Laps114_nettiin
29.03.2014 • Views
Share Embed Flag

Laps114_nettiin

Laps114_nettiin

Laps114_nettiin

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
esaiivonen

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

Mannerheimin Lastensuojeluliiton jäsenlehti 1/2014<br />

LApsemme<br />

Rento loma<br />

kotona<br />

Leikki<br />

tuo ilon<br />

Viihtyisä<br />

ympäristö<br />

innostaa<br />

oppimaan<br />

Mitä vauva<br />

viestii?<br />

Näin lapsiperheet asuvat

© Disney/Pixar<br />

Tarjous!<br />

2 kk vain<br />

4,90 €<br />

(norm. 9,80 €)<br />

Satukirjasto<br />

toimii<br />

netissä ja<br />

iPadilla!<br />

100 satua sormen<br />

näpäytyksen päässä!<br />

● Laaja valikoima ääneen luettuja satuja<br />

● Joka toinen viikko uutta luettavaa ja katseltavaa 0-6 -vuotiaille lapsille<br />

● Puuhaa iPadissa: kirjojen lisäksi hauskoja hahmoesittelyjä ja pelejä<br />

● Voit ladata 5 kirjaa offline-tilaan iPadissasi<br />

www.satukirjasto.fi/tutustu

Pääkirjoitus<br />

14.2.2014<br />

Lapsuuden merkitystä ei voi liikaa korostaa<br />

I<br />

ltalenkillä jäin katsomaan, miten pienet luistelijat tapailivat ensimmäisiä liukujaan<br />

yhdessä isien ja äitien kanssa. Samalle jäälle mahtuivat hyvin isommat koululaiset<br />

omissa porukoissaan. Naurua, huutoja, mailojen klopsahduksia… Hyvä mieli tarttui<br />

ohikulkijaankin.<br />

Lasten hyvinvointi rakentuu arkisista asioista. Siitä, että perhe ehtii leikkiä, syödä yhdessä,<br />

nukkua tarpeeksi ja opetella uusia taitoja. Se, että on kavereita, merkitsee lapsen kasvaessa<br />

vuosi vuodelta enemmän. Ystävät ovat tärkeitä vanhemmillekin. Turvallinen ja kannustava<br />

koti, jossa on uskoa tulevaisuuteen, on hyvä lähtökohta elämälle.<br />

Hyvään lapsuuteen tarvitaan myös yhteiskunnan kaikille tarjoamia palveluja: neuvoloita,<br />

päiväkoteja, kouluja, terveyspalveluja sekä kirjastoja ja liikuntapaikkoja. Jos nämä<br />

peruspalvelut ovat kunnossa, ne pystyvät tasoittamaan hyvinvointieroja, jotka syntyvät<br />

vanhempien tulotasosta, ammattiasemasta ja taustasta. Pahoinvoinnilla ja syrjään jäämisellä<br />

on taipumus periytyä, mutta ketju voidaan myös katkaista.<br />

Lapsuuden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Se luo pohjan ihmisen toiminta- ja työkyvylle<br />

aikuisena. Mitä aikaisemmin lapset tarvitessaan saavat tukea, sitä tehokkaampaa<br />

apu on ja sitä vähemmän se maksaa. Siksi leikkauksia, jotka heikentävät kaikkien<br />

lasten hyvinvointia tukevia palveluja, on vaikea ymmärtää.<br />

Suomi, joka on kaikkein vaikeimpina aikoina asettanut lapset etusijalle ja sotien jälkeisten<br />

talousvaikeuksien keskellä rakentanut neuvolat, terveystalot ja lapsilisäjärjestelmän,<br />

on muuttunut maaksi, jossa lasten tarpeet jäävät viimeisiksi. Enää lastensairaalalle<br />

ei löydy rahoitusta, lapsilisiä tai äitiysavustusta ei pystytä pitämään ajan tasalla, eikä<br />

palveluja taata kaikkialla maassa.<br />

Jos päättäjät haluavat saada julkisen talouden jossakin vaiheessa kuntoon, he laittavat lasten<br />

ja nuorten hyvinvoinnin etusijalle. Se tosin vaatii kykyä nähdä pidemmälle kuin vaalikauden<br />

loppuun. Maaliskuun kehysriihessä hallitus voisi näyttää, että se kantaa vastuuta maan tulevaisuudesta<br />

ja tekee päätökset lasten hyvinvoinnin huomioiden.<br />

Liisa Partio, päätoimittaja<br />

Sisältö<br />

3 Pääkirjoitus<br />

4 Liitossa tapahtuu<br />

8 Omaan vai vuokralle?<br />

Asumisen tavat moninaistuvat<br />

15 Lasten asialla<br />

16 Sokeria vähemmän, kasviksia enemmän<br />

20 Mummu leikitään!<br />

Leikki tuo iloa ja voimaa<br />

22 Työtä perheen ehdoilla<br />

25 Isän kynästä<br />

28 Tämä on meidän paikka<br />

Viihtyisä ympäristö innostaa oppimaan<br />

33 Mitä mielessä?<br />

35 Lastenkulttuuri<br />

Kirjakko<br />

Kulttuurikierros<br />

38 Rento loma kotona<br />

42 Opetellaan vauvaa<br />

Mitä vauva viestittää?<br />

44 Poimitut<br />

47 Kirjoissa & kansissa<br />

48 Jäsensivut<br />

50 Sattuipa kerran MLL:ssa<br />

LAPSEMME<br />

Päätoimittaja Liisa Partio l Toimitussihteeri Sisko Kajama l Tiedotustoimittaja Kaarina Kokkonen l Ulkoasu ja taitto Merja Lensu l Kansikuva Tomi Nuotsalo l<br />

Toimitusneuvosto: Anu Mustonen (pj), Joona Kallio, Eva Kuntsi, Petra Vesuri, Anne Vola l Toimituksen osoite PL 141, 00531 Helsinki, p. 075 324 5571, lapsemme@mll.fi l<br />

Tilaukset ja osoitteen muutokset: www.mll.fi, p. 075 324 5545. Vuosikerta 18 euroa. Jäsenillä lehti sisältyy jäsenmaksuun l Ilmoitukset: Bouser Oy, Vattuniemenranta 2,<br />

00210 Helsinki, Jukka Tiainen, p. (09) 682 0400, jukka.tiainen@bouser.fi, Jouni Kohonen, p. (09) 682 0100, jouni.kohonen@bouser.fi. Ilmoitusaineistot: lapsemme@bouser.fi.<br />

