29.03.2014 Views

Laps114_nettiin

Laps114_nettiin

Laps114_nettiin

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 1/2014<br />

LApsemme<br />

Rento loma<br />

kotona<br />

Leikki<br />

tuo ilon<br />

Viihtyisä<br />

ympäristö<br />

innostaa<br />

oppimaan<br />

Mitä vauva<br />

viestii?<br />

Näin lapsiperheet asuvat


© Disney/Pixar<br />

Tarjous!<br />

2 kk vain<br />

4,90 €<br />

(norm. 9,80 €)<br />

Satukirjasto<br />

toimii<br />

netissä ja<br />

iPadilla!<br />

100 satua sormen<br />

näpäytyksen päässä!<br />

● Laaja valikoima ääneen luettuja satuja<br />

● Joka toinen viikko uutta luettavaa ja katseltavaa 0-6 -vuotiaille lapsille<br />

● Puuhaa iPadissa: kirjojen lisäksi hauskoja hahmoesittelyjä ja pelejä<br />

● Voit ladata 5 kirjaa offline-tilaan iPadissasi<br />

www.satukirjasto.fi/tutustu


Pääkirjoitus<br />

14.2.2014<br />

Lapsuuden merkitystä ei voi liikaa korostaa<br />

I<br />

ltalenkillä jäin katsomaan, miten pienet luistelijat tapailivat ensimmäisiä liukujaan<br />

yhdessä isien ja äitien kanssa. Samalle jäälle mahtuivat hyvin isommat koululaiset<br />

omissa porukoissaan. Naurua, huutoja, mailojen klopsahduksia… Hyvä mieli tarttui<br />

ohikulkijaankin.<br />

Lasten hyvinvointi rakentuu arkisista asioista. Siitä, että perhe ehtii leikkiä, syödä yhdessä,<br />

nukkua tarpeeksi ja opetella uusia taitoja. Se, että on kavereita, merkitsee lapsen kasvaessa<br />

vuosi vuodelta enemmän. Ystävät ovat tärkeitä vanhemmillekin. Turvallinen ja kannustava<br />

koti, jossa on uskoa tulevaisuuteen, on hyvä lähtökohta elämälle.<br />

Hyvään lapsuuteen tarvitaan myös yhteiskunnan kaikille tarjoamia palveluja: neuvoloita,<br />

päiväkoteja, kouluja, terveyspalveluja sekä kirjastoja ja liikuntapaikkoja. Jos nämä<br />

peruspalvelut ovat kunnossa, ne pystyvät tasoittamaan hyvinvointieroja, jotka syntyvät<br />

vanhempien tulotasosta, ammattiasemasta ja taustasta. Pahoinvoinnilla ja syrjään jäämisellä<br />

on taipumus periytyä, mutta ketju voidaan myös katkaista.<br />

Lapsuuden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Se luo pohjan ihmisen toiminta- ja työkyvylle<br />

aikuisena. Mitä aikaisemmin lapset tarvitessaan saavat tukea, sitä tehokkaampaa<br />

apu on ja sitä vähemmän se maksaa. Siksi leikkauksia, jotka heikentävät kaikkien<br />

lasten hyvinvointia tukevia palveluja, on vaikea ymmärtää.<br />

Suomi, joka on kaikkein vaikeimpina aikoina asettanut lapset etusijalle ja sotien jälkeisten<br />

talousvaikeuksien keskellä rakentanut neuvolat, terveystalot ja lapsilisäjärjestelmän,<br />

on muuttunut maaksi, jossa lasten tarpeet jäävät viimeisiksi. Enää lastensairaalalle<br />

ei löydy rahoitusta, lapsilisiä tai äitiysavustusta ei pystytä pitämään ajan tasalla, eikä<br />

palveluja taata kaikkialla maassa.<br />

Jos päättäjät haluavat saada julkisen talouden jossakin vaiheessa kuntoon, he laittavat lasten<br />

ja nuorten hyvinvoinnin etusijalle. Se tosin vaatii kykyä nähdä pidemmälle kuin vaalikauden<br />

loppuun. Maaliskuun kehysriihessä hallitus voisi näyttää, että se kantaa vastuuta maan tulevaisuudesta<br />

ja tekee päätökset lasten hyvinvoinnin huomioiden.<br />

Liisa Partio, päätoimittaja<br />

Sisältö<br />

3 Pääkirjoitus<br />

4 Liitossa tapahtuu<br />

8 Omaan vai vuokralle?<br />

Asumisen tavat moninaistuvat<br />

15 Lasten asialla<br />

16 Sokeria vähemmän, kasviksia enemmän<br />

20 Mummu leikitään!<br />

Leikki tuo iloa ja voimaa<br />

22 Työtä perheen ehdoilla<br />

25 Isän kynästä<br />

28 Tämä on meidän paikka<br />

Viihtyisä ympäristö innostaa oppimaan<br />

33 Mitä mielessä?<br />

35 Lastenkulttuuri<br />

Kirjakko<br />

Kulttuurikierros<br />

38 Rento loma kotona<br />

42 Opetellaan vauvaa<br />

Mitä vauva viestittää?<br />

44 Poimitut<br />

47 Kirjoissa & kansissa<br />

48 Jäsensivut<br />

50 Sattuipa kerran MLL:ssa<br />

LAPSEMME<br />

Päätoimittaja Liisa Partio l Toimitussihteeri Sisko Kajama l Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen l Ulkoasu ja taitto Merja Lensu l Kansikuva Tomi Nuotsalo l<br />

Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola l Toimituksen osoite PL 141, 00531 Helsinki, p. 075 324 5571, lapsemme@mll.fi l<br />

Tilaukset ja osoitteen muutokset: www.mll.fi, p. 075 324 5545. Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun l Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2,<br />

00210 Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) 682 0400, jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) 682 0100, jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@bouser.fi.<br />

Lapsemme 2/2014 ilmestyy 16.5.2014 l Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L 0358-7908, ISSN 0358-7908, ISSN 2323-4946 l Paino Oy Scanweb Ab l<br />

Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 43. vuosikerta.<br />

Lapsemme 1/2014 3


Liitossa tapahtuu<br />

Jäsenet valmiita<br />

talkoisiin<br />

MLL kokosi loppuvuodesta jäsenten ajatuksia<br />

jäsenyydestä ja yhdistysten toiminnasta.<br />

l 56 % jäsenistä on liittynyt MLL:oon siksi,<br />

että haluaa tukea liiton työtä. Toiseksi tärkein<br />

(44 %) jäsenyyden syy oli se, että lasten<br />

ja lapsiperheiden asiat koettiin yhteiskunnallisesti<br />

tärkeiksi.<br />

l 78 % vastanneista olisi valmis toimimaan<br />

vapaaehtoistyössä satunnaisena talkoolaisena.<br />

Yhdistyksen hallituksessa työskentely<br />

kiinnosti 37 %:a ja joka neljättä lipaskerääjänä<br />

toimiminen.<br />

MLL:n jäsenkysely 2013.<br />

Kuva: Keksi/Suvi-Tuuli Kankaanpää<br />

Kiitos kaikille Hyvä joulumieli -keräykseen<br />

osallistuneille. Keräys tuotti yhteensä 1 307 142,45<br />

euroa. Hyvä joulumieli -keräyksen avulla 20 000<br />

vähävaraista lapsiperhettä sai 70 euron lahjakortin<br />

jouluruokien ostoon.<br />

Tue MLL:n työtä<br />

MLL:n jäsenillä on jäsenmaksun yhteydessä jälleen<br />

mahdollisuus tukea liiton työtä vapaaehtoisella<br />

tukimaksulla. 5 euron suuruisen tukimaksun voi<br />

ohjata kehitysyhteistyökohteeseemme Malawissa tai<br />

vanhemmuuden tukeen kotimaassa.<br />

EU:n investoitava lapsiin ja nuoriin<br />

MLL muistuttaa eurovaaliohjelmassaan, että Euroopan tulevaisuus<br />

riippuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tutustu MLL:n eurovaaliohjelmaan<br />

2014 osoitteessa www.mll.fi > kannanotot<br />

MLL:lla on facebookissa 15 000 tykkääjää.<br />

Liiton twiittejä seuraa 1 400 henkeä.<br />

MLL:ssa<br />

on 91 716<br />

jäsentä<br />

Ohjeita äideille 70 vuotta sitten<br />

”Asunnon täytyy olla helposti puhtaana pidettävä. Maalattu<br />

tai vernissattu tai linoleumilattia ovat ihanteellisia. Verhojen<br />

tulee olla lyhyet ja ilmavat. Ylen hienot verhot eivät<br />

kuulu kotiin, jossa on lapsia, olkoot nämä vaikka kuinka<br />

herttaisia. Älkää unohtako, että pikkulapsilla täytyy olla<br />

matala jakkara tai tuoli lepäämistä varten. On muuten suorastaan<br />

ihmeellistä, miten paljon jakkara merkitsee lapsukaiselle<br />

ja mihin kaikkeen sitä käytetään.”<br />

Lähde: Terveet lapset – kodin ilo<br />

ja kansan tulevaisuus. Leikki- ja<br />

kouluikäisten lasten terveyden hoidon<br />

opas äideille. Kenraali Mannerheimin<br />

Lastensuojeluliitto 1944.<br />

Pikkulapsella täytyy olla pieni jakkara.<br />

Mikä avuksi yksinäisyyteen?<br />

Nuorten yksinäisyys on yleistä, mutta kokemukset ja selviytymiskeinot<br />

eroavat toisistaan, kertoo verkkokysely, johon vastasi<br />

yli 900 iältään 12–33-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista.<br />

Monet nuoret pitävät yksin oloa myönteisenä ja voimaa antavana,<br />

sen sijaan yksinäisyys koetaan lähes poikkeuksetta musertavana.<br />

Pahimmillaan yksinäisyyden nähdään johtavan itsetuhoon.<br />

Nuorilla on monia keinoja lievittää yksinäisyyttään. Yleisimmät<br />

keinot ovat netti ja sosiaalinen media sekä musiikin kuuntelu.<br />

Uuden ystävän, kaverin tai seurustelukumppanin löytyminen on<br />

hyvin tärkeä väylä pois yksinäisyydestä. Lisäksi unelmat muutoksesta<br />

kantavat ja antavat voimaa.<br />

70 prosenttia Mitä mieltä yksinäisyydestä? -kyselyyn vastanneista<br />

koki, että nuorten yksinäisyyteen puututaan liian vähän.<br />

Etenkin tytöt haluavat kertoa yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista.<br />

Kysely liittyi MLL:n, SPR:n, kirkon ja Suomen Mielenterveysseuran<br />

Yhteisvastuu nuoresta -hankkeeseen, jossa torjutaan yksinäisyyttä<br />

kummi- ja tukioppilastoiminnan, ystävätoiminnan ja<br />

vertaistukiryhmien avulla.<br />

4 Lapsemme 1/2014


Liitossa tapahtuu<br />

Pääsihteerin pohdintoja…<br />

Kuva: MLL:n arkisto<br />

Kevätilo-keräykseen voi tänä vuonna osallistua<br />

myös virtuaalisesti. Lahjoitus on helppo antaa<br />

paikallisyhdistyksen nettisivuilla virtuaalilippaaseen.<br />

Tarvitset vain verkkopankkitunnukset ja olet<br />

mukana auttamassa. Jos oma yhdistyksesi ei ole<br />

mukana keräyksessä, klikkaa piirin sivuille ja lahjoita<br />

alueelliselle työlle.<br />

Tule kerääjäksi<br />

Kevätilo-keräyksemme käynnistyy<br />

jälleen huhtikuussa. Kuuden<br />

viikon ajan yhdistykset ja piirit<br />

keräävät varoja paikalliselle työlle<br />

lasten, nuorten ja perheiden<br />

hyväksi.<br />

Yhdistykset tarvitsevat runsaasti<br />

talkoolaisia keräyksen toteuttamiseen.<br />

Ilmoittaudu mukaan<br />

oman yhdistyksesi keräysvastaavalle.<br />

Yhteystiedot löydät osoitteesta<br />

www.mll.fi/paikallisyhdistykset<br />

Tutkimussäätiö jakoi apurahat<br />

MLL:n tutkimussäätiö myönsi täksi vuodeksi yhteensä 57 000<br />

euroa seuraaviin tutkimuksiin:<br />

KM, opettaja Liisa Ahonen: Haastavat kasvatustilanteet päiväkodin<br />

kontekstissa<br />

LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jaana Alakortes: Varhaisten<br />

psyykkisten ongelmien tunnistaminen ja esiintyminen<br />

pohjoissuomalaisilla pojilla ja tytöillä<br />

Erityissuunnittelija Jenni Helenius: Alaikäisten lasten vanhemmuuteen<br />

liittyviä merkityksiä alkoholikasvatuksen kontekstissa<br />

YTM Aku Kallio: Emootiot ja perheen vuorovaikutus television<br />

katselun yhteydessä<br />

KM Mervi Kaukko: Yksin maahan tulleiden lasten hyvinvointi<br />

ja osallisuus turvapaikkaprosessin aikana<br />

YTM, perhetutkija Heidi Rautio: Varhaisen tuen perhetyö pikkulapsiperheiden<br />

hyvinvoinnin edistäjänä.<br />

…jaetuista<br />

ilon hetkistä<br />

Uusimpien tutkimusten mukaan<br />

vanhemman ja lapsen jakama<br />

huomio ja yhteinen ilo ovat keskeisiä<br />

lapsen kehitystä tukevia ja<br />

suojaavia elementtejä. Lapsi tarvitsee siis sitä, että hänestä<br />

iloitaan ja että iloitaan yhdessä hänen kanssaan.<br />

Lapsi tarvitsee sitä, että joku on kiinnostunut siitä, mihin<br />

hän huomionsa kiinnittää. Kun lapsi osoittaa lentävää<br />

varista, vanhempi seuraa katseellaan, mikä lasta<br />

kiinnostaa – ja tarjoaa vastauksen: se on varis! Varis sanoo<br />

kraa, kraa. Ja sekös lasta naurattaa – kraa, kraa! Siitä<br />

riittää yhteistä iloa koko aamupäiväksi.<br />

Yhteinen, myös tunnetasolla jaettu hetki ilmaisee<br />

yhdessäolon kultaisia sääntöjä, jotka näyttäisivät olevan<br />

yleisinhimillisiä: kun toinen hymyilee, vastataan<br />

hymyyn, kun toinen kysyy, vastataan kysymykseen. Ja<br />

kun toinen itkee tai tarvitsee lohdutusta, toisen syli ja<br />

mieli on valmis vastaanottamaan, lohduttamaan, myötäelämään.<br />

Ilmaistujen tunteiden avulla lapsi hakee yhteyttä<br />

toiseen ja tunnustusta toiselta. Jos pyrkimyksiin<br />

ei vastata, rikotaan yhdessäolon sääntöjä. Lapsi kokee<br />

tulleensa torjutuksi.<br />

Tutkimusten mukaan vauva tuntee ”moraalisia tunteita”,<br />

kuten ylpeyttä ja häpeää, jo ensimmäisen elinvuotensa<br />

aikana. Maailmankuulu vauvan ja vanhemman<br />

välisen vuorovaikutuksen tutkija Colwyn Threvarten<br />

toteaakin, että vauvalla on ilmeisesti syntymästään<br />

saakka kyky aistia, miltä hänen tekonsa ja tunteensa<br />

näyttävät toisen silmissä. Tästä ominaisuudesta kehittyy<br />

myös leikki ja huumori: lastenlaulut ja lorut perustuvat<br />

yllätyksiin ja leikillisyyteen. Jo kahdeksankuinen<br />

vauva, jonka kanssa on leikitty, voi olla taitava humoristi,<br />

joka osaa matkia toisia ja pelleillä innostuneen yleisön<br />

edessä.<br />

Ja mikä parasta: yhteisistä ilon hetkistä kasvaa yhteinen<br />

kiintymys ja luottamus tulevaan. Luulenkin, ettei<br />

Suomi tarvitse lisää kriisitietoisuutta, vaan Suomi tarvitsee<br />

lisää iloa ja leikkiä.<br />

Mirjam Kalland<br />

Lasten ja nuorten chat uudistui<br />

MLL:n Lasten ja nuorten chat palvelee nyt Irc-Gallerian<br />

sijasta MLL:n Nuortennetissä. Lapsi tai nuori voi<br />

chattailla kahden kesken ja luottamuksellisesti aikuisen<br />

päivystäjän kanssa maanantaista torstaihin kello 17–20.<br />

Lapsemme 1/2014 5


Liitossa tapahtuu<br />

Vapaaehtoistyö vahvistuu<br />

MLL:n vapaaehtoistoimintaan on kehitetty ohjausmalli,<br />

jolla tuetaan paikallisyhdistysten vapaaehtoisia organisoimaan<br />

ja toteuttamaan lapsille ja perheille suunnattua<br />

toimintaa. Malli syntyi RAY:n rahoittaman viisivuotisen<br />

Vapaaehtoistoiminnan ohjaushankkeen tuloksena.<br />

Mallia pilotoitiin Hämeen, Järvi-Suomen, Lapin,<br />

Pohjois-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-<br />

Suomen piireissä yhteensä 133 yhdistyksen alueella ja<br />

se otetaan käyttöön koko maassa.<br />

Hankkeen tuloksena<br />

l paikallinen vapaaehtoinen lapsi- ja perhetoiminta<br />

lisääntyi<br />

l vapaaehtoisten määrä, motivaatio ja toiminnan ilo<br />

lisääntyivät, samoin seudullinen yhteistyö ja verkostoituminen<br />

l kumppanuus paikallisyhdistysten, piirien ja kuntien välillä<br />

kasvoi ja perustui yhdessä laadituille tavoitteille ja strategioille<br />

l kunnat pitivät MLL:n ehkäisevää työtä ja sen ammatillista<br />

ohjausta merkityksellisenä ja myönsivät sille rahoitusta<br />

l vapaaehtoistoimintaa ohjaavien työntekijöiden ammatillinen<br />

osaaminen vahvistui ja kehittyi valtakunnallisesti yhtenäisemmäksi.<br />

Vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjaajan<br />

työnkuva jäsentyi.<br />

Hankkeen kehittämä ohjausmalli otetaan käyttöön koko<br />

maassa.<br />

MLL:n vapaaehtoiset ansaitsevat tärkeälle työlleen tuen ja<br />

kannustuksen. Kunnat puolestaan tarvitsevat kumppaneita<br />

perhekeskustoimintaan. Perhekeskustoiminnan ammatillisen<br />

ohjauksen avulla paikallinen vapaaehtoistoiminta ja sitä kautta<br />

lasten ja perheiden hyvinvointi vahvistuvat.<br />

Kuva: Matti Matikainen<br />

Järjestä Hyvällä<br />

mallilla -foorumi<br />

MLL:n yhdistyksissä syntyy jatkuvasti<br />

uusia toimintamuotoja. Viime<br />

vuoden aikana hyviä ideoita<br />

on jaettu, arvioitu ja kiteytetty lähes<br />

30 Hyvällä mallilla -foorumissa<br />

eri puolilla Suomea. Mikä tahansa<br />

yhdistys voi järjestää foorumin.<br />

Äskettäin julkaistussa Hyvällä<br />

mallilla -oppaassa on ohjeet ja välineet<br />

foorumin toteuttamiseen. Yhdistykset voivat tilata<br />

opasta postimaksun hinnalla MLL:n verkkokaupasta<br />

www.mll.fi/kauppa. Se on myös ladattavissa MLL:n<br />

verkkosivuilta www.mll.fi/julkaisut.<br />

Muistathan,<br />

Vanhempainpuhelimeen ja<br />

Vanhempainnetin kirjepalveluun<br />

voi ottaa yhteyttä nimettömästi ja<br />

luottamuksellisesti missä tahansa<br />

vanhemmuuteen liittyvässä asiassa.<br />

Marskin muksut avasi ovensa<br />

Uudenmaan piiri on avannut lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden<br />

second hand -myymälän Helsingin Töölössä, Topeliuksenkatu<br />

19:ssä. Liikkeeseen voi lahjoittaa myytäväksi hyväkuntoisia lastenvaatteita<br />

