalliomaa RN:o 3:400, Kirkonkylä, Ilmajoki) huomauttavatmuistutuksessaan, että heillä on suunnitellun turvetuotantoalueen läheisyydessäIlmajoen Pojanluomalla ympärivuotisessa virkistyskäytössä hiekkakuoppa,jonne on istutettu myös kaloja. Suunnitelman mukaan myöshiekkakuoppaa käytetään ilmeisesti kuivatusvesien käsittelyyn ja se aiheuttaisimuistuttajille tuntuvaa haittaa pilatessaan heidän uinti- ja virkistyspaikkansa.Hakijan vastine ja hakemussuunnitelman muutosHakija on esittänyt 16.9.2011 toimittamansa vastineen yhteydessä hakemussuunnitelmanmuutoksen. Muutoksen jälkeen alkuperäisen suunnitelmanmukainen tuotantoala pieneni 28,8 ha, kuivatusvesien johtamissuuntiamuutettiin sekä tuotantoalueen ja asutuksen väliin lisättiin suojavyöhykkeitä.Myös pintavalutuskenttien sijaintia muutettiin. Järviluoman suuntaanjohdetaan muutetun suunnitelman mukaisesti kuivatusvedet 71,6 ha alkuperäistäsuunnitelmaa pienemmältä alalta ja Kehroolanojan suuntaan 42,4ha suuremmalta alalta.1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesienja maaperän suojeluryhmäHakija toteaa, että suurin osa Mahlanevan suoalueesta on ojitettu. Hankealueestaosa sijoittuu ojittamattomille alueille. Koko hankealueella suonreunaosat on ojitettu. Suoalueella olevat ojitukset jakavat ojittamattomatalueet hajalleen useisiin erillisiin lohkoihin. Ojittamattomia alueita on kaikkiaan8 lohkoa. Ojittamattomien alueiden lohkojen ala on 1–22,5 ha. Ojituksetovat muuttaneet suoalueen hydrologiaa katkaisemalla veden virtauksensuon reunan mineraalimailta Mahlanevan suoaltaaseen.Hankealueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Hankealuetta ja sen läheisyydessäolevia alueita ei ole otettu Natura 2000 -verkostoon. Hankealueeltaei ole löytynyt luonnonsuojelulailla rauhoitettuja luontotyyppejä tai kasvilajeja.Hankealueen suotyypeistä sararäme ja saraneva on luokiteltu valtakunnallisestielinvoimaisiksi (LC) ja Etelä-Suomessa vaarantuneiksi (VU).Sararämeiden nykypinta-alan on arvioitu olevan Etelä-Suomessa 122 000ha ja saranevojen 164 000 ha. Hankealueella havaittu oligotrofinen lyhytkorsinevaon silmälläpidettävä (NT) Etelä-Suomessa ja elinvoimainen kokomaassa. Hankealueen pesimälinnustosta ei löytynyt erityisesti suojeltaviatai luonnonsuojeluasetuksella valtakunnallisesti uhanalaiseksi luokiteltujalajeja. Mahlanevan luontoselvityksen mukaan Mahlanevalla ei ole erityistämerkitystä lintujen kevätmuuton aikaisena levähdys- ja ruokailualueena.Hankealueella havaittiin kaksi Euroopan unionin lintudirektiivissä mainittualajia: kapustarinta ja liro. Kapustarinta on Etelä-Pohjanmaan luonnontilaistensoiden peruslintu, jonka parimäärät vaihtelevat alle 100 ha:n soillauseimmiten 1–5:n välillä. Liro on varsinkin märillä soilla melko tavallinen,20

mutta pesivänä kapustarintaa vähälukuisempi. Lintudirektiivit kieltävät niissälueteltujen eläinlajien yksilöiden tahallisen tappamisen, pyydystämisen,häiritsemisen erityisesti pesinnän aikana sekä kaupallisen käytön, mistähankkeessa ei ole kysymys. Kapustarintaa ja liroa ei ole luokiteltu uhanalaiseksi,vaarantuneeksi tai silmälläpidettäväksi lajiksi.Hankkeen kuormituslaskelma perustuu neljän suon vuosien 2005–2009seurantaan. Tarkkailusuot sijaitsevat samalla alueella kuin hankealue. Kyseistentarkkailusoiden valinnalla kuormituksen arvioinnin perustaksi onsaatu paikallisuutta. Arvio on tehty vuodenajoittain.Hankkeen muutetussa suunnitelmassa pohjoinen pintavalutuskenttä onsuunniteltu ojittamattomalle suoalueelle. Eteläisellä pintavalutuskentällä onkaksi ojaa, jotka tukitaan. Eteläinen pintavalutuskenttä on mitoitukseltaaniso verrattuna mitoitusohjeeseen. Mitoituksella varmistetaan kentän toiminta.Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelmassa arvioidaan, että Kyrönjoenpääuomassa ja sivu-uomissa (mm. Jalasjoki) turvetuotannon tehostetuillavesiensuojelurakenteilla (pintavalutuskenttä tai kasvillisuuskenttä) voidaansaavuttaa turvetuotannon kuormituksen vähimmäistavoite vuoteen 2015mennessä. Tuotantoalasta osa poistuu tuotannosta vuoteen 2015 mennessäja vastaavasti uusia tuotantoalueita otetaan käyttöön. Vuoteen 2015mennessä kaikille toiminnassa oleville turvetuotantoalueille on rakennettutehostetut vesienkäsittelymenetelmät (pintavalutuskentät, kuivatusvesienkemiallinen käsittely tai muu soveltuva kuivatusvesien käsittelymenetelmä).Turvetuotannon kuormitusosuus Kyrönjoen kokonaiskuormituksesta onpieni. Vesiensuojelun toimenpideohjelmassa on arvioitu turvetuotannontoimenpiteiden olevan riittäviä tilatavoitteiden saavuttamiseksi vuonna2015. Lausunnossa esitetty Kyröjoen vesienhoidon tilatavoitteiden lykkäysvuoteen 2021 johtuu muista toiminnoista kuin turvetuotanto.Mahlanevan muutetussa tuotantosuunnitelmassa on lisätty ELY-keskuksenlausunnon mukaisesti suojavyöhykkeet turvetuotantoalueen reunaan asutuksensuuntaan. Suojavyöhykkeillä säilytetään puusto. Myös tuotantokenttienetäisyyttä asutukseen on lisätty.Muutetussa suunnitelmassa Luopajärven suuntaan johdetaan kuivatusvedet30 ha tuotantoalalta. Vesien virtausta hidastetaan laajalla pintavalutuskentällä(8 % tuotantoalasta), virtaamansäätöpadolla ja pumppukuivatuksella.Kehroolanojan suuntaan johdetaan vedet 73 ha tuotantoalalta. Suurenvaluman vesimääriä varastoidaan tuotantoalueen ojastoon kahdellavirtaamansäätöpadolla. Vedet nostetaan pumppaamalla pintavalutuskentälle,joka myös hidastaa veden virtausta alueelta. Hakija rakentaa myöseristysojiin Kehroolanojan kuivatuskunnan muistutuksessaan esittämiä vedenvirtausta säätäviä patorakenteita.2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen21

