Suomen Unima ry:n lehti - Unima.nu

10
Nukketeatteri 1/2011
Kansainvälistyminen on
ihmisten kohtaamista
Unohda pororomantiikka ja ole oma itsesi
Tee hyvä esitys! Lähde maailmalle! Tapaa ihmisiä! Ideoikaa yhdessä! Tavatkaa uudestaan! Periaatteessa kansainvälistyminen
on näin yksinkertaista, jos on uskominen Stoassa 18.3. pidettyyn seminaariin ”Suomalainen nukketeatteri
maailmankartalle”. Kansainvälistymisen askeleita pohtiva keskustelutilaisuus päätyi pohtimaan, mitä lopulta
on suomalainen nukketeatteri? Miten suomalainen nukketeatteri sijoittuu kansainvälisesti ja missä sen paikka on
nukketeatterin maailmankartalla? Ainakaan maailmalle ei väen väkisin tarvitse mennä porojen ja yöttömän yön
klisheiden varassa.
Suomen UNIMAn ja Nukketeatterikeskus Poijun
järjestämä seminaari kokosi muutaman
kymmentä keskustelijaa Näyteikkunan aattopäivänä.
Alustajina keskustelussa olivat
tutkija Katriina Andrianov, nukketeatteritaiteilija
Rene Baker (UK), nukketeatteritaiteilija
Ishmael Falke sekä tuottaja Jukka Hytti.
Keskustelua juonsi näyttelijä Satu Paavola.
Kansainvälisyys puhuttaa nukketeatteriväkeä,
sillä moni tuotanto reissaa jo nyt ympäri
maailmaa ja kansainväliset taiteilijat tekevät
yhteistyötä suomalaisten kanssa. Voisi
toisaalta sanoa myös, että kansainvälisyys on
aina kuulunut suomalaiseen nukketeatteriin.
Ensimmäisenä alustuksensa pitänyt tutkija
Katriina Andrianov aloitti pohtimalla, mitä
suomalainen nukketeatteri ylipäänsä on.
Hän arvioi, että hänen olisi helpompi määritellä,
mitä on australialainen
nukketeatteri kuin suomalainen
nukketeatteri. Erot sisältäpäin
näyttävät usein suuremmilta
kuin ne ulkopuolisen silmin
ovatkaan.
-Määrittelyt saattaisivat kuitenkin
olla australialaisten
mielestä liian kategorioituja.
-Kun puhutaan, mitä on suomalainen
nukketeatteri, pitää kysyä
myös mitä on suomalaisuus
ylipäätään.
Suomalainen nukketeatteri
on Andrianovin mielestä jo lähtökohdiltaan
kansainvälistä. Monet tekijät ovat syntyjään
ei-suomalaisia, ja tuovat suomalaiseen nukketeatterikulttuuriin
oman kulttuurinsa traditiot.
Andrianovin mielestä koko taidemuoto,
nukketeatteri, on muualta tullut.
-Väitteeni on, että Suomessa nukketeatteri
on tuontituote. Karhunpeijaiset eivät ole
nukketeatteria.
Kansainväliset vaikutteet, erityisesti venäläiset,
ovat selvästi näkyvissä suomalaisessa
nukketeatterikentässä. Esimerkiksi Turun
Taideakatemian sisältöön ja opetukseen on
tullut venäläistä traditiota luonnollisesti pitkäaikaisen
opettajan Anna Ivanova-Brashinskayan
kautta.
Vaihtoehtoa sanalle
nukketeatteri?
Englannin sana puppet aukeaa suurelle yleisölle
ja erottaa teatterinuken lelunukesta,
doll. Suomessa sanalle nukketeatteri koetetaan
toisinaan löytää kattavampi termi. Andrianov
itse on viehättynyt sanasta näyttämöanimointi,
mutta laajalti ymmärrettävää
termiä ei ole löytynyt.
-Suomessa sinnikkäästi opetetaan yleisölle,
että nukke voi olla mitä vain. Meille nukketeatterilaisille
asia on päivänselvä, mutta
uskon, että tulee menemään vielä pitkään,
Halu kansainvälisyyteen
tultava
luonnostaan
ennen kuin suuri yleisö ymmärtää asian kokonaisuudessaan.
Andrianov on seurannut, miten nukketeatterin
keinoja esiintyy runsaasti eri taiteenlajeissa,
sirkus ja tanssi etunenässä. Nukketeatterilaiset
saattavat joskus kritisoida
teatterissa nähtyä epäammattimaista nuken
käsittelyä tai animointia. Andrianovin mielestä
meidän olisi syytä hyväksyä, että täydellinen
animointi, elottoman herättäminen
elolliseksi, ei aina ole edes esityksen tavoite.
Suomalaiseen nukketeatterikenttään mahtuu
perinteistä ilmaisua ja uutta estetiikkaa.
Andrianov kaipaa suomalaiseen nukketeatteriin
enemmän Teatteria.
-Riittääkö kaunis ja hyvin tehty nukke hyvin
manipuloituna hyväksi esitykseksi. Minusta
ei riitä.
Hän provosoi nukketeatteriväkeä katsomaan
peiliin.
-Joskus esiintyy sitä, että nukketeatteriväki
väheksyy tai ylenkatsoo ammattitaidotonta
nuken käsittelyä esimerkiksi teatteriesityksissä.
Mutta toisaalta ei olla moksiskaan epäammattimaisesta
näyttelijäntyöstä nukketeatteriesityksissä.
Suomalaisten aika
olla antava osapuoli
Rene Baker työskentelee tällä hetkellä
opettajana Turun Taideakatemiassa.
Brittiläissyntyisellä, sittemmin
Espanjaan muuttaneella
taiteilijalla on pitkä suhde maahamme
ja suomalaiseen nukketeatteriin.
Hän on toiminut täällä
esiintyjänä ja opettajana ensimmäisen
kerran 90-luvun puolivälissä.
Bakerin arvion mukaan suomalainen
nukketeatterikenttä on
ollut jo vuosikymmeniä avoin ja
aktiivinen hankkimaan vaikutteita
ja oppia ulkomailta. Moni kansainvälinen
tähti ja teatteriseurue on tehnyt yhteistyötä
suomalaisten kanssa.
-Suomalaisten olisi aika sanoa, että ehkä
meillä olisi nyt jotain tarjottavaa muualle.
Tie kansainväliseen uraan on periaatteessa
selvä ja yksinkertainen: hyvät esitykset.
Ne puolestaan taas saavat katsojat kiinnostumaan,
mistä tekijä on kotoisin.
Mielikuvat syntyvät joskus pienistä osasista,
jotka muodostavat jonkunlaisen kokonaiskuvan.
Valmistautuessaan Suomen pestiinsä
Baker näki Jani Nuutisen soolosirkusesityksen,
jossa käytettiin esinemanipulaatiota.