ympäristölupa - Heinäveden kunta

KESKI-SAVON
PÄÄTÖS
YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Kokouspäivämäärä 26.11.2012
PL 4 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012
79101 LEPPÄVIRTA
1. ASIA YMPÄRISTÖLUPA
Ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen ympäristölupa Heinäveden kunnan Hasumäen
kylän Kuntola 4:128 tilalla sijaitsevan lämpökeskuksen toiminnalle.
2. HAKIJA Heinäveden Aluelämpö Oy
Kermanrannantie 7
79700 Heinävesi
3. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE, LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA JA ASIAN VIREILLE
TULO
Energialaitoksen, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia, toiminnalla on oltava
ympäristönsuojelulain 28 § 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1
momentin kohdan 3 b mukaan ympäristölupa.
Keski-Savon ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen alle 50 MW:n
energialaitosta koskevassa asiassa ympäristönsuojelulain 31 § 3 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen
7 § 1 momentin kohdan 3 mukaan.
Lupahakemus on jätetty Keski-Savon ympäristölautakunnalle 29.12.2011. Lupahakemusta
on täydennetty 29.3.2012.
4. LÄMPÖKESKUKSEN SIJAINTIA KOSKEVAT TIEDOT JA LUPATILANNE
Lämpökeskus sijaitsee Heinäveden kunnan Hasumäen kylän tilalla Kuntola Rno 090-
404-4-128, osoitteessa Haketie. Tontin omistaa Heinäveden kunta. Alue on kaavoitettu
merkinnällä erityistoimintojen alue (ET). Lämpökeskuksen läheisyydessä on asuinalue
n. 200 m itään, monitoimitalo n. 100 m, koulurakennuksia 200-300 m ja urheilukenttä
150 m etäisyydellä.
Lämpökeskuksella on Etelä-Savon ympäristökeskuksen 29.4.2003 myöntämä toistaiseksi
voimassaoleva ympäristölupa.
5. LAITOKSEN TOIMINTA
Yleiskuvaus toiminnasta
Heinäveden Aluelämpö Oy on kunnan omistama lämpöyhtiö, jonka tehtävänä on tuottaa
ja jakaa kaukolämpöä kirkonkylän taajaman kaukolämpöön liitetyille kiinteistöille.
Lähes kaikki liitettävissä olevat kiinteistöt ovat kaukolämmössä.
Pääosa lämmöstä tuotetaan Haketien lämpökeskuksessa. Haketiellä on kaksi hakekattilaa
ja raskasöljykattila sekä siirrettävä kattilapaketti, jossa on kaksi kevytöljykattilaa.
Lämpöyhtiöllä on lisäksi kaksi varalämpökeskusta verkoston toisessa päässä Ahjotiellä
ja Mustikkatiellä.

2
Tuotanto, kapasiteetti, prosessit ja polttoaineet
Kaukolämpöä tuotetaan vuosittain 15000-20000 MWh. Siitä hakkeen osuus on n. 95
% eli 14200-19000 MWh ja loput 800-1000 MWh tuotetaan raskaalla öljyllä.
Haketien lämpökeskuksella on 2500 m² hakekenttä. Hakesiilon tilavuus on 360 m³ ja
siinä on hydraulinen tankopurkain, jolla hake siirretään kolakuljettimelle, joka siirtää
hakkeen lämpökeskukseen.
Haketiellä on kaksi hakekattilaa K1, 2MW ja K2, 3MW. Molemmat kattilat ovat hydraulisella
viistoarinalla varustettuja arinakattiloita. Kummassakin kattilassa tulipesä ja
konvektio-osa ovat samassa paineastiarungossa. Polton aikana hake valuu arinalle ja
mekaaninen arina siirtää haketta arinalla alaspäin. Lopuksi hakkeen tuhka siirtyy tuhka-arinalle
ja siitä edelleen märkäkolakuljettimelle. Kuljetin siirtää tuhkan tuhkakonttiin.
Tuhka toimitetaan Riikinnevan jätelaitokselle käsiteltäväksi.
Polttoaineen energia siirtyy tilipesän tulipintojen ja konvektio-osan seinämien läpi
kaukolämpöveteen, joka kierrätetään kaukolämpöverkostoon verkostopumpuilla. Savukaasut
siirtyvät konvektio-osasta multisykloniin, jossa savukaasuista poistetaan
hienojakoista tuhkaa. Sen jälkeen savukaasut ohjataan savukaasupuhaltimen avulla
savupiippuun.
2 MW:n hakekattila K1 on hankittu v. 1985. Kattilan konvektio-osa uusittiin v. 2008.
Korjauksen yhteydessä tehostettiin sekoituspumppausta paluuveden lämpötilan nostamiseksi
ja konvektio-osan syöpymisen vähentämiseksi. Hakekattilalla on öljykattilan
K3 kanssa yhteinen 30 m korkea savupiippu, jossa kummallakin kattilalla on oma savukanava.
3 MW:n hakekattila on hankittu v. 2003. Kattilaan on tehty tarvittavia huoltoja. Kattilalla
on oma 40 m korkea savupiippu.
Molemmat hakekattilat ovat peruskuormakattiloita ja käytössä pakkaskautena. Syksyisin,
keväisin ja kesällä käytetään toista hakekattilaa tehontarpeen mukaan.
Haketiellä on v. 1989 hankittu raskasöljykäyttöinen paineöljypolttimolla varustettu tuliputkitulitorvikattila
K3, jonka teho on 2,5 MW. Kattila on ensisijaisesti vara- ja huippukuormakäytössä.
Savukaasut johdetaan kattilan K1 kanssa samaan piippuun
omaa savukanavaa myöten.
Haketielle on lisäksi hankittu v. 2001 raskasöljykäyttöinen siirrettävä kattilapaketti,
jossa on kaksi kattilaa, K4 ja K5, joiden tehot ovat 1,9+1,9 MW. Kattilat on siirretty
kevytöljykäyttöön ja kummallakin on oma piippu.
Lämpökeskuksen polttoaineena on kotimainen puupohjainen polttoaine. Käytetään
metsähaketta, hakkuutähdehaketta ja kierrätyspuuhaketta. Tarvittaessa voidaan käyttää
myös palaturvetta. Kiinteillä polttoaineilla lämpöenergiasta tuotetaan n. 95 %.
Metsähakkeiden osuus n. 50 % eli 12000 MWh ja kierrätyspuuhakkeen osuus n. 50
% eli 12000 MWh.
Polttoöljyä on kahta laatua, vähärikkistä raskasta öljyä ja kevyttä öljyä. Öljyjen käyttö
on vähäistä niiden kalliin hinnan takia. Raskasta öljyä käytetään huippukuorma- ja varapolttoaineena
noin 150 tonnia vuodessa. Noin puolet käytetään Ahjotiellä. Kevytpolttoöljyä
käytetään varapolttoaineena häiriötilanteissa ja määrä on minimaalinen.

