Päätös Nro 33/2012/2 Dnro LSSAVI/117/04.09/2011 Annettu ...

Länsi- ja Sisä-SuomiYmpäristölupavastuualuePäätösNro 33/2012/2Dnro LSSAVI/117/04.09/2011Annettu julkipanon jälkeen1.6.2012ASIAPietarsaaren väylän ja satama-altaan ruoppausmassojen läjitys mereensekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, Vaasanhallinto-oikeuden palauttama asia, LuotoHAKIJATLiikennevirasto ja Pietarsaaren Satama -liikelaitosI ALKUPERÄINEN HAKEMUSALKUPERÄISEN HAKEMUKSEN VIREILLETULOMerenkulkulaitos ja Pietarsaaren Satama -liikelaitos ovat Länsi-Suomenympäristölupavirastossa 24.7.2009 vireille panemassaan ja myöhemmintäydentämässään hakemuksessa pyytäneet lupaa Pietarsaaren satamaaltaanja sinne johtavan väylän syventämiseksi 11,0 metrin kulkusyvyyteen.Lupaa on haettu väylän ja sataman ruoppaustöihin sekä ruoppausmassojenläjittämiseen merellä sijaitsevalle vesiläjitysalueelle ja Pietarsaarensatamassa, Kokkolan satamassa ja Kokkolan edustalla sijaitseviin läjitysaltaisiin.Lisäksi hakijat ovat pyytäneet lupaa saada aloittaa työt ennen päätöksenlainvoimaiseksi tulemista.ALKUPERÄISEN LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖHankkeen yleiskuvausHakemussuunnitelma koskee Pietarsaaren Alholman sataman ja sinnejohtavan 9,0 metrin väylän syventämistä 11,0 metrin kulkusyvyiseksi javäyläalueen muutamista. Väylän syventäminen edellyttää 960 000 m 3 ktr jasataman syventäminen 650 000 m 3 ktr ruoppaamista ja paikoin louhimista.Ruoppausmassat, yhteensä 1 600 000 m 3 ktr, läjitetään Alholman kärjessäja Kokkolan sataman edustalla sijaitseviin läjitysaltaisiin sekä Kallanin luoteispuolellasijaitsevalle vesiläjitysalueelle.LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOpuh. 0295 018 450Vaasan päätoimipaikkafax 06 317 4817Wolffintie 35kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasawww.avi.fi/lansi

Hanke liittyy sataman kehittämiseen. Hankkeen taustalla ovat mm. kulkusyvyydenkasvattamisella saavutettavat kustannussäästöt. Osassa jonykyisiä kuljetusvirtoja väylän kulkusyvyys on ollut riittämätön ja alustenlastia on jouduttu keventämään muissa satamissa.Alueen yleiskuvaus, kaavoitus ja maanomistusYleistä hankealueen ympäristöstäPietarsaari sijaitsee Pohjanlahden keskiosissa, Merenkurkun ja Pohjanmerenrajamailla. Pietarsaaren satama sijaitsee Alholman niemen kärjessänoin viiden kilometrin päässä Pietarsaaren kaupungin keskustasta pohjoiseenLeppäluodon teollisuusalueella. Nykyisen satamaan johtavan väylänkulkusyvyys on 9,0 metriä. Väylä alkaa noin 2,7 kilometriä Pietarsaarenmajakasta länteen ja sen pituus on noin 12 kilometriä. Väylän minimileveyson 100 metriä.Vesialueen yleiskuvausPietarsaaren edustalla oleva Luodon saaristo on rikkonaista ja kivikkoistasaaristoa. Rannat ovat alueella suurelta osin kallioisia. Ulompana merenpohjamuuttuu hiekkaiseksi. Pietarsaaren edustalla ja Luodon saaristossaveden syvyys on enimmäkseen alle viisi metriä. Ulkomeren reuna-alueillaveden syvyys vaihtelee 20 metrin molemmin puolin.Merivesi virtaa saaristoalueelta avomerelle päin ja sen jälkeen kohti pohjoista.Tuulioloilla ja meriveden korkeudella on virtauksiin kuitenkin suurivaikutus.Veden laadulle ovat talvella ominaisia voimakkaat alueelliset vaihtelut. Virkistyskäyttöluokituksessaasutuksen jätevesien purkualueet ja linjan Ådö–Hälsingö –Fallskäret itäpuolinen sisäsaaristo sijoittuvat luokkaan tyydyttävä.Kapea kaistale Ådon länsipuolella ja uloin merialue sijoittuvat luokkaanhyvä.Merentutkimuslaitoksen mittausten mukaan vedenkorkeudet ovat vaihdelleetPietarsaaren mareografilla vuosina 1922–2008 seuraavasti (poikkeamateoreettisesta keskivedestä):HW (ylivedenkorkeus)+ 1,39 mMHW (keskiylivedenkorkeus) + 0,89 mMW (keskivedenkorkeus)0,00 mMNW (keskialivedenkorkeus)- 0,70 mNW (alivedenkorkeus)- 1,13 mMeriveden korkeuden vertailutasona on käytetty vuoden 2008 teoreettistakeskivedenkorkeutta MW 2008 .Pohjan laatuVäyläalueen pintasedimentti on Geo-luokituksen mukaan lähinnä hiekkaistasilttiä tai silttistä hiekkaa, jossa on mukana vaihtelevia määriä liejua.Uloimmissa näytepisteissä esiintyy hienoa tai karkeaa hiekkaa.2

Satama-altaan eteläpäässä esiintyy liejuista hiekkaa tai soraa, keskemmälläallasta aines on huonommin lajittunutta, raekooltaan siltti- tai hiekkamoreeniaja väylän puoleisessa pohjoispäässä satama-allasta esiintyy lähinnähiekkaista ja liejuista silttiä tai savea. Pohjoisosan näytepisteessä on kuitenkinkova kivi- tai kalliopohja.Pintasedimenttinäytteiden perusteella väylän uloimpien osien ja satamaaltaaneteläosan arvioidaan olevan eroosiopohjaa, jolle ei tapahdu pysyväähiekkaa hienomman aineksen kerrostumista. Muiden alueiden arvioidaanolevan transportaatiopohjaa, jolle sedimenttiä kerrostuu ajoittain, muttasiellä tapahtuu myös sedimentin kulkeutumista ja sekoittumista uudelleenvesimassaan virtauksien ja potkurivirtojen johdosta.Pohjasedimentin haitta-aineetPietarsaaren 11 metrin väylän alueelta ja satamasta Laukon altaasta onsyksyllä 2008 tehty sedimenttitutkimuksia. Väylältä otettiin näytteet yhteensä20 pisteestä. Näytteenottosyvyydet olivat sedimentin pintaosasta 0–0,20 metrin syvyydestä.Väylän ruoppauskohteesta nro 6 tai sen läheisyydestä otetuissa näytteissäväylä 3, väylä 11 ja väylä 18 todettiin TBT-pitoisuudet, joka ylittävät mereenläjittämisen läjityskriteeritason 2. Läjityskriteeritaso 2 ylittyi myös samaltaruoppausalueelta otetussa näytteessä väylä 8 nikkelipitoisuudenosalta. Ruoppausmassat eivät näiltä osin pääsääntöisesti ole mereen läjityskelpoisia.Näytepisteet väylä 3 ja väylä 8 sijaitsevat väyläalueen ulkopuolella,alueella missä ei suoriteta ruoppauksia. Muissa pintasedimentinnäytteissä, lukuun ottamatta näytettä väylä 1, todettiin yhden tai useammanhaitta-aineen osalta tasojen 1 ja 2 väliin sijoittuvia pitoisuuksia, jolloinmassojen läjityskelpoisuus mereen on harkinnanvarainen. Pintasedimenttinäytteessäväylä 1 (ruoppauskohde 2) ei todettu tason 1 ylityksiä yhdenkäänhaitta-aineen osalta, joten ko. massat voidaan luokitella haitattomiksija mereen läjityskelpoisiksi.Satama-altaan pintasedimenttinäytteissä todettiin tason 2 ylittävä nikkelipitoisuusyhdessä pisteessä (N6) ja PCB-pitoisuuden (PCB 101) tason 2 ylittäväpitoisuus yhdessä näytepisteessä (N3). Muissa näytepisteissä todettiinyhden tai useamman haitta-aineen osalta tasojen 1 ja 2 väliin sijoittuviapitoisuuksia.Kalasto ja kalastusPietarsaaren merialueella kalaston yleisimmät lajit ovat ahven, kiiski, lahna,särki, kuore ja siika, joka on tärkein saalislaji. Valtaosa siiasta pyydetäänsaariston ulko-osista ja ulkomerialueelta.Alueella kalastaneiden lukumäärä vuonna 2005 oli 733 henkeä, joista PohjanmaanTE-keskuksen tilastojen mukaan 56 oli ammatti- tai sivuammattikalastajia.Kotitarvekalastajat kalastavat paljon saariston ja lähirannikonalueilla ja ammattikalastajat kalastavat enemmän ulommilla alueilla. Satamanvesialueella ja väyläalueilla kalastus on kielletty. Verkkopyynti on suosituinkalastustapa. Lähin kalasatama on Ådö central fiskehamn, joka sijaitseeÅdössa Pietarsaaren 11 metrin väylän läheisyydessä.3

HankesuunnitelmaSuojelualueetPietarsaaren satamaan johtava väylä kulkee Luodon saariston(FI0800132) Natura 2000 -alueen läpi. Alueen pinta-ala on 14 457 ha. Alueensuojelu perustuu luonto- ja lintudirektiiviin SCI- ja SPA-alueena. Suojelutavoitteeteivät rajoita alueella olevien virallisten väylien ja pienveneväylienkunnossapitoa vesilain säännösten mukaisesti.KaavoitusMaakuntavaltuuston 29.9.2008 hyväksymässä Pohjanmaan maakuntakaavassasatama-alue on osoitettu satama-alueeksi. Pietarsaaren kaupunginvaltuuston28.1.2008 hyväksymässä Pietarsaaren yleiskaavassa 2020 satama-alueon osoitettu tavara- ja henkilöliikenteen satamaksi. Sataman läjitysalueon osoitettu tuotannon ja varastoinnin alueeksi. Laivaväylä on merkittyyleiskaavaan. Alholman asemakaavaehdotuksessa (26.3.2008) nykyisenkortteli 15:sta pohjoisosa on merkitty satama-alueeksi. Sen pohjoispuolellasijaitsevalla alueella ei ole ajantasaista asemakaavaa.Maa- ja vesialueen omistusSatama-alueen vesialue (kiinteistötunnus 598-403-6-1) on Pietarsaarenkaupungin omistuksessa. Väylä sataman ulkopuolella sijoittuu Luodonkunnan yhteiselle vesialueelle (kiinteistötunnus 440-402-876-4) ja yleisellevesialueelle (kiinteistötunnus 440-894-1-1) sekä pieneltä osaltaan Pietarsaarenkaupungin yleiselle vesialueelle (kiinteistötunnus 598-894-1-1).Vesiläjitysalue sijoittuu Luodon kunnan yleiselle vesialueelle (kiinteistötunnus440-894-1-1). Pietarsaaren sataman läjitysaltaan (kiinteistötunnus598-403-6-1) omistaa Pietarsaaren kaupunki.RuoppausHakemussuunnitelma koskee Pietarsaaren Alholman sataman ja sinne johtavan9,0 metrin väylän syventämistä 11,0 metrin kulkusyvyiseksi ja väyläalueenmuutamista. Väylän linjaus säilyy nykyisellään, mutta sen vähimmäisleveyskasvaa vastaamaan suurempaa aluskokoa. Tarvittavien ruoppaustenrajoittamiseksi väylä on suunniteltu yksikaistaiseksi väylän sisäosallaÅdöfjärdenillä, muilta osin väylä on suunniteltu kaksikaistaiseksi.Väylän leveys ulko-osalla on 300 metriä ja yksikaistaisella sisäosalla 120metriä. Nykyisin sisäosalla leveys on 100 metriä.Syvennettävän väylän pituus avomereltä satamaan on noin 12 kilometriä,josta yhtenäistä ruopattavaa aluetta noin kolme kilometriä sataman edustallasekä kuusi pienempää kohdetta ulompana väylällä. Syventäminenedellyttää noin 960 000 m 3 ktr ruoppaamista ja paikoin louhimista. Ruopattavamaa-aines on pääosin karkeaa hiekkaa. Louhittavaa kalliota on noin900 m 3 ktr. Ruopattavan kerroksen keskipaksuus on 1,6 metriä ja louhinnankeskipaksuus 0,6 metriä.Satama-allasta syvennetään nykyisen Laukon laiturin länsipuolelta. Syvennettävänsatama-altaan mitat ovat n. 500 × 300 metriä. Syventäminenedellyttää yhteensä noin 650 000 m 3 ktr ruoppaamista ja paikoin louhimista.4