ja -tarvikkeita. Myymälän tuotto käytetään<br />

Uudenmaan piirin työhön lapsiperheiden hyväksi.<br />

Vanhempainpuhelin ja -netti<br />

p. 0600 12277 (0,08 e/min+pvm/mpm)<br />

ma 10–13 ja 17–20, ti 10–13 ja 17–20<br />

ke 10–13, to 14–20<br />

www.mll.fi/vanhempainnetti<br />

Kuva: MLL:n Uudenmaan piiri<br />

Kaipaatko<br />

piirien yhteystietoja?<br />

Katso<br />

www.mll.fi<br />

6 Lapsemme 1/2014


Liitossa tapahtuu<br />

Liittokokous käsittelee muun muassa kolmivuotissuunnitelman.<br />

Tarvittaessa äänestetään kuten Oulun liittokokouksessa 2011.<br />

Liittokokous 13.–14.6. 2013<br />

Marina Palacessa Turussa.<br />

Kuva: Mikko Törmänen<br />

Vuoden tärkein kokous<br />

Ensi kesänä kokoonnutaan<br />

Turkuun sopimaan liiton yhteisistä<br />

tavoitteista ja toiminnasta<br />

vuoteen 2024 saakka.<br />

Liittokokous on MLL:n ylin päättävä elin.<br />

Kokouksessa paikallisyhdistysten ja piirien<br />

edustajat päättävät siitä, mitkä asiat<br />

MLL:n työssä tulevina vuosina painottuvat<br />

ja ketkä liittoa johtavat.<br />

Liittokokous valitsee liittovaltuuston<br />

jäsenet ja -hallituksen puheenjohtajat,<br />

hyväksyy päivitetyn Suunta-asiakirjan<br />

ja kolmivuotissuunnitelman vuosille<br />

2015–17.<br />

Kolmen vuoden välein järjestettävässä<br />

liittokokouksessa kuullaan raportti myös<br />

siitä, miten edellinen kolmivuotissuunnitelma<br />

on toteutunut ja käsitellään kokoukselle<br />

tehdyt aloitteet.<br />

Jokaisella yhdistyksellä ja piirillä on<br />

osallistumis- ja äänioikeus. Yhdistykset<br />

ja piirit nimeävät kokoukseen virallisen<br />

kokousedustajan, joka osallistuu äänestyksiin<br />

ja käyttää tarvittaessa puheenvuoroja.<br />

Hänen lisäkseen yhdistyksestä<br />

voi osallistua kokoukseen muita henkilöitä.<br />

Uuteen suuntaan?<br />

Suunta 2024:n eli MLL:n strategian<br />

valmistelu alkoi jo syksyllä 2012 puheenjohtajapäivillä.<br />

Sen jälkeen sitä on<br />

työstetty yli 20 työpajassa eri puolilla<br />

Suomea. Luonnos tulee Yhdistys<strong>nettiin</strong><br />

luottamushenkilöiden kommentoitavaksi<br />

lähiviikkoina.<br />

Suunta-työpajojen keskusteluissa<br />

tärkeinä teemoina ovat nousseet esiin<br />

muun muassa kaikkien perheiden tavoittaminen<br />

ja tukeminen, yhteistyön<br />

kehittäminen kuntien, koulujen ja neuvoloiden<br />

kanssa, isompien lasten ja nuorten<br />

huomioiminen, paikallisiin tarpeisiin<br />

vastaaminen ja liiton sisäisen yhteistyön<br />

vahvistaminen.<br />

Yhteinen retki<br />

– Järvi-Suomessa liittokokousmatka on<br />

yhteinen retki, jota suunnitellaan pitkään<br />

ja jota nyt jo odotetaan. Suunnittelu<br />

alkaa siitä, että mietitään yhdistystapaamisissa,<br />

millainen merkitys kokouksella<br />

on ja miten sen kautta voi vaikuttaa, kertoo<br />

piirin järjestöpäällikkö Mirja Lavonen-Niinistö.<br />

– Samalla se on kesäretki, jota varten<br />

meillä on ollut tapana varata linja-auto.<br />

Se tulee edullisemmaksi kuin muut kyydit<br />

ja lisäksi bussimatkan aikana on helppo<br />

vaihtaa kuulumiset ja tutustua uusiin<br />

ihmisiin. Yhteisellä matkalla syntyy sellaista<br />

yhteenkuuluvuutta ja iloa, joka<br />

kantaa pitkään. Matkan varrella voidaan<br />

poiketa jossakin mielenkiintoisessa kohteessa,<br />

ja retkeen kuuluu tietysti myös<br />

eväät, ne perinteiset rukiiset eväsleivät<br />

Turun Taidemuseo<br />

ja karssut.<br />

Kokouspäivän ohjelma on tiivis, mutta<br />

myös sen lomassa ehtii tutustua muihin<br />

MLL-aktiiveihin ja jakaa kokemuksia<br />

vapaaehtoistyöstä. Kokouspalautteiden<br />

mukaan yhdessäolo ja illanvietto ovat<br />

olleet niin virkistäviä ja innostavia kokemuksia,<br />

että jo ne riittävät syyksi osallistua.<br />

l<br />

Tarkemmat tiedot kokouksesta<br />

löydät Yhdistysnetistä www.mll.fi/<br />

yhdistysnetti<br />

Kuva: Turun kaupunki<br />

Lapsemme 1/2014 7


Tiina Kirkas Kuvat Matti Matikainen<br />

Lehtikuva, Habita Oy, Huoneistoketju Oy<br />

Lapsiperheet asuvat enimmäkseen<br />

joko omassa<br />

pientalossa tai vuokralla<br />

kerrostalossa. Perheet ja<br />

asumisen tavat kuitenkin<br />

moninaistuvat.<br />

Omaan vai vuokralle?<br />

S<br />

uomalainen asuu mieluiten<br />

omakotitalossa<br />

järven rannalla ja keskellä<br />

kaupunkia.<br />

Tilastojen perusteella<br />

vanha sanonta näyttäisi<br />

edelleen pätevän. Lapsiperheistä reilu<br />

puolet asuu omassa pientalossa ja vain<br />

neljännes kerrostalohuoneistossa, vaikka<br />

lapsiperheiden enemmistö elää kaupungissa<br />

tai sen liepeillä.<br />

Kyselytutkimuksissa perheet arvostavat<br />

rauhaa, luontoa, palveluita ja hyviä<br />

liikenneyhteyksiä. Lasten kannalta tärkeintä<br />

on asuinympäristön turvallisuus.<br />

Pientaloalueilla nautitaan erityisesti<br />

omasta pihasta, kaupunkien kerrostaloissa<br />

taas asumisen vaivattomuudesta.<br />

Tutkimuksissa yhä useampi suomalainen<br />

ilmoittaa halunsa asua joko kokonaan<br />

maaseudulla tai sitten kaupungin<br />

ytimessä. Vastaava ilmiö on tuttu muualta<br />

maailmasta.<br />

Suomalaisten lapsiperheiden asumismieltymykset<br />

ovat moninaistuneet<br />

ja yksilöllistyneet, yhdyskuntasuunnittelun<br />

tutkija Johanna Lilius Aalto-yliopistosta<br />

sanoo.<br />

– Luonnonrauhan sijasta vanhemmat<br />

saattavat arvostaa urbaania elämäntapaa<br />

ja mahdollisuutta viettää aikaa lasten<br />

kanssa. Se onnistuu, kun työpaikka<br />

on lähellä kotia.<br />

Kaupunkia ei mielletä entiseen tapaan<br />

yksioikoisen ankeaksi ja turvattomaksi<br />

kasvuympäristöksi lapselle. Varsinkin<br />

isommalle lapselle se mahdollistaa omatoimisen<br />

liikkumisen julkisilla liikennevälineillä<br />

niin kouluun kuin harrastuksiinkin.<br />

Myös perheet ovat muuttuneet. Nykyään<br />

joka viidennessä lapsiperheessä<br />

asuu yksinhuoltaja lapsineen. Vastaavasti<br />

monessa yhden hengen taloudessa<br />

8 Lapsemme 1/2014 Lapsemme 1/2014 9


Uusi koti, jossa on<br />

tilaa ja josta on lyhyt<br />

matka töihin, on monen<br />

lapsiperheen haaveena.<br />

asuu etäisä tai -äiti, joka vuorollaan vastaa<br />

toisen vanhemman kotiin tilastoiduista<br />

lapsistaan.<br />

Oma koti velaksi<br />

Osa perheistä pysyy samalla paikkakunnalla<br />

läpi elämän, kun taas osa muuttaa<br />

tiuhaan vanhempien työn ja entistä<br />

isomman asunnon perässä.<br />

Toiveiden ja sattumankin ohella asuinpaikan<br />

valintaan vaikuttavat asuinalueen<br />

maine, sukulaisverkoston läheisyys<br />

ja esimerkiksi muiden lapsiperheiden<br />

määrä.<br />

Raha ratkaisee ennen kaikkea sen,<br />

omistaako perhe kotinsa vai asuuko se<br />

vuokralla. Suomessa 75 prosenttia lapsiperheistä<br />

asuu omistusasunnossa ja<br />

21 prosenttia vuokralla. Neljä prosenttia<br />

asuu asumisoikeusasunnossa.<br />

Omistusasunnon hankkimista helpottavat<br />

vanhempien säännölliset tulot,<br />

mahdollinen perintö ja hyvät pankkisuhteet.<br />

Tällä hetkellä asuntolainojen maksuaika<br />

on pitkä ja korko matala, mikä entisestään<br />

kannustaa oman asunnon ostamiseen.<br />

Asuntolainojen korot voi myös<br />

vähentää valtionverotuksessa.<br />

Monelle lapsiperheelle oma koti on sijoitus<br />

kiinteään omaisuuteen, jonka arvonnousuun<br />

on voinut luottaa ainakin<br />

pääkaupunkiseudulla.<br />

10 Lapsemme 1/2014<br />

Suurella pankkilainalla hankittuun<br />

omistusasuntoon liittyy kuitenkin riskinsä.<br />

Ekonomisti Sami Pakarinen Pellervon<br />

taloustutkimuksesta ennakoikin,<br />

että seuraavan viiden vuoden aikana talous<br />

todennäköisesti taas kasvaa, mikä<br />

nostaa korkotasoa.<br />

– Se tarkoittaa, että jossain vaiheessa<br />

omistusasujien velanhoitomenot nousevat<br />

tämän hetken ennätysalhaiselta tasolta.<br />

Eniten koronnousu tuntuu lapsiperheissä,<br />

joilla on tyypillisesti enemmän<br />

velkaa kuin muilla kotitalouksilla,<br />

Pakarinen sanoo.<br />

Väliaikaisesti vuokralla?<br />

Kaikille perheille omistusasuminen ei<br />

ole vaihtoehto. Esimerkiksi pienituloisen<br />

yksinhuoltajan on vaikea saada lainaa.<br />

Puolet yksinhuoltajista ja ulkomaalaistaustaisista<br />

perheistä asuu vuokralla.<br />

Enemmistö heistä asuu valtion tukemissa<br />

vuokra-asunnoissa, joihin asukkaat<br />

valitaan sosiaalisin perustein. Vuokrataloissa<br />

asuu myös opiskelijoita, eläkeläisiä<br />

ja pienituloisia perheitä.<br />

Vastaavasti lähes kaikki valtion yleisen<br />

asumistuen saajista asuu vuokraasunnossa.<br />

– Suomessa vuokra-asuminen mielletäänkin<br />

väliaikaiseksi ratkaisuksi, josta<br />

tilaisuuden tullen pyritään omaan asuntoon,<br />

sanoo yhdyskuntasuunnittelun tutkija<br />

Sari Puustinen Aalto-yliopistosta.<br />

– Omistusasumisesta on vuosien aikana<br />

muodostunut yhteiskunnallisen pärjäämisen<br />

mittari. Omistusasujat myös<br />

hyötyvät omistusasumisestaan verotuk-


Omistusasunto ei aina<br />

ole vaihtoehto.<br />

Muu<br />

1 %<br />

Asumisoikeusasunnossa<br />

4 %<br />

Kerrostalossa<br />

25 %<br />

Rivi- tai<br />

ketjutalossa<br />

15 %<br />

Omakotitalossa<br />

59 %<br />

Vuokraasunnossa<br />

21 %<br />

Omistusasunnossa<br />

75 %<br />

sen ja asuntojen arvonnousun ansiosta.<br />

Suomessa ei ole ollut poliittista tahtoa<br />

tukea vuokra-asumista.<br />

Toisin on esimerkiksi Saksassa, jossa<br />

on tarjolla edullisia vuokra-asuntoja<br />

myös vapailla markkinoilla. Maan asuntokannasta<br />

60 prosenttia on vuokraasuntoja,<br />

kun Suomessa vastaava luku<br />

on 30.<br />

– Saksassa vuokra-asuminen ei myöskään<br />

leimaa sosiaalisesti, Puustinen kertoo.<br />

Toinen vuokra-asumista suosiva maa<br />

on Ruotsi. Siellä kunnallisen vuokraasunnon<br />

saa kuka tahansa ilman viranomaisen<br />

tarveharkintaa, päinvastoin<br />

kuin Suomessa.<br />

– Ruotsissa on myös luotu erilaisia<br />

asumisoikeusasumisen muotoja. Käytännössä<br />

vain omakotitalossa asuvat<br />

omistavat asuntonsa.<br />

Suomessa on kuitenkin onnistuttu<br />

Ruotsia paremmin estämään asuinalueiden<br />

eriytyminen pelkiksi omistustai<br />

vuokrataloyhteisöiksi. Helsingissä<br />

on uusille alueille 1970-luvulta lähtien<br />

kaavoitettu tietyin osuuksin vuokra- ja<br />

omistusasuntoja sekä nykyisin asumisoikeusasuntoja.<br />

Näin on pyritty ehkäisemään sosiaalisten<br />

ongelmien keskittymistä vain joillekin<br />

alueille.<br />

– Vielä se on toiminut, mutta valmiiden<br />

asuinalueiden muuttoliikkeeseen<br />

viranomaiset eivät voi vaikuttaa, Puustinen<br />

sanoo.<br />

Työtä on, asuntoja ei<br />

Monen lapsiperheen tilanne on nyky-<br />

Suomessa nurinkurinen. Suurimmassa<br />

osassa maata luonto on lähellä ja omakotitalossa<br />

eläminen edullista. Lapsilla on<br />

myös tilaa, ja sukulaiset löytyvät läheltä.<br />

Työstä ja toimeentulosta on kuitenkin<br />

puutetta, mikä pakottaa perheet etsimään<br />

elantoa kasvukeskuksista, usein<br />

Helsingin ympäristöstä.<br />

Pääkaupungissa on työtä, mutta tekijöille<br />

ei riitä asuntoja. Suomessa asuntopula<br />

keskittyykin Helsinkiin ja sen lähikuntiin.<br />

Asuntopulan lisäksi ongelmana on<br />

asumisen kalleus, sillä edullisia vuokraasuntoja<br />

on niukalti. Helsingin pienet<br />

asunnot ovat myös kysyttyjä sijoituskohteita,<br />

joita vuokrataan vapailla markkinoilla<br />

kovaan hintaan.<br />

Omakotiasujista 96 % omisti kotinsa.<br />

Vuokra-asujista 58 % asui valtion tukemissa<br />

vuokra-asunnoissa.<br />

Lähde: Lapsiperheiden asuminen vuonna 2012.<br />

Tilastokeskus 2013<br />

Asuntojen neliöhinnat ovat niin ikään<br />

reilusti korkeammat kuin muualla Suomessa.<br />

Siksi taantuvassa taajamassa sijaitsevan<br />

omakotitalon myyntihinnalla<br />

ei osteta Helsingistä edes yksiötä, saati<br />

lapsiperheelle sopivaa tila-asuntoa.<br />

Suomalainen lapsiperhe 2012<br />

l Vuonna 2012 Suomessa oli 578 409<br />

lapsiperhettä, joissa asui tilastointihetkellä<br />

vähintään yksi alle 18-vuotias<br />

lapsi.<br />

l Joka kolmas lapsiperhe asui ahtaasti<br />

eli jokaiselle perheenjäsenelle<br />

ei riittänyt omaa huonetta, kun makuuhuoneiden<br />

lisäksi lukuun lasketaan<br />

olohuone. Puolet ahtaasti asuvista<br />

lapsiperheistä asui omakotitalossa.<br />

Lähde: Tilastokeskus 2013<br />

Lapsemme 1/2014 11


Suomalainen<br />

asuntopolitiikka suosii<br />

omistusasumista.<br />

Monet pääkaupungin palveluammattilaiset<br />

asuvatkin kehyskunnissa ja matkustavat<br />

päivittäin kodin ja työpaikan<br />

väliä. Heidän lapsilleen se tarkoittaa pitkiä<br />

päiväkotipäiviä ja mahdollisesti yksinäisiä<br />

iltapäiviä koulun jälkeen.<br />

Toisaalta yhä useammat helsinkiläiset<br />

lapsiperheet tinkivät asumisväljyydestään<br />

ja jäävät asumaan kantakaupunkiin.<br />

Tilastoissa se näkyy alle seitsemänvuotiaiden<br />

lasten vähentyneenä poismuuttona<br />

kantakaupungista kehyskuntiin.<br />

Veronmaksajista kilpaillaan<br />

Asuntotilanne helpottuisi, jos työtä pystyttäisiin<br />

luomaan myös pääkaupungin<br />

ulkopuolelle.<br />

Samaan aikaan pääkaupunkiseudulle<br />

on rakennettava lisää asuntoja niin yksin-<br />

ja kaksinasujille kuin lapsiperheillekin.<br />

Helsingissä rakennuskelpoinen<br />

tonttimaa on kuitenkin vähissä, ja rakentamaton<br />

maaperä vaatii kallista työstämistä.<br />

Se taas nostaa rakentamisen ja siten<br />

asumisen kustannuksia.<br />

Vuokra-asuntojen rakentamista haittaa<br />

myös pääkaupunkiseudun kuntien<br />

keskinäinen kilpailu hyvistä veronmaksajista.<br />

Omalle alueelleen kunnat mielivät<br />

varakkaita omistusasujia. Koska kaavoittaminen<br />

on kuntien päätäntävallassa,<br />

valtio voi vain kannustaa niitä lisäämään<br />

ja monipuolistamaan omaa asuntotuotantoaan.<br />

Tutkija Sari Puustinen perää niin päättäjiltä<br />

kuin myös rakennusliikkeiltä kokonaisnäkemystä<br />

ja yhteistoimintaa.<br />

Samalla hän huomauttaa, että Suomessa<br />

asuminen on kaikesta huolimatta hyvällä<br />

mallilla.<br />

– Meillä asuinympäristö on puhdasta,<br />

turvallista ja hyvin järjestäytynyttä, hän<br />

sanoo. l<br />

Lähteet mm.: Tilastokeskuksen Asuntokanta 2012,<br />

Perheet 2012, Tulonjakotilasto 2011<br />

Suomalaisten asumismieltymykset. Asukasbarometri<br />

2010. Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus.<br />

Yliaktuaari Topias Pyykkönen, Tilastokeskus<br />

Ylitarkastaja Arto Raatikainen,<br />

Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön<br />

osasto Kansanedustaja ja Helsingin<br />

kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara<br />

Omasta talosta omaan asuntoon<br />

Suomessa omistusasuminen vakiintui tietoiseksi politiikaksi 1900-luvun<br />

alun poliittisesti levottomina aikoina. Tuolloin porvaristo alkoi huolestua<br />

työväestön kapinamielialasta ja moraalista tehdaspaikkakuntien vuokrakasarmeissa.<br />

Se halusi asuttaa työväen omakotitaloihin luonnon keskelle,<br />

kertoo tutkija Sari Puustinen Aalto-yliopistosta.<br />

– Ajateltiin, että yhteiskunnalliset olot rauhoittuvat, kun työväki sitoutuu<br />

oman talon rakentamiseen ja puutarhan hoitamiseen poliittisen toiminnan<br />

sijasta.<br />

Mallia työväestön omakotiasumiseen haettiin ulkomaisista ihanteista, kuten<br />

puutarhakaupunkiaatteesta ja omakotiliikkeestä. Ne korostivat luonnonläheisyyttä<br />

ja puhdasta asuinympäristöä.<br />

Suomessa myös työväenliike kannusti jäseniään rakentamaan oman talon,<br />

koska se tarjosi työläisperheille edes jonkinlaista turvaa köyhyydeltä. Ruotsissa<br />

ja Saksassa työväenliikkeet sitä vastoin vieroksuivat omistamista ja<br />

edistivät vuokra-asumista.<br />

– Raittiusliike taas uskoi, että oman kodin ylläpito tekee ihmisestä kunnollisen,<br />

Puustinen kertoo.<br />

Jälleenrakennuksen aikana 1940-luvun lopussa omakotitalojen rakentaminen<br />

kiihtyi entisestään.<br />

Valtion ja yksityisten maita jaettiin 400 000 evakolle, jotka olivat joutuneet<br />

lähtemään Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta. Heistä monet ryhtyivät<br />

rakentamaan kotia metsän tai pellon keskelle. Samoin tekivät rintamamiehet<br />

ja sotalesket perheineen.<br />

Talonrakentamista helpottivat yksinkertaiset tyyppipiirustukset. Vuonna<br />

1949 perustettu Asuntorakennustuotannon valtuuskunta Arava myönsi halpakorkoisia<br />

lainoja myös perheille. Puisia ja harjakattoisia rintamiestaloja<br />

nousi maaseudun lisäksi kaupunkien laitamille.<br />

Rintamamiestalot jatkoivat 1900-luvun alun luonnonläheisen ja perhekeskeisen<br />

omakotiasumisen ihannetta. Sama eetos toistui 1950-luvulla käynnistyneessä<br />

lähiöiden kerrostalorakentamisessa. Kaupunkisuunnittelijoiden<br />

malleissa avarat lähiömaisemat tarjosivat lapsiperheille terveellisen<br />

vaihtoehdon kaupunkikeskustojen ankeudelle.<br />

Kaupungeissa omistusasumista edisti asunto-osakeyhtiöiden yleistyminen.<br />

Myös asuntosäästäminen lisääntyi, ja yhä useampi suomalainen perhe kykeni<br />

hankkimaan oman asunnon. Lainan korko oli kiinteä ja takaisinmaksuaika<br />

muutama vuosi. Velasta selviytymistä helpottivat asuntolainojen korkojen<br />

verovähennysoikeus ja 1970-luvun korkea inflaatio.<br />

Samaan aikaan vuokra-asuminen väheni kaupungeissa. Viimeistään 1990-luvun<br />

laman jälkeen suurin osa yrityksistä ja työnantajista luopui asuinkiinteistöistään,<br />

mikä vähensi vuokra- ja työsuhdeasuntojen määrää merkittävästi.<br />

l<br />

Lähde mm.: Kirsti Saarikangas. Rakennetun ympäristön muutos ja asumisen mullistus.<br />

Teoksessa Suomalaisen arjen suuri tarina. (Toim.) Kai Häggman, Pirjo Makkola, Markku<br />