3
Paras käyttökelpoinen tekniikka, energiatehokkuus ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmä
Laitoksen kattiloissa ja muissa laitteissa käytetään kaupallisesti vakiintunutta ja käytössä
hyväksi havaittua tekniikkaa.
Lämpökeskuksen KPA-kattiloiden polttotekniikka on arinapoltto. KPA-kattilat toimivat
hyvällä hyötysuhteella (jopa yli 90 %) ja käyttävät puuperäisiä polttoaineita. KPAkattiloiden
käyttäminen on ympäristöystävällinen tapa tuottaa lämpöä. Lämpökeskuksen
POR-kattila kattaa lämpölaitoksen vara- ja huipputehon. POR-kattilaa käytetään
mahdollisimman vähän.
Heinäveden Aluelämpö Oy:llä ei ole sertifioitua ympäristöasioiden hallintajärjestelmää.
6. YMPÄRISTÖKUORMITUS, SEN RAJOITTAMINEN JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään
Sosiaalijätevedet johdetaan 6 m³ umpisäiliöön ja siirretään loka-autolla jäteveden
puhdistamolle. Erilaiset pesuvedet sekä vuoto- ja perusvedet johdetaan öljynerotuskaivon
kautta maastoon. Öljynerotin tarkastetaan ja tyhjennetään vuosittain.
Lämpölaitoksella ei synnyt käytännössä katsoen lainkaan lauhde-, elvytys- tai peittausvesiä.
Nuohousvesiä syntyy harvakseltaan ja ne päätyvät pääosin märkäkolakuljettimelle,
joka kuljettaa ne puolestaan tuhkalavalle. Nuohousvesien ympäristökuormitus
on mitättömän pieni.
K3 kattilalla on 60 m³ öljysäiliö, joka on makaava lieriösäiliö ja asetuksen mukainen
valuma-allas. Säiliö on tarkastettu ja puhdistettu v. 2005. Kattilapaketilla on v. 2010
hankittu oma 20 m³ kevytöljysäiliö, joka on malliltaan kaksivaippainen makaava lieriösäiliö.
Lämpökeskus ei sijaitse vesistön lähellä, joten toiminnassa ei synny vesistöä rasittavaa
kuormitusta. Päästöjä maaperään ei normaalitoiminnassa ole.
Päästöt ilmaan
Laitoksen päästömittaukset on viimeksi tehty alkuvuodesta 2012.
Nab Labs Oyn 2012 tekemien savukaasupäästömittausten mukaiset tulokset:
Savukaasun
pitoisuudet
2,0 MW:n
KPA-kattila
Metsäpuuhake
3,0 MW:n
KPA-kattila
Metsäpuuhake
2,5 MW:n
POR-kattila
Teboil fuel
eco 180
teho % 50% (100%) 50%(100%) 100%
SO 2 ppm 32 (37) 24 (25) 428
NO x ppm 224 (297) 176 (199) 297
Kiintoaine mg/m³n 59 (169) 107 (302) 57