Hakija toteaa, että arvion mukaan hankkeella ei ole vaikutusta alapuolisenvesistön veden ravinteisuuteen. Kiintoainekuormituksen lisäys on arvionmukaan vähäistä. Tuoresluomassa on kalastettavaa kalakantaa ainoastaanajoittain kevätylivirtaaman aikaan. Järviluoma-Matoluoman arvioidaanolevan kalataloudellisesti vähäarvoisia. Hankkeen vähäisistä kalatalousvaikutuksistajohtuen hakija esittää vuotuisen kalatalousmaksun kohtuullistamistaELY-keskuksen vaatimasta 1600 eurosta 500 euroon. ELYkeskuksenesitykseen tarkkailun toteutuksesta ei hakijalla ole huomauttamista.3) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakuntaHakija on tarkistanut Mahlanevan suunnitelmaa. Muutetussa suunnitelmassaasutuksen ja tuotantoalueen väliin on lisätty suojavyöhykkeet, joissasäilytetään puusto. Jalasjoen suuntaan on tarkistetussa suunnitelmassajohdettu 30 ha kuivatusvedet. Kuivatusvedet käsitellään 2,4 ha laajuisellapintavalutuskentällä ympärivuotisesti. Pintavalutuskenttä on mitoitettu läheskaksi kertaa suuremmaksi (6,5 % valuma-alueesta) kuin mitä mitoitusohjeedellyttää (3,8 % valuma-alueesta). Mahlaneva on laajalti ojitettusuoalue, jossa ojittamattomat alueet sijaitsevat pienialaisina ojitusalueidenkeskellä. Mahlanevan luontoarvoja on käsitelty tarkemmin vastineen kohdassa1. Lausunnossa esitetty Mato- ja Järviluomien tarkkailu voidaan toteuttaa.4) Ilmajoen kunta ja 5) Ilmajoen kunnan ympäristölautakuntaHakija toteaa, että Mahlaneva on laajalti ojitettu suoalue, jossa ojittamattomatalueet sijaitsevat pienialaisina ojitusalueiden keskellä. Mahlanevanluontoarvoja on käsitelty tarkemmin vastineen kohdassa 1. Hankkeen vesiensuojelurakenteetovat Kyrönjoen vesienhoidon toimenpideohjelmanmukaiset ja varmistavat siten Kyrönjoen tilatavoitteiden toteutumisen.6) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri r.y.Hakija toteaa, että muutetussa suunnitelmassa pintavalutuskentät on sijoitettutuotantoalueiden läheisyyteen. Hankkeen suhde vesipuitedirektiiviinon esitetty kohdassa 1 samoin kuin tiedot alueen ojituksesta ja luonnontilaisistaalueista. Asutuksen ja tuotantoalueen väliin on sijoitettu suojavyöhykkeet,joilla säilytetään puusto.7) A ja BHakija toteaa, että teiden käytöstä sovitaan tiehoitokuntien kanssa. Hakijatekee tiestön käytöstä ylläpitosopimuksen ennen liikennöinnin aloittamista.Turvetuotannon alkaessa yhtiö vastaa tiestön ylläpidosta osuuksilla, joihinkohdistuu turpeen kuljetusta. Muutetussa suunnitelmassa Metsäperätienvaikutusalueella on 30 ha tuotantoalue. Asutuksen ja tuotantoalueen väliinon suunnitelmassa sijoitettu suojavyöhykkeet. Tuotantoalueen ja muistutuksentekijöiden vapaa-ajankäytössä olevan kiinteistön välinen etäisyyson 450 m. Tuotantoalueen reunassa on suojavyöhyke asutuksen suuntaan.Muistutuksessa viitataan mielipidekyselyyn hankealueella. Hakijantoimesta alueella ei ole tehty muistutuksessa mainittua kyselyä.8) Ilmajoen kalastuskunta22

Hakija toteaa, että hankkeen vesiensuojelurakenteet ovat, kuten ympäristölainsäädännössäedellytetään, parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiset.Määräysten valvontavaatimukseen hakijalla ei ole huomauttamista.9) CSuunnitelmaa on muutettu. Muutetussa suunnitelmassa muistutuksen jättäjänkiinteistölle ei sijoitu hankkeen rakenteita.10) DHankkeessa ei ole sijoitettu rakenteita muistutuksen jättäjän tilojen alueelle.Muistutuksen jättäjän tilat RN:o 2:176 ja RN:o 2:328 sijoittuvat tuotantoalueenmolemmin puolin ja muistutuksen jättäjä on huolestunut kulkuyhteydestätilojen välillä hankkeen toteutuessa. Hakija osoittaa muistutuksenjättäjälle kulkuyhteyden tuotantokentän kautta tilalle RN:o 2:176. Kulkuyhteystilalle paranee, sillä kulkuyhteys on käytettävissä myös muuna aikanakuin maan ollessa jäässä. Tuotantokentän reunaojiin on lisätty kulkuyhteyttävarten rummut tilan RN:o 2:328 kohdalle.11) EMuutetussa tuotantosuunnitelmassa hankkeen rakenteita ei sijoitu muistutuksenjättäjän tilan alueelle.12) Luopajärven järjestely-yhtiö ja 13) Luopajärven Matoluoman kuivatusyhtiöHakija toteaa, että muutetussa tuotantosuunnitelmassa Matoluoman valuma-alueellesijoittuu tuotantoalueesta vain lohkot 7 ja 8, joiden tuotantoalaon yhteensä 30 ha (aikaisemmassa suunnitelmassa 102 ha). Vedet johdetaantuotantoalueelta pintavalutuskentälle, mikä tasaa virtaamia. Pintavalutuskenttäon 8 % tuotantoalueen alasta. Pintavalutuskenttä ympäröidäänpenkereellä, joten pintavalutuskentältä ei tapahdu oikovirtauksia kentänohi. Kentältä purkautuva vesimäärä on todettavissa kentän alareunaanasennettavalta mittapadolta. Tuotantoalueella on myös virtaamansäätöpato,jolla varastoidaan sateiden aikaisia vesiä tuotantoalueen ojastoon. Tuotantoaluekuivatetaan pumppaamalla, mikä myös varastoi vesiä tuotantoalueenojastoon. Järviluoma-Matoluoman valuma-alue on 91,51 km². Mahlanevanlohkojen 7-8 tuotantoala on 0,3 % Järviluoma-Matoluoman valuma-alueesta.14) F ja GMuutetussa tuotantosuunnitelmassa hankkeen rakenteita ei sijoitu muistutuksenjättäjien tilan alueelle.15) H ja IMuutetussa tuotantosuunnitelmassa hankkeen rakenteita ei sijoitu muistutuksenjättäjien tilojen alueille.16) JMuutetussa tuotantosuunnitelmassa hankkeen rakenteita ei sijoitu muistutuksenjättäjän tilojen alueelle. Tilan RN:o 12:204 tuotantoon suunnitellunalueen hakija on vuokrannut.23