Ruopattava maa-aines on pääosin karkeaa hiekkaa. Louhittavaa kalliotaon noin 11 000 m 3 ktr. Ruopattavan kerroksen keskipaksuus on 1,6 metriäja louhinnan keskipaksuus 0,4 metriä.Ruoppausmassojen läjitysTäyttöihin kelpaavat massat pyritään taloudellisten reunaehtojen ja altaidentilavuuden sallimissa rajoissa ottamaan täyttömaiksi Pietarsaaren jaKokkolan satamien sekä Kokkolan edustan Pommisaaren läjitysaltaisiin.Näihin altaisiin mahtumattomat ja mekaanisesti ruopattavat massat läjitetäänpudottamalla vesiläjitysalueelle. Pietarsaaren sataman läjitysaltaankäytettävissä oleva läjitystilavuus on n. 200 000 m 3 , Kokkolan sataman läjitysaltaann. 860 000 m 3 ja Kokkolan edustalla sijaitsevan Pommisaaren läjitysaltaann. 1 000 000 m 3 .Vesiläjitysalue sijaitsee noin 4 km Kallanista pohjois-luoteeseen ja sen pinta-alaon noin 1 km 2 ja vesisyvyys alueella on 30 metrin luokkaa. Läjitystehdään tason MW 2005 –25 m:n alapuolelle, jolloin alueen tilavuus on noin 5miljoonaa m 3 . Vesiläjitysalueen kulmapisteiden koordinaatit ovat:X = 7 077 920 X = 7 077 660 X = 7 076 350 X = 7 076 600Y = 2 425 740 Y = 2 426 440 Y = 2 425 960 Y = 2 425 250Arvio hankkeen vaikutuksistaHankkeesta ei arvioida aiheutuvan ennalta arvioitavaa vahinkoa kenellekääneikä haitallisia muutoksia nykyisin vallitsevaan merialueen ja sen ranta-alueidentilaan.Vaikutus veden laatuunRuoppaus ja mereen läjitys aiheuttavat toimenpidealueillaan ja niiden läheisyydessäkiintoaineen lisääntymistä ja sameuden kasvua ja siten myöslisääntynyttä sedimentaatiota. Samentuman leviäminen ja laajuus riippuvatmassojen laadusta, kaivu- ja työmenetelmistä, työn kestosta sekä työvaiheenaikaisista sääolosuhteista. Samentumisen, liettymisen ja aineksenkulkeutumisen yhteydessä veteen joutuu ravinteita, kiintoainetta ja orgaanistaainesta, joka kuluttaa happea. Myös haitallisia aineita voi mobilisoitua,mistä saattaa seurata vaikutuksia ekosysteemissä. Yleensä aineetovat tiukasti kiintoaineeseen sitoutuneena.Ruoppausmassat ovat pääsääntöisesti hiekkaa, joka ei kulkeudu virtaustenmukana kauas ruoppausalueelta ja laskeutuu melko nopeasti pohjaan läjitysalueella.Hienompi aines jää veteen laskeutuen hitaasti kohti pohjaa.Samentumista on odotettavissa ruoppauskohteilla, vesiläjitysalueella sekäpengerrettyjen altaiden purkuaukkojen läheisyydessä. Samentumista voidaanvähentää läjitysalueiden osalta esimerkiksi asentamalla altaiden purkuaukkojenyhteyteen suodatinverhot.Vaikutus suojelualueisiinMerkittävät lintukohteet ja -alueet sijoittuvat suurelta osin yli 800 metrinpäähän lähimmästä väylän ruoppauspaikasta. Ruoppaukset tapahtuvatalueella, jossa laivat liikennöivät jo nyt. Ruoppausten ja massojen kuljetuksenaiheuttama meteli ei juuri poikkea laivaliikenteen aiheuttamasta mete-5

listä. Hankkeen merkittävin haitta voi muodostua merikotkan pesintäänKallanin saarella, mikäli lieventämistoimia ei huomioida. Kallanin läheisyydessätapahtuvat ruoppaukset ja läjitykset tulisi tehdä varovaisuusperiaatettanoudattaen kotkan pesimäajan ulkopuolella (maalis-elokuu).Vähäisiä, lähinnä samentuman aiheuttamia, haittoja voi kohdistua harmaahylkeeseenja vedenalaiset hiekkasärkät -luontotyyppiin.Hankkeen vaikutukset Luodon saariston Natura 2000 -alueen eheyteen jayhtenäisyyteen ovat hyvin vähäiset. Alueen eheyttä koskevien kriteerienperusteella suunnitelmalla ei katsota olevan merkittäviä heikentäviä vaikutuksiaNatura 2000 -alueen suojeluperusteisiin.Vaikutus kalastoon ja kalastukseenRuoppaustyöstä saattaa aiheutua kalastukselle sekä suoria että välillisiävaikutuksia. Ruoppaus irrottaa kiintoainesta, joka kulkeutuu virtauksen mukana.Ruoppauksesta johtuva sameus saattaa karkottaa kaloja sekä liatapyydyksiä. Lisäksi ruoppausten aikaisia vaikutuksia saattaa olla mädinkiinnittymisen estyminen alustaan tai mädin tukahtuminen sedimentoitavanaineksen alle ja sitä kautta kalojen kuolleisuuden lisääntyminen.Työnaikaiset vaikutukset kalastoon riippuvat jonkin verran työtavoista jatöiden ajoituksesta sekä kestosta. Ruoppauksen haittavaikutuksia voidaanvähentää välttämällä työskentelyä kalojen kutuaikoina sekä kutualueidenlähistöllä. Välillinen vaikutus ammattikalastukselle syntyy, jos epäillään kalojenkäyttökelpoisuuden heikkenevän ruoppauksesta johtuvien haittaaineidenkaloihin kerääntymisen johdosta.Vaikutukset ovat väliaikaisia ja liittyvät veden tilapäiseen samentumiseenja työkoneiden mahdollisesti aiheuttamaan lievään meluhaittaan.PohjaeläimetTyypillisesti pohjaeläimistö tuhoutuu työkohdealueilla. Lisääntynyt sedimentaatiosaattaa haitata pohjaeläinten kuten simpukoiden lisääntymistä.Eläimistön toipuminen ennalleen kestää yleensä 1–3 vuotta.Vesiliikenne ja virkistyskäyttöHankkeen vaikutuksia liikennemääriin on vaikea arvioida. Väylän syventäminenvähentää aluskäyntien määrää eräkoon kasvaessa, kun toisaaltasataman kehittäminen houkuttaa lisää liikennettä. Laivaliikenteelle aiheutuvattyönaikaiset häiriöt pyritään saamaan työnsuunnittelulla mahdollisimmanvähäisiksi.Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan pysyvää vaikutusta vesialueen virkistyskäytölle.Ruoppaus- ja läjitystöiden aiheuttaman melun ei arvioida oleellisestipoikkeavan väylän laivaliikenteen ja lähialueella sijaitsevan satamansatamatoimintojen aiheuttamasta melusta.6

7Esitys haittojen estämiseksi ja korvauksiksiKalastukselle saattaa aiheutua lähinnä ohimeneviä haittoja ruoppausalueenläheisyydessä. Ruoppaustyön aikaisten haittojen kompensoimiseksiesitetään määrättäväksi kalatalousistutuksiin käytettävä kalatalousmaksu.Ruoppaustyöstä mahdollisesti ammattikalastukselle tai muulle vesialueenkäytölle aiheutuva ennalta arvaamaton työnaikainen haitta korvataan tapauskohtaisesti.Korvaukset ammattikalastukselle esitetään määrättäväksihankkeen toteuttamisen jälkeen, kun haitat on todettu ja niiden määrä selvitettyesimerkiksi vesistö- ja kalataloustarkkailun yhteydessä. Hakija saattaakorvausasian vireille aluehallintovirastossa hankkeen päättymisen jälkeen.Hankkeesta saatavat hyödytHankkeella on huomatta merkitys kauppamerenkulun alusten liikennöintiinväylällä sekä alueen satamille ja teollisuudelle. Hanke parantaa väylän meriturvallisuuttaja navigoitavuutta. Hanke mahdollistaa jatkossa kauppamerenkulunalusten kulkemisen suuremmilla tavaraerillä nykyiseen tilanteeseenverrattuna. Nykyliikenne-ennusteiden perusteella hankkeesta laaditustakannattavuustarkastelussa hankkeen hyödyt ovat noin 72 miljoonaaeuroa ja hyöty-kustannussuhde on 4,5.TarkkailuVeden laadun seurannassa hyödynnetään Pietarsaaren merialueen yhteistarkkailunnäytepisteitä, joiden lisäksi otetaan mukaan tarvittava määräylimääräisiä näytepisteitä. Osa pisteistä voidaan sijoittaa myös työn etenemisenmukaan.Samentuman laajuutta ja voimakkuutta seurataan silmämääräisesti ja päivittäinrajataan samentuneen vesialueen laajuus kartalla. Havaintokarttaankirjataan myös ruoppaustyöpisteen sijainti ja käytettävä läjitysalue. Työmaapäiväkirjaankirjataan lisäksi tuulen suunta ja arvioitu nopeus, merivedenpinnan korkeus sekä koneiden tyyppi, määrä ja työskentelyaika päivittäin.Myös näytteenotot, ilmoitukset pyydysten likaantumistapauksista sekämuista havainnoista ja haitoista kirjataan ylös.Vedenlaadun ennakkonäytteet otetaan havaintopaikoilta ennen töiden alkua.Näytteenottoa jatketaan viikoittain töiden aikana ja jälkeen siihensaakka, kunnes tilanne on palautunut ennakkonäytteiden ottamalle tasolle.Näytteitä otetaan mm. ruoppaajan läheltä, käytössä olevalta vesiläjitysalueeltasekä läjitysaltaan purkuaukon edustalta. Lisänäytteitä otetaan samentuneeltavesialueelta samentuman leviämissuuntaan 200–500 metrinvälein, kunnes sameutta ei todeta.Näytteenottosyvyydet ovat 1 metri ja 1 metri pohjan yläpuolelta sekä vesikerroksenpuolivälistä. Näytteistä tehdään seuraavat mittaukset ja määritykset:lämpötila, sähkönjohtavuus, väri, sameus, kiintoaine, kokonaisfosfori,a-klorofylli ja happipitoisuus. Myös näkösyvyys mitataan ja tarkistetaansameutumistilanne.

Lisäksi Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen (FI800132) rantaniittyjenliettymistilannetta ja vedenalaiset hiekkasärkät -luontotyyppiä seurataan.Vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen arvioidaan välillisesti samentumisjavedenlaatutarkkailusta saatavien tietojen perusteella. Kalastajia pyydetäänottamaan yhteyttä, mikäli heidän pyyntipaikallaan ilmenee jotain poikkeuksellista.Mahdolliset kalastushaitat, niiden laatu ja kesto on tarkoitusselvittää heti tuoreeltaan.Töiden päättymisen jälkeen otetaan sedimenttinäytteet läjitysaltaiden purkuaukkojenedustalta ja 100 metrin etäisyydeltä sekä tehdään aikaisempiensedimenttinäytteiden mukaiset analyysit.Tarkkailun tuloksista laaditaan yhteenvetoraportti, joka toimitetaan Liikennevirastoon,Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, Pohjanmaan ELYkeskukselle,Pietarsaaren kaupungin ympäristövirastoon ja Luodon kunnanympäristötoimelle. Tarkkailuohjelma hyväksytetään Etelä-PohjanmaanELY-keskuksella ja siihen voidaan tehdä muutoksia viranomaisen hyväksymällätavalla.Töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaisuuttaMerenkulkulaitos ja Pietarsaaren Satama -liikelaitos hakevat hankkeellevesilain 2 luvun, 26 §:n mukaista töiden aloittamislupaa ennen päätöksenlainvoimaiseksi tulemista.8ALKUPERÄISEN HAKEMUKSEN KÄSITTELYHakemuksesta tiedottaminenHakemus oli vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä mukaisesti annettu kuuluttamallatiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa aluehallintovirastoonviimeistään 1.2.2010.Hakemuksesta tehtiin yhteensä 13 muistutusta.Hakemuksen täydennykset 8.10.2010, 28.10.2010 ja 4.2.2011Pietarsaaren satama- ja väyläalueen massamäärät ovat suunnittelun yhteydessätarkentuneet. Seuraavassa taulukossa on esitetty kaikki ruoppauskohteetja tarkennetut massamäärät sekä maalajit:RuoppauskohdeMäärä (m 3 ktr) MaalajiRK1 3 300 Hiekkaa ja soraista hiekkaaRK2 95 000 Soraista hiekkaaRK3 < 1 LohkareitaRK4 52 000 HiekkaaRK5 900 HiekkaaRK6 820 000 Hiekkaa, silttiä ja liejuista silttiä

