Laps114_nettiin
Laps114_nettiin
Laps114_nettiin
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 1/2014<br />
LApsemme<br />
Rento loma<br />
kotona<br />
Leikki<br />
tuo ilon<br />
Viihtyisä<br />
ympäristö<br />
innostaa<br />
oppimaan<br />
Mitä vauva<br />
viestii?<br />
Näin lapsiperheet asuvat
© Disney/Pixar<br />
Tarjous!<br />
2 kk vain<br />
4,90 €<br />
(norm. 9,80 €)<br />
Satukirjasto<br />
toimii<br />
netissä ja<br />
iPadilla!<br />
100 satua sormen<br />
näpäytyksen päässä!<br />
● Laaja valikoima ääneen luettuja satuja<br />
● Joka toinen viikko uutta luettavaa ja katseltavaa 0-6 -vuotiaille lapsille<br />
● Puuhaa iPadissa: kirjojen lisäksi hauskoja hahmoesittelyjä ja pelejä<br />
● Voit ladata 5 kirjaa offline-tilaan iPadissasi<br />
www.satukirjasto.fi/tutustu
Pääkirjoitus<br />
14.2.2014<br />
Lapsuuden merkitystä ei voi liikaa korostaa<br />
I<br />
ltalenkillä jäin katsomaan, miten pienet luistelijat tapailivat ensimmäisiä liukujaan<br />
yhdessä isien ja äitien kanssa. Samalle jäälle mahtuivat hyvin isommat koululaiset<br />
omissa porukoissaan. Naurua, huutoja, mailojen klopsahduksia… Hyvä mieli tarttui<br />
ohikulkijaankin.<br />
Lasten hyvinvointi rakentuu arkisista asioista. Siitä, että perhe ehtii leikkiä, syödä yhdessä,<br />
nukkua tarpeeksi ja opetella uusia taitoja. Se, että on kavereita, merkitsee lapsen kasvaessa<br />
vuosi vuodelta enemmän. Ystävät ovat tärkeitä vanhemmillekin. Turvallinen ja kannustava<br />
koti, jossa on uskoa tulevaisuuteen, on hyvä lähtökohta elämälle.<br />
Hyvään lapsuuteen tarvitaan myös yhteiskunnan kaikille tarjoamia palveluja: neuvoloita,<br />
päiväkoteja, kouluja, terveyspalveluja sekä kirjastoja ja liikuntapaikkoja. Jos nämä<br />
peruspalvelut ovat kunnossa, ne pystyvät tasoittamaan hyvinvointieroja, jotka syntyvät<br />
vanhempien tulotasosta, ammattiasemasta ja taustasta. Pahoinvoinnilla ja syrjään jäämisellä<br />
on taipumus periytyä, mutta ketju voidaan myös katkaista.<br />
Lapsuuden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Se luo pohjan ihmisen toiminta- ja työkyvylle<br />
aikuisena. Mitä aikaisemmin lapset tarvitessaan saavat tukea, sitä tehokkaampaa<br />
apu on ja sitä vähemmän se maksaa. Siksi leikkauksia, jotka heikentävät kaikkien<br />
lasten hyvinvointia tukevia palveluja, on vaikea ymmärtää.<br />
Suomi, joka on kaikkein vaikeimpina aikoina asettanut lapset etusijalle ja sotien jälkeisten<br />
talousvaikeuksien keskellä rakentanut neuvolat, terveystalot ja lapsilisäjärjestelmän,<br />
on muuttunut maaksi, jossa lasten tarpeet jäävät viimeisiksi. Enää lastensairaalalle<br />
ei löydy rahoitusta, lapsilisiä tai äitiysavustusta ei pystytä pitämään ajan tasalla, eikä<br />
palveluja taata kaikkialla maassa.<br />
Jos päättäjät haluavat saada julkisen talouden jossakin vaiheessa kuntoon, he laittavat lasten<br />
ja nuorten hyvinvoinnin etusijalle. Se tosin vaatii kykyä nähdä pidemmälle kuin vaalikauden<br />
loppuun. Maaliskuun kehysriihessä hallitus voisi näyttää, että se kantaa vastuuta maan tulevaisuudesta<br />
ja tekee päätökset lasten hyvinvoinnin huomioiden.<br />
Liisa Partio, päätoimittaja<br />
Sisältö<br />
3 Pääkirjoitus<br />
4 Liitossa tapahtuu<br />
8 Omaan vai vuokralle?<br />
Asumisen tavat moninaistuvat<br />
15 Lasten asialla<br />
16 Sokeria vähemmän, kasviksia enemmän<br />
20 Mummu leikitään!<br />
Leikki tuo iloa ja voimaa<br />
22 Työtä perheen ehdoilla<br />
25 Isän kynästä<br />
28 Tämä on meidän paikka<br />
Viihtyisä ympäristö innostaa oppimaan<br />
33 Mitä mielessä?<br />
35 Lastenkulttuuri<br />
Kirjakko<br />
Kulttuurikierros<br />
38 Rento loma kotona<br />
42 Opetellaan vauvaa<br />
Mitä vauva viestittää?<br />
44 Poimitut<br />
47 Kirjoissa & kansissa<br />
48 Jäsensivut<br />
50 Sattuipa kerran MLL:ssa<br />
LAPSEMME<br />
Päätoimittaja Liisa Partio l Toimitussihteeri Sisko Kajama l Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen l Ulkoasu ja taitto Merja Lensu l Kansikuva Tomi Nuotsalo l<br />
Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola l Toimituksen osoite PL 141, 00531 Helsinki, p. 075 324 5571, lapsemme@mll.fi l<br />
Tilaukset ja osoitteen muutokset: www.mll.fi, p. 075 324 5545. Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun l Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2,<br />
00210 Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) 682 0400, jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) 682 0100, jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@bouser.fi.<br />
Lapsemme 2/2014 ilmestyy 16.5.2014 l Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L 0358-7908, ISSN 0358-7908, ISSN 2323-4946 l Paino Oy Scanweb Ab l<br />
Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 43. vuosikerta.<br />
Lapsemme 1/2014 3
Liitossa tapahtuu<br />
Jäsenet valmiita<br />
talkoisiin<br />
MLL kokosi loppuvuodesta jäsenten ajatuksia<br />
jäsenyydestä ja yhdistysten toiminnasta.<br />
l 56 % jäsenistä on liittynyt MLL:oon siksi,<br />
että haluaa tukea liiton työtä. Toiseksi tärkein<br />
(44 %) jäsenyyden syy oli se, että lasten<br />
ja lapsiperheiden asiat koettiin yhteiskunnallisesti<br />
tärkeiksi.<br />
l 78 % vastanneista olisi valmis toimimaan<br />
vapaaehtoistyössä satunnaisena talkoolaisena.<br />
Yhdistyksen hallituksessa työskentely<br />
kiinnosti 37 %:a ja joka neljättä lipaskerääjänä<br />
toimiminen.<br />
MLL:n jäsenkysely 2013.<br />
Kuva: Keksi/Suvi-Tuuli Kankaanpää<br />
Kiitos kaikille Hyvä joulumieli -keräykseen<br />
osallistuneille. Keräys tuotti yhteensä 1 307 142,45<br />
euroa. Hyvä joulumieli -keräyksen avulla 20 000<br />
vähävaraista lapsiperhettä sai 70 euron lahjakortin<br />
jouluruokien ostoon.<br />
Tue MLL:n työtä<br />
MLL:n jäsenillä on jäsenmaksun yhteydessä jälleen<br />
mahdollisuus tukea liiton työtä vapaaehtoisella<br />
tukimaksulla. 5 euron suuruisen tukimaksun voi<br />
ohjata kehitysyhteistyökohteeseemme Malawissa tai<br />
vanhemmuuden tukeen kotimaassa.<br />
EU:n investoitava lapsiin ja nuoriin<br />
MLL muistuttaa eurovaaliohjelmassaan, että Euroopan tulevaisuus<br />
riippuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tutustu MLL:n eurovaaliohjelmaan<br />
2014 osoitteessa www.mll.fi > kannanotot<br />
MLL:lla on facebookissa 15 000 tykkääjää.<br />
Liiton twiittejä seuraa 1 400 henkeä.<br />
MLL:ssa<br />
on 91 716<br />
jäsentä<br />
Ohjeita äideille 70 vuotta sitten<br />
”Asunnon täytyy olla helposti puhtaana pidettävä. Maalattu<br />
tai vernissattu tai linoleumilattia ovat ihanteellisia. Verhojen<br />
tulee olla lyhyet ja ilmavat. Ylen hienot verhot eivät<br />
kuulu kotiin, jossa on lapsia, olkoot nämä vaikka kuinka<br />
herttaisia. Älkää unohtako, että pikkulapsilla täytyy olla<br />
matala jakkara tai tuoli lepäämistä varten. On muuten suorastaan<br />
ihmeellistä, miten paljon jakkara merkitsee lapsukaiselle<br />
ja mihin kaikkeen sitä käytetään.”<br />
Lähde: Terveet lapset – kodin ilo<br />
ja kansan tulevaisuus. Leikki- ja<br />
kouluikäisten lasten terveyden hoidon<br />
opas äideille. Kenraali Mannerheimin<br />
Lastensuojeluliitto 1944.<br />
Pikkulapsella täytyy olla pieni jakkara.<br />
Mikä avuksi yksinäisyyteen?<br />
Nuorten yksinäisyys on yleistä, mutta kokemukset ja selviytymiskeinot<br />
eroavat toisistaan, kertoo verkkokysely, johon vastasi<br />
yli 900 iältään 12–33-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista.<br />
Monet nuoret pitävät yksin oloa myönteisenä ja voimaa antavana,<br />
sen sijaan yksinäisyys koetaan lähes poikkeuksetta musertavana.<br />
Pahimmillaan yksinäisyyden nähdään johtavan itsetuhoon.<br />
Nuorilla on monia keinoja lievittää yksinäisyyttään. Yleisimmät<br />
keinot ovat netti ja sosiaalinen media sekä musiikin kuuntelu.<br />
Uuden ystävän, kaverin tai seurustelukumppanin löytyminen on<br />
hyvin tärkeä väylä pois yksinäisyydestä. Lisäksi unelmat muutoksesta<br />
kantavat ja antavat voimaa.<br />
70 prosenttia Mitä mieltä yksinäisyydestä? -kyselyyn vastanneista<br />
koki, että nuorten yksinäisyyteen puututaan liian vähän.<br />
Etenkin tytöt haluavat kertoa yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista.<br />
Kysely liittyi MLL:n, SPR:n, kirkon ja Suomen Mielenterveysseuran<br />
Yhteisvastuu nuoresta -hankkeeseen, jossa torjutaan yksinäisyyttä<br />
kummi- ja tukioppilastoiminnan, ystävätoiminnan ja<br />
vertaistukiryhmien avulla.<br />
4 Lapsemme 1/2014
Liitossa tapahtuu<br />
Pääsihteerin pohdintoja…<br />
Kuva: MLL:n arkisto<br />
Kevätilo-keräykseen voi tänä vuonna osallistua<br />
myös virtuaalisesti. Lahjoitus on helppo antaa<br />
paikallisyhdistyksen nettisivuilla virtuaalilippaaseen.<br />
Tarvitset vain verkkopankkitunnukset ja olet<br />
mukana auttamassa. Jos oma yhdistyksesi ei ole<br />
mukana keräyksessä, klikkaa piirin sivuille ja lahjoita<br />
alueelliselle työlle.<br />
Tule kerääjäksi<br />
Kevätilo-keräyksemme käynnistyy<br />
jälleen huhtikuussa. Kuuden<br />
viikon ajan yhdistykset ja piirit<br />
keräävät varoja paikalliselle työlle<br />
lasten, nuorten ja perheiden<br />
hyväksi.<br />
Yhdistykset tarvitsevat runsaasti<br />
talkoolaisia keräyksen toteuttamiseen.<br />
Ilmoittaudu mukaan<br />
oman yhdistyksesi keräysvastaavalle.<br />
Yhteystiedot löydät osoitteesta<br />
www.mll.fi/paikallisyhdistykset<br />
Tutkimussäätiö jakoi apurahat<br />
MLL:n tutkimussäätiö myönsi täksi vuodeksi yhteensä 57 000<br />
euroa seuraaviin tutkimuksiin:<br />
KM, opettaja Liisa Ahonen: Haastavat kasvatustilanteet päiväkodin<br />
kontekstissa<br />
LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jaana Alakortes: Varhaisten<br />
psyykkisten ongelmien tunnistaminen ja esiintyminen<br />
pohjoissuomalaisilla pojilla ja tytöillä<br />
Erityissuunnittelija Jenni Helenius: Alaikäisten lasten vanhemmuuteen<br />
liittyviä merkityksiä alkoholikasvatuksen kontekstissa<br />
YTM Aku Kallio: Emootiot ja perheen vuorovaikutus television<br />
katselun yhteydessä<br />
KM Mervi Kaukko: Yksin maahan tulleiden lasten hyvinvointi<br />
ja osallisuus turvapaikkaprosessin aikana<br />
YTM, perhetutkija Heidi Rautio: Varhaisen tuen perhetyö pikkulapsiperheiden<br />
hyvinvoinnin edistäjänä.<br />
…jaetuista<br />
ilon hetkistä<br />
Uusimpien tutkimusten mukaan<br />
vanhemman ja lapsen jakama<br />
huomio ja yhteinen ilo ovat keskeisiä<br />
lapsen kehitystä tukevia ja<br />
suojaavia elementtejä. Lapsi tarvitsee siis sitä, että hänestä<br />
iloitaan ja että iloitaan yhdessä hänen kanssaan.<br />
Lapsi tarvitsee sitä, että joku on kiinnostunut siitä, mihin<br />
hän huomionsa kiinnittää. Kun lapsi osoittaa lentävää<br />
varista, vanhempi seuraa katseellaan, mikä lasta<br />
kiinnostaa – ja tarjoaa vastauksen: se on varis! Varis sanoo<br />
kraa, kraa. Ja sekös lasta naurattaa – kraa, kraa! Siitä<br />
riittää yhteistä iloa koko aamupäiväksi.<br />
Yhteinen, myös tunnetasolla jaettu hetki ilmaisee<br />
yhdessäolon kultaisia sääntöjä, jotka näyttäisivät olevan<br />
yleisinhimillisiä: kun toinen hymyilee, vastataan<br />
hymyyn, kun toinen kysyy, vastataan kysymykseen. Ja<br />
kun toinen itkee tai tarvitsee lohdutusta, toisen syli ja<br />
mieli on valmis vastaanottamaan, lohduttamaan, myötäelämään.<br />
Ilmaistujen tunteiden avulla lapsi hakee yhteyttä<br />
toiseen ja tunnustusta toiselta. Jos pyrkimyksiin<br />
ei vastata, rikotaan yhdessäolon sääntöjä. Lapsi kokee<br />
tulleensa torjutuksi.<br />
Tutkimusten mukaan vauva tuntee ”moraalisia tunteita”,<br />
kuten ylpeyttä ja häpeää, jo ensimmäisen elinvuotensa<br />
aikana. Maailmankuulu vauvan ja vanhemman<br />
välisen vuorovaikutuksen tutkija Colwyn Threvarten<br />
toteaakin, että vauvalla on ilmeisesti syntymästään<br />
saakka kyky aistia, miltä hänen tekonsa ja tunteensa<br />
näyttävät toisen silmissä. Tästä ominaisuudesta kehittyy<br />
myös leikki ja huumori: lastenlaulut ja lorut perustuvat<br />
yllätyksiin ja leikillisyyteen. Jo kahdeksankuinen<br />
vauva, jonka kanssa on leikitty, voi olla taitava humoristi,<br />
joka osaa matkia toisia ja pelleillä innostuneen yleisön<br />
edessä.<br />
Ja mikä parasta: yhteisistä ilon hetkistä kasvaa yhteinen<br />
kiintymys ja luottamus tulevaan. Luulenkin, ettei<br />
Suomi tarvitse lisää kriisitietoisuutta, vaan Suomi tarvitsee<br />
lisää iloa ja leikkiä.<br />
Mirjam Kalland<br />
Lasten ja nuorten chat uudistui<br />
MLL:n Lasten ja nuorten chat palvelee nyt Irc-Gallerian<br />
sijasta MLL:n Nuortennetissä. Lapsi tai nuori voi<br />
chattailla kahden kesken ja luottamuksellisesti aikuisen<br />
päivystäjän kanssa maanantaista torstaihin kello 17–20.<br />
Lapsemme 1/2014 5
Liitossa tapahtuu<br />
Vapaaehtoistyö vahvistuu<br />
MLL:n vapaaehtoistoimintaan on kehitetty ohjausmalli,<br />
jolla tuetaan paikallisyhdistysten vapaaehtoisia organisoimaan<br />
ja toteuttamaan lapsille ja perheille suunnattua<br />
toimintaa. Malli syntyi RAY:n rahoittaman viisivuotisen<br />
Vapaaehtoistoiminnan ohjaushankkeen tuloksena.<br />
Mallia pilotoitiin Hämeen, Järvi-Suomen, Lapin,<br />
Pohjois-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-<br />
Suomen piireissä yhteensä 133 yhdistyksen alueella ja<br />
se otetaan käyttöön koko maassa.<br />
Hankkeen tuloksena<br />
l paikallinen vapaaehtoinen lapsi- ja perhetoiminta<br />
lisääntyi<br />
l vapaaehtoisten määrä, motivaatio ja toiminnan ilo<br />
lisääntyivät, samoin seudullinen yhteistyö ja verkostoituminen<br />
l kumppanuus paikallisyhdistysten, piirien ja kuntien välillä<br />
kasvoi ja perustui yhdessä laadituille tavoitteille ja strategioille<br />
l kunnat pitivät MLL:n ehkäisevää työtä ja sen ammatillista<br />
ohjausta merkityksellisenä ja myönsivät sille rahoitusta<br />
l vapaaehtoistoimintaa ohjaavien työntekijöiden ammatillinen<br />
osaaminen vahvistui ja kehittyi valtakunnallisesti yhtenäisemmäksi.<br />
Vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjaajan<br />
työnkuva jäsentyi.<br />
Hankkeen kehittämä ohjausmalli otetaan käyttöön koko<br />
maassa.<br />
MLL:n vapaaehtoiset ansaitsevat tärkeälle työlleen tuen ja<br />
kannustuksen. Kunnat puolestaan tarvitsevat kumppaneita<br />
perhekeskustoimintaan. Perhekeskustoiminnan ammatillisen<br />
ohjauksen avulla paikallinen vapaaehtoistoiminta ja sitä kautta<br />
lasten ja perheiden hyvinvointi vahvistuvat.<br />
Kuva: Matti Matikainen<br />
Järjestä Hyvällä<br />
mallilla -foorumi<br />
MLL:n yhdistyksissä syntyy jatkuvasti<br />
uusia toimintamuotoja. Viime<br />
vuoden aikana hyviä ideoita<br />
on jaettu, arvioitu ja kiteytetty lähes<br />
30 Hyvällä mallilla -foorumissa<br />
eri puolilla Suomea. Mikä tahansa<br />
yhdistys voi järjestää foorumin.<br />
Äskettäin julkaistussa Hyvällä<br />
mallilla -oppaassa on ohjeet ja välineet<br />
foorumin toteuttamiseen. Yhdistykset voivat tilata<br />
opasta postimaksun hinnalla MLL:n verkkokaupasta<br />
www.mll.fi/kauppa. Se on myös ladattavissa MLL:n<br />
verkkosivuilta www.mll.fi/julkaisut.<br />
Muistathan,<br />
Vanhempainpuhelimeen ja<br />
Vanhempainnetin kirjepalveluun<br />
voi ottaa yhteyttä nimettömästi ja<br />
luottamuksellisesti missä tahansa<br />
vanhemmuuteen liittyvässä asiassa.<br />
Marskin muksut avasi ovensa<br />
Uudenmaan piiri on avannut lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden<br />
second hand -myymälän Helsingin Töölössä, Topeliuksenkatu<br />
19:ssä. Liikkeeseen voi lahjoittaa myytäväksi hyväkuntoisia lastenvaatteita<br />
ja -tarvikkeita. Myymälän tuotto käytetään<br />
Uudenmaan piirin työhön lapsiperheiden hyväksi.<br />
Vanhempainpuhelin ja -netti<br />
p. 0600 12277 (0,08 e/min+pvm/mpm)<br />
ma 10–13 ja 17–20, ti 10–13 ja 17–20<br />
ke 10–13, to 14–20<br />
www.mll.fi/vanhempainnetti<br />
Kuva: MLL:n Uudenmaan piiri<br />
Kaipaatko<br />
piirien yhteystietoja?<br />
Katso<br />
www.mll.fi<br />
6 Lapsemme 1/2014
Liitossa tapahtuu<br />
Liittokokous käsittelee muun muassa kolmivuotissuunnitelman.<br />
Tarvittaessa äänestetään kuten Oulun liittokokouksessa 2011.<br />
Liittokokous 13.–14.6. 2013<br />
Marina Palacessa Turussa.<br />
Kuva: Mikko Törmänen<br />
Vuoden tärkein kokous<br />
Ensi kesänä kokoonnutaan<br />
Turkuun sopimaan liiton yhteisistä<br />
tavoitteista ja toiminnasta<br />
vuoteen 2024 saakka.<br />
Liittokokous on MLL:n ylin päättävä elin.<br />
Kokouksessa paikallisyhdistysten ja piirien<br />
edustajat päättävät siitä, mitkä asiat<br />
MLL:n työssä tulevina vuosina painottuvat<br />
ja ketkä liittoa johtavat.<br />
Liittokokous valitsee liittovaltuuston<br />
jäsenet ja -hallituksen puheenjohtajat,<br />
hyväksyy päivitetyn Suunta-asiakirjan<br />
ja kolmivuotissuunnitelman vuosille<br />
2015–17.<br />
Kolmen vuoden välein järjestettävässä<br />
liittokokouksessa kuullaan raportti myös<br />
siitä, miten edellinen kolmivuotissuunnitelma<br />
on toteutunut ja käsitellään kokoukselle<br />
tehdyt aloitteet.<br />
Jokaisella yhdistyksellä ja piirillä on<br />
osallistumis- ja äänioikeus. Yhdistykset<br />
ja piirit nimeävät kokoukseen virallisen<br />
kokousedustajan, joka osallistuu äänestyksiin<br />
ja käyttää tarvittaessa puheenvuoroja.<br />
Hänen lisäkseen yhdistyksestä<br />
voi osallistua kokoukseen muita henkilöitä.<br />
Uuteen suuntaan?<br />
Suunta 2024:n eli MLL:n strategian<br />
valmistelu alkoi jo syksyllä 2012 puheenjohtajapäivillä.<br />
Sen jälkeen sitä on<br />
työstetty yli 20 työpajassa eri puolilla<br />
Suomea. Luonnos tulee Yhdistys<strong>nettiin</strong><br />
luottamushenkilöiden kommentoitavaksi<br />
lähiviikkoina.<br />
Suunta-työpajojen keskusteluissa<br />
tärkeinä teemoina ovat nousseet esiin<br />
muun muassa kaikkien perheiden tavoittaminen<br />
ja tukeminen, yhteistyön<br />
kehittäminen kuntien, koulujen ja neuvoloiden<br />
kanssa, isompien lasten ja nuorten<br />
huomioiminen, paikallisiin tarpeisiin<br />
vastaaminen ja liiton sisäisen yhteistyön<br />
vahvistaminen.<br />
Yhteinen retki<br />
– Järvi-Suomessa liittokokousmatka on<br />
yhteinen retki, jota suunnitellaan pitkään<br />
ja jota nyt jo odotetaan. Suunnittelu<br />
alkaa siitä, että mietitään yhdistystapaamisissa,<br />
millainen merkitys kokouksella<br />
on ja miten sen kautta voi vaikuttaa, kertoo<br />
piirin järjestöpäällikkö Mirja Lavonen-Niinistö.<br />
– Samalla se on kesäretki, jota varten<br />
meillä on ollut tapana varata linja-auto.<br />
Se tulee edullisemmaksi kuin muut kyydit<br />
ja lisäksi bussimatkan aikana on helppo<br />
vaihtaa kuulumiset ja tutustua uusiin<br />
ihmisiin. Yhteisellä matkalla syntyy sellaista<br />
yhteenkuuluvuutta ja iloa, joka<br />
kantaa pitkään. Matkan varrella voidaan<br />
poiketa jossakin mielenkiintoisessa kohteessa,<br />
ja retkeen kuuluu tietysti myös<br />
eväät, ne perinteiset rukiiset eväsleivät<br />
Turun Taidemuseo<br />
ja karssut.<br />
Kokouspäivän ohjelma on tiivis, mutta<br />
myös sen lomassa ehtii tutustua muihin<br />
MLL-aktiiveihin ja jakaa kokemuksia<br />
vapaaehtoistyöstä. Kokouspalautteiden<br />
mukaan yhdessäolo ja illanvietto ovat<br />
olleet niin virkistäviä ja innostavia kokemuksia,<br />
että jo ne riittävät syyksi osallistua.<br />
l<br />
Tarkemmat tiedot kokouksesta<br />
löydät Yhdistysnetistä www.mll.fi/<br />
yhdistysnetti<br />
Kuva: Turun kaupunki<br />
