Päätös Nro 33/2012/2 Dnro LSSAVI/117/04.09/2011 Annettu ...

nan keskipaksuus noin 0,6 metriä Väylältä ruopattava materiaali on lähesyksinomaan hiekkaa, pääosin keski- tai karkearakeista.Väylän kohteesta RK6 on poistettu pilaantuneet sedimentit (noin 7 200m 3 ), joten ruopattavia massoja on siten jäljellä noin 812 800 m 3 ktr.Töiden suorittaminenLäjitystöiden arvioidaan kestävän kaksi täyttä avovesikautta. Ruoppaustyösuoritetaan kuokkakauharuoppauksena. Ruoppausmassat siirretään kauhallaruoppaajan vieressä olevaan proomuun, joka kuljettaa ruoppausmassatläjitysalueelle.Ruoppausmassan siirto läjitysalueelle tapahtuu hinattavalla proomukalustolla.Proomutyyppinä on palkoproomu, joka avautuu koko lastitilan mitaltanoin 3,5 m:n avautumalla. Suppilonmuotoisessa ruumassa oleva lasti tippuuitsestään yhtenäisenä maamassana ja yksittäistä pitkäaikaista valuntaaei tapahdu. Proomujen hinaus tapahtuu hinaajalla. Kuljetusta ei suoriteta,kun tuulennopeus ylittää 10 m/s.Proomujen koot ovat noin 940 m 3 , joten lastitilaa voi suurimmillaan olla jopa900 m 3 . Proomusta ruoppausmassojen läjitys suoritetaan pudottamallane meriläjitysalueelle. Meriläjitys suoritetaan avaamalla proomu kahtia radio-ohjauksellahinaajalta. Lastin tyhjennysvaihe on kestoajaltaan lyhyt tapahtuma.Arvio läjityksen vesialue- ja kalatalousvaikutuksistaPöyry Finland Oy on laatinut virtausmallin meriläjitysalueen ympäristöolosuhteista.Vesiläjitysalueen virtausoloja laskettiin 3D-vesistömallin (EFDCExplorer) avulla. Läjitysalueen pohjakerroksessa virtausnopeudet ovat pieniä,0–5 cm/s ja suunnat vaihtelevat nopeasti. Pintakerroksen nopeudetovat selvästi suurempia, 20–50 cm/s 10 m/s tuulilla.Laskentojen ja kokemusperäisten havaintojen perusteella voidaan arvioida,että läjityksestä aiheutuu hienoaineksen määrästä riippuen samennusta,joka pintavedessä on vähäisempää kuin pohjakerroksessa. Väylältä ruopattavamateriaali on lähes yksinomaan hiekkaa, pääosin keski- tai karkearakeista,joka laskeutuu selvästi hiesua nopeammin. Samentuneenalueen laajuus on muutamien neliökilometrien luokkaa. Pinnalla pitoisuudetovat tuskin havaittavia muutamia tunteja proomun tyhjentämisen jälkeen.Pohjalla ja välivedessä ilmenee selvää samennusta, missä pitoisuudet läjitysalueellaovat hetkellisesti luokkaa 60–70 NTU ja 1–2 km:n päässä alle10 NTU. Laskennan tulokset vastaavat tarkkailuista ja muista arvioinneistasaatuja kokemuksia. Kestoltaan lyhytaikainen lievä samennus ei heikennämerkittävästi alueen ekologista tilaa.Pohjalla aallokon ja tuulen aiheuttamat virtaukset voivat saada aikaan pohja-aineksenkulkeutumista, liikkeelle lähtöä ja suspendoitumista uudelleenvesifaasiin. Hienon hiekan eroosion raja-arvona pidetään yleensä tasoa0,1 N/m 2 . Mallinnuksen mukaan maksimivirtaustilanteessakin virtausten jaaallokon aiheuttama pohjastressi on läjitysalueella alle 0,015 N/m 2 eli hie-12