9RK7 550 00033 000860 KalliotaSilttiä, hiekkaa ja soraaKalliotaEtelä-Suomen aluehallintoviraston päätösVaasan hallinto-oikeuden päätöksetPietarsaaren ja Luodon ammattikalastajien kanssa käydyssä kuulemistilaisuudessakävi ilmi, että suunniteltu meriläjitysalue sijaitsee tärkeän siian lisääntymisalueenläheisyydessä. Lisäselvityksien perusteella päädyttiinmeriläjitysalueen siirtämiseen noin kolme kilometriä luoteeseen alun perinehdotetusta alueesta, jossa selvityksen perusteella sijaitsee vastaavanlainensyvänne. Vesiläjitysalue sijoittuu siirronkin jälkeen Luodon kunnanyleiselle vesialueelle (kiinteistötunnus 440-894-1-1).Meritaito Oy tutki 25.10.2010 viistokaiulla uuden läjitysalueen. Mittausalueellaei havaittu hylkyjä eikä muita historiallisesti arvokkaita kohteita. Samallaselvitettiin alueen syvyyssuhteet yksikanavaisella linjaluotauksella.Kerätyn tiedon perusteella pohjassa on alueittain hiekkaa, moreenia jasuuria siirtolohkareita. Vesisyvyys oli tutkitulla alueella noin 26–33 metriä.Vesiläjitysalueen (44 ha) kulmapisteiden koordinaatit (KKJ) ovat:X = 7 078 220 X = 7 077 950 X = 7 077 290 X = 7 077 540 X = 7 077 000Y = 2 422 250 Y = 2 422 960 Y = 2 422 720 Y = 2 422 480 Y = 2 422 060Massojen läjittäminen Kokkolan Hopeakiven sataman taustakentän täyttöönon vain vaihtoehto, mikäli kuljetus on taloudellisesti järkevää. Kokkolansatama-alueella sijaitsevan ns. pommisaaren täyttö on tarkoitus toteuttaaKokkolan väylän syventämistyön yhteydessä. Toivomuksena Pietarsaarenlupapäätökseen on siten meriläjitysalueen käyttö kaikille massoille,joita ei Pietarsaaren sataman täyttöihin läjitetä. Mereen läjitettävät massatovat puhtaita, pääasiassa hiekka, soraa ja silttimoreenia, joissa kaikissa onjonkin verran mukana kiviä ja lohkareita.Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 23.2.2011 antamallaan päätöksellänro 33/3001/4 myöntänyt Liikennevirastolle ja Pietarsaaren Satama -liikelaitokselle luvan seuraaviin lupahakemuksen mukaisiin toimiin:1) Pietarsaaren 9,0 metrin julkisen kulkuväylän ja Pietarsaaren Alholmanniemen kärjessä sijaitsevan sataman vesialueen ruoppaukseen ja2) ruoppausmassojen läjitykseen Kallanista luoteeseen sijaitsevalle merialueelle.Lisäksi aluehallintovirasto myönsi luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksenlainvoimaiseksi tulemista.Vaasan hallinto-oikeus on 27.6.2011 antamallaan välipäätöksellä nro11/0420/2 rajoittanut aluehallintoviraston myöntämää töidenaloittamislupaasiten, että meriläjitysaluetta, joka sijaitsee Kallanista luoteeseen, ei saanutottaa käyttöön. Määräys oli voimassa siihen saakka, kunnes pääasiaa kos-

kevat valitukset olivat lainvoimaisesti ratkaistu tai kunnes asiasta toisinmäärättiin.Vaasan hallinto-oikeus on 4.11.2011 antamallaan päätöksellä nro11/0757/2 kumonnut aluehallintoviraston päätöksen siltä osin kuin ruoppausmassojenläjitykseen Kallanista luoteeseen sijaitsevalle merialueelleon myönnetty lupa ja palauttanut asian tältä osin aluehallintovirastoon uudelleenkäsiteltäväksi.Hallinto-oikeus on päätöksensä perusteluissa todennut, että hankesuunnitelmassaon hakemuksen kuulutuksen jälkeen tehty sellaisia muutoksia,jotka olisivat edellyttäneet lisäselvityksiä ja viranomaisten sekä asianosaistenkuulemista. Uutta meriläjitysaluetta koskevat selvitykset eivät olleet riittäviä,joiden perusteella olisi voitu arvioida soveltuuko uusi meriläjitysaluetäydennetyn hakemuksen mukaisten ruoppausmassojen läjittämiseen tailäjityksen vaikutuksien arvioimiseksi.Lisäksi hallinto-oikeus muutti lupamääräystä 11) siten, että kalatalousmaksualennettiin 10 000 euron suuruiseksi. Koska hallinto-oikeus kumosi japalautti luvan meriläjityksen osalta, läjityksestä aiheutuva vahinko ei ollutannetun kalatalousmaksun perusteena. Hallinto-oikeus velvoitti aluehallintovirastonsiltä osin kuin asia on käsitelty uudelleen harkitsemaan, onkomäärätty kalatalousmaksu riittävä, kun otetaan huomioon mahdollisesti luvitettumeriläjitysalue ja sille alueelle läjitettävien ruoppausmassojen vaikutukset.10II HAKEMUKSEN KÄSITTELY PALAUTUKSEN JÄLKEEN (RUOPPAUSMASSOJEN LÄJITYS-MEREEN)HAKEMUSHankkeen yleiskuvausMeriläjitysalueHakemus koskee hankkeen ‖Pietarsaaren Alholman sataman ja sinne johtavan9,0 metrin väylän syventämistä 11,0 metrin kulkusyvyiseksi‖ meriläjityskelvollistenruoppausmassojen läjittämistä vesiläjitysalueelle noin 9 kmKallanista luoteeseen ja töiden aloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksitulemista.Meriläjitysalue sijaitsee Luodon kunnan yleisellä vesialueella (kiinteistötunnus440-894-1-1) Kallanista luoteeseen noin 9 km lähimmästä Oramansaaresta Hälsingön edustalla. Läjitysalueen koko on 44 ha ja vesisyvyys26–33 m. Meriläjitys tehdään tason MW 2005 -26 m alapuolelle. Massat läjitetäänalueelle tasaisesti. Läjitysalue on pyritty sijoittamaan niin, että alueenylin taso jäisi lopputilanteessa mahdollisimman paljon läjitysalueenympäristössä vallitsevan merenpohjan tasolle tai sen alapuolelle, jolloin läjitettyjenmassojen kulkeutuminen jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Läji-

Ruoppauksettysalueen teoreettinen läjityskapasiteetti on paljon suurempi kuin ruoppausmassamäärä.Vesiläjitysalueen kulmapisteiden koordinaatit (KKJ) ovat:X=7 078 220 X=7 077 950Y=2 422 250 Y=2 422 960X=7 077 290 X=7 077 540 X=7 077 000Y=2 422 720 Y=2 422 480 Y=2 422 060Meritaito Oy on tehnyt 17.11.2011 tutkimuksia läjitysalueella. Tutkimukseenkuului merenpohjan akustiset luotaukset ja sedimenttinäytteenottoviidestä pisteestä. Sedimenttinäytteet otettiin Ponar pintasedimentti -näytteenottimella siten, että ne sijoittuivat tasaisesti tutkittavalle merialueelle.Näytteissä P1–P5 ei todettu aistinvaraisesti mitään luonnontilaisestasedimentistä poikkeavaa. Yksi tutkituista pisteistä (P4) oli niin kivinen, ettäsiitä ei saatu sedimenttiä tarpeeksi laboratorioon. Läjitysalueen lounaiskulmassaoli kerrostuneena hienorakeisia sedimenttejä, laboratorion maalajimäärityksenmukaan näyte P1 oli liejuista silttiä. Muut näytteet P2, P3 jaP5 olivat hiekkaa. Vesisyvyys oli tutkitulla alueella noin 26–33 metriä.Satama-altaan ruoppaustyöt käynnistyivät 22.8.2011. Satama-altaassaolevat kalliot on lähes louhittu ja louhos nostettu hyötykäyttöä varten maihinsataman läjitysalueelta. Satama-altaasta on ruopattu yhteensä noin80 000 m 3 ktr (23 000 irto-m 3 savea, 6 000 irto-m 3 hiekkaa ja 67 000 irto-m 3moreenia). Nämä massat on läjitetty sataman läjitysaltaaseen.Satama-altaassa (noin 13 000 m 3 ) ja väylällä (noin 7 200 m 3 ) sijainneetmeriläjityskelvottomat massat on kokonaisuudessaan ruopattu ja läjitettysataman läjitysaltaaseen.Satama-alueSataman vesialueella nykyisessä 9,0 metrin kulkusyvyisessä satamaaltaassa(RK7) ruopattavia massoja oli yhteensä noin 550 000 m 3 ktr, jotkakoostuivat hiekasta, siltistä ja sorasta. Ruopattavan kerroksen keskipaksuuson noin 1,6 metriä ja louhinnan keskipaksuus noin 0,4 metriä. Ruopattavanalueen pinta-ala oli 290 000 m 2 .Ruopattavia massoja on jäljellä noin 457 000 m 3 , joista ainakin 120 000 m 3läjitetään sataman läjitysaltaaseen. Vesiläjitysalueelle kuljetettava ja mereenläjitettävä massamäärä on 337 000 m 3 ktr ja se koostuu pääasiassahiekasta.VäyläalueRuoppaustyöt väyläalueella koostuvat kuudesta erillisestä ruoppauskohteesta,joista laajin yhtenäinen ruoppausalue RK6 sijoittuu Ådönniemenitäpuoleiselle väyläalueelle. Ruopattavia massoja väylällä on yhteensä noin963 000 m 3 ktr. Louhittavaa kalliota on väylällä vain sisäosalla noin 860m 3 ktr. Ruopattavan kerroksen keskipaksuus on noin 1,6 metriä ja louhin-11

nan keskipaksuus noin 0,6 metriä Väylältä ruopattava materiaali on lähesyksinomaan hiekkaa, pääosin keski- tai karkearakeista.Väylän kohteesta RK6 on poistettu pilaantuneet sedimentit (noin 7 200m 3 ), joten ruopattavia massoja on siten jäljellä noin 812 800 m 3 ktr.Töiden suorittaminenLäjitystöiden arvioidaan kestävän kaksi täyttä avovesikautta. Ruoppaustyösuoritetaan kuokkakauharuoppauksena. Ruoppausmassat siirretään kauhallaruoppaajan vieressä olevaan proomuun, joka kuljettaa ruoppausmassatläjitysalueelle.Ruoppausmassan siirto läjitysalueelle tapahtuu hinattavalla proomukalustolla.Proomutyyppinä on palkoproomu, joka avautuu koko lastitilan mitaltanoin 3,5 m:n avautumalla. Suppilonmuotoisessa ruumassa oleva lasti tippuuitsestään yhtenäisenä maamassana ja yksittäistä pitkäaikaista valuntaaei tapahdu. Proomujen hinaus tapahtuu hinaajalla. Kuljetusta ei suoriteta,kun tuulennopeus ylittää 10 m/s.Proomujen koot ovat noin 940 m 3 , joten lastitilaa voi suurimmillaan olla jopa900 m 3 . Proomusta ruoppausmassojen läjitys suoritetaan pudottamallane meriläjitysalueelle. Meriläjitys suoritetaan avaamalla proomu kahtia radio-ohjauksellahinaajalta. Lastin tyhjennysvaihe on kestoajaltaan lyhyt tapahtuma.Arvio läjityksen vesialue- ja kalatalousvaikutuksistaPöyry Finland Oy on laatinut virtausmallin meriläjitysalueen ympäristöolosuhteista.Vesiläjitysalueen virtausoloja laskettiin 3D-vesistömallin (EFDCExplorer) avulla. Läjitysalueen pohjakerroksessa virtausnopeudet ovat pieniä,0–5 cm/s ja suunnat vaihtelevat nopeasti. Pintakerroksen nopeudetovat selvästi suurempia, 20–50 cm/s 10 m/s tuulilla.Laskentojen ja kokemusperäisten havaintojen perusteella voidaan arvioida,että läjityksestä aiheutuu hienoaineksen määrästä riippuen samennusta,joka pintavedessä on vähäisempää kuin pohjakerroksessa. Väylältä ruopattavamateriaali on lähes yksinomaan hiekkaa, pääosin keski- tai karkearakeista,joka laskeutuu selvästi hiesua nopeammin. Samentuneenalueen laajuus on muutamien neliökilometrien luokkaa. Pinnalla pitoisuudetovat tuskin havaittavia muutamia tunteja proomun tyhjentämisen jälkeen.Pohjalla ja välivedessä ilmenee selvää samennusta, missä pitoisuudet läjitysalueellaovat hetkellisesti luokkaa 60–70 NTU ja 1–2 km:n päässä alle10 NTU. Laskennan tulokset vastaavat tarkkailuista ja muista arvioinneistasaatuja kokemuksia. Kestoltaan lyhytaikainen lievä samennus ei heikennämerkittävästi alueen ekologista tilaa.Pohjalla aallokon ja tuulen aiheuttamat virtaukset voivat saada aikaan pohja-aineksenkulkeutumista, liikkeelle lähtöä ja suspendoitumista uudelleenvesifaasiin. Hienon hiekan eroosion raja-arvona pidetään yleensä tasoa0,1 N/m 2 . Mallinnuksen mukaan maksimivirtaustilanteessakin virtausten jaaallokon aiheuttama pohjastressi on läjitysalueella alle 0,015 N/m 2 eli hie-12