4
Melu ja liikenne
Toiminnasta aiheutuu meluja seuraavasti:
- Laitoksen jatkuva melu, joka ei ylitä 45 dB(A) mitattuna 50 m:n etäisyydeltä ja
metrin korkeudesta. Melu on tasainen eikä impulssimaisia ääniä esiinny.
- Polttoaineliikenteen melu – hake tuodaan rekka-autoilla lämpökeskukselle. Melu
on ajoittaista eikä melutaso aiheuta häiriöitä.
- Hakkeen siirto kentällä pyöräkuormaajalla. Melu on jaksottaista eikä aiheuta haittaa
ympäristölle.
- Laitosmiesten ja asiakkaiden liikkuminen henkilöautoilla 10-15 kertaa päivässä.
Kiinteistöllä muodostuvat jätteet ja niiden käsittely
Laitoksella syntyy haketuhkaa n. 160 tonnia vuodessa. Tuhka toimitetaan käsiteltäväksi
Riikinnevan jätelaitokselle, jossa tuhka käytetään katemateriaalina. Muut jätemäärät
ovat vähäisiä.
Tiedot jätteiden hyödyntämisestä ja käsittelystä kerätään jätteet käsittelevältä taholta
ja kirjataan huoltokirjaan.
7. LAITOKSEN TOIMINTA JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU
Käyttötarkkailu ja raportointi
Laitos on automaatiokäytössä. Molemmilla hakekattiloilla on logiikkaohjaus, joka ohjaa
kattilan laitteita ja säätää palamista erilaisten mittaustietojen perusteella sekä hoitaa
häiriötilanteiden lukituksia.
Laitoksella on valvomotietokone, johon kattilalogiikat on kytketty. Valvomonäytöllä on
prosessi-, trendi- ja muut tarvittavat asetusarvonäytöt. Kattiloiden toimintaa voidaan
valvoa valvomosta, josta voidaan antaa manuaaliohjauksia ja muuttaa erilaisia asetusarvoja.
Valvomossa on häiriötilanteita varten hälytysnäytöt. Valvomo lähettää häiriötiedot
laitosmiesten kännykkään ja valvonta-aikana valvojan kännykkään. Valvomoon
liittyy myös raporttitietokone, joka saa tietonsa logiikoilta valvomokoneen kautta
ja valmistaa erilaisia raportteja käyttöhenkilökunnan käyttöön.
Laitoksella työskentelee käyttö-, valvonta- ja huoltotehtävissä 1-2 laitosmiestä, jotka
huolehtivat kattiloiden käytönvalvonnan lisäksi laitoksen ja verkoston ym. laitteiden
korjaus- ja huoltotöistä.
Työajan ulkopuolella laitos on valvonnassa. Valvonta hoidetaan vesihuoltolaitoksen
kanssa yhteistyössä laitosmiesten hoitamana varallaolona. Valvoja saa laitoksilta hälytyksen
häiriöistä kännykkäänsä ja hänellä on myös salkkumikro, jolla päästään valvomoihin
tarkastamaan tilannetta ja tekemään tarvittavia ohjauksia. Mikäli vikaa ei
saada korjatuksi etävalvomon kautta, niin mennään kohteeseen poistamaan häiriö.
Kattilakohtaiset kuukausiraportit tarkastetaan vuosittain. Kuukausiraporttien ilmoittamat
kattiloiden käyntiajat ja niiden tuottamat lämpöenergiat sekä kattiloihin syötetyt
polttoainemäärät kirjataan huoltokirjaan. Kunkin kattilan vuositason päästöt arvioidaan
viimeisimpien savukaasupäästömittauksien tai polttoaineen toimittajalta saatujen
tietojen ja kuukausiraporttien ilmoittamien käytettyjen polttoainemäärien perusteella.

5
Lämpökeskuksella syntyvien jätteiden laadusta, määrästä, käsittely- ja hyödyntämistavasta
sekä toimituspäivämääristä pidetään kirjaa jätelain vaatimusten mukaisesti.
Päästötarkkailu
Savukaasupäästöjä tarkkaillaan käyttötarkkailun ja kertaluontoisten mittauksien avulla.
Käyttötarkkailussa erityistä huomiota kiinnitetään jatkuvaan kattilan toiminnan pintapuoliseen
tarkkailuun sekä multisyklonien tiiveyden ja paine-eromittareiden näyttämien
tarkkailuun.
Kertaluontoisista mittauksista hiukkas- ja typpioksidimittaukset teetetään KPAkattiloille
kahden vuoden välein sekä vara- ja huipputehokattiloille 2500 käyttötunnin
välein.
Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisia tiedotetaan mittauksista kuukautta ennen
varsinaisia mittauksia.
Rikkidioksidipäästöt joko mitataan muiden savukaasupäästömittauksien yhteydessä
tai arvioidaan polttoaineen toimittajalta saatavien tietojen perusteella laskennallisesti.
KPA-kattiloiden päästöt mitataan sekä kattiloiden maksimitehoilla että noin puolella
maksimitehoista. Teetettyjen mittauksien mittauspöytäkirjat arkistoidaan.
8. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN
Onnettomuus- tai häiriötilanteet liittyvät tulipaloon, automaatiohäiriöihin tai öljyvuotoihin.
Näihin tilanteisiin on varauduttu seuraavasti:
- käyttö- ja huoltotyöt laitoksella työaikana
- jatkuva päivystys varallaolona työajan ulkopuolella
- työturvallisuuden varmistamiseksi tarvittavat turvalaitteet ja kytkennät
- dieselpumput ja varavoima KPA-kattiloiden hallittua alasajoa varten sähkökatkojen
yhteydessä
- palohälytysjärjestelmä
- 50 kW:n siirrettävä varavoimakone varakattiloiden käyttöä varten pitkissä sähkökatkoksissa
- automaatio- ja valvomolaitteiden virransyöttölaitteiden upsit virran syötön varmistamiseksi
- öljyhälyttimet öljynerotuskaivoissa
9. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu Heinäveden kunnan ilmoitustaululla 17.4. – 22.5.2012.
Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 16.4.2012 ilmestyneessä Heinäveden lehdessä.
Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia
erityisesti koskee.