Lapsemme 2/2014 ilmestyy 16.5.2014 l Kustantaja Mannerheimin Lastensuojeluliitto. ISSN-L 0358-7908, ISSN 0358-7908, ISSN 2323-4946 l Paino Oy Scanweb Ab l<br />

Lapsemme-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 43. vuosikerta.<br />

Lapsemme 1/2014 3

Liitossa tapahtuu<br />

Jäsenet valmiita<br />

talkoisiin<br />

MLL kokosi loppuvuodesta jäsenten ajatuksia<br />

jäsenyydestä ja yhdistysten toiminnasta.<br />

l 56 % jäsenistä on liittynyt MLL:oon siksi,<br />

että haluaa tukea liiton työtä. Toiseksi tärkein<br />

(44 %) jäsenyyden syy oli se, että lasten<br />

ja lapsiperheiden asiat koettiin yhteiskunnallisesti<br />

tärkeiksi.<br />

l 78 % vastanneista olisi valmis toimimaan<br />

vapaaehtoistyössä satunnaisena talkoolaisena.<br />

Yhdistyksen hallituksessa työskentely<br />

kiinnosti 37 %:a ja joka neljättä lipaskerääjänä<br />

toimiminen.<br />

MLL:n jäsenkysely 2013.<br />

Kuva: Keksi/Suvi-Tuuli Kankaanpää<br />

Kiitos kaikille Hyvä joulumieli -keräykseen<br />

osallistuneille. Keräys tuotti yhteensä 1 307 142,45<br />

euroa. Hyvä joulumieli -keräyksen avulla 20 000<br />

vähävaraista lapsiperhettä sai 70 euron lahjakortin<br />

jouluruokien ostoon.<br />

Tue MLL:n työtä<br />

MLL:n jäsenillä on jäsenmaksun yhteydessä jälleen<br />

mahdollisuus tukea liiton työtä vapaaehtoisella<br />

tukimaksulla. 5 euron suuruisen tukimaksun voi<br />

ohjata kehitysyhteistyökohteeseemme Malawissa tai<br />

vanhemmuuden tukeen kotimaassa.<br />

EU:n investoitava lapsiin ja nuoriin<br />

MLL muistuttaa eurovaaliohjelmassaan, että Euroopan tulevaisuus<br />

riippuu lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tutustu MLL:n eurovaaliohjelmaan<br />

2014 osoitteessa www.mll.fi > kannanotot<br />

MLL:lla on facebookissa 15 000 tykkääjää.<br />

Liiton twiittejä seuraa 1 400 henkeä.<br />

MLL:ssa<br />

on 91 716<br />

jäsentä<br />

Ohjeita äideille 70 vuotta sitten<br />

”Asunnon täytyy olla helposti puhtaana pidettävä. Maalattu<br />

tai vernissattu tai linoleumilattia ovat ihanteellisia. Verhojen<br />

tulee olla lyhyet ja ilmavat. Ylen hienot verhot eivät<br />

kuulu kotiin, jossa on lapsia, olkoot nämä vaikka kuinka<br />

herttaisia. Älkää unohtako, että pikkulapsilla täytyy olla<br />

matala jakkara tai tuoli lepäämistä varten. On muuten suorastaan<br />

ihmeellistä, miten paljon jakkara merkitsee lapsukaiselle<br />

ja mihin kaikkeen sitä käytetään.”<br />

Lähde: Terveet lapset – kodin ilo<br />

ja kansan tulevaisuus. Leikki- ja<br />

kouluikäisten lasten terveyden hoidon<br />

opas äideille. Kenraali Mannerheimin<br />

Lastensuojeluliitto 1944.<br />

Pikkulapsella täytyy olla pieni jakkara.<br />

Mikä avuksi yksinäisyyteen?<br />

Nuorten yksinäisyys on yleistä, mutta kokemukset ja selviytymiskeinot<br />

eroavat toisistaan, kertoo verkkokysely, johon vastasi<br />

yli 900 iältään 12–33-vuotiasta nuorta ja nuorta aikuista.<br />

Monet nuoret pitävät yksin oloa myönteisenä ja voimaa antavana,<br />

sen sijaan yksinäisyys koetaan lähes poikkeuksetta musertavana.<br />

Pahimmillaan yksinäisyyden nähdään johtavan itsetuhoon.<br />

Nuorilla on monia keinoja lievittää yksinäisyyttään. Yleisimmät<br />

keinot ovat netti ja sosiaalinen media sekä musiikin kuuntelu.<br />

Uuden ystävän, kaverin tai seurustelukumppanin löytyminen on<br />

hyvin tärkeä väylä pois yksinäisyydestä. Lisäksi unelmat muutoksesta<br />

kantavat ja antavat voimaa.<br />

70 prosenttia Mitä mieltä yksinäisyydestä? -kyselyyn vastanneista<br />

koki, että nuorten yksinäisyyteen puututaan liian vähän.<br />

Etenkin tytöt haluavat kertoa yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista.<br />

Kysely liittyi MLL:n, SPR:n, kirkon ja Suomen Mielenterveysseuran<br />

Yhteisvastuu nuoresta -hankkeeseen, jossa torjutaan yksinäisyyttä<br />

kummi- ja tukioppilastoiminnan, ystävätoiminnan ja<br />

vertaistukiryhmien avulla.<br />

4 Lapsemme 1/2014

Liitossa tapahtuu<br />

Pääsihteerin pohdintoja…<br />

Kuva: MLL:n arkisto<br />

Kevätilo-keräykseen voi tänä vuonna osallistua<br />

myös virtuaalisesti. Lahjoitus on helppo antaa<br />

paikallisyhdistyksen nettisivuilla virtuaalilippaaseen.<br />

Tarvitset vain verkkopankkitunnukset ja olet<br />

mukana auttamassa. Jos oma yhdistyksesi ei ole<br />

mukana keräyksessä, klikkaa piirin sivuille ja lahjoita<br />

alueelliselle työlle.<br />

Tule kerääjäksi<br />

Kevätilo-keräyksemme käynnistyy<br />

jälleen huhtikuussa. Kuuden<br />

viikon ajan yhdistykset ja piirit<br />

keräävät varoja paikalliselle työlle<br />

lasten, nuorten ja perheiden<br />

hyväksi.<br />

Yhdistykset tarvitsevat runsaasti<br />

talkoolaisia keräyksen toteuttamiseen.<br />

Ilmoittaudu mukaan<br />

oman yhdistyksesi keräysvastaavalle.<br />

Yhteystiedot löydät osoitteesta<br />

www.mll.fi/paikallisyhdistykset<br />

Tutkimussäätiö jakoi apurahat<br />

MLL:n tutkimussäätiö myönsi täksi vuodeksi yhteensä 57 000<br />

euroa seuraaviin tutkimuksiin:<br />

KM, opettaja Liisa Ahonen: Haastavat kasvatustilanteet päiväkodin<br />

kontekstissa<br />

LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jaana Alakortes: Varhaisten<br />