2417) Kehroolanojan kuivatuskuntaMuutetussa tuotantosuunnitelmassa Kehroolanojaan johdetaan kuivatusvedet4,1 ha:n laajuisen pintavalutuskentän kautta. Kentän ala on 5,6 %tuotantoalueesta ja 4,8 % valuma-alueesta. Kentän mitoitus ylittää selvästimitoitussuosituksen, joka on 3,8 % valuma-alueesta. Runsaiden sateidenvesimääriä myös varastoidaan tuotantoalueen ojastoon kahdella virtaamansäätöpadolla.Kuivatuskunnan esitys pohjapadoista eristysojissa voidaantoteuttaa. Eristysojissa on eristysojien laskeutusaltaat, joiden yhteyteenvoidaan rakentaa veden virtausta säätelevä patorakenne. Yhtiö tuleevastaamaan Kehroolanojan tarvittavista kunnostustoimenpiteistä.18) Hakin metsätien tiehoitokuntaHakija toteaa, että tiehoitokunnan kanssa tullaan neuvottelemaan tienkäyttösopimus.Hakijan intressissä on pitää käyttämänsä tieosuudet ympärivuotisestiliikennöitävissä. Hakija vastaa kustannuksista käyttöosuutensamukaisesti. Hakija toteaa tässä yhteydessä, että suunnitelman tielinjauksetyksityisten maa-alueilla ovat luonnoksia. Linjauksista neuvotellaan maanomistajienkanssa ja teistä tehdään maankäyttösopimukset ennen toimenpiteidenaloittamista.19) K ja LMuistutuksen jättäjällä on vapaa-ajan asunto hankealueen pohjoispuolellahiekkakuopan (vesiallas) rannalla. Vapaa-ajan asunto sijoittuu 600 m etäisyydelletuotantoalueesta. Hakija toteaa, että hankkeessa ei johdeta vesiämuistutuksen jättäjän vapaa-ajan asunnon viereiseen vesialtaaseen.Hankkeen ja vesialtaan välinen alue on metsäojitettua suota. Metsäojatlaskevat Kehroolanojaan.Hakemuksen täydennysHakija on täydentänyt 13.3.2012 hakemustaan päästölaskelmilla ja niihinliittyvällä vaikutusten arvioinnilla, turvetuotantoalueen osuuksilla kuivatusvesienlasku-uomien valuma-alueista, kuivatusvesien kulkureittien pituuksillaeri uomissa sekä maanomistajatiedoilla siten, että ne vastaavat muutettuatuotantosuunnitelmaa.Hakemuksesta tiedottaminen muutoksen johdostaHakemuksen muutoksen johdosta hakemus on annettu uudelleen tiedoksikuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Ilmajoen ja Jalasjärven kunnissa28.3.–27.4.2012 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisestaon ilmoitettu 29.3.2012 JP-kunnallissanomissa sekä29.3.2012 Ilmajoki-lehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksenjohdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Ilmajoenkunnalta, Jalasjärven kunnalta, Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta,Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Ilmajoen

kunnan terveydensuojeluviranomaiselta ja Jalasjärven kunnan terveydensuojeluviranomaiselta.Hakemuksen täydennyksen johdosta on pyydetty lausuntoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat-vastuualueelta sekä Jalasjärven kunnalta.Hakemuksen muutoksen johdosta annetut lausunnot1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesienja maaperän suojeluryhmä on hakemuksen muutoksen johdostakatsonut, että lähimpien naapureiden ja tuotantoalueen välistä etäisyyttäon kasvatettu alkuperäisestä hakemuksesta ja osa suunnitellusta tuotantoalueestaon suunniteltu puustoiseksi suojavyöhykkeeksi. Etäisyydet lähimpiinasuinrakennuksiin ovat kuitenkin edelleen vain noin 300 m ja kahteenasuinrakennukseen 350 metriä. Uuden tuotantoalueen ollessa kyseessä,tulisi suojavyöhykkeen olla aina vähintään noin 400 metriä.Suunnitelman muutetut pintavalutuskentät ovat alaltaan yli minimimitoitusarvon.Kehroolanojaan johdettavien vesien pintavalutuskenttä on ojittamatonja Järviluoman suuntaan johdettavien vesien pintavalutuskenttäosittain ojitettu. Uudet pintavalutuskentät ovat etukäteen arvioituna alkuperäistäsuunnitelmaa paremmat. Osin ojittamattomalla suolla tapahtuva turpeenottoaiheuttaa hakemuksen mukaisesta vesienkäsittelystä huolimattalisäkuormitusta alapuolisessa vesistössä. Kuivatusvesien johtamissuunnanmuuttaminen osalla suunnitellusta tuotantoalueesta vähentää jonkin verranhankkeen aiheuttamaa Luopajärven tulvaherkän alueen tulvimisriskiä verrattunaaiempaan suunnitelmaan.ELY-keskus on 28.4.2011 antamassa lausunnossaan todennut, että luontoselvityksiätulisi täydentää kevättalvella toteutettavalla riekkoselvityksellä,perhosselvityksellä, rämeristihämähäkkiselvityksellä sekä selvitykselläsaukon mahdollisista lisääntymis- ja levähdysalueista alapuolisissa vesistöissä,etenkin Matoluomassa, Kehroolanojassa, Pojanluomassa sekäTuoresluomassa. Hakija ei ole täydentänyt hakemustaan kyseisillä luontoselvityksillä.Hakemuksen muutoksen johdosta esitetyt muistutukset ja mielipiteet2) Ilmajoen Kalastuskunta toteaa muistutuksessaan, että Pojanluoma jaTuoresluoma, joka kansan keskuudessa kulkee nimellä Krapuluoma, ovatkeväthaukien kutuvesiä. Toiveissa on saada palautettua Tuoresluomaansiellä aikaisemmin ollut rapukanta. Kyrönjoen Ilmajoen alueelle on IlmajoenKalastuskunnan ja ELY-keskuksen toimesta vuosittain istutettu arvokalaakuten kuhaa, meritaimenta, lohta ja ankeriasta. Tarkoituksena on monipuolistaaKyrönjoen kalakantaa. Tulokset ovat näytteiden mukaan olleet lupaaviaja kannustavia.25