6
Lausunnot
Hakemuksesta on pyydetty 18.4.2012 lausunto Etelä-Savon ELY-keskukselta.
ELY-keskuksen lausunto 16.5.2012:
Keski-Savon ympäristölautakunta pyytää Etelä-Savon ELY-keskuksen lausuntoa
Heinäveden aluelämmön lupahakemuksesta. Lausunnossa pyydetään ottamaan kantaa
pesuvesien johtamiseen, seurantaan ja käsittelyyn ja palamisolosuhteiden/ päästöjen
hallintaan sekä tarpeeseen seurata polttoaineen laatua.
Yleensä tämän kokoiset laitokset käsitellään ilmoituksena, mutta tässä tapauksessa
on lupamenettely perusteltua laitoksen sijainnin (mm. monitoimitalon ja koulun välitön
läheisyys) ja jätteen laitosmaisen hyödyntämisen takia.
Tarkistettavana olevan ympäristöluvan lupamääräysten lisäksi uusissa lupamääräyksissä
on syytä kiinnittää huomiota hakkeen varastointimääriin mm. kierrätyspuun lievän
hajun ja paloturvallisuuden takia. Kierrätyspuun käyttö jätteen polttamisesta koskevan
asetuksen 362/2003 1§ 2 mom. kohdan 1 d mukaan ei kuulu asetuksen soveltamisalaan.
Tällöin sovelletaan PINO-asetusta, joka on ympäristönsuojelun minimivaatimus
toimintaan, jolle vaaditaan lupa tai joka rekisteröidään. Biopolttoaineen joihin
ei sovelleta jätteen polttoasetusta, luokitellaan kahteen luokkaan A ja B. Kierrätyspuu
luetaan luokkaan B eli kemiallisesti käsiteltyyn puutähteeseen tai tuotteeseen,
joihin kuuluu myös vanerisyrjä. Laatuvaatimuksena luoka B puujätteelle on mm. tieto
materiaalin alkuperästä (EN 14961-1 standardi).
Raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudelle asetetaan enimmäispitoisuus asetuksessa
689/2006.
Vanerinsyrjän polttoa koskien on voimassaolevissa ympäristöluvissa usein käytetty
määräys (ja myös jätteenpolttoasetuksen 8 § poltto-olosuhteiden minimi vaatimuksena)
850 astetta vähintään 2 sekunnin ajan.
Olemassa olevien energiantuotantoyksiköiden rikkidioksidin, typenoksidin ja hiukkasten
päästöt ilmaan eivät saa ylittää pieniä polttolaitoksia koskevan asetuksen liitteen
1 päästöraja-arvoja, ottaen huomioon varakattilan käyttö (taulukko 2 ja POR jousto
1.1.2018 asti) ja tarvittava piipun korkeus, jolloin viimeistään vuonna 2018 on noudatettava
vaadittua korkeutta raskaanpolttoöljyn kohdalla.
Laitoksen pesuvesien johtamisen purkupaikka tulee selvittää lupahakemuksessa.
Esitetyn seurantasuunnitelman mukaan tehtävän pesuvesien koostumuksen selvittämisen
jälkeen niiden käsittelystä ja seurannasta voidaan tarvittaessa määrätä erikseen
tulosten mukaan.
Muistutukset ja mielipiteet
AA huomauttaa kirjallisessa mielipiteessään seuraavaa:
Aluelämmöltä on kuultavissa erittäin voimakasta ääntä/ hurinaa. Varsinkin ilta ja yöaikaan
moottoreiden äänekäs hurina kuuluu sisälle saakka kotiimme. Asumme Heinävedentien
toisella puolella missä lämpövoimala on. Öisin ääntä voi verrata rekkaautoon
joka olisi käynnissä talomme pihassa. Ääni/ hurina on häiritsevää sekä haittaa
hiljaisuutta niin pihalla ollessa kuin myös nukkuessa sisällä yöllä. Meillä ei hurinan
voimakkuus kuitenkaan resonoi säleverhoihin sekä ikkunoihin kuten tien toisella puolella
naapurin kertomana asia on.