psyykkisten ongelmien tunnistaminen ja esiintyminen<br />

pohjoissuomalaisilla pojilla ja tytöillä<br />

Erityissuunnittelija Jenni Helenius: Alaikäisten lasten vanhemmuuteen<br />

liittyviä merkityksiä alkoholikasvatuksen kontekstissa<br />

YTM Aku Kallio: Emootiot ja perheen vuorovaikutus television<br />

katselun yhteydessä<br />

KM Mervi Kaukko: Yksin maahan tulleiden lasten hyvinvointi<br />

ja osallisuus turvapaikkaprosessin aikana<br />

YTM, perhetutkija Heidi Rautio: Varhaisen tuen perhetyö pikkulapsiperheiden<br />

hyvinvoinnin edistäjänä.<br />

…jaetuista<br />

ilon hetkistä<br />

Uusimpien tutkimusten mukaan<br />

vanhemman ja lapsen jakama<br />

huomio ja yhteinen ilo ovat keskeisiä<br />

lapsen kehitystä tukevia ja<br />

suojaavia elementtejä. Lapsi tarvitsee siis sitä, että hänestä<br />

iloitaan ja että iloitaan yhdessä hänen kanssaan.<br />

Lapsi tarvitsee sitä, että joku on kiinnostunut siitä, mihin<br />

hän huomionsa kiinnittää. Kun lapsi osoittaa lentävää<br />

varista, vanhempi seuraa katseellaan, mikä lasta<br />

kiinnostaa – ja tarjoaa vastauksen: se on varis! Varis sanoo<br />

kraa, kraa. Ja sekös lasta naurattaa – kraa, kraa! Siitä<br />

riittää yhteistä iloa koko aamupäiväksi.<br />

Yhteinen, myös tunnetasolla jaettu hetki ilmaisee<br />

yhdessäolon kultaisia sääntöjä, jotka näyttäisivät olevan<br />

yleisinhimillisiä: kun toinen hymyilee, vastataan<br />

hymyyn, kun toinen kysyy, vastataan kysymykseen. Ja<br />

kun toinen itkee tai tarvitsee lohdutusta, toisen syli ja<br />

mieli on valmis vastaanottamaan, lohduttamaan, myötäelämään.<br />

Ilmaistujen tunteiden avulla lapsi hakee yhteyttä<br />

toiseen ja tunnustusta toiselta. Jos pyrkimyksiin<br />

ei vastata, rikotaan yhdessäolon sääntöjä. Lapsi kokee<br />

tulleensa torjutuksi.<br />

Tutkimusten mukaan vauva tuntee ”moraalisia tunteita”,<br />

kuten ylpeyttä ja häpeää, jo ensimmäisen elinvuotensa<br />

aikana. Maailmankuulu vauvan ja vanhemman<br />

välisen vuorovaikutuksen tutkija Colwyn Threvarten<br />

toteaakin, että vauvalla on ilmeisesti syntymästään<br />

saakka kyky aistia, miltä hänen tekonsa ja tunteensa<br />

näyttävät toisen silmissä. Tästä ominaisuudesta kehittyy<br />

myös leikki ja huumori: lastenlaulut ja lorut perustuvat<br />

yllätyksiin ja leikillisyyteen. Jo kahdeksankuinen<br />

vauva, jonka kanssa on leikitty, voi olla taitava humoristi,<br />

joka osaa matkia toisia ja pelleillä innostuneen yleisön<br />

edessä.<br />

Ja mikä parasta: yhteisistä ilon hetkistä kasvaa yhteinen<br />

kiintymys ja luottamus tulevaan. Luulenkin, ettei<br />

Suomi tarvitse lisää kriisitietoisuutta, vaan Suomi tarvitsee<br />

lisää iloa ja leikkiä.<br />

Mirjam Kalland<br />

Lasten ja nuorten chat uudistui<br />

MLL:n Lasten ja nuorten chat palvelee nyt Irc-Gallerian<br />

sijasta MLL:n Nuortennetissä. Lapsi tai nuori voi<br />

chattailla kahden kesken ja luottamuksellisesti aikuisen<br />

päivystäjän kanssa maanantaista torstaihin kello 17–20.<br />

Lapsemme 1/2014 5

Liitossa tapahtuu<br />

Vapaaehtoistyö vahvistuu<br />

MLL:n vapaaehtoistoimintaan on kehitetty ohjausmalli,<br />

jolla tuetaan paikallisyhdistysten vapaaehtoisia organisoimaan<br />

ja toteuttamaan lapsille ja perheille suunnattua<br />

toimintaa. Malli syntyi RAY:n rahoittaman viisivuotisen<br />

Vapaaehtoistoiminnan ohjaushankkeen tuloksena.<br />

Mallia pilotoitiin Hämeen, Järvi-Suomen, Lapin,<br />

Pohjois-Pohjanmaan, Uudenmaan ja Varsinais-<br />

Suomen piireissä yhteensä 133 yhdistyksen alueella ja<br />

se otetaan käyttöön koko maassa.<br />

Hankkeen tuloksena<br />

l paikallinen vapaaehtoinen lapsi- ja perhetoiminta<br />

lisääntyi<br />

l vapaaehtoisten määrä, motivaatio ja toiminnan ilo<br />

lisääntyivät, samoin seudullinen yhteistyö ja verkostoituminen<br />

l kumppanuus paikallisyhdistysten, piirien ja kuntien välillä<br />

kasvoi ja perustui yhdessä laadituille tavoitteille ja strategioille<br />

l kunnat pitivät MLL:n ehkäisevää työtä ja sen ammatillista<br />

ohjausta merkityksellisenä ja myönsivät sille rahoitusta<br />

l vapaaehtoistoimintaa ohjaavien työntekijöiden ammatillinen<br />

osaaminen vahvistui ja kehittyi valtakunnallisesti yhtenäisemmäksi.<br />

Vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjaajan<br />

työnkuva jäsentyi.<br />

Hankkeen kehittämä ohjausmalli otetaan käyttöön koko<br />

maassa.<br />

MLL:n vapaaehtoiset ansaitsevat tärkeälle työlleen tuen ja<br />

kannustuksen. Kunnat puolestaan tarvitsevat kumppaneita<br />

perhekeskustoimintaan. Perhekeskustoiminnan ammatillisen<br />

ohjauksen avulla paikallinen vapaaehtoistoiminta ja sitä kautta<br />

lasten ja perheiden hyvinvointi vahvistuvat.<br />

Kuva: Matti Matikainen<br />

Järjestä Hyvällä<br />

mallilla -foorumi<br />

MLL:n yhdistyksissä syntyy jatkuvasti<br />

uusia toimintamuotoja. Viime<br />

vuoden aikana hyviä ideoita<br />

on jaettu, arvioitu ja kiteytetty lähes<br />

30 Hyvällä mallilla -foorumissa<br />

eri puolilla Suomea. Mikä tahansa<br />

yhdistys voi järjestää foorumin.<br />

Äskettäin julkaistussa Hyvällä<br />

mallilla -oppaassa on ohjeet ja välineet<br />

foorumin toteuttamiseen. Yhdistykset voivat tilata<br />

opasta postimaksun hinnalla MLL:n verkkokaupasta<br />

www.mll.fi/kauppa. Se on myös ladattavissa MLL:n<br />

verkkosivuilta www.mll.fi/julkaisut.<br />

Muistathan,<br />

Vanhempainpuhelimeen ja<br />

Vanhempainnetin kirjepalveluun<br />

voi ottaa yhteyttä nimettömästi ja<br />

luottamuksellisesti missä tahansa<br />

vanhemmuuteen liittyvässä asiassa.<br />

Marskin muksut avasi ovensa<br />

Uudenmaan piiri on avannut lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden<br />

second hand -myymälän Helsingin Töölössä, Topeliuksenkatu<br />

19:ssä. Liikkeeseen voi lahjoittaa myytäväksi hyväkuntoisia lastenvaatteita<br />