nohiekka tai sitä karkeampi aines ei lähde laskeuduttuaan uudelleen liikkeelle.Pohjaeläimistö tuhoutuu tilapäisesti läjityksen aikana meriläjitysalueella javoi hieman heiketä läjitysalueen välittömässä läheisyydessä, mutta tilannenormalisoituu entiselleen muutamassa vuodessa. Läjitysalueella vesisyvyyson noin 30 m ja pohja on pääasiassa hiekkaa. Pohja on karu ja senpohjaeläimistö on lajistoltaan ja määrältään niukka. Alueella ei ole merkitystäkalojen syönnösalueena, joten läjitys ei vaikuta kalojen ravintotilanteeseen.Meriläjitysaluetta lähinnä olevat kalastusalueet ja silakan kutualueet ovat1–2 km:n etäisyydellä, jossa läjitysalueen aiheuttamat samentuvat eivätenää vaikuta kalastukseen tai silakan kudun onnistumiseen. Lähimmätmerkittävät siian kutualueet ovat 4–6 km:n etäisyydellä läjitysalueesta, jotensiian kutualueisiin meriläjityksellä ei ole vaikutusta. Lohen ja vaellussiianpääasialliset vaellusreitit eivät kulje meriläjitysalueen läheltä, joten niidenvaellukseen meriläjityksellä ei ole vaikutusta.AmmattikalastajakorvauksetPöyry Finland Oy laati arvion väylä- ja satamaruoppauksen aiheuttamistakalataloudellisista haitoista sekä kertakaikkisen kalastajakohtaisen korvausesityksen.Laadittu esitys perustuu ammattikalastajien henkilökohtaiseenhaastatteluun, joka toteutettiin syksyllä 2011. Korvausesitystä käytetäänneuvotteluissa luvan haltijoiden ja kalastajien kanssa korvauksien lopullisestamäärästä.Lupamääräysten mukaan luvan saajien on mm. pyrittävä sopimaan ammattikalastajilletöiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuvien vahinkojen,haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamisesta. Mikäli korvauksistaei päästä sopimukseen, luvan saajien tulee saattaa asia hakemuksellaaluehallintoviraston ratkaistavaksi vuoden kuluessa töiden loppuun suorittamisesta.Kaikille Pietarsaaren lähialueen ammattikalastajarekisterissä oleville kalastajillelähetettiin toukokuussa 2011 kirje, jossa tiedusteltiin kalastaako ko.henkilö Pietarsaaren väylän lähialueella eli noin 5 km etäisyydellä väylästä.Tiedustelu lähetettiin yhteensä 64 kalastajalle. Kyselyn palautti 43 kalastajaa,joista 28 ilmoitti kalastavansa ko. alueella. Nämä kalastajat haastateltiinhenkilökohtaisesti loka–marraskuussa 2011. Selvitysalueella myös jatkossakalastavia oli lopulta 25.Tiedustelussa selvitettiin vuosilta 2009 ja 2010 kalastajien pyyntipaikat,pyyntiajat, pyydysmäärät sekä kalalajikohtainen saalis. Tämän lisäksi ammattikalastajiltatiedusteltiin lohen ja siian vaellusreittejä meriläjitysalueenläheisyydessä sekä meriläjitysalueen merkitystä kutualueena. Lisäksi selvitettiinkalastajien saaman saaliin keskihinta kalalajeittain sekä saatujen hyljekorvaustenmäärä vuosina 2009 ja 2010. Saalistiedot saatiin saalispäiväkirjoista.Kalastajilta kysyttiin myös heidän näkemystään mahdollisuudestakorvata ennakkoon ruoppauksista mahdollisesti aiheutuvat vahingot.13

Pietarsaaren Satama -liikelaitos ja Liikennevirasto aloittavat lopulliset korvausneuvottelutvälittömästi luvan saatua lainvoiman.Vesialue- ja kalataloustarkkailuTöiden aloittamislupaVesialue- ja kalataloustarkkailuohjelma koskee Pietarsaaren väylällä ja satama-alueellatehtäviä ruoppaus- ja läjitystöitä. Etelä-Pohjanmaan ELYkeskushyväksyi tarkkailusuunnitelman 28.6.2011 (Dnro EPOELY/35/07.04/2010). Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat-vastuualueen kannanotto otettiin huomioon tässä ohjelmassa.Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousyksikkö hyväksyi 15.9.2011 tarkkailusuunnitelman(Dnro POHELY/1822/5723/2011) meriläjitystoiminnankalataloustarkkailua lukuun ottamatta. Lausunnoissa, muistutuksissa jamielipiteissä esille tulleet asiat koskien myös meriläjitysalueen tarkkailuaon otettu huomioon tässä suunnitelmassa. Pohjanmaan ELY-keskuksenpäätöksen mukaan meriläjitystoiminnan tarkkailuun otetaan kantaa vastasilloin, kun meriläjitykselle on saatu lainvoimainen lupa. Jos meriläjitysalueotetaan käyttöön, sitä koskeva tarkkailusuunnitelmaesitys on toimitettavahyväksyttäväksi Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksellekuukauden kuluessa siitä, kun lainvoimainen lupa läjitystoiminnalle on saatu.Ramboll Finland Oy:n laatimasta väliraportista koskien Pietarsaaren Satamanruoppausten vaikutusten tarkkailua vesikasvillisuuteen ja Naturaalueenrantaniittyihin käy ilmi, että käynnissä olevilla ruoppaustöillä satama-altaassaei ole vaikutusta alueen läheisyydessä olevaan vesikasvillisuuteentai rantaniittyihin.Liikelaitos Pietarsaaren Satama -liikelaitos ja Liikennevirasto hakevat vesilain2 luvun 26 §:n kohtien 1) ja 2) mukaista lupaa töiden aloittamiselle,ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.Hankkeen toteutumisen viivästymisen taloudelliset vaikutuksetHankkeen toteutumisen viivästymisestä aiheutuu merkittäviä taloudellisiavälillisiä ja välittömiä vaikutuksia sekä itse Pietarsaaren Satama -liikelaitokselle, Suomen valtiolle sekä ympäröivälle suurteollisuudelle, jotaPietarsaaren satama palvelee, että koko Pietarsaaren seudun elinkeinoelämälle.Töiden viivästymisen vuoksi näitä vaikutuksia on jo havaittavissa.Hankkeesta aiheutuvat taloudelliset vaikutukset ovat seuraavat:1) Pietarsaaren Satama -liikelaitosTaloudelliset haittavaikutukset kohdistuvat tuonnin kuljetus- ja logistiikkakustannuksistasaavutettavien merkittävien säästöjen isompien kuljetusvolyymienaiheuttamiin menetyksiin sekä tavaravirtojen merkittävään kasvunpienenemiseen. Hyötyvän liikenteen arvioidut menetykset sataman tuloissaovat yhteensä 1 460 000 euroa vuodessa:14

- Puun tuonti arviolta 600 000 t/a (960 000 €/a)- Biopolttoaineiden tuonti 160 000 t /a (260 000 €/a)- Kivihiilen tuonti 150 000 t/a (240 000 €/a)Hankkeen toteuttamisesta aiheutuvat suorat kustannukset hankkeen viivästyessäesimerkiksi vuodella ovat noin 10–15 % tämän hetkisistä kokonaiskustannuksista,mikä tarkoittaa noin 1 000 000 euroa vuodessa. Kustannustenvuosittaisen nousun arvioidaan johtuvan siitä, että hankinta itsessäänosoittautui hyvin edulliseksi, koska kilpailevia hankkeita ei ollutmarkkinoilla ja hintojen arvioidaan nousevan yleisesti vallitsevalle tasolletulevaisuudessa.2) Suomen valtioLiikennevirasto on käynyt kansainvälisen urakkatarjouskilpailun valtionväyläosuuden ruoppauksesta. Markkinatilanne ruoppaustöiden suhteen onollut tilaajan näkökulmasta hyvä. Tarjouksissa (6 kpl) saatiin taloudellisestiedulliset hinnat. Hankintapäätös urakoitsijan valinnasta tehtiin 3.6.2011,mutta sopimusta ei voitu allekirjoittaa ennen valitusasian ratkaisua Vaasanhallinto-oikeudessa. Mikäli hankintaprosessi joudutaan uusimaan kokonaan,vaarana on markkinatilanteen ja hintatason selkeä muuttuminenhuonompaan suuntaan. Taloudelliset menetykset voivat olla melko huomattavia.Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjat joudutaan päivittämään mahdollistauutta prosessia varten, joka sekin on melkoinen tehtävä.3) Paikallinen suurteollisuusTeollisuuden kilpailukyky ja toimintaedellytykset heikkenevät epävarmankehitystilanteen vuoksi. Väylähankkeen toteutuminen on erityisen tärkeääraakapuun, biopolttoaineiden ja hiilen tuonnissa sekä sahatavaran viennissäsaavutettaville säästöille, joita päästäisiin suuremmilla kuljetusvolyymeillä,liikemarkkinoiden saavutettavuuden parantamisella, sähköntuotannonturvaamisella edullisilla polttoaineilla sekä kilpailukyvyn ylläpitämiselläettä metsäteollisuuden kehitysedellytysten varmistamisella alueella. Paikallisensuurteollisuuden arvioidut menetykset ovat yhteensä 1 300 000 euroavuodessa.4) Alueellinen elinkeinoelämäPietarsaaren seutukunta, joka muodostuu viidestä kunnasta (Pietarsaari,Uusikaarlepyy, Kruunupyy, Luoto ja Pedersöre) on erittäin teollinen ja noin34 % työvoimasta työskentelee teollisuuden parissa. Seudun tärkeimmätteolliset klusterit ovat metsäteollisuus, metalli- ja konepajateollisuus, veneteollisuus,muoviteollisuus sekä elintarviketeollisuus. Nämä toiminnot ovatkiinteässä riippuvuussuhteessa teollisuuden hyvän kilpailukyvyn ylläpitämisen,liikemarkkinoiden saavutettavuuden ja kuljetus- ja logistiikkaedellytystenkehittämisen kanssa. Näiden toimintojen välillisiä taloudellisia menetyksiäon hyvin vaikea arvioida, mutta aiheutuvien menetysten voidaankatsoa moninkertaistuvan elinkeinoelämän toimintaketjua alaspäin mentäessä.5) Hankkeen urakoitsijaLilkennevirasto ja Pietarsaaren satama -liikelaitos ovat kilpailutuksen jälkeentehneet hankeosuuksiaan vastaavat hankintapäätökset kesäkuunalussa. Hankintapäätökset ovat ehdollisia ja sopimukset tulevat voimaan15

Hakemuksesta tiedottaminenvasta urakkasopimuksen allekirjoituksen yhteydessä. Allekirjoitukset olitarkoitus tehdä kesä–heinäkuun vaihteessa. Urakoitsijaksi on kilpailutuksenperusteella valikoitunut sama urakoitsija sekä sataman että valtionosuuksien ruoppauksiin. Urakoitsija on valmistautunut hankkeen toteutukseenresurssiensa mukaisesti ja saatuaan tiedon edullisimmista tarjoushinnoistaanjättäytynyt ilmoituksensa mukaan muista alan kilpailutuksista.Mikäli töitä ei voida aloittaa suunnitellusti heinäkuun lopussa, joutuu urakoitsijahyvin todennäköisesti lomauttamaan yrityksensä henkilöitä noin 30ammattityöntekijää. Käytännössä koko yhtiön liiketoimintaa pysähtyy. Urakoitsijallaon lähes mahdotonta löytää korvaava työtä enää tälle vuodelle.Urakoitsija oli suunnitellut Pietarsaaren sataman ja valtion väyläosuudentyömaat olevan urakoitsijalle ‖päätyömaat‖ seuraavalle kahdelle vuodelle jayhtiön tarjous oli laadittu sen mukaisesti mahdollisimman edulliseen hintaanvarmistamaan nämä työt yhtiölle. Valitulle urakoitsijalle työn aloittamisenviivästyminen ja epävarmuus koko hankkeesta saattaa tuottaa suuriataloudellisia menetyksiä.Hankkeen toteuttaminenPietarsaaren Satama -liikelaitoksen ruoppausurakkaa koskeva hankintapäätöson tehty 6.6.2011 ja urakkaneuvottelut pidetty 9.6.2011. Hankkeenurakkasopimus on allekirjoitettu 3.8.2011 ja työt aloitettu 22.8.2011. PietarsaarenSatama -liikelaitoksen osalta hankkeeseen liittyy myös olemassaolevan Laukon laiturin keskiosan syventäminen, jonka rakennuttaminen olitarkoitus hoitaa syventämishankkeen kanssa samanaikaisesti. Laiturin syventämisenosalta urakkasopimus on allekirjoitettu 28.9.2011.Valtion ruoppausurakkaa koskeva hankintapäätös on tehty 3.6.2011 jaurakkaneuvottelut pidetty 13.6.2011. Hankkeen urakkasopimus oli tarkoitusallekirjoittaa 30.6.2011. Urakoitsija oli alkuperäisen suunnitelman mukaisestisuunnitellut aloittavansa työt heinä–elokuun vaihteessa. Suunnitelluturakka-ajat olivat 1.7.2011–14.10.2013.Vesilain mukaisessa luvassa on ehto, jonka mukaan töitä ei saa tehdävuosittain 14.10.–15.11. välisenä aikana. Jos urakan ehdot säilyvät entisellään,voidaan hankinta hoitaa jo toteutetulla hankinta-prosessilla. Ainoastaanurakka-aikaa tulee jatkaa vastaavasti loppupäästä ja huomioon onotettava myös sopimuksessa oleva indeksi. Nykyisten tarjouksien voimassaoloaikaa on mahdollista pidentää kevääseen 2012 saakka.Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavallakuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa, Luodon kunnassa ja Pietarsaarenkaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseenja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään12.3.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmenevilleasianosaisille.Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat-vastuualueelta, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-16