7
Tästä hurinasta sekä sen voimakkuudesta olen keskustellut huoltomiehen kanssa.
Hän on viitannut polttimon toimintaan sekä sen häiriöihin. Nämä häiriötilat tuntuvat
sitten olevan jokaviikkoisia hurinoista päätellen. Desibelimittauksia voi myös tarvittaessa
tehdä.
Hakijan kuuleminen ja vastine
Hakijalta on pyydetty 5.6.2012 vastinetta hakemuksesta annettuun lausuntoon ja mielipiteeseen.
Vastine ELY-keskuksen lausuntoon:
1. Varastoinnin määrä on kuukaudessa poltettava määrä haketta eli kuukaudessa
tapahtuu kierto. Enimmillään talvikuukaudessa ∼3000 MWH.
2. Heinäveden aluelämpö hankkii ja valvoo B luokan puujätteet EN 14961-1 standardin
mukaisesti.
3. KPA-laitoksella saavutetaan jätteenpolttoasetuksen 8§ poltto-olosuhteiden minimivaatimus
850 astetta vähintään 2 sekunnin ajan.
4. Raskaspolttoaineen varavoimalaitoksen käyttö lopetetaan välittömäsi uuden KPAlaitoksen
valmistuttua ennen vuotta 2018.
5. Laitoksen pesuvesienpurkupaikka on esitetty liitteessä.
Vastine mielipiteeseen:
Vanhan kattilan savukaasupuhaltimen pyörä on ollut rikki, josta ääni on johtunut ja se
on jo korjattu.
Laitokselle on tehty tarkastus 11.9.2012.
10. KESKI-SAVON YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU
Ratkaisu
Keski-Savon ympäristölautakunta myöntää Heinäveden Aluelämpö Oy:n lämpökeskuksen
toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan. Ympäristölupaan
sisältyy alla olevat lupamääräykset.
Lupamääräykset
Päästöt ilmaan
1. Kiinteän polttoainekattilan osalta hiukkaspäästö saa olla enintään 300 mg/m 3 n
(O 2 =6 %), typpidioksidipäästö enintään 450 mg/m 3 n (O 2 =6 %) ja rikkidioksidipäästö
enintään 200 mg/m 3 n (O 2 =6 %).
Raskaan polttoöljyn osalta(varavoima) hiukkaspäästö saa olla enintään 200 mg/m 3 n
(O 2 =3 %), typpidioksidipäästö enintään 900 mg/m 3 n (O 2 =3 %) ja rikkidioksidipäästö
enintään 1700 mg/m 3 n (O 2 =3 %). Raskaan polttoöljyn osalta rikkidioksidipitoisuuden
raja-arvo 1.1.2018 alkaen 850 mg/m 3 n (O 2 =3 %). Päästöraja-arvot tarkoittavat päästöjä
tavanomaisissa käyttötilanteissa pois lukien käynnistys- ja alasajotilanteet. (YSL
43 §, Vna 445/2010).
2. Laitosta tulee käyttää ja huoltaa sekä toimintaa tarkkailla siten, ettei ympäristöön
tule likaavia ja haitallisia pöly- tai nokipäästöjä. (NaapL 17 §)
3. Kattilan palamisolosuhteita on seurattava mittaamalla jatkuvatoimisesti savukaasujen
happipitoisuutta ja lämpötilaa. Mittalaitteet tulee kalibroida vähintään kerran vuodessa
laitevalmistajan ohjeiden mukaan mittausten laadun varmistamiseksi.

8
Kiinteän polttoaineen kattilan palamislämpötilan on saavutettava minimissään 850 asteen
lämpötila vähintään 2 sekunnin ajan.
Kertaluontoisista mittauksista hiukkas- ja typpioksidimittaukset tulee teettää KPAkattiloille
kahden vuoden välein sekä vara- ja huipputehokattiloille 2500 käyttötunnin
välein. Pitoisuudet on mitattava ensimmäisen kerran maaliskuun loppuun
mennessä 2013. Mittaukset tulee suorittaa soveltaen valtioneuvoston asetuksen nro
445/2010 liitteen 2 määräyksiä.
(YSL 5 §, 43 §, 46 §, NaapL 17 §, Vna 445/2010)
Perustelut (lupamääräykset 1-3)
Laitokselle asetetut päästöraja-arvot sekä päästötarkkailuvelvoite perustuvat valtio
neuvoston asetukseen nro 445/2010.
Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua naapuruussuhdelain mukaista haittaa pölyn tai
noen muodossa tai terveyshaittaa aiheuttavia hiukkaspäästöjä.
Mittausvelvoitteilla varmistetaan päästöraja-arvojen noudattaminen sekä palamistilanteen
optimointi.
Riittävä palamislämpötila on tarpeen asettaa kierrätyspolttoaineen (vanerinsyrjä, kierrätyspuuhake)
käytön vuoksi.
Päästöt vesiin ja viemäriin
4. Laitoksen vedet niiltä osa-alueilta jossa käsitellään öljyä, on johdettava öljynerottimeen.
Öljynerotin on varustettava täyttymishälyttimellä, jonka toimivuus on testattava
vähintään vuoden välein. Öljynerottimen tulee olla standardin SFS-EN-858-1 mukainen
I-luokan öljynerotin, josta poistuvan veden hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. Viemärissä
on oltava välittömästi öljynerottimen jälkeen näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo,
joka voidaan tarvittaessa viivytyksettä sulkea. Erottimet on pidettävä toimintakuntoisina
ja ne on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. (YSL 43 §, 47 §, Vna
445/2010)
Öljynerottimen vedet on analysoitava vuoden 2013 aikana kertaalleen Vna 445/ 2010
edellyttämällä tavalla. Tämän jälkeen seurantaa jatketaan valvontaviranomaisen
kanssa erikseen sovittavalla tavalla.
Öljynerottimen purkuputken on merkattava selkeästi maastossa, ja puusto alueelta on
raivattava siinä määrin, että onnettomuustilanteessa torjuntakalustolla on esteetön
pääsy purkuputken luo. Työ on suoritettava 30.8.2013 mennessä, ja jatkossa pidettävä
edellä mainitussa kunnossa.
5. Kolakuljettimelta tulevat nuohousvedet on kertaalleen analysoitava vuoden 2013
aikana. Nuohousvesistä tulee analysoida Vna 445/ 2010 liitteen 2 taulukon 3 mukaisesti
ja tehdä määräarvio. Tulosten valmistumisen jälkeen ympäristöviranomaisen
kanssa ratkaistaan nuohousvesien johtamien/ toimittaminen käsittelyyn
6. Piha-alueen hulevedet on johdettava siten, ettei niiden johtamisesta aiheudu pinta-,
pohjavesien tai maaperän pilaantumisvaaraa. Piha-alueen hulevesien pääsy öljynerottimiin
johdettaviin viemäreihin on estettävä. (YSL 4 §, 5 §, 43 §, 46 §)
Perustelut (lupamääräykset 4-6)
Laitosalueelta ei saa joutua maastoon tai pintavesiin haitallisia aineita. Purkuputki sijaitsee
maastollisesti hankalassa kohdassa, jonne on turvattava pelastuskaluston
pääsy onnettomuustilanteessa. Lupamääräyksessä 4 on huomioitu Ely-keskuksen
lausunto.