Ei riitä, että lietetaskuja ja saostusaltaita rakennetaan, vaan niitä on myöstyhjennettävä ja viranomaisten on puolestaan valvottava, että toiminta onluvan mukaista.Hakijan vastine hakemuksen muutoksen johdosta esitettyihin lausuntoihin ja muistutuksiinsekä hakemuksen täydennysHakija on täydentänyt hakemustaan perhosselvityksellä ja rämeristihämähäkkikartoituksellasekä esityksellä siitä, miten pöly- ja meluhaittoja lähiasutuksellevähennetään. Mahlanevalla ei havaittu EU:n luontodirektiivinmukaan suojeltuja perhoslajeja eikä Suomen luonnonsuojelulain ja asetuksennojalla rauhoitettuja perhoslajeja tai rämeristihämähäkkiä.Mahlanevan tuotantoalue sijaitsee suurelta osin etäällä asutuksesta. VainMahlanevan eteläosassa on asutusta tuotantoalueen ympäristössä. Mahlanevantuotantosuunnitelmassa pöly- ja meluhaittoja on estetty jo suunnitteluvaiheessasijoittamalla tuotantoalueen ja lähimmän asutuksen väliinlännen suuntaan laaja suojavyöhyke. Myös pohjoisen ja idän suuntaanavoimiin maastokohtiin on suunniteltu suojavyöhykkeet asutuksen ja tuotantoalueenväliin. Alle 400 m etäisyydelle jäävä tuotantoala on hyvin pieni;pohjoisen suunnassa 0,8 ha ja idän suunnassa 1,3 ha. Auma-alueet onsuunniteltu yli 400 m etäisyydelle lähimmästä asutuksesta. Tuotantoalueenkunnostus- ja tuotantovaiheessa pöly- ja meluhaittoja estetään säilyttämälläsuojavyöhykkeillä puusto. Suojavyöhykkeet sijaitsevat hakijan hallussaolevalla alueella. Pöly- ja meluhaittojen arvioidaan estyvän edellä mainituillasuojavyöhykkeillä sekä asutuksen sijoittumisella suojavyöhykkeiden jamaastomuotojen taakse riittävän etäälle tuotantoalueesta.1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesienja maaperän suojeluryhmäHakija toteaa, että kaavamainen 400 m:n etäisyysvaatimus ei ole perusteltu.Kuten lausunnossa todetaan, lähimmän asutuksen (300 m) ja tuotantoalueenväliin on sijoitettu puustoinen suojavyöhyke. Myös pohjoisen ja idänsuunnassa asutuksen ja tuotantoalueen välissä on suojavyöhyke. Asutuksenja tuotantoalueen välisessä maastossa on metsää ja kumpuileviamaastonmuotoja. Ottaen huomioon länsisuunnan laajan suojavyöhykkeen,pohjoisen ja idän suunnassa suojavyöhykkeet sekä tuotantoalueen sijoittumisenetäälle asutuksesta, ei hankkeen arvioida aiheuttavan pöly- eikämeluhaittoja asutukselle. Lausunnossa todetaan pintavalutuskenttien riittävämitoitus ja vesien johtamissuunnan muutos, jolla pienennetään vedenjohtamista Luopajärven tulvaherkälle alueelle. ELY-keskuksen lausunnossaedellytetään lisäluontoselvitysten tekemistä. Hakija on tehnyt Aluehallintovirastonkirjeessään 8.5.2012 edellyttämät lisäluontoselvitykset.2) Ilmajoen KalastuskuntaHakija toteaa, että hankkeen päästöjä tullaan tarkkailemaan hyväksytyntarkkailuohjelman mukaisesti. Hankealueella pidetään viranomaisvalvonnanpohjaksi hankkeen käyttö- ja hoitopäiväkirjaa.Hakemuksen täydennyksen johdosta pyydetyt lausunnot26

271) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat -vastuualue toteaa lausunnossaan, että rämeristihämähäkkiäja viitasammakkoa ei ole havaittu tehdyissä selvityksissä.Selvityksissä ei ole kerrottu tarkemmin kartoitusmenetelmää, joten sen perusteellaon vaikea ottaa kantaa siihen, kuinka luotettavana lopputulostavoidaan pitää. Rämeristihämähäkin esiintymisen varmistaminen ei olehelppo tehtävä, ellei lajin kartoituksesta ole aiempaa kokemusta. Esimerkkinävoidaan mainita Soinin Järvisalonneva, jolta ELY-keskuksen kokenutsuotutkija lajin löysi, vaikka hakijan luontokartoittaja ei lajia ollut havainnut.Harvalukuisena esiintyvän lajin havaittavuudessa voi olla vuosikohtaisiaerojakin.Perhosselvityksessä Mahlanevan eteläosasta tavattiin valtakunnallisestiuhanalaisista perhosista vaarantunut (VU) luumittari sekä neljä silmälläpidettävää(NT) lajia. Alueellisesti uhanalaisiksi (RT) luokiteltuja lajejakinsuon eteläosasta löytyi kolme lajia. Selvityksen perusteella MahlanevanJalasjärven puoleista osaa on pidettävä perhosfaunaltaan edustavana.Tämän vuoksi ELY-keskus pitää etenkin suon eteläosan jättämistä turvetuotannonulkopuolelle perusteltuna, varsinkin kun ottaa huomioon, ettäyhden kesän perhosselvityksessä joltakin alueelta saadaan tulokseksi vainnoin puolet alueen lajistosta ja kesän 2012 tulokseen vaikutti kesän hankalasäätila.Viitasammakkoselvityksessä todetaan, että potentiaalisia sammakoidenlisääntymispaikkoja oli ainoastaan Mahlanevan eteläosassa, jossa tutkittiinuseita avovesilampareita. Tällaisia lampareita näkyy myös tehdyssä kasvillisuus-ja linnustoselvityksessä sekä ilmakuvassa ja suurimmat lampareetnäyttävät olevan noin 1 aarin kokoisia. Hakemusta tuleekin täydentää selvitykselläsiitä, onko kyse vesilain 2.11 §:n nojalla suojelluista lammista jatarvittaessa haettava kyseisen säännöksen mukaista poikkeusta, jolleisuon eteläosaa jätetä turvetuotannon ulkopuolelle. Kevättalvella toteutettavaariekkoselvitystä ei ole tehty. Myöskään saukon mahdollisia lisääntymisjalevähdyspaikkoja alapuolisissa vesistöissä ei ole selvitetty.ELY-keskus toteaa aikaisempaan lausuntoon viitaten, että uudet turvetuotantoalueettulisi perustaa jo ojitetuille soille tai jo tuotannossa olevien alueidenyhteyteen sekä alueille, jossa ne aiheuttavat mahdollisimman vähänhaittaa vesistölle. Nyt kyseessä olevalta alueelta kuormitus kohdistuu joennestään huonossa ja välttävässä tilassa oleviin vesistöihin.Valvontaviranomaisena ELY-keskus katsoo, että ainakin Jalasjärven puoleinenhakemuksen eteläisin alue on syytä jättää turvetuotannon ulkopuolelle.Alue on perhoslajistoltaan monipuolinen ja sisältää avovesilampareita.Myös asutusta sijaitsee lähellä eteläisintä lohkoa. Asutuksen ja tuotantoalueenvälille on jätetty puustoisia suojavyöhykkeitä, mutta etäisyys asutuksenja tuotantoalueen välillä on paikoin edelleen lyhyt. Myös eteläisimmänosan vesienkäsittely on epävarmaa. Kuivatusvedet on tarkoitus toteuttaaojitetulle suolle perustettavalla pintavalutuskentällä, jolla ilmakuvanmukaan kasvaa melko runsaasti puustoa. Mahdollista puuston poistamista