Lapsemme 1/2014 7
Tiina Kirkas Kuvat Matti Matikainen<br />
Lehtikuva, Habita Oy, Huoneistoketju Oy<br />
Lapsiperheet asuvat enimmäkseen<br />
joko omassa<br />
pientalossa tai vuokralla<br />
kerrostalossa. Perheet ja<br />
asumisen tavat kuitenkin<br />
moninaistuvat.<br />
Omaan vai vuokralle?<br />
S<br />
uomalainen asuu mieluiten<br />
omakotitalossa<br />
järven rannalla ja keskellä<br />
kaupunkia.<br />
Tilastojen perusteella<br />
vanha sanonta näyttäisi<br />
edelleen pätevän. Lapsiperheistä reilu<br />
puolet asuu omassa pientalossa ja vain<br />
neljännes kerrostalohuoneistossa, vaikka<br />
lapsiperheiden enemmistö elää kaupungissa<br />
tai sen liepeillä.<br />
Kyselytutkimuksissa perheet arvostavat<br />
rauhaa, luontoa, palveluita ja hyviä<br />
liikenneyhteyksiä. Lasten kannalta tärkeintä<br />
on asuinympäristön turvallisuus.<br />
Pientaloalueilla nautitaan erityisesti<br />
omasta pihasta, kaupunkien kerrostaloissa<br />
taas asumisen vaivattomuudesta.<br />
Tutkimuksissa yhä useampi suomalainen<br />
ilmoittaa halunsa asua joko kokonaan<br />
maaseudulla tai sitten kaupungin<br />
ytimessä. Vastaava ilmiö on tuttu muualta<br />
maailmasta.<br />
Suomalaisten lapsiperheiden asumismieltymykset<br />
ovat moninaistuneet<br />
ja yksilöllistyneet, yhdyskuntasuunnittelun<br />
tutkija Johanna Lilius Aalto-yliopistosta<br />
sanoo.<br />
– Luonnonrauhan sijasta vanhemmat<br />
saattavat arvostaa urbaania elämäntapaa<br />
ja mahdollisuutta viettää aikaa lasten<br />
kanssa. Se onnistuu, kun työpaikka<br />
on lähellä kotia.<br />
Kaupunkia ei mielletä entiseen tapaan<br />
yksioikoisen ankeaksi ja turvattomaksi<br />
kasvuympäristöksi lapselle. Varsinkin<br />
isommalle lapselle se mahdollistaa omatoimisen<br />
liikkumisen julkisilla liikennevälineillä<br />
niin kouluun kuin harrastuksiinkin.<br />
Myös perheet ovat muuttuneet. Nykyään<br />
joka viidennessä lapsiperheessä<br />
asuu yksinhuoltaja lapsineen. Vastaavasti<br />
monessa yhden hengen taloudessa<br />
8 Lapsemme 1/2014 Lapsemme 1/2014 9
Uusi koti, jossa on<br />
tilaa ja josta on lyhyt<br />
matka töihin, on monen<br />
lapsiperheen haaveena.<br />
asuu etäisä tai -äiti, joka vuorollaan vastaa<br />
toisen vanhemman kotiin tilastoiduista<br />
lapsistaan.<br />
Oma koti velaksi<br />
Osa perheistä pysyy samalla paikkakunnalla<br />
läpi elämän, kun taas osa muuttaa<br />
tiuhaan vanhempien työn ja entistä<br />
isomman asunnon perässä.<br />
Toiveiden ja sattumankin ohella asuinpaikan<br />
valintaan vaikuttavat asuinalueen<br />
maine, sukulaisverkoston läheisyys<br />
ja esimerkiksi muiden lapsiperheiden<br />
määrä.<br />
Raha ratkaisee ennen kaikkea sen,<br />
omistaako perhe kotinsa vai asuuko se<br />
vuokralla. Suomessa 75 prosenttia lapsiperheistä<br />
asuu omistusasunnossa ja<br />
21 prosenttia vuokralla. Neljä prosenttia<br />
asuu asumisoikeusasunnossa.<br />
Omistusasunnon hankkimista helpottavat<br />
vanhempien säännölliset tulot,<br />
mahdollinen perintö ja hyvät pankkisuhteet.<br />
Tällä hetkellä asuntolainojen maksuaika<br />
on pitkä ja korko matala, mikä entisestään<br />
kannustaa oman asunnon ostamiseen.<br />
Asuntolainojen korot voi myös<br />
vähentää valtionverotuksessa.<br />
Monelle lapsiperheelle oma koti on sijoitus<br />
kiinteään omaisuuteen, jonka arvonnousuun<br />
on voinut luottaa ainakin<br />
pääkaupunkiseudulla.<br />
10 Lapsemme 1/2014<br />
Suurella pankkilainalla hankittuun<br />
omistusasuntoon liittyy kuitenkin riskinsä.<br />
Ekonomisti Sami Pakarinen Pellervon<br />
taloustutkimuksesta ennakoikin,<br />
että seuraavan viiden vuoden aikana talous<br />
todennäköisesti taas kasvaa, mikä<br />
nostaa korkotasoa.<br />
– Se tarkoittaa, että jossain vaiheessa<br />
omistusasujien velanhoitomenot nousevat<br />
tämän hetken ennätysalhaiselta tasolta.<br />
Eniten koronnousu tuntuu lapsiperheissä,<br />
joilla on tyypillisesti enemmän<br />
velkaa kuin muilla kotitalouksilla,<br />
Pakarinen sanoo.<br />
Väliaikaisesti vuokralla?<br />
Kaikille perheille omistusasuminen ei<br />
ole vaihtoehto. Esimerkiksi pienituloisen<br />
yksinhuoltajan on vaikea saada lainaa.<br />
Puolet yksinhuoltajista ja ulkomaalaistaustaisista<br />
perheistä asuu vuokralla.<br />
Enemmistö heistä asuu valtion tukemissa<br />
vuokra-asunnoissa, joihin asukkaat<br />
valitaan sosiaalisin perustein. Vuokrataloissa<br />
asuu myös opiskelijoita, eläkeläisiä<br />
ja pienituloisia perheitä.<br />
Vastaavasti lähes kaikki valtion yleisen<br />
asumistuen saajista asuu vuokraasunnossa.<br />
– Suomessa vuokra-asuminen mielletäänkin<br />
väliaikaiseksi ratkaisuksi, josta<br />
tilaisuuden tullen pyritään omaan asuntoon,<br />
sanoo yhdyskuntasuunnittelun tutkija<br />
Sari Puustinen Aalto-yliopistosta.<br />
– Omistusasumisesta on vuosien aikana<br />
muodostunut yhteiskunnallisen pärjäämisen<br />
mittari. Omistusasujat myös<br />
hyötyvät omistusasumisestaan verotuk-
Omistusasunto ei aina<br />
ole vaihtoehto.<br />
Muu<br />
1 %<br />
Asumisoikeusasunnossa<br />
4 %<br />
Kerrostalossa<br />
25 %<br />
Rivi- tai<br />
ketjutalossa<br />
15 %<br />
Omakotitalossa<br />
59 %<br />
Vuokraasunnossa<br />
21 %<br />
Omistusasunnossa<br />
75 %<br />
sen ja asuntojen arvonnousun ansiosta.<br />
Suomessa ei ole ollut poliittista tahtoa<br />
tukea vuokra-asumista.<br />
Toisin on esimerkiksi Saksassa, jossa<br />
on tarjolla edullisia vuokra-asuntoja<br />
myös vapailla markkinoilla. Maan asuntokannasta<br />
60 prosenttia on vuokraasuntoja,<br />
kun Suomessa vastaava luku<br />
on 30.<br />
– Saksassa vuokra-asuminen ei myöskään<br />
leimaa sosiaalisesti, Puustinen kertoo.<br />
Toinen vuokra-asumista suosiva maa<br />
on Ruotsi. Siellä kunnallisen vuokraasunnon<br />
saa kuka tahansa ilman viranomaisen<br />
tarveharkintaa, päinvastoin<br />
kuin Suomessa.<br />
– Ruotsissa on myös luotu erilaisia<br />
asumisoikeusasumisen muotoja. Käytännössä<br />
vain omakotitalossa asuvat<br />
omistavat asuntonsa.<br />
Suomessa on kuitenkin onnistuttu<br />
Ruotsia paremmin estämään asuinalueiden<br />
eriytyminen pelkiksi omistustai<br />
vuokrataloyhteisöiksi. Helsingissä<br />
on uusille alueille 1970-luvulta lähtien<br />
kaavoitettu tietyin osuuksin vuokra- ja<br />
omistusasuntoja sekä nykyisin asumisoikeusasuntoja.<br />
Näin on pyritty ehkäisemään sosiaalisten<br />
ongelmien keskittymistä vain joillekin<br />
alueille.<br />
– Vielä se on toiminut, mutta valmiiden<br />
asuinalueiden muuttoliikkeeseen<br />
viranomaiset eivät voi vaikuttaa, Puustinen<br />
sanoo.<br />
Työtä on, asuntoja ei<br />
Monen lapsiperheen tilanne on nyky-<br />
Suomessa nurinkurinen. Suurimmassa<br />
osassa maata luonto on lähellä ja omakotitalossa<br />
eläminen edullista. Lapsilla on<br />
myös tilaa, ja sukulaiset löytyvät läheltä.<br />
Työstä ja toimeentulosta on kuitenkin<br />
puutetta, mikä pakottaa perheet etsimään<br />
elantoa kasvukeskuksista, usein<br />
Helsingin ympäristöstä.<br />
Pääkaupungissa on työtä, mutta tekijöille<br />
ei riitä asuntoja. Suomessa asuntopula<br />
keskittyykin Helsinkiin ja sen lähikuntiin.<br />
Asuntopulan lisäksi ongelmana on<br />
asumisen kalleus, sillä edullisia vuokraasuntoja<br />
on niukalti. Helsingin pienet<br />
asunnot ovat myös kysyttyjä sijoituskohteita,<br />
joita vuokrataan vapailla markkinoilla<br />
kovaan hintaan.<br />
Omakotiasujista 96 % omisti kotinsa.<br />
Vuokra-asujista 58 % asui valtion tukemissa<br />
vuokra-asunnoissa.<br />
Lähde: Lapsiperheiden asuminen vuonna 2012.<br />
Tilastokeskus 2013<br />
Asuntojen neliöhinnat ovat niin ikään<br />
reilusti korkeammat kuin muualla Suomessa.<br />
Siksi taantuvassa taajamassa sijaitsevan<br />
omakotitalon myyntihinnalla<br />
ei osteta Helsingistä edes yksiötä, saati<br />
lapsiperheelle sopivaa tila-asuntoa.<br />
Suomalainen lapsiperhe 2012<br />
l Vuonna 2012 Suomessa oli 578 409<br />
lapsiperhettä, joissa asui tilastointihetkellä<br />
vähintään yksi alle 18-vuotias<br />
lapsi.<br />
l Joka kolmas lapsiperhe asui ahtaasti<br />
eli jokaiselle perheenjäsenelle<br />
ei riittänyt omaa huonetta, kun makuuhuoneiden<br />
lisäksi lukuun lasketaan<br />
olohuone. Puolet ahtaasti asuvista<br />
lapsiperheistä asui omakotitalossa.<br />
Lähde: Tilastokeskus 2013<br />
Lapsemme 1/2014 11
Suomalainen<br />
asuntopolitiikka suosii<br />
omistusasumista.<br />
Monet pääkaupungin palveluammattilaiset<br />
asuvatkin kehyskunnissa ja matkustavat<br />
päivittäin kodin ja työpaikan<br />
väliä. Heidän lapsilleen se tarkoittaa pitkiä<br />
päiväkotipäiviä ja mahdollisesti yksinäisiä<br />
iltapäiviä koulun jälkeen.<br />
Toisaalta yhä useammat helsinkiläiset<br />
lapsiperheet tinkivät asumisväljyydestään<br />
ja jäävät asumaan kantakaupunkiin.<br />
Tilastoissa se näkyy alle seitsemänvuotiaiden<br />
lasten vähentyneenä poismuuttona<br />
kantakaupungista kehyskuntiin.<br />
Veronmaksajista kilpaillaan<br />
Asuntotilanne helpottuisi, jos työtä pystyttäisiin<br />
luomaan myös pääkaupungin<br />
ulkopuolelle.<br />
Samaan aikaan pääkaupunkiseudulle<br />
on rakennettava lisää asuntoja niin yksin-<br />
ja kaksinasujille kuin lapsiperheillekin.<br />
Helsingissä rakennuskelpoinen<br />
tonttimaa on kuitenkin vähissä, ja rakentamaton<br />
maaperä vaatii kallista työstämistä.<br />
Se taas nostaa rakentamisen ja siten<br />
asumisen kustannuksia.<br />
Vuokra-asuntojen rakentamista haittaa<br />
myös pääkaupunkiseudun kuntien<br />
keskinäinen kilpailu hyvistä veronmaksajista.<br />
Omalle alueelleen kunnat mielivät<br />
varakkaita omistusasujia. Koska kaavoittaminen<br />
on kuntien päätäntävallassa,<br />
valtio voi vain kannustaa niitä lisäämään<br />
ja monipuolistamaan omaa asuntotuotantoaan.<br />
Tutkija Sari Puustinen perää niin päättäjiltä<br />
kuin myös rakennusliikkeiltä kokonaisnäkemystä<br />
ja yhteistoimintaa.<br />
Samalla hän huomauttaa, että Suomessa<br />
asuminen on kaikesta huolimatta hyvällä<br />
mallilla.<br />
– Meillä asuinympäristö on puhdasta,<br />
turvallista ja hyvin järjestäytynyttä, hän<br />
sanoo. l<br />
Lähteet mm.: Tilastokeskuksen Asuntokanta 2012,<br />
Perheet 2012, Tulonjakotilasto 2011<br />
Suomalaisten asumismieltymykset. Asukasbarometri<br />
2010. Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus.<br />
Yliaktuaari Topias Pyykkönen, Tilastokeskus<br />
Ylitarkastaja Arto Raatikainen,<br />
Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön<br />
osasto Kansanedustaja ja Helsingin<br />
kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara<br />
Omasta talosta omaan asuntoon<br />
Suomessa omistusasuminen vakiintui tietoiseksi politiikaksi 1900-luvun<br />
alun poliittisesti levottomina aikoina. Tuolloin porvaristo alkoi huolestua<br />
työväestön kapinamielialasta ja moraalista tehdaspaikkakuntien vuokrakasarmeissa.<br />
Se halusi asuttaa työväen omakotitaloihin luonnon keskelle,<br />
kertoo tutkija Sari Puustinen Aalto-yliopistosta.<br />
– Ajateltiin, että yhteiskunnalliset olot rauhoittuvat, kun työväki sitoutuu<br />
oman talon rakentamiseen ja puutarhan hoitamiseen poliittisen toiminnan<br />
sijasta.<br />
Mallia työväestön omakotiasumiseen haettiin ulkomaisista ihanteista, kuten<br />
puutarhakaupunkiaatteesta ja omakotiliikkeestä. Ne korostivat luonnonläheisyyttä<br />
ja puhdasta asuinympäristöä.<br />
Suomessa myös työväenliike kannusti jäseniään rakentamaan oman talon,<br />
koska se tarjosi työläisperheille edes jonkinlaista turvaa köyhyydeltä. Ruotsissa<br />
ja Saksassa työväenliikkeet sitä vastoin vieroksuivat omistamista ja<br />
edistivät vuokra-asumista.<br />
– Raittiusliike taas uskoi, että oman kodin ylläpito tekee ihmisestä kunnollisen,<br />
Puustinen kertoo.<br />
Jälleenrakennuksen aikana 1940-luvun lopussa omakotitalojen rakentaminen<br />
kiihtyi entisestään.<br />
Valtion ja yksityisten maita jaettiin 400 000 evakolle, jotka olivat joutuneet<br />
lähtemään Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta. Heistä monet ryhtyivät<br />
rakentamaan kotia metsän tai pellon keskelle. Samoin tekivät rintamamiehet<br />
ja sotalesket perheineen.<br />
Talonrakentamista helpottivat yksinkertaiset tyyppipiirustukset. Vuonna<br />
1949 perustettu Asuntorakennustuotannon valtuuskunta Arava myönsi halpakorkoisia<br />
lainoja myös perheille. Puisia ja harjakattoisia rintamiestaloja<br />
nousi maaseudun lisäksi kaupunkien laitamille.<br />
Rintamamiestalot jatkoivat 1900-luvun alun luonnonläheisen ja perhekeskeisen<br />
omakotiasumisen ihannetta. Sama eetos toistui 1950-luvulla käynnistyneessä<br />
lähiöiden kerrostalorakentamisessa. Kaupunkisuunnittelijoiden<br />
malleissa avarat lähiömaisemat tarjosivat lapsiperheille terveellisen<br />
vaihtoehdon kaupunkikeskustojen ankeudelle.<br />
Kaupungeissa omistusasumista edisti asunto-osakeyhtiöiden yleistyminen.<br />
Myös asuntosäästäminen lisääntyi, ja yhä useampi suomalainen perhe kykeni<br />
hankkimaan oman asunnon. Lainan korko oli kiinteä ja takaisinmaksuaika<br />
muutama vuosi. Velasta selviytymistä helpottivat asuntolainojen korkojen<br />
verovähennysoikeus ja 1970-luvun korkea inflaatio.<br />
Samaan aikaan vuokra-asuminen väheni kaupungeissa. Viimeistään 1990-luvun<br />
laman jälkeen suurin osa yrityksistä ja työnantajista luopui asuinkiinteistöistään,<br />
mikä vähensi vuokra- ja työsuhdeasuntojen määrää merkittävästi.<br />
l<br />
Lähde mm.: Kirsti Saarikangas. Rakennetun ympäristön muutos ja asumisen mullistus.<br />
Teoksessa Suomalaisen arjen suuri tarina. (Toim.) Kai Häggman, Pirjo Makkola, Markku<br />
Kuisma, Panu Pulma. WSOY, 2010.<br />
12 Lapsemme 1/2014
Osallistu<br />
Kevätilo-keräykseen<br />
lasten hyväksi<br />
Kuva: Kristiina Kontoniemi<br />
Keräyksen tuotto käytetään MLL:n toimintaan esimerkiksi perhekahvilan<br />
ylläpitoon, kerhojen, retkien, leirien ja tapahtumien järjestämiseen tai<br />
nuorisotyöhön.<br />
Lue lisää www.mll.fi/kevatilo<br />
Keräyslupa POHA nro 2020/2012/3932
Lasten asialla<br />
Esa Iivonen<br />
asiantuntijalakimies,<br />
vaikuttamis- ja strategiatyö<br />
Miten lasten oikeudet<br />
toteutuvat Suomessa?<br />
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää marraskuussa<br />
25 vuotta. YK:n yleiskokous hyväksyi<br />
sopimuksen 20.11.1989. Lapsen oikeuksien sopimus<br />
ei ole hyvän tahdon julistus vaan oikeudellisesti<br />
velvoittava ihmisoikeussopimus. Suomessa<br />
se on ollut voimassa vuodesta 1991 lähtien.<br />
Lapsen oikeuksien sopimusta on vuonna<br />
2000 täydennetty kahdella valinnaisella pöytäkirjalla,<br />
jotka koskevat lasten osallistumista<br />
aseellisiin selkkauksiin sekä lasten myyntiä,<br />
lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa. Suomi<br />
on omalta osaltaan saattanut nämä pöytäkirjat<br />
voimaan vuosina 2002 ja 2012. Vuonna 2011 YK:n<br />
yleiskokous hyväksyi valinnaisen pöytäkirjan,<br />
joka mahdollistaa yksilö- ja valtiovalitukset ja<br />
tutkintamenettelyn sopimuksen loukkauksista.<br />
Suomen osalta pöytäkirjan voimaan saattaminen<br />
on ulkoasiainministeriössä valmisteilla.<br />
Lapsen oikeuksien sopimuksen merkkivuonna<br />
on hyvä pohtia, miten lapsen oikeudet ovat<br />
Suomessa edistyneet. Edistystä on tapahtunut<br />
monella rintamalla. Lasten kuolleisuus on<br />
edelleen laskenut merkittävästi. Lapsiin kohdistuva<br />
kuritusväkivalta on vähentynyt selvästi.<br />
Alle 18-vuotiaiden alkoholinkäyttö ja tupakointi<br />
ovat vähentyneet. Viime syksyn PISAkohusta<br />
huolimatta suomalaisten lasten oppimistulokset<br />
ovat edelleen korkealla tasolla.<br />
Koululaisten iltapäivätoiminta on vähentänyt<br />
pienten koululaisten yksinäisiä iltapäiviä. Lapsia<br />
koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu. Esimerkiksi<br />
koulutusta koskevaan lakiin tehtiin kokonaisuudistus<br />
1990-luvun lopussa, ja vuoden<br />
2008 alussa tuli voimaan uusi lastensuojelulaki.<br />
Meillä on edelleen myös paljon haasteita lasten<br />
oikeuksien toteutumisessa. Näistä merkittävin<br />
on lasten keskinäinen eriarvoistumiskehitys. Eri<br />
syistä heikommassa asemassa oleville lapsille<br />
kasautuu ongelmia ja avun saaminen pulmiin<br />
viivästyy tai sitä ei saa lainkaan. Lasten ja perheiden<br />
peruspalvelujen puutteet sekä perus- ja<br />
erityispalvelujen yhteensovitusongelmat ovat<br />
osaltaan johtaneet siihen, että lastensuojelun<br />
tarve ja kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat voimakkaasti<br />
lisääntyneet. Lapsiperheiden köyhyys<br />
on lisääntynyt, ja lapsilisän reaaliarvo on<br />
laskenut. Erityisesti yksinhuoltajaperheissä toimeentulovaikeudet<br />
ovat yleisiä.<br />
Lasten näkemysten huomiointi on yleisesti ottaen<br />
parantunut, mutta monin paikoin palvelujärjestelmässä<br />
lapsi nähdään edelleen enemmän<br />
toiminnan kohteena kuin aktiivisena toimijana,<br />
jonka mielipiteet tulee ottaa vakavasti.<br />
Vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten, kuten<br />
romanilasten, maahanmuuttajataustaisten ja<br />
vammaisten lasten, oikeuksien toteutumisessa<br />
on monia puutteita.<br />
Vuonna 2005 Suomeenkin perustettiin lapsiasiavaltuutetun<br />
tehtävä, mutta valtuutetun<br />
toimistolla on edelleen riittämättömät voimavarat.<br />
Ylipäätään lapsiasioiden hoitamiseen on<br />
valtionhallinnossa äärimmäisen vähän resursseja.<br />
Päätöksenteossa lapsiasiat ovat jääneet marginaaliin.<br />
Lapsiasioiden kansallinen johtaminen<br />
toimii Suomessa heikosti eikä lapsiin kohdistuvia<br />
vaikutuksia arvioida päätöksenteossa.<br />
Valtion ja kuntien päätöksenteossa lyhyen aikavälin<br />
talousnäkökulma jyrää lasten hyvinvoinnin<br />
näkökulman. Lasten huomiotta jättäminen<br />
päätöksenteossa on sekä lasten että kansakunnan<br />
tulevaisuuden kannalta hyvin lyhytnäköistä<br />
politiikkaa. l<br />
Lapsemme 1/2014 15
Kaarina Kokkonen Kuva Kristiina Kontoniemi<br />
Sokeria vähemmän,<br />
kasviksia enemmän<br />
Uudet ravitsemussuositukset antavat tutkitun tiedon<br />
pohjalta suunnan terveellisille ruokavalinnoille.<br />
M<br />
iksi yleisiä ravitsemussuosituksia<br />
tarvitaan,<br />
elintarvike- ja<br />
ravitsemusasiantuntija<br />
Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta?<br />
– Suositusten tavoitteena on parantaa<br />
suomalaisten terveyttä ravinnolla. Suosituksia<br />
käytetään apuna eri väestöryhmien<br />
ruokatottumusten seurantaan ja<br />
16 Lapsemme 1/2014<br />
tutkimiseen. Niillä vaikutetaan lainsäädäntöön,<br />
kun esimerkiksi halutaan, että<br />
tiettyjä elintarvikkeita on täydennettävä<br />
D-vitamiinilla. Suositusten pohjalta<br />
suunnitellaan myös ateriapalvelujen<br />
ja joukkoruokailujen, kuten koulujen ja<br />
päiväkotien, ruokalistat. Suositukset kertovat<br />
kaikille yleisesti, miten syödään<br />
terveellisesti.<br />
Missä suositukset laaditaan?<br />
– Suomalaiset ravitsemussuositukset laatii<br />
Valtion ravitsemusneuvottelukunta,<br />
joka on valtioneuvoston asettama asiantuntijaryhmä.<br />
Sen jäsenet ovat ravitsemusasioita<br />
käsittelevien viranomaisten,<br />
ministeriöiden, tutkimuslaitosten, yliopistojen,<br />
kuluttaja- ja terveydenedistämisjärjestöjen<br />
sekä teollisuuden, kaupan<br />
ja maatalouden järjestöjen edustajia.