9
Melu
7. Energiantuotantolaitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa lämpölaitosta lähinnä
olevien, pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla ylittää melun
keskiäänitason LAeq päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB ja yöohjearvoa (klo 22-7) 50
dB. (YSL 43 §, NaapL 17 §, Vnp 993/1992, Vna 445/2010). Haittojen ilmetessä valvontaviranomaisen
kehotuksesta voidaan teettää melumittaus, jonka perusteella arvioidaan
korjaustoimet.
Perustelut
Meluntorjuntaa koskeva määräys 7 on annettu terveydellisin perustein lähimmille häiriintyville
kohteille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Määräys perustuu
ympäristönsuojelulain 43 §:n, Valtioneuvoston päätöksen (993/1992), naapuruussuhdelain
17 §:n ja Valtioneuvoston asetuksen (445/2010) soveltamiseen.
Polttoaineet, kemikaalit ja niiden varastointi ja laadunvarmistus
8. Kiinteän polttoaineen varastointi, käsittely ja siirrot on järjestettävä niin, ettei toiminta
aiheuta pöly-, haju- tai roskaantumishaittaa eikä palovaaraa. Varastointimäärä on
pidettävä enimmillään hakijan ilmoittamana 3000 MWH: ta vastaavana. Varastokasat
eivät saa olla niin korkeita, että sortumavaarasta voisi aiheutua vaaraa työntekijöille
tai läheisen lenkkipolun käyttäjille ja tarvittaessa varastoalueen reunusta on korotettava
niin, ettei lenkkipolulta pääse kiipeämään varastokasojen päälle. Kierrätyspuuhake
tulee varastoida kauempana asutuksesta.
Laitoksen tarvitsema öljy on varastoitava mekaanista ja kemiallista rasitusta kestävissä,
kyseisen polttoaineen varastointiin hyväksytyissä kaksoisvaippasäiliöissä. Polttoainesäiliöt
on varustettava ylitäytönestimillä sekä välitilan automaattisella vuodonilmaisujärjestelmällä
ja niiden kunto on tarkastettava säännöllisesti. Polttoaineiden varastoinnissa
on lisäksi noudatettava lain nestemäisten polttoaineiden varastoinnista ja
käsittelystä nro 390/2005 ja sen nojalla annettujen säädösten määräyksiä. (YSL 7, 8
ja 43 §, Vna 445/2011)
Kierrätyspolttoaineen laadusta tulee olla EN 14961-1 standardin mukaiset tiedot.
Raskaan ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuuden tulee noudattaa asetuksen 689/2006
enimmäispitoisuuksia.
9. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti
merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai asianmukaisessa, erillisessä kemikaalivarastossa.
Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suojaaltaisiin
tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja-altaan tai reunakorokkein
varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei
saa olla avoimia, viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja. (YSL 7, 8 ja 43 §, Vna
445/2011)
Perustelut (lupamääräykset 8 ja 9)
Määräykset on annettu maaperän ja pintavesien suojaamiseksi ja ottaen huomioon,
ettei vahinkotapauksessakaan pääse haitallisia kemikaaleja viemäriin.
Määräyksessä 8 on huomioitu ELY-keskuksen lausunto kiinteän polttoaineen varastoinnin
osalta. Varastokasojen korkeuden rajoittaminen on tarpeen turvallisuuden
vuoksi ja määräyksessä on huomioitu mm. koulujen läheisyys. lisäksi on huomioitu
lausunnossa mainitut polttoaineen seurantatiedot.