keskuksen kalatalousryhmältä, Pietarsaaren kaupungilta, Luodon kunnaltasekä Pietarsaaren kaupungin ja Luodon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta.17Lausunnot1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että läjitettäväksisuunnitellut massat ovat suhteellisen hienojakoisia (yli 0,8 milj.m 3 hiekkaatai hienompaa) ja niissä on merkittäviä määriä orgaanista ainetta (hehkutushäviösataman alueen sedimenteissä 0,9–6,8 % ja väylän sedimenteissä0,3–21 %). Massat sisältävät myös aineita, joiden pitoisuudet ylittävätmereen läjitettävien massojen sallitut pitoisuudet eli ympäristöministeriönläjitysohjeen tason 2 raja-arvot. Vaikka näitä raja-arvot ylittäviä massojahakemuksen mukaan on tarkoitus kuoria pois ja läjittää sataman saostusaltaaseenon läjitettäväksi tarkoitetuissa sedimenteissä runsaasti mm.TBT:tä ja PCB:tä sekä öljyä ja raskasmetalleja kuten kadmiumia, nikkeliäja sinkkiä. Kun massat läjitetään mereen nämä aineet, jotka yleensä ovatsitoutuneena hienojakoiseen sedimenttiin ja orgaaniseen aineeseen, eivätsaostu vaan huuhtoutuvat hienojakoisen aineen kanssa.Hakemuksessa esitetään yleispätevinä joidenkin sedimenttiläjitysten tuloksia,mutta selvitys, miten nyt kyseessä olevat sedimentit käyttäytyvät läjitystapahtumassapuuttuu kuten myös sedimenttien myrkyllisyystestit (vrt.ruoppaus- ja läjitysohje). Hakemussuunnitelmassa ei myöskään selvästiselitetä miten väyläpisteiden 3 ja 8 läjitysohjeen pitoisuudet ylittävät sedimentitkäsitellään.Jos ruoppausalueelta on havaittu tason 2 ylittäviä pitoisuuksia tulee kaikkimassat läjittää maalle luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan, ellei tehdä tarkentaviatutkimuksia. Niiden yhteydessä myös syvyyssuuntainen pilaantuneisuustulee tutkia. Mereen läjitettävien massojen kelpoisuus tähän tarkoitukseenon selvitettävä tapauskohtaisesti. Tason 2 ylittäviä massoja ei voiläjittää mereen, mutta tason 1 alittavia voidaan. Tasojen 1 ja 2 välillä oleviamassoja voidaan läjittää mereen vain, mikäli erillisillä selvityksillä ne todetaansiihen kelvollisiksi.Haitta-ainetutkimuksissa tulee määrittää kaikki ruoppausmassojen laatukriteerienedellyttämät ainepitoisuudet sekä tehdä niille ekotoksikologiset testit.Lisäksi tulee määrittää trifenyylitina. Veden laadun jälkitarkkailuun tuleesisällyttää em. ainepitoisuudet.Pietarsaaren edustan sedimenteissä on runsaasti läjitysohjeen tason 1 ylittäviäpitoisuuksia ja esimerkiksi TBT:n ja mineraaliöljyn pitoisuudet ovatkaikissa näytteissä yli tason 1. Varovaisuusperiaatteen mukaan tällaistensedimenttien läjitystä mereen ei ainakaan ilman myrkyllisyystestejä tulesallia.ELY-keskuksen käsityksen mukaan luvan myöntämiselle töiden aloittamiseenei ole edellytyksiä ennen päätöksen lain voimaiseksi tuloa.2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmäon katsonut, että ruoppausmassojen kuljetus sekä meriläjitys ai-

heuttavat todennäköisesti kaloille ja kalastukselle jonkin verran haittaa siitähuolimatta, että meriläjitysaluetta on siirretty noin 3 km luoteeseen kalataloushaittojenminimoimiseksi. Vaikka massat, joissa haitallisten aineidenpitoisuudet ylittävät tason 2 on läjitetty sataman läjitysalueelle, on ruoppausmassoissa,jotka on tarkoitus läjittää meriläjitysalueelle edelleen haitallisiaaineita, joiden pitoisuudet ylittävät joissakin tapauksissa kynnysarvotja monissa tapauksissa luontaisten pitoisuuksien arvot. Läjittämisen aikanavapautuu veteen ja ekologiseen kiertoon pohjaan sedimentoituneitahaitallisia aineita, jotka voivat olla haitallisia kaloille.Meriläjitysalueelle aiotaan läjittää yhteensä 1 300 000 m 3 ktr, josta noin869 000 m 3 ktr on hiekkaa, silttiä ja liejuista silttiä, joka on suhteellisen kevyttäja helposti suspendoituvaa materiaalia. Kun yhden proomun kuormaon noin 900 m 3 , tekee se yhteensä noin 1 444 kuormallista ruoppausmassoja,jotka kuljetetaan ja pudotetaan meriläjitysalueelle. Veteen läjitettäessäaineksesta suspendoituu veteen yleensä noin 1–5 %, eli yhdestä kuormallisestanoin 9–45 m 3 . Koska kuormallisia on yhteensä 1 444 kpl, suspendoituuveteen näin ollen noin 13 000–65 000 m 3 , mikä on suuri määrä.Vaikka samennus ei olisi kestoltaan kovin pitkä, toistuu se erittäin montakertaa ja veteen suspendoituu yhteensä suuri määrä aineksia, joten samennuksenyhteisvaikutus on näin ollen suurempi ja pitkäkestoisempi.Koska samentuneen alueen laajuus on muutamien neliökilometrien luokkaa,on mahdollista, että läjityksestä aiheutuva toistuva samennus vaikuttaahaitallisesti lähimpiin kalastusalueisiin sekä lähimpään silakan kutualueeseen,jotka ovat 1–2 km:n etäisyydellä meriläjitysalueesta. Lohen javaellussiian pääasialliset vaellusreitit eivät kulje meriläjitysalueen läheltä javaelluskalat vaeltavat pääsääntöisesti pintavesikerroksessa (2–3 m), muttayleisen käsityksen mukaan voimakkaalla pohjoistuulella vaelluskalat, etenkinlohikalat, hakeutuvat alkukesästä kauemmas rannikosta ja syvempiinvesikerroksiin, jolloin on mahdollista, että läjityksestä aiheutuva toistuvasamennus vaikuttaa haitallisesti lohen vaellukseen.Kalatalousryhmä on katsonut, että ruoppausmassat tulisi ensisijaisesti läjittääalkuperäisen suunnitelman mukaisesti Pietarsaaren sataman läjitysaltaanlisäksi Kokkolan sataman läjitysaltaaseen ja Kokkolan edustan Pommisaarentäyttöihin. Meriläjitysaluetta ei tulisi käyttää ollenkaan. Töidenaloittamista ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa ei tule myöntää, koskameriläjityksestä aiheutuvia muutoksia ei voida täysin palauttaa.Jos lupa meriläjitykselle kuitenkin myönnetään, on läjityksestä aiheutuvienhaittojen korvaamiseksi luvan saajia velvoitettava, ammattikalastajille maksettavienkorvauksien lisäksi, suorittamaan kalatalousmaksua PohjanmaanELY-keskukselle vuosittain työnaikaisina vuosina 10 000 euroa ja vuosittainkahden vuoden ajan töiden päättymisestä 10 000 euroa siten, ettäruoppauksesta ja meriläjityksestä aiheutuvien haittojen korvaamiseksimaksetaan kalakannoille aiheutuvien vahinkojen vähentämiseksi tarkoitettujentoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimenpiteidentuloksellisuuden tarkkailuun yhteensä vuosittain työnaikaisina vuosina20 000 euroa ja vuosittain kahden vuoden ajan töiden päättymisestä18

Muistutukset ja vaatimukset20 000 euroa. Koska vaelluskalojen pääasiallinen vaellus Merenkurkussaon kesäkuussa, ei meriläjittämistä tulisi sallia ollenkaan kesäkuussa.Luvansaajien on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseenPohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksion toimitettava Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksellehyvissä ajoin ennen töiden aloittamista.3) Pietarsaaren ympäristö- ja rakennuslautakunta on todennut, että läjitysaluesijaitsee noin 4 km kunnan rajalta. Hakemukseen liitettyjen mallilaskelmienja arvioiden mukaan läjityksen aiheuttaman samentuman vaikutusPietarsaaren vesialueeseen pitäisi olla vähäinen.Koska läjitysalue sijaitsee suhteellisen matalalla, alue voi myrskyjen aikanaaltistua eroosiolle. Töiden päättymisen jälkeen alueella tulee tehdä stabiliteettimittauksiaja arvioida, kuinka materiaali leviää läjitysalueelta. Tarkkailuatulisi jatkaa, kunnes voidaan todeta, ettei läjitysalue enää muutu. Tarkkailutuloksettulee toimittaa Pietarsaaren ympäristöviranomaiselle tiedoksi.4) Luodon ympäristölautakunta on todennut, että hienorakeiset massattulee läjittää maalle tai merialueelle, jonka pohja on tyypiltään akkumulaatiopohjaa.Jos hienorakeisia massoja läjitetään transportaatio- tai eroosiopohjalle,riskinä on ruoppausmassojen jatkuva liettyminen. Massoja eimyöskään tule sijoittaa sellaiselle korkeudelle, jossa akkumulaatiopohjamuuttuu eroosiopohjaksi. Nymanin raportin (2010) mukaan Pietarsaarenvesialueella akkumulaatiopohjaa esiintyy vasta 40–50 m:n syvyydellä. Kyseessäoleva meriläjitysalue näyttää Meritaito ry:n raportin mukaan olevaneroosio- ja transportaatiopohjaa, eikä siten sovellu hienojakoisten massojen,kuten liejun ja siltti, läjitykseen. Mereen läjitettävien massojen raekoontulisi olla suunnilleen sama kuin läjitysalueen pohjasedimentin. Läjitysalueeksitulisi valita varmasti akkumulaatiopohjainen alue tai hienorakeisetmassat tulisi peittää karkearakeisilla materiaaleilla.Ympäristölautakunta on ehdottanut, että ruoppausmassat läjitetään kauemmasmerelle akkumulaatiopohjalle ja pehmeät massat peitetään karkeammillamateriaaleilla.5) Metsähallitus on todennut, että väylästä ja satamasta otetuista sedimenttinäytteistätodettiin haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittävät ympäristöministeriönSedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaiset tasot 1 ja 2.Ylittävät aineet olivat mm. TBT ja raskasmetalleja. Ohjeiden mukaan tason1 ylittävän massan (mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa) läjityskelpoisuusmereen on arvioitava tapauskohtaisesti ja tason 2 ylittävää massaa(pilaantunut ruoppausmassa) on haitallisuuden takia pääsääntöisestipidetty mereen läjityskelvottomana.Suunnitelmien mukaan näitä rajoja ylittäviä massoja on tarkoitus kuoriapois ja läjittää sataman saostusaltaaseen. Tästä huolimatta, mereen läjitettäviinsedimentteihin jää todennäköisesti runsaasti haitta-aineita, joita läji-19