Syö joka päivä<br />
3 annosta marjoja<br />
ja hedelmiä sekä<br />
3 annosta<br />
vihanneksia ja<br />
juureksia. Oma<br />
kourallinen on<br />
1 annos.<br />
Lihavalmisteet,<br />
punainen liha, kananmuna<br />
Kasviöljyt ja margariinit,<br />
pähkinät, siemenet<br />
Täysjyväviljalisäkkeet<br />
ja peruna<br />
Kasvikset<br />
Sattumat<br />
Kala, siipikarja<br />
Marjat ja hedelmät<br />
Vähärasvaiset<br />
maitovalmisteet<br />
Leipä, puuro, mysli<br />
Kuva: Terveyttä ruoasta! Valtion ravitsemusneuvottelukunta<br />
Kokonaisuus ratkaisee. Hyvään ruokavalioon mahtuu myös sattumia.<br />
Mihin suositukset perustuvat?<br />
– Suositukset pohjautuvat viime syksynä<br />
julkistettuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin,<br />
jotka perustuvat<br />
viimeisimpään, tarkat kriteerit täyttävään<br />
tutkimustietoon ravinnon ja<br />
terveyden välisistä yhteyksistä. Pohjoismaisia<br />
suosituksia varten tutkimuksia<br />
arvioi sata alan huippuasiantuntijaa.<br />
Kansallisissa suosituksissa otetaan tarkemmin<br />
huomioon oma ruokakulttuurimme<br />
ja terveyshaasteemme.<br />
Mitkä ovat merkittävimmät muutokset?<br />
– Uudet suositukset laaditaan noin kahdeksan<br />
vuoden välein. Suurin muutos<br />
edellisistä on se, että nyt puhutaan painokkaammin<br />
ruokavalion kokonaisuudesta<br />
yksittäisten ravintoaineiden sijaan.<br />
Toki muutoksia on myös yksittäisten ravintoaineiden,<br />
kuten D-vitamiinin ja<br />
seleenin, suosituksissa. Rasvojen ja hiilihydraattien<br />
käytössä painotetaan laatua<br />
enemmän kuin määrää.<br />
Millainen on terveyttä edistävä ruokavalio?<br />
– Monipuolinen. Siinä on kasviksia, marjoja,<br />
hedelmiä, palkokasveja, täysjyväviljaa,<br />
kalaa kasviöljyä, kasviöljypohjaisia<br />
levitteitä, pähkinöitä ja siemeniä, rasvattomia<br />
tai vähärasvaisia maitovalmisteita<br />
sekä kohtuullisesti punaista lihaa.<br />
Listana varsin yksinkertainen.<br />
– On hyvä muistaa, että kukaan ei tee<br />
joka päivä täydellisiä valintoja. Kysymys<br />
on suurista linjoista ja pitkän ajan valinnoista.<br />
Sillä ei ole merkitystä, mitä satunnaisesti<br />
tekee, kun perusruokavalio<br />
on kunnossa. Lisäksi ruuasta pitää voida<br />
myös nauttia ja innostua, ei vain miettiä<br />
sen ravintoaineiden määriä.<br />
Miten toivoisit suositusten mukaisen<br />
ruokavalion näkyvän kotona perheiden<br />
arjessa?<br />
– Toivon, että ihmiset oppisivat tuntemaan<br />
suositukset ja voisivat luottaa siihen,<br />
mitkä asiat kuuluvat terveelliseen<br />
ruokavalioon, jolloin kenenkään ei tarvitsisi<br />
juosta erilaisten dieettien perässä.<br />
Jos ei halua tai pysty esimerkiksi allergian<br />
takia käyttämään maitotuotteita, on<br />
tärkeää miettiä, millä voi korvata tässä<br />
ruoka-aineryhmässä olennaiset ravintoaineet<br />
eli kalsiumin ja D-vitamiinin.<br />
Mikä suosituksissa on lasten ja nuorten<br />
terveyden kannalta tärkeintä?<br />
– Olennaista on oppia jo pienenä syömään<br />
terveellisiä ruoka-aineita, kuten<br />
kasviksia. Vanhempana uusien tapojen<br />
omaksuminen on vaikeampaa. Sokerin<br />
käytön vähentäminen on myös tärkeää,<br />
sillä se vie tilaa kasvun kannalta tärkeiltä<br />
ravintoaineilta. Runsas sokerin käyttö on<br />
yhteydessä yleiseen jaksamattomuuteen<br />
ja hampaiden reikiintymiseen.<br />
Mikä on viestisi lasten vanhemmille?<br />
Kun ruokavalioon lisää kasviksia, hedelmiä<br />
ja marjoja, siitä poistuu usein jotain<br />
huonoa. Esimerkiksi välipalavanukkaan<br />
korvaaminen omenoilla ja porkkanoilla<br />
vähentää sokerin ja kovan rasvan saantia.<br />
Vanhemman kannattaa nähdä vähän<br />
vaivaa ja pilkkoa valmiiksi terveellisiä<br />
napostelupaloja, joihin lapsen on helppo<br />
tarttua.<br />
Arki ja juhla kannattaa erottaa toisistaan.<br />
Arkena syödään perusruokaa. Limut,<br />
leivokset, karkit ja jäätelöt siirretään<br />
erikoishetkiin tai varataan niille oma päivä<br />
viikossa. Tämä on hyvä sääntö aikuisellekin.<br />
Lapset saavat helposti ja liikaa sokeria.<br />
Sitä tulee esimerkiksi mehuista ja jogurteista.<br />
Kahden desin jogurtti voi sisältää<br />
seitsemän palaa sokeria. Janoon pitäisi<br />
oppia juomaan vettä.<br />
Lapsemme 1/2014 17
Ohjeita ruokapöytään<br />
Rasva<br />
Rasvassa tärkeintä on<br />
sen laatu. Lisää pehmeän<br />
ja vähennä kovan rasvan<br />
käyttöä. Pehmeää, hyvää<br />
rasvaa saadaan kasviöljyistä<br />
ja kasvirasvalevitteistä. Hyvän<br />
rasvan lähteitä ovat myös pähkinät ja siemenet,<br />
jotka sopivat mainiosti esimerkiksi<br />
välipalaksi.<br />
Hyvää rasvaa saadaan myös rasvaisista<br />
kaloista. Muita runsasrasvaisia<br />
eläinkunnan tuotteita, kuten lihaa, makkaroita,<br />
leikkeitä, on hyvä syödä vähemmän.<br />
Rasvaiset maitotuotteet kannattaa<br />
vaihtaa rasvattomiin tai vähärasvaisiin.<br />
Kasvikset<br />
Syö kasviksia puoli<br />
kiloa eli 5–6 annosta<br />
päivässä.<br />
Tästä noin puolet<br />
pitäisi olla marjoja<br />
ja hedelmiä ja toinen puoli juureksia<br />
ja vihanneksia. Oma kourallinen on yksi<br />
annos.<br />
Tämän suosituksen toteuttaminen saa<br />
aikaan monia hyviä muutoksia. Kasviksissa<br />
on esimerkiksi paljon kuituja, jotka<br />
pitävät nälän kurissa ja vähentävät epäterveellistä<br />
syömistä.<br />
Jos kasvisten käyttö on ollut vähäistä,<br />
nosta määrää hiljalleen. Aamu- ja iltapalalla<br />
olisi aina hyvä olla jokin kasvikunnan<br />
tuote. Lisää vähitellen kasviksia<br />
myös kastikkeisiin ja keittoihin niin, että<br />
lopulta niitä on joka aterialla. Valitse<br />
kasviksia, joista perheessä pidetään. Totutelkaa<br />
pikkuhiljaa uusiin makuihin.<br />
Viljatuotteet<br />
Korvaa vaalea, vähäkuituinen<br />
vilja<br />
täysjyväviljalla.<br />
Naisille suositellaan<br />
päivittäin kuusi ja miehille<br />
yhdeksän annosta täysjyväviljaa.<br />
Tähän sisältyy leivän ohella myös pasta,<br />
ohra ja riisi tai muut viljatuotteet. Määrä<br />
ei ole suuri ja täyttyy helposti, jos syö<br />
esimerkiksi aamulla puuroa ja lounaalla<br />
kanan kanssa riisiä. Desi riisiä, pastaa tai<br />
18 Lapsemme 1/2014<br />
leipäpala on yksi annos. Nämä on hyvä<br />
valita täysjyväisinä.<br />
Liha<br />
Vähennä runsasta lihavalmisteiden ja<br />
punaisen lihan käyttöä. Suositeltu määrä<br />
on puoli kiloa viikossa. Jos annoksessa<br />
on sata grammaa lihaa, suositus täyttyy<br />
viidellä aterialla tai neljällä aterialla ja<br />
muutamana päivänä syötävillä leikkeleillä.<br />
Suositus ei koske siipikarjanlihaa.<br />
Terveyden kannalta vaalea liha on punaista<br />
parempi vaihtoehto.<br />
Kananmuna<br />
Munia suositellaan 2–3 kappaletta viikossa.<br />
Kala<br />
Syö kalaa 2–3 kertaa<br />
viikossa. Kala on<br />
muun muassa tärkeä<br />
D-vitamiinin ja<br />
hyvän rasvan lähde. Kaloihin liittyvä<br />
ongelma on niihin kertyvät<br />
ympäristömyrkyt, joiden haitat<br />
voidaan kuitenkin välttää vaihtelemalla<br />
eri kalalajeja. Elintarviketurvallisuusvirasto<br />
Evira on<br />
antanut erikseen lapsille, nuorille,<br />
raskaana oleville ja imettäville<br />
äideille kalojen käyttöä koskevat<br />
suositukset, jotka löytyvät osoitteesta<br />
www.evira.fi/portal/51466<br />
Maitotuotteet<br />
Nestemäisiä maitovalmisteita suositellaan<br />
5–6 dl päivässä ja lisäksi 2–3 viipaletta<br />
juustoa. Valitse rasvattomia tai<br />
vähärasvaisia valmisteita. Maidossa, viilissä<br />
ja jogurtissa saisi olla enintään yksi<br />
prosentti rasvaa ja juustossa enintään<br />
17 prosenttia. Tarjolla on myös hyviä<br />
maidon korvikkeita, esimerkiksi soijatai<br />
kauramaito. Tarkista, että ne on täydennetty<br />
D-vitamiinilla ja kalsiumilla.<br />
Sokeri<br />
Vältä runsasta sokerin käyttöä. Mikäli<br />
mehuja, limuja, makeisia ja leivonnaisia<br />
nautitaan päivittäin, sokerinsaantisuositukset<br />
ylittyvät kirkkaasti.<br />
Suola<br />
Vähennä suolaa. Uuden suosituksen mukaan<br />
maksimimäärä päivässä on 5 grammaa.<br />
Koska valmisruuissa ja leivässä on<br />
usein runsaasti suolaa, tavoitteeseen<br />
pääseminen vaatii suolan vähentämistä<br />
myös teollisuustuotteissa.<br />
Suomalaisten suolan käyttöä ovat lisänneet<br />
erikoissuolat, kuten sormi-, Himalajan-<br />
ja merisuola. Niitä käytetään<br />
ruuanlaitossa rennommin, vaikka ne eivät<br />
ole tavallista suolaa terveellisempiä.<br />
D-vitamiini<br />
2–60-vuotiaiden D-vitamiinisuositus<br />
nousee 10 mikrogrammaan vuorokaudessa.<br />
Alle 2-vuotiaat lapset, nuoret, raskaana<br />
olevat ja imettävät äidit tarvitsevat<br />
ympäri vuoden 10 mikrogramman D-vitamiinilisän.<br />
Muut saavat ruokavaliosta<br />
riittävästi D-vitamiinia, mikäli syövät<br />
päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita<br />
ja rasvalevitteitä sekä pari kertaa<br />
viikossa kalaa. Jos näin ei ole, myös he<br />
tarvitsevat päivittäisen D-vitamiinilisän,<br />
7,5 mikrogrammaa, lokakuun alusta<br />
maaliskuun loppuun. l<br />
Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin.<br />
Kuluttajaliitto kertoo uudessa Syö<br />
hyvää -kampanjassaan ravitsemussuosituksista<br />
ja niiden soveltamisesta<br />
arkeen. Syö hyvää -kampanjassa<br />
on mukana useita tahoja,<br />
myös MLL. Tutustu terveellisiin<br />
ruokavalintoihin osoitteessa<br />
www.syöhyvää.fi.<br />
Kuvat: Colourbox
JOKAISEN IHOLLE!<br />
ISOILLE JA PIENILLE<br />
Apobase kuuluu jokaiseen päivään.<br />
Löydät jokaisen iholle sopivan Apobasen apteekista.<br />
www.apobase.fi<br />
Lapsemme_Apobase_186x270_1/14.indd 1 29/01/14 09:48
"LEIKKImielellä"<br />
Kaarina Kokkonen Kuvat Iiria Lehtinen<br />
Mummu, leikitään!<br />
Tuula Tamminen on neljän<br />
lapsenlapsen, Matildan, Vernerin,<br />
Kasperin ja Aaron mummu ja<br />
MLL:n kunniapuheenjohtaja.<br />
Mitä enemmän lapsi leikkii,<br />
sitä kestävämmäksi hän<br />
kasvaa.<br />
P<br />
uhe lapsista ja nuorista<br />
on helposti ongelmakeskeistä.<br />
Huomio kiinnittyy<br />
huoliin ja vaikeuksiin<br />
ja niiden ratkomiseen. Paljon<br />
vähemmälle ovat jääneet<br />
asiat, jotka tuottavat hyvinvointia, edistävät<br />
lasten tasapainoista kasvua ja ennen<br />
kaikkea heidän mielenterveyttään.<br />
Mikä sitten suojaa ja vahvistaa lapsia, tekee<br />
heistä kestäviä ja vastustuskykyisiä?<br />
– Tutkimusten perusteella tärkeimmät<br />
tekijät, jotka vaikuttavat vanhempien ja<br />
vanhemmuuden lisäksi lapsen mielen<br />
20 Lapsemme 1/2014<br />
voimavaroihin, ovat leikki, jaettu ilo sekä<br />
sukupolvien väliset ihmissuhteet. Ne<br />
ovat elämänmittaisia voimantuojia, sanoo<br />
lastenpsykiatrian professori Tuula<br />
Tamminen.<br />
Leikki on rajaton<br />
– Mielen voimavarat syntyvät siitä, miten<br />
paljon lapsen kanssa leikitään ja kuinka<br />
paljon lapsi oppii leikkimään itse. Aikuisen<br />
tehtävä on auttaa lasta leikkimään,<br />
antaa leikille mahdollisuuksia ja tukea<br />
leikkimistä.<br />
Aikuinen voi olla leikkiin täysillä heittäytyvä<br />
hurja hirviö tai vain leikissä piipahtava<br />
muriseva karhu. Joskus pelkkä<br />
istuminen riittää, ja lapset temmeltävät<br />
ympärillä.<br />
– Leikissä ei ole rajoituksia. Pyörätuolissa<br />
istuva isovanhempi voi olla mitä<br />
parhain leikittäjä 5-vuotiaalle pojalle<br />
tai 9-vuotiaalle tytölle, jos hänelle löytyy<br />
leikkiin sopiva rooli.<br />
Leikkiessään lapsi harjoittelee taukoamatta<br />
sitä, mikä on totta ja mikä kuvittelua.<br />
Tämän mielen kehittymisen kannalta<br />
tärkeän harjoittelun lisäksi leikki auttaa<br />
lasta käymään läpi kokemuksiaan, jäsentämään<br />
ja ymmärtämään niitä paremmin.<br />
Samalla lapsi tutkii omia tunteitaan.<br />
Leikissä myös paineet, ristiriidat ja toiveet<br />
purkautuvat.<br />
Kun leikki jaetaan toisen kanssa, syntyy<br />
yhdessä koettua iloa.<br />
Jaettu ilo suojaa<br />
– Aivotutkimuksissa on osoitettu, että<br />
jakamalla iloa koemme sitä enemmän<br />
kuin mihin yksin pystymme. Jaettu ilo<br />
on enemmän kuin kaksinkertainen ilo,<br />
Tuula Tamminen sanoo.