10
Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen
10. Jätteiden muodostumista on pyrittävä vähentämään. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti
hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätehuollossa
tulee noudattaa kulloinkin voimassa olevia Heinäveden kunnan jätehuoltomääräyksiä
ja niiden mukaisia lajitteluvelvollisuuksia. (YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, JL 12
§, Vna 445/2010)
Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteiden käsittelyluvan tai ympäristöluvan
saaneeseen paikkaan vähintään kerran vuodessa. Jätteet tulee varastoida siten, etteivät
ne aiheuta roskaantumista tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.
(YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, JL 12 §, Vna 445/2010)
11. KPA voimalaitoksen tuhka on analysoitava vuoden 2013 loppuun mennessä ja
sen jälkeen kerran kolmessa vuodessa. Tuhkasta on analysoitava Cd,Co,Cr,Ni,Pb ja
Zn.
12. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminnat on siten järjestettävä,
ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle,
pintavesille, pohjavesille tai muuta haittaa ympäristölle.
(YSL 43 §, 45 §, JL 4 §, 6 §, 12 §, 19 §)
Perustelut (lupamääräykset 10-12)
Määräykset 10-12 perustuvat jätelain 6 §:ään, jonka mukaan jätehuolto on järjestettävä
niin, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Jäte
on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia
lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon.
Määräykset ovat tarpeen asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja alueen siisteyden
turvaamiseksi. Tuhkan analysointi on tarpeen tuhkan hyödyntämisen kannalta.
Häiriö- ja poikkeukselliset tilanteet
13. Toiminnanharjoittajan on varauduttava ennakolta poikkeuksellisiin tilanteisiin, joita
varten on oltava ajantasainen toimintasuunnitelma. Ympäristön pilaantumisen vaaraa
aiheuttavien toimintojen on oltava ohjeistettuja. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa
tilanteissa, joissa aiheutuu tai voi aiheutua poikkeuksellisia päästöjä ympäristöön,
on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi
ennalleen sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun
järjestämiseksi.
Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava Heinäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Pelastustoimen tehtäviin kuuluvista vahingoista on viipymättä ilmoitettava
myös Etelä-Savon pelastuslaitokselle.
Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja
vuotojen torjuntakalusto sekä tarvittava määrä imeytysaineita.
(YSL 43 §, 76 §, YSA 30 §, Vna 445/2010)
Perustelut:
Häiriö- ja poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen on tarpeen vahinkojen minimoimiseksi
ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava
tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä. Toimintasuunnitelma
ja ohjeistus edesauttavat toimenpiteiden tehokkuutta. Vna 445/2010 mukaisesti poikkeuksellisten
tilanteiden varalle tulee olla toimintasuunnitelma ja ohjeistus.

11
Tarkkailu ja raportointi
14. Toiminnanharjoittajan on seurattava ja pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta ja
käyttötarkkailusta sekä päästöjen ja ympäristövaikutusten tarkkailusta hakemuksen
mukana toimitetun tarkkailusuunnitelman ja tämän lupapäätöksen ehtojen mukaisesti.
Tarkkailusuunnitelma on pidettävä ajan tasalla.
Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava Heinäveden
kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosiraportti, jossa on esitettävä
tiedot:
- käytettyjen polttoaineiden määrästä ja laadusta
- energiantuotannosta
- energiantuotantoyksikön käyntiajoista
- rikkidioksidin (SO 2 ), typenoksidien (NO 2 ) ja hiukkasten sekä hiilidioksidin koko
naispäästöistä, jotka perustuvat mittauksiin tai polttoainetietoihin perustuviin laskelmiin
- toiminnassa syntyneiden tuhkien ja muiden jätteiden määrästä ja laadusta sekä niiden
toimituspaikoista
- toiminnassa syntyneiden jätevesien määrästä ja laadusta
- poikkeuksellisista tilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimista
- mittauslaitteiden huolloista ja kalibroinnista
- muista päästö- ja muiden seurantamittausten tuloksista, ellei niitä ole jo erikseen
toimitettu.
Yhteenveto tarkkailukirjanpidosta on säilytettävä viiden vuoden ajan.
(YSL 5 §, 43 § ja 46 §, JL 51 § ja 52 §, Vna 445/2010)
Perustelut:
Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun
toteuttamiseksi.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
15. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä.
Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa laitoksen toiminnoissa
niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä
energian käyttö mahdollisimman tehokasta. (YSL 4 §, 43 §)
Perustelut:
Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennalta ehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä
käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta
parhaimpia työmenetelmiä. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan tulee
olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja niiden vähentämismahdollisuuksista
ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä
toimialallaan.
Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen
16. Toiminnan olennaisesta muutoksesta, pitkäaikaisesta keskeytyksestä sekä toiminnanharjoittajan
tai toiminnasta vastaavan henkilön vaihtumisesta on ilmoitettava viipymättä
kirjallisesti ympäristölupaa valvovalle viranomaiselle.
Luvan saajan on hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen
suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa ja
muista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista heinäveden kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.
(YSL 43 §, 81 § ja 90 §, JA 6 §).