tyksen yhteydessä huuhtoutuu hienojakoisen aineen kanssa. Tällaistenmassojen läjitys merialueelle vaatii lisäselvityksiä. Pilaantuneiden ruoppausmassojenhaitallisuutta on arvioitava myrkyllisyystestien avulla.Näytepisteiden määrä seuraa nyt lähinnä ohjeen ensimmäisen näytteenottovaiheensuosituksia. Ohjeen mukaan sedimenttinäytteiden määrää on lisättävätarvittavissa määrin, jos massat osoittautuvat pilaantuneiksi, jottapilaantuneet massat saadaan rajatuksi, ja ongelman laajuus riittävällä tarkkuudellaselvitettyä. Tämä voi edellyttää näytemäärän moninkertaistamista.Näytepisteiden määrää lisäämällä saadaan parempia mahdollisuuksiasuunnitella ja suorittaa ruoppaus ja läjitys niin, että pilaantuneiden sedimenttienläjitystä merialueelle voidaan välttää.Läjityksen vaikutus vesialueelle ja kalatalouteen on arvioitu raportissa ―ArvioPietarsaaren väyläruoppauksen vesiläjityksen vesistö- ja kalatalousvaikutuksista‖(2011). Raportissa on käytetty ammattikalastajien tuntemustakaloille tärkeiden alueiden arvioinnissa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoson Interreg-hankkeessa Intersik/Norrsik 2009–2011 kartoittanut siian jamuikunpoikasten esiintymistä mm. Pietarsaaren edustalla. Läjitysaluettalähimpänä oleva tutkimuspaikka on Örarna, missä oli sekä siikoja ettämuikkuja. On varmistettava että arvioinnissa on käytetty kaikkea saatavillaoleva tietoa. Alueella esiintyvää muikkua ei ole lainkaan käsitelty raportissa.Virtausmallissa ainoastaan pintavirtaukset on otettu huomioon ja Itämerelletyypilliset voimakkaat virtaukset jätetty huomioimatta. Tyypillisesti virtaussuuntaSuomen rannikkoalueella on etelästä pohjoiseen, joten on mahdollista,että leviäminen tapahtuu pääasiassa pohjoiseen päin ja kohdistuumyös saaristoalueelle.Metsähallitus on katsonut, että töiden aloittamislupaa ennen päätöksenlainvoimaisuutta ei tulisi myöntää.6) Jakobstadsnejdens Natur r.f. on vaatinut seuraavaa- Ruoppausmassojen läjitysalue tulee siirtää kauemmaksi merelle paikkaan,jossa on sedimentaatiopohja. Paikka (40–50 m:n syvyydellä) on löydettävissäsuhteellisen läheltä nyt esitettyä aluetta.- Epäpuhtaita massoja ei tule läjittää mereen. Ruoppausalueella esiintyvistämaalihipuista tulisi tehdä lisäselvitys.- Läjitysten vaikutusta vedenlaatuun tulee selvittää mallilla, joka huomioisekä vedenvaihtelujen aiheuttamat virtaamat että Pohjanlahden päävirtauksen,joka kulkee etelästä pohjoiseen. Riskinä on, että sedimentit leviävätmatalaan labyrinttimäiseen saaristoon.- Uuden läjitysalueen kalataloudelliset vaikutukset on selvitettävä.- Töiden aloittamislupaa ei tule myöntää.Kyseessä olevat ruopattavat massat (hiekka, siltti ja liejuinen siltti) leviäväthelposti vesimassan mukana ja sedimentoituvat hitaasti. Pöyryn raportinmukaan väylän ruoppauskohteessa RK6 ruoppausmassat, yhteensä812 800 m 3 ktr, sisältävät hiekkaa, silttiä ja liejuista silttiä. Silttipitoisenmaan raekoko on 0,002–0,006 mm. Tämä tarkoittaa, että yli 80 % väylältä20

uopattavista massoista aiheuttaa samentumisriskin ruoppauksen ja läjityksenaikana.Suunniteltu läjitysalue on eroosiopohjaa. Pohjaeläintutkimuksen (Nyman,2010) mukaan Pietarsaaren ulkosaariston ja rannikon läheisen avomerenpohja koostuu lähinnä hiekasta ja kivistä, sillä virtaukset huuhtovat kaikenhienomateriaalin pois. Hienorakeista sedimenttiä löytyy vasta 40–50 m:nsyvyydeltä. Myös Meritaito Oy:n tekemä tutkimus joulukuussa 2011 osoittaa,että suunniteltu läjitysalue ei ole sedimentaatiopohjaa.Tehtyjen sedimenttitutkimusten mukaan ruoppausmassojen normalisoidutpitoisuudet kaikissa näytepisteissä väylällä ja satamassa (paitsi väyläpisteessä1) ylittivät tason 1 useiden haitallisten aineiden osalta (esimerkiksinikkeli, TBT ja PCB). Näytepisteissä N6, N3, väylä 3, väylä 8, väylä 11 javäylä 18 normalisoidut pitoisuudet ylittivät tason 2 useiden haitallisten aineidenosalta. Tason 2 ylittäviä massoja ei saa läjittää mereen. Tasojen 1ja 2 välillä olevia massoja voidaan läjittää mereen vain tapauskohtaisesti.Sedimenttitutkimukset perustuvat 31 näytteeseen, mikä on aivan liian vähän,jotta voidaan olla varmoja, ettei epäpuhtaita massoja (yli tason 1) löydymuualta.Nymanin tekemässä pohjaeläintutkimuksessa todettiin maaliliuskoja väyläalueenpohjanäytteissä. Maaliliuskat ovat kooltaan 0,5–10 mm, pienempiäei löytynyt alueelta. Koska maaliliuskoja löytyi eniten Ådön pohjoispuoleltaPietarsaareen johtavan väylän näytepisteistä 62, 63 ja 64, ne ovat ilmeisimminperäisin laivojen pohjamaalista, jota irtoaa laivan kulkiessa jäissätalvella. Minkä verran maaliliuskat sisältävät ympäristölle vaarallisia aineita,ei ole tutkittu.Suspendoituva materiaali häiritsee kalojen kutualueita. Päävirtaussuuntarannikolla kulkee etelästä pohjoiseen. Riskinä on, että kiintoaines leviääsaaristoon aiheuttaen haittaan mädille ja poikasille siian ja muikun kutualueilla,joita Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on kartoittanut Intersik/Norrsikprojektissa.Pöyryn käyttämä virtausmalli on puutteellinen. Se ei ota huomioon vedenkorkeudensuuria vaihteluita, jotka vaikuttavat voimakkaasti virtausolosuhteisiinlabyrinttimäisessä saaristossa. Virtausmalli ei myöskään ota huomioon,että alue on labyrinttimäinen. Malli sopii parhaiten avoimelle merialueelle.Hakijan mukaan läjitysalueen pohjaeläimistö on niukka ja että alueella eiole merkitystä kalojen syönnösalueena. Merikutuisten siian ja muikun tutkimuksetosoittavat selvästi, että lajit käyttävät saariston ulkolaidan syviämerialueita syönnösalueina. Made on taloudellisesti tärkeä kala koko Pietarsaarenja Luodon edustalla. Madetta pyydystetään talvella, jolloin sevaeltaa kuteakseen alueella. Ei tunneta, missä made esiintyy kesäisin.Kylmänveden lajina made viihtyy oletettavasti syvällä kylmällä alueellarannikon ulkopuolella. Ennen kuin läjitysalue otetaan käyttöön, tulee selvittäänäiden merkitys alueen kalakannoille.21

Koska hakija ei ole esittänyt mitään erityistä syytä, miksi vesilain 2 luvun 26§:n mukainen töiden aloittamislupa tulisi ottaa käyttöön, hakemus tulisi hylätä.Hakemus tulisi hylätä myös sen vuoksi, että selvitykset ovat puutteellisetja läjityspaikasta aiheutuu huomattavia ympäristöriskejä. Lisäksi alueon mahdotonta palauttaa ennalleen, jos hakemus palautetaan uudelleenkäsittelyyn.7) Norra svenska fiskeområdet on vaatinut seuraavaa:- Töiden aloittamislupaa ei tule myöntää.- Ruoppausmassat tulee läjittää kauemmaksi merelle alueelle, jossa merenpohja on 40–50 m syvä ja jossa massat pysyvät paikallaan, eivätkä leviämuualle.- Mereen ei saa läjittää epäpuhtaita massoja.- Uuden läjitysalueen kalataloudelliset vaikutukset on selvitettävä.Kyseessä olevat ruopattavat massat leviävät helposti vesimassan mukanaja sedimentoituvat hitaasti. Pöyryn raportin mukaan väylän ruoppauskohteessaRK6 ruoppausmassat, yhteensä 812 800 m 3 ktr, sisältävät hiekkaa,silttiä ja liejuista silttiä. Määrä on yli 80 % väylältä ruopattavista massoista.Silttipitoisen maan raekoko on 0,002–0,006 mm.Pohjaeläintutkimuksen (Nyman, 2010) mukaan Pietarsaaren ulkosaaristonja rannikon läheisen avomeren pohja koostuu lähinnä hiekasta ja kivistä,sillä virtaukset huuhtovat kaiken hienomateriaalin pois. Hienorakeista sedimenttiälöytyy vasta 40–50 m:n syvyydeltä. Myös Meritaito Oy:n tekemätutkimus joulukuussa 2011 osoittaa, että suunniteltu läjitysalue ei ole sedimentaatiopohjaa.Tehtyjen sedimenttitutkimusten mukaan ruoppausmassojen normalisoidutpitoisuudet kaikissa näytepisteissä väylällä ja satamassa (paitsi väyläpisteessä1) ylittivät tason 1 useiden haitallisten aineiden osalta (esimerkiksinikkeli, TBT ja PCB). Näytepisteissä N6, N3, väylä 3, väylä 8, väylä 11 javäylä 18 normalisoidut pitoisuudet ylittivät tason 2 useiden haitallisten aineidenosalta. Tason 2 ylittäviä massoja ei saa läjittää mereen. Tasojen 1ja 2 välillä olevia massoja voidaan läjittää mereen vain tapauskohtaisesti.Sedimenttitutkimukset perustuvat 31 näytteeseen, mikä on aivan liian vähän,jotta voidaan olla varmoja, ettei epäpuhtaita massoja (yli tason 1) löydymuualta.Nymanin tekemässä pohjaeläintutkimuksessa todettiin maaliliuskoja väyläalueenpohjanäytteissä. Maaliliuskat ovat kooltaan 0,5–10 mm, pienempiäei löytynyt alueelta. Koska maaliliuskoja löytyi eniten Ådön pohjoispuoleltaPietarsaareen johtavan väylän näytepisteistä 62, 63 ja 64, ne ovat ilmeisimminperäisin laivojen pohjamaalista, jota irtoaa laivan kulkiessa jäissätalvella. Minkä verran maaliliuskat sisältävät ympäristölle vaarallisia aineita,ei ole tutkittu.Suspendoituva materiaali häiritsee kalojen kutualueita. Päävirtaussuuntarannikolla kulkee etelästä pohjoiseen. Riskinä on, että kiintoaines leviääsaaristoon aiheuttaen haittaan mädille ja poikasille siian ja muikun kutualu-22

eilla, joita Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on kartoittanut Intersik/Norrsikprojektissa.Pöyryn käyttämä virtausmalli on puutteellinen. Se ei ota huomioon vedenkorkeudensuuria vaihteluita, jotka vaikuttavat voimakkaasti virtausolosuhteisiinlabyrinttimäisessä saaristossa. Virtausmalli ei myöskään ota huomioon,että alue on labyrinttimäinen. Malli sopii parhaiten avoimelle merialueelle.Hakijan mukaan läjitysalueen pohjaeläimistö on niukka ja että alueella eiole merkitystä kalojen syönnösalueena. Merikutuisten siian ja muikun tutkimuksetosoittavat selvästi, että lajit käyttävät saariston ulkolaidan syviämerialueita syönnösalueina. Made on taloudellisesti tärkeä kala koko Pietarsaarenja Luodon edustalla. madetta pyydystetään talvella, jolloin sevaeltaa kuteakseen alueella. Ei tunneta, missä made esiintyy kesäisin.Kylmänveden lajina made viihtyy oletettavasti syvällä kylmällä alueellarannikon ulkopuolella. Ennen kuin läjitysalue otetaan käyttöön, tulee selvittäänäiden merkitys alueen kalakannoille.Koska hakija ei ole esittänyt mitään erityistä syytä, miksi vesilain 2 luvun 26§:n mukainen töiden aloittamislupa tulisi ottaa käyttöön, hakemus tulisi hylätä.Hakemus tulisi hylätä myös sen vuoksi, että selvitykset ovat puutteelliset.8) Delägarlaget Larsmo bys samfällda områden on vastustanut töidenaloittamisluvan myöntämistä. Ruoppausmassat tulee läjittää kauemmaksimerelle alueelle, jossa meren pohja on 40–50 m syvää ja jossa massat pysyvätpaikallaan eivätkä leviä muualle.9) AA on vastustanut massojen läjitystä mereen. Massat tulisi läjittää hänenesittämänsä vaihtoehdon mukaan matalaan salmeen kivillä erotettuunaltaaseen lähemmäksi väyläaluetta, jolloin voitaisiin ruopata myös syksyllä.Tämä olisi halvempaa kuin massojen kuljettaminen merelle.23HAKIJOIDEN SELITYSHakijat ovat antaneet selityksensä. Vesialue- ja kalataloustarkkailuohjelmaanon lisätty lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esille tulleitaasioita koskien kalataloustarkkailua ja kasvillisuustutkimuksia. Nämä selvitykseton joko toteutettu tai toteutetaan kevään 2012 aikana.Hakijat ovat todenneet 2) Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenkalatalousryhmän lausunnosta seuraavaa:Hakijoilla on lupa väylän ja satama-altaan ruoppaukseen ja massojen läjitykseensatama-alueelle. Vuonna 2011 ruoppaustöitä tehtiin 22.8.–15.10.välisenä aikana ja niitä jatkettiin 16.11. lähtien 15.1.2012 saakka. Lupamääräystenmukaan ruoppauksia ei saa tehdä 15.10.—15.11. välisenä aikanasiian kudun vuoksi, joten tänä aikana työt olivat keskeytyksissä.Satama-altaan ruoppausmassat on läjitetty satama-alueelle merestä pengerrettyynläjitysaltaaseen. Kalliot on jo lähes louhittu ja louhos nostettu