Tuula-mummu on vähentänyt<br />
monia menoja, jotta hänellä on<br />
tarpeeksi aikaa leikkiä lasten<br />
kanssa.<br />
Hänen mukaansa ilon jakamisesta tulee<br />
lapselle vahva voimavara, jos hän<br />
oppii sen varhaisessa vaiheessa. Mitä<br />
enemmän ilon jakamista treenaa, sitä<br />
vahvemmaksi mielen voimavarat kasvavat<br />
ja sitä vahvempi ihminen on.<br />
– Voimavarat suojaavat meitä ongelmilta,<br />
jolloin olemme vähemmän haavoittuvaisia.<br />
Ihminen, jolla on varastossa<br />
paljon jaettua iloa, stressaantuu, ahdistuu<br />
tai masentuu vähemmän, tai hän selviää<br />
vaikeuksista nopeammin.<br />
Ilon jakamisen taito säilyy läpi elämän.<br />
Isovanhemmat vievät toiseen<br />
maailmaan<br />
Nykyinen työelämä ja elämäntapa asettavat<br />
lasten vanhemmille paljon paineita.<br />
Asioista, joiden pitäisi tuottaa hyvää<br />
mieltä, tuleekin pakkopullaa. Leikki voi<br />
tuntua tältä.<br />
Työuran loppusuoralla tai jo eläkkeellä<br />
olevat isovanhemmat ovat helpommassa<br />
asemassa. Kun paineita ei ole<br />
enää niin paljon, mieli on vapaampi, ja<br />
silloin leikkivaihdekin löytyy lähempää.<br />
Arjen pyöritys, lasten kasvattaminen<br />
ja huolenpito pitävät vanhempien jalat<br />
myös tiukasti maan pinnalla. Elämän<br />
realiteetteihin tukeutuu koulukin.<br />
– Siksi lapsia kiehtovat valtavasti vähän<br />
höppänät ja hassut isovanhemmat,<br />
joiden seurassa he pääsevät aivan toisenlaiseen<br />
maailmaan. Se, että on monenlaisia<br />
ihmisiä ja erilaisia tapoja,<br />
keventää lapsen oloa ja helpottaa kestämään<br />
paremmin todellisuutta.<br />
Siltoja sukupolvien välille<br />
Tuula Tammisen toiveena on, että lapset<br />
saisivat viettää enemmän aikaa omien<br />
tai muiden isovanhempien seurassa.<br />
Maailmassa eletään historiallisesti poikkeuksellista<br />
aikaa. Koskaan aiemmin ei<br />
ole maapallolla elänyt niin paljon yhtä aikaa<br />
neljää sukupolvea kuin nyt.<br />
– Meillä on entistä enemmän isovanhempia,<br />
jopa isoisovanhempia, joilla olisi<br />
mahdollisuus antaa aikaa kiireisten<br />
ja tiukoilla olevien vanhempien lapsille.<br />
Siltojen rakentaminen sinne, missä voimavaroja<br />
vapautuu ja missä niitä tarvitaan,<br />
olisi mielekästä. Uskon, että sillä<br />
Mieli syntyy leikkien toisten kanssa<br />
ratkaistaisiin myös monia mielenterveyden<br />
ongelmia.<br />
Elämänkokemus on aarre<br />
Lasten kiintymyssuhteiden laatu on<br />
yksi vahvimmista sukupolvelta toiselle<br />
siirtyvistä asioista. Se on samalla lasten<br />
mielenterveyttä suojaavien tekijöiden<br />
siirtämistä eteenpäin.<br />
– Lapsen ja isovanhemman suhteen<br />
ei välttämättä tarvitse olla biologista.<br />
Lapselle tärkeintä on ihminen, jolla on<br />
paljon elämänkokemusta ja ihmissuhdekokemusta.<br />
Tällaisen ihmisen kanssa<br />
vuorovaikutuksessa oleminen on lapselle<br />
aarrearkku, Tuula Tamminen sanoo.<br />
Vanhemmalle ihmiselle lapset merkitsevät<br />
elämän jatkumista. Mitä elävämpi<br />
kontakti ikääntyvillä ihmisillä on lapsiin,<br />
sitä enemmän heidän elämäänsä tulee<br />
luottamusta ja toivoa.<br />
– Sen parempaa elämän eliksiiriä ei ole<br />
keksittykään kuin päiväkotilasten vierailut<br />
vanhainkodeissa vanhusten luona.<br />
Lasten tuoma into ja toivo on konkreettista<br />
ja tarttuvaa. l<br />
Ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen mielessä tapahtuu huima oivallus,<br />
jolloin hän oppii symbolien käytön. Lapsi tarttuu leikkipalikkaan<br />
ja ääntelee siihen kuin se olisi puhelin, aivan kuten hän on nähnyt<br />
äidin tai isän tekevän kännykällään. Kyky ymmärtää symboleita<br />
on edellytys mielikuvituksen, luovan ja loogisen ajattelun kehittymiselle.<br />
Tämä kyky syntyy leikkimällä.<br />
Mielen kehittymiseen tarvitaan toisia. Kun puolivuotias vauva heilauttaa<br />
sattumalta rattaiden yllä riippuvaa helistintä, hän innostuu.<br />
Kun lapsi hoksaa saavansa helistimen liikkeelle uudestaan ja uudestaan,<br />
hän innostuu vielä enemmän. Innostuksella on kuitenkin katto.<br />
Jos helistinleikkiin tuleekin sitten mukaan isoveli tai äiti, vauvan<br />
innostus, hänen aivojensa vireystaso ja mielen kokemus nousevat<br />
vielä korkeammalle. Tämä innostus on nimeltään jaettu ilo.<br />
Koska leikki ja jaettu ilo ovat niin keskeisiä koko mielen rakentumisessa,<br />
ne säilyttävät merkittävän asemansa mielen voimavarana läpi<br />
elämän.<br />
Lapsemme 1/2014 21
Ville Vanhala Piirrokset Johanna Sarajärvi<br />
22 Lapsemme 1/2014
Työtä perheen<br />
ehdoilla<br />
Perheystävälliset käytännöt kuuluvat toimivaan ja<br />
nykyaikaiseen työyhteisöön.<br />
Niistä hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja.<br />
O<br />
len varmasti ollut työläs<br />
työntekijä, toteaa<br />
Sonera Lahden toimipisteessä<br />
työskentelevä<br />
asiakasneuvoja<br />
Krista Wallenius.<br />
Hänellä on kaksi poikaa, 16-vuotias<br />
Juuso ja 14-vuotias Aleksi, jolla on todettu<br />
tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö.<br />
Yksinhuoltajana Wallenius on joutunut<br />
tinkimään työstään nuoremman<br />
poikansa vuoksi. Hänen työaikansa ovat<br />
vaihdelleet, ja hän on myös joutunut lähtemään<br />
työpaikaltaan kesken päivän,<br />
kun Aleksin koulunkäynnissä on ilmennyt<br />
vakavia ongelmia.<br />
– Nykyään tilanne on seestynyt. Minulle<br />
on sovitettu tilapäisesti asiakasneuvontaan<br />
säännöllinen työaika, ja<br />
Aleksikin voi jo paremmin.<br />
Tyytyväisiä työntekijöitä<br />
Sonera on ollut mukana Väestöliiton<br />
Perheystävällinen työpaikka -kehittämishankkeessa<br />
kahden vuoden ajan.<br />
Vaikka Soneralla on joustettu työntekijöiden<br />
tarpeiden mukaan jo aikaisemmin,<br />
hankkeen myötä on kehittynyt<br />
uusia perheystävällisyyttä lisääviä muutoksia<br />
sekä asenteissa että työjärjestelyissä.<br />
Yrityksessä on ollut käytössä liukuva ja<br />
joustava, lyhennetty päivittäinen tai viikoittainen<br />
työaika ja osa-aikatyö. Hankkeen<br />
aikana niiden käyttöä on kuitenkin<br />
lisätty ja esimerkiksi lomanjakokäytäntöä<br />
muutettu paremmin koululaisten lomiin<br />
sopiviksi.<br />
Osastopäällikkö Satu Orpanan mukaan<br />
työpaikan joustot työntekijöiden<br />
perhetilanteen mukaan eivät välttämättä<br />
ole suuria tai hankalia muutoksia.<br />
Orpana on pannut merkille myös, että<br />
perheystävälliset käytännöt työajoissa<br />
ovat kasvattaneet työntekijöiden tyytyväisyyttä<br />
työpaikkaansa kohtaan.<br />
– On nähtävissä, että mitä paremmin<br />
henkilöstö viihtyy työssään, sitä tyytyväisempiä<br />
ovat myös asiakkaat. Perheystävällisistä<br />
käytännöistä hyötyy sekä<br />
työntekijä että työnantaja.<br />
Kun voimat eivät riitä<br />
Perheystävälliset käytännöt ovat osa toimivaa<br />
ja nykyaikaista työyhteisöä.<br />
– Lapset ja nuoret tarvitsevat vanhempiensa<br />
läsnäoloa. Työelämän joustoja<br />
tarvitaan myös silloin, kun perheenjäsen<br />
sairastuu vakavasti tai työntekijän<br />
ikääntyneet vanhemmat tarvitsevat hoitoa<br />
tai apua hoitojärjestelyihin, toteaa<br />
Perheystävällinen työpaikka -hankkeen<br />
projektipäällikkö Anna Kokko Väestöliitosta.<br />
– Esimerkiksi monet asianajotoimistot,<br />
yksityiset lääkäriasemat ja<br />
suuryritykset ovat alkaneet kehittää perheystävällisiä<br />
käytäntöjä, jotka koskevat<br />
muun muassa työ- ja palaveriaikoja sekä<br />
työaikaliukumia.<br />
Soneran Lahden yritysasiakaspalvelussa<br />
työskentelevä Pirjo Seppälä jäi<br />
vuorotteluvapaalle vuonna 2011. Hänen<br />
iäkäs äitinsä oli sairastunut vakavasti eikä<br />
tullut toimeen yksin kotonaan.<br />
Seppälän äidin sairastuminen ja isän<br />
kuolema ajoittuivat samalle ajanjaksolle.<br />
Vanhempiensa vuoksi Seppälä eli jaksamisensa<br />
äärirajoilla ja jopa ylitti ne.<br />
– Kun olin auton ratissa liikennevaloissa,<br />
en enää tiennyt, minne minun olisi pitänyt<br />
mennä: omaan kotiini, äitini luokse<br />
vai isän luokse sairaalaan.<br />
Vanhempiaan ja myös anoppiaan hoitaessaan<br />
Seppälä ymmärsi, että hänen<br />
voimansa eivät riittäneet sekä täysipainoiseen<br />
työskentelyyn että läheisten<br />
hoitamiseen.<br />
– Onneksi en ollut yksin. Kaikkein vaikeimpina<br />
hetkinä minulla oli perheen ja<br />
suvun turvaverkko tukenani.<br />
Seppälä myöntää, että ei olisi aikanaan<br />
jaksanut tehdä työtään normaalisti.<br />
– Työpaikalla suhtauduttiin tilanteeseeni<br />
hyvin ymmärtäväisesti. Ilman joustoja<br />
ja erilaisia työaikajärjestelyjä olisin<br />
palanut loppuun ja päätynyt sairaslomalle.<br />
Lapsemme 1/2014 23
Joustoja perheiden tarpeisiin<br />
24 Lapsemme 1/2014<br />
Perheystävälliset käytännöt korostuvat<br />
työpaikoilla useimmiten silloin, kun<br />
perheissä on pieniä lapsia.<br />
– Työaikaa voidaan sovitella esimerkiksi<br />
liukumien ja työvuorojärjestelyjen<br />
osalta siten, että ne sopivat mahdollisimman<br />
hyvin perheen aikatauluihin, projektipäällikkö<br />
Anna Kokko toteaa.<br />
Kun perheessä on pieniä lapsia, vanhempien<br />
on varauduttava myös neuvola-<br />
ja terveydenhoitokäynteihin.<br />
– Perheystävällisellä työpaikalla osataan<br />
varautua työntekijän äkillisiin,<br />
pienten lasten sairastumisista aiheutuviin<br />
poissaoloihin. Sijaisuudet ja työtehtävien<br />
jakaminen poissaolojen aikana<br />
voidaan suunnitella järkevästi etukäteen.<br />
Työn ja perheen yhteensovittaminen<br />
on yleensä haasteellisempaa silloin, kun<br />
kysymyksessä on yhden vanhemman<br />
perhe.<br />
– Yhden vanhemman perheen arjessa<br />
korostuvat esimiehen asenne ja käytännön<br />
järjestelyt. Työntekijän onkin syytä<br />
puhua esimiehensä kanssa perhetilanteestaan<br />
ja siinä tapahtuvista muutoksista,<br />
Kokko sanoo.<br />
Osastopäällikkö Satu Orpanan mukaan<br />
perheystävällisten käytäntöjen soveltamiseen<br />
työpaikalla ei ole olemassa<br />
yhtä selkeää ratkaisua.<br />
– Tilanteet ovat aina erilaisia, ja me<br />
yritämme parhaamme mukaan sovitella<br />
sopivimpia vaihtoehtoja.<br />
Orpana korostaa, että työpaikan joustojen<br />
soveltaminen edellyttää molemminpuolista<br />
luottamusta.<br />
– Me olemme pystyneet luomaan työpaikalle<br />
ilmapiirin, jossa omista, perheeseen<br />
liittyvistä ja myös raskaista asioista<br />
kyetään puhumaan avoimesti.<br />
Perhe ja ”työperhe”<br />
Asiakasneuvoja Krista Wallenius ei epäröi<br />
kutsua työtovereitaan ja lähimpiä esimiehiään<br />
”työperheekseen.”<br />
– Minulle on tullut poissaoloistani ja<br />
kaikista työaikajoustoista hieman huono<br />
omatunto. Kovin moni työnantaja ei<br />
varmasti olisi tullut yhtä paljon vastaan.<br />
Walleniuksella olisi ollut mahdollisuus<br />
myös jäädä pois töistä, mutta hän halusi<br />
pysyä nykyisessä työpaikassaan.<br />
– Työssä on saanut ajatukset hetkeksi<br />
pois perheen arkisista ongelmista. Lisäksi<br />
työkavereille puhuminen on auttanut<br />
jaksamaan ja olen saanut heiltä tarvitsemaani<br />
tukea. Työyhteisö onkin minulle<br />
”työperhe.”<br />
Peräti 13 vuotta samassa työpaikassa<br />
ollut myyntineuvottelija Pirjo Seppälä<br />
lopetti lyhennetyllä työajalla työskentelemisen<br />
huhtikuussa.<br />
– Tilanne salli täysipainoisen työskentelyn.<br />
Sen olen nyt oppinut, että jos<br />
perheessä on ongelmia, ne heijastuvat<br />
työntekoon eikä silloin saa aikaiseksi<br />
parasta mahdollista tulosta. Pahin vaihtoehto<br />
on se, että ei ymmärrä omaa tilannettaan<br />
ja kuormittaa itseään liikaa.<br />
Sitä virhettä ei kenenkään pitäisi tehdä.<br />
Seppälälle kuten myös Walleniukselle<br />
on tapahtunut yksityiselämässä paljon<br />
heidän työuriensa aikana.<br />
– Työnantajalla on ollut ihailtavaa<br />
muutosvalmiutta. Pitkienkin poissaolojen<br />
jälkeen meidät on otettu vastaan<br />
aivan kuin emme olisi olleet poissa lainkaan,<br />
työtoverit kiittelevät.<br />
Ihminen ihmiselle<br />
Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen<br />
on Väestöliiton projektipäällikön<br />
Anna Kokon mukaan selkeä etu, kun kilpaillaan<br />
työntekijöistä.<br />
– Perheystävällinen työnantaja erottuu<br />
edukseen sekä uusien työntekijöiden<br />
rekrytoinnissa että nykyisen henkilöstön<br />
hyvinvoinnin tukemisessa.<br />
Yhteistyö Väestöliiton kanssa on lisännyt<br />
Sonerassa perheystävällisten käytäntöjen<br />
kirjoa.<br />
– Vaikka hanke on jo loppunut, niin sen<br />
myötä työyhteisöömme tulleita toimenpiteitä<br />
käytetään myös jatkossa, osastopäällikkö<br />
Satu Orpana toteaa.<br />
Onnistumista perheen ja työn yhteensovittamisessa<br />
ei voi suoraan mitata rahassa.<br />
– Perheystävällisten käytäntöjen myötä<br />
työntekijöiden sairaudesta johtuvat<br />
poissaolot ovat kuitenkin vähentyneet.<br />
Krista Wallenius muistuttaa, että perheen<br />
huomioon ottaminen työpaikalla ei<br />
aina ole pelkästään työhön liittyvä asia.<br />
– Hankalina aikoina esimies on soittanut<br />
minulle kotiin ja kysynyt kuulumisiani.<br />
Se on ihmisen välittämistä toisesta<br />
ihmisestä.<br />
Isät perhevapaille<br />
Miesvaltaisilla työpaikoilla perheystävälliset<br />
käytännöt kohdistuvat pääosin<br />
isiin, mutta ne vaikuttavat suoraan ja<br />
välillisesti myös äitien ja naisten valintoihin.<br />
– Olennaista on kannustaa isiä perhevapaille<br />
eli isyys-, vanhempain- ja hoitovapaille<br />
sekä erilaisiin perhemyönteisiin<br />
ratkaisuihin työnteon arjessa, toteaa<br />
projektipäällikkö Anna Kokko.<br />
– Hyvät esimerkit lähipiiristä, kuten<br />
oman esimiehen toiminta, ovat tärkeitä<br />
signaaleja työntekijöille.<br />
Soneran Lahden toimipisteessä työskentelee<br />
myös nuoria isiä. Osastopäällikkö<br />
Satu Orpanan mukaan perheystävälliset<br />
järjestelyt ovat kuitenkin kohdistuneet<br />
pääosin äiteihin.<br />
– Selkeä muutos on silti havaittavissa<br />
siinä, että nuoret isät hyödyntävät lakisääteisiä<br />
isyysvapaitaan enemmän kuin<br />
aikaisemmin. l<br />
Perheystävällinen työpaikka -sivusto:<br />
www.vaestoliitto.fi/perhejatyo<br />
Sivusto on koottu esimiestyön ja henkilöstöhallinnon<br />
työn tueksi. Sieltä löytyy tietoa,<br />
vinkkejä ja käytännön esimerkkejä, esimiehen<br />
muistilista, perheystävällisyystesti<br />
sekä asiaa Perheystävällinen työpaikka<br />
-kehittämispalvelusta.
Isän kynästä<br />
Roope Lipasti on lietolainen<br />
toimittaja ja neljän lapsen isä<br />
Lasten syömisestä...<br />
Aikoinaan tuttavaperheen isällä oli innovatiivinen<br />
ratkaisu perheen kaikkein<br />
pienimpien syömiseen. Tai ei niitä<br />
pienimpiä tietenkään syöty, vaan siis<br />
siihen kun ne pienimmät söivät. Isä<br />
ehdotti, että hankittaisiin muovinen<br />
lautanen, jossa olisi muovinen ruokaannos<br />
valmiina. Se laitettaisiin aina<br />
ruoka-aikaan lapsen eteen ja otettaisiin<br />
vähän ajan kuluttua pois.<br />
Isä järkeili, että sillä lailla säästettäisiin<br />
rahaa ja vaivaa ja olisi siistimpääkin.<br />
Mitään varsinaista vahinkoa ei<br />
pääsisi tapahtumaan, koska lopputulos<br />
joka tapauksessa olisi sama sekä oikean<br />
ruuan että muoviruuan kohdalla:<br />
lautanen laitetaan eteen, siitä ei syödä<br />
ja lopulta se otetaan pois.<br />
Perheen äiti ei tietenkään suostunut<br />
moiseen. Äidit ovat sellaisia.<br />
Itse tilanne, siis se, että lapsi ei syö,<br />
kuulosti aika tutulta. Lapsethan ovat<br />
keskimäärin, miten sen nyt kauniisti<br />
sanoisi, nirppanokkia. Tai eivät tietenkään<br />
kaikki mutta 99,99 prosenttia<br />
heistä.<br />
Outo ilmiö on se, että vaikkeivät lapset<br />
yleensä ruokapöydässä syö mitään,<br />
niin jostain ne kuitenkin saavat ravintoa,<br />
koska keskimäärin kasvavat isoiksi.<br />
Oma teoriani on, että ihan pienenä<br />
ne syövät lattialta nuolemaansa pölyä<br />
ja roskaa, myöhemmin varastavat<br />
keksejä kaapista ja vielä myöhemmin<br />
syövät aina paikallisessa pitseriassa<br />
pitsan, ennen kuin tulevat kotiin päivälliselle.<br />
Tai sitten on niin, että lasten elimistö<br />
tietää, mitä kuuluu syödä ja milloin,<br />
eikä siihen ole kuin marginaalista vaikutusta<br />
vanhempien ruoka-ajoilla ja<br />
mielipuolisilla ruokaideoilla (= ota lanttua,<br />
varmaan tykkäät jos syöt sitä ensin<br />
parisataatuhatta kertaa).<br />
Ainakin meillä me vanhemmat opimme<br />
pikku hiljaa sen, että lapsilla on<br />
kausia, jolloin ruoka maistuu ja kausia,<br />
jolloin se ei maistu. Epäilemättä se liittyy<br />
kasvamiseen. Ja jatkuuhan se toki<br />
tavallaan vielä aikuisenakin - sillä erolla<br />
tosin, että aikuisena on pelkästään<br />
sellaisia kausia, jolloin ruoka maistuu,<br />
eikä kasvaminen tapahdu pituus- vaan<br />
leveyssuunnassa.<br />
Tärkeintä lasten syöttämisessä on joka<br />
tapauksessa se, että saa edes jotain<br />
tungettua heidän kurkustaan alas.<br />
Kauhean paljon ei kannata tuntea syyllisyyttä,<br />
vaikka se jotain ei olisikaan aivan<br />
kaikkien suositusten mukaista. Jos<br />
lapsi suostuu syömään pelkästään raejuustoa,<br />
niin menköön nyt tänään sitten.<br />
Kokeillaan huomenna jos menisi<br />
jotain muutakin.<br />
Sitä paitsi, jos ihminen noudattaisi<br />
kaikkea, mitä lääkärit keksivät, elämä<br />
olisi synkeä retki.<br />
Onneksi parhaat ravintosuositukset<br />
pysyvät. Ne ovat 2500 vuoden takaa,<br />
antiikin Kreikasta. Niiden keskeinen<br />
aristotelinen idea on, että mitä ikinä<br />
teetkin, tee sitä kohtuudella. Älä syö liikaa.<br />
Älä syö liian vähän. Älä syö pelkkää<br />
salaattia. Älä syö pelkkiä ranskalaisia.<br />
Älä juo pelkkää limsaa. Syö kun on nälkä.<br />
Ellei ole nälkä, älä syö. Jos uhraat<br />
elämästäsi 40 vuotta siihen, että tarkkailet<br />
koko ajan syömistäsi ja saavutat<br />
sillä kymmenen elinvuotta lisää, olet<br />
edelleen kolmekymmentä vuotta tappiolla.<br />
Niin yksinkertaista se on.<br />
Kuva: Sari Kettunen<br />
Ehkä olennaisinta ruokavaliossa onkin<br />
se, että syödään yhdessä. Joka päivä,<br />
jos mahdollista. Se on se hetki, jolloin<br />
voidaan laskea, että kaikki ovat tallella<br />
ja voidaan vaihtaa joku sananenkin,<br />
jos siltä tuntuu.<br />
Ruuan ei myöskään tarvitse olla hifistelyä,<br />
mutta kernaasti itse tehtyä, jotta<br />
lapset oppivat, että ruokaa voi tehdä<br />
itse ja että sen laittaminen voi olla kivaakin.<br />
Sääntöjä ruokailuun ei tarvita monta.<br />
Yksi on, että yhteisellä päivällisellä<br />
pitää tarjota myös salaattia, jotta lapset<br />
oppivat, että yhteisellä päivällisellä<br />
pitää tarjota myös salaattia. Juomaksi<br />
maitoa (paitsi jos ei voi juoda). Peruna<br />
pitää opetella kuorimaan ja sanomaan<br />
kiitos. Tämä viimeisin on ehkä se kaikkein<br />
tärkein terveyssuositus. Ihminen,<br />
joka osaa sanoa kiitos, luultavasti elää<br />
ihmisiksi muutenkin, mikä on terveen ja<br />
hyvän elämän ensimmäinen ja tärkein<br />
lähtökohta. l<br />
Roope Lipasti<br />
Lapsemme 1/2014 25
Leikki on lapsen oikeus.