12
Perustelut:
Määräys on tarpeen valvontaa varten. Toiminnan muutoksia koskevalla ilmoitusvelvollisuudella
varmistetaan tiedonkulku ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi tiedon
perusteella arvioida uuden luvan tarvetta tai asettaa tarpeelliset ehdot toiminnan lopettamiselle.
Muita määräyksiä
17. Laitoksen toiminnasta ja sen toimintaan liittyvästä liikenteestä aiheutuvat melutasot
tulee mitata kertaluontoisesti kahdentoista kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta.
Mittaukset on tehtävä laitoksen tavanomaisissa käyttöolosuhteissa valtioneuvoston
asetuksen nro 445/2010 liitteen 2 mukaisesti.
11. RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntämisen edellytykset
Ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä
niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset (YSL 41 §). Luvan myöntämisen
edellytykset ovat (YSL 42 §, JäteL 6 §):
1. Toiminnasta ei aiheudu asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka
huomioon ottaen:
- terveyshaittaa
- merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen varaa
- maaperän tai pohjaveden pilaantumista
- erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä
kannalta tärkeän tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella
- naapurille, ympäristön tai kiinteistön asukkaille tai omistajille kohtuutonta rasitusta
ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta,
melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muusta vastaavasta vaikutuksesta.
2. Toimintaa ei ole sijoitettu oikeusvaikkuteisen kaavassa osoitetun käyttötarkoituksen
tai kaavamääräysten vastaisesti.
3. Jätehuollossa käytetään parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä
mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätteet hyödynnetään,
jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta kohtuuttomia lisäkustannuksia.
Luvan myöntämisen yleiset perustelut
Haketien lämpökeskus sijaitsee asemakaavan mukaisesti erityistoimintojen alueella
(ET). Koska lämpökeskuksen läheisyydessä on asuinalue, on ympäristöhaittojen ja
niiden vaikutusten ehkäisemiseksi päästöjä, jätteitä, melua ja tarkkailua koskevien
määräysten antaminen tarpeellista. Päätöksessä on annettu määräykset mm. kattiloiden
päästörajoista, melutasosta, jätteiden käsittelystä, laitoksen tarkkailusta sekä
toimista häiriö- ja poikkeustilanteissa.

13
Haketien vara- ja huippulämpökeskus on Heinäveden kunnan lämpöhuollon ja yleisen
edun kannalta tärkeä. Ilmapäästöille lainsäädännössä ja ”paras käytettävissä
oleva tekniikka (BAT) 5-50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa” -julkaisussa asetetut
normaalitoiminnan rajat eivät ylity. Energian käytön tehokkuus on huomioitu toiminnassa.
Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa
edustavan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta
käytäntöä.
Lämpökeskuksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle tai asutukselle,
kun toiminta järjestetään esitetyn hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten
mukaisesti. Heinäveden Aluelämpö Oy:n lämpökeskuksen toiminta täyttää luvan
myöntämisen edellytykset. Lupa voidaan myöntää.
Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin
Ely-keskuksen lausunto on huomioitu mm. lupamääräyksissä 3, 4 ja 8.
A:n lausuntoon hakija on antanut selvityksen vastineessaan ja se on huomioitu myös
lupamääräyksessä 7.
12. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN
Päätöksen voimassaolo
Lupa on voimassa toistaiseksi.
Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi
31.12.2022 mennessä. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on
oltava lupa. (YSL 28 §, YSA 19 §)
Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia
säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä
noudatettava (YSL 56 §).
13. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46,
52, 53, 54, 55, 56, 90, 96, 97, 100, 101, 105 §
Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 18, 19, 23, 30, 37 §
Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 15, 19, 51, 52 §
Jäteasetus (1390/1993) 3, 5, 6, 22 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston asetus raskaan, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän
kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden
pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta
(1129/2001)
Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden
ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010)

14
14. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Hakijalta peritään ympäristöluvan käsittelymaksua Keski-Savon ympäristölautakunnan
6.5.2010 § 37 taksapäätöksen mukaisesti yhteensä 2 000 euroa.
15. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätös
Heinäveden Aluelämpö Oy,
Kermanrannantie 7
79700 HEINÄVESI
Jäljennös päätöksestä
Etelä-Savon ELY-keskus.
Ilmoitus päätöksestä
Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on tiedotettu lupahakemuksen vireilläolosta.
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä
Tieto päätöksestä julkaistaan Heinäveden kunnan ilmoitustaululla sekä Heinävesilehdessä.
16. MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitus
on toimitettava Keski-Savon ympäristölautakunnalle. Valitusosoitus on liitteenä.
KESKI-SAVON YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA
LIITTEET
Valitusosoitus Vaasan hallinto-oikeudelle

15
VALITUSOSOITUS KESKI-SAVON YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN PÄÄTÖKSEEN
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Vaasan hallinto-oikeuteen
kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antopäivästä antopäivää lukuun
ottamatta.
Päätös on annettu 7.12.2012.
Valitusoikeus on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea
sekä rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-,
terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja
jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan
sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset
ilmenevät, alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen
kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ja muulla asiassa yleistä etua
valvovalla viranomaisella.
Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava:
1) valittajan nimi ja osoite;
2) päätös, johon haetaan muutosta;
3) miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan
tehtäväksi;
4) vaatimuksen perustelut, elleivät ne ilmene siitä, mitä valittaja on
aikaisemmin asiassa esittänyt.
Valituskirjelmä on valittajan tai valittajan asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava ja
siinä on mainittava valittajan ja jos valittaja ei ole allekirjoittaja, myös allekirjoittajan
ammatti, asuinkunta ja postiosoite.
Valituskirjelmä on valittajan itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen annettava
taikka maksettuna postilähetyksenä tai lähetin välityksellä toimitettava päätöksen
tehneelle viranomaiselle.
Valituksen mukana tulee olla tämä päätös alkuperäisenä tai virallisesti oikeaksi todistettuna
jäljennöksenä tiedoksianto- tai saantitodistuksineen.
Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä
oikeudenkäyntimaksuna 90 €.
Päätöksen tehnyt viranomainen, jolle valituskirjelmä toimitetaan:
Keski-Savon ympäristölautakunta
PL 4
79101 LEPPÄVIRTA