ja -tarvikkeita. Myymälän tuotto käytetään<br />

Uudenmaan piirin työhön lapsiperheiden hyväksi.<br />

Vanhempainpuhelin ja -netti<br />

p. 0600 12277 (0,08 e/min+pvm/mpm)<br />

ma 10–13 ja 17–20, ti 10–13 ja 17–20<br />

ke 10–13, to 14–20<br />

www.mll.fi/vanhempainnetti<br />

Kuva: MLL:n Uudenmaan piiri<br />

Kaipaatko<br />

piirien yhteystietoja?<br />

Katso<br />

www.mll.fi<br />

6 Lapsemme 1/2014

Liitossa tapahtuu<br />

Liittokokous käsittelee muun muassa kolmivuotissuunnitelman.<br />

Tarvittaessa äänestetään kuten Oulun liittokokouksessa 2011.<br />

Liittokokous 13.–14.6. 2013<br />

Marina Palacessa Turussa.<br />

Kuva: Mikko Törmänen<br />

Vuoden tärkein kokous<br />

Ensi kesänä kokoonnutaan<br />

Turkuun sopimaan liiton yhteisistä<br />

tavoitteista ja toiminnasta<br />

vuoteen 2024 saakka.<br />

Liittokokous on MLL:n ylin päättävä elin.<br />

Kokouksessa paikallisyhdistysten ja piirien<br />

edustajat päättävät siitä, mitkä asiat<br />

MLL:n työssä tulevina vuosina painottuvat<br />

ja ketkä liittoa johtavat.<br />

Liittokokous valitsee liittovaltuuston<br />

jäsenet ja -hallituksen puheenjohtajat,<br />

hyväksyy päivitetyn Suunta-asiakirjan<br />

ja kolmivuotissuunnitelman vuosille<br />

2015–17.<br />

Kolmen vuoden välein järjestettävässä<br />

liittokokouksessa kuullaan raportti myös<br />

siitä, miten edellinen kolmivuotissuunnitelma<br />

on toteutunut ja käsitellään kokoukselle<br />

tehdyt aloitteet.<br />

Jokaisella yhdistyksellä ja piirillä on<br />

osallistumis- ja äänioikeus. Yhdistykset<br />

ja piirit nimeävät kokoukseen virallisen<br />

kokousedustajan, joka osallistuu äänestyksiin<br />

ja käyttää tarvittaessa puheenvuoroja.<br />

Hänen lisäkseen yhdistyksestä<br />

voi osallistua kokoukseen muita henkilöitä.<br />

Uuteen suuntaan?<br />

Suunta 2024:n eli MLL:n strategian<br />

valmistelu alkoi jo syksyllä 2012 puheenjohtajapäivillä.<br />

Sen jälkeen sitä on<br />

työstetty yli 20 työpajassa eri puolilla<br />

Suomea. Luonnos tulee Yhdistys<strong>nettiin</strong><br />

luottamushenkilöiden kommentoitavaksi<br />

lähiviikkoina.<br />

Suunta-työpajojen keskusteluissa<br />

tärkeinä teemoina ovat nousseet esiin<br />

muun muassa kaikkien perheiden tavoittaminen<br />

ja tukeminen, yhteistyön<br />

kehittäminen kuntien, koulujen ja neuvoloiden<br />

kanssa, isompien lasten ja nuorten<br />

huomioiminen, paikallisiin tarpeisiin<br />

vastaaminen ja liiton sisäisen yhteistyön<br />

vahvistaminen.<br />

Yhteinen retki<br />

– Järvi-Suomessa liittokokousmatka on<br />

yhteinen retki, jota suunnitellaan pitkään<br />

ja jota nyt jo odotetaan. Suunnittelu<br />

alkaa siitä, että mietitään yhdistystapaamisissa,<br />

millainen merkitys kokouksella<br />

on ja miten sen kautta voi vaikuttaa, kertoo<br />

piirin järjestöpäällikkö Mirja Lavonen-Niinistö.<br />

– Samalla se on kesäretki, jota varten<br />

meillä on ollut tapana varata linja-auto.<br />

Se tulee edullisemmaksi kuin muut kyydit<br />

ja lisäksi bussimatkan aikana on helppo<br />

vaihtaa kuulumiset ja tutustua uusiin<br />

ihmisiin. Yhteisellä matkalla syntyy sellaista<br />

yhteenkuuluvuutta ja iloa, joka<br />

kantaa pitkään. Matkan varrella voidaan<br />

poiketa jossakin mielenkiintoisessa kohteessa,<br />

ja retkeen kuuluu tietysti myös<br />

eväät, ne perinteiset rukiiset eväsleivät<br />

Turun Taidemuseo<br />

ja karssut.<br />

Kokouspäivän ohjelma on tiivis, mutta<br />

myös sen lomassa ehtii tutustua muihin<br />

MLL-aktiiveihin ja jakaa kokemuksia<br />

vapaaehtoistyöstä. Kokouspalautteiden<br />

mukaan yhdessäolo ja illanvietto ovat<br />

olleet niin virkistäviä ja innostavia kokemuksia,<br />

että jo ne riittävät syyksi osallistua.<br />

l<br />

Tarkemmat tiedot kokouksesta<br />

löydät Yhdistysnetistä www.mll.fi/<br />

yhdistysnetti<br />

Kuva: Turun kaupunki<br />

Lapsemme 1/2014 7

Tiina Kirkas Kuvat Matti Matikainen<br />

Lehtikuva, Habita Oy, Huoneistoketju Oy<br />

Lapsiperheet asuvat enimmäkseen<br />

joko omassa<br />

pientalossa tai vuokralla<br />

kerrostalossa. Perheet ja<br />

asumisen tavat kuitenkin<br />

moninaistuvat.<br />

Omaan vai vuokralle?<br />

S<br />

uomalainen asuu mieluiten<br />

omakotitalossa<br />

järven rannalla ja keskellä<br />

kaupunkia.<br />

Tilastojen perusteella<br />

vanha sanonta näyttäisi<br />

edelleen pätevän. Lapsiperheistä reilu<br />