Kati Pitkänen Kuvat Tomi Nuotsalo ja Mikko Törmänen<br />
Koulumestarin koulun Olokkaassa on olohuoneen tunnelmaa.<br />
Oppilaat viihtyvät Mediateekissä.<br />
Luovaa tilankäyttöä ja opiskelua Ritaharjun koulussa.<br />
Tämä on meidän paikka<br />
Koulu- ja päiväkotiympäristöllä<br />
on väliä.<br />
Viihtyisät tilat inspiroivat,<br />
kasvattavat lasten<br />
ja nuorten me-henkeä<br />
ja lisäävät oppilaiden<br />
motivaatiota.<br />
Y<br />
mpäristö on yhtä tärkeä<br />
kasvatuksellinen elementti<br />
kuin itse toiminta,<br />
toteaa kehittämispäällikkö<br />
Päivi Lindberg Terveyden<br />
ja hyvinvoinnin laitokselta.<br />
Lindberg on pohtinut väitöstutkimuksessaan<br />
päiväkotiympäristöä. Tuloksia<br />
voidaan laajentaa kouluihinkin.<br />
– Päiväkotien ja koulujen suunnittelu<br />
on usein ollut teknistä. On pohdittu,<br />
miten tuolit laitetaan. Yhtä tärkeä olisi<br />
pitää mielessä tunnepuoli. Se, miltä tila<br />
tuntuu ja mitä ajatuksia se herättää, painottaa<br />
Lindberg.<br />
Ympäristö viestii aina jotakin. Se voi<br />
viestiä lapsille ja nuorille yhteenkuuluvuutta<br />
tai sitten ei.<br />
– Jos tilassa on esimerkiksi lasten<br />
omia töitä, siitä tulee eri tavalla merkityksellinen.<br />
Se herättää myönteisiä tunnereaktioita.<br />
Syntyy tunne, että tämä on<br />
meidän paikkamme.<br />
Lindberg ihmettelee suomalaisten päiväkotien<br />
ja koulujen kliinisyyttä.<br />
– Miksi seinät ovat tyhjät, miksi ihannoidaan<br />
valkoista sisustusta?<br />
Hän painottaa myös tilojen luovaa<br />
käyttöä. Ollaanko aina samoissa tiloissa,<br />
vai voitaisiinko päivään saada vaihtelua<br />
tiloja vaihtamalla? Lisäksi tarvitaan<br />
nurkkauksia, joihin lapset voivat välillä<br />
vetäytyä ryhmän vilskeestä.<br />
Tällaisten tilojen suunnittelussa lapsia<br />
ja nuoria on kuunneltava herkällä korvalla.<br />
Parasta on, jos he pääsevät itse mukaan<br />
suunnitteluun.<br />
Muumitelttaan lukemaan<br />
Pohjoisespoolaisen Koulumestarin koulun<br />
ruokasalissa komeilevat itse tehdyt<br />
robotit. Salin perältä kuuluu vaimeita ääniä.<br />
Vihreät verhot rajaavat salista oman<br />
tilan, Olokkaan. Sen sohvilla istuvat oppilaat<br />
valmistelevat ryhmätyötä tablettitietokoneilla.<br />
Viereisessä luokassa poika kömpii<br />
muumitelttaan kirjan kanssa. Teltassa<br />
voi viettää hetken omassa rauhassa.<br />
Kerrosta ylempänä on Mediateekki.<br />
Pehmeästi valaistussa tilassa on mattoja<br />
ja viherkasveja. Pyöreän pöydän ääressä<br />
tytöt keinuvat keinutuoleilla ja tutkivat<br />
lintukirjaa.<br />
Ei selvästi olla aivan tavallisessa koulussa.<br />
– Ei lapsi jaksa istua pulpetissa neljää–viittä<br />
tuntia ja seurata kiinnostuneena<br />
opetusta, toteaa Koulumestarin<br />
vararehtori Tiina Korhonen.<br />
– Aikuinenkin mieluiten välillä istahtaa<br />
sohvalle, kävelee ja vaihtaa paikkaa<br />
päivän aikana, hän lisää.<br />
Koulumestarissa käytetään paljon Olokasta<br />
ja Mediateekkiä, ja oppilaat selvästi<br />
viihtyvät niissä. Korhosen mukaan oppilaiden<br />
motivaatiokin paranee, kun he<br />
saavat välillä työskennellä erilaisissa tiloissa.<br />
Porstuan kautta soluihin<br />
Koulut ja päiväkodit ovat säilyneet<br />
hämmästyttävän kauan samanlaisina.<br />
Kouluissa vallitsee yhä keskiaikainen perusajatus:<br />
joukko lapsia pysyy yhdessä<br />
tilassa pulpettiriveissä. He istuvat yksin<br />
tai vierekkäin, ja opettaja seisoo korokkeella<br />
edessä.<br />
– Mutta kuka oppii puhumatta kenellekään<br />
ja istumalla yksin oman tuolin reunalla<br />
yhdeksän vuoden putken? kärjistää<br />
Pertti Parpala, oululaisen Ritaharjun<br />
koulun rehtori.<br />
Opiskelu erilaisissa tiloissa<br />
lisää oppilaiden motivaatiota.<br />
28 Lapsemme 1/2014<br />
Lapsemme 1/2014 29
Ritaharjun koulussa tiloja voi näppärästi muunnella.<br />
Päiväkoti Illusian sisustus on sadunomainen...<br />
Parpala korostaa, että yhdessä tekeminen<br />
tukee oppilaiden hyvinvointia.<br />
Silloin myös ympäristön pitää ohjata<br />
siihen.<br />
– Mielenkiintoinen oppimisympäristö<br />
mahdollistaa ja inspiroi. Se lisää oppilaan<br />
sisäistä motivaatiota, Parpala kiteyttää.<br />
Ritaharjun koulussa 4.–6.-luokkalaiset<br />
saapuvat aamulla yhteiseen ”porstuaan”,<br />
josta oppilaat jatkavat omiin ”soluihinsa”.<br />
Käytäviä ei ole ollenkaan. Seinäratkaisut<br />
ovat kevyitä, joten ryhmiä voi<br />
helposti yhdistää. Parpala korostaa, että<br />
tilankäyttö on myös taloudellisesti tehokasta,<br />
koska tiloissa ei ole hukkakäyttöä.<br />
Muunneltavien tilojen ansiosta voidaan<br />
tukea erilaisia oppimistyylejä. Oppilas<br />
saa vaikkapa biologian tunnilla<br />
valita hiljaisen tai toiminnallisen työskentelyn.<br />
Edellinen voi olla lukemista ja<br />
jälkimmäinen kokeellisia tutkimuksia tai<br />
retki lähiluontoon.<br />
Parpala myöntää, että vuonna 2010<br />
valmistuneet koulutilat olivat oppilaille<br />
ja opettajille aluksi pieni shokki. Oli<br />
totuttu perinteisiin luokkahuoneisiin,<br />
joissa oppilaat istuvat omassa pulpetissa<br />
vierekkäin tai peräkkäin.<br />
– Nyt tähän on totuttu, ja tilat todella<br />
tukevat me-henkeä. Fyysisen<br />
ympäristön vaikutus näkyy<br />
työrauhassa ja ilmapiirissä. Moni<br />
vanhempikin on sanonut, että<br />
olisipa tällaista ollut omassa lapsuudessa.<br />
Ajattelu uusiksi<br />
Koulumestarin ja Ritaharjun koulut ovat<br />
verrattain uusia. Suunnittelussa ei ole<br />
tingitty. Korhonen ja Parpala korostavat,<br />
että tilojen viihtyisyys ei silti ole vain resurssikysymys.<br />
– Aina voi miettiä tilankäyttöä uudella<br />
tavalla, maalata seiniä ja valita värit<br />
oppilaiden kanssa ja muutenkin pohtia<br />
yhdessä, miten saadaan tila viihtyisämmäksi,<br />
Korhonen muistuttaa.<br />
Vantaan Koivukylästä, tuiki tavallisen<br />
kerrostalon alakerrasta, löytyy hyvä esimerkki<br />
siitä, miten vanhoistakin tiloista<br />
saadaan viihtyisät ja kiinnostavat.<br />
Ilmaisupäiväkoti Illusiassa värimaailma<br />
on lämmin ja valaistus mietitty.<br />
Verhot jakavat tiloja, ja lattialla<br />
on pehmeitä mattoja.<br />
Vierailija näkee heti, mitä<br />
päiväkodissa päivisin tehdään.<br />
Lasten töitä on esillä<br />
kaikkialla.<br />
– Lapsen pitää tuntea, että<br />
päiväkoti on hänen paikkansa. Kun<br />
hän näkee omat työnsä seinällä, hän kokee<br />
itsekin olevansa tärkeä, Illusian johtaja<br />
Kati Rintakorpi painottaa.<br />
”Tilat<br />
tukevat<br />
mehenkeä”.<br />
Tavarat pois kaapeista<br />
Illusiassa pelit ja värit ovat helposti saatavilla.<br />
Lapsi ylettyy niihin vaivatta.<br />
Rintakorpi korostaa, että päiväkodit<br />
ovat lapsia varten.<br />
– Liian monessa päiväkodissa on steriiliä<br />
ja kliinistä. Ne on tehty aikuista<br />
varten. Niissä ei saa sotkea. Tavarat ovat<br />
kaapeissa tai ylähyllyillä.<br />
30 Lapsemme 1/2014
...kodikas ja värimaailma lämmin.<br />
Pieni lapsi ei kuitenkaan muista, että<br />
tietty peli on tietyssä laatikossa. Sen voi<br />
unohtaa vanhempikin.<br />
– Kun tavarat ovat esillä, lapsi voi tehdä<br />
valintoja ja oppia pitämään tavaroista<br />
huolta, Rintakorpi huomauttaa.<br />
Myös Ritaharjun koulun rehtori Parpala<br />
painottaa, että mielenkiintoisessa<br />
oppimisympäristössä tavaroita ei panna<br />
lukkojen taakse kaappeihin.<br />
– Meillä voi esimerkiksi käyttää xboxpelejä<br />
ja televisioita sisävälitunneilla ja<br />
iltapäivätoiminnassa. Kolmen vuoden aikana<br />
yksi peli on kadonnut, Parpala kertoo.<br />
Kaikki haastatellut korostavat, että<br />
viihtyisän ympäristön luominen lähtee<br />
ennen kaikkea aikuisten ajattelusta, toimintatavoista<br />
ja yhteistyöstä.<br />
– Moni vierailija huokailee meillä käydessään,<br />
että voi kun meidänkin päiväkodissa<br />
olisi tällaista. Silloin mietin aina,<br />
että no miksi ei ole. Ei tämä niin vaikeaa<br />
ole. Pitää vain lähteä tekemään, toteaa<br />
Rintakorpi. l<br />
Vinkkejä viihtyisyyteen<br />
l Värit. Seinien ei tarvitse olla valkoisia. Lapset ja nuoret mukaan<br />
suunnittelemaan.<br />
l Omat työt. Rohkeasti omia töitä esille. Töiden tulee olla sellaisella<br />
korkeudella, että lapset ja nuoret voivat tutkia niitä.<br />
l Valaistus. Valaistuksella voi luoda erilaisia tunnelmia pienelläkin<br />
vaivalla.<br />
l Tavaroiden saatavuus. Vain vaarallisten tavaroiden paikka on ylähyllyillä<br />
ja lukituissa kaapeissa. Lapset oppivat paremmin huolehtimaan<br />
tavaroista, kun oppivat jo pienestä pitäen käsittelemään<br />
niitä.<br />
l Luova tilan käyttö. Yksi ryhmä – yksi tila -ajattelua voi ravistella.<br />
Eri tiloissa työskentely tuo vaihtelua, ja eri ryhmät voivat työskennellä<br />
samoissa tiloissa. Näin syntyy myös uusia viiteryhmiä.<br />
l Omat sopet. Isoissa ryhmissä lapsi pääsee hetkeksi omaan rauhaan<br />
vaikkapa telttaan.<br />
l Työskentelyasento. Pitkä istuminen ei tee hyvää. Välillä voi työskennellä<br />
seisten, maaten tai esimerkiksi säkkituoleilla loikoillen. Pieni<br />
jumppatuokio kesken oppitunnin parantaa keskittymistä.<br />
l Luonnonmateriaalit. Askartelussa ei tarvita liian valmiita materiaaleja.<br />
Pahvilaatikot, lehdet ja kivet ovat halpoja aineksia ja tukevat<br />
lasten luovuutta.<br />
l Ulkoympäristö. Kiipeilytelineet ja keinut ovat kivoja, mutta luonnonympäristö<br />
on usein vielä parempi. Ympäristössä on tärkeä olla<br />
ennakoitavaa ja riittävästi jännittävää.<br />
Lapsemme 1/2014 31
Jogurttiuutuus<br />
jokaiseen<br />
päivään<br />
32 Lapsemme 1/2014
?<br />
Mitä mielessä?<br />
Vastaajana järjestölakimies<br />
Maarit Päivike<br />
”Aloitin tänä vuonna MLL:n yhdistyksen hallituksen<br />
jäsenenä. Millainen vastuu minulla uudessa tehtävässäni<br />
on, liittyykö siihen esimerkiksi taloudellista<br />
vastuuta?”<br />
Yhdistyslain mukaan hallituksen<br />
on lain ja yhdistyksen sääntöjen<br />
sekä tehtyjen päätösten perusteella<br />
huolellisesti hoidettava yhdistyksen<br />
asioita. Hallituksen<br />
toimivaltaan kuuluvat yleisesti ne<br />
toimet, jotka eivät lain tai yhdistyksen<br />
sääntöjen mukaan vaadi<br />
yhdistyksen kokouksen päätöstä.<br />
Yhdistyksen hallitus hoitaa asioita<br />
kollektiivina eli yhteisesti.<br />
Valmistelu- ja täytäntöönpanotehtäviä<br />
voidaan kuitenkin jakaa hallituksen<br />
jäsenten kesken. Hallitus<br />
vastaa muun muassa yhdistyksen<br />
toiminnan suunnittelusta ja organisoinnista,<br />
yhdistyksen kokouksen<br />
päätöksenteon valmistelusta<br />
ja toimeenpanosta, yhdistyksen<br />
taloudesta ja omaisuudesta sekä<br />
edustaa yhdistystä ulospäin.<br />
Hallituksen on huolehdittava siitä,<br />
että yhdistyksen kirjanpito on<br />
lainmukainen, että tilinpäätös laaditaan<br />
ja varataan tilintarkastajille<br />
tai toiminnantarkastajille<br />
mahdollisuus tarkastaa tilit ja hallinto.<br />
Hallitus vastaa myös siitä,<br />
että varainhoito on luotettavalla<br />
tavalla järjestetty. Asioissa, joissa<br />
ei ole kysymys varsinaisesta<br />
päätöksenteosta, hallitus voi siirtää<br />
asioiden hoidon esimerkiksi<br />
toimihenkilölle, mutta se ei voi<br />
siirtää hallitukselle kuuluvaa vastuuta.<br />
Yhdistyksen järjestelyistä<br />
ja koosta riippuu, suorittaako<br />
hallitus itse hallintotoimet vai<br />
kantaako se vain valvontaan kuuluvan<br />
vastuun.<br />
Hallitus voi päättää määrältään<br />
pienistä lahjoituksista ja sellaisista<br />
luovutustoimista, joihin ei<br />
tarvita yhdistyksen kokouksen<br />
päätöstä. Hallituksella on oikeus<br />
myös ottaa yhdistykselle velkaa ja<br />
taata velka yhdistyksen puolesta.<br />
Sitoumusten määrästä ja tarkoituksesta<br />
riippuu, onko hallituksen<br />
päätös asiassa riittävä. Hallitus ei<br />
siis voi tehdä esimerkiksi yhdistyksen<br />
tuloihin ja varallisuuteen<br />
nähden suuria ja riskialttiita sijoituksia<br />
tai ottaa tuloihin ja varallisuuteen<br />
nähden suurta velkaa.<br />
Yhdistys on oikeushenkilö. Sen<br />
puolesta toimineiden toimista on<br />
vastuussa yhdistys. Tämä vastuu<br />
koskee vastuuta varallisuusoikeudellisista<br />
oikeustoimista,<br />
kuten kaupoista, veloista, veroista<br />
ja muista maksuista. Hallituksen<br />
jäsen voi kuitenkin joutua<br />
korvaamaan vahingon, jonka hän<br />
toimiessaan tahallisesti tai tuottamuksellisesti<br />
aiheuttaa yhdistykselle,<br />
jos häneltä vaaditaan<br />
korvausta. Vastuun välttäminen<br />
voi joissain tapauksissa edellyttää<br />
sitä, että hallituksen jäsen toimii<br />
aktiivisesti torjuakseen yhdistykselle<br />
koituvan vahingon. Hallituksen<br />
korvausvelvollisuus voi<br />
syntyä esimerkiksi silloin, jos hallitus<br />
ryhtyy menoja aiheuttaviin<br />
toimiin, joihin ei ole varauduttu<br />
talousarviossa, tai jos varainkäyttö<br />
ei ole koitunut yhdistyksen<br />
parhaaksi. Myös epäonnistuneet<br />
liiketoimet tai verojen ja vakuutusmaksujen<br />
laiminlyönnit voivat<br />
aiheuttaa hallituksen korvausvelvollisuuden.<br />
Pelkkä liike- tai<br />
sijoitustoiminnan tappiollisuus<br />
ei aiheuta korvausvellisuutta,<br />
jos toimenpiteet ovat perustuneet<br />
yhdistyksen sääntöjenmukaisiin<br />
päätöksiin ja huolelliseen<br />
harkintaan. Yhdistyslakia tai yhdistyksen<br />
sääntöjä rikkomalla<br />
hallituksen jäsen voi joutua korvaamaan<br />
yhdistyksen jäsenelle tai<br />
muulle henkilölle aiheuttamansa<br />
vahingon. Korvausta ei voi tälläkään<br />
perusteella vaatia, ellei vahinkoa<br />
ole aiheutettu tahallisesti<br />
tai tuottamuksellisesti.<br />
Palstalla käsitellään<br />
MLL:oon ja sen toimintaan<br />
liittyviä asioita.<br />
Kirjoittajina ovat liiton<br />
asiantuntijat. Kysymyksiä<br />
voi lähettää osoitteeseen<br />
lapsemme@mll.fi.<br />
Lapsemme 1/2014 33
ILMOITUS
Lastenkulttuuri<br />
Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija<br />
ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja.<br />
Kuva kirjasta Molli.<br />
Miten olla minä?<br />
”Ole vain oma itsesi”, aikuiset sanovat. Mutta<br />
toisaalta he haluavat lapsen muuttuvan.<br />
Eve Tharlet:<br />
Toisinkin voi oppia.<br />
Suom. Arja Kanerva. Lasten Keskus 2013. 25 s.<br />
Katri Kirkkopelto:<br />
Molli.<br />
Lasten Keskus 2013. 36 s.<br />
Eve Tharletin kuvakirjan suomenkielinen nimi on<br />
kuin kasvatusoppaan otsikko, mutta niukkatekstinen,<br />
pehmeäsävyinen kirja on nimeään hauskempi.<br />
Tarina kertoo pikku Ninnistä, hanhiparven toisinajattelijasta:<br />
se ei tahdo lentää eikä uida kylmässä<br />
vedessä, mutta se haluaa perhostutkijaksi. Onnekseen<br />
Ninni on kuitenkin luova ja keksii uuden hauskan<br />
liikkumismuodon, josta innostuvat myös muut,<br />
jopa huolestunut äiti.<br />
Katri Kirkkopellon kuvakirja kertoo erakoituneesta<br />
Mollista ja vierailulle pyrkivästä pikku Sisusta, joka<br />
yrittää murtaa kieltokylttien ja torjunnan muurin.<br />
Tarina puhuu yksinäisyydestä ja vähittäisestä<br />
avautumisesta ystävyyteen, mutta kyse on myös siitä,<br />
miksi joku on sellainen kuin on. Avainaukeamilla<br />
on joukko Mollin suvun yrmeitä muotokuvia ja negatiivisia<br />
tunnuslauseita tyyliin ”Itku pitkästä ilosta”.<br />
Mollilla on siis taakkanaan vahva negatiivisuuden<br />
perintö.<br />
Kirjan sekatekniikalla tehdyt kuvat ovat värihehkuisia<br />
ja tarkkoja, ja runsassanaisessa tekstissä on<br />
myös huumoria. Mollin yritykset opetella hymyilyä<br />
ja ystävyyden perusteita huvittavat monenikäisiä.<br />
Kirja sopii myös tavoitteelliseen tunnekasvatukseen,<br />
sillä Tiina Haapsalo on Kirkkopellon kanssa tehnyt<br />
siihen oheismateriaalin Molli hyvällä mielellä vai pahalla<br />
päällä – tunteet taidoiksi (Lasten Keskus).<br />
Hanna Kökkö:<br />
Kätkö. Mäkelä 2013. 181 s.<br />
Marja Björk:<br />
Poika. Like 2013. 215 s.<br />
Hanna Kökön nuortenromaanin nimi viittaa sekä kuudesluokkalaisen<br />
Manun harrastamaan geokätköilyyn että hänen sisällään kasvavaan<br />
ahdistusmöykkyyn. Nämä kaksi säiettä kulkevat luontevasti<br />
läpi kirjan tarinaa vuoroin keventäen ja vakavoittaen.<br />
Manun möykky on kasvanut koulukiusaamisesta ja poissa olevaan<br />
isään liittyvästä väkivaltaisesta muistosta, joista kummastakaan<br />
ei äidin kanssa voi puhua. Poika kokee, ettei pysty enää missään<br />
olemaan oma itsensä. Kätköjen etsiminen ympäri kaupunkia<br />
netin ja gps-laitteen avulla on vapauden väylä, jonka kautta löytyy<br />
myös uusi ystävä Helmi ja käynnistyy rikosseikkailu.<br />
Haave paremmasta on Manulla liittynyt yläkouluun, mutta solmut<br />
alkavatkin aueta paitsi Helmin myös äidin uuden poliisikumppanin<br />
kautta. Jännittävien hetkien jälkeen pahat saavat palkkansa,<br />
harhautuneet ymmärrystä, ihastuneet vastakaikua ja äiti ja poika<br />
oivalluksen avoimuuden tärkeydestä.<br />
leikkiikäiselle<br />
koululaiselle<br />
nuorelle<br />
Marja Björkin tosipohjainen romaani kertoo siitä, miltä tuntuu olla<br />
väärä koko ajan, ei vain joskus ja jossain. Päähenkilö Marion eli<br />
Makke tietää olevansa poika, vaikka on syntynyt tytön ruumiiseen.<br />
Hänellä on hyvä itsetunto, mutta silti hänen elämänsä on lähinnä<br />
varomista ja säätämistä: mitä saa leikkiä, miten pukeutua, mihin<br />
vessaan mennä, miten selvitä murrosiän muutoksista.<br />
Kirja kuvaa Maken vaiheet pikkulapsesta nuoreksi aikuiseksi<br />
ja kuljettaa rinnalla myös äidin ja isonveljen tarinaa. Kerronta<br />
on konstailematonta ja siksi myös koskettavaa. Lukijakin helpottuu,<br />
kun Makke saa ongelmalleen nimen – transsukupuolisuus –<br />
ja pääsee hakemaan tietä oikeaan identiteettiinsä ja omannäköiseensä<br />
elämään.<br />
Poika on täsmäkirja niille, jotka elävät itse tai läheisen kautta Maken<br />
tilannetta, mutta myös tärkeä ja ymmärrystä lisäävä teos kenelle<br />
tahansa aikuistuvalle nuorelle ja aikuiselle.<br />
Lapsemme 1/2014 35
Lastenkulttuuri Teksti Maarit Piippo<br />
Kultt<br />
ELOKUVAT<br />
Sulo Sivellin<br />
tarinoi taiteesta<br />
Isän mallia etsimässä<br />
Kuka voisi olla sopiva uusi isä Risto Räppääjälle?<br />
Asiaa selvitellään uudessa Sinikka<br />
ja Tiina Nopolan kirjoihin perustuvassa<br />
lastenelokuvassa, jossa Riston<br />
lisäksi ovat mukana tutut hahmot<br />
Nelli Nuudelipää, Rauha-täti sekä isäksi<br />
yrittävä Lennart. Hyväntuulisen koko<br />
perheen elokuvan Risto Räppääjä ja Liukas<br />
Lennart on ohjannut Timo Koivusalo.<br />
Katsottavissa elokuvateattereissa kevään<br />
aikana kautta maan.<br />
K<br />
irahvi seisoo turkoosin meren<br />
rannalla ja katsoo kuuta<br />
taivaalla Risto Suomen taulussa<br />
High tide. Kirahvin katseessa<br />
on jotain surullista.<br />
– Ehkä sen sukulainen on kuollut, arvelee<br />
eräs Seuraa Suloa -opaskierroksen<br />
lapsivieraista.<br />
Sulo Sivellin istuu lapsijoukon kanssa<br />
maalauksen äärellä ja kuuntee museon<br />
ääniä, jotka muistuttavat hetken Afrikan<br />
meren aaltojen kohinaa. Espoon modernin<br />
taiteen museo EMMA esittelee taidetta<br />
lapsia kiinnostavalla tavalla näyttelykierroksilla<br />
ja työpajoissa. Sulo Sivellin<br />
on taiteilijahahmo, joka ihmettelee taidetta<br />
lasten kanssa joskus elävän näyttelijän,<br />
joskus käsinuken kautta.<br />
Teoksista etsitään tunteita, aistielämyksiä<br />
ja uusia näkökulmia valjastamalla<br />
lasten mielikuvitus rikastuttamaan<br />
36 Lapsemme 1/2014<br />
tulkintoja. Ilme-pajassa tehdään yhdessä<br />
näyttelyn teemoihin sovellettuja tehtäviä<br />
ja voidaan jopa koskettaa taideteoksia.<br />
– EMMAn Paletti-työpajoissa syvennytään<br />
näyttelyihin tekemällä itse omin<br />
käsin. Rohkaisemme lapsia omiin tulkintoihin,<br />
sillä vääriä vastauksia taiteen äärellä<br />
ei ole, kertoo museolehtori Maria<br />
Vähäsarja.<br />
EMMAn saduttajat kuuntelevat lasten<br />
tarinoita taideteosten äärellä ja kirjaavat<br />
ne ylös kertomuksiksi. Tänä keväänä EM-<br />
MAssa tutkitaan Rudolf Steiner -näyttelyyn<br />
liittyvää geometriaa, muotoja, värejä<br />
ja rytmiä. Työpajoissa kokeillaan, millainen<br />
kollektiivinen teos mehupilleistä<br />
syntyy.<br />
Lisätiedot opaskierroksista ja työpajoista:<br />
www.emmamuseum.fi > perheille<br />
Pelastus sodan kauhuilta<br />
Nuori Liesel-tyttö lähetetään sijaisperheeseen<br />
toisen maailmansodan aikaisessa<br />
Saksassa. Hänen pakotiekseen ahdistavien<br />
olojen keskellä osoittautuu lukeminen,<br />
vaikka suuri määrä kirjoja poltetaankin<br />
Hitlerin vainoissa. Liesel kehittää<br />
uskaliaan tavan saada lukemista varastamalla<br />
romaaneja natsipäällikön kotoa.<br />
Markus Zusakin menestysromaaniin<br />
perustuva Kirjavaras-elokuva nostaa<br />
esille kertomusten ja mielikuvituksen<br />
voiman lapsen maailmassa. Erinomaisia<br />
näyttelijäsuorituksia sisältävän<br />
elokuvan Suomen ensi-ilta on 4.4.