maihin sataman läjitysalueelle. Satama-altaasta on ruopattu yhteensä noin80 000 m 3 ktr (23 000 irto-m 3 savea, 6 000 irto-m 3 hiekkaa, 67 000 irto-m 3moreenia). Jäljellä on noin 457 000 m 3 . Näistä noin 120 000 m 3 läjitetäänvielä satama-altaaseen eli mereen meneviksi on suunniteltu 337 000 m 3 ktr.Satama-alueen (RK7) ja väylän (RK6) meriläjityskelvottomat sedimentit,noin 20 200 m 3 , on ruopattu ja sijoitettu lupamääräysten mukaisesti läjitysaltaaseen,joten meriläjitys koskee vain alle tason 2 olevia käytännössäpuhtaita massoja.Laaditussa vaikutusarviossa on samennuksen laskennassa käytetty samaasuuruusluokkaa olevaa suspendoitumisprosenttia kuin lausunnossa on esitetty.Massamääriä tarkasteltaessa on huomattava, että vastaavana ajankohtanaläjitysalueen läpi virtaa valtaisa vesimäärä, johon aines suspendoituu.Esimerkiksi tyypillisellä keskivirtausnopeudella 25 cm/s 15 000 m 2 suuruisenpoikkipinnan (leveys 600 m, korkeus 25 m) läpi virtaa vettä 3 750m 3 /s, Koko työaikana puhutaan siis valtaisista vesimääristä, jolloin keskipitoisuudetjäävät hyvin pieniksi. Mallilaskelmien perusteella selvityksessä onarvioitu, että läjitysalueella pinnalla pitoisuudet ovat tuskin havaittavia muutamiatunteja proomun tyhjentämisen jälkeen. Pohjalla ja välivedessä ilmeneeselvää samennusta, missä pitoisuudet läjitysalueella ovat hetkellisestiluokkaa 60–70 NTU ja 1–2 km:n päässä alle 10 NTU. Laskennan tuloksetvastaavat tarkkailuista ja muista arvioinneista saatuja kokemuksia.Selvityksessä on arvioitu samennuksen aiheuttamia kalataloushaittoja jatodettu ne kohtuullisen lieviksi. Syntyneet kalastushaitat korvataan ammattikalastuksenosalta täysimääräisinä ja lupapäätöksessä määrätty kalatalousmaksukorvaa kalastolle ja virkistyskalastukselle aiheutuvan haitan. Lohen/vaelluskalanosalta hakijat ovat todenneet, että samennusalue on suppeaja muodostuu lähinnä alusveteen eikä läjitysalue sijaitse lohen keskeisellävaellusreitillä, joten samennus ei estää pintavedessä vaeltavan vahvannousuvietin omaavan lohen/vaelluskalan kulkua. Kovalla tuulella meriläjitystäei käytännön syistä voida toteuttaa. Luvassa oleva rajoitus siiankutuaikana on riittävä rajoitus.Hankesuunnitelmissa oli eräänä vaihtoehtona tarkasteltu massojen läjittämistäKokkolan Hopeakiven sataman taustakentän täyttöön tai Kokkolansatama-alueella sijaitsevan ns. pommisaaren täyttöihin. Näistä sijoitusvaihtoehdoistaon luovuttu teknis-taloudellisten syiden takia, lisäksi alueidentäyttöihin on varattu muita massoja. Merkittävä ruoppausmassojen siirtomatkanpiteneminen aiheuttaisi tuntuvia lisäkustannuksia ja lisäisi myöskuljetusmääriä aiheuttaen turhaa ajosuoritetta. Lisäksi on todettu, ettämassojen läjitys rannoille ja maa-alueille ei kokonaan poista ylitevesienmukana tulevaa kuormitusta ja ranta-alueilla sekoittuminen ja laimeneminenovat selvästi merialuetta vähäisempää, mikä lisää purkualueen ainepitoisuuksienkasvua.Hakijat ovat todenneet 1) Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnostaseuraavaa:Likaantuneiden sedimenttien osalta hakijat ovat viitanneet edellä mainittuunja lisäksi todenneet, että hankkeen suunnittelun yhteydessä tehtiin24

sedimenttiselvitys, jonka osana tehtiin myös ekotoksikologisia testejä jamääritettiin myös trifenyylitina. Tulosten perusteella päädyttiin läjittämäänlikaantuneet sedimentit rakennettuun läjitysaltaaseen. Työ on jo toteutettu.Mallilaskelma on toteutettu juuri kyseisellä meriläjitysalueella alueen pohjanmuodoilla.Laskennassa arvioinnin pohjana olevan materiaalin laskeutumisnopeutenakäytettiin arvoa 8,6 m/d (0,01 cm/s), mikä vastaa keskimääräistähiesun laskeutumisnopeutta. Hiekka ja hieta vajoavat käytännössävälittömästi läjitysalueelle tai sen läheisyyteen. Hieta laskeutuuyleensä nopeudella 0,88 cm/s ja hiekka 14,5 cm/s eli vain hiesu voi aiheuttaalaajempia samennusvaikutuksia läjitysalueen ulkopuolella. Arviossa eiole siis esitetty ―yleispätevänä‖ mitään sedimenttiläjityksen tuloksia, vaanlaskentatulosten oikeellisuutta on peilattu toteutetuista hankkeista saatuihinkokemuksiin. Esitettyä arviota tukee myös hakijoiden aiemmin esiin tuomatosiseikka, että vuonna 2002 toteutetun Pietarsaaren väylän ruoppaustöidenaikana vedenlaatuseurannan mukaan työn vedenlaatuvaikutukset olivatvähäisiä.Hakijat ovat todenneet 3) Pietarsaaren kaupungin ympäristö- ja rakennuslautakunnanlausunnosta seuraavaa:Läjitysalue sijaitsee syvänteessä, missä läjitys tehdään tason -22,4 m alapuolelle.Konsultin laatimassa 3D-mallinnuksessa on todettu, että normaaleissatuulitilanteissa alusveden virtausnopeudet ovat kohtuullisen pieniä jaaallokon vaikutus jää vähäiseksi. Tämä yhdessä sen kanssa, että pohjallelaskeutunut aines konsolidoituu yleensä nopeasti, jolloin uudelleen liikkeellelähtöön tarvitaan kohtuullisen suuria virtausnopeuksia, vähentää oleellisestiriskiä materiaalin uudelleen suspendoitumisesta vesifaasiin. Alue onpinta-alaltaan pieni suhteessa täyttöaluetta selvästi matalampaan rannikkoalueenkokoon. Voimakkailla myrskyillä koko alueella esiintyy pohjaaineksenkulkeutumista ja liikettä, jolloin sekä orgaanista että epäorgaanistaainesta liikkuu pohjan ja rantojen kulumisen myötä valtaisia määriä. Tämänäkyy voimakkaiden myrskyjen jälkeen veden laadun samennuksena jamuun muassa seisovien pyydysten likaantumisena.Työn vaikutuksia tullaan tarkkailemaan viranomaisten hyväksymien ohjelmienmukaisesti ja seurantojen tulokset toimitetaan alueen ympäristöviranomaisille.Hakijat ovat 4) Luodon ympäristölautakunnan lausunnon osalta viitanneetedellä esiin nostettuihin seikkoihin ja todenneet, että massojen peittäminenon käytännössä lähes mahdotonta ja sillä saavutettu ympäristöhyötyjää vähäiseksi.Hakijat ovat todenneet 5) Metsähallituksen muistutuksen johdosta, ettämuikun merkitys vähenee merialueella pohjoisesta etelään siirryttäessä.Ammattikalastuskorvausselvityksen yhteydessä tehdyn kyselyn mukaanvuosien 2009–2010 25 ammattikalastajan muikkusaalis oli vain muutamiakymmeniä kiloja ja se on huomioitu arviossa. Virkistyskalastuksen osaltamäärätty kalatalousmaksu sisältää kaiken muun kalaston osalta tulevan25

korvauksen, myös muikun. Kalatalousselvitysten ja mallinnuksen osalta onviitattu edellä lausuttuun.Likaisten massojen osalta hakijat ovat viitanneet edellä lausuttuihin seikkoihin.Hakijat ovat todenneet 6) Jakobstadsnejdens Natur r.f.:n muistutuksenjohdosta seuraavaa:Läjitysalueen siirrolla ei saavuteta merkittäviä ympäristöllisiä hyötyjä, kuljetusmatkanjatkuminen vain lisää kustannuksia ja ajosuoritteita. Lisäksi hakijatovat todenneet, että ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaan paikan valinnassatulee pyrkiä siihen, että läjitysalueen sedimentti vastaa rakenteeltaanläjitettävää sedimenttiä. Matalammilta ‖eroosiopohjilta‖ ruopattu materiaaliei siten merkittävästi poikkea läjitysalueen keskimääräisestä materiaalista.Likaantuneiden massojen osalta on viitattu edellä esitettyyn sekä niihinseikkoihin, joita asian käsittelyn eri vaiheissa on esitetty. Vedenlaatuvaikutuksiaon selvitetty 3D-mallilla, jossa huomioidaan myös tuulen aiheuttamanvedenpinnan korkeuden muutokset. Yleisesti merialueen virtauksetPietarsaaren edustalla riippuvat mm. tuulen suunnista ja nopeuksista sekäLuodonjärven juoksutuksista ja meriveden pinnan korkeuden muutoksista.Mallilaskenta toteutettiin koko Perämeren alueella ja ―kovatuulisen‖ laskentajaksonaikana vedenpinnan korkeusvaihtelu oli Perämeren pohjoisosassaluokkaa 35 cm, eteläisellä Perämerellä noin 25 cm ja Pietarsaaren edustallanoin 8 cm. Malli huomioi veden pinnan kaltevuudesta johtuvat virtaukset.Laskennallinen aallonkorkeus, mikä vaikuttaa ns. pohjastressiin, oli laskennassakorkeimmillaan noin 1,5 m. Mallilaskenta huomioi ns. luonnonvakiot,kuten esim. coriolis-voiman, joka saa aikaan keskimääräisen virtauksensuuntautumaan Suomen rannikkoa pohjoiseen ja Ruotsin rannikkoaetelään. Vaikutusarvion pohjana pelkästään tätä keskimääräistä virtaustilannettaei voi käyttää, vaan mallin etu on juuri siinä, että se laskee vaikutuksiamuuttuvissa virtausoloissa. Tietyissä tuuli tilanteissa samennuspilvivoi liikkua myös pohjoiseen, mikä arviossa on otettu huomioon. Uuden läjityspaikankalatalousvaatimusten osalta on viitattu laadittuihin selvityksiin.Hakijat ovat viitanneet 7) Norra svenska fiskeområdet:n ja 8) DelägarlagetLarsmo bys samfällda områden:n muistutusten osalta edellä lausuttuun.Hakijat ovat todenneet 9) AA:n muistutuksen johdosta, että teknistaloudellisestiesitetty läjitysvaihtoehto ei ole mahdollinen. Myös ympäristöhaitatolisivat meriläjitykseen verrattuna merkittävästi suuremmat.26MERKINTÄAluehallintovirastolla on asiaa ratkaistaessa ollut esillä Etelä-Suomen ympäristölupavirastonpäätös nro 33/2011/4 ja sen perusteena olleet asiakirjat.ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU

27Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Liikennevirastolle ja Pietarsaaren Satama -liikelaitokselle luvan Pietarsaaren satama-altaan ja sinne johtavan väylänruoppausmassojen läjitykseen Kallanista luoteeseen sijaitsevalle merialueelle.Läjitysalueen sijainti on esitetty liitteessä 1.LupamääräyksetTöiden suorittaminenMerialueelle aiheutuvien kalataloudellisten vahinkojen ja haittojen vähentämiseksiluvan saajien on maksettava lupamääräyksen 7) mukainen kalatalousmaksu.Hankkeesta voi aiheutua ammattikalastajille vesilain mukaankorvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä, jonka korvaamisestaon määrätty lupamääräyksessä 8).Kun työt suoritetaan lupamääräysten mukaisesti, hankkeesta ei aiheudumuuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä.Luvan saajien on noudatettava vesilain säännöksiä sekä tässä päätöksessäannettuja määräyksiä.1) Ruoppausmassoja, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä ympäristöministeriönsedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa (19.5.2004) määritellyntason 2 mukaisia normalisoituja pitoisuuksia, saadaan läjittää hakemuksenmukaiselle noin 44 ha suuruiselle meriläjitysalueelle.Orgaanisten tinayhdisteiden osalta sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjettasovelletaan siten, että tributyylitinan tason 1 arvoa 3 µg/kg (k.a. normalisoituna)sovelletaan myös trifenyylitinaan ja tason 2 arvoa 200 µg/kg (k.a.normalisoituna) sovelletaan tributyyli- ja trifenyylitinan summapitoisuuteen.Läjitys on tehtävä siten, että läjityksen korkeus jää tason MW 2005 –26 malapuolelle. Massat on läjitettävä tasaisesti alueelle ja pehmeät massat onpeitettävät karkeammilla materiaaleilla.2) Läjitystyöt on suoritettava sellaisena aikana, että niistä aiheutuu mahdollisimmanvähän haittaa tai häiriötä merialueelle ja sen käytölle. Työt onsuoritettava mahdollisimman yhtäjaksoisesti.3) Läjitystöissä on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminenja sedimentin sekoittuminen veteen on mahdollisimman vähäistä.4) Läjitystyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa vesiliikenteelle.Läjitysalue on työn aikana tarvittaessa merkittävä selvästi havaittavinmerkintälaittein.Tarkkailu5) Ruoppausmassojen sijoittamisesta on pidettävä kirjaa, josta käy selvilleruoppausmassojen määrä ja laatu sekä ruoppaus- ja läjitysalue tai muu sijoituspaikka.Pyydettäessä kirjanpito on toimitettava Etelä-Pohjanmaanelinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