Kuisma, Panu Pulma. WSOY, 2010.<br />

12 Lapsemme 1/2014


Osallistu<br />

Kevätilo-keräykseen<br />

lasten hyväksi<br />

Kuva: Kristiina Kontoniemi<br />

Keräyksen tuotto käytetään MLL:n toimintaan esimerkiksi perhekahvilan<br />

ylläpitoon, kerhojen, retkien, leirien ja tapahtumien järjestämiseen tai<br />

nuorisotyöhön.<br />

Lue lisää www.mll.fi/kevatilo<br />

Keräyslupa POHA nro 2020/2012/3932


Lasten asialla<br />

Esa Iivonen<br />

asiantuntijalakimies,<br />

vaikuttamis- ja strategiatyö<br />

Miten lasten oikeudet<br />

toteutuvat Suomessa?<br />

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää marraskuussa<br />

25 vuotta. YK:n yleiskokous hyväksyi<br />

sopimuksen 20.11.1989. Lapsen oikeuksien sopimus<br />

ei ole hyvän tahdon julistus vaan oikeudellisesti<br />

velvoittava ihmisoikeussopimus. Suomessa<br />

se on ollut voimassa vuodesta 1991 lähtien.<br />

Lapsen oikeuksien sopimusta on vuonna<br />

2000 täydennetty kahdella valinnaisella pöytäkirjalla,<br />

jotka koskevat lasten osallistumista<br />

aseellisiin selkkauksiin sekä lasten myyntiä,<br />

lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa. Suomi<br />

on omalta osaltaan saattanut nämä pöytäkirjat<br />

voimaan vuosina 2002 ja 2012. Vuonna 2011 YK:n<br />

yleiskokous hyväksyi valinnaisen pöytäkirjan,<br />

joka mahdollistaa yksilö- ja valtiovalitukset ja<br />

tutkintamenettelyn sopimuksen loukkauksista.<br />

Suomen osalta pöytäkirjan voimaan saattaminen<br />

on ulkoasiainministeriössä valmisteilla.<br />

Lapsen oikeuksien sopimuksen merkkivuonna<br />

on hyvä pohtia, miten lapsen oikeudet ovat<br />

Suomessa edistyneet. Edistystä on tapahtunut<br />

monella rintamalla. Lasten kuolleisuus on<br />

edelleen laskenut merkittävästi. Lapsiin kohdistuva<br />

kuritusväkivalta on vähentynyt selvästi.<br />

Alle 18-vuotiaiden alkoholinkäyttö ja tupakointi<br />

ovat vähentyneet. Viime syksyn PISAkohusta<br />

huolimatta suomalaisten lasten oppimistulokset<br />

ovat edelleen korkealla tasolla.<br />

Koululaisten iltapäivätoiminta on vähentänyt<br />

pienten koululaisten yksinäisiä iltapäiviä. Lapsia<br />

koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu. Esimerkiksi<br />

koulutusta koskevaan lakiin tehtiin kokonaisuudistus<br />

1990-luvun lopussa, ja vuoden<br />

2008 alussa tuli voimaan uusi lastensuojelulaki.<br />

Meillä on edelleen myös paljon haasteita lasten<br />

oikeuksien toteutumisessa. Näistä merkittävin<br />

on lasten keskinäinen eriarvoistumiskehitys. Eri<br />

syistä heikommassa asemassa oleville lapsille<br />

kasautuu ongelmia ja avun saaminen pulmiin<br />

viivästyy tai sitä ei saa lainkaan. Lasten ja perheiden<br />

peruspalvelujen puutteet sekä perus- ja<br />

erityispalvelujen yhteensovitusongelmat ovat<br />

osaltaan johtaneet siihen, että lastensuojelun<br />

tarve ja kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat voimakkaasti<br />

lisääntyneet. Lapsiperheiden köyhyys<br />

on lisääntynyt, ja lapsilisän reaaliarvo on<br />

laskenut. Erityisesti yksinhuoltajaperheissä toimeentulovaikeudet<br />

ovat yleisiä.<br />

Lasten näkemysten huomiointi on yleisesti ottaen<br />

parantunut, mutta monin paikoin palvelujärjestelmässä<br />

lapsi nähdään edelleen enemmän<br />

toiminnan kohteena kuin aktiivisena toimijana,<br />

jonka mielipiteet tulee ottaa vakavasti.<br />

Vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten, kuten<br />

romanilasten, maahanmuuttajataustaisten ja<br />

vammaisten lasten, oikeuksien toteutumisessa<br />

on monia puutteita.<br />

Vuonna 2005 Suomeenkin perustettiin lapsiasiavaltuutetun<br />

tehtävä, mutta valtuutetun<br />

toimistolla on edelleen riittämättömät voimavarat.<br />

Ylipäätään lapsiasioiden hoitamiseen on<br />

valtionhallinnossa äärimmäisen vähän resursseja.<br />

Päätöksenteossa lapsiasiat ovat jääneet marginaaliin.<br />

Lapsiasioiden kansallinen johtaminen<br />

toimii Suomessa heikosti eikä lapsiin kohdistuvia<br />

vaikutuksia arvioida päätöksenteossa.<br />

Valtion ja kuntien päätöksenteossa lyhyen aikavälin<br />

talousnäkökulma jyrää lasten hyvinvoinnin<br />

näkökulman. Lasten huomiotta jättäminen<br />

päätöksenteossa on sekä lasten että kansakunnan<br />

tulevaisuuden kannalta hyvin lyhytnäköistä<br />

politiikkaa. l<br />

Lapsemme 1/2014 15


Kaarina Kokkonen Kuva Kristiina Kontoniemi<br />

Sokeria vähemmän,<br />

kasviksia enemmän<br />

Uudet ravitsemussuositukset antavat tutkitun tiedon<br />

pohjalta suunnan terveellisille ruokavalinnoille.<br />

M<br />

iksi yleisiä ravitsemussuosituksia<br />

tarvitaan,<br />

elintarvike- ja<br />

ravitsemusasiantuntija<br />

Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta?<br />

– Suositusten tavoitteena on parantaa<br />

suomalaisten terveyttä ravinnolla. Suosituksia<br />

käytetään apuna eri väestöryhmien<br />

ruokatottumusten seurantaan ja<br />

16 Lapsemme 1/2014<br />

tutkimiseen. Niillä vaikutetaan lainsäädäntöön,<br />

kun esimerkiksi halutaan, että<br />

tiettyjä elintarvikkeita on täydennettävä<br />

D-vitamiinilla. Suositusten pohjalta<br />

suunnitellaan myös ateriapalvelujen<br />

ja joukkoruokailujen, kuten koulujen ja<br />

päiväkotien, ruokalistat. Suositukset kertovat<br />

kaikille yleisesti, miten syödään<br />

terveellisesti.<br />

Missä suositukset laaditaan?<br />

– Suomalaiset ravitsemussuositukset laatii<br />

Valtion ravitsemusneuvottelukunta,<br />

joka on valtioneuvoston asettama asiantuntijaryhmä.<br />

Sen jäsenet ovat ravitsemusasioita<br />

käsittelevien viranomaisten,<br />

ministeriöiden, tutkimuslaitosten, yliopistojen,<br />

kuluttaja- ja terveydenedistämisjärjestöjen<br />

sekä teollisuuden, kaupan<br />

ja maatalouden järjestöjen edustajia.


Syö joka päivä<br />

3 annosta marjoja<br />

ja hedelmiä sekä<br />

3 annosta<br />

vihanneksia ja<br />

juureksia. Oma<br />

kourallinen on<br />

1 annos.<br />

Lihavalmisteet,<br />

punainen liha, kananmuna<br />

Kasviöljyt ja margariinit,<br />

pähkinät, siemenet<br />

Täysjyväviljalisäkkeet<br />

ja peruna<br />

Kasvikset<br />

Sattumat<br />

Kala, siipikarja<br />

Marjat ja hedelmät<br />

Vähärasvaiset<br />

maitovalmisteet<br />

Leipä, puuro, mysli<br />

Kuva: Terveyttä ruoasta! Valtion ravitsemusneuvottelukunta<br />

Kokonaisuus ratkaisee. Hyvään ruokavalioon mahtuu myös sattumia.<br />

Mihin suositukset perustuvat?<br />

– Suositukset pohjautuvat viime syksynä<br />

julkistettuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin,<br />

jotka perustuvat<br />

viimeisimpään, tarkat kriteerit täyttävään<br />

tutkimustietoon ravinnon ja<br />

terveyden välisistä yhteyksistä. Pohjoismaisia<br />

suosituksia varten tutkimuksia<br />

arvioi sata alan huippuasiantuntijaa.<br />

Kansallisissa suosituksissa otetaan tarkemmin<br />

huomioon oma ruokakulttuurimme<br />

ja terveyshaasteemme.<br />

Mitkä ovat merkittävimmät muutokset?<br />

– Uudet suositukset laaditaan noin kahdeksan<br />

vuoden välein. Suurin muutos<br />

edellisistä on se, että nyt puhutaan painokkaammin<br />

ruokavalion kokonaisuudesta<br />

yksittäisten ravintoaineiden sijaan.<br />

Toki muutoksia on myös yksittäisten ravintoaineiden,<br />

kuten D-vitamiinin ja<br />

seleenin, suosituksissa. Rasvojen ja hiilihydraattien<br />

käytössä painotetaan laatua<br />

enemmän kuin määrää.<br />

Millainen on terveyttä edistävä ruokavalio?<br />

– Monipuolinen. Siinä on kasviksia, marjoja,<br />

hedelmiä, palkokasveja, täysjyväviljaa,<br />

kalaa kasviöljyä, kasviöljypohjaisia<br />

levitteitä, pähkinöitä ja siemeniä, rasvattomia<br />

tai vähärasvaisia maitovalmisteita<br />

sekä kohtuullisesti punaista lihaa.<br />

Listana varsin yksinkertainen.<br />

– On hyvä muistaa, että kukaan ei tee<br />

joka päivä täydellisiä valintoja. Kysymys<br />

on suurista linjoista ja pitkän ajan valinnoista.<br />

Sillä ei ole merkitystä, mitä satunnaisesti<br />

tekee, kun perusruokavalio<br />

on kunnossa. Lisäksi ruuasta pitää voida<br />

myös nauttia ja innostua, ei vain miettiä<br />

sen ravintoaineiden määriä.<br />

Miten toivoisit suositusten mukaisen<br />

ruokavalion näkyvän kotona perheiden<br />

arjessa?<br />

– Toivon, että ihmiset oppisivat tuntemaan<br />

suositukset ja voisivat luottaa siihen,<br />

mitkä asiat kuuluvat terveelliseen<br />

ruokavalioon, jolloin kenenkään ei tarvitsisi<br />

juosta erilaisten dieettien perässä.<br />

Jos ei halua tai pysty esimerkiksi allergian<br />

takia käyttämään maitotuotteita, on<br />

tärkeää miettiä, millä voi korvata tässä<br />

ruoka-aineryhmässä olennaiset ravintoaineet<br />

eli kalsiumin ja D-vitamiinin.<br />

Mikä suosituksissa on lasten ja nuorten<br />

terveyden kannalta tärkeintä?<br />

– Olennaista on oppia jo pienenä syömään<br />

terveellisiä ruoka-aineita, kuten<br />

kasviksia. Vanhempana uusien tapojen<br />

omaksuminen on vaikeampaa. Sokerin<br />

käytön vähentäminen on myös tärkeää,<br />

sillä se vie tilaa kasvun kannalta tärkeiltä<br />

ravintoaineilta. Runsas sokerin käyttö on<br />

yhteydessä yleiseen jaksamattomuuteen<br />

ja hampaiden reikiintymiseen.<br />

Mikä on viestisi lasten vanhemmille?<br />

Kun ruokavalioon lisää kasviksia, hedelmiä<br />

ja marjoja, siitä poistuu usein jotain<br />

huonoa. Esimerkiksi välipalavanukkaan<br />

korvaaminen omenoilla ja porkkanoilla<br />

vähentää sokerin ja kovan rasvan saantia.<br />

Vanhemman kannattaa nähdä vähän<br />

vaivaa ja pilkkoa valmiiksi terveellisiä<br />

napostelupaloja, joihin lapsen on helppo<br />

tarttua.<br />

Arki ja juhla kannattaa erottaa toisistaan.<br />

Arkena syödään perusruokaa. Limut,<br />

leivokset, karkit ja jäätelöt siirretään<br />

erikoishetkiin tai varataan niille oma päivä<br />

viikossa. Tämä on hyvä sääntö aikuisellekin.<br />

Lapset saavat helposti ja liikaa sokeria.<br />

Sitä tulee esimerkiksi mehuista ja jogurteista.<br />

Kahden desin jogurtti voi sisältää<br />

seitsemän palaa sokeria. Janoon pitäisi<br />

oppia juomaan vettä.<br />

Lapsemme 1/2014 17


Ohjeita ruokapöytään<br />

Rasva<br />

Rasvassa tärkeintä on<br />

sen laatu. Lisää pehmeän<br />

ja vähennä kovan rasvan<br />

käyttöä. Pehmeää, hyvää<br />

rasvaa saadaan kasviöljyistä<br />

ja kasvirasvalevitteistä. Hyvän<br />

rasvan lähteitä ovat myös pähkinät ja siemenet,<br />

jotka sopivat mainiosti esimerkiksi<br />

välipalaksi.<br />

Hyvää rasvaa saadaan myös rasvaisista<br />

kaloista. Muita runsasrasvaisia<br />

eläinkunnan tuotteita, kuten lihaa, makkaroita,<br />

leikkeitä, on hyvä syödä vähemmän.<br />

Rasvaiset maitotuotteet kannattaa<br />

vaihtaa rasvattomiin tai vähärasvaisiin.<br />

Kasvikset<br />

Syö kasviksia puoli<br />

kiloa eli 5–6 annosta<br />

päivässä.<br />

Tästä noin puolet<br />

pitäisi olla marjoja<br />

ja hedelmiä ja toinen puoli juureksia<br />

ja vihanneksia. Oma kourallinen on yksi<br />

annos.<br />

Tämän suosituksen toteuttaminen saa<br />

aikaan monia hyviä muutoksia. Kasviksissa<br />

on esimerkiksi paljon kuituja, jotka<br />

pitävät nälän kurissa ja vähentävät epäterveellistä<br />

syömistä.<br />

Jos kasvisten käyttö on ollut vähäistä,<br />

nosta määrää hiljalleen. Aamu- ja iltapalalla<br />

olisi aina hyvä olla jokin kasvikunnan<br />

tuote. Lisää vähitellen kasviksia<br />

myös kastikkeisiin ja keittoihin niin, että<br />

lopulta niitä on joka aterialla. Valitse<br />

kasviksia, joista perheessä pidetään. Totutelkaa<br />

pikkuhiljaa uusiin makuihin.<br />

Viljatuotteet<br />

Korvaa vaalea, vähäkuituinen<br />

vilja<br />

täysjyväviljalla.<br />

Naisille suositellaan<br />

päivittäin kuusi ja miehille<br />

yhdeksän annosta täysjyväviljaa.<br />

Tähän sisältyy leivän ohella myös pasta,<br />

ohra ja riisi tai muut viljatuotteet. Määrä<br />

ei ole suuri ja täyttyy helposti, jos syö<br />

esimerkiksi aamulla puuroa ja lounaalla<br />

kanan kanssa riisiä. Desi riisiä, pastaa tai<br />

18 Lapsemme 1/2014<br />

leipäpala on yksi annos. Nämä on hyvä<br />

valita täysjyväisinä.<br />

Liha<br />

Vähennä runsasta lihavalmisteiden ja<br />

punaisen lihan käyttöä. Suositeltu määrä<br />

on puoli kiloa viikossa. Jos annoksessa<br />

on sata grammaa lihaa, suositus täyttyy<br />

viidellä aterialla tai neljällä aterialla ja<br />

muutamana päivänä syötävillä leikkeleillä.<br />

Suositus ei koske siipikarjanlihaa.<br />

Terveyden kannalta vaalea liha on punaista<br />

parempi vaihtoehto.<br />

Kananmuna<br />

Munia suositellaan 2–3 kappaletta viikossa.<br />

Kala<br />

Syö kalaa 2–3 kertaa<br />

viikossa. Kala on<br />

muun muassa tärkeä<br />

D-vitamiinin ja<br />

hyvän rasvan lähde. Kaloihin liittyvä<br />

ongelma on niihin kertyvät<br />

ympäristömyrkyt, joiden haitat<br />

voidaan kuitenkin välttää vaihtelemalla<br />

eri kalalajeja. Elintarviketurvallisuusvirasto<br />

Evira on<br />

antanut erikseen lapsille, nuorille,<br />

raskaana oleville ja imettäville<br />

äideille kalojen käyttöä koskevat<br />

suositukset, jotka löytyvät osoitteesta<br />

www.evira.fi/portal/51466<br />

Maitotuotteet<br />

Nestemäisiä maitovalmisteita suositellaan<br />

5–6 dl päivässä ja lisäksi 2–3 viipaletta<br />

juustoa. Valitse rasvattomia tai<br />

vähärasvaisia valmisteita. Maidossa, viilissä<br />

ja jogurtissa saisi olla enintään yksi<br />

prosentti rasvaa ja juustossa enintään<br />

17 prosenttia. Tarjolla on myös hyviä<br />

maidon korvikkeita, esimerkiksi soijatai<br />

kauramaito. Tarkista, että ne on täydennetty<br />

D-vitamiinilla ja kalsiumilla.<br />

Sokeri<br />

Vältä runsasta sokerin käyttöä. Mikäli<br />

mehuja, limuja, makeisia ja leivonnaisia<br />

nautitaan päivittäin, sokerinsaantisuositukset<br />

ylittyvät kirkkaasti.<br />

Suola<br />

Vähennä suolaa. Uuden suosituksen mukaan<br />

maksimimäärä päivässä on 5 grammaa.<br />

Koska valmisruuissa ja leivässä on<br />

usein runsaasti suolaa, tavoitteeseen<br />

pääseminen vaatii suolan vähentämistä<br />

myös teollisuustuotteissa.<br />

Suomalaisten suolan käyttöä ovat lisänneet<br />

erikoissuolat, kuten sormi-, Himalajan-<br />

ja merisuola. Niitä käytetään<br />

ruuanlaitossa rennommin, vaikka ne eivät<br />

ole tavallista suolaa terveellisempiä.<br />

D-vitamiini<br />

2–60-vuotiaiden D-vitamiinisuositus<br />

nousee 10 mikrogrammaan vuorokaudessa.<br />

Alle 2-vuotiaat lapset, nuoret, raskaana<br />

olevat ja imettävät äidit tarvitsevat<br />

ympäri vuoden 10 mikrogramman D-vitamiinilisän.<br />

Muut saavat ruokavaliosta<br />

riittävästi D-vitamiinia, mikäli syövät<br />

päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita<br />

ja rasvalevitteitä sekä pari kertaa<br />

viikossa kalaa. Jos näin ei ole, myös he<br />

tarvitsevat päivittäisen D-vitamiinilisän,<br />

7,5 mikrogrammaa, lokakuun alusta<br />

maaliskuun loppuun. l<br />

Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin.<br />

Kuluttajaliitto kertoo uudessa Syö<br />

hyvää -kampanjassaan ravitsemussuosituksista<br />

ja niiden soveltamisesta<br />

arkeen. Syö hyvää -kampanjassa<br />

on mukana useita tahoja,<br />

myös MLL. Tutustu terveellisiin<br />

ruokavalintoihin osoitteessa<br />

www.syöhyvää.fi.<br />

Kuvat: Colourbox


JOKAISEN IHOLLE!<br />

ISOILLE JA PIENILLE<br />

Apobase kuuluu jokaiseen päivään.<br />

Löydät jokaisen iholle sopivan Apobasen apteekista.<br />

www.apobase.fi<br />

Lapsemme_Apobase_186x270_1/14.indd 1 29/01/14 09:48


"LEIKKImielellä"<br />

Kaarina Kokkonen Kuvat Iiria Lehtinen<br />

Mummu, leikitään!<br />

Tuula Tamminen on neljän<br />

lapsenlapsen, Matildan, Vernerin,<br />

Kasperin ja Aaron mummu ja<br />

MLL:n kunniapuheenjohtaja.<br />

Mitä enemmän lapsi leikkii,<br />

sitä kestävämmäksi hän<br />

kasvaa.<br />

P<br />

uhe lapsista ja nuorista<br />

on helposti ongelmakeskeistä.<br />

Huomio kiinnittyy<br />

huoliin ja vaikeuksiin<br />

ja niiden ratkomiseen. Paljon<br />

vähemmälle ovat jääneet<br />

asiat, jotka tuottavat hyvinvointia, edistävät<br />

lasten tasapainoista kasvua ja ennen<br />

kaikkea heidän mielenterveyttään.<br />

Mikä sitten suojaa ja vahvistaa lapsia, tekee<br />

heistä kestäviä ja vastustuskykyisiä?<br />

– Tutkimusten perusteella tärkeimmät<br />

tekijät, jotka vaikuttavat vanhempien ja<br />

vanhemmuuden lisäksi lapsen mielen<br />

20 Lapsemme 1/2014<br />

voimavaroihin, ovat leikki, jaettu ilo sekä<br />

sukupolvien väliset ihmissuhteet. Ne<br />

ovat elämänmittaisia voimantuojia, sanoo<br />

lastenpsykiatrian professori Tuula<br />

Tamminen.<br />

Leikki on rajaton<br />

– Mielen voimavarat syntyvät siitä, miten<br />

paljon lapsen kanssa leikitään ja kuinka<br />

paljon lapsi oppii leikkimään itse. Aikuisen<br />

tehtävä on auttaa lasta leikkimään,<br />

antaa leikille mahdollisuuksia ja tukea<br />

leikkimistä.<br />

Aikuinen voi olla leikkiin täysillä heittäytyvä<br />

hurja hirviö tai vain leikissä piipahtava<br />

muriseva karhu. Joskus pelkkä<br />

istuminen riittää, ja lapset temmeltävät<br />

ympärillä.<br />

– Leikissä ei ole rajoituksia. Pyörätuolissa<br />

istuva isovanhempi voi olla mitä<br />

parhain leikittäjä 5-vuotiaalle pojalle<br />

tai 9-vuotiaalle tytölle, jos hänelle löytyy<br />

leikkiin sopiva rooli.<br />

Leikkiessään lapsi harjoittelee taukoamatta<br />

sitä, mikä on totta ja mikä kuvittelua.<br />

Tämän mielen kehittymisen kannalta<br />

tärkeän harjoittelun lisäksi leikki auttaa<br />

lasta käymään läpi kokemuksiaan, jäsentämään<br />

ja ymmärtämään niitä paremmin.<br />

Samalla lapsi tutkii omia tunteitaan.<br />

Leikissä myös paineet, ristiriidat ja toiveet<br />

purkautuvat.<br />

Kun leikki jaetaan toisen kanssa, syntyy<br />

yhdessä koettua iloa.<br />

Jaettu ilo suojaa<br />

– Aivotutkimuksissa on osoitettu, että<br />

jakamalla iloa koemme sitä enemmän<br />

kuin mihin yksin pystymme. Jaettu ilo<br />

on enemmän kuin kaksinkertainen ilo,<br />

Tuula Tamminen sanoo.