ei ole hakemuksessa esitetty. Tällaisen kentän toimintavarmuus ei ole hyvä.2) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa lausunnossaan,että viitasammakon kutualueselvitys on tehty vain yhtenäpäivänä toukokuun alussa. Koska kevät oli vuonna 2012 kylmä, on mahdollistaettä kartoituspäivä on ollut liian varhain, varsinkin kun muitakaansammakoita ei ole havaittu. Rämeristihämähäkkikartoitukseen on kehitettyoma kartoitusmenetelmä. Aikuisia rämeristihämähäkkejä tavataan vaintoukokuun puolivälin ja kesäkuun alun välisenä aikana. Toinen kartoitusaika,jolloin voidaan havaita saman kesän poikasia, on elo-syyskyyn vaihteessa.Rämeristihämähäkkien seittikupit ovat parhaiten havaittavissa alkukesällä,loppukesällä esiintyvillä nuorilla yksilöillä ei ole seittikuppejalainkaan tai ne ovat hyvin pieniä. Tehdyssä selvityksessä kartoituspäivätolivat heinä- ja elokuussa. Raportissa ei ole lainkaan kerrottu, millä menetelmällähämähäkkejä on kartoitettu.Viitasammakko- ja rämeristihämähäkkiselvityksessä ei ole lainkaan esitettykartoitusmenetelmää. Näin ei voida arvioida, ovatko selvitykset luotettavia.Selvityksistä puuttuvat myös kokonaan arviot mahdollisista virhetekijöistä.Perhosselvityksessä on todettu erittäin runsas perhoslajisto Mahlanevaneteläisimmässä, Jalasjärven kunnan puolelle sijoittuvassa osassa. Alueeltaon löydetty useita valtakunnallisesti sekä alueellisesti silmälläpidettäviä(NT) lajeja sekä myös valtakunnallisesti vaarantunut (VU) luumittari. Luumittarion ainoastaan suoympäristössä elävä laji, jonka suojelutaso on heikentynytvuoden 2001 tasosta.Tehdyt luontoselvitykset ovat ympäristö- ja rakennuslautakunnan mielestäpuutteellisia lukuun ottamatta perhosselvitystä.Ympäristö- ja rakennuslautakunta uudistaa aiemmin antamansa lausunnonkoskien Mahlanevan eteläisintä, Jalasjärven kunnan puolella sijaitsevaaosaa. Tehty perhosselvitys, jo aiemmin tehty lintuselvitys sekä kasvillisuusselvitys,joissa kaikissa on alueelta löydetty useita vaarantuneita jasilmälläpidettäviä lajeja ja luontotyyppejä, osoittavat, että alue on luonnonmonimuotoisuuden kannalta erittäin merkittävä. Arvioita viitasammakon jarämeristihämähäkin esiintyvyydestä ei voida tehdä puutteellisten selvitystenvuoksi. Vaikka hakija esittää suoja-alueita lohkoille 7 ha 8, on kokonaisuudessaalueen ympäristössä kuitenkin erittäin paljon asutusta. Lohkotovat pääosin ojittamatonta suota, ja niiden ottaminen turvetuotantoon onvaltioneuvoston 30.8.2012 tekemän periaatepäätöksen vastaista. Lautakunnankanta on, että lupaa eteläisimmälle osalle eli lohkoille 7 ja 8 ei tulemyöntää.Hakijan vastine täydennyksen johdosta esitettyihin lausuntoihin ja hakemuksen täydennysHakija on täydentänyt hakemustaan selvityksellä siitä, sijaitseeko hankealueellavesilain nojalla suojeltuja enintään yhden hehtaarin suuruisia lampiasekä rämeristihämähäkki- ja viitasammakkoselvitysten menetelmäku-28

ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISUYmpäristöluparatkaisuLupamääräyksetPäästöt vesiinvauksilla. Avovesilampareet käytiin kartoittamassa 2.11.2012. Selvityksenmukaan Mahlanevan lampareet ovat suon pinnan sadevesikeräymiä eikäniissä ole metsä- ja suolampien kasvillisuutta. Osa lampareista kuivuu kuivinajaksoina. Syvimmissä pienialaisissa poteroissa vesipinta on pysyvämpi.Tutkitut vesialtaat ovat suon osin vesipintaisia pinnanmuotoja (kuljuja,pienialaisia allikoita) eivät lampia.1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat -vastuualueLausunnossa mainittua riekon esiintymistä on selvitetty Mahlanevan kasvillisuus-ja linnustoselvityksessä (2009). Selvitys on tehty kahtena eri ajankohtanaseitsemässä eri kohdassa hankealuetta ääniatrappia käyttäen.Riekkoa ei havainnoinnissa tavattu. Riekon höyhenistä tehtiin havaintojakapealta rämereunukselta hankealueen eteläosasta. Riekko ei ole uhanalainenlaji. Lausunnossa todetaan, ettei hakemuksessa ole esitetty tietojaeteläisen pintavalutuskentän mahdollisesta puuston poistamisesta. Hakijatoteaa, että pintavalutuskentältä poistetaan puusto.2) Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakuntaHakija toteaa lausuntoon viitaten, että Mahlanevasta pääosa on ojitettueikä ojittamaton osa muodosta merkittävää kokonaisuutta. Hakija on hankkinutMahlanevan alueet hallintaansa vuosina 2008–2010. Hankkeen pohjoinenpintavalutuskenttä on ojittamattomalla alueella. Eteläisen pintavalutuskentänojat tukitaan kentän rakentamisen yhteydessä. Hakija toteaa, ettätoimiva pintavalutuskenttä voidaan rakentaa ojitetulle alueella ja hakijallaon myös kokemusta toimivan pintavalutuskentän (Iso-Kerusneva) rakentamisestaojitetulle alueelle.Aluehallintovirasto myöntää Vaskiluodon Voima Oy:lle ympäristöluvanMahlanevan turvetuotantoon Ilmajoen ja Jalasjärven kunnissa Kyrönjoenvesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennystenmukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueenpinta-ala auma-alueineen on noin 78,3 ha.Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoalohkoilla 7 ja 8, joiden vedet johdettaisiin laskuojan kautta Järviluomaanpäätöksen liitekarttaan merkityllä alueella.1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen muutoksessaesitetyn kartan 2469-3-03B (päiväys 10.6.2011, mittakaava 1:55000) mukaisestivesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kehroolanojaan.29

302. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen muutoksessaesitetyn piirustuksen 2469-1-05 (päiväys 13.9.2011, mittakaava1:7500) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaidenja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoinhakemussuunnitelmasta ilmenevällä tavalla.Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket.Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissaon oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaidenja pintavalutuskentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia.Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeenjoutumisen ojiin.Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen javesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.Pintavalutuskentän puhdistustehon on oltava:Kiintoaine 50 %Kokonaisfosfori 50 %Kokonaistyppi 20 %Puhdistusteho lasketaan vuosikeskiarvona ennen pintavalutuskenttää jasen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien.Jos tehorajoja ei saavuteta, luvan saajan on ilmoitettava siitä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja ryhdyttävä senedellyttämiin toimenpiteisiin. Jos puhdistusteho toimenpiteiden jälkeenkinon kahtena peräkkäisenä vuonna edellä mainittuja lukuja pienempi, luvansaajan on toimitettava seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessäaluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva hakemussuunnitelma,jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa lupamääräyksiätai lupaa.3. Laskeutusaltaiden ja niiden jälkeisten vesienkäsittelyrakenteiden on oltavakäytössä ennen sarkaoiitusta ja suon pintakerroksen poistamista. Neon esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikennejaympäristökeskuksen hyväksyttäviksi ja saatettava tiedoksi Ilmajoen jaJalasjärven kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- jaympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotkaeivät vähennä niiden tehoa.4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvastitoimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti.

Päästöt ilmaan ja meluVarastointi ja jätteetLaskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojaton puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja ainamuulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettavaainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa.Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettavasiten, ettei se pääse vesistöön.5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueeltaleviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneidenja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia.Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksistaja viljelyksistä.Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyähäiritsevästi.Piirustuksen 2469-1-05 (päiväys 13.9.2011, mittakaava 1:7500) mukaisellasuojavyöhykkeellä lohkon 5 eteläpäässä on säilytettävä puusto.6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten,että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittääasuinrakennusten pihapiirissä 55 dB (LAeq) klo 7–22 eikä 50 dB(LAeq) klo 22–7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 dB(LAeq) klo 7–22 eikä 40 dB (LAeq) klo 22–7.7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähänja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla onoikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa onlaadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksillamerkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuoltoja jätteen kuljetus asianmukaisesti.Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteenjätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessatarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksitulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikennejaympäristökeskukselle.8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainenreunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviilläalustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikanapääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltavakaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä onoltava ylitäytönestin ja laponestin.31

32Häiriö- ja poikkeustilanteetTarkkailut9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioidentai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan.10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesienjohtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ilmajoen ja Jalasjärven kuntienympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu.Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitutviat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä.11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3olevan suunnitelman mukaisesti.Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokseteivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.12. Vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn VaskiluodonVoima Oy:n Etelä-Pohjanmaan turvetuotantoalueiden yhteistarkkailuohjelmanmukaisesti. Kalataloustarkkailu on tehtävä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavallaja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksikolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.Vesistötarkkailusuunnitelmaa voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, ettämuutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta.Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenkalatalousviranomaiselle sekä Jalasjärven ja Ilmajoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Pohjanmaanelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselleja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat -vastuualueelle, Ilmajoen ja Jalasjärven kuntienympäristönsuojeluviranomaisille sekä Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujentulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteentai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissaon esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissäja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.Kunnossapitovelvoitteet

33Kalatalousmaksu13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon.14. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun aikana 500 euroakalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksellekäytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolleja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen.Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa kuntoonpanonaloittamisesta siltä vuodelta, jona kuntoonpano aloitetaan.Kuntoonpanon aloittamisesta on ilmoitettava etukäteen Pohjanmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle.Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito15. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannostapoistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kauttasiihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahdenvuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajanon esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselleselvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelynlopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedetvoidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikennejaympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Pohjanmaanelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeenhankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuodenajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajanon esitettävä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselleselvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennenvesien käsittelyn lopettamista.Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätytvelvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi.Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessaantaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä.KorvauksetHankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaakorvattavaa vahinkoa.Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen

34Luvan voimassaoloLupa on voimassa toistaiseksi.Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 §:ssäsäädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisenaloitteesta peruuttaa luvan.Lupamääräysten tarkistaminenRATKAISUN PERUSTELUTHakemuksen hylkäämisen perustelutLuvan myöntämisen edellytyksetLuvan saajan on viimeistään 31.3.2023 jätettävä aluehallintovirastolle hakemuslupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa,aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan.Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- japölyhaitoista ja niiden vähentämisestä, vesien käsittelyn tehosta ja sen parantamisesta,vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisenvaikutuksista purkuvesistön tilaan, eliöstöön ja käyttöön sekä arvio aiheutuneistaennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettäväselvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen9–11 §:n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin.Turvetuotanto aiheuttaa pöly- ja melupäästöistä johtuvaa haittaa. Päästöjäon vaikea hallita, ja riittävä etäisyys on paras suojakeino. Kuusi asuinrakennustasijaitsee alle 500 metrin etäisyydellä Mahlanevan suunnitelluntuotantoalueen eteläosasta. Suojapuusto on osittain hakijan hallinnassa.Aluehallintovirasto katsoo, että etäisyys asutukseen suojapuusto huomioidenei ole riittävä pöly- ja meluhaittojen ehkäisemiseksi. Asutukselle aiheutuisikohtuutonta rasitusta pölystä ja melusta, minkä vuoksi Mahlanevaneteläosan (lohkot 7 ja 8) suunnitellulla turvetuotantoalueella ei ole luvanmyöntämisen edellytyksiä.Mahlanevan eteläosa on pääosin ojittamatonta suota ja sen perhoslajistoon tehdyn selvityksen mukaan edustava. Alueella on havaittu uhanalainenluumittari, neljä silmälläpidettävää lajia sekä kolme alueellisesti uhanalaistalajia. Pintavalutuskenttä on sijoitettu ojitetulle alueelle, mikä lisää epävarmuuttavesienkäsittelyn toimivuudesta.Mahlanevan turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, josta osa on ojitettu.Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvojaeikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelumerkitystäomaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisestipintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisentekniikan vaatimukset Mahlanevan olosuhteissa.

