Risteäviä eroja sataman arjessa - Helsinki.fi
Risteäviä eroja sataman arjessa - Helsinki.fi
Risteäviä eroja sataman arjessa - Helsinki.fi
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
1940-luvun loppupuolella ja 1950-luvulla puolestaan paikantuu 1990-luvun<br />
kompensatoriseen feministiseen tutkimukseen, joka pyrki tekemään<br />
näkyväksi sekä määrittelemään naisten ylläpitämää kulttuuria samalla<br />
arvottaen sitä. Haastatteluhankkeeseen palkattu etnologiaa opiskellut<br />
Oinonen on haastattelujen kautta tuonut esiin tietoa, joka muuten olisi<br />
jäänyt ehkä kokonaan ylös kirjaamatta. Haastatteluhankkeen voi nähdä<br />
vahvasti emansipatorisena: julkaisu ja haastattelut tekevät näkyväksi naisten<br />
työtä ja korostavat heidän aktiivista toimijuuttaan. Kompensatorisen<br />
tutkimuksen sukupuolikäsite on kuitenkin osoittautunut liian<br />
yksinkertaistavaksi, sillä siinä uusinnetaan käsitystä sukupuolista<br />
yhtenäisinä ja toisilleen vastakkaisina ryhminä. 47 Repijänaiset ja rantatytöt<br />
on 120-sivuinen julkaisu, jota esipuheessa kutsutaan selvitykseksi, sillä<br />
aineistoa ei ole juurikaan analysoitu. Kirja on temaattinen kooste<br />
haastatteluaineistosta, jota on ryhmitelty esimerkiksi keskittymällä<br />
työtapoihin, työturvallisuuteen ja satamatyön maineeseen. Suurin osa<br />
kirjasta on suoria lainauksia, ja muu teksti koostuu lähinnä arkistoaineistosta<br />
löydetyistä tiedoista, joilla kirjoittaja taustoittaa haastattelupuhetta. Oinonen<br />
teki tutkimusta aikana, jolloin uusi tapa tarkastella muistitietoa oli juuri<br />
vakiinnuttamassa asemaansa kansatieteessä. 48<br />
Oinosen lisäksi suomalaisista satamatyötä tehneistä naisista ovat<br />
kirjoittaneet historioitsijat Tapio Bergholm ja Kari Teräs. Heidän artikkelinsa<br />
kansainvälisessä merihistorian vuosikirjassa pyrkii purkamaan itsenäisen,<br />
vahvan ja ahkeran, tasa-arvoisen suomalaisen naisen myyttiä. Bergholm ja<br />
Teräs ovat kehitelleet ajatusta "ronskeista" naisista, joita he kuvaavat<br />
englanninkielisessä artikkelissa adjektiivilla rough. 49 Kirjoittajat vastustavat<br />
tulkintoja, joissa miehisessä työyhteisössä mukana olevat naiset on nähty<br />
uhreina: heidän haastattelemansa miehet ovat kertoneet, että naiset osasivat<br />
olla vähintään yhtä rivoja ja loukkaavia kielenkäytössään kuin miehet. Naiset<br />
tottuivat karkeaan kielenkäyttöön, eivätkä enää tunnistaneet sitä, että itse<br />
kiusasivatkin muita samalla tavoin. 50 Yhtäältä Bergholm ja Teräs purkavat<br />
naisista rakennettua työteliään ja uhrin asemaa korostavaa kuvaa, toisaalta<br />
hekin pönkittävät kuvaa naisista oikeina työn sankareina. He mainitsevat<br />
47 Esim. Heikkinen 2007, 30.<br />
48 Oinonen 1996. Esimerkiksi Pirjo Korkiakangas pohti muistitiedon käyttämistä lähdeaineistona<br />
väitöskirjassaan. (Korkiakangas 1996, 12–16.) Hanna Snellman puolestaan käsitteli tutkijan aiheesta<br />
etäännyttämisen ja itsereflektion kysymyksiä sekä muistitietoaineiston erityisluonnetta<br />
väitöskirjassaan. (Snellman 1996, 28–39.)<br />
49<br />
Bergholm & Teräs 1999, 118. Sanalla on liuta merkityksiä sanakirjassa, mutta ihmisestä<br />
käytettäessä sen merkitys on lähinnä karkeakäytöksinen, sivistymätön ja moukkamainen. Oman<br />
tulkintani mukaan ronskille parempia vastineita olisivat brisk tai burly, (MOT Englanti 4.8, jonka<br />
tiedot on koottu useasta laadukkaasta sanakirjasta.) mutta tärkeintä olisi, että monimerkityksellisen<br />
käsitteen sisältöä määriteltäisiin tarkemmin tekstissä.<br />
50 Bergholm & Teräs 1999, 114.<br />
17
Change language