puolet asuu omassa pientalossa ja vain<br />

neljännes kerrostalohuoneistossa, vaikka<br />

lapsiperheiden enemmistö elää kaupungissa<br />

tai sen liepeillä.<br />

Kyselytutkimuksissa perheet arvostavat<br />

rauhaa, luontoa, palveluita ja hyviä<br />

liikenneyhteyksiä. Lasten kannalta tärkeintä<br />

on asuinympäristön turvallisuus.<br />

Pientaloalueilla nautitaan erityisesti<br />

omasta pihasta, kaupunkien kerrostaloissa<br />

taas asumisen vaivattomuudesta.<br />

Tutkimuksissa yhä useampi suomalainen<br />

ilmoittaa halunsa asua joko kokonaan<br />

maaseudulla tai sitten kaupungin<br />

ytimessä. Vastaava ilmiö on tuttu muualta<br />

maailmasta.<br />

Suomalaisten lapsiperheiden asumismieltymykset<br />

ovat moninaistuneet<br />

ja yksilöllistyneet, yhdyskuntasuunnittelun<br />

tutkija Johanna Lilius Aalto-yliopistosta<br />

sanoo.<br />

– Luonnonrauhan sijasta vanhemmat<br />

saattavat arvostaa urbaania elämäntapaa<br />

ja mahdollisuutta viettää aikaa lasten<br />

kanssa. Se onnistuu, kun työpaikka<br />

on lähellä kotia.<br />

Kaupunkia ei mielletä entiseen tapaan<br />

yksioikoisen ankeaksi ja turvattomaksi<br />

kasvuympäristöksi lapselle. Varsinkin<br />

isommalle lapselle se mahdollistaa omatoimisen<br />

liikkumisen julkisilla liikennevälineillä<br />

niin kouluun kuin harrastuksiinkin.<br />

Myös perheet ovat muuttuneet. Nykyään<br />

joka viidennessä lapsiperheessä<br />

asuu yksinhuoltaja lapsineen. Vastaavasti<br />

monessa yhden hengen taloudessa<br />

8 Lapsemme 1/2014 Lapsemme 1/2014 9

Uusi koti, jossa on<br />

tilaa ja josta on lyhyt<br />

matka töihin, on monen<br />

lapsiperheen haaveena.<br />

asuu etäisä tai -äiti, joka vuorollaan vastaa<br />

toisen vanhemman kotiin tilastoiduista<br />

lapsistaan.<br />

Oma koti velaksi<br />

Osa perheistä pysyy samalla paikkakunnalla<br />

läpi elämän, kun taas osa muuttaa<br />

tiuhaan vanhempien työn ja entistä<br />

isomman asunnon perässä.<br />

Toiveiden ja sattumankin ohella asuinpaikan<br />

valintaan vaikuttavat asuinalueen<br />

maine, sukulaisverkoston läheisyys<br />

ja esimerkiksi muiden lapsiperheiden<br />

määrä.<br />

Raha ratkaisee ennen kaikkea sen,<br />

omistaako perhe kotinsa vai asuuko se<br />

vuokralla. Suomessa 75 prosenttia lapsiperheistä<br />

asuu omistusasunnossa ja<br />

21 prosenttia vuokralla. Neljä prosenttia<br />

asuu asumisoikeusasunnossa.<br />

Omistusasunnon hankkimista helpottavat<br />

vanhempien säännölliset tulot,<br />

mahdollinen perintö ja hyvät pankkisuhteet.<br />

Tällä hetkellä asuntolainojen maksuaika<br />

on pitkä ja korko matala, mikä entisestään<br />

kannustaa oman asunnon ostamiseen.<br />

Asuntolainojen korot voi myös<br />

vähentää valtionverotuksessa.<br />

Monelle lapsiperheelle oma koti on sijoitus<br />

kiinteään omaisuuteen, jonka arvonnousuun<br />

on voinut luottaa ainakin<br />

pääkaupunkiseudulla.<br />

10 Lapsemme 1/2014<br />

Suurella pankkilainalla hankittuun<br />

omistusasuntoon liittyy kuitenkin riskinsä.<br />

Ekonomisti Sami Pakarinen Pellervon<br />

taloustutkimuksesta ennakoikin,<br />

että seuraavan viiden vuoden aikana talous<br />

todennäköisesti taas kasvaa, mikä<br />

nostaa korkotasoa.<br />

– Se tarkoittaa, että jossain vaiheessa<br />

omistusasujien velanhoitomenot nousevat<br />

tämän hetken ennätysalhaiselta tasolta.<br />

Eniten koronnousu tuntuu lapsiperheissä,<br />

joilla on tyypillisesti enemmän<br />

velkaa kuin muilla kotitalouksilla,<br />

Pakarinen sanoo.<br />

Väliaikaisesti vuokralla?<br />

Kaikille perheille omistusasuminen ei<br />

ole vaihtoehto. Esimerkiksi pienituloisen<br />

yksinhuoltajan on vaikea saada lainaa.<br />

Puolet yksinhuoltajista ja ulkomaalaistaustaisista<br />

perheistä asuu vuokralla.<br />

Enemmistö heistä asuu valtion tukemissa<br />

vuokra-asunnoissa, joihin asukkaat<br />

valitaan sosiaalisin perustein. Vuokrataloissa<br />

asuu myös opiskelijoita, eläkeläisiä<br />

ja pienituloisia perheitä.<br />

Vastaavasti lähes kaikki valtion yleisen<br />

asumistuen saajista asuu vuokraasunnossa.<br />

– Suomessa vuokra-asuminen mielletäänkin<br />

väliaikaiseksi ratkaisuksi, josta<br />

tilaisuuden tullen pyritään omaan asuntoon,<br />

sanoo yhdyskuntasuunnittelun tutkija<br />

Sari Puustinen Aalto-yliopistosta.<br />

– Omistusasumisesta on vuosien aikana<br />

muodostunut yhteiskunnallisen pärjäämisen<br />