Tuula-mummu on vähentänyt<br />

monia menoja, jotta hänellä on<br />

tarpeeksi aikaa leikkiä lasten<br />

kanssa.<br />

Hänen mukaansa ilon jakamisesta tulee<br />

lapselle vahva voimavara, jos hän<br />

oppii sen varhaisessa vaiheessa. Mitä<br />

enemmän ilon jakamista treenaa, sitä<br />

vahvemmaksi mielen voimavarat kasvavat<br />

ja sitä vahvempi ihminen on.<br />

– Voimavarat suojaavat meitä ongelmilta,<br />

jolloin olemme vähemmän haavoittuvaisia.<br />

Ihminen, jolla on varastossa<br />

paljon jaettua iloa, stressaantuu, ahdistuu<br />

tai masentuu vähemmän, tai hän selviää<br />

vaikeuksista nopeammin.<br />

Ilon jakamisen taito säilyy läpi elämän.<br />

Isovanhemmat vievät toiseen<br />

maailmaan<br />

Nykyinen työelämä ja elämäntapa asettavat<br />

lasten vanhemmille paljon paineita.<br />

Asioista, joiden pitäisi tuottaa hyvää<br />

mieltä, tuleekin pakkopullaa. Leikki voi<br />

tuntua tältä.<br />

Työuran loppusuoralla tai jo eläkkeellä<br />

olevat isovanhemmat ovat helpommassa<br />

asemassa. Kun paineita ei ole<br />

enää niin paljon, mieli on vapaampi, ja<br />

silloin leikkivaihdekin löytyy lähempää.<br />

Arjen pyöritys, lasten kasvattaminen<br />

ja huolenpito pitävät vanhempien jalat<br />

myös tiukasti maan pinnalla. Elämän<br />

realiteetteihin tukeutuu koulukin.<br />

– Siksi lapsia kiehtovat valtavasti vähän<br />

höppänät ja hassut isovanhemmat,<br />

joiden seurassa he pääsevät aivan toisenlaiseen<br />

maailmaan. Se, että on monenlaisia<br />

ihmisiä ja erilaisia tapoja,<br />

keventää lapsen oloa ja helpottaa kestämään<br />

paremmin todellisuutta.<br />

Siltoja sukupolvien välille<br />

Tuula Tammisen toiveena on, että lapset<br />

saisivat viettää enemmän aikaa omien<br />

tai muiden isovanhempien seurassa.<br />

Maailmassa eletään historiallisesti poikkeuksellista<br />

aikaa. Koskaan aiemmin ei<br />

ole maapallolla elänyt niin paljon yhtä aikaa<br />

neljää sukupolvea kuin nyt.<br />

– Meillä on entistä enemmän isovanhempia,<br />

jopa isoisovanhempia, joilla olisi<br />

mahdollisuus antaa aikaa kiireisten<br />

ja tiukoilla olevien vanhempien lapsille.<br />

Siltojen rakentaminen sinne, missä voimavaroja<br />

vapautuu ja missä niitä tarvitaan,<br />

olisi mielekästä. Uskon, että sillä<br />

Mieli syntyy leikkien toisten kanssa<br />

ratkaistaisiin myös monia mielenterveyden<br />

ongelmia.<br />

Elämänkokemus on aarre<br />

Lasten kiintymyssuhteiden laatu on<br />

yksi vahvimmista sukupolvelta toiselle<br />

siirtyvistä asioista. Se on samalla lasten<br />

mielenterveyttä suojaavien tekijöiden<br />

siirtämistä eteenpäin.<br />

– Lapsen ja isovanhemman suhteen<br />

ei välttämättä tarvitse olla biologista.<br />

Lapselle tärkeintä on ihminen, jolla on<br />

paljon elämänkokemusta ja ihmissuhdekokemusta.<br />

Tällaisen ihmisen kanssa<br />

vuorovaikutuksessa oleminen on lapselle<br />

aarrearkku, Tuula Tamminen sanoo.<br />

Vanhemmalle ihmiselle lapset merkitsevät<br />

elämän jatkumista. Mitä elävämpi<br />

kontakti ikääntyvillä ihmisillä on lapsiin,<br />

sitä enemmän heidän elämäänsä tulee<br />

luottamusta ja toivoa.<br />

– Sen parempaa elämän eliksiiriä ei ole<br />

keksittykään kuin päiväkotilasten vierailut<br />

vanhainkodeissa vanhusten luona.<br />

Lasten tuoma into ja toivo on konkreettista<br />

ja tarttuvaa. l<br />

Ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen mielessä tapahtuu huima oivallus,<br />

jolloin hän oppii symbolien käytön. Lapsi tarttuu leikkipalikkaan<br />

ja ääntelee siihen kuin se olisi puhelin, aivan kuten hän on nähnyt<br />

äidin tai isän tekevän kännykällään. Kyky ymmärtää symboleita<br />

on edellytys mielikuvituksen, luovan ja loogisen ajattelun kehittymiselle.<br />

Tämä kyky syntyy leikkimällä.<br />

Mielen kehittymiseen tarvitaan toisia. Kun puolivuotias vauva heilauttaa<br />

sattumalta rattaiden yllä riippuvaa helistintä, hän innostuu.<br />

Kun lapsi hoksaa saavansa helistimen liikkeelle uudestaan ja uudestaan,<br />

hän innostuu vielä enemmän. Innostuksella on kuitenkin katto.<br />

Jos helistinleikkiin tuleekin sitten mukaan isoveli tai äiti, vauvan<br />

innostus, hänen aivojensa vireystaso ja mielen kokemus nousevat<br />

vielä korkeammalle. Tämä innostus on nimeltään jaettu ilo.<br />

Koska leikki ja jaettu ilo ovat niin keskeisiä koko mielen rakentumisessa,<br />

ne säilyttävät merkittävän asemansa mielen voimavarana läpi<br />

elämän.<br />

Lapsemme 1/2014 21


Ville Vanhala Piirrokset Johanna Sarajärvi<br />

22 Lapsemme 1/2014


Työtä perheen<br />

ehdoilla<br />

Perheystävälliset käytännöt kuuluvat toimivaan ja<br />

nykyaikaiseen työyhteisöön.<br />

Niistä hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja.<br />

O<br />

len varmasti ollut työläs<br />

työntekijä, toteaa<br />

Sonera Lahden toimipisteessä<br />

työskentelevä<br />

asiakasneuvoja<br />

Krista Wallenius.<br />

Hänellä on kaksi poikaa, 16-vuotias<br />

Juuso ja 14-vuotias Aleksi, jolla on todettu<br />

tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö.<br />

Yksinhuoltajana Wallenius on joutunut<br />

tinkimään työstään nuoremman<br />

poikansa vuoksi. Hänen työaikansa ovat<br />

vaihdelleet, ja hän on myös joutunut lähtemään<br />

työpaikaltaan kesken päivän,<br />

kun Aleksin koulunkäynnissä on ilmennyt<br />

vakavia ongelmia.<br />

– Nykyään tilanne on seestynyt. Minulle<br />

on sovitettu tilapäisesti asiakasneuvontaan<br />

säännöllinen työaika, ja<br />

Aleksikin voi jo paremmin.<br />

Tyytyväisiä työntekijöitä<br />

Sonera on ollut mukana Väestöliiton<br />

Perheystävällinen työpaikka -kehittämishankkeessa<br />

kahden vuoden ajan.<br />

Vaikka Soneralla on joustettu työntekijöiden<br />

tarpeiden mukaan jo aikaisemmin,<br />

hankkeen myötä on kehittynyt<br />

uusia perheystävällisyyttä lisääviä muutoksia<br />

sekä asenteissa että työjärjestelyissä.<br />

Yrityksessä on ollut käytössä liukuva ja<br />

joustava, lyhennetty päivittäinen tai viikoittainen<br />

työaika ja osa-aikatyö. Hankkeen<br />

aikana niiden käyttöä on kuitenkin<br />

lisätty ja esimerkiksi lomanjakokäytäntöä<br />

muutettu paremmin koululaisten lomiin<br />

sopiviksi.<br />

Osastopäällikkö Satu Orpanan mukaan<br />

työpaikan joustot työntekijöiden<br />

perhetilanteen mukaan eivät välttämättä<br />

ole suuria tai hankalia muutoksia.<br />

Orpana on pannut merkille myös, että<br />

perheystävälliset käytännöt työajoissa<br />

ovat kasvattaneet työntekijöiden tyytyväisyyttä<br />

työpaikkaansa kohtaan.<br />

– On nähtävissä, että mitä paremmin<br />

henkilöstö viihtyy työssään, sitä tyytyväisempiä<br />

ovat myös asiakkaat. Perheystävällisistä<br />

käytännöistä hyötyy sekä<br />

työntekijä että työnantaja.<br />

Kun voimat eivät riitä<br />

Perheystävälliset käytännöt ovat osa toimivaa<br />

ja nykyaikaista työyhteisöä.<br />

– Lapset ja nuoret tarvitsevat vanhempiensa<br />

läsnäoloa. Työelämän joustoja<br />

tarvitaan myös silloin, kun perheenjäsen<br />

sairastuu vakavasti tai työntekijän<br />

ikääntyneet vanhemmat tarvitsevat hoitoa<br />

tai apua hoitojärjestelyihin, toteaa<br />

Perheystävällinen työpaikka -hankkeen<br />

projektipäällikkö Anna Kokko Väestöliitosta.<br />

– Esimerkiksi monet asianajotoimistot,<br />

yksityiset lääkäriasemat ja<br />

suuryritykset ovat alkaneet kehittää perheystävällisiä<br />

käytäntöjä, jotka koskevat<br />

muun muassa työ- ja palaveriaikoja sekä<br />

työaikaliukumia.<br />

Soneran Lahden yritysasiakaspalvelussa<br />

työskentelevä Pirjo Seppälä jäi<br />

vuorotteluvapaalle vuonna 2011. Hänen<br />

iäkäs äitinsä oli sairastunut vakavasti eikä<br />

tullut toimeen yksin kotonaan.<br />

Seppälän äidin sairastuminen ja isän<br />

kuolema ajoittuivat samalle ajanjaksolle.<br />

Vanhempiensa vuoksi Seppälä eli jaksamisensa<br />

äärirajoilla ja jopa ylitti ne.<br />

– Kun olin auton ratissa liikennevaloissa,<br />

en enää tiennyt, minne minun olisi pitänyt<br />

mennä: omaan kotiini, äitini luokse<br />

vai isän luokse sairaalaan.<br />

Vanhempiaan ja myös anoppiaan hoitaessaan<br />

Seppälä ymmärsi, että hänen<br />

voimansa eivät riittäneet sekä täysipainoiseen<br />

työskentelyyn että läheisten<br />

hoitamiseen.<br />

– Onneksi en ollut yksin. Kaikkein vaikeimpina<br />

hetkinä minulla oli perheen ja<br />

suvun turvaverkko tukenani.<br />

Seppälä myöntää, että ei olisi aikanaan<br />

jaksanut tehdä työtään normaalisti.<br />

– Työpaikalla suhtauduttiin tilanteeseeni<br />

hyvin ymmärtäväisesti. Ilman joustoja<br />

ja erilaisia työaikajärjestelyjä olisin<br />

palanut loppuun ja päätynyt sairaslomalle.<br />

Lapsemme 1/2014 23


Joustoja perheiden tarpeisiin<br />

24 Lapsemme 1/2014<br />

Perheystävälliset käytännöt korostuvat<br />

työpaikoilla useimmiten silloin, kun<br />

perheissä on pieniä lapsia.<br />

– Työaikaa voidaan sovitella esimerkiksi<br />

liukumien ja työvuorojärjestelyjen<br />

osalta siten, että ne sopivat mahdollisimman<br />

hyvin perheen aikatauluihin, projektipäällikkö<br />

Anna Kokko toteaa.<br />

Kun perheessä on pieniä lapsia, vanhempien<br />

on varauduttava myös neuvola-<br />

ja terveydenhoitokäynteihin.<br />

– Perheystävällisellä työpaikalla osataan<br />

varautua työntekijän äkillisiin,<br />

pienten lasten sairastumisista aiheutuviin<br />

poissaoloihin. Sijaisuudet ja työtehtävien<br />

jakaminen poissaolojen aikana<br />

voidaan suunnitella järkevästi etukäteen.<br />

Työn ja perheen yhteensovittaminen<br />

on yleensä haasteellisempaa silloin, kun<br />

kysymyksessä on yhden vanhemman<br />

perhe.<br />

– Yhden vanhemman perheen arjessa<br />

korostuvat esimiehen asenne ja käytännön<br />

järjestelyt. Työntekijän onkin syytä<br />

puhua esimiehensä kanssa perhetilanteestaan<br />

ja siinä tapahtuvista muutoksista,<br />

Kokko sanoo.<br />

Osastopäällikkö Satu Orpanan mukaan<br />

perheystävällisten käytäntöjen soveltamiseen<br />

työpaikalla ei ole olemassa<br />

yhtä selkeää ratkaisua.<br />

– Tilanteet ovat aina erilaisia, ja me<br />

yritämme parhaamme mukaan sovitella<br />

sopivimpia vaihtoehtoja.<br />

Orpana korostaa, että työpaikan joustojen<br />

soveltaminen edellyttää molemminpuolista<br />

luottamusta.<br />

– Me olemme pystyneet luomaan työpaikalle<br />

ilmapiirin, jossa omista, perheeseen<br />

liittyvistä ja myös raskaista asioista<br />

kyetään puhumaan avoimesti.<br />

Perhe ja ”työperhe”<br />

Asiakasneuvoja Krista Wallenius ei epäröi<br />

kutsua työtovereitaan ja lähimpiä esimiehiään<br />

”työperheekseen.”<br />

– Minulle on tullut poissaoloistani ja<br />

kaikista työaikajoustoista hieman huono<br />

omatunto. Kovin moni työnantaja ei<br />

varmasti olisi tullut yhtä paljon vastaan.<br />

Walleniuksella olisi ollut mahdollisuus<br />

myös jäädä pois töistä, mutta hän halusi<br />

pysyä nykyisessä työpaikassaan.<br />

– Työssä on saanut ajatukset hetkeksi<br />

pois perheen arkisista ongelmista. Lisäksi<br />

työkavereille puhuminen on auttanut<br />

jaksamaan ja olen saanut heiltä tarvitsemaani<br />

tukea. Työyhteisö onkin minulle<br />

”työperhe.”<br />

Peräti 13 vuotta samassa työpaikassa<br />

ollut myyntineuvottelija Pirjo Seppälä<br />

lopetti lyhennetyllä työajalla työskentelemisen<br />

huhtikuussa.<br />

– Tilanne salli täysipainoisen työskentelyn.<br />

Sen olen nyt oppinut, että jos<br />

perheessä on ongelmia, ne heijastuvat<br />

työntekoon eikä silloin saa aikaiseksi<br />

parasta mahdollista tulosta. Pahin vaihtoehto<br />

on se, että ei ymmärrä omaa tilannettaan<br />

ja kuormittaa itseään liikaa.<br />

Sitä virhettä ei kenenkään pitäisi tehdä.<br />

Seppälälle kuten myös Walleniukselle<br />

on tapahtunut yksityiselämässä paljon<br />

heidän työuriensa aikana.<br />

– Työnantajalla on ollut ihailtavaa<br />

muutosvalmiutta. Pitkienkin poissaolojen<br />

jälkeen meidät on otettu vastaan<br />

aivan kuin emme olisi olleet poissa lainkaan,<br />

työtoverit kiittelevät.<br />

Ihminen ihmiselle<br />

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen<br />

on Väestöliiton projektipäällikön<br />

Anna Kokon mukaan selkeä etu, kun kilpaillaan<br />

työntekijöistä.<br />

– Perheystävällinen työnantaja erottuu<br />

edukseen sekä uusien työntekijöiden<br />

rekrytoinnissa että nykyisen henkilöstön<br />

hyvinvoinnin tukemisessa.<br />

Yhteistyö Väestöliiton kanssa on lisännyt<br />

Sonerassa perheystävällisten käytäntöjen<br />

kirjoa.<br />

– Vaikka hanke on jo loppunut, niin sen<br />

myötä työyhteisöömme tulleita toimenpiteitä<br />

käytetään myös jatkossa, osastopäällikkö<br />

Satu Orpana toteaa.<br />

Onnistumista perheen ja työn yhteensovittamisessa<br />

ei voi suoraan mitata rahassa.<br />

– Perheystävällisten käytäntöjen myötä<br />

työntekijöiden sairaudesta johtuvat<br />

poissaolot ovat kuitenkin vähentyneet.<br />

Krista Wallenius muistuttaa, että perheen<br />

huomioon ottaminen työpaikalla ei<br />

aina ole pelkästään työhön liittyvä asia.<br />

– Hankalina aikoina esimies on soittanut<br />

minulle kotiin ja kysynyt kuulumisiani.<br />

Se on ihmisen välittämistä toisesta<br />

ihmisestä.<br />

Isät perhevapaille<br />

Miesvaltaisilla työpaikoilla perheystävälliset<br />

käytännöt kohdistuvat pääosin<br />

isiin, mutta ne vaikuttavat suoraan ja<br />

välillisesti myös äitien ja naisten valintoihin.<br />

– Olennaista on kannustaa isiä perhevapaille<br />

eli isyys-, vanhempain- ja hoitovapaille<br />

sekä erilaisiin perhemyönteisiin<br />

ratkaisuihin työnteon arjessa, toteaa<br />

projektipäällikkö Anna Kokko.<br />

– Hyvät esimerkit lähipiiristä, kuten<br />

oman esimiehen toiminta, ovat tärkeitä<br />

signaaleja työntekijöille.<br />

Soneran Lahden toimipisteessä työskentelee<br />

myös nuoria isiä. Osastopäällikkö<br />

Satu Orpanan mukaan perheystävälliset<br />

järjestelyt ovat kuitenkin kohdistuneet<br />

pääosin äiteihin.<br />

– Selkeä muutos on silti havaittavissa<br />

siinä, että nuoret isät hyödyntävät lakisääteisiä<br />

isyysvapaitaan enemmän kuin<br />

aikaisemmin. l<br />

Perheystävällinen työpaikka -sivusto:<br />

www.vaestoliitto.fi/perhejatyo<br />

Sivusto on koottu esimiestyön ja henkilöstöhallinnon<br />

työn tueksi. Sieltä löytyy tietoa,<br />

vinkkejä ja käytännön esimerkkejä, esimiehen<br />

muistilista, perheystävällisyystesti<br />

sekä asiaa Perheystävällinen työpaikka<br />

-kehittämispalvelusta.


Isän kynästä<br />

Roope Lipasti on lietolainen<br />

toimittaja ja neljän lapsen isä<br />

Lasten syömisestä...<br />

Aikoinaan tuttavaperheen isällä oli innovatiivinen<br />

ratkaisu perheen kaikkein<br />

pienimpien syömiseen. Tai ei niitä<br />

pienimpiä tietenkään syöty, vaan siis<br />

siihen kun ne pienimmät söivät. Isä<br />

ehdotti, että hankittaisiin muovinen<br />

lautanen, jossa olisi muovinen ruokaannos<br />

valmiina. Se laitettaisiin aina<br />

ruoka-aikaan lapsen eteen ja otettaisiin<br />

vähän ajan kuluttua pois.<br />

Isä järkeili, että sillä lailla säästettäisiin<br />

rahaa ja vaivaa ja olisi siistimpääkin.<br />

Mitään varsinaista vahinkoa ei<br />

pääsisi tapahtumaan, koska lopputulos<br />

joka tapauksessa olisi sama sekä oikean<br />

ruuan että muoviruuan kohdalla:<br />

lautanen laitetaan eteen, siitä ei syödä<br />

ja lopulta se otetaan pois.<br />

Perheen äiti ei tietenkään suostunut<br />

moiseen. Äidit ovat sellaisia.<br />

Itse tilanne, siis se, että lapsi ei syö,<br />

kuulosti aika tutulta. Lapsethan ovat<br />

keskimäärin, miten sen nyt kauniisti<br />

sanoisi, nirppanokkia. Tai eivät tietenkään<br />

kaikki mutta 99,99 prosenttia<br />

heistä.<br />

Outo ilmiö on se, että vaikkeivät lapset<br />

yleensä ruokapöydässä syö mitään,<br />

niin jostain ne kuitenkin saavat ravintoa,<br />

koska keskimäärin kasvavat isoiksi.<br />

Oma teoriani on, että ihan pienenä<br />

ne syövät lattialta nuolemaansa pölyä<br />

ja roskaa, myöhemmin varastavat<br />

keksejä kaapista ja vielä myöhemmin<br />

syövät aina paikallisessa pitseriassa<br />

pitsan, ennen kuin tulevat kotiin päivälliselle.<br />

Tai sitten on niin, että lasten elimistö<br />

tietää, mitä kuuluu syödä ja milloin,<br />

eikä siihen ole kuin marginaalista vaikutusta<br />

vanhempien ruoka-ajoilla ja<br />

mielipuolisilla ruokaideoilla (= ota lanttua,<br />

varmaan tykkäät jos syöt sitä ensin<br />

parisataatuhatta kertaa).<br />

Ainakin meillä me vanhemmat opimme<br />

pikku hiljaa sen, että lapsilla on<br />

kausia, jolloin ruoka maistuu ja kausia,<br />

jolloin se ei maistu. Epäilemättä se liittyy<br />

kasvamiseen. Ja jatkuuhan se toki<br />

tavallaan vielä aikuisenakin - sillä erolla<br />

tosin, että aikuisena on pelkästään<br />

sellaisia kausia, jolloin ruoka maistuu,<br />

eikä kasvaminen tapahdu pituus- vaan<br />

leveyssuunnassa.<br />

Tärkeintä lasten syöttämisessä on joka<br />

tapauksessa se, että saa edes jotain<br />

tungettua heidän kurkustaan alas.<br />

Kauhean paljon ei kannata tuntea syyllisyyttä,<br />

vaikka se jotain ei olisikaan aivan<br />

kaikkien suositusten mukaista. Jos<br />

lapsi suostuu syömään pelkästään raejuustoa,<br />

niin menköön nyt tänään sitten.<br />

Kokeillaan huomenna jos menisi<br />

jotain muutakin.<br />

Sitä paitsi, jos ihminen noudattaisi<br />

kaikkea, mitä lääkärit keksivät, elämä<br />

olisi synkeä retki.<br />

Onneksi parhaat ravintosuositukset<br />

pysyvät. Ne ovat 2500 vuoden takaa,<br />

antiikin Kreikasta. Niiden keskeinen<br />

aristotelinen idea on, että mitä ikinä<br />

teetkin, tee sitä kohtuudella. Älä syö liikaa.<br />

Älä syö liian vähän. Älä syö pelkkää<br />

salaattia. Älä syö pelkkiä ranskalaisia.<br />

Älä juo pelkkää limsaa. Syö kun on nälkä.<br />

Ellei ole nälkä, älä syö. Jos uhraat<br />

elämästäsi 40 vuotta siihen, että tarkkailet<br />

koko ajan syömistäsi ja saavutat<br />

sillä kymmenen elinvuotta lisää, olet<br />

edelleen kolmekymmentä vuotta tappiolla.<br />

Niin yksinkertaista se on.<br />

Kuva: Sari Kettunen<br />

Ehkä olennaisinta ruokavaliossa onkin<br />

se, että syödään yhdessä. Joka päivä,<br />

jos mahdollista. Se on se hetki, jolloin<br />

voidaan laskea, että kaikki ovat tallella<br />

ja voidaan vaihtaa joku sananenkin,<br />

jos siltä tuntuu.<br />

Ruuan ei myöskään tarvitse olla hifistelyä,<br />

mutta kernaasti itse tehtyä, jotta<br />

lapset oppivat, että ruokaa voi tehdä<br />

itse ja että sen laittaminen voi olla kivaakin.<br />

Sääntöjä ruokailuun ei tarvita monta.<br />

Yksi on, että yhteisellä päivällisellä<br />

pitää tarjota myös salaattia, jotta lapset<br />

oppivat, että yhteisellä päivällisellä<br />

pitää tarjota myös salaattia. Juomaksi<br />

maitoa (paitsi jos ei voi juoda). Peruna<br />

pitää opetella kuorimaan ja sanomaan<br />

kiitos. Tämä viimeisin on ehkä se kaikkein<br />

tärkein terveyssuositus. Ihminen,<br />

joka osaa sanoa kiitos, luultavasti elää<br />

ihmisiksi muutenkin, mikä on terveen ja<br />

hyvän elämän ensimmäinen ja tärkein<br />

lähtökohta. l<br />

Roope Lipasti<br />

Lapsemme 1/2014 25


Leikki on lapsen oikeus.