35Lupamääräysten perustelutKalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillätoimenpiteillä.Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti.Kun otetaan huomioon Mahlanevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannostatämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvanmyöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristönpilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista,erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeänvirkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistänaapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.Vesienhoitosuunnitelman mukaan uusia turpeenottoalueita tulee perustaajo ojitetuille soille tai jo tuotannossa olevien alueiden yhteyteen. Uudet turpeenottoalueettulee ohjata alueille, joilla ne aiheuttavat mahdollisimmanvähän haittaa vesien tilalle.Mahlanevalle suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet ovat Kyrönjoen vesienhoidontoimenpideohjelman mukaisia.Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parastakäyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeenmääräykset 1–4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympärivuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesienkäsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Puhdistustehovaatimuksellavarmistetaan, että tuotantoalueelta vesiin johdettavat päästöt ovatennalta arvioidun mukaisia.Pölypäästöjen ja melun sekä niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksiannetaan toimenpidevelvoitteet lupamääräyksissä 5 ja 6. Lohkon 5 eteläpäässäon hakijan hallinnassa oleva suojavyöhyke, jolla puusto on säilytettävä.Turpeen kuljetuksesta aiheutuva liikenne on alkuperäisessä suunnitelmassaesitettyä vähäisempää tuotantoalueen merkittävän pienenemisenmyötä. Lähin asutus on noin 350 metrin etäisyydellä tuotantoalueesta.Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksion tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä ja määrätävähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjenalueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvostonpäätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Tuotantotoiminta yölläaiheuttaisi todennäköisesti lähellä olevien asuntojen pihapiirissä 50 dB:nmelutason ylittymisen, joten tuotannon keskeyttäminen asutusta lähimmällätuotanto-lohkolla yöllä on tarpeen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi.Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen jaöljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain (1072/1993) 6 §:nmukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIINselvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista.Selvyyden vuoksi käytetään nykyisen jätelain vaarallisen jätteen käsitettävanhan jätelain ongelmajäte-käsitteen sijasta. Haitallisten aineidenmaaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisenehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineidenvarastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteensynnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi.Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10.Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksestaympäristöön. Lupamääräyksien 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräyksetovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varaltasekä lupamääräysten tarkistamista varten. Pintavalutuskentän puhdistustehoaon tarkkailtava niin, että tarkkailun perusteella voidaan valvoa, toteutuukokentälle asetettu puhdistustehovaatimus. Tarkkailun perusteellavalvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksenja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittaintehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksija suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvienhaittojen poistamiseksi.Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi.Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannostaaiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevienvaikutusten laajuus sekä vesistön kalataloudellinen arvo.Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjenrajoittamiseksi.Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesienja maaperän suojeluryhmän, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenkalatalousviranomaisen, Jalasjärven kunnan ympäristö-ja rakennuslautakunnan, Ilmajoen kunnan ympäristölautakunnanja Ilmajoen kunnan lausunnot on otettu huomioon lupamääräyksistäilmenevällä tavalla. Mahlanevan eteläosan luvan hylkäämistä koskevienvaatimusten osalta aluehallintovirasto viittaa pääasiaratkaisuun ja sen perusteluihin.Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri r.y.:n sekä A ja B:nvaatimuksiin luvan hylkäämisestä aluehallintovirasto viittaa pääasiaratkaisuunja sen perusteluihin.36

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA ja B:n Metsäperäntietä koskevaan muistutukseen aluehallintovirastototeaa, että tienkäyttöön liittyviä asioita ei ratkaista ympäristöluvassa, muttakoska ympäristölupa on hylätty lohkoilla 7–8, ei turpeen kuljetuksia tehdäkyseisen tien kautta.Ilmajoen kalastuskunnan muistutukseen aluehallintovirasto toteaa, ettäturvetuotantoalueen vesienkäsittelystä on määrätty lupamääräyksissä 1–4ja tarkkailuvelvoitteista lupamääräyksissä 11–12.C:n, D:n, E:n, F ja G:n, H:n ja I:n sekä J:n muistutuksiin aluehallintovirastototeaa, että muistuttajien kiinteistöille ei sijoitu tämän ympäristöluvanmukaisia toimintoja. Ympäristölupa koskee muutoinkin vain toiminnan harjoittamista,eikä se anna luvan saajalle sen suurempaa oikeutta alueeseenkuin mitä luvan saajalla muutoin on.Luopajärven järjestely-yhtiön, Luopajärven Matoluoman kuivatusyhtiönsekä J:n muistutukseen aluehallintovirasto toteaa, että lupaa Mahlanevaneteläiselle osalle lohkoille 7 ja 8 ei ole myönnetty, joten kuivatusvesiäei johdeta Luopajärven suuntaan.Kehroolanojan kuivatuskunnan muistutukseen aluehallintovirasto toteaa,ettei hankkeesta ennalta arvioiden aiheudu tulvimishaittaa Kehroolanojassa.Mahlanevalle suunnitellut vesienkäsittelyrakenteet hidastavat vedenvirtausta tuotantoalueelta. Lupamääräyksessä 13 luvan saaja on velvoitettuosallistumaan laskuojien kunnossapitoon.Hakin metsätien tiehoitokunnan muistutukseen aluehallintovirasto toteaa,että tienkäyttöön liittyviä asioita ei ratkaista ympäristöluvassa.K:n ja L:n muistutukseen aluehallintovirasto toteaa, että tuotantoalueenkuivatusvesiä ei johdeta heidän omistamaansa vesialtaaseen.Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman.Valitus korvauksesta ei estä kuntoonpanotöiden ja toiminnan aloittamista.LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINENJos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvastapoikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain56 §:n mukaisesti on noudatettava asetusta.37