mittari. Omistusasujat myös<br />

hyötyvät omistusasumisestaan verotuk-

Omistusasunto ei aina<br />

ole vaihtoehto.<br />

Muu<br />

1 %<br />

Asumisoikeusasunnossa<br />

4 %<br />

Kerrostalossa<br />

25 %<br />

Rivi- tai<br />

ketjutalossa<br />

15 %<br />

Omakotitalossa<br />

59 %<br />

Vuokraasunnossa<br />

21 %<br />

Omistusasunnossa<br />

75 %<br />

sen ja asuntojen arvonnousun ansiosta.<br />

Suomessa ei ole ollut poliittista tahtoa<br />

tukea vuokra-asumista.<br />

Toisin on esimerkiksi Saksassa, jossa<br />

on tarjolla edullisia vuokra-asuntoja<br />

myös vapailla markkinoilla. Maan asuntokannasta<br />

60 prosenttia on vuokraasuntoja,<br />

kun Suomessa vastaava luku<br />

on 30.<br />

– Saksassa vuokra-asuminen ei myöskään<br />

leimaa sosiaalisesti, Puustinen kertoo.<br />

Toinen vuokra-asumista suosiva maa<br />

on Ruotsi. Siellä kunnallisen vuokraasunnon<br />

saa kuka tahansa ilman viranomaisen<br />

tarveharkintaa, päinvastoin<br />

kuin Suomessa.<br />

– Ruotsissa on myös luotu erilaisia<br />

asumisoikeusasumisen muotoja. Käytännössä<br />

vain omakotitalossa asuvat<br />

omistavat asuntonsa.<br />

Suomessa on kuitenkin onnistuttu<br />

Ruotsia paremmin estämään asuinalueiden<br />

eriytyminen pelkiksi omistustai<br />

vuokrataloyhteisöiksi. Helsingissä<br />

on uusille alueille 1970-luvulta lähtien<br />

kaavoitettu tietyin osuuksin vuokra- ja<br />

omistusasuntoja sekä nykyisin asumisoikeusasuntoja.<br />

Näin on pyritty ehkäisemään sosiaalisten<br />

ongelmien keskittymistä vain joillekin<br />

alueille.<br />

– Vielä se on toiminut, mutta valmiiden<br />

asuinalueiden muuttoliikkeeseen<br />

viranomaiset eivät voi vaikuttaa, Puustinen<br />

sanoo.<br />

Työtä on, asuntoja ei<br />

Monen lapsiperheen tilanne on nyky-<br />

Suomessa nurinkurinen. Suurimmassa<br />

osassa maata luonto on lähellä ja omakotitalossa<br />

eläminen edullista. Lapsilla on<br />

myös tilaa, ja sukulaiset löytyvät läheltä.<br />

Työstä ja toimeentulosta on kuitenkin<br />

puutetta, mikä pakottaa perheet etsimään<br />

elantoa kasvukeskuksista, usein<br />

Helsingin ympäristöstä.<br />

Pääkaupungissa on työtä, mutta tekijöille<br />

ei riitä asuntoja. Suomessa asuntopula<br />

keskittyykin Helsinkiin ja sen lähikuntiin.<br />

Asuntopulan lisäksi ongelmana on<br />

asumisen kalleus, sillä edullisia vuokraasuntoja<br />

on niukalti. Helsingin pienet<br />

asunnot ovat myös kysyttyjä sijoituskohteita,<br />

joita vuokrataan vapailla markkinoilla<br />

kovaan hintaan.<br />

Omakotiasujista 96 % omisti kotinsa.<br />

Vuokra-asujista 58 % asui valtion tukemissa<br />

vuokra-asunnoissa.<br />

Lähde: Lapsiperheiden asuminen vuonna 2012.<br />

Tilastokeskus 2013<br />

Asuntojen neliöhinnat ovat niin ikään<br />

reilusti korkeammat kuin muualla Suomessa.<br />

Siksi taantuvassa taajamassa sijaitsevan<br />

omakotitalon myyntihinnalla<br />

ei osteta Helsingistä edes yksiötä, saati<br />

lapsiperheelle sopivaa tila-asuntoa.<br />

Suomalainen lapsiperhe 2012<br />

l Vuonna 2012 Suomessa oli 578 409<br />

lapsiperhettä, joissa asui tilastointihetkellä<br />

vähintään yksi alle 18-vuotias<br />

lapsi.<br />

l Joka kolmas lapsiperhe asui ahtaasti<br />

eli jokaiselle perheenjäsenelle<br />

ei riittänyt omaa huonetta, kun makuuhuoneiden<br />

lisäksi lukuun lasketaan<br />

olohuone. Puolet ahtaasti asuvista<br />

lapsiperheistä asui omakotitalossa.<br />

Lähde: Tilastokeskus 2013<br />

Lapsemme 1/2014 11

Suomalainen<br />

asuntopolitiikka suosii<br />

omistusasumista.<br />

Monet pääkaupungin palveluammattilaiset<br />

asuvatkin kehyskunnissa ja matkustavat<br />

päivittäin kodin ja työpaikan<br />

väliä. Heidän lapsilleen se tarkoittaa pitkiä<br />

päiväkotipäiviä ja mahdollisesti yksinäisiä<br />

iltapäiviä koulun jälkeen.<br />

Toisaalta yhä useammat helsinkiläiset<br />

lapsiperheet tinkivät asumisväljyydestään<br />

ja jäävät asumaan kantakaupunkiin.<br />

Tilastoissa se näkyy alle seitsemänvuotiaiden<br />

lasten vähentyneenä poismuuttona<br />

kantakaupungista kehyskuntiin.<br />

Veronmaksajista kilpaillaan<br />

Asuntotilanne helpottuisi, jos työtä pystyttäisiin<br />

luomaan myös pääkaupungin<br />

ulkopuolelle.<br />

Samaan aikaan pääkaupunkiseudulle<br />

on rakennettava lisää asuntoja niin yksin-<br />

ja kaksinasujille kuin lapsiperheillekin.<br />