Kati Pitkänen Kuvat Tomi Nuotsalo ja Mikko Törmänen<br />

Koulumestarin koulun Olokkaassa on olohuoneen tunnelmaa.<br />

Oppilaat viihtyvät Mediateekissä.<br />

Luovaa tilankäyttöä ja opiskelua Ritaharjun koulussa.<br />

Tämä on meidän paikka<br />

Koulu- ja päiväkotiympäristöllä<br />

on väliä.<br />

Viihtyisät tilat inspiroivat,<br />

kasvattavat lasten<br />

ja nuorten me-henkeä<br />

ja lisäävät oppilaiden<br />

motivaatiota.<br />

Y<br />

mpäristö on yhtä tärkeä<br />

kasvatuksellinen elementti<br />

kuin itse toiminta,<br />

toteaa kehittämispäällikkö<br />

Päivi Lindberg Terveyden<br />

ja hyvinvoinnin laitokselta.<br />

Lindberg on pohtinut väitöstutkimuksessaan<br />

päiväkotiympäristöä. Tuloksia<br />

voidaan laajentaa kouluihinkin.<br />

– Päiväkotien ja koulujen suunnittelu<br />

on usein ollut teknistä. On pohdittu,<br />

miten tuolit laitetaan. Yhtä tärkeä olisi<br />

pitää mielessä tunnepuoli. Se, miltä tila<br />

tuntuu ja mitä ajatuksia se herättää, painottaa<br />

Lindberg.<br />

Ympäristö viestii aina jotakin. Se voi<br />

viestiä lapsille ja nuorille yhteenkuuluvuutta<br />

tai sitten ei.<br />

– Jos tilassa on esimerkiksi lasten<br />

omia töitä, siitä tulee eri tavalla merkityksellinen.<br />

Se herättää myönteisiä tunnereaktioita.<br />

Syntyy tunne, että tämä on<br />

meidän paikkamme.<br />

Lindberg ihmettelee suomalaisten päiväkotien<br />

ja koulujen kliinisyyttä.<br />

– Miksi seinät ovat tyhjät, miksi ihannoidaan<br />

valkoista sisustusta?<br />

Hän painottaa myös tilojen luovaa<br />

käyttöä. Ollaanko aina samoissa tiloissa,<br />

vai voitaisiinko päivään saada vaihtelua<br />

tiloja vaihtamalla? Lisäksi tarvitaan<br />

nurkkauksia, joihin lapset voivat välillä<br />

vetäytyä ryhmän vilskeestä.<br />

Tällaisten tilojen suunnittelussa lapsia<br />

ja nuoria on kuunneltava herkällä korvalla.<br />

Parasta on, jos he pääsevät itse mukaan<br />

suunnitteluun.<br />

Muumitelttaan lukemaan<br />

Pohjoisespoolaisen Koulumestarin koulun<br />

ruokasalissa komeilevat itse tehdyt<br />

robotit. Salin perältä kuuluu vaimeita ääniä.<br />

Vihreät verhot rajaavat salista oman<br />

tilan, Olokkaan. Sen sohvilla istuvat oppilaat<br />

valmistelevat ryhmätyötä tablettitietokoneilla.<br />

Viereisessä luokassa poika kömpii<br />

muumitelttaan kirjan kanssa. Teltassa<br />

voi viettää hetken omassa rauhassa.<br />

Kerrosta ylempänä on Mediateekki.<br />

Pehmeästi valaistussa tilassa on mattoja<br />

ja viherkasveja. Pyöreän pöydän ääressä<br />

tytöt keinuvat keinutuoleilla ja tutkivat<br />

lintukirjaa.<br />

Ei selvästi olla aivan tavallisessa koulussa.<br />

– Ei lapsi jaksa istua pulpetissa neljää–viittä<br />

tuntia ja seurata kiinnostuneena<br />

opetusta, toteaa Koulumestarin<br />

vararehtori Tiina Korhonen.<br />

– Aikuinenkin mieluiten välillä istahtaa<br />

sohvalle, kävelee ja vaihtaa paikkaa<br />

päivän aikana, hän lisää.<br />

Koulumestarissa käytetään paljon Olokasta<br />

ja Mediateekkiä, ja oppilaat selvästi<br />

viihtyvät niissä. Korhosen mukaan oppilaiden<br />

motivaatiokin paranee, kun he<br />

saavat välillä työskennellä erilaisissa tiloissa.<br />

Porstuan kautta soluihin<br />

Koulut ja päiväkodit ovat säilyneet<br />

hämmästyttävän kauan samanlaisina.<br />

Kouluissa vallitsee yhä keskiaikainen perusajatus:<br />

joukko lapsia pysyy yhdessä<br />

tilassa pulpettiriveissä. He istuvat yksin<br />

tai vierekkäin, ja opettaja seisoo korokkeella<br />

edessä.<br />

– Mutta kuka oppii puhumatta kenellekään<br />

ja istumalla yksin oman tuolin reunalla<br />

yhdeksän vuoden putken? kärjistää<br />

Pertti Parpala, oululaisen Ritaharjun<br />

koulun rehtori.<br />

Opiskelu erilaisissa tiloissa<br />

lisää oppilaiden motivaatiota.<br />

28 Lapsemme 1/2014<br />

Lapsemme 1/2014 29


Ritaharjun koulussa tiloja voi näppärästi muunnella.<br />

Päiväkoti Illusian sisustus on sadunomainen...<br />

Parpala korostaa, että yhdessä tekeminen<br />

tukee oppilaiden hyvinvointia.<br />

Silloin myös ympäristön pitää ohjata<br />

siihen.<br />

– Mielenkiintoinen oppimisympäristö<br />

mahdollistaa ja inspiroi. Se lisää oppilaan<br />

sisäistä motivaatiota, Parpala kiteyttää.<br />

Ritaharjun koulussa 4.–6.-luokkalaiset<br />

saapuvat aamulla yhteiseen ”porstuaan”,<br />

josta oppilaat jatkavat omiin ”soluihinsa”.<br />

Käytäviä ei ole ollenkaan. Seinäratkaisut<br />

ovat kevyitä, joten ryhmiä voi<br />

helposti yhdistää. Parpala korostaa, että<br />

tilankäyttö on myös taloudellisesti tehokasta,<br />

koska tiloissa ei ole hukkakäyttöä.<br />

Muunneltavien tilojen ansiosta voidaan<br />

tukea erilaisia oppimistyylejä. Oppilas<br />

saa vaikkapa biologian tunnilla<br />

valita hiljaisen tai toiminnallisen työskentelyn.<br />

Edellinen voi olla lukemista ja<br />

jälkimmäinen kokeellisia tutkimuksia tai<br />

retki lähiluontoon.<br />

Parpala myöntää, että vuonna 2010<br />

valmistuneet koulutilat olivat oppilaille<br />

ja opettajille aluksi pieni shokki. Oli<br />

totuttu perinteisiin luokkahuoneisiin,<br />

joissa oppilaat istuvat omassa pulpetissa<br />

vierekkäin tai peräkkäin.<br />

– Nyt tähän on totuttu, ja tilat todella<br />

tukevat me-henkeä. Fyysisen<br />

ympäristön vaikutus näkyy<br />

työrauhassa ja ilmapiirissä. Moni<br />

vanhempikin on sanonut, että<br />

olisipa tällaista ollut omassa lapsuudessa.<br />

Ajattelu uusiksi<br />

Koulumestarin ja Ritaharjun koulut ovat<br />

verrattain uusia. Suunnittelussa ei ole<br />

tingitty. Korhonen ja Parpala korostavat,<br />

että tilojen viihtyisyys ei silti ole vain resurssikysymys.<br />

– Aina voi miettiä tilankäyttöä uudella<br />

tavalla, maalata seiniä ja valita värit<br />

oppilaiden kanssa ja muutenkin pohtia<br />

yhdessä, miten saadaan tila viihtyisämmäksi,<br />

Korhonen muistuttaa.<br />

Vantaan Koivukylästä, tuiki tavallisen<br />

kerrostalon alakerrasta, löytyy hyvä esimerkki<br />

siitä, miten vanhoistakin tiloista<br />

saadaan viihtyisät ja kiinnostavat.<br />

Ilmaisupäiväkoti Illusiassa värimaailma<br />

on lämmin ja valaistus mietitty.<br />

Verhot jakavat tiloja, ja lattialla<br />

on pehmeitä mattoja.<br />

Vierailija näkee heti, mitä<br />

päiväkodissa päivisin tehdään.<br />

Lasten töitä on esillä<br />

kaikkialla.<br />

– Lapsen pitää tuntea, että<br />

päiväkoti on hänen paikkansa. Kun<br />

hän näkee omat työnsä seinällä, hän kokee<br />

itsekin olevansa tärkeä, Illusian johtaja<br />

Kati Rintakorpi painottaa.<br />

”Tilat<br />

tukevat<br />

mehenkeä”.<br />

Tavarat pois kaapeista<br />

Illusiassa pelit ja värit ovat helposti saatavilla.<br />

Lapsi ylettyy niihin vaivatta.<br />

Rintakorpi korostaa, että päiväkodit<br />

ovat lapsia varten.<br />

– Liian monessa päiväkodissa on steriiliä<br />

ja kliinistä. Ne on tehty aikuista<br />

varten. Niissä ei saa sotkea. Tavarat ovat<br />

kaapeissa tai ylähyllyillä.<br />

30 Lapsemme 1/2014


...kodikas ja värimaailma lämmin.<br />

Pieni lapsi ei kuitenkaan muista, että<br />

tietty peli on tietyssä laatikossa. Sen voi<br />

unohtaa vanhempikin.<br />

– Kun tavarat ovat esillä, lapsi voi tehdä<br />

valintoja ja oppia pitämään tavaroista<br />

huolta, Rintakorpi huomauttaa.<br />

Myös Ritaharjun koulun rehtori Parpala<br />

painottaa, että mielenkiintoisessa<br />

oppimisympäristössä tavaroita ei panna<br />

lukkojen taakse kaappeihin.<br />

– Meillä voi esimerkiksi käyttää xboxpelejä<br />

ja televisioita sisävälitunneilla ja<br />

iltapäivätoiminnassa. Kolmen vuoden aikana<br />

yksi peli on kadonnut, Parpala kertoo.<br />

Kaikki haastatellut korostavat, että<br />

viihtyisän ympäristön luominen lähtee<br />

ennen kaikkea aikuisten ajattelusta, toimintatavoista<br />

ja yhteistyöstä.<br />

– Moni vierailija huokailee meillä käydessään,<br />

että voi kun meidänkin päiväkodissa<br />

olisi tällaista. Silloin mietin aina,<br />

että no miksi ei ole. Ei tämä niin vaikeaa<br />

ole. Pitää vain lähteä tekemään, toteaa<br />

Rintakorpi. l<br />

Vinkkejä viihtyisyyteen<br />

l Värit. Seinien ei tarvitse olla valkoisia. Lapset ja nuoret mukaan<br />

suunnittelemaan.<br />

l Omat työt. Rohkeasti omia töitä esille. Töiden tulee olla sellaisella<br />

korkeudella, että lapset ja nuoret voivat tutkia niitä.<br />

l Valaistus. Valaistuksella voi luoda erilaisia tunnelmia pienelläkin<br />

vaivalla.<br />

l Tavaroiden saatavuus. Vain vaarallisten tavaroiden paikka on ylähyllyillä<br />

ja lukituissa kaapeissa. Lapset oppivat paremmin huolehtimaan<br />

tavaroista, kun oppivat jo pienestä pitäen käsittelemään<br />

niitä.<br />

l Luova tilan käyttö. Yksi ryhmä – yksi tila -ajattelua voi ravistella.<br />

Eri tiloissa työskentely tuo vaihtelua, ja eri ryhmät voivat työskennellä<br />

samoissa tiloissa. Näin syntyy myös uusia viiteryhmiä.<br />

l Omat sopet. Isoissa ryhmissä lapsi pääsee hetkeksi omaan rauhaan<br />

vaikkapa telttaan.<br />

l Työskentelyasento. Pitkä istuminen ei tee hyvää. Välillä voi työskennellä<br />

seisten, maaten tai esimerkiksi säkkituoleilla loikoillen. Pieni<br />

jumppatuokio kesken oppitunnin parantaa keskittymistä.<br />

l Luonnonmateriaalit. Askartelussa ei tarvita liian valmiita materiaaleja.<br />

Pahvilaatikot, lehdet ja kivet ovat halpoja aineksia ja tukevat<br />

lasten luovuutta.<br />

l Ulkoympäristö. Kiipeilytelineet ja keinut ovat kivoja, mutta luonnonympäristö<br />

on usein vielä parempi. Ympäristössä on tärkeä olla<br />

ennakoitavaa ja riittävästi jännittävää.<br />

Lapsemme 1/2014 31


Jogurttiuutuus<br />

jokaiseen<br />

päivään<br />

32 Lapsemme 1/2014


?<br />

Mitä mielessä?<br />

Vastaajana järjestölakimies<br />

Maarit Päivike<br />

”Aloitin tänä vuonna MLL:n yhdistyksen hallituksen<br />

jäsenenä. Millainen vastuu minulla uudessa tehtävässäni<br />

on, liittyykö siihen esimerkiksi taloudellista<br />

vastuuta?”<br />

Yhdistyslain mukaan hallituksen<br />

on lain ja yhdistyksen sääntöjen<br />

sekä tehtyjen päätösten perusteella<br />

huolellisesti hoidettava yhdistyksen<br />

asioita. Hallituksen<br />

toimivaltaan kuuluvat yleisesti ne<br />

toimet, jotka eivät lain tai yhdistyksen<br />

sääntöjen mukaan vaadi<br />

yhdistyksen kokouksen päätöstä.<br />

Yhdistyksen hallitus hoitaa asioita<br />

kollektiivina eli yhteisesti.<br />

Valmistelu- ja täytäntöönpanotehtäviä<br />

voidaan kuitenkin jakaa hallituksen<br />

jäsenten kesken. Hallitus<br />

vastaa muun muassa yhdistyksen<br />

toiminnan suunnittelusta ja organisoinnista,<br />

yhdistyksen kokouksen<br />

päätöksenteon valmistelusta<br />

ja toimeenpanosta, yhdistyksen<br />

taloudesta ja omaisuudesta sekä<br />

edustaa yhdistystä ulospäin.<br />

Hallituksen on huolehdittava siitä,<br />

että yhdistyksen kirjanpito on<br />

lainmukainen, että tilinpäätös laaditaan<br />

ja varataan tilintarkastajille<br />

tai toiminnantarkastajille<br />

mahdollisuus tarkastaa tilit ja hallinto.<br />

Hallitus vastaa myös siitä,<br />

että varainhoito on luotettavalla<br />

tavalla järjestetty. Asioissa, joissa<br />

ei ole kysymys varsinaisesta<br />

päätöksenteosta, hallitus voi siirtää<br />

asioiden hoidon esimerkiksi<br />

toimihenkilölle, mutta se ei voi<br />

siirtää hallitukselle kuuluvaa vastuuta.<br />

Yhdistyksen järjestelyistä<br />

ja koosta riippuu, suorittaako<br />

hallitus itse hallintotoimet vai<br />

kantaako se vain valvontaan kuuluvan<br />

vastuun.<br />

Hallitus voi päättää määrältään<br />

pienistä lahjoituksista ja sellaisista<br />

luovutustoimista, joihin ei<br />

tarvita yhdistyksen kokouksen<br />

päätöstä. Hallituksella on oikeus<br />

myös ottaa yhdistykselle velkaa ja<br />

taata velka yhdistyksen puolesta.<br />

Sitoumusten määrästä ja tarkoituksesta<br />

riippuu, onko hallituksen<br />

päätös asiassa riittävä. Hallitus ei<br />

siis voi tehdä esimerkiksi yhdistyksen<br />

tuloihin ja varallisuuteen<br />

nähden suuria ja riskialttiita sijoituksia<br />

tai ottaa tuloihin ja varallisuuteen<br />

nähden suurta velkaa.<br />

Yhdistys on oikeushenkilö. Sen<br />

puolesta toimineiden toimista on<br />

vastuussa yhdistys. Tämä vastuu<br />

koskee vastuuta varallisuusoikeudellisista<br />

oikeustoimista,<br />

kuten kaupoista, veloista, veroista<br />

ja muista maksuista. Hallituksen<br />

jäsen voi kuitenkin joutua<br />

korvaamaan vahingon, jonka hän<br />

toimiessaan tahallisesti tai tuottamuksellisesti<br />

aiheuttaa yhdistykselle,<br />

jos häneltä vaaditaan<br />

korvausta. Vastuun välttäminen<br />

voi joissain tapauksissa edellyttää<br />

sitä, että hallituksen jäsen toimii<br />

aktiivisesti torjuakseen yhdistykselle<br />

koituvan vahingon. Hallituksen<br />

korvausvelvollisuus voi<br />

syntyä esimerkiksi silloin, jos hallitus<br />

ryhtyy menoja aiheuttaviin<br />

toimiin, joihin ei ole varauduttu<br />

talousarviossa, tai jos varainkäyttö<br />

ei ole koitunut yhdistyksen<br />

parhaaksi. Myös epäonnistuneet<br />

liiketoimet tai verojen ja vakuutusmaksujen<br />

laiminlyönnit voivat<br />

aiheuttaa hallituksen korvausvelvollisuuden.<br />

Pelkkä liike- tai<br />

sijoitustoiminnan tappiollisuus<br />

ei aiheuta korvausvellisuutta,<br />

jos toimenpiteet ovat perustuneet<br />

yhdistyksen sääntöjenmukaisiin<br />

päätöksiin ja huolelliseen<br />

harkintaan. Yhdistyslakia tai yhdistyksen<br />

sääntöjä rikkomalla<br />

hallituksen jäsen voi joutua korvaamaan<br />

yhdistyksen jäsenelle tai<br />

muulle henkilölle aiheuttamansa<br />

vahingon. Korvausta ei voi tälläkään<br />

perusteella vaatia, ellei vahinkoa<br />

ole aiheutettu tahallisesti<br />

tai tuottamuksellisesti.<br />

Palstalla käsitellään<br />

MLL:oon ja sen toimintaan<br />

liittyviä asioita.<br />

Kirjoittajina ovat liiton<br />

asiantuntijat. Kysymyksiä<br />

voi lähettää osoitteeseen<br />

lapsemme@mll.fi.<br />

Lapsemme 1/2014 33


ILMOITUS


Lastenkulttuuri<br />

Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija<br />

ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja.<br />

Kuva kirjasta Molli.<br />

Miten olla minä?<br />

”Ole vain oma itsesi”, aikuiset sanovat. Mutta<br />

toisaalta he haluavat lapsen muuttuvan.<br />

Eve Tharlet:<br />

Toisinkin voi oppia.<br />

Suom. Arja Kanerva. Lasten Keskus 2013. 25 s.<br />

Katri Kirkkopelto:<br />

Molli.<br />

Lasten Keskus 2013. 36 s.<br />

Eve Tharletin kuvakirjan suomenkielinen nimi on<br />

kuin kasvatusoppaan otsikko, mutta niukkatekstinen,<br />

pehmeäsävyinen kirja on nimeään hauskempi.<br />

Tarina kertoo pikku Ninnistä, hanhiparven toisinajattelijasta:<br />

se ei tahdo lentää eikä uida kylmässä<br />

vedessä, mutta se haluaa perhostutkijaksi. Onnekseen<br />

Ninni on kuitenkin luova ja keksii uuden hauskan<br />

liikkumismuodon, josta innostuvat myös muut,<br />

jopa huolestunut äiti.<br />

Katri Kirkkopellon kuvakirja kertoo erakoituneesta<br />

Mollista ja vierailulle pyrkivästä pikku Sisusta, joka<br />

yrittää murtaa kieltokylttien ja torjunnan muurin.<br />

Tarina puhuu yksinäisyydestä ja vähittäisestä<br />

avautumisesta ystävyyteen, mutta kyse on myös siitä,<br />

miksi joku on sellainen kuin on. Avainaukeamilla<br />

on joukko Mollin suvun yrmeitä muotokuvia ja negatiivisia<br />

tunnuslauseita tyyliin ”Itku pitkästä ilosta”.<br />

Mollilla on siis taakkanaan vahva negatiivisuuden<br />

perintö.<br />

Kirjan sekatekniikalla tehdyt kuvat ovat värihehkuisia<br />

ja tarkkoja, ja runsassanaisessa tekstissä on<br />

myös huumoria. Mollin yritykset opetella hymyilyä<br />

ja ystävyyden perusteita huvittavat monenikäisiä.<br />

Kirja sopii myös tavoitteelliseen tunnekasvatukseen,<br />

sillä Tiina Haapsalo on Kirkkopellon kanssa tehnyt<br />

siihen oheismateriaalin Molli hyvällä mielellä vai pahalla<br />

päällä – tunteet taidoiksi (Lasten Keskus).<br />

Hanna Kökkö:<br />

Kätkö. Mäkelä 2013. 181 s.<br />

Marja Björk:<br />

Poika. Like 2013. 215 s.<br />

Hanna Kökön nuortenromaanin nimi viittaa sekä kuudesluokkalaisen<br />

Manun harrastamaan geokätköilyyn että hänen sisällään kasvavaan<br />

ahdistusmöykkyyn. Nämä kaksi säiettä kulkevat luontevasti<br />

läpi kirjan tarinaa vuoroin keventäen ja vakavoittaen.<br />

Manun möykky on kasvanut koulukiusaamisesta ja poissa olevaan<br />

isään liittyvästä väkivaltaisesta muistosta, joista kummastakaan<br />

ei äidin kanssa voi puhua. Poika kokee, ettei pysty enää missään<br />

olemaan oma itsensä. Kätköjen etsiminen ympäri kaupunkia<br />

netin ja gps-laitteen avulla on vapauden väylä, jonka kautta löytyy<br />

myös uusi ystävä Helmi ja käynnistyy rikosseikkailu.<br />

Haave paremmasta on Manulla liittynyt yläkouluun, mutta solmut<br />

alkavatkin aueta paitsi Helmin myös äidin uuden poliisikumppanin<br />

kautta. Jännittävien hetkien jälkeen pahat saavat palkkansa,<br />

harhautuneet ymmärrystä, ihastuneet vastakaikua ja äiti ja poika<br />

oivalluksen avoimuuden tärkeydestä.<br />

leikkiikäiselle<br />

koululaiselle<br />

nuorelle<br />

Marja Björkin tosipohjainen romaani kertoo siitä, miltä tuntuu olla<br />

väärä koko ajan, ei vain joskus ja jossain. Päähenkilö Marion eli<br />

Makke tietää olevansa poika, vaikka on syntynyt tytön ruumiiseen.<br />

Hänellä on hyvä itsetunto, mutta silti hänen elämänsä on lähinnä<br />

varomista ja säätämistä: mitä saa leikkiä, miten pukeutua, mihin<br />

vessaan mennä, miten selvitä murrosiän muutoksista.<br />

Kirja kuvaa Maken vaiheet pikkulapsesta nuoreksi aikuiseksi<br />

ja kuljettaa rinnalla myös äidin ja isonveljen tarinaa. Kerronta<br />

on konstailematonta ja siksi myös koskettavaa. Lukijakin helpottuu,<br />

kun Makke saa ongelmalleen nimen – transsukupuolisuus –<br />

ja pääsee hakemaan tietä oikeaan identiteettiinsä ja omannäköiseensä<br />

elämään.<br />

Poika on täsmäkirja niille, jotka elävät itse tai läheisen kautta Maken<br />

tilannetta, mutta myös tärkeä ja ymmärrystä lisäävä teos kenelle<br />

tahansa aikuistuvalle nuorelle ja aikuiselle.<br />

Lapsemme 1/2014 35


Lastenkulttuuri Teksti Maarit Piippo<br />

Kultt<br />

ELOKUVAT<br />

Sulo Sivellin<br />

tarinoi taiteesta<br />

Isän mallia etsimässä<br />

Kuka voisi olla sopiva uusi isä Risto Räppääjälle?<br />

Asiaa selvitellään uudessa Sinikka<br />

ja Tiina Nopolan kirjoihin perustuvassa<br />

lastenelokuvassa, jossa Riston<br />

lisäksi ovat mukana tutut hahmot<br />

Nelli Nuudelipää, Rauha-täti sekä isäksi<br />

yrittävä Lennart. Hyväntuulisen koko<br />

perheen elokuvan Risto Räppääjä ja Liukas<br />

Lennart on ohjannut Timo Koivusalo.<br />

Katsottavissa elokuvateattereissa kevään<br />

aikana kautta maan.<br />

K<br />

irahvi seisoo turkoosin meren<br />

rannalla ja katsoo kuuta<br />

taivaalla Risto Suomen taulussa<br />

High tide. Kirahvin katseessa<br />

on jotain surullista.<br />

– Ehkä sen sukulainen on kuollut, arvelee<br />

eräs Seuraa Suloa -opaskierroksen<br />

lapsivieraista.<br />

Sulo Sivellin istuu lapsijoukon kanssa<br />

maalauksen äärellä ja kuuntee museon<br />

ääniä, jotka muistuttavat hetken Afrikan<br />

meren aaltojen kohinaa. Espoon modernin<br />

taiteen museo EMMA esittelee taidetta<br />

lapsia kiinnostavalla tavalla näyttelykierroksilla<br />

ja työpajoissa. Sulo Sivellin<br />

on taiteilijahahmo, joka ihmettelee taidetta<br />

lasten kanssa joskus elävän näyttelijän,<br />

joskus käsinuken kautta.<br />

Teoksista etsitään tunteita, aistielämyksiä<br />

ja uusia näkökulmia valjastamalla<br />

lasten mielikuvitus rikastuttamaan<br />

36 Lapsemme 1/2014<br />

tulkintoja. Ilme-pajassa tehdään yhdessä<br />

näyttelyn teemoihin sovellettuja tehtäviä<br />

ja voidaan jopa koskettaa taideteoksia.<br />

– EMMAn Paletti-työpajoissa syvennytään<br />

näyttelyihin tekemällä itse omin<br />

käsin. Rohkaisemme lapsia omiin tulkintoihin,<br />

sillä vääriä vastauksia taiteen äärellä<br />

ei ole, kertoo museolehtori Maria<br />

Vähäsarja.<br />

EMMAn saduttajat kuuntelevat lasten<br />

tarinoita taideteosten äärellä ja kirjaavat<br />

ne ylös kertomuksiksi. Tänä keväänä EM-<br />

MAssa tutkitaan Rudolf Steiner -näyttelyyn<br />

liittyvää geometriaa, muotoja, värejä<br />

ja rytmiä. Työpajoissa kokeillaan, millainen<br />

kollektiivinen teos mehupilleistä<br />

syntyy.<br />

Lisätiedot opaskierroksista ja työpajoista:<br />

www.emmamuseum.fi > perheille<br />

Pelastus sodan kauhuilta<br />

Nuori Liesel-tyttö lähetetään sijaisperheeseen<br />

toisen maailmansodan aikaisessa<br />

Saksassa. Hänen pakotiekseen ahdistavien<br />

olojen keskellä osoittautuu lukeminen,<br />

vaikka suuri määrä kirjoja poltetaankin<br />

Hitlerin vainoissa. Liesel kehittää<br />

uskaliaan tavan saada lukemista varastamalla<br />

romaaneja natsipäällikön kotoa.<br />

Markus Zusakin menestysromaaniin<br />

perustuva Kirjavaras-elokuva nostaa<br />

esille kertomusten ja mielikuvituksen<br />

voiman lapsen maailmassa. Erinomaisia<br />

näyttelijäsuorituksia sisältävän<br />

elokuvan Suomen ensi-ilta on 4.4.