uurikierros<br />
Musiikki<br />
Teatteri<br />
Näyttelyt<br />
Musiikkia maailmalta<br />
Kantele afrikkalaiseen tapaan, flamencon<br />
rytmit ja intialainen bhangra-pop<br />
tuovat maailmanmusiikin tuulahduksia<br />
nyt myös suomalaisten lasten maailmaan.<br />
Eri maista ja maanosista kotoisin<br />
olevat, Suomessa asuvat muusikot ovat<br />
tehneet monikulttuurista musiikkia, joka<br />
tanssituttaa ja ilahduttaa eri-ikäisiä<br />
lapsia ja etnisiä tuulahduksia arvostavia<br />
aikuisia. Pieni tiikeri -levyllä esiintyvät<br />
muiden muassa Cinta Hermo, Pape<br />
ja Kasumai sekä Shava. Levy on myynnissä<br />
hyvin varustetuissa musiikkikaupoissa<br />
sekä levyn tuottaneen Maailman musiikin<br />
keskuksen nettisivuilla<br />
www.globalmusic.fi<br />
Lastenlauluja arjen puuhista<br />
Pukeutumista talviseen keliin, hampaiden<br />
harjausta ja imurointia – sitähän se<br />
arki on, ja siitä on Musiikkikoulu Väkkärällän<br />
laulut tehty. Arki on ihanaa -levy<br />
soi kotoisia lastenlauluja Mirkku Toukosen<br />
laulun johdolla. www.vakkaralla.fi<br />
äänikirjat<br />
Eläimet seikkailevat runoissa<br />
8-vuotias Daniel Helakorpi voitti vuoden<br />
2012 Talent-kisan ilmeikkäällä runonlausunnallaan.<br />
Nyt hänen tulkintojaan<br />
Jukka Itkosen runoista voi kuulla<br />
Kirjapajan kustantamassa äänikirjassa.<br />
Runoissa seikkailevat etanat, harmaasiepot,<br />
hämähäkit ja monet muut eläimet,<br />
ja välillä vain ihmetellään sanoja ja<br />
maailman menoa. Avoimella mielellä -cd<br />
on saatavana Kirjapajan nettikaupasta<br />
www.kirjapaja.fi<br />
Kuva: Virpi Talvitie<br />
Kuva: Petra Lönnqvist<br />
Pieni, lyhyt ja kiihkeä elämä<br />
Maukka-kissa ja Väykkä-koira ovat ystävykset,<br />
jotka saavat taloonsa uuden asukin,<br />
Karhu Murhisen. Kyseessä on pienen<br />
pieni, mutta elämäniloinen päästäinen,<br />
joka on saanut pelottavan nimensä suojaksi<br />
metsän pedoilta. Päästäisen elämä<br />
on täynnä tekemisen riemua ja lukuisia<br />
ihmettelyn aiheita, eikä pieni koko haittaa,<br />
kun löytää omat vahvuutensa. Johanna<br />
Sorjosen ohjaama dramatisointi<br />
Timo Parvelan lastenkirjasta kertoo<br />
elämän tärkeistä taitekohdista päästäisen<br />
lyhyen elämän kautta. Joni Kuokkasen<br />
säveltämät laulut soivat Kuopion<br />
kaupunginteatterin Maukka, Väykkä<br />
ja Karhu Murhinen -kantaesityksessä<br />
20.3.–20.5. www.teatteri.kuopio.fi<br />
Kurjuudesta hyvyyteen<br />
Orpopoika Oliver Twistin elämä kulkee<br />
köyhäintalon kautta taskuvarkaaksi Lontoon<br />
kaduille aikana, jolloin lapsilla ja<br />
vähäosaisilla ei ollut arvoa eikä puolustajia.<br />
Rosvojoukossa neuvokkaaksi kasvava<br />
Oliver kokee elämäntaistelun vastapainoksi<br />
myös hyvyyttä, uskollisuutta<br />
ja rakkautta. Charles Dickensin klassikkotarina<br />
Oliwer Twist nähdään Ungateaternin<br />
suomenkielisenä sovituksena<br />
Espoon Lillkobbissa ja Helsingin Diananäyttämöllä<br />
8.2.–30.4.<br />
www.ungateatern.fi<br />
Katsaus taikuuden historiaan<br />
Taikahäkkejä, optisia illuusioita, vanhoja<br />
kortteja ja kaukaa 1700-luvulta peräisin<br />
olevia taikalaatikoita. Taikuri Mano<br />
d’Oron sekä Merja Todaron toteuttama<br />
kiertävä näyttely vie taikuuden historiaan<br />
vuosisatojen taakse ja aina Kiinaan<br />
asti yli 500 esineen, näyttelytaulujen<br />
ja interaktiivisen ohjelman kautta.<br />
Espoon taidetalo Pikku-Auroran Taikamuseo-näyttely<br />
tarjoaa temppuja, yllätyksiä,<br />
taikuripajan ja näytöksiä 15.3.<br />
asti. www.pikkuaurora.fi<br />
netti<br />
Kuva: Jussi Snicker<br />
Orkesterin soittimet tutuiksi<br />
Kuinka oboen ääni eroaa fagotista, miltä<br />
kuulostavat tuuba, harppu tai patarummut?<br />
Oulu Sinfonietan tuottamalla<br />
lasten nettisivustolla voi kuunnella<br />
eri instrumenttien ääniä, pelata soitinaiheisia<br />
pelejä ja tehdä väritystehtäviä<br />
orkesterimusiikkiin liittyen. www.<br />
oulusinfonia.fi/orkesteri/oulu-sinfonia-kids<br />
Lapsemme 1/2014 37
Anni-Elina Karvonen<br />
Kuvat colourbox<br />
Rento loma<br />
kotona<br />
Lomalla pitää voida levähtää.<br />
Vaihtoehto reissaamiselle löytyy kotoa.<br />
Kotiloma jättää lapselle usein mukavat<br />
muistot.<br />
K<br />
oululaisten<br />
loma-aikojen<br />
lähestyminen<br />
tarkoittaa<br />
monessa perheessä<br />
huippuunsa<br />
viritettyjä organisointitaitoja.<br />
Miten mennään, jos mennään:<br />
autolla, junalla vai<br />
lentokoneella? Edullista, koko<br />
perheelle sopivaa hotellimajoitusta<br />
pitäisi etsiä. Entä<br />
jos laskettelukeskuksessa<br />
onkin yli 25 asteen pakkaset,<br />
ja rinteet ovat kiinni – pitäisikö<br />
sittenkin ottaa varman<br />
päälle ja lentää etelään…?<br />
Vai tehtäisiinkö päiväretki<br />
johonkin mieluisaan paikkaan?<br />
Miten järjestää lapsen<br />
loma, jos vanhemmat ovat<br />
töissä?<br />
Vaihtoehto reissaamiselle<br />
löytyy läheltä, kotoa. Kotiloma<br />
voi olla yhtä rentouttava<br />
kuin matkalla olo, joskus jopa<br />
rentouttavampi.<br />
– Lapset tarvitsevat väljää<br />
aikaa siinä missä aikuisetkin,<br />
vailla kelloja ja aikatauluja.<br />
Luovuus, uudet ideat ja<br />
ajatukset syntyvät usein tyhjässä,<br />
kiireettömässä tilassa.<br />
Tärkeintä on, että lapsella on<br />
rento lomatunnelma, sanoo<br />
MLL:n auttavien puhelinten<br />
päällikkö Tatjana Pajamäki.<br />
Loma on arjen<br />
vastapaino<br />
Koululaisen arki on usein<br />
melko tiivistä monenlaisine<br />
vaatimuksineen: koulua päivällä,<br />
harrastuksia ja läksyjä<br />
illalla. Tempon hidastaminen,<br />
elämän rauhoittaminen ja levollisuus<br />
erottavat loman arkikiireestä.<br />
Ne onnistuvat<br />
hyvin kotona.<br />
– Kun kiireet hellittävät,<br />
yleensä myös stressi vähenee.<br />
Kiireettömyys on vastapainoa<br />
suorittamiselle ja<br />
odotusten täyttämiselle, jota<br />
yleensä koululaisen arki<br />
paljolti on, Pajamäki sanoo.<br />
Kotiloma saattaakin olla vähemmän<br />
väsyttävää ja kuormittavaa<br />
kuin matkustelu.<br />
Kotona lomaillessa vältetään<br />
lähtökiireet, jonottamiset ja<br />
ruokailut ruuhkaisissa ravintoloissa.<br />
Kotilomalle ei<br />
myöskään usein aseteta liian<br />
korkeita odotuksia, jolloin<br />
lomapettymyksiä ei tarvitse<br />
purkaa viikkojen päästä loman<br />
loppumisesta.<br />
– Jos aikuiset eivät tee kotilomasta<br />
ongelmaa vaan<br />
nauttivat siitä itsekin, on todennäköistä,<br />
että lapsikin<br />
tykkää lomasta.<br />
Lapset tarvitsevat<br />
väljää aikaa.<br />
38 Lapsemme 1/2014
Kokemuksia kotilomasta<br />
”<br />
Teemaloma Tylypöhkössä<br />
Oli 9-vuotiaan tyttäremme talviloma, ja iso<br />
osa kavereista lähti reissuun vanhempiensa<br />
kanssa. Me emme taaskaan ennättäneet. Perheemme<br />
kahden hengen yrityksen loma-ajat<br />
eivät välttämättä sovi yhteen koulujen lomaaikojen<br />
kanssa.<br />
Päätimme yhdistää huvin ja hyödyn ja järjestää<br />
kodissamme teemajuhlat kaikille niille lapsemme<br />
kavereille, jotka myös viettivät lomaa<br />
kotona. Erikoisen juhlista teki se, että juhlat<br />
ideoitiin ja toteutettiin lasten voimin ja ehdoilla.<br />
Me vanhemmat lupasimme olla puuttumatta<br />
asiaan.<br />
Harry Potter oli lapsellemme kova sana,<br />
ja juhlien teemaksi valikoitui ensin Tylypahka,<br />
joka muuttui Tylypöhköksi. Ensimmäinen<br />
päivä meni suunnitellessa kaikkea aiheeseen<br />
liittyvää pöhköä. Kummasti 9-vuotiaiden into<br />
kantoi, kun emme torpedoineet ideoita osallistumisellamme.<br />
Toisena päivänä siirreltiin<br />
jo huonekaluja ja raivattiin tilaa juhlille. Kurkistaessamme<br />
välillä tilannetta huomasimme,<br />
etteivät lapset niin kovin kummoisia vaadi<br />
tehdessään itsellensä mieluista jälkeä. Me aikuiset<br />
pyrimme varmaan välillä tekemään lapsillemme<br />
liiankin valmista ja oikean oloista.<br />
Lasten ideoimissa juhlissa juhlasalin pöytien<br />
virkaa toimittivat vanhat pahvilaatikot, makuusali<br />
oli siivouskomerossa ja liikkuvat portaat<br />
olivat ihan tavalliset yläkertaan johtavat<br />
portaat. Erotukseksi normaalista oli portaiden<br />
alapäähän lätkäisty kyltti: LIIKKUVAT POR-<br />
TAAT EPÄKUNOSA. Kuten Tylypöhkössä tietysti<br />
kuuluukin olla.<br />
Meidän aikuisten silmin järjestelyt näyttivät<br />
aika askeettisilta ja vaatimattomilta, mutta<br />
lapset olivat innoissaan. Kolmantena päivänä<br />
juhlittiin, ja niihin juhliin me aikuisetkin osallistuimme.<br />
Juhlat olivat samalla tyttäremme<br />
syntymäpäiväjuhlat. Kuulemma hauskimmat<br />
ikinä. Kuten koko loma.”<br />
Yrittäjäperheen äiti<br />
Tylsinä päivinä voi unelmoida<br />
Olen järjestänyt hyvin vähän tekemistä lomille.<br />
Lapset tekevät sen ihan itse. Mielestäni on<br />
tärkeää se, ettei lapsille jatkuvasti järjestetä<br />
tällaista tai tuollaista. Otan mahdollisimman<br />
paljon lapsia mukaan arjen askareisiin pienestä<br />
pitäen, niin taidot ja itseluottamus syntyvät<br />
siinä samalla. Yleistän, mutta jotenkin tuntuu<br />
siltä, ettei lapsilla saa olla enää tylsiä päiviä.<br />
Jokainen hetki, ilta, lomaviikko täytetään<br />
peleillä, harrastuksilla, ruudulla tai kavereilla.<br />
Tärkeää on osata sietää myös tylsyyttä, saada<br />
haaveilla, unelmoida ja osata olla myös ihan<br />
itsekseen. Myös lomalla.”<br />
Kahden koululaisen koti-isä<br />
Lapsemme 1/2014 39
”<br />
Yhdessä siskonpedissä<br />
”Mitä me tehtiin? Ei paljon mitään. Hakeuduttiin<br />
meren äärelle eväiden kanssa. Kukin<br />
sai päättää vuorollaan päivän ruoan tai leipomiset.<br />
Tai sen, mitä tehtiin ja minne mentiin.<br />
Huonolla säällä olohuone oli yhtä siskonpetiä<br />
ja siellä katsottiin elokuvia ja herkuteltiin.<br />
Kai se juju meidän lomissa oli se, että kaikilla<br />
meillä oli päätäntävaltaa. Kiteytettynä: oltiin<br />
yhdessä! Ei loma ole sen täydellisempää kuin<br />
arki, se on vai erilaista. Loma oli meille yhdessäolon<br />
aikaa, se riitti.”<br />
Kahden koululaisen yksinhuoltajaäiti<br />
Lemmikkihotellista hyötyivät kaikki<br />
”9-vuotias tyttö halusi olla viikon mittaisen<br />
syysloman kotona. Hän ehdotti, että saisi lemmikin<br />
hoidettavakseen. Kuulosti hyvältä: olimmehan<br />
ottaneet usein aiemminkin ystäviemme<br />
kissoja ja koiria hoidettavaksemme, joten olemassa<br />
oli jo valmiiksi tuttuja eläinvieraita. Laitoin<br />
viestiä facebookissa kavereilleni, ja pian<br />
meille oli tarjolla muutama kissa, koira, kani…<br />
Tämä osoitti, että tämänkaltaiselle lemmikkihotellille<br />
on loma-aikaan myös tarvetta!<br />
Tällä kertaa viikon yökylävieraiksi saapui<br />
kaksi tuttua kissaa. Tyttö oli oikeassa. Loma<br />
sujui mukavasti, kun sai ruokkia, leikittää, harjata<br />
ja paijata kissoja. Kissakamut eivät myöskään<br />
muistuttaneet, ettei koko päivää olla<br />
yöpaidassa tai että nyt olisi aika imuroida. Loman<br />
hehkua ei latistanut sekään, että pestiin<br />
kuului hiekkalaatikon säännöllinen putsaus.<br />
Koska kissat ovat monen lapseni kaverin haave,<br />
päätimme jakaa iloa. Sovimme, että joka<br />
päivä saa tulla yksi kaveri kissanhoitoon apulaiseksi.<br />
Samalla päätettiin kaverin vanhemman<br />
kanssa, miten järjestetään lounasaika,<br />
sillä meillä vanhemmilla oli töitä. Naapurin<br />
kanssa oli sovittu, että sinne voi aina mennä,<br />
jos tarvitsee apua.<br />
Kissatkin olivat kuulemma loman jälkeen<br />
uudessa terässä. Jopa tanakan puoleinen norjalaiskissa<br />
sai uutta virettä loikoilemisen oheen<br />
ja innostui leikeistä niin, että emäntänsä sanoi<br />
huomanneensa piristymistä myös painonpudotuksessa.”<br />
Kodin ulkopuolella töissä käyvä äiti<br />
ESITYKSET PISPALASSA<br />
KEVÄÄLLÄ 2014<br />
Kehrää kehrää… (yli 3-vuotiaille)<br />
ke 12.2. klo 10.00 pe 14.2. klo 10.00<br />
to 13.2. klo 10.00 ja 18.00 la 15.2. klo 14.00<br />
Huom.<br />
Esitykset ovat tilattavissa<br />
ympäri Suomen.<br />
Satuvarjon alla: KUK-KUU! (vauvateatteria 0-3-vuotiaille)<br />
ke 19.2. klo 10.00 to 13.3. klo 10.00 ja 14.00<br />
to 20.2. klo 10.00 ja 14.00 pe 14.3. klo 10.00<br />
pe 21.2. klo 10.00 la 15.3. klo 11.00 ja 14.00<br />
la 22.2. klo 14.00 ke 19.3. klo 10.00 ja 14.00<br />
ke 26.2. klo 10.00 ja 14.00 to 20.3. klo 10.00<br />
to 27.2. klo 10.00 pe 21.3. klo 10.00<br />
pe 28.2. klo 10.00 la 22.3. klo 14.00<br />
la 1.3. klo 14.00 ke 26.3. klo 10.00 ja 14.00<br />
ti 4.3. klo 14.00 to 27.3. klo 10.00 ja 14.00<br />
ke 5.3. klo 10.00 pe 28.3. klo 10.00<br />
ti 11.3. klo 14.00 la 29.3. klo 14.00<br />
ke 12.3. klo 10.00<br />
Pupun kevät (yli 2-vuotiaille)<br />
ti 8.4. klo 10.00 ma 14.4. klo 10.00<br />
ke 9.4. klo 10.00 ti 15.4. klo 10.00<br />
to 10.4. klo 10.00 ja 14.00 ke 16.4. klo 10.00 ja 18.00<br />
pe 11.4. klo 10.00 la 19.4. klo 11.00 ja 14.00<br />
la 12.4. klo 11.00 ja 14.00<br />
12.-17.5. MUKAMAS 2014<br />
Kansainvälinen Nukketeatterifestivaali Tampereella<br />
Aikataulumuutokset mahdollisia<br />
Klikkaa netissä: www.teatterimukamas.com<br />
Teatteri Mukamas, Pispalan valtatie 30, Tampere<br />
Tiedustelut ja ryhmämyynti 050-4656 285<br />
info@teatterimukamas.com<br />
40 Lapsemme 1/2014
Lupa huilata<br />
On tärkeää, että lapsia kuullaan<br />
loman suunnittelussa<br />
ja heidän toiveensa otetaan<br />
huomioon mahdollisuuksien<br />
mukaan. Näin myös kotilomalla.<br />
Pieni alakoululainen<br />
toivoo todennäköisesti eri<br />
asioita kuin ysiluokkalainen.<br />
Pajamäki sanoo, että<br />
yleensä nuoret haluavat olla<br />
kavereidensa kanssa myös<br />
lomalla. Näinkin voi olla,<br />
mutta on tärkeää muistaa,<br />
että koululaiset joutuvat<br />
ponnistelemaan ylläpitääkseen<br />
asemaansa kaveripiirissä,<br />
ja se kuluttaa energiaa.<br />
Niinpä pelkästään kavereiden<br />
kanssa vietetty aika ei<br />
anna mahdollisuutta huilata<br />
täysin pois arjen paineita.<br />
– Lomalla pitää voida levähtää,<br />
ja kotona lapsella on<br />
mahdollisuus olla oma rooleista<br />
riisuttu itsensä. Esimerkiksi<br />
teini-ikäinen voi<br />
hakea voimaa siten, että haluaa<br />
taantua hellittäväksi<br />
pieneksi lapseksi ja palata<br />
sen jälkeen omaan nuoren<br />
maailmaansa. Tätä hän ei voi<br />
kavereidensa kanssa tehdä.<br />
Väljä kotilomailu antaa<br />
myös mahdollisuuden kuulla<br />
lasta mietityttäviä asioita,<br />
mihin kiireinen arki tai aktiiviloma<br />
päiväohjelmineen<br />
eivät välttämättä anna tilaa.<br />
Yksin kotona<br />
Jos vanhemmilla ei ole lomaa<br />
samaan aikaan kuin lapsilla,<br />
lasten kotilomailussa on<br />
muistettava turvallisuus.<br />
Pieniä alakoululaisia ja yksinoloa<br />
pelkääviä lapsia ei<br />
pitäisi jättää koko päiväksi<br />
kotiin yksin. Pienet lapset<br />
muistavat vain osan annetuista<br />
ohjeista, vaikka vanhemmat<br />
olisivat kertoneet ne<br />
useaan kertaan. Lisäksi lapsi<br />
voi tuntea olonsa turvattomaksi,<br />
vaikka voi esittääkin<br />
vanhempiensa silmissä reipasta<br />
– etenkin jos hän on tottunut<br />
saamaan rohkeudesta<br />
ja itsenäisyydestä myönteistä<br />
palautetta.<br />
Vaikka nuoren voi jättää<br />
yksin kotiin, ja sitä tämä<br />
usein toivookin, häntä ei<br />
saisi jättää loma-ajaksi liiaksi<br />
itsekseen. Siitä huolimatta,<br />
että monet nuoret käyttäytyvät<br />
hyvin kypsästi, he ovat<br />
kuitenkin vielä lapsia ja valvomatta<br />
saattavat joskus<br />
toimia harkitsemattomasti.<br />
Nuori tarvitsee henkistä<br />
liikkumistilaa, mutta myös<br />
aikuisen turvaa.<br />
– Aikuisen pitää olla lapselle<br />
ja nuorelle turvallisesti<br />
saatavilla ja käytettävissä,<br />
läsnä tarvittaessa, Pajamäki<br />
muistuttaa.<br />
Oman kunnan kotisivuilta<br />
ja kirjastosta kannattaa<br />
selvittää, mitä ne tarjoavat<br />
koululaisille loma-aikoina.<br />
Lapsen kavereiden vanhemmilta<br />
voi myös kysellä, olisiko<br />
mahdollista järjestellä<br />
yhdessä esimerkiksi koululaisten<br />
ruokailu ja muu hoito,<br />
jos vanhemmilla ei ole<br />
lomaa lasten kanssa samaan<br />
aikaan.<br />
– Olisi hienoa, jos esimerkiksi<br />
koulujen alkaessa vanhemmat<br />
ottaisivat yhteisesti<br />
puheeksi loma-ajat, jakaisivat<br />
valvonta- ja hoitovastuita<br />
ja kertoisivat kokemuksiaan<br />
kotilomailustaan, Pajamäki<br />
ehdottaa. l<br />
Lapsemme 1/2014 41
Tuuli Ojakangas kuvat Tomi Nuotsalo<br />
Pieni lapsi viestii eleillä,<br />
äännähdyksillä, ilmeillä ja<br />
katseella. Niistä vanhemman<br />
on tulkittava, miltä lapsesta<br />
tuntuu, mitä hän ajattelee ja<br />
mitä hän tarvitsee. Tehtävä<br />
ei ole helppo, mutta siinä voi<br />
kehittyä.<br />
V<br />
anhemmat voivat oppia<br />