Helsingissä rakennuskelpoinen<br />

tonttimaa on kuitenkin vähissä, ja rakentamaton<br />

maaperä vaatii kallista työstämistä.<br />

Se taas nostaa rakentamisen ja siten<br />

asumisen kustannuksia.<br />

Vuokra-asuntojen rakentamista haittaa<br />

myös pääkaupunkiseudun kuntien<br />

keskinäinen kilpailu hyvistä veronmaksajista.<br />

Omalle alueelleen kunnat mielivät<br />

varakkaita omistusasujia. Koska kaavoittaminen<br />

on kuntien päätäntävallassa,<br />

valtio voi vain kannustaa niitä lisäämään<br />

ja monipuolistamaan omaa asuntotuotantoaan.<br />

Tutkija Sari Puustinen perää niin päättäjiltä<br />

kuin myös rakennusliikkeiltä kokonaisnäkemystä<br />

ja yhteistoimintaa.<br />

Samalla hän huomauttaa, että Suomessa<br />

asuminen on kaikesta huolimatta hyvällä<br />

mallilla.<br />

– Meillä asuinympäristö on puhdasta,<br />

turvallista ja hyvin järjestäytynyttä, hän<br />

sanoo. l<br />

Lähteet mm.: Tilastokeskuksen Asuntokanta 2012,<br />

Perheet 2012, Tulonjakotilasto 2011<br />

Suomalaisten asumismieltymykset. Asukasbarometri<br />

2010. Suomen ympäristökeskus ja Tilastokeskus.<br />

Yliaktuaari Topias Pyykkönen, Tilastokeskus<br />

Ylitarkastaja Arto Raatikainen,<br />

Ympäristöministeriön rakennetun ympäristön<br />

osasto Kansanedustaja ja Helsingin<br />

kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara<br />

Omasta talosta omaan asuntoon<br />

Suomessa omistusasuminen vakiintui tietoiseksi politiikaksi 1900-luvun<br />

alun poliittisesti levottomina aikoina. Tuolloin porvaristo alkoi huolestua<br />

työväestön kapinamielialasta ja moraalista tehdaspaikkakuntien vuokrakasarmeissa.<br />

Se halusi asuttaa työväen omakotitaloihin luonnon keskelle,<br />

kertoo tutkija Sari Puustinen Aalto-yliopistosta.<br />

– Ajateltiin, että yhteiskunnalliset olot rauhoittuvat, kun työväki sitoutuu<br />

oman talon rakentamiseen ja puutarhan hoitamiseen poliittisen toiminnan<br />

sijasta.<br />

Mallia työväestön omakotiasumiseen haettiin ulkomaisista ihanteista, kuten<br />

puutarhakaupunkiaatteesta ja omakotiliikkeestä. Ne korostivat luonnonläheisyyttä<br />

ja puhdasta asuinympäristöä.<br />

Suomessa myös työväenliike kannusti jäseniään rakentamaan oman talon,<br />

koska se tarjosi työläisperheille edes jonkinlaista turvaa köyhyydeltä. Ruotsissa<br />

ja Saksassa työväenliikkeet sitä vastoin vieroksuivat omistamista ja<br />

edistivät vuokra-asumista.<br />

– Raittiusliike taas uskoi, että oman kodin ylläpito tekee ihmisestä kunnollisen,<br />

Puustinen kertoo.<br />

Jälleenrakennuksen aikana 1940-luvun lopussa omakotitalojen rakentaminen<br />

kiihtyi entisestään.<br />

Valtion ja yksityisten maita jaettiin 400 000 evakolle, jotka olivat joutuneet<br />

lähtemään Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta. Heistä monet ryhtyivät<br />

rakentamaan kotia metsän tai pellon keskelle. Samoin tekivät rintamamiehet<br />

ja sotalesket perheineen.<br />

Talonrakentamista helpottivat yksinkertaiset tyyppipiirustukset. Vuonna<br />

1949 perustettu Asuntorakennustuotannon valtuuskunta Arava myönsi halpakorkoisia<br />

lainoja myös perheille. Puisia ja harjakattoisia rintamiestaloja<br />

nousi maaseudun lisäksi kaupunkien laitamille.<br />

Rintamamiestalot jatkoivat 1900-luvun alun luonnonläheisen ja perhekeskeisen<br />

omakotiasumisen ihannetta. Sama eetos toistui 1950-luvulla käynnistyneessä<br />

lähiöiden kerrostalorakentamisessa. Kaupunkisuunnittelijoiden<br />

malleissa avarat lähiömaisemat tarjosivat lapsiperheille terveellisen<br />

vaihtoehdon kaupunkikeskustojen ankeudelle.<br />

Kaupungeissa omistusasumista edisti asunto-osakeyhtiöiden yleistyminen.<br />

Myös asuntosäästäminen lisääntyi, ja yhä useampi suomalainen perhe kykeni<br />

hankkimaan oman asunnon. Lainan korko oli kiinteä ja takaisinmaksuaika<br />

muutama vuosi. Velasta selviytymistä helpottivat asuntolainojen korkojen<br />

verovähennysoikeus ja 1970-luvun korkea inflaatio.<br />

Samaan aikaan vuokra-asuminen väheni kaupungeissa. Viimeistään 1990-luvun<br />

laman jälkeen suurin osa yrityksistä ja työnantajista luopui asuinkiinteistöistään,<br />

mikä vähensi vuokra- ja työsuhdeasuntojen määrää merkittävästi.<br />

l<br />

Lähde mm.: Kirsti Saarikangas. Rakennetun ympäristön muutos ja asumisen mullistus.<br />

Teoksessa Suomalaisen arjen suuri tarina. (Toim.) Kai Häggman, Pirjo Makkola, Markku<br />