uurikierros<br />

Musiikki<br />

Teatteri<br />

Näyttelyt<br />

Musiikkia maailmalta<br />

Kantele afrikkalaiseen tapaan, flamencon<br />

rytmit ja intialainen bhangra-pop<br />

tuovat maailmanmusiikin tuulahduksia<br />

nyt myös suomalaisten lasten maailmaan.<br />

Eri maista ja maanosista kotoisin<br />

olevat, Suomessa asuvat muusikot ovat<br />

tehneet monikulttuurista musiikkia, joka<br />

tanssituttaa ja ilahduttaa eri-ikäisiä<br />

lapsia ja etnisiä tuulahduksia arvostavia<br />

aikuisia. Pieni tiikeri -levyllä esiintyvät<br />

muiden muassa Cinta Hermo, Pape<br />

ja Kasumai sekä Shava. Levy on myynnissä<br />

hyvin varustetuissa musiikkikaupoissa<br />

sekä levyn tuottaneen Maailman musiikin<br />

keskuksen nettisivuilla<br />

www.globalmusic.fi<br />

Lastenlauluja arjen puuhista<br />

Pukeutumista talviseen keliin, hampaiden<br />

harjausta ja imurointia – sitähän se<br />

arki on, ja siitä on Musiikkikoulu Väkkärällän<br />

laulut tehty. Arki on ihanaa -levy<br />

soi kotoisia lastenlauluja Mirkku Toukosen<br />

laulun johdolla. www.vakkaralla.fi<br />

äänikirjat<br />

Eläimet seikkailevat runoissa<br />

8-vuotias Daniel Helakorpi voitti vuoden<br />

2012 Talent-kisan ilmeikkäällä runonlausunnallaan.<br />

Nyt hänen tulkintojaan<br />

Jukka Itkosen runoista voi kuulla<br />

Kirjapajan kustantamassa äänikirjassa.<br />

Runoissa seikkailevat etanat, harmaasiepot,<br />

hämähäkit ja monet muut eläimet,<br />

ja välillä vain ihmetellään sanoja ja<br />

maailman menoa. Avoimella mielellä -cd<br />

on saatavana Kirjapajan nettikaupasta<br />

www.kirjapaja.fi<br />

Kuva: Virpi Talvitie<br />

Kuva: Petra Lönnqvist<br />

Pieni, lyhyt ja kiihkeä elämä<br />

Maukka-kissa ja Väykkä-koira ovat ystävykset,<br />

jotka saavat taloonsa uuden asukin,<br />

Karhu Murhisen. Kyseessä on pienen<br />

pieni, mutta elämäniloinen päästäinen,<br />

joka on saanut pelottavan nimensä suojaksi<br />

metsän pedoilta. Päästäisen elämä<br />

on täynnä tekemisen riemua ja lukuisia<br />

ihmettelyn aiheita, eikä pieni koko haittaa,<br />

kun löytää omat vahvuutensa. Johanna<br />

Sorjosen ohjaama dramatisointi<br />

Timo Parvelan lastenkirjasta kertoo<br />

elämän tärkeistä taitekohdista päästäisen<br />

lyhyen elämän kautta. Joni Kuokkasen<br />

säveltämät laulut soivat Kuopion<br />

kaupunginteatterin Maukka, Väykkä<br />

ja Karhu Murhinen -kantaesityksessä<br />

20.3.–20.5. www.teatteri.kuopio.fi<br />

Kurjuudesta hyvyyteen<br />

Orpopoika Oliver Twistin elämä kulkee<br />

köyhäintalon kautta taskuvarkaaksi Lontoon<br />

kaduille aikana, jolloin lapsilla ja<br />

vähäosaisilla ei ollut arvoa eikä puolustajia.<br />

Rosvojoukossa neuvokkaaksi kasvava<br />

Oliver kokee elämäntaistelun vastapainoksi<br />

myös hyvyyttä, uskollisuutta<br />

ja rakkautta. Charles Dickensin klassikkotarina<br />

Oliwer Twist nähdään Ungateaternin<br />

suomenkielisenä sovituksena<br />

Espoon Lillkobbissa ja Helsingin Diananäyttämöllä<br />

8.2.–30.4.<br />

www.ungateatern.fi<br />

Katsaus taikuuden historiaan<br />

Taikahäkkejä, optisia illuusioita, vanhoja<br />

kortteja ja kaukaa 1700-luvulta peräisin<br />

olevia taikalaatikoita. Taikuri Mano<br />

d’Oron sekä Merja Todaron toteuttama<br />

kiertävä näyttely vie taikuuden historiaan<br />

vuosisatojen taakse ja aina Kiinaan<br />

asti yli 500 esineen, näyttelytaulujen<br />

ja interaktiivisen ohjelman kautta.<br />

Espoon taidetalo Pikku-Auroran Taikamuseo-näyttely<br />

tarjoaa temppuja, yllätyksiä,<br />

taikuripajan ja näytöksiä 15.3.<br />

asti. www.pikkuaurora.fi<br />

netti<br />

Kuva: Jussi Snicker<br />

Orkesterin soittimet tutuiksi<br />

Kuinka oboen ääni eroaa fagotista, miltä<br />

kuulostavat tuuba, harppu tai patarummut?<br />

Oulu Sinfonietan tuottamalla<br />

lasten nettisivustolla voi kuunnella<br />

eri instrumenttien ääniä, pelata soitinaiheisia<br />

pelejä ja tehdä väritystehtäviä<br />

orkesterimusiikkiin liittyen. www.<br />

oulusinfonia.fi/orkesteri/oulu-sinfonia-kids<br />

Lapsemme 1/2014 37


Anni-Elina Karvonen<br />

Kuvat colourbox<br />

Rento loma<br />

kotona<br />

Lomalla pitää voida levähtää.<br />

Vaihtoehto reissaamiselle löytyy kotoa.<br />

Kotiloma jättää lapselle usein mukavat<br />

muistot.<br />

K<br />

oululaisten<br />

loma-aikojen<br />

lähestyminen<br />

tarkoittaa<br />

monessa perheessä<br />

huippuunsa<br />

viritettyjä organisointitaitoja.<br />

Miten mennään, jos mennään:<br />

autolla, junalla vai<br />

lentokoneella? Edullista, koko<br />

perheelle sopivaa hotellimajoitusta<br />

pitäisi etsiä. Entä<br />

jos laskettelukeskuksessa<br />

onkin yli 25 asteen pakkaset,<br />

ja rinteet ovat kiinni – pitäisikö<br />

sittenkin ottaa varman<br />

päälle ja lentää etelään…?<br />

Vai tehtäisiinkö päiväretki<br />

johonkin mieluisaan paikkaan?<br />

Miten järjestää lapsen<br />

loma, jos vanhemmat ovat<br />

töissä?<br />

Vaihtoehto reissaamiselle<br />

löytyy läheltä, kotoa. Kotiloma<br />

voi olla yhtä rentouttava<br />

kuin matkalla olo, joskus jopa<br />

rentouttavampi.<br />

– Lapset tarvitsevat väljää<br />

aikaa siinä missä aikuisetkin,<br />

vailla kelloja ja aikatauluja.<br />

Luovuus, uudet ideat ja<br />

ajatukset syntyvät usein tyhjässä,<br />

kiireettömässä tilassa.<br />

Tärkeintä on, että lapsella on<br />

rento lomatunnelma, sanoo<br />

MLL:n auttavien puhelinten<br />

päällikkö Tatjana Pajamäki.<br />

Loma on arjen<br />

vastapaino<br />

Koululaisen arki on usein<br />

melko tiivistä monenlaisine<br />

vaatimuksineen: koulua päivällä,<br />

harrastuksia ja läksyjä<br />

illalla. Tempon hidastaminen,<br />

elämän rauhoittaminen ja levollisuus<br />

erottavat loman arkikiireestä.<br />

Ne onnistuvat<br />

hyvin kotona.<br />

– Kun kiireet hellittävät,<br />

yleensä myös stressi vähenee.<br />

Kiireettömyys on vastapainoa<br />

suorittamiselle ja<br />

odotusten täyttämiselle, jota<br />

yleensä koululaisen arki<br />

paljolti on, Pajamäki sanoo.<br />

Kotiloma saattaakin olla vähemmän<br />

väsyttävää ja kuormittavaa<br />

kuin matkustelu.<br />

Kotona lomaillessa vältetään<br />

lähtökiireet, jonottamiset ja<br />

ruokailut ruuhkaisissa ravintoloissa.<br />

Kotilomalle ei<br />

myöskään usein aseteta liian<br />

korkeita odotuksia, jolloin<br />

lomapettymyksiä ei tarvitse<br />

purkaa viikkojen päästä loman<br />

loppumisesta.<br />

– Jos aikuiset eivät tee kotilomasta<br />

ongelmaa vaan<br />

nauttivat siitä itsekin, on todennäköistä,<br />

että lapsikin<br />

tykkää lomasta.<br />

Lapset tarvitsevat<br />

väljää aikaa.<br />

38 Lapsemme 1/2014


Kokemuksia kotilomasta<br />

”<br />

Teemaloma Tylypöhkössä<br />

Oli 9-vuotiaan tyttäremme talviloma, ja iso<br />

osa kavereista lähti reissuun vanhempiensa<br />

kanssa. Me emme taaskaan ennättäneet. Perheemme<br />

kahden hengen yrityksen loma-ajat<br />

eivät välttämättä sovi yhteen koulujen lomaaikojen<br />

kanssa.<br />

Päätimme yhdistää huvin ja hyödyn ja järjestää<br />

kodissamme teemajuhlat kaikille niille lapsemme<br />

kavereille, jotka myös viettivät lomaa<br />

kotona. Erikoisen juhlista teki se, että juhlat<br />

ideoitiin ja toteutettiin lasten voimin ja ehdoilla.<br />

Me vanhemmat lupasimme olla puuttumatta<br />

asiaan.<br />

Harry Potter oli lapsellemme kova sana,<br />

ja juhlien teemaksi valikoitui ensin Tylypahka,<br />

joka muuttui Tylypöhköksi. Ensimmäinen<br />

päivä meni suunnitellessa kaikkea aiheeseen<br />

liittyvää pöhköä. Kummasti 9-vuotiaiden into<br />

kantoi, kun emme torpedoineet ideoita osallistumisellamme.<br />

Toisena päivänä siirreltiin<br />

jo huonekaluja ja raivattiin tilaa juhlille. Kurkistaessamme<br />

välillä tilannetta huomasimme,<br />

etteivät lapset niin kovin kummoisia vaadi<br />

tehdessään itsellensä mieluista jälkeä. Me aikuiset<br />

pyrimme varmaan välillä tekemään lapsillemme<br />

liiankin valmista ja oikean oloista.<br />

Lasten ideoimissa juhlissa juhlasalin pöytien<br />

virkaa toimittivat vanhat pahvilaatikot, makuusali<br />

oli siivouskomerossa ja liikkuvat portaat<br />

olivat ihan tavalliset yläkertaan johtavat<br />

portaat. Erotukseksi normaalista oli portaiden<br />

alapäähän lätkäisty kyltti: LIIKKUVAT POR-<br />

TAAT EPÄKUNOSA. Kuten Tylypöhkössä tietysti<br />

kuuluukin olla.<br />

Meidän aikuisten silmin järjestelyt näyttivät<br />

aika askeettisilta ja vaatimattomilta, mutta<br />

lapset olivat innoissaan. Kolmantena päivänä<br />

juhlittiin, ja niihin juhliin me aikuisetkin osallistuimme.<br />

Juhlat olivat samalla tyttäremme<br />

syntymäpäiväjuhlat. Kuulemma hauskimmat<br />

ikinä. Kuten koko loma.”<br />

Yrittäjäperheen äiti<br />

Tylsinä päivinä voi unelmoida<br />

Olen järjestänyt hyvin vähän tekemistä lomille.<br />

Lapset tekevät sen ihan itse. Mielestäni on<br />

tärkeää se, ettei lapsille jatkuvasti järjestetä<br />

tällaista tai tuollaista. Otan mahdollisimman<br />

paljon lapsia mukaan arjen askareisiin pienestä<br />

pitäen, niin taidot ja itseluottamus syntyvät<br />

siinä samalla. Yleistän, mutta jotenkin tuntuu<br />

siltä, ettei lapsilla saa olla enää tylsiä päiviä.<br />

Jokainen hetki, ilta, lomaviikko täytetään<br />

peleillä, harrastuksilla, ruudulla tai kavereilla.<br />

Tärkeää on osata sietää myös tylsyyttä, saada<br />

haaveilla, unelmoida ja osata olla myös ihan<br />

itsekseen. Myös lomalla.”<br />

Kahden koululaisen koti-isä<br />

Lapsemme 1/2014 39


”<br />

Yhdessä siskonpedissä<br />

”Mitä me tehtiin? Ei paljon mitään. Hakeuduttiin<br />

meren äärelle eväiden kanssa. Kukin<br />

sai päättää vuorollaan päivän ruoan tai leipomiset.<br />

Tai sen, mitä tehtiin ja minne mentiin.<br />

Huonolla säällä olohuone oli yhtä siskonpetiä<br />

ja siellä katsottiin elokuvia ja herkuteltiin.<br />

Kai se juju meidän lomissa oli se, että kaikilla<br />

meillä oli päätäntävaltaa. Kiteytettynä: oltiin<br />

yhdessä! Ei loma ole sen täydellisempää kuin<br />

arki, se on vai erilaista. Loma oli meille yhdessäolon<br />

aikaa, se riitti.”<br />

Kahden koululaisen yksinhuoltajaäiti<br />

Lemmikkihotellista hyötyivät kaikki<br />

”9-vuotias tyttö halusi olla viikon mittaisen<br />

syysloman kotona. Hän ehdotti, että saisi lemmikin<br />

hoidettavakseen. Kuulosti hyvältä: olimmehan<br />

ottaneet usein aiemminkin ystäviemme<br />

kissoja ja koiria hoidettavaksemme, joten olemassa<br />

oli jo valmiiksi tuttuja eläinvieraita. Laitoin<br />

viestiä facebookissa kavereilleni, ja pian<br />

meille oli tarjolla muutama kissa, koira, kani…<br />

Tämä osoitti, että tämänkaltaiselle lemmikkihotellille<br />

on loma-aikaan myös tarvetta!<br />

Tällä kertaa viikon yökylävieraiksi saapui<br />

kaksi tuttua kissaa. Tyttö oli oikeassa. Loma<br />

sujui mukavasti, kun sai ruokkia, leikittää, harjata<br />

ja paijata kissoja. Kissakamut eivät myöskään<br />

muistuttaneet, ettei koko päivää olla<br />

yöpaidassa tai että nyt olisi aika imuroida. Loman<br />

hehkua ei latistanut sekään, että pestiin<br />

kuului hiekkalaatikon säännöllinen putsaus.<br />

Koska kissat ovat monen lapseni kaverin haave,<br />

päätimme jakaa iloa. Sovimme, että joka<br />

päivä saa tulla yksi kaveri kissanhoitoon apulaiseksi.<br />

Samalla päätettiin kaverin vanhemman<br />

kanssa, miten järjestetään lounasaika,<br />

sillä meillä vanhemmilla oli töitä. Naapurin<br />

kanssa oli sovittu, että sinne voi aina mennä,<br />

jos tarvitsee apua.<br />

Kissatkin olivat kuulemma loman jälkeen<br />

uudessa terässä. Jopa tanakan puoleinen norjalaiskissa<br />

sai uutta virettä loikoilemisen oheen<br />

ja innostui leikeistä niin, että emäntänsä sanoi<br />

huomanneensa piristymistä myös painonpudotuksessa.”<br />

Kodin ulkopuolella töissä käyvä äiti<br />

ESITYKSET PISPALASSA<br />

KEVÄÄLLÄ 2014<br />

Kehrää kehrää… (yli 3-vuotiaille)<br />

ke 12.2. klo 10.00 pe 14.2. klo 10.00<br />

to 13.2. klo 10.00 ja 18.00 la 15.2. klo 14.00<br />

Huom.<br />

Esitykset ovat tilattavissa<br />

ympäri Suomen.<br />

Satuvarjon alla: KUK-KUU! (vauvateatteria 0-3-vuotiaille)<br />

ke 19.2. klo 10.00 to 13.3. klo 10.00 ja 14.00<br />

to 20.2. klo 10.00 ja 14.00 pe 14.3. klo 10.00<br />

pe 21.2. klo 10.00 la 15.3. klo 11.00 ja 14.00<br />

la 22.2. klo 14.00 ke 19.3. klo 10.00 ja 14.00<br />

ke 26.2. klo 10.00 ja 14.00 to 20.3. klo 10.00<br />

to 27.2. klo 10.00 pe 21.3. klo 10.00<br />

pe 28.2. klo 10.00 la 22.3. klo 14.00<br />

la 1.3. klo 14.00 ke 26.3. klo 10.00 ja 14.00<br />

ti 4.3. klo 14.00 to 27.3. klo 10.00 ja 14.00<br />

ke 5.3. klo 10.00 pe 28.3. klo 10.00<br />

ti 11.3. klo 14.00 la 29.3. klo 14.00<br />

ke 12.3. klo 10.00<br />

Pupun kevät (yli 2-vuotiaille)<br />

ti 8.4. klo 10.00 ma 14.4. klo 10.00<br />

ke 9.4. klo 10.00 ti 15.4. klo 10.00<br />

to 10.4. klo 10.00 ja 14.00 ke 16.4. klo 10.00 ja 18.00<br />

pe 11.4. klo 10.00 la 19.4. klo 11.00 ja 14.00<br />

la 12.4. klo 11.00 ja 14.00<br />

12.-17.5. MUKAMAS 2014<br />

Kansainvälinen Nukketeatterifestivaali Tampereella<br />

Aikataulumuutokset mahdollisia<br />

Klikkaa netissä: www.teatterimukamas.com<br />

Teatteri Mukamas, Pispalan valtatie 30, Tampere<br />

Tiedustelut ja ryhmämyynti 050-4656 285<br />

info@teatterimukamas.com<br />

40 Lapsemme 1/2014


Lupa huilata<br />

On tärkeää, että lapsia kuullaan<br />

loman suunnittelussa<br />

ja heidän toiveensa otetaan<br />

huomioon mahdollisuuksien<br />

mukaan. Näin myös kotilomalla.<br />

Pieni alakoululainen<br />

toivoo todennäköisesti eri<br />

asioita kuin ysiluokkalainen.<br />

Pajamäki sanoo, että<br />

yleensä nuoret haluavat olla<br />

kavereidensa kanssa myös<br />

lomalla. Näinkin voi olla,<br />

mutta on tärkeää muistaa,<br />

että koululaiset joutuvat<br />

ponnistelemaan ylläpitääkseen<br />

asemaansa kaveripiirissä,<br />

ja se kuluttaa energiaa.<br />

Niinpä pelkästään kavereiden<br />

kanssa vietetty aika ei<br />

anna mahdollisuutta huilata<br />

täysin pois arjen paineita.<br />

– Lomalla pitää voida levähtää,<br />

ja kotona lapsella on<br />

mahdollisuus olla oma rooleista<br />

riisuttu itsensä. Esimerkiksi<br />

teini-ikäinen voi<br />

hakea voimaa siten, että haluaa<br />

taantua hellittäväksi<br />

pieneksi lapseksi ja palata<br />

sen jälkeen omaan nuoren<br />

maailmaansa. Tätä hän ei voi<br />

kavereidensa kanssa tehdä.<br />

Väljä kotilomailu antaa<br />

myös mahdollisuuden kuulla<br />

lasta mietityttäviä asioita,<br />

mihin kiireinen arki tai aktiiviloma<br />

päiväohjelmineen<br />

eivät välttämättä anna tilaa.<br />

Yksin kotona<br />

Jos vanhemmilla ei ole lomaa<br />

samaan aikaan kuin lapsilla,<br />

lasten kotilomailussa on<br />

muistettava turvallisuus.<br />

Pieniä alakoululaisia ja yksinoloa<br />

pelkääviä lapsia ei<br />

pitäisi jättää koko päiväksi<br />

kotiin yksin. Pienet lapset<br />

muistavat vain osan annetuista<br />

ohjeista, vaikka vanhemmat<br />

olisivat kertoneet ne<br />

useaan kertaan. Lisäksi lapsi<br />

voi tuntea olonsa turvattomaksi,<br />

vaikka voi esittääkin<br />

vanhempiensa silmissä reipasta<br />

– etenkin jos hän on tottunut<br />

saamaan rohkeudesta<br />

ja itsenäisyydestä myönteistä<br />

palautetta.<br />

Vaikka nuoren voi jättää<br />

yksin kotiin, ja sitä tämä<br />

usein toivookin, häntä ei<br />

saisi jättää loma-ajaksi liiaksi<br />

itsekseen. Siitä huolimatta,<br />

että monet nuoret käyttäytyvät<br />

hyvin kypsästi, he ovat<br />

kuitenkin vielä lapsia ja valvomatta<br />

saattavat joskus<br />

toimia harkitsemattomasti.<br />

Nuori tarvitsee henkistä<br />

liikkumistilaa, mutta myös<br />

aikuisen turvaa.<br />

– Aikuisen pitää olla lapselle<br />

ja nuorelle turvallisesti<br />

saatavilla ja käytettävissä,<br />

läsnä tarvittaessa, Pajamäki<br />

muistuttaa.<br />

Oman kunnan kotisivuilta<br />

ja kirjastosta kannattaa<br />

selvittää, mitä ne tarjoavat<br />

koululaisille loma-aikoina.<br />

Lapsen kavereiden vanhemmilta<br />

voi myös kysellä, olisiko<br />

mahdollista järjestellä<br />

yhdessä esimerkiksi koululaisten<br />

ruokailu ja muu hoito,<br />

jos vanhemmilla ei ole<br />

lomaa lasten kanssa samaan<br />

aikaan.<br />

– Olisi hienoa, jos esimerkiksi<br />

koulujen alkaessa vanhemmat<br />

ottaisivat yhteisesti<br />

puheeksi loma-ajat, jakaisivat<br />

valvonta- ja hoitovastuita<br />

ja kertoisivat kokemuksiaan<br />

kotilomailustaan, Pajamäki<br />

ehdottaa. l<br />

Lapsemme 1/2014 41


Tuuli Ojakangas kuvat Tomi Nuotsalo<br />

Pieni lapsi viestii eleillä,<br />

äännähdyksillä, ilmeillä ja<br />

katseella. Niistä vanhemman<br />

on tulkittava, miltä lapsesta<br />

tuntuu, mitä hän ajattelee ja<br />

mitä hän tarvitsee. Tehtävä<br />

ei ole helppo, mutta siinä voi<br />

kehittyä.<br />

V<br />

anhemmat voivat oppia<br />

huomaamaan lapsensa<br />

pieniäkin eleitä,<br />

ilmeitä ja viestejä ja harjaantua<br />

ymmärtämään niiden<br />

merkitystä. Jos vauvalla tai<br />