huomaamaan lapsensa<br />
pieniäkin eleitä,<br />
ilmeitä ja viestejä ja harjaantua<br />
ymmärtämään niiden<br />
merkitystä. Jos vauvalla tai<br />
taaperolla on esimerkiksi paha olo, vanhemmat<br />
voivat pohtia, mistä on kysymys<br />
ja miten he voisivat helpottaa hankalaa<br />
tilannetta.<br />
– Jotta vauva voi kasvaa ymmärtäväiseksi<br />
ja empaattiseksi aikuiseksi, hän<br />
tarvitsee avukseen omaa mieltään kehittyneemmän<br />
aikuisen mielen. Sen varassa<br />
hänen oma kykynsä ymmärtää<br />
toista ihmistä voi rakentua, kertoo projektipäällikkö<br />
Anne Viinikka MLL:n<br />
Opetellaan vauvaa!<br />
42 Lapsemme 1/2014<br />
Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeesta,<br />
joka pyrkii tukemaan lapsen ja vanhemman<br />
välistä suhdetta.<br />
On tärkeää, että vanhemmat peilaavat<br />
vauvalle tämän tunnetiloja, esimerkiksi<br />
iloa. Tällöin vauva kokee, että vanhempi<br />
ymmärtää, miltä hänestä tuntuu.<br />
Vanhemman tehtävä on myös säädellä<br />
tunnetiloja. Jos lapsi säikähtää, hän rauhoittuu,<br />
kun vanhempi näyttää, ettei itse<br />
säikähtänyt ja ettei ole hätää.<br />
Jos lapsen kanssa viestimiseen liittyy<br />
jokin erityispiirre, kuten monikielisyys<br />
tai vamma, vuorovaikutukseen keskittyminen<br />
on erittäin tärkeää. Tällöin lapsi<br />
vaatii vanhemmalta tukea tehdessään<br />
itsensä ymmärrettäväksi. Aikuisen on<br />
eläydyttävä lapsen maailmaan pohtimalla<br />
eri tilanteita lapsen näkökulmasta ja<br />
etsittävä lapselle sopivia vuorovaikutustapoja<br />
muun muassa ilmeillä ja eleillä.<br />
Tarve ymmärtää toista<br />
– Ihmisellä on luontainen tarve ja kyky<br />
nähdä toisen käyttäytymisen taakse ja<br />
pyrkimys ymmärtää sitä, Viinikka sanoo.<br />
Kyvystämme ymmärtää tai havaita<br />
toisen ihmisen käyttäytymiseen liittyvää<br />
tunnetta, kokemusta tai mielentilaa<br />
käytetään myös nimitystä mentalisaatiokyky.<br />
Se tekee mahdolliseksi tuntea<br />
empatiaa ja sen, että ihminen pystyy<br />
myöntämään oman osuutensa toisen ihmisen<br />
pahaan oloon. Ilman tätä kykyä<br />
emme pysty säätelemään omaa tai ennakoimaan<br />
toisten käyttäytymistä.<br />
Mentalisaatiokykyä voi tietoisesti kehittää<br />
ja harjoitella.<br />
– Olisi tärkeää, että vanhemmat harjaantuisivat<br />
seuraamaan ja havaitsemaan<br />
erityisesti pienten lasten käyttäytymistä:<br />
mitä lapsi aikoo, kokee tai tuntee ja mitä<br />
lapsi käyttäytymisellään viestittää.<br />
Vanhempien pitää kuitenkin olla itseään<br />
kohtaan armollisia. Kukaan ei pysty<br />
aina ja joka hetki miettimään toisen tunnetta<br />
tai kokemusta. Esimerkiksi suuttuneena,<br />
riitatilanteissa tai väsyneenä se ei<br />
onnistu. Silti on tärkeää, että pystyy tilanteen<br />
rauhoittumisen jälkeen palaamaan<br />
tapahtuneeseen ja pohtimaan sitä<br />
yhdessä toisen osapuolen kanssa.<br />
Jos on lapsena tullut laiminlyödyksi,<br />
kokenut väkivaltaa tai jäänyt vaille ra-
Sujuva vuorovaikutus<br />
vahvistaa kiintymystä<br />
kastavaa hoivaa, empatia- ja mentalisaatiokyky<br />
on voinut jäädä kehittymättä.<br />
Esimerkkinä tästä voisi Viinikan mukaan<br />
olla se, kun ihminen sanoo tietoisesti<br />
toista haavoittavia sanoja ja vetoaa<br />
sitten siihen, että kaikki oli vain leikkiä.<br />
Vauvallakin on ajatuksia<br />
Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen<br />
perheryhmissä pohditaan perheen vuorovaikutustilanteita.<br />
Vaikeistakin tunteista<br />
puhutaan. Vähitellen tilanteita<br />
käsittelemällä alkaa muodostua laajempi<br />
ymmärrys koko vuorovaikutusprosessista<br />
vaikkapa oman perheen sisällä.<br />
– Pyrkimys on tunnistaa ja tavoittaa<br />
oma ja toisen mielentila ja ymmärtää<br />
niitä. Ymmärretään väärinymmärryksiä<br />
ja ajatellaan omaa ajattelua, Viinikka tiivistää.<br />
Samalla tulee peilanneeksi ja pohtineeksi<br />
omaa käyttäytymistään ja tuntemuksiaan<br />
eri tilanteissa. Kun vanhemmat<br />
paneutuvat tietoisesti havainnoimaan ja<br />
miettimään vauvan sanattomia viestejä,<br />
myös niiden tulkinta helpottuu.<br />
Perheryhmissä vauvan viestien ja kokemusten<br />
havaitsemista harjoitellaan<br />
muun muassa tekemällä erilaisia pieniä<br />
tehtäviä vauvan kanssa. Se voi olla jotakin<br />
sellaista, mitä muutoinkin tehtäisiin.<br />
Nyt se vain tehdään tietoisesti reaktioita<br />
seuraten ja kuvitellen, mitä vauva sanoisi<br />
ja miltä hänestä tuntuu. Tehtävät käydään<br />
muiden ryhmäläisten kanssa läpi.<br />
Ryhmissä voidaan myös paneutua hetkeksi<br />
kunkin vanhemman tarinaan jostakin<br />
tietystä arjen tilanteesta. Tilannetta<br />
mietitään erilaisten kysymysten kautta.<br />
Mistä tilanne alkoi? Keitä oli paikalla?<br />
Miten kukin reagoi? Miltä minusta tuntui?<br />
Entä vauvasta? Mitä tapahtui sitten?<br />
– Etenkin isät ovat usein todenneet<br />
saaneensa ryhmistä uutta tietoa siitä,<br />
että hyvin pienelläkin lapsella voi olla<br />
ajatuksia ja että lapsi ehkä toivoo, että<br />
vanhempi ymmärtäisi hänen ajatuksensa,<br />
Viinikka sanoo.<br />
Väärinymmärrykset kuuluvat inhimilliseen<br />
elämään ja ovat tavallisia myös pienten<br />
lasten perheissä arjen eri tilanteissa.<br />
Väärinkäsitysten läpikäyminen kunkin<br />
perheenjäsenen näkökulmasta auttaa vähentämään<br />
niitä jatkossa. Jos vanhempi<br />
kuitenkin alati kokee ymmärtävänsä lastaan<br />
väärin, on syytä kysyä neuvoa muilta<br />
samanikäisten lasten vanhemmilta tai<br />
hakea apua esimerkiksi neuvolasta. Vanhemman<br />
on tärkeää tuntea itseluottamusta<br />
ja iloa vanhemmuudestaan. Oman<br />
lapsen ymmärtäminen lisää vanhemman<br />
luottamusta itseensä, kun taas väärinymmärrykset<br />
nakertavat sitä.<br />
Onkohan muillakin tällaista?<br />
Sujuva vuorovaikutus vaikuttaa myönteisesti<br />
koko perheen hyvinvointiin ja perheenjäsenten<br />
väliseen kiintymykseen.<br />
Aina on hyödyllistä yrittää ymmärtää<br />
toisten mielen tiloja ja kurkistaa heidän<br />
näkyvän käyttäytymisensä taakse, vaikkei<br />
perheessä koettaisikaan erityisiä<br />
vaikeuksia vuorovaikutuksessa. Arjen<br />
pienet haasteet eivät ole vieraita kenellekään.<br />
Perheryhmissä kokemuksia pääsee<br />
jakamaan.<br />
– Kaikki ajattelevat joskus, että onkohan<br />
muillakin tällaista. Mistään emme<br />
ole saaneet niin ylenpalttista kiitosta<br />
kuin siitä, että näin perusteellisella tasolla<br />
ja ammattilaisten tukemana voi<br />
käsitellä perheiden käytännön elämää,<br />
Viinikka iloitsee.<br />
Vauvaperheen arkea pohtivien vanhempien<br />
motiivina onkin useimmiten<br />
oppia tuntemaan omaa lastaan paremmin<br />
ja tavata toisia samassa tilanteessa<br />
olevia perheitä. Isät toivoivat hieman<br />
äitejä useammin oppivansa ymmärtämään<br />
vauvan kanssa elämistä ja äidit<br />
isiä useammin konkreettisia vinkkejä<br />
vauva-arkeen. Suurin osa koki ryhmän<br />
kokoontumisten jälkeen ymmärtävänsä<br />
vauvaa paremmin ja suhteensa vauvaan<br />
vahvistuneen. Myös hyvinvointi lisääntyi<br />
monessa perheessä.<br />
Erityisesti isät kokivat hyödyllisinä<br />
kuulluksi tulemisen. Puolet heistä tunsi,<br />
että arjen ongelmien käsitteleminen puolison<br />
kanssa helpottui, vaikka ryhmässä<br />
keskityttiinkin vauvaan. Äideille puolestaan<br />
ilon ilmaiseminen oli helpompaa. l<br />
Vahvuutta vanhemmuuteen<br />
-hanke<br />
Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmiä<br />
on pidetty vuodesta 2010. Hanke jatkuu<br />
kuluvan vuoden loppuun. Hankkeessa on<br />
koulutettu perheiden kanssa työskenteleviä<br />
kuntien työntekijöitä perheryhmien ohjaajiksi<br />
ja mentalisaatiokykyä vahvistavaan<br />
työskentelytapaan.<br />
– Asiantuntija-ajattelu perustuu usein siihen,<br />
että osataan antaa valmiita neuvoja ja<br />
ratkaista ongelmia, mutta yhtä ammatillista<br />
ja asiantuntevaa on asioiden pohtiminen<br />
yhdessä asiakkaan kanssa ja tukea häntä<br />
löytämään itse ratkaisu tilanteeseensa.<br />
Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmä<br />
on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille<br />
vauvaperheille. Ryhmiä on käynnistetty<br />
lähes 80 kunnassa ympäri Suomen ja<br />
mukaan pääsee neuvolan perhevalmennuksen<br />
kautta. Ryhmä alkaa vauvan ollessa<br />
3–4 kk:n ikäinen ja siihen osallistuvat<br />
vauva ja vanhemmat.<br />
Ryhmät kokoontuvat 12 kertaa noin kahden<br />
viikon välein kaksi tuntia kerrallaan. Jokaisella<br />
kerralla on oma teemansa, joka käsittelee<br />
vauvan maailmaa eri näkökulmista.<br />
Tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä toiminta<br />
juurtuisi kuntiin ja että koulutetut<br />
työntekijät jatkaisivat perheryhmien ohjaamista.<br />
Lapsemme 1/2014 43
Poimitut<br />
Lapsen oikeudet<br />
tutuiksi<br />
Lapsen oikeuksista on julkaistu kaksi uutta esitettä.<br />
Luota mun vahvuuksiin! -lehtisessä pohditaan sitä, mitä<br />
lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa vammaisen lapsen<br />
kohdalla. Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? -esite käy läpi<br />
tiiviisti ja ymmärrettävästi sopimuksen 54 pykälää.<br />
Ensimmäisen esitteen saa osoitteesta www.lskl.fi ja<br />
toisen: www.lapsiasia.fi.<br />
Lapsi rikoksen uhrina<br />
Vanhemmille suunnattu opas neuvoo, miten toimitaan,<br />
kun oma lapsi on joutunut väkivallan tai seksuaalirikoksen<br />
uhriksi, millaista apua voi saada, mitä rikosprosessissa<br />
tapahtuu ja miten vanhempi voi olla parhaiten lapsensa<br />
tukena. Opas löytyy osoitteesta oikeusministerio.fi.<br />
Rikosuhripäivystys www.riku.fi antaa tukea ja neuvoja<br />
kaikille rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja<br />
rikosasiassa todistaville.<br />
Kuva: THL<br />
Suomeen on vuoden alusta<br />
saatu ensimmäinen lapsioikeuden<br />
professuuri. Itä-<br />
Suomen yliopistoon lapsioikeuden<br />
ja koulutusoikeuden<br />
apulaisprofessoriksi<br />
on nimitetty MLL:ssa työskennellyt<br />
OTT Suvianna<br />
Hakalehto-Wainio.<br />
Kuva: Colourbox<br />
Kuva: Markku Hellevuo/Ehta Oy<br />
Tyttöjen rokote<br />
Tyttöjenjuttu.fi-sivusto kertoo uudesta kansalliseen<br />
rokotusohjelmaan otetusta papilloomavirusrokotteesta,<br />
joka suojaa kohdunkaulan syövältä. Maksuton HPVrokotus<br />
tarjotaan kaikille 6.–9.-luokkalaisille<br />
tytöille vanhempien suostumuksella.<br />
ABC huomioi nuoret<br />
Nuorten Palvelu ry:n ja ABC-ketjun toteuttamassa ABC kohtaa<br />
nuoret -hankkeessa nuoret ja työntekijät tutustuivat toisiinsa,<br />
mikä lisäsi nuorten asiakastyytyväisyyttä ja vaikutti positiivisesti<br />
myös henkilökunnan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.<br />
Nelivuotisessa hankkeessa tuotettiin mm. ABC ja nuoret<br />
-opas ja henkilöstön koulutuskokonaisuus.<br />
Kuva: Colourbox<br />
Epäsäännöllinen unirytmi ja vaihtelevat nukkumaanmenoajat<br />
voivat lisätä lasten käytöshäiriöitä. Tutkijoiden mukaan erilaiset<br />
käytösongelmat lisääntyivät vuosien varrella lapsilla, joiden<br />
nukkumaanmenoajat vaihtelivat, mutta tarkkaavaisuus-, käytös-<br />
ja tunne-elämän ongelmat vähenivät, jos lapsi alkoi noudattaa<br />
säännöllisempää rytmiä.<br />
Lähde: Pediatrics-lehti / Uutispalvelu Duodecim<br />
44 Lapsemme 1/2014
Poimitut<br />
Ksylitolia<br />
suositellaan<br />
päiväkoteihin<br />
Päiväkodeissa lapsille tulisi antaa<br />
maksutta 1–2 ksylitolipastillia<br />
tai -purukumia ruokailun jälkeen,<br />
suosittelee sosiaali- ja terveysministeriö<br />
kunnille.<br />
Täysksylitolipurukumi vähentää hammasplakkia,<br />
joka on reikiintymisen riskitekijä<br />
lapsilla. Koko päiväkotivuoden pastillit maksavat noin<br />
7 euroa lapselta. Terveellisten elintapojen omaksumiseksi ministeriö<br />
suosittelee myös, että päivähoitoympäristö olisi karkiton<br />
ja limsaton.<br />
Kuva: Colourbox<br />
Onko kädet pesty?<br />
Käsien pesu on paras tapa torjua flunssaa. Kädet pestään<br />
lämpimällä juoksevalla vedellä ja tavallisella saippualla.<br />
Saippuaa hierotaan 10–15 sekunnin ajan käymällä läpi käden<br />
kaikki kohdat, erityisesti sormenpäät. Pesu on paikallaan<br />
niistämisen ja aivastamisen jälkeen ja aina kun ollaan kontaktissa<br />
sairaaseen.<br />
Kuva: Colourbox<br />
Puhutaan peleistä!<br />
Digitaalisia pelejä pelaa aktiivisesti 95 prosenttia<br />
10–19-vuotiaista lapsista ja nuorista.<br />
Keskustelu median sisällöistä on tehokkain tapa ehkäistä<br />
mediankäytöstä aiheutuvia haittoja, kuten ahdistusta ja<br />
ongelmallista pelaamista, muistuttaa Mediakasvatus- ja<br />
kuvaohjelmakeskus MEKU.<br />
Selvityksen mukaan vanhemmat puhuvat lastensa kanssa<br />
digitaalisista peleistä huomattavasti harvemmin kuin<br />
elokuvista ja tv-ohjelmista, vaikka monet lasten pelaamista<br />
peleistä ovat kiellettyjä alle 18-vuotiailta. Kolmannes ei<br />
keskustele lastensa kanssa peleistä lainkaan. Pelien ikärajamerkinnät<br />
tunnetaan myös elokuvia ja tv-ohjelmia huonommin.<br />
Pelien, elokuvien ja tv-ohjelmien ikärajat ovat samat<br />
eli Sallittu, 7, 12, 16, 18.<br />
Monipuolista tietoa pelaamisesta saa<br />
Pelikasvattajan käsikirjasta<br />
www.pelipaiva.fi/<br />
pelikasvattajankasikirja.pdf.<br />
90<br />
80<br />
70<br />
60<br />
50<br />
40<br />
30<br />
20<br />
10<br />
0<br />
Uusperheissä on pääosin äidin lapsia. Uusperheisiin kuuluu<br />
noin 110 000 alaikäistä lasta. Se on 10 prosenttia kaikista<br />
lapsista. Suurin osa, noin 60 prosenttia, uusperheiden<br />
lapsista on perheen äidin lapsia. Yhteisiä lapsia on vajaa<br />
kolmannes ja isän lapsia noin 10 prosenttia.<br />
Perhetilastot 2012. Tilastokeskus.<br />
vanhemman<br />
hoidossa kotona<br />
Alle kouluikäisistä lapsista<br />
54 % on päivähoidossa.<br />
THL, päivähoitotilastot 2012<br />
Sisarusten hoito, kun vanhempi hoitaa perheen nuorinta lasta kotona<br />
isovanhempien<br />
hoidossa<br />
kunnallisessa<br />
päivähoidossa<br />
yksityisessä<br />
päivähoidossa<br />
toiseksi nuorin<br />
kolmanneksi nuorin<br />
THL:n Lapsiperhekysely<br />
THL:n lapsiperhekyselyn mukaan valtaosa alle kouluikäisistä<br />
sisaruksista hoidetaan kotona, jos perheen nuorin lapsi on<br />
kotihoidossa äidin tai isän kanssa. Sisaruksista on päivähoidossa<br />
noin viidennes.<br />
Lapsemme 1/2014 45
Poimitut<br />
Onnellisia suhteita<br />
Useimmat suomalaiset parisuhteet ovat onnellisia. Ihmisten<br />
halu ja kyky elää parisuhteessa on vahvistunut viimeisen<br />
kymmenen vuoden aikana, kertoo Perhebarometri.<br />
Useimmat avio- ja avoparit kokivat liittonsa vastaavan odotuksiaan<br />
ja tarpeitaan ja tunsivat saavansa arvostusta puolisoltaan.<br />
Suomenkielisistä 40 prosenttia ja ruotsinkielisistä<br />
60 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä puolisoonsa. Muistakin<br />
vastaajista suurin osa oli parisuhteessaan melko onnellinen.<br />
Vain joka kymmenes ei olisi enää halunnut elää nykyisen<br />
kumppanin kanssa.<br />
Tutkimukseen vastasi yli 3 000 keski-ikäistä naista ja miestä.<br />
Väestöliitto<br />
Kuva: Colourbox<br />
Harvemmin neuvolaan<br />
Vastedes ensisynnyttäjille järjestetään vähintään 9 ja uudelleensynnyttäjille<br />
8 terveystarkastusta. Käynteihin sisältyvät<br />
koko perheen laaja terveystarkastus ja 2 lääkärintarkastusta.<br />
Lisäkäynnit ovat kuitenkin mahdollisia, mikäli äidin terveys<br />
tai perhetilanne sitä vaatii. Aiemmin tarkastuksia oli<br />
raskaana oleville 10–13.<br />
Apua parisuhteen kiemuroihin<br />
Tunnekeskeiseen pariterapiaan perustuva nettikurssi<br />
tarjoaa apua parisuhteen pulmiin. Kurssi sisältää<br />
videoita, harjoituksia ja välineitä läheisyyden lisäämiseen<br />
ja riitelyn vähentämiseen. Väestöliiton ja Suomen<br />
Pariterapiayhdistyksen kehittämä kurssi osoitteessa<br />
www.perheaikaa.fi/nettikurssit.<br />
Toiseksi tasa-arvoisin<br />
Naisten ja miesten välinen tasa-arvo toteutuu Suomessa<br />
toiseksi parhaiten maailmassa. Maailman talousfoorumin<br />
(WEF) 136 maan vertailussa ykköseksi ylsi Islanti, ja Suomen<br />
jälkeen tasa-arvoisimpia ovat Norja ja Ruotsi. Mittareina<br />
käytettiin mm. politiikkaan osallistumista, oikeutta koulutukseen<br />
ja pääsyä terveydenhuoltoon sekä taloudellista<br />
tasa-arvoa. The Global Gender Gap Report 2013<br />
Uusi isyyslaki työn alla<br />
Työryhmä ehdottaa nykyisen isyyslain kumoamista ja korvaamista<br />
uudella isyyslailla, jossa mm. isyyden tunnustaminen<br />
olisi nykyistä sujuvampaa. MLL:n ehdotuksen mukaisesti<br />
se voisi tapahtua selvissä tapauksissa jo ennen lapsen syntymää<br />
äitiysneuvolakäyntien yhteydessä. Ehdotuksessa esitetään<br />