28Muut määräykset6) Luvan saajien on tarkkailtava läjitystöiden vaikutuksia merialueeseenEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö jaluonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla ja vaikutuksia kalakantoihinja kalastukseen Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenkalatalousryhmän hyväksymällä tavalla.Esitykset tarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisillehyvissä ajoin ennen töiden aloittamista.Tarkkailujen tulokset on toimitettava ohjelmat hyväksyville viranomaisillesekä Pietarsaaren kaupungin ja Luodon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.Tiedot on vaadittaessa annettava niille, joiden oikeutta tai etuaasia voi koskea.7) Luvan saajien on niinä vuosina, kun tämän päätöksen mukaisia läjitystöitätehdään sekä kahdelta vuodelta töiden päättymisen jälkeen, maksettavaPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 5 000 euronsuuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalataloudellisten haittojen vähentämiseenhankkeen vaikutusalueella.Töidenaloittamisvuodelta maksu on suoritettava ennen kuin työt aloitetaan.Sen jälkeen maksu on suoritettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä.8) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko, haitta tai muuedunmenetys on tarpeettomitta viivytyksittä korvattava vahinkoa kärsineelle,ellei toisin sovita.Luvan saajien on pyrittävä sopimaan ammattikalastajille töiden suorittamisestamahdollisesti aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetystenkorvaamisesta. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen, luvansaajien tulee saattaa asia hakemuksella Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastonratkaistavaksi vuoden kuluessa töiden loppuun suorittamisesta.Hakemukseen on liitettävä luvan saajien esitys korvaamatta tai sopimattajääneiden vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamiseksisekä yhteenveto tehdyistä tarkkailuista.9) Läjitystyöt on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava olennaisiltaosiltaan valmiiksi kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätöson tullut lainvoimaiseksi uhalla, että lupa muutoin raukeaa.10) Luvan saajien on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava kirjallisesti töidenaloittamisesta Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle,Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmällesekä Pietarsaaren kaupungin ja Luodon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.Mahdollisista töiden aikana syntyvistä, ympäristön kannaltamerkittävistä poikkeuksellisista tilanteista on välittömästi ilmoitettava

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Pietarsaarenkaupungin ja Luodon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.Luvan saajien on etukäteen tiedotettava hankkeen vaikutusalueen ammattikalastajilleruoppaus- ja läjitystöiden aikataulusta. Aikataulusta voidaantiedottaa myös paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä.11) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisestiLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskukselle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksenkalatalousryhmälle sekä Pietarsaaren kaupungin ja Luodonkunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Luvan saajan on liitettävä ilmoitukseenläjitysalueiden sijainnin osoittava sekä läjitysalueiden pohjankorkeustiedot sisältävä kartta.29PerustelutLuvan myöntäminenEtelä-Suomen aluehallintovirasto on 23.2.2011 antamallaan päätöksellänro 33/3001/4 myöntänyt Liikennevirastolle ja Pietarsaaren Satama -liikelaitokselle luvan Pietarsaaren 9,0 metrin julkisen kulkuväylän ja PietarsaarenAlholman niemen kärjessä sijaitsevan sataman vesialueen ruoppaukseen.Lupamääräysten mukaan ruoppausmassat, joiden haitta-ainepitoisuudetylittävät ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessamääritellyn tason 2 mukaiset pitoisuudet, on sijoitettava paikkaan,jolla on lupa tällaisten massojen sijoittamiseen. Pilaantuneiksi todetutsedimentit on jo läjitetty tai läjitetään sataman läjitysaltaaseen lupamääräystenmukaisesti.Loput ruoppausmassat (yhteensä noin 1,15 milj.m 3 ) voidaan läjittää hakemuksenmukaisesti Kallanista luoteeseen sijaitsevalle merialueelle. Ruoppausmassattulee kuitenkin läjittää alkuperäistä lupaa syvemmälle eli tasonMW 2005 –26 m alapuolelle. Lisäksi pehmeät massat tulee peittää karkeammillamateriaaleilla. Läjitysten jälkeen alueen pohjan taso jää lähiympäristössävallitsevan merenpohjan tasolle tai sen alapuolelle, jolloin läjitettyjenmassojen kulkeutuminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Aluehallintovirastototeaa, että läjitettävistä massoista merkittävä osa on kitkamaita, jotkaeivät läjitettäessä sanottavasti suspentoidu ja jotka eivät herkästi lähdepohjavirtausten mukana liikkeelle.Ruoppausmassojen läjityksestä merialueelle aiheutuu kestoltaan lyhytaikaistaveden samentumista. Tehtyjen mallilaskelmien perusteella on arvioitu,että pintaveden samentumista on havaittavissa muutaman tunnin ajanproomun tyhjentämisen jälkeen. Alusvedessä ja välivedessä aiheutuu selvääsamennusta. Pitoisuudet läjitysalueella ovat arviolta hetkellisesti luokkaa60–70 NTU ja 1–2 km:n päässä alle 10 NTU.Läjityksen aikana pohjaeläimistö tuhoutuu läjitysalueella ja sen välittömässäympäristössä, mutta tilanne normalisoituu entiselleen muuttamassa

Lupamääräyksetvuodessa. Kalakannoille ja kalastukselle aiheutuu paikallista ja väliaikaistahaittaa.Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmanmukaan ekologisessa luokituksessa Pietarsaaren sisäsaaristoÅdön-Hälsingön itäpuolella on sijoittunut luokkaan välttävä ja ulkosaaristoon luokiteltu tyydyttäväksi. Ottaen huomioon alueen nykyinenväylä ja vesiliikenne sekä hankkeen vaikutusten lyhytaikaisuus, hanke eivaikeuta vesienhoitosuunnitelmassa esitetyn hyvän tavoitetilan saavuttamista.Luvan myöntämisen edellytykset vesilain mukaan ovat olemassa, koskaruoppausmassojen läjittämisestä tämän lupapäätöksen mukaisesti saatavahyöty on huomattava verrattuina hankkeesta aiheutuvaan vahinkoon, haittaantai muuhun edunmenetykseen.Haitallisia aineita sisältävien ruoppausmassojen läjityksestä voi aiheutuaympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumistavesialueella. Vesilain (264/1961) 2 luvun 1 a §:n perusteella asiankäsittelyssä on otettu soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulainsäännökset. Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessäannetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaisetedellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toimintaei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai senvaaraa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, yleiseltä kannaltatärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ympäristössäeikä kohtuutonta rasitusta naapurikiinteistöille. Hanke ei ole luonnonsuojelulaintai jätelain vastainen. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutustaLuodon saariston Natura 2000 -alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai linnustoon.Ruoppausalueiden sedimenttitutkimuksissa on todettu sedimenttien ruoppaus-ja läjitysohjeen laatukriteerien mukaisen tason 1 ylittäviä haittaaineidenpitoisuuksia ja yksittäisiä tason 2 ylittäviä pitoisuuksia. Ruoppausmassaton läjitettävä asianmukaisesti riittävää huolellisuutta noudattaen.Meriläjitykseen kelpaamattomat massat (haitta-ainepitoisuus yli tason2) tulee sijoittaa luvan saaneeseen läjityspaikkaan. (Määräys 1)Töiden suorittamista koskevat määräykset ovat tarpeellisia haittojen ehkäisemiseksi.(Määräykset 2 ja 3)Määräys on tarpeen vesiliikenteelle aiheutuvan haitan välttämiseksi. (Määräys4)Väylän ruoppausmassojen läjityksistä merialueelle aiheutuu vahinkoa jahaittaa työkohteiden ja niiden lähialueiden kalakannoille ja kalastukselle.Määräyksen 7 mukainen kalatalousmaksu on riittävä kalataloushaittojenehkäisemiseksi. Ammattikalastukselle mahdollisesti aiheutuvien haittojen,vahinkojen ja muiden edunmenetysten arvioinnissa voidaan hyödyntää ka-30

Sovelletut säännöksetlataloustarkkailusta saatavia tietoja. Mikäli korvauksista ei päästä sopimukseen,luvan saajien on tältä osin saatettava asia erikseen vireille aluehallintovirastossa.(Määräys 8)Kirjanpitoa, tarkkailua, raportointia ja ilmoitusvelvollisuutta koskevat määräyksetovat tarpeellisia työn suorittamisen valvomiseksi, ympäristövaikutustentarkkailemiseksi ja töistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen vähentämiseksija ehkäisemiseksi. (Määräykset 5, 6, 10 ja 11)Vesilain (587/2011) 19 luvun 3 §:n 1 momenttiVesilain (264/1961) 2 luvun 1 a §, 3 §, 6 §:n 2 momentti, 12 §, 14 a § ja 22§, 4 luvun 6 § sekä 16 luvun 23 a § ja 24 §:n 2 momenttiYmpäristönsuojelulaki 41 §, 42 §, 43 § ja 46 §31Töiden aloittamislupaTöiden aloittamislupa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hylätään,koska vesilain mukaisia perusteita sen myöntämiselle ei ole.Sovelletut säännöksetVesilain (264/1961) 2 luvun 26 §Lausuntoihin, muistutuksiin ja vaatimuksiin vastaaminenAluehallintovirasto ottaa asiassa tehdyt lausunnot, muistutukset ja vaatimuksethuomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.Lisäksi aluehallintovirasto katsoo, että tehnyt sedimenttitutkimukset ovatlupaharkinnan ja määräysten asettamisen kannalta riittävät. Läjitysalueensiirtoa ja hakemuksen hylkäämistä koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirastoviittaa luvan myöntämisen perusteluihin. Aluehallintovirastokatsoo, että läjitysalueen siirrolla ei saavutettaisi merkittäviä ympäristöllisiähyötyjä.KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINENKäsittelymaksu on 4 792,50 euroa.Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta.Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen(1572/2011) 7 §:n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia ontullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksenvoimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksenvireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuistaannettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteenä olevanmaksutaulukon mukaan vesilain 2 luvun mukaista läjitystä vesialueelle (yli200 000 m 3 ktr) koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suu-

uus on 9 580 euroa. Maksu on määrätty 35 % taulukon mukaista maksuakorkeampana, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut taulukossamainittua työmäärää suurempi. Asiassa on ollut kyse pilaantuneen sedimentinsijoittamiseen liittyen luvan edellytysten selvittämisestä ympäristönsuojelulainvaatimukset soveltuvin osin tutkien.Asetuksen 4 §:n 3 momentin mukaan muutoksenhaun johdosta tuomioistuimenuudelleen käsiteltäväksi palauttaman asian käsittelymaksusta vähennetään,mitä samassa asiassa aikaisemmin annetusta päätöksestä onperitty. Asian käsittelystä Etelä-Suomen ympäristölupavirastossa on aiemminperitty 8 140,50 euroa.32LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINENPäätösLiikennevirastoPorkkalankatu 5, 00180 HELSINKIJäljennös päätöksestäPietarsaaren Satama -liikelaitosPL 41, 68601 PIETARSAARIPietarsaaren kaupunkiPietarsaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomainenLuodon kuntaLuodon kunnan ympäristönsuojeluviranomainenEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus /ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti)Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus /elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri (sähköisesti)Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)Ilmoitus päätöksestäListan dpoLSSAVI-117-04-09-2011 mukaan.Ilmoittaminen ilmoitustauluillaTieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastonilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Luodon kunnan jaPietarsaaren kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

33MUUTOKSENHAKULiitteetPäätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.1) Kartta2) ValitusosoitusTapio KovanenHannu KokkoPäivi JaaraPäätöksen ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (puheenjohtaja)ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Päivi Jaara.PJ/tk

KARTTA LIITE 1

VALITUSOSOITUS LIITE 2Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutostaVaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessäkuin pääasiasta.ValitusaikaValitusoikeusValituksen sisältöValituksen liitteetMääräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästäsitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 2.7.2012.Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueellaympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksitoimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikennejaympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovatviranomaiset.Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava- päätös, johon haetaan muutosta- valittajan nimi ja kotikunta- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoituksetvalittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle,PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi)- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta- mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi- perusteet, joilla muutosta vaaditaan- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti(telekopiolla tai sähköpostilla)Valituskirjelmään on liitettävä- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallastaValituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolleValituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä-Suomenaluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennenvirka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopionatai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltavatoimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajanviimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedotkäyntiosoite:Wolffintie 35,65200 Vaasapostiosoite:PL 200, 65101 Vaasapuhelin: 0295 018 450telekopio: 06-317 4817sähköposti:kirjaamo.lansi@avi.fiaukioloaika: klo 8 - 16.15Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuistaannetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.