taaperolla on esimerkiksi paha olo, vanhemmat<br />

voivat pohtia, mistä on kysymys<br />

ja miten he voisivat helpottaa hankalaa<br />

tilannetta.<br />

– Jotta vauva voi kasvaa ymmärtäväiseksi<br />

ja empaattiseksi aikuiseksi, hän<br />

tarvitsee avukseen omaa mieltään kehittyneemmän<br />

aikuisen mielen. Sen varassa<br />

hänen oma kykynsä ymmärtää<br />

toista ihmistä voi rakentua, kertoo projektipäällikkö<br />

Anne Viinikka MLL:n<br />

Opetellaan vauvaa!<br />

42 Lapsemme 1/2014<br />

Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeesta,<br />

joka pyrkii tukemaan lapsen ja vanhemman<br />

välistä suhdetta.<br />

On tärkeää, että vanhemmat peilaavat<br />

vauvalle tämän tunnetiloja, esimerkiksi<br />

iloa. Tällöin vauva kokee, että vanhempi<br />

ymmärtää, miltä hänestä tuntuu.<br />

Vanhemman tehtävä on myös säädellä<br />

tunnetiloja. Jos lapsi säikähtää, hän rauhoittuu,<br />

kun vanhempi näyttää, ettei itse<br />

säikähtänyt ja ettei ole hätää.<br />

Jos lapsen kanssa viestimiseen liittyy<br />

jokin erityispiirre, kuten monikielisyys<br />

tai vamma, vuorovaikutukseen keskittyminen<br />

on erittäin tärkeää. Tällöin lapsi<br />

vaatii vanhemmalta tukea tehdessään<br />

itsensä ymmärrettäväksi. Aikuisen on<br />

eläydyttävä lapsen maailmaan pohtimalla<br />

eri tilanteita lapsen näkökulmasta ja<br />

etsittävä lapselle sopivia vuorovaikutustapoja<br />

muun muassa ilmeillä ja eleillä.<br />

Tarve ymmärtää toista<br />

– Ihmisellä on luontainen tarve ja kyky<br />

nähdä toisen käyttäytymisen taakse ja<br />

pyrkimys ymmärtää sitä, Viinikka sanoo.<br />

Kyvystämme ymmärtää tai havaita<br />

toisen ihmisen käyttäytymiseen liittyvää<br />

tunnetta, kokemusta tai mielentilaa<br />

käytetään myös nimitystä mentalisaatiokyky.<br />

Se tekee mahdolliseksi tuntea<br />

empatiaa ja sen, että ihminen pystyy<br />

myöntämään oman osuutensa toisen ihmisen<br />

pahaan oloon. Ilman tätä kykyä<br />

emme pysty säätelemään omaa tai ennakoimaan<br />

toisten käyttäytymistä.<br />

Mentalisaatiokykyä voi tietoisesti kehittää<br />

ja harjoitella.<br />

– Olisi tärkeää, että vanhemmat harjaantuisivat<br />

seuraamaan ja havaitsemaan<br />

erityisesti pienten lasten käyttäytymistä:<br />

mitä lapsi aikoo, kokee tai tuntee ja mitä<br />

lapsi käyttäytymisellään viestittää.<br />

Vanhempien pitää kuitenkin olla itseään<br />

kohtaan armollisia. Kukaan ei pysty<br />

aina ja joka hetki miettimään toisen tunnetta<br />

tai kokemusta. Esimerkiksi suuttuneena,<br />

riitatilanteissa tai väsyneenä se ei<br />

onnistu. Silti on tärkeää, että pystyy tilanteen<br />

rauhoittumisen jälkeen palaamaan<br />

tapahtuneeseen ja pohtimaan sitä<br />

yhdessä toisen osapuolen kanssa.<br />

Jos on lapsena tullut laiminlyödyksi,<br />

kokenut väkivaltaa tai jäänyt vaille ra-


Sujuva vuorovaikutus<br />

vahvistaa kiintymystä<br />

kastavaa hoivaa, empatia- ja mentalisaatiokyky<br />

on voinut jäädä kehittymättä.<br />

Esimerkkinä tästä voisi Viinikan mukaan<br />

olla se, kun ihminen sanoo tietoisesti<br />

toista haavoittavia sanoja ja vetoaa<br />

sitten siihen, että kaikki oli vain leikkiä.<br />

Vauvallakin on ajatuksia<br />

Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen<br />

perheryhmissä pohditaan perheen vuorovaikutustilanteita.<br />

Vaikeistakin tunteista<br />

puhutaan. Vähitellen tilanteita<br />

käsittelemällä alkaa muodostua laajempi<br />

ymmärrys koko vuorovaikutusprosessista<br />

vaikkapa oman perheen sisällä.<br />

– Pyrkimys on tunnistaa ja tavoittaa<br />

oma ja toisen mielentila ja ymmärtää<br />

niitä. Ymmärretään väärinymmärryksiä<br />

ja ajatellaan omaa ajattelua, Viinikka tiivistää.<br />

Samalla tulee peilanneeksi ja pohtineeksi<br />

omaa käyttäytymistään ja tuntemuksiaan<br />

eri tilanteissa. Kun vanhemmat<br />

paneutuvat tietoisesti havainnoimaan ja<br />

miettimään vauvan sanattomia viestejä,<br />

myös niiden tulkinta helpottuu.<br />

Perheryhmissä vauvan viestien ja kokemusten<br />

havaitsemista harjoitellaan<br />

muun muassa tekemällä erilaisia pieniä<br />

tehtäviä vauvan kanssa. Se voi olla jotakin<br />

sellaista, mitä muutoinkin tehtäisiin.<br />

Nyt se vain tehdään tietoisesti reaktioita<br />

seuraten ja kuvitellen, mitä vauva sanoisi<br />

ja miltä hänestä tuntuu. Tehtävät käydään<br />

muiden ryhmäläisten kanssa läpi.<br />

Ryhmissä voidaan myös paneutua hetkeksi<br />

kunkin vanhemman tarinaan jostakin<br />

tietystä arjen tilanteesta. Tilannetta<br />

mietitään erilaisten kysymysten kautta.<br />

Mistä tilanne alkoi? Keitä oli paikalla?<br />

Miten kukin reagoi? Miltä minusta tuntui?<br />

Entä vauvasta? Mitä tapahtui sitten?<br />

– Etenkin isät ovat usein todenneet<br />

saaneensa ryhmistä uutta tietoa siitä,<br />

että hyvin pienelläkin lapsella voi olla<br />

ajatuksia ja että lapsi ehkä toivoo, että<br />

vanhempi ymmärtäisi hänen ajatuksensa,<br />

Viinikka sanoo.<br />

Väärinymmärrykset kuuluvat inhimilliseen<br />

elämään ja ovat tavallisia myös pienten<br />

lasten perheissä arjen eri tilanteissa.<br />

Väärinkäsitysten läpikäyminen kunkin<br />

perheenjäsenen näkökulmasta auttaa vähentämään<br />

niitä jatkossa. Jos vanhempi<br />

kuitenkin alati kokee ymmärtävänsä lastaan<br />

väärin, on syytä kysyä neuvoa muilta<br />

samanikäisten lasten vanhemmilta tai<br />

hakea apua esimerkiksi neuvolasta. Vanhemman<br />

on tärkeää tuntea itseluottamusta<br />

ja iloa vanhemmuudestaan. Oman<br />

lapsen ymmärtäminen lisää vanhemman<br />

luottamusta itseensä, kun taas väärinymmärrykset<br />

nakertavat sitä.<br />

Onkohan muillakin tällaista?<br />

Sujuva vuorovaikutus vaikuttaa myönteisesti<br />

koko perheen hyvinvointiin ja perheenjäsenten<br />

väliseen kiintymykseen.<br />

Aina on hyödyllistä yrittää ymmärtää<br />

toisten mielen tiloja ja kurkistaa heidän<br />

näkyvän käyttäytymisensä taakse, vaikkei<br />

perheessä koettaisikaan erityisiä<br />

vaikeuksia vuorovaikutuksessa. Arjen<br />

pienet haasteet eivät ole vieraita kenellekään.<br />

Perheryhmissä kokemuksia pääsee<br />

jakamaan.<br />

– Kaikki ajattelevat joskus, että onkohan<br />

muillakin tällaista. Mistään emme<br />

ole saaneet niin ylenpalttista kiitosta<br />

kuin siitä, että näin perusteellisella tasolla<br />

ja ammattilaisten tukemana voi<br />

käsitellä perheiden käytännön elämää,<br />

Viinikka iloitsee.<br />

Vauvaperheen arkea pohtivien vanhempien<br />

motiivina onkin useimmiten<br />

oppia tuntemaan omaa lastaan paremmin<br />

ja tavata toisia samassa tilanteessa<br />

olevia perheitä. Isät toivoivat hieman<br />

äitejä useammin oppivansa ymmärtämään<br />

vauvan kanssa elämistä ja äidit<br />

isiä useammin konkreettisia vinkkejä<br />

vauva-arkeen. Suurin osa koki ryhmän<br />

kokoontumisten jälkeen ymmärtävänsä<br />

vauvaa paremmin ja suhteensa vauvaan<br />

vahvistuneen. Myös hyvinvointi lisääntyi<br />

monessa perheessä.<br />

Erityisesti isät kokivat hyödyllisinä<br />

kuulluksi tulemisen. Puolet heistä tunsi,<br />

että arjen ongelmien käsitteleminen puolison<br />

kanssa helpottui, vaikka ryhmässä<br />

keskityttiinkin vauvaan. Äideille puolestaan<br />

ilon ilmaiseminen oli helpompaa. l<br />

Vahvuutta vanhemmuuteen<br />

-hanke<br />

Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmiä<br />

on pidetty vuodesta 2010. Hanke jatkuu<br />

kuluvan vuoden loppuun. Hankkeessa on<br />

koulutettu perheiden kanssa työskenteleviä<br />

kuntien työntekijöitä perheryhmien ohjaajiksi<br />

ja mentalisaatiokykyä vahvistavaan<br />

työskentelytapaan.<br />

– Asiantuntija-ajattelu perustuu usein siihen,<br />

että osataan antaa valmiita neuvoja ja<br />

ratkaista ongelmia, mutta yhtä ammatillista<br />

ja asiantuntevaa on asioiden pohtiminen<br />

yhdessä asiakkaan kanssa ja tukea häntä<br />

löytämään itse ratkaisu tilanteeseensa.<br />

Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmä<br />

on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille<br />

vauvaperheille. Ryhmiä on käynnistetty<br />

lähes 80 kunnassa ympäri Suomen ja<br />

mukaan pääsee neuvolan perhevalmennuksen<br />

kautta. Ryhmä alkaa vauvan ollessa<br />

3–4 kk:n ikäinen ja siihen osallistuvat<br />

vauva ja vanhemmat.<br />

Ryhmät kokoontuvat 12 kertaa noin kahden<br />

viikon välein kaksi tuntia kerrallaan. Jokaisella<br />

kerralla on oma teemansa, joka käsittelee<br />

vauvan maailmaa eri näkökulmista.<br />

Tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä toiminta<br />

juurtuisi kuntiin ja että koulutetut<br />

työntekijät jatkaisivat perheryhmien ohjaamista.<br />

Lapsemme 1/2014 43


Poimitut<br />

Lapsen oikeudet<br />

tutuiksi<br />

Lapsen oikeuksista on julkaistu kaksi uutta esitettä.<br />

Luota mun vahvuuksiin! -lehtisessä pohditaan sitä, mitä<br />

lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa vammaisen lapsen<br />

kohdalla. Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? -esite käy läpi<br />

tiiviisti ja ymmärrettävästi sopimuksen 54 pykälää.<br />

Ensimmäisen esitteen saa osoitteesta www.lskl.fi ja<br />

toisen: www.lapsiasia.fi.<br />

Lapsi rikoksen uhrina<br />

Vanhemmille suunnattu opas neuvoo, miten toimitaan,<br />

kun oma lapsi on joutunut väkivallan tai seksuaalirikoksen<br />

uhriksi, millaista apua voi saada, mitä rikosprosessissa<br />

tapahtuu ja miten vanhempi voi olla parhaiten lapsensa<br />

tukena. Opas löytyy osoitteesta oikeusministerio.fi.<br />

Rikosuhripäivystys www.riku.fi antaa tukea ja neuvoja<br />

kaikille rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja<br />

rikosasiassa todistaville.<br />

Kuva: THL<br />

Suomeen on vuoden alusta<br />

saatu ensimmäinen lapsioikeuden<br />

professuuri. Itä-<br />

Suomen yliopistoon lapsioikeuden<br />

ja koulutusoikeuden<br />

apulaisprofessoriksi<br />

on nimitetty MLL:ssa työskennellyt<br />

OTT Suvianna<br />

Hakalehto-Wainio.<br />

Kuva: Colourbox<br />

Kuva: Markku Hellevuo/Ehta Oy<br />

Tyttöjen rokote<br />

Tyttöjenjuttu.fi-sivusto kertoo uudesta kansalliseen<br />

rokotusohjelmaan otetusta papilloomavirusrokotteesta,<br />

joka suojaa kohdunkaulan syövältä. Maksuton HPVrokotus<br />

tarjotaan kaikille 6.–9.-luokkalaisille<br />

tytöille vanhempien suostumuksella.<br />

ABC huomioi nuoret<br />

Nuorten Palvelu ry:n ja ABC-ketjun toteuttamassa ABC kohtaa<br />

nuoret -hankkeessa nuoret ja työntekijät tutustuivat toisiinsa,<br />

mikä lisäsi nuorten asiakastyytyväisyyttä ja vaikutti positiivisesti<br />

myös henkilökunnan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.<br />

Nelivuotisessa hankkeessa tuotettiin mm. ABC ja nuoret<br />

-opas ja henkilöstön koulutuskokonaisuus.<br />

Kuva: Colourbox<br />

Epäsäännöllinen unirytmi ja vaihtelevat nukkumaanmenoajat<br />

voivat lisätä lasten käytöshäiriöitä. Tutkijoiden mukaan erilaiset<br />

käytösongelmat lisääntyivät vuosien varrella lapsilla, joiden<br />

nukkumaanmenoajat vaihtelivat, mutta tarkkaavaisuus-, käytös-<br />

ja tunne-elämän ongelmat vähenivät, jos lapsi alkoi noudattaa<br />

säännöllisempää rytmiä.<br />

Lähde: Pediatrics-lehti / Uutispalvelu Duodecim<br />

44 Lapsemme 1/2014


Poimitut<br />

Ksylitolia<br />

suositellaan<br />

päiväkoteihin<br />

Päiväkodeissa lapsille tulisi antaa<br />

maksutta 1–2 ksylitolipastillia<br />

tai -purukumia ruokailun jälkeen,<br />

suosittelee sosiaali- ja terveysministeriö<br />

kunnille.<br />

Täysksylitolipurukumi vähentää hammasplakkia,<br />

joka on reikiintymisen riskitekijä<br />

lapsilla. Koko päiväkotivuoden pastillit maksavat noin<br />

7 euroa lapselta. Terveellisten elintapojen omaksumiseksi ministeriö<br />

suosittelee myös, että päivähoitoympäristö olisi karkiton<br />

ja limsaton.<br />

Kuva: Colourbox<br />

Onko kädet pesty?<br />

Käsien pesu on paras tapa torjua flunssaa. Kädet pestään<br />

lämpimällä juoksevalla vedellä ja tavallisella saippualla.<br />

Saippuaa hierotaan 10–15 sekunnin ajan käymällä läpi käden<br />

kaikki kohdat, erityisesti sormenpäät. Pesu on paikallaan<br />

niistämisen ja aivastamisen jälkeen ja aina kun ollaan kontaktissa<br />

sairaaseen.<br />

Kuva: Colourbox<br />

Puhutaan peleistä!<br />

Digitaalisia pelejä pelaa aktiivisesti 95 prosenttia<br />

10–19-vuotiaista lapsista ja nuorista.<br />

Keskustelu median sisällöistä on tehokkain tapa ehkäistä<br />

mediankäytöstä aiheutuvia haittoja, kuten ahdistusta ja<br />

ongelmallista pelaamista, muistuttaa Mediakasvatus- ja<br />

kuvaohjelmakeskus MEKU.<br />

Selvityksen mukaan vanhemmat puhuvat lastensa kanssa<br />

digitaalisista peleistä huomattavasti harvemmin kuin<br />

elokuvista ja tv-ohjelmista, vaikka monet lasten pelaamista<br />

peleistä ovat kiellettyjä alle 18-vuotiailta. Kolmannes ei<br />

keskustele lastensa kanssa peleistä lainkaan. Pelien ikärajamerkinnät<br />

tunnetaan myös elokuvia ja tv-ohjelmia huonommin.<br />

Pelien, elokuvien ja tv-ohjelmien ikärajat ovat samat<br />

eli Sallittu, 7, 12, 16, 18.<br />

Monipuolista tietoa pelaamisesta saa<br />

Pelikasvattajan käsikirjasta<br />

www.pelipaiva.fi/<br />

pelikasvattajankasikirja.pdf.<br />

90<br />

80<br />

70<br />

60<br />

50<br />

40<br />

30<br />

20<br />

10<br />

0<br />

Uusperheissä on pääosin äidin lapsia. Uusperheisiin kuuluu<br />

noin 110 000 alaikäistä lasta. Se on 10 prosenttia kaikista<br />

lapsista. Suurin osa, noin 60 prosenttia, uusperheiden<br />

lapsista on perheen äidin lapsia. Yhteisiä lapsia on vajaa<br />

kolmannes ja isän lapsia noin 10 prosenttia.<br />

Perhetilastot 2012. Tilastokeskus.<br />

vanhemman<br />

hoidossa kotona<br />

Alle kouluikäisistä lapsista<br />

54 % on päivähoidossa.<br />

THL, päivähoitotilastot 2012<br />

Sisarusten hoito, kun vanhempi hoitaa perheen nuorinta lasta kotona<br />

isovanhempien<br />

hoidossa<br />

kunnallisessa<br />

päivähoidossa<br />

yksityisessä<br />

päivähoidossa<br />

toiseksi nuorin<br />

kolmanneksi nuorin<br />

THL:n Lapsiperhekysely<br />

THL:n lapsiperhekyselyn mukaan valtaosa alle kouluikäisistä<br />

sisaruksista hoidetaan kotona, jos perheen nuorin lapsi on<br />

kotihoidossa äidin tai isän kanssa. Sisaruksista on päivähoidossa<br />

noin viidennes.<br />

Lapsemme 1/2014 45


Poimitut<br />

Onnellisia suhteita<br />

Useimmat suomalaiset parisuhteet ovat onnellisia. Ihmisten<br />

halu ja kyky elää parisuhteessa on vahvistunut viimeisen<br />

kymmenen vuoden aikana, kertoo Perhebarometri.<br />

Useimmat avio- ja avoparit kokivat liittonsa vastaavan odotuksiaan<br />

ja tarpeitaan ja tunsivat saavansa arvostusta puolisoltaan.<br />

Suomenkielisistä 40 prosenttia ja ruotsinkielisistä<br />

60 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä puolisoonsa. Muistakin<br />

vastaajista suurin osa oli parisuhteessaan melko onnellinen.<br />

Vain joka kymmenes ei olisi enää halunnut elää nykyisen<br />

kumppanin kanssa.<br />

Tutkimukseen vastasi yli 3 000 keski-ikäistä naista ja miestä.<br />

Väestöliitto<br />

Kuva: Colourbox<br />

Harvemmin neuvolaan<br />

Vastedes ensisynnyttäjille järjestetään vähintään 9 ja uudelleensynnyttäjille<br />

8 terveystarkastusta. Käynteihin sisältyvät<br />

koko perheen laaja terveystarkastus ja 2 lääkärintarkastusta.<br />

Lisäkäynnit ovat kuitenkin mahdollisia, mikäli äidin terveys<br />

tai perhetilanne sitä vaatii. Aiemmin tarkastuksia oli<br />

raskaana oleville 10–13.<br />

Apua parisuhteen kiemuroihin<br />

Tunnekeskeiseen pariterapiaan perustuva nettikurssi<br />

tarjoaa apua parisuhteen pulmiin. Kurssi sisältää<br />

videoita, harjoituksia ja välineitä läheisyyden lisäämiseen<br />

ja riitelyn vähentämiseen. Väestöliiton ja Suomen<br />

Pariterapiayhdistyksen kehittämä kurssi osoitteessa<br />

www.perheaikaa.fi/nettikurssit.<br />

Toiseksi tasa-arvoisin<br />

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo toteutuu Suomessa<br />

toiseksi parhaiten maailmassa. Maailman talousfoorumin<br />

(WEF) 136 maan vertailussa ykköseksi ylsi Islanti, ja Suomen<br />

jälkeen tasa-arvoisimpia ovat Norja ja Ruotsi. Mittareina<br />

käytettiin mm. politiikkaan osallistumista, oikeutta koulutukseen<br />

ja pääsyä terveydenhuoltoon sekä taloudellista<br />

tasa-arvoa. The Global Gender Gap Report 2013<br />

Uusi isyyslaki työn alla<br />

Työryhmä ehdottaa nykyisen isyyslain kumoamista ja korvaamista<br />

uudella isyyslailla, jossa mm. isyyden tunnustaminen<br />

olisi nykyistä sujuvampaa. MLL:n ehdotuksen mukaisesti<br />

se voisi tapahtua selvissä tapauksissa jo ennen lapsen syntymää<br />

äitiysneuvolakäyntien yhteydessä. Ehdotuksessa esitetään<br />

myös, ettei äiti saisi enää vastustaa isyyden selvittämistä.<br />

Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tuntea molemmat<br />

vanhemmat. Eduskunta käsittelee esitystä keväällä.<br />

Vastuullista herkuttelua<br />

Kuva: Colourbox<br />

Korvaa osa lihasta kasviksilla, älä heitä ruokaa roskiin<br />

ja suosi vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita, evästää<br />