myös, ettei äiti saisi enää vastustaa isyyden selvittämistä.<br />
Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tuntea molemmat<br />
vanhemmat. Eduskunta käsittelee esitystä keväällä.<br />
Vastuullista herkuttelua<br />
Kuva: Colourbox<br />
Korvaa osa lihasta kasviksilla, älä heitä ruokaa roskiin<br />
ja suosi vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita, evästää<br />
WWF:n uusi ruokaopas. Infoa, vinkkejä ja reseptejä<br />
kuluttajien ja maapallon parhaaksi osoitteessa<br />
wwf.fi/ruokaopas.<br />
46 Lapsemme 1/2014
Kirjoissa & kansissa<br />
Koonnut toimitus<br />
Kun pieni kiusaa<br />
Kirja selvittää, minkälaista kiusaaminen<br />
on pienten lasten keskuudessa ja miksi<br />
kiusaamista pitää ehkäistä jo ennen kouluikää.<br />
Teos perustuu ajatukseen, ettei<br />
kukaan synny kiusaajaksi, vaan toisia kiusaava<br />
lapsi on oppinut vääränlaiset toimintatavat<br />
ja hänen itsehillinnän taitonsa<br />
ovat vielä kehittymättömät. Tavoite on<br />
opettaa lapselle toisenlainen tapa toimia<br />
kavereiden kanssa. Kirja sisältää runsaasti<br />
tosielämän esimerkkejä ja keinoja kiusaamisen<br />
ehkäisyyn.<br />
Laura Repo: Pienet lapset ja kiusaamisen<br />
ehkäisy. PS-kustannus.<br />
Eläköön leikki<br />
Leikin merkitys lapsen kehitykselle on<br />
korvaamaton. Se on avain mm. sosiaalisten<br />
taitojen ja kaverisuhteiden kehittymiselle.<br />
Aikuisen tehtävänä on tukea lasten<br />
leikkimisen ilon, leikkiympäristön ja leikin<br />
kehittymisen edellytyksiä. Kirjassa tarkastellaan<br />
leikin eri vaiheita ja tehtäviä,<br />
lapsuuden leikkikokemuksia sekä leikin<br />
järjestämistä päiväkodissa ja koulussa.<br />
Kirjasta saa ideoita myös leikkivien lasten<br />
havainnointiin ja ohjaukseen eri ikävaiheissa<br />
sekä monia leikkivinkkejä.<br />
Aili Helenius ja Leena Lummelahti: Leikin<br />
käsikirja. PS-kustannus.<br />
Aikaa luovuudelle<br />
Luovuus vaatii rauhaa ja aikaa hauduttaa<br />
ideoita, sillä kekseliäisyys ei kukoista kiireessä.<br />
Myös terveys ja työkyky tarvitsevat<br />
suvantokohtia ja lepoa. Kirja tarjoaa<br />
vinkkejä arjen luovuuden lähteille, ideointiin<br />
ja järkeviin työtapoihin, mutta myös<br />
oikeaan elämänasenteeseen ja sinnikkyyteen.<br />
Se kysyy nobelisteilta, mikä piilee<br />
neronleimausten takana. Luovuuden sankareiden<br />
vastaus kuuluu: ei tarvita huippuälykkyyttä,<br />
vaan ideoiden ruokkimista<br />
ja aikaa, jolloin alitajunta saa toimia.<br />
Juha T. Hakala: Luova laiskuus. Anna ideoille<br />
siivet. Gummerus.<br />
Makumetkuja murusille<br />
Pienen eläinten ystävän keittokirja (Finn<br />
Lectura) kannustaa pikkukokkeja kokeilemaan<br />
perinteisiä ja uudempia herkkuja<br />
täysin kasvisperäisistä aineksista. Reseptien<br />
lisäksi kirja sisältää kasvisruokatietoutta<br />
lasten vanhemmille.<br />
Lasten allergiset sairaudet<br />
Ensimmäinen suomalainen yleisesitys<br />
lasten allergisista sairauksista kertoo, miten<br />
sairauksien kanssa eletään kotona,<br />
päivähoidossa, koulussa ja matkoilla. Teos<br />
käy läpi sairaudet ruoka-aineallergioista<br />
astmaan ja tarkastelee myös erilaisia<br />
yliherkkyyksiä. Keskeisiä tutkimuksia<br />
ja hoitoja havainnollistetaan myös valokuvin.<br />
Lisäksi kirja auttaa vanhempia valmistelemaan<br />
lasta lääkärikäyntiin.<br />
Péter Csonka & Päivi Junttila: Lapsiperheen<br />
allergiaopas. WSOY.<br />
Ero lasten silmin<br />
Yli 4-vuotiaille kirjoitettu tarina Pasista<br />
tarjoaa lapselle mahdollisuuden tutustua<br />
siihen, mitä vanhempien ero käytännössä<br />
merkitsee. Kirja auttaa myös vanhempia<br />
ymmärtämään erotilanteeseen liittyviä<br />
lapsen tunteita ja vastaamaan tämän<br />
kysymyksiin. Yhdessä luettava kirja toimii<br />
parhaimmillaan keskustelun virittäjänä<br />
lapsen ja vanhemman välillä. Kirjan<br />
keskeisenä lähtökohtana on yhteisen vanhemmuuden<br />
toteutuminen.<br />
Esko Rinnevuori: Pasin kaksi kotia. Lumikkikustannus.<br />
Kodin monet konstit<br />
Mikä neuvoksi, jos kännykkä kastuu?<br />
Kuinka hoidan pakkasen puremaa ihoa?<br />
Miten lajittelen muovijätteet tai vähennän<br />
ruuan tuhlausta? Hyvät konstit säästävät<br />
aikaa, luontoa ja kukkaroa. Kirja antaa<br />
neuvoja erilaisiin arjen pulmiin. Keittiön,<br />
hyvinvoinnin ja kodinhoidon niksien lisäksi<br />
konsteja löytyy niin vaatehuoltoon<br />
kuin kodin pieniin kunnostustöihin.<br />
Irmeli Castrén: Suuri niksikirja. Gummerus.<br />
Pitäisikö mennä lääkäriin?<br />
Tv-ohjelma Akuutin omalääkärin vastaanoton<br />
vetäjät ovat tehneet kirjan, jossa he<br />
vastaavat yleisimpiin mieltä askarruttaviin<br />
sairauksiin ja oireisiin liittyviin kysymyksiin.<br />
Oppaassa käydään läpi 40 erilaista<br />
oiretta mahakivusta kuumeeseen<br />
ja unettomuuteen. Kirja auttaa määrittelemään,<br />
mistä oireilussa voisi olla kyse ja<br />
miten vaivan kanssa pitäisi toimia. Lisäksi<br />
neuvotaan, miten lääkärin vastaanottoon<br />
on hyvä valmistautua.<br />
Risto Laitila ja Mikko Penttilä: Akuutti –<br />
Potilaan käsikirja. Gummerus.<br />
Lapsemme 1/2014 47
Jäsensivut<br />
Haluatko auttaa lapsia ja nuoria?<br />
Liity jäseneksi<br />
ja kutsu ystäväsikin mukaan<br />
”<br />
Kehu<br />
kaveria<br />
Haluan kehua ja kiittää Kankaanpään yhdistyksen<br />
koko hallitusta upeasta tekemisen<br />
meiningistä, hyvästä asenteesta ja taitavasta<br />
toiminnasta. Sitä kaikkea on ollut<br />
ilo seurata.<br />
Kankaanpään yhdistys oli uinunut kuusi<br />
vuotta. Tasan vuosi sitten helmikuussa joukko<br />
aktiivisia vanhempia päätti, että kaupunkiin<br />
tarvitaan MLL:n toimintaa ja herätti<br />
yhdistyksen. Sen jälkeen alkoi tapahtua.<br />
Yhdistysaktiivit kouluttautuivat ja osallistuivat<br />
heti Kevätilo-keräykseen. Alusta alkaen<br />
toimintaan innostettiin mukaan myös paljon<br />
vapaaehtoisia ja ymmärrettiin verkostoitumisen<br />
voima.<br />
Yhdistys on järjestänyt tapahtumia ja toimintaa<br />
eri järjestöjen, koulujen vanhempainyhdistysten<br />
ja kyläyhdistysten kanssa.<br />
On ollut pihaperhekahvilaa, osallistuttu taideviikkoon<br />
ja pidetty lasten ja nuorten oikeuksien<br />
yleisötilaisuus. Syksyllä käynnistettiin<br />
yhdessä SPR:n kanssa perhekahvila.<br />
Toiminta on ollut monipuolista ja siinä<br />
on huomioitu niin nuoret, vanhemmat kuin<br />
vammaiset lapset. Tekemisestä välittyvät ilo<br />
ja hauskat ideat. Tämän vuoden suunnitelmiin<br />
yhdistys on kirjannut esimerkiksi kurpitsankasvatuskilpailun,<br />
lasten ja nuorten<br />
valokuvakilpailun, puisto-perhetreffit sekä<br />
joulupukki- ja muoripalvelun, kertoo MLL:n<br />
Satakunnan piirissä hankekoordinaattorina<br />
työskentelevä Eeva-Liisa Koskinen.<br />
l Liittymällä jäseneksi tuet työtämme<br />
lasten, nuorten ja lapsiperheiden<br />
hyväksi.<br />
MLL auttaa äitejä ja isiä jaksamaan ja<br />
onnistumaan vanhempina.<br />
Liitto tuo esiin lapsiperheille<br />
tärkeitä asioita, ajaa perheiden etuja<br />
sekä nostaa kuuluville lasten ja<br />
nuorten oikeudet.<br />
l Jäsenenä saat Lapsemme-lehden<br />
ja muut seuraavalla sivulla luetellut<br />
jäsenedut sekä mahdollisia paikallisia<br />
jäsenetuja.<br />
l Olet tervetullut osallistumaan<br />
monipuoliseen vapaaehtoistyöhömme.<br />
l Jäsenenä kuulut oman asuinkuntasi<br />
paikallisyhdistykseen, ellet toisin toivo.<br />
l Jäsenmaksu on yhdistyskohtainen ja<br />
vaihtelee 20:sta 25:een euroon.<br />
Lue lisää ja liity jäseneksi netissä<br />
www.mll.fi<br />
✁<br />
Jäsentietolomake - Liity jäseneksi tai muuta jäsentietojasi<br />
Tähdellä (*) merkityt kohdat on ehdottomasti täytettävä.<br />
Uuden jäsenen tiedot tai nykyisen jäsenen muuttuneet tiedot<br />
sukunimi * etunimet (kutsumanimi alleviivataan) *<br />
MLL<br />
maksaa<br />
postimaksun<br />
syntymäaika *<br />
ammatti<br />
lähiosoite * postinumero ja postitoimipaikka *<br />
sähköposti<br />
puhelin<br />
jäsennumero* (Nykyinen jäsen täyttää. Katso numero osoitekentästä lehden takasivulla)<br />
Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi Toivon, että yhdistyksestä otetaan minuun yhteyttä. Yhteystietojen muutos<br />
Haluan siirtää jäsenyyteni uuden asuinpaikkakuntani yhdistykseen. Samalla siirtyvät perheen muut MLL:n jäsenet.<br />
Haluan irtisanoa jäsenyyteni. Samalla irtisanon seuraavat perheeni MLL:n jäsenet:<br />
Mannerheimin<br />
Lastensuojeluliitto ry<br />
Tunnus 5001604<br />
00003 Vastauslähetys<br />
MLL:n keskustoimisto pitää paikallisyhdistysten puolesta keskitettyä jäsenrekisteriä jäsenmaksujen laskutusta, jäsenlehden ja<br />
-kirjeiden sekä muun materiaalin postitusta ja muuta yhteydenpitoa varten. Tietoja ei ilman jäsenen kirjallista tai sähköisesti antamaa<br />
suostumusta luovuteta järjestön ulkopuolelle. Tietoja ei siirretä Euroopan unionin ulkopuolelle. Rekisteriseloste on saatavissa<br />
keskustoimistosta ja omasta paikallisyhdistyksestäsi.
PUHEENJOHTAJISTO<br />
Liittovaltuuston puheenjohtaja<br />
toimialajohtaja, varatuomari Kaija Kess<br />
Liittovaltuuston varapuheenjohtajat<br />
arkkitehti Jarmo Heimo<br />
viestintäpäällikkö Anu Mustonen<br />
Liittohallituksen puheenjohtaja<br />
professori Olli Simell<br />
Ukkohalla<br />
Jäsenedut 2014<br />
Liittohallituksen varapuheenjohtajat<br />
hallintojohtaja Tarja Larmasuo<br />
ent. vakuutuspiirin johtaja<br />
Reino Rouhiainen<br />
KESKUSTOIMISTO<br />
l Lapsemme-lehti 4 kertaa vuodessa,<br />
maksaville jäsenille.<br />
l MLL:n jäsenperheet saavat yleensä<br />
alennuksia muun muassa paikallisyhdistysten<br />
kerhomaksuista. Muista<br />
mahdollisista paikallisista jäseneduista<br />
yhdistyksesi tiedottaa jäsenkirjeissään<br />
ja nettisivuillaan.<br />
l Majoitus- ja kylpyläpalvelut<br />
Ukkohalla Uusi etu!<br />
Sokos hotel Edenin kylpylä ja kuntosalipalvelut<br />
Kylpylä Kivitippu<br />
Naantali Spa ja Ruissalon kylpylä<br />
Restel Hotel group/Rantasipi-kylpylä<br />
-hotellit<br />
Hotelli Helka<br />
Hotel Vuoksenhovi Uusi etu!<br />
l Pääsymaksut<br />
JU-design OY/VIHTI miniland<br />
Tiedekeskus Heureka<br />
Ähtärin eläinpuisto<br />
Ranuan eläinpuisto<br />
Helsinki-kortti<br />
l Risteilyt<br />
Viking Line<br />
l Tuotteet<br />
Kidorable Uusi etu!<br />
Lastentossut.fi<br />
MI minä itse<br />
Viola & Max<br />
Oppi & ilo<br />
Tohvelisankari<br />
KIDidea<br />
Missy mom<br />
Feelmax<br />
Leikkien Group<br />
Nekku Design<br />
Instrumentarium<br />
Sinooperi<br />
Ilmapallokeskus Balloon Center<br />
l Auto- ja välinevuokraus<br />
Head Ski Rent<br />
Hertz autovuokraamo<br />
Lastentossut.fi<br />
Ranuan eläinpuisto<br />
Pääsihteeri Mirjam Kalland<br />
Järjestöjohtaja Milla Kalliomaa<br />
Viestintäjohtaja Liisa Partio<br />
Ohjelmajohtaja Marie Rautava<br />
Hallintojohtaja Seppo Ristilehto<br />
Lasten ja nuorten puhelin<br />
ja netti<br />
p. 116 111<br />
ma–pe 14–20, la–su 17–20<br />
www.mll.fi/nuortennetti<br />
vanhempainpuhelin ja -netti<br />
p. 0600 12277 (0,08 e/min+pvm/mpm)<br />
ma 10–13 ja 17–20<br />
ti 10–13 ja 17–20<br />
ke 10–13<br />
to 14–20<br />
www.mll.fi/vanhempainnetti<br />
Jäsenpalvelut<br />
p. 075 324 5540 ma–pe 9–12<br />
jasenpalvelu@mll.fi<br />
Viking Line<br />
Leikkien<br />
Heureka<br />
Yhdistyspuhelin<br />
p. 075 324 5545 ma–to 11–18<br />
Tilauspalvelu<br />
www.mll.fi/kauppa<br />
julkaisut ja järjestötuotteet<br />
p. 075 324 5480<br />
tilauspalvelu@mll.fi<br />
JU-design Oy/VIHTI miniland<br />
Tarkemmat tiedot jäseneduista<br />
www.mll.fi/jasenyys/jasenedut<br />
LAPSEMME-LEHti<br />
tilaukset ja osoitteenmuutokset<br />
p. 075 324 5545<br />
www.mll.fi/lapsemme<br />
lapsemme@mll.fi<br />
Lapsemme 1/2014 49
Sattuipa kerran MLL:ssa<br />
Tällä sivulla julkaisemme tositarinoita MLL:n vapaaehtoistyöstä.<br />
Onko sinulla muistoissa jokin unohtumaton hetki, hassu tilanne<br />
tai täpärä ”pelastuminen". Lähetä oma tarinasi osoitteella<br />
lapsemme@mll.fi.<br />
Onnentunteita<br />
Olen jo useamman vuoden toiminut<br />
Kirkkonummen yhdistyksessä lastentarvikekirppiksen<br />
vastaavana. Nyt alkaa<br />
jo kaikki järjestelyt ja yhteistyö paikallisen<br />
koulun kanssa sujua rutiinilla, mutta<br />
onhan se aina rankka viikko. Lattian<br />
suojaukseen tarvitaan materiaalia, mainoksia<br />
kadun varteen ja aamulla aikaisin<br />
paikalle, jotta ovet saadaan avattua<br />
asiakkaille klo 10.<br />
Olemme saaneet mukavia koululuokkia<br />
ja jalkapallojoukkueita mukaan toteuttamaan<br />
koulun ruokalassa buffetin.<br />
Mikä onkaan ihanampaa kuin aamutuimaan<br />
ennen seitsemää saapua paikalle,<br />
ja keittiöstä leijuu jo tuoreen pullan tuoksu!<br />
Puolen päivän jälkeen väsymys alkaa<br />
painaa, joten eräänä kirppispäivänä lähdin<br />
käymään ruokalassa olevassa kahvilassa.<br />
En päässyt perille, kun oli jo<br />
pakko pysähtyä pyyhkimään onnistumisen,<br />
ilon ja onnen kyyneleitä.<br />
Pyöreän pöydän ääressä istui iso joukko<br />
nuoria äitejä kahvilla. Osa imetti pienokaisiaan,<br />
osa pisteli soseita poskeensa.<br />
"Kattokaa miten ihana mekko eurolla!"<br />
Äidit esittelivät löytöjään toisilleen ihastunein<br />
huudahduksin ja kommentein.<br />
Mikä yhteisöllisyys, mikä vertaistuki!<br />
Tämän takia me järjestämme tällaisen<br />
tapahtuman kaksi kertaa vuodessa!<br />
Olen edelleen niin onnellinen tästä<br />
kirppistapahtumasta sekä myös ylpeä<br />
vapaaehtoistyöstäni omassa yhdistyksessäni.<br />
Saan olla mukana tekemässä hyvää!<br />
Sirpa Mannonen, vpj.<br />
Kirkkonummen yhdistys<br />
Pakoon muumifania<br />
Koko perheen liikuntarieha pidetään<br />
vuosittain toukokuussa Botniahallissa,<br />
urheilu- ja messuhallissa Mustasaaressa.<br />
Tapahtuman järjestämiseen saadaan<br />
apua hyviltä yhteistyökumppaneilta,<br />
Vaasan kaupungilta, tukareilta ja liikuntaseuroilta.<br />
Yhdistyksemme vapaaehtoisille<br />
riittää monenlaista tehtävää:<br />
pomppulinnaportsari, ilmapallontäyttäjä,<br />
Peppi Pitkätossu, Nasu... Suureksi<br />
ilokseni tulin eräänä vuonna nimetyksi<br />
todelliseen luottamustehtävään, Muumimammaksi.<br />
Siispä jumppatrikoot päälle ja pyrähdys<br />
muumimamman asuun +25 asteessa,<br />
ennätyslämpimänä toukokuisena päivänä.<br />
Rooli oli elämäni ensimmäinen koulun<br />
joulujuhlan tonttutanssia pidempi<br />
näyttelijäsuoritus. Vapaaehtoistyö avaa<br />
tekijälleen sellaisiakin ikkunoita, joista<br />
ei muuten muistaisi katsoa arjen kiireissä.<br />
Muumimamma ei puhu, eikä paljon näekään.<br />
Neljään tuntiin mahtui enemmän<br />
halauksia kuin olen saanut koko siihenastisen<br />
elämäni aikana sekä yksi tiukka<br />
kiskaisu hännästä – uusi kokemus sekin.<br />
Pari ihan merkittävää haastettakin<br />
tuli tielleni: jouduin olemaan hiljaa neljä<br />
tuntia ja jakamaan tarroja muumikäpälilläni.<br />
Lapset kiittivät kauniisti. Näkyvyys oli<br />
heikko, ja muuminkorvissani alkoivat jo<br />
äänet kuulostaa kovin samankaltaisilta.<br />
Vai miten olikaan? Yhden kovin kohteliaan<br />
kiitoksen olin kuullut ehkä ennenkin,<br />
lapsilauman harvetessa ympäriltä<br />
se alkoi toistua yhä useammin. Tarkalleen<br />
sama ässän suhahdus ja piiitkä halaus.<br />
Joka kerta.<br />
No, niinhän siinä sitten kävi, että merkittävä<br />
osa tarroista oli päätynyt<br />
saman, noin metrin mittaisen, vaaleahiuksisen<br />
nuorenmiehen kokoelmiin.<br />
Muumimamma ei voi antaa enempää<br />
tuntomerkkejä, koska joutui pakenemaan<br />
taukotilaan innokasta faniaan.<br />
Kenties ensi kerralla paikalle saapuukin<br />
Muumilaakson poliisimestari?<br />
Tuula Närvä, pj.<br />
Vaasan yhdistys<br />
Piirros: Kari Puumalainen<br />
50 Lapsemme 1/2014
TARJOUSHULINAT<br />
OPPI&ILO-VERKKOKAUPASSA!<br />
RAPURALLI<br />
Ensipeli väreistä ja muodoista<br />
Ikäsuositus 3–6<br />
RIMMAAKO?<br />
Riemukas riimilotto<br />
Ikäsuositus 4–7<br />
Nyt 19,90 €<br />
(norm. 27,90 €)<br />
Nyt 9,90 €<br />
(norm. 15,00 €)<br />
MIKSI?<br />
Iloinen eläinkirja<br />
Ikäsuositus 3–8<br />
Nyt 7,90 €<br />
(norm. 20,00 €)<br />
Nyt 6,90 €<br />
(norm. 14,90 €)<br />
HEINIÄ HEVOSELLE<br />
Tekemispakka pullollaan<br />
hulvattomia ja helppolukuisia<br />
arvoituksia<br />
Ikäsuositus 7–10<br />
RASVATTU SALAMA<br />
Lystikäs liikennesääntöpeli<br />
Ikäsuositus 6+<br />
Nyt 9,90 €<br />
(norm. 14,90 €)<br />
Lisää tarjoustuotteita: www.oppijailo.fi<br />
Tarjoushinnat voimassa 28.2.2014 asti.<br />
Tuotteita rajoitettu erä.<br />
Lisäalennus<br />
-10 % MLL:n<br />
jäsenille!<br />
Etukoodilla LBA26HFF saat<br />
10 % alennuksen koko<br />
Oppi&ilo-tuotevalikoimasta<br />
– myös tarjoustuotteista.<br />
www.oppijailo.fi