Päätös Nro 33/2012/2 Dnro LSSAVI/117/04.09/2011 Annettu ...

uopattavista massoista aiheuttaa samentumisriskin ruoppauksen ja läjityksenaikana.Suunniteltu läjitysalue on eroosiopohjaa. Pohjaeläintutkimuksen (Nyman,2010) mukaan Pietarsaaren ulkosaariston ja rannikon läheisen avomerenpohja koostuu lähinnä hiekasta ja kivistä, sillä virtaukset huuhtovat kaikenhienomateriaalin pois. Hienorakeista sedimenttiä löytyy vasta 40–50 m:nsyvyydeltä. Myös Meritaito Oy:n tekemä tutkimus joulukuussa 2011 osoittaa,että suunniteltu läjitysalue ei ole sedimentaatiopohjaa.Tehtyjen sedimenttitutkimusten mukaan ruoppausmassojen normalisoidutpitoisuudet kaikissa näytepisteissä väylällä ja satamassa (paitsi väyläpisteessä1) ylittivät tason 1 useiden haitallisten aineiden osalta (esimerkiksinikkeli, TBT ja PCB). Näytepisteissä N6, N3, väylä 3, väylä 8, väylä 11 javäylä 18 normalisoidut pitoisuudet ylittivät tason 2 useiden haitallisten aineidenosalta. Tason 2 ylittäviä massoja ei saa läjittää mereen. Tasojen 1ja 2 välillä olevia massoja voidaan läjittää mereen vain tapauskohtaisesti.Sedimenttitutkimukset perustuvat 31 näytteeseen, mikä on aivan liian vähän,jotta voidaan olla varmoja, ettei epäpuhtaita massoja (yli tason 1) löydymuualta.Nymanin tekemässä pohjaeläintutkimuksessa todettiin maaliliuskoja väyläalueenpohjanäytteissä. Maaliliuskat ovat kooltaan 0,5–10 mm, pienempiäei löytynyt alueelta. Koska maaliliuskoja löytyi eniten Ådön pohjoispuoleltaPietarsaareen johtavan väylän näytepisteistä 62, 63 ja 64, ne ovat ilmeisimminperäisin laivojen pohjamaalista, jota irtoaa laivan kulkiessa jäissätalvella. Minkä verran maaliliuskat sisältävät ympäristölle vaarallisia aineita,ei ole tutkittu.Suspendoituva materiaali häiritsee kalojen kutualueita. Päävirtaussuuntarannikolla kulkee etelästä pohjoiseen. Riskinä on, että kiintoaines leviääsaaristoon aiheuttaen haittaan mädille ja poikasille siian ja muikun kutualueilla,joita Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on kartoittanut Intersik/Norrsikprojektissa.Pöyryn käyttämä virtausmalli on puutteellinen. Se ei ota huomioon vedenkorkeudensuuria vaihteluita, jotka vaikuttavat voimakkaasti virtausolosuhteisiinlabyrinttimäisessä saaristossa. Virtausmalli ei myöskään ota huomioon,että alue on labyrinttimäinen. Malli sopii parhaiten avoimelle merialueelle.Hakijan mukaan läjitysalueen pohjaeläimistö on niukka ja että alueella eiole merkitystä kalojen syönnösalueena. Merikutuisten siian ja muikun tutkimuksetosoittavat selvästi, että lajit käyttävät saariston ulkolaidan syviämerialueita syönnösalueina. Made on taloudellisesti tärkeä kala koko Pietarsaarenja Luodon edustalla. Madetta pyydystetään talvella, jolloin sevaeltaa kuteakseen alueella. Ei tunneta, missä made esiintyy kesäisin.Kylmänveden lajina made viihtyy oletettavasti syvällä kylmällä alueellarannikon ulkopuolella. Ennen kuin läjitysalue otetaan käyttöön, tulee selvittäänäiden merkitys alueen kalakannoille.21