WWF:n uusi ruokaopas. Infoa, vinkkejä ja reseptejä<br />

kuluttajien ja maapallon parhaaksi osoitteessa<br />

wwf.fi/ruokaopas.<br />

46 Lapsemme 1/2014


Kirjoissa & kansissa<br />

Koonnut toimitus<br />

Kun pieni kiusaa<br />

Kirja selvittää, minkälaista kiusaaminen<br />

on pienten lasten keskuudessa ja miksi<br />

kiusaamista pitää ehkäistä jo ennen kouluikää.<br />

Teos perustuu ajatukseen, ettei<br />

kukaan synny kiusaajaksi, vaan toisia kiusaava<br />

lapsi on oppinut vääränlaiset toimintatavat<br />

ja hänen itsehillinnän taitonsa<br />

ovat vielä kehittymättömät. Tavoite on<br />

opettaa lapselle toisenlainen tapa toimia<br />

kavereiden kanssa. Kirja sisältää runsaasti<br />

tosielämän esimerkkejä ja keinoja kiusaamisen<br />

ehkäisyyn.<br />

Laura Repo: Pienet lapset ja kiusaamisen<br />

ehkäisy. PS-kustannus.<br />

Eläköön leikki<br />

Leikin merkitys lapsen kehitykselle on<br />

korvaamaton. Se on avain mm. sosiaalisten<br />

taitojen ja kaverisuhteiden kehittymiselle.<br />

Aikuisen tehtävänä on tukea lasten<br />

leikkimisen ilon, leikkiympäristön ja leikin<br />

kehittymisen edellytyksiä. Kirjassa tarkastellaan<br />

leikin eri vaiheita ja tehtäviä,<br />

lapsuuden leikkikokemuksia sekä leikin<br />

järjestämistä päiväkodissa ja koulussa.<br />

Kirjasta saa ideoita myös leikkivien lasten<br />

havainnointiin ja ohjaukseen eri ikävaiheissa<br />

sekä monia leikkivinkkejä.<br />

Aili Helenius ja Leena Lummelahti: Leikin<br />

käsikirja. PS-kustannus.<br />

Aikaa luovuudelle<br />

Luovuus vaatii rauhaa ja aikaa hauduttaa<br />

ideoita, sillä kekseliäisyys ei kukoista kiireessä.<br />

Myös terveys ja työkyky tarvitsevat<br />

suvantokohtia ja lepoa. Kirja tarjoaa<br />

vinkkejä arjen luovuuden lähteille, ideointiin<br />

ja järkeviin työtapoihin, mutta myös<br />

oikeaan elämänasenteeseen ja sinnikkyyteen.<br />

Se kysyy nobelisteilta, mikä piilee<br />

neronleimausten takana. Luovuuden sankareiden<br />

vastaus kuuluu: ei tarvita huippuälykkyyttä,<br />

vaan ideoiden ruokkimista<br />

ja aikaa, jolloin alitajunta saa toimia.<br />

Juha T. Hakala: Luova laiskuus. Anna ideoille<br />

siivet. Gummerus.<br />

Makumetkuja murusille<br />

Pienen eläinten ystävän keittokirja (Finn<br />

Lectura) kannustaa pikkukokkeja kokeilemaan<br />

perinteisiä ja uudempia herkkuja<br />

täysin kasvisperäisistä aineksista. Reseptien<br />

lisäksi kirja sisältää kasvisruokatietoutta<br />

lasten vanhemmille.<br />

Lasten allergiset sairaudet<br />

Ensimmäinen suomalainen yleisesitys<br />

lasten allergisista sairauksista kertoo, miten<br />

sairauksien kanssa eletään kotona,<br />

päivähoidossa, koulussa ja matkoilla. Teos<br />

käy läpi sairaudet ruoka-aineallergioista<br />

astmaan ja tarkastelee myös erilaisia<br />

yliherkkyyksiä. Keskeisiä tutkimuksia<br />

ja hoitoja havainnollistetaan myös valokuvin.<br />

Lisäksi kirja auttaa vanhempia valmistelemaan<br />

lasta lääkärikäyntiin.<br />

Péter Csonka & Päivi Junttila: Lapsiperheen<br />

allergiaopas. WSOY.<br />

Ero lasten silmin<br />

Yli 4-vuotiaille kirjoitettu tarina Pasista<br />

tarjoaa lapselle mahdollisuuden tutustua<br />

siihen, mitä vanhempien ero käytännössä<br />

merkitsee. Kirja auttaa myös vanhempia<br />

ymmärtämään erotilanteeseen liittyviä<br />

lapsen tunteita ja vastaamaan tämän<br />

kysymyksiin. Yhdessä luettava kirja toimii<br />

parhaimmillaan keskustelun virittäjänä<br />

lapsen ja vanhemman välillä. Kirjan<br />

keskeisenä lähtökohtana on yhteisen vanhemmuuden<br />

toteutuminen.<br />

Esko Rinnevuori: Pasin kaksi kotia. Lumikkikustannus.<br />

Kodin monet konstit<br />

Mikä neuvoksi, jos kännykkä kastuu?<br />

Kuinka hoidan pakkasen puremaa ihoa?<br />

Miten lajittelen muovijätteet tai vähennän<br />

ruuan tuhlausta? Hyvät konstit säästävät<br />

aikaa, luontoa ja kukkaroa. Kirja antaa<br />

neuvoja erilaisiin arjen pulmiin. Keittiön,<br />

hyvinvoinnin ja kodinhoidon niksien lisäksi<br />

konsteja löytyy niin vaatehuoltoon<br />

kuin kodin pieniin kunnostustöihin.<br />

Irmeli Castrén: Suuri niksikirja. Gummerus.<br />

Pitäisikö mennä lääkäriin?<br />

Tv-ohjelma Akuutin omalääkärin vastaanoton<br />

vetäjät ovat tehneet kirjan, jossa he<br />

vastaavat yleisimpiin mieltä askarruttaviin<br />

sairauksiin ja oireisiin liittyviin kysymyksiin.<br />

Oppaassa käydään läpi 40 erilaista<br />

oiretta mahakivusta kuumeeseen<br />

ja unettomuuteen. Kirja auttaa määrittelemään,<br />

mistä oireilussa voisi olla kyse ja<br />

miten vaivan kanssa pitäisi toimia. Lisäksi<br />

neuvotaan, miten lääkärin vastaanottoon<br />

on hyvä valmistautua.<br />

Risto Laitila ja Mikko Penttilä: Akuutti –<br />

Potilaan käsikirja. Gummerus.<br />

Lapsemme 1/2014 47


Jäsensivut<br />

Haluatko auttaa lapsia ja nuoria?<br />

Liity jäseneksi<br />

ja kutsu ystäväsikin mukaan<br />

”<br />

Kehu<br />

kaveria<br />

Haluan kehua ja kiittää Kankaanpään yhdistyksen<br />

koko hallitusta upeasta tekemisen<br />

meiningistä, hyvästä asenteesta ja taitavasta<br />

toiminnasta. Sitä kaikkea on ollut<br />

ilo seurata.<br />

Kankaanpään yhdistys oli uinunut kuusi<br />

vuotta. Tasan vuosi sitten helmikuussa joukko<br />

aktiivisia vanhempia päätti, että kaupunkiin<br />

tarvitaan MLL:n toimintaa ja herätti<br />

yhdistyksen. Sen jälkeen alkoi tapahtua.<br />

Yhdistysaktiivit kouluttautuivat ja osallistuivat<br />

heti Kevätilo-keräykseen. Alusta alkaen<br />

toimintaan innostettiin mukaan myös paljon<br />

vapaaehtoisia ja ymmärrettiin verkostoitumisen<br />

voima.<br />

Yhdistys on järjestänyt tapahtumia ja toimintaa<br />

eri järjestöjen, koulujen vanhempainyhdistysten<br />

ja kyläyhdistysten kanssa.<br />

On ollut pihaperhekahvilaa, osallistuttu taideviikkoon<br />

ja pidetty lasten ja nuorten oikeuksien<br />

yleisötilaisuus. Syksyllä käynnistettiin<br />

yhdessä SPR:n kanssa perhekahvila.<br />

Toiminta on ollut monipuolista ja siinä<br />

on huomioitu niin nuoret, vanhemmat kuin<br />

vammaiset lapset. Tekemisestä välittyvät ilo<br />

ja hauskat ideat. Tämän vuoden suunnitelmiin<br />

yhdistys on kirjannut esimerkiksi kurpitsankasvatuskilpailun,<br />

lasten ja nuorten<br />

valokuvakilpailun, puisto-perhetreffit sekä<br />

joulupukki- ja muoripalvelun, kertoo MLL:n<br />

Satakunnan piirissä hankekoordinaattorina<br />

työskentelevä Eeva-Liisa Koskinen.<br />

l Liittymällä jäseneksi tuet työtämme<br />

lasten, nuorten ja lapsiperheiden<br />

hyväksi.<br />

MLL auttaa äitejä ja isiä jaksamaan ja<br />

onnistumaan vanhempina.<br />

Liitto tuo esiin lapsiperheille<br />

tärkeitä asioita, ajaa perheiden etuja<br />

sekä nostaa kuuluville lasten ja<br />

nuorten oikeudet.<br />

l Jäsenenä saat Lapsemme-lehden<br />

ja muut seuraavalla sivulla luetellut<br />

jäsenedut sekä mahdollisia paikallisia<br />

jäsenetuja.<br />

l Olet tervetullut osallistumaan<br />

monipuoliseen vapaaehtoistyöhömme.<br />

l Jäsenenä kuulut oman asuinkuntasi<br />

paikallisyhdistykseen, ellet toisin toivo.<br />

l Jäsenmaksu on yhdistyskohtainen ja<br />

vaihtelee 20:sta 25:een euroon.<br />

Lue lisää ja liity jäseneksi netissä<br />

www.mll.fi<br />

✁<br />

Jäsentietolomake - Liity jäseneksi tai muuta jäsentietojasi<br />

Tähdellä (*) merkityt kohdat on ehdottomasti täytettävä.<br />

Uuden jäsenen tiedot tai nykyisen jäsenen muuttuneet tiedot<br />

sukunimi * etunimet (kutsumanimi alleviivataan) *<br />

MLL<br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

syntymäaika *<br />

ammatti<br />

lähiosoite * postinumero ja postitoimipaikka *<br />

sähköposti<br />

puhelin<br />

jäsennumero* (Nykyinen jäsen täyttää. Katso numero osoitekentästä lehden takasivulla)<br />

Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi Toivon, että yhdistyksestä otetaan minuun yhteyttä. Yhteystietojen muutos<br />

Haluan siirtää jäsenyyteni uuden asuinpaikkakuntani yhdistykseen. Samalla siirtyvät perheen muut MLL:n jäsenet.<br />

Haluan irtisanoa jäsenyyteni. Samalla irtisanon seuraavat perheeni MLL:n jäsenet:<br />

Mannerheimin<br />

Lastensuojeluliitto ry<br />

Tunnus 5001604<br />

00003 Vastauslähetys<br />

MLL:n keskustoimisto pitää paikallisyhdistysten puolesta keskitettyä jäsenrekisteriä jäsenmaksujen laskutusta, jäsenlehden ja<br />

-kirjeiden sekä muun materiaalin postitusta ja muuta yhteydenpitoa varten. Tietoja ei ilman jäsenen kirjallista tai sähköisesti antamaa<br />

suostumusta luovuteta järjestön ulkopuolelle. Tietoja ei siirretä Euroopan unionin ulkopuolelle. Rekisteriseloste on saatavissa<br />

keskustoimistosta ja omasta paikallisyhdistyksestäsi.


PUHEENJOHTAJISTO<br />

Liittovaltuuston puheenjohtaja<br />

toimialajohtaja, varatuomari Kaija Kess<br />

Liittovaltuuston varapuheenjohtajat<br />

arkkitehti Jarmo Heimo<br />

viestintäpäällikkö Anu Mustonen<br />

Liittohallituksen puheenjohtaja<br />

professori Olli Simell<br />

Ukkohalla<br />

Jäsenedut 2014<br />

Liittohallituksen varapuheenjohtajat<br />

hallintojohtaja Tarja Larmasuo<br />

ent. vakuutuspiirin johtaja<br />

Reino Rouhiainen<br />

KESKUSTOIMISTO<br />

l Lapsemme-lehti 4 kertaa vuodessa,<br />

maksaville jäsenille.<br />

l MLL:n jäsenperheet saavat yleensä<br />

alennuksia muun muassa paikallisyhdistysten<br />

kerhomaksuista. Muista<br />

mahdollisista paikallisista jäseneduista<br />

yhdistyksesi tiedottaa jäsenkirjeissään<br />

ja nettisivuillaan.<br />

l Majoitus- ja kylpyläpalvelut<br />

Ukkohalla Uusi etu!<br />

Sokos hotel Edenin kylpylä ja kuntosalipalvelut<br />

Kylpylä Kivitippu<br />

Naantali Spa ja Ruissalon kylpylä<br />

Restel Hotel group/Rantasipi-kylpylä<br />

-hotellit<br />

Hotelli Helka<br />

Hotel Vuoksenhovi Uusi etu!<br />

l Pääsymaksut<br />

JU-design OY/VIHTI miniland<br />

Tiedekeskus Heureka<br />

Ähtärin eläinpuisto<br />

Ranuan eläinpuisto<br />

Helsinki-kortti<br />

l Risteilyt<br />

Viking Line<br />

l Tuotteet<br />

Kidorable Uusi etu!<br />

Lastentossut.fi<br />

MI minä itse<br />

Viola & Max<br />

Oppi & ilo<br />

Tohvelisankari<br />

KIDidea<br />

Missy mom<br />

Feelmax<br />

Leikkien Group<br />

Nekku Design<br />

Instrumentarium<br />

Sinooperi<br />

Ilmapallokeskus Balloon Center<br />

l Auto- ja välinevuokraus<br />

Head Ski Rent<br />

Hertz autovuokraamo<br />

Lastentossut.fi<br />

Ranuan eläinpuisto<br />

Pääsihteeri Mirjam Kalland<br />

Järjestöjohtaja Milla Kalliomaa<br />

Viestintäjohtaja Liisa Partio<br />

Ohjelmajohtaja Marie Rautava<br />

Hallintojohtaja Seppo Ristilehto<br />

Lasten ja nuorten puhelin<br />

ja netti<br />

p. 116 111<br />

ma–pe 14–20, la–su 17–20<br />

www.mll.fi/nuortennetti<br />

vanhempainpuhelin ja -netti<br />

p. 0600 12277 (0,08 e/min+pvm/mpm)<br />

ma 10–13 ja 17–20<br />

ti 10–13 ja 17–20<br />

ke 10–13<br />

to 14–20<br />

www.mll.fi/vanhempainnetti<br />

Jäsenpalvelut<br />

p. 075 324 5540 ma–pe 9–12<br />

jasenpalvelu@mll.fi<br />

Viking Line<br />

Leikkien<br />

Heureka<br />

Yhdistyspuhelin<br />

p. 075 324 5545 ma–to 11–18<br />

Tilauspalvelu<br />

www.mll.fi/kauppa<br />

julkaisut ja järjestötuotteet<br />

p. 075 324 5480<br />

tilauspalvelu@mll.fi<br />

JU-design Oy/VIHTI miniland<br />

Tarkemmat tiedot jäseneduista<br />

www.mll.fi/jasenyys/jasenedut<br />

LAPSEMME-LEHti<br />

tilaukset ja osoitteenmuutokset<br />

p. 075 324 5545<br />

www.mll.fi/lapsemme<br />

lapsemme@mll.fi<br />

Lapsemme 1/2014 49


Sattuipa kerran MLL:ssa<br />

Tällä sivulla julkaisemme tositarinoita MLL:n vapaaehtoistyöstä.<br />

Onko sinulla muistoissa jokin unohtumaton hetki, hassu tilanne<br />

tai täpärä ”pelastuminen". Lähetä oma tarinasi osoitteella<br />

lapsemme@mll.fi.<br />

Onnentunteita<br />

Olen jo useamman vuoden toiminut<br />

Kirkkonummen yhdistyksessä lastentarvikekirppiksen<br />

vastaavana. Nyt alkaa<br />

jo kaikki järjestelyt ja yhteistyö paikallisen<br />

koulun kanssa sujua rutiinilla, mutta<br />

onhan se aina rankka viikko. Lattian<br />

suojaukseen tarvitaan materiaalia, mainoksia<br />

kadun varteen ja aamulla aikaisin<br />

paikalle, jotta ovet saadaan avattua<br />

asiakkaille klo 10.<br />

Olemme saaneet mukavia koululuokkia<br />

ja jalkapallojoukkueita mukaan toteuttamaan<br />

koulun ruokalassa buffetin.<br />

Mikä onkaan ihanampaa kuin aamutuimaan<br />

ennen seitsemää saapua paikalle,<br />

ja keittiöstä leijuu jo tuoreen pullan tuoksu!<br />

Puolen päivän jälkeen väsymys alkaa<br />

painaa, joten eräänä kirppispäivänä lähdin<br />

käymään ruokalassa olevassa kahvilassa.<br />

En päässyt perille, kun oli jo<br />

pakko pysähtyä pyyhkimään onnistumisen,<br />

ilon ja onnen kyyneleitä.<br />

Pyöreän pöydän ääressä istui iso joukko<br />

nuoria äitejä kahvilla. Osa imetti pienokaisiaan,<br />

osa pisteli soseita poskeensa.<br />

"Kattokaa miten ihana mekko eurolla!"<br />

Äidit esittelivät löytöjään toisilleen ihastunein<br />

huudahduksin ja kommentein.<br />

Mikä yhteisöllisyys, mikä vertaistuki!<br />

Tämän takia me järjestämme tällaisen<br />

tapahtuman kaksi kertaa vuodessa!<br />

Olen edelleen niin onnellinen tästä<br />

kirppistapahtumasta sekä myös ylpeä<br />

vapaaehtoistyöstäni omassa yhdistyksessäni.<br />

Saan olla mukana tekemässä hyvää!<br />

Sirpa Mannonen, vpj.<br />

Kirkkonummen yhdistys<br />

Pakoon muumifania<br />

Koko perheen liikuntarieha pidetään<br />

vuosittain toukokuussa Botniahallissa,<br />

urheilu- ja messuhallissa Mustasaaressa.<br />

Tapahtuman järjestämiseen saadaan<br />

apua hyviltä yhteistyökumppaneilta,<br />

Vaasan kaupungilta, tukareilta ja liikuntaseuroilta.<br />

Yhdistyksemme vapaaehtoisille<br />

riittää monenlaista tehtävää:<br />

pomppulinnaportsari, ilmapallontäyttäjä,<br />

Peppi Pitkätossu, Nasu... Suureksi<br />

ilokseni tulin eräänä vuonna nimetyksi<br />

todelliseen luottamustehtävään, Muumimammaksi.<br />

Siispä jumppatrikoot päälle ja pyrähdys<br />

muumimamman asuun +25 asteessa,<br />

ennätyslämpimänä toukokuisena päivänä.<br />

Rooli oli elämäni ensimmäinen koulun<br />

joulujuhlan tonttutanssia pidempi<br />

näyttelijäsuoritus. Vapaaehtoistyö avaa<br />

tekijälleen sellaisiakin ikkunoita, joista<br />

ei muuten muistaisi katsoa arjen kiireissä.<br />

Muumimamma ei puhu, eikä paljon näekään.<br />

Neljään tuntiin mahtui enemmän<br />

halauksia kuin olen saanut koko siihenastisen<br />

elämäni aikana sekä yksi tiukka<br />

kiskaisu hännästä – uusi kokemus sekin.<br />

Pari ihan merkittävää haastettakin<br />

tuli tielleni: jouduin olemaan hiljaa neljä<br />

tuntia ja jakamaan tarroja muumikäpälilläni.<br />

Lapset kiittivät kauniisti. Näkyvyys oli<br />

heikko, ja muuminkorvissani alkoivat jo<br />

äänet kuulostaa kovin samankaltaisilta.<br />

Vai miten olikaan? Yhden kovin kohteliaan<br />

kiitoksen olin kuullut ehkä ennenkin,<br />

lapsilauman harvetessa ympäriltä<br />

se alkoi toistua yhä useammin. Tarkalleen<br />

sama ässän suhahdus ja piiitkä halaus.<br />

Joka kerta.<br />

No, niinhän siinä sitten kävi, että merkittävä<br />

osa tarroista oli päätynyt<br />

saman, noin metrin mittaisen, vaaleahiuksisen<br />

nuorenmiehen kokoelmiin.<br />

Muumimamma ei voi antaa enempää<br />

tuntomerkkejä, koska joutui pakenemaan<br />

taukotilaan innokasta faniaan.<br />

Kenties ensi kerralla paikalle saapuukin<br />

Muumilaakson poliisimestari?<br />

Tuula Närvä, pj.<br />

Vaasan yhdistys<br />

Piirros: Kari Puumalainen<br />

50 Lapsemme 1/2014


TARJOUSHULINAT<br />

OPPI&ILO-VERKKOKAUPASSA!<br />

RAPURALLI<br />

Ensipeli väreistä ja muodoista<br />

Ikäsuositus 3–6<br />

RIMMAAKO?<br />

Riemukas riimilotto<br />

Ikäsuositus 4–7<br />

Nyt 19,90 €<br />

(norm. 27,90 €)<br />

Nyt 9,90 €<br />

(norm. 15,00 €)<br />

MIKSI?<br />

Iloinen eläinkirja<br />

Ikäsuositus 3–8<br />

Nyt 7,90 €<br />

(norm. 20,00 €)<br />

Nyt 6,90 €<br />

(norm. 14,90 €)<br />

HEINIÄ HEVOSELLE<br />

Tekemispakka pullollaan<br />

hulvattomia ja helppolukuisia<br />

arvoituksia<br />

Ikäsuositus 7–10<br />

RASVATTU SALAMA<br />

Lystikäs liikennesääntöpeli<br />

Ikäsuositus 6+<br />

Nyt 9,90 €<br />

(norm. 14,90 €)<br />

Lisää tarjoustuotteita: www.oppijailo.fi<br />

Tarjoushinnat voimassa 28.2.2014 asti.<br />

Tuotteita rajoitettu erä.<br />

Lisäalennus<br />

-10 % MLL:n<br />

jäsenille!<br />

Etukoodilla LBA26HFF saat<br />

10 % alennuksen koko<br />

Oppi&ilo-tuotevalikoimasta<br />

– myös tarjoustuotteista.<br />

www.oppijailo.fi

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!