38SOVELLETUT SÄÄNNÖKSETKÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINENPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINENYmpäristönsuojelulaki 6, 41, 42, 43, 44, 45, 45 a, 46, 50, 52, 55, 56, 90,100, 103 a ja 103c §Jätelaki (1072/1993) 4, 6 ja 15 §Jätelaki 8,13 ja 29 §Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 §Laki eräistä naapuruussuhteista 17 §Käsittelymaksu on 7 310 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousjahenkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintovirastonmaksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteenmaksutaulukon mukaan 30–300 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvankäsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa.PäätösVaskiluodon Voima OyJäljennös päätöksestäIlmoitus päätöksestäJalasjärven kuntaJalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainenIlmajoen kuntaIlmajoen kunnan ympäristösuojeluviranomainenEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti)Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ kalatalousviranomainen (sähköisesti)Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto sekäniille, jotka ovat esittäneet lupahakemuksesta muistutuksia, vaatimuksiatai mielipiteitä.Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessäTieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastonilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Jalasjärven sekä Ilmajoenkuntien virallisilla ilmoitustauluilla.Kuulutuksesta ilmoitetaan JP-kunnallissanomissa sekä Ilmajoki-lehdessä.

39MUUTOKSENHAKUPäätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.Liitteet1) Valitusosoitus2) Kartta3) Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaLasse KänsäläSari KantonenAsian on ratkaissut ympäristöneuvos Lasse Känsälä. Asian on esitellytympäristöylitarkastaja Sari Kantonen.

VALITUSOSOITUSValitusviranomainenValitusaikaValitusoikeusValituksen sisältöValituksen liitteetLiite 1Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamallamuutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaansamassa järjestyksessä kuin pääasiasta.Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksenantopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 19.4.2013.Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueellaympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyydenedistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat,alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisetja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset.Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava- päätös, johon haetaan muutosta- valittajan nimi ja kotikunta- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevatilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettavaVaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi- perusteet, joilla muutosta vaaditaan- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimitetasähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)Valituskirjelmään on liitettävä- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmintoimitettu viranomaiselle- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehentoimivallastaValituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolleValituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle.Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajanpäättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopionatai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmänon oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässämääräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedotkäyntiosoite:Wolffintie 35,65200 Vaasapostiosoite:PL 200, 65101 Vaasapuhelin: 029 501 8450telekopio: 06-317 4817sähköposti:kirjaamo.lansi@avi.fiaukioloaika: klo 8 - 16.15OikeudenkäyntimaksuValittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistämaksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksuaei peritä.

Tuotantoalueen karttaLiite 2

MAHLANEVAN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILUSUUNNITELMALiite 3KäyttötarkkailuKäyttötarkkailua varten nimetään vastuuhenkilö, joka ilmoitetaan vuosittain Etelä-Pohjanmaanelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Jalasjärven ja Ilmajoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille.Käyttötarkkailusta pidetään päiväkirjaa ja se säilytetään koko tuotannonja jälkihoitovaiheen ajan. Tarvittaessa päiväkirja esitetään valvoville viranomaisille. Päiväkirjamerkinnöistätehdään vuosittain yhteenveto, joka toimitetaan tarkkailuvuoden loppuun mennessäpäästö- ja vaikutustarkkailujen suorittajille ja tarvittaessa viranomaisille.Käyttöpäiväkirjaan merkitään seuraavat tiedot:- tuotannon aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät- tuotantomenetelmä- ojitusten ja perkausten tarkat kaivuajat ja -paikat- kunnostukset ja tuotannon eteneminen- vesiensuojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta- poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista- laskeutusaltaiden ja lietesyvennysten tyhjentäminen- ojastojen puhdistukset- mittapatojen ja -laitteistojen asennukset, huolto ja korjaukset- pumppaamojen asennukset, käyttöaika ja häiriöt- sadanta, haihdunta ja tuulitiedot- muut huomiot esim. rankkasateiden kesto ja seuraukset- jätehuoltoon liittyvät toimet- kaivannaisjätteiden lajit, määrät, varastointi ja siirrot- näytteiden ottoajat- aumojen paikkojen muutokset- pölyn ja melun seuranta sekä tuulitauot- muut mahdolliset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta maaperään, vesistöön tai pöly- jamelupäästöihin- toimintaan kohdistuneet valitukset ja niiden käsittelyVesiin johdettavien päästöjen tarkkailuVirtaama mitataan jatkuvatoimisesti ympäri vuoden.Vesinäytteet otetaan laskuojaan johdettavista vesistä ennen pintavalutuskenttää ja sen jälkeen.Vesinäytteet otetaan 1.4.–31.12. kahden viikon välein ja 1.1.–31.3. kuukauden välein.Kevättulvan aikaan (pääsääntöisesti 15.4.–15.5.) näytteet otetaan kerran viikossa. Näytteistämääritetään alla mainittu laaja analyysivalikoima talvella ja kevättulvakaudella joka toinen näytteenottokertaja kesällä (15.5.–15.9.) joka kolmas näytteenottokerta. Muulloin määritetäänsuppea analyysivalikoima.Laaja analyysivalikoimakiintoaineCOD Mnkok Pkok NpHSuppea analyysivalikoimakiintoaineCOD Mnkok Pkok NpH

NH 4 -NPO 4 -P (suod.)FeväriväriFeLaadunvarmistusVesienkäsittelyn teho lasketaan vuoden keskiarvona ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeenotettujen näytteiden pitoisuuksien perusteella häiriötilanteet mukaan lukien. Päästöt lasketaansekä brutto- että nettoarvoina. Nettopäästöt lasketaan käyttäen taustapitoisuuksinaluonnontilaisen suon pitoisuuksia: kokonaisfosfori 20 µg/l, kokonaistyppi 500 µg/l ja kiintoaine2 mg/l ja tuotantoalueella mitattuja virtaamia. COD Mn -taustapitoisuutena käytetään Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymää pitoisuutta.Jälkihoitovaiheen päästöjä tarkkaillaan ohjelman mukaisesti kahden vuoden ajan tai kunnestuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön.RaportointiPäästötarkkailun mittausten tulokset toimitetaan niiden valmistuttua Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Käyttö- japäästötarkkailun yhteenvetoraportti toimitetaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksellesekä Jalasjärven ja Ilmajoen kuntien ympäristönsuojeluviranomaisille tarkkailuvuottaseuraavan helmikuun loppuun mennessä.Tarkkailussa käytetään vahvistettuja standardeja. Tarkkailuraporteissa esitetään myös tarkkailuakoskevat epävarmuustekijät sekä käytetyt laskentamenetelmät. Raporteissa esitetään tarpeellisettarkentamis- ja muutossuositukset.