Kuisma, Panu Pulma. WSOY, 2010.<br />

12 Lapsemme 1/2014

Osallistu<br />

Kevätilo-keräykseen<br />

lasten hyväksi<br />

Kuva: Kristiina Kontoniemi<br />

Keräyksen tuotto käytetään MLL:n toimintaan esimerkiksi perhekahvilan<br />

ylläpitoon, kerhojen, retkien, leirien ja tapahtumien järjestämiseen tai<br />

nuorisotyöhön.<br />

Lue lisää www.mll.fi/kevatilo<br />

Keräyslupa POHA nro 2020/2012/3932

Lasten asialla<br />

Esa Iivonen<br />

asiantuntijalakimies,<br />

vaikuttamis- ja strategiatyö<br />

Miten lasten oikeudet<br />

toteutuvat Suomessa?<br />

Lapsen oikeuksien sopimus täyttää marraskuussa<br />

25 vuotta. YK:n yleiskokous hyväksyi<br />

sopimuksen 20.11.1989. Lapsen oikeuksien sopimus<br />

ei ole hyvän tahdon julistus vaan oikeudellisesti<br />

velvoittava ihmisoikeussopimus. Suomessa<br />

se on ollut voimassa vuodesta 1991 lähtien.<br />

Lapsen oikeuksien sopimusta on vuonna<br />

2000 täydennetty kahdella valinnaisella pöytäkirjalla,<br />

jotka koskevat lasten osallistumista<br />

aseellisiin selkkauksiin sekä lasten myyntiä,<br />

lapsiprostituutiota ja lapsipornografiaa. Suomi<br />

on omalta osaltaan saattanut nämä pöytäkirjat<br />

voimaan vuosina 2002 ja 2012. Vuonna 2011 YK:n<br />

yleiskokous hyväksyi valinnaisen pöytäkirjan,<br />

joka mahdollistaa yksilö- ja valtiovalitukset ja<br />

tutkintamenettelyn sopimuksen loukkauksista.<br />

Suomen osalta pöytäkirjan voimaan saattaminen<br />

on ulkoasiainministeriössä valmisteilla.<br />

Lapsen oikeuksien sopimuksen merkkivuonna<br />

on hyvä pohtia, miten lapsen oikeudet ovat<br />

Suomessa edistyneet. Edistystä on tapahtunut<br />

monella rintamalla. Lasten kuolleisuus on<br />

edelleen laskenut merkittävästi. Lapsiin kohdistuva<br />

kuritusväkivalta on vähentynyt selvästi.<br />

Alle 18-vuotiaiden alkoholinkäyttö ja tupakointi<br />

ovat vähentyneet. Viime syksyn PISAkohusta<br />

huolimatta suomalaisten lasten oppimistulokset<br />

ovat edelleen korkealla tasolla.<br />

Koululaisten iltapäivätoiminta on vähentänyt<br />

pienten koululaisten yksinäisiä iltapäiviä. Lapsia<br />

koskevaa lainsäädäntöä on uudistettu. Esimerkiksi<br />

koulutusta koskevaan lakiin tehtiin kokonaisuudistus<br />

1990-luvun lopussa, ja vuoden<br />

2008 alussa tuli voimaan uusi lastensuojelulaki.<br />

Meillä on edelleen myös paljon haasteita lasten<br />

oikeuksien toteutumisessa. Näistä merkittävin<br />

on lasten keskinäinen eriarvoistumiskehitys. Eri<br />

syistä heikommassa asemassa oleville lapsille<br />

kasautuu ongelmia ja avun saaminen pulmiin<br />

viivästyy tai sitä ei saa lainkaan. Lasten ja perheiden<br />

peruspalvelujen puutteet sekä perus- ja<br />

erityispalvelujen yhteensovitusongelmat ovat<br />

osaltaan johtaneet siihen, että lastensuojelun<br />

tarve ja kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat voimakkaasti<br />

lisääntyneet. Lapsiperheiden köyhyys<br />

on lisääntynyt, ja lapsilisän reaaliarvo on<br />

laskenut. Erityisesti yksinhuoltajaperheissä toimeentulovaikeudet<br />

ovat yleisiä.<br />

Lasten näkemysten huomiointi on yleisesti ottaen<br />

parantunut, mutta monin paikoin palvelujärjestelmässä<br />

lapsi nähdään edelleen enemmän<br />

toiminnan kohteena kuin aktiivisena toimijana,<br />

jonka mielipiteet tulee ottaa vakavasti.<br />

Vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten, kuten<br />

romanilasten, maahanmuuttajataustaisten ja<br />

vammaisten lasten, oikeuksien toteutumisessa<br />

on monia puutteita.<br />

Vuonna 2005 Suomeenkin perustettiin lapsiasiavaltuutetun<br />

tehtävä, mutta valtuutetun<br />

toimistolla on edelleen riittämättömät voimavarat.<br />

Ylipäätään lapsiasioiden hoitamiseen on<br />

valtionhallinnossa äärimmäisen vähän resursseja.<br />

Päätöksenteossa lapsiasiat ovat jääneet marginaaliin.<br />

Lapsiasioiden kansallinen johtaminen<br />

toimii Suomessa heikosti eikä lapsiin kohdistuvia<br />

vaikutuksia arvioida päätöksenteossa.<br />

Valtion ja kuntien päätöksenteossa lyhyen aikavälin<br />

talousnäkökulma jyrää lasten hyvinvoinnin<br />

näkökulman. Lasten huomiotta jättäminen<br />

päätöksenteossa on sekä lasten että kansakunnan<br />

tulevaisuuden kannalta hyvin lyhytnäköistä<br />

politiikkaa. l<br />

Lapsemme 1/2014 15

Kaarina Kokkonen Kuva Kristiina Kontoniemi<br />

Sokeria vähemmän,<br />

kasviksia enemmän<br />

Uudet ravitsemussuositukset antavat tutkitun tiedon<br />

pohjalta suunnan terveellisille ruokavalinnoille.<br />

M<br />

iksi yleisiä ravitsemussuosituksia<br />

tarvitaan,<br />

elintarvike- ja<br />

ravitsemusasiantuntija<br />

Annikka Marniemi Kuluttajaliitosta?<br />

– Suositusten tavoitteena on parantaa<br />

suomalaisten terveyttä ravinnolla. Suosituksia<br />

käytetään apuna eri väestöryhmien<br />

ruokatottumusten seurantaan ja<br />

16 Lapsemme 1/2014<br />

tutkimiseen. Niillä vaikutetaan lainsäädäntöön,<br />

kun esimerkiksi halutaan, että<br />

tiettyjä elintarvikkeita on täydennettävä<br />

D-vitamiinilla. Suositusten pohjalta<br />

suunnitellaan myös ateriapalvelujen<br />

ja joukkoruokailujen, kuten koulujen ja<br />

päiväkotien, ruokalistat. Suositukset kertovat<br />

kaikille yleisesti, miten syödään<br />

terveellisesti.<br />

Missä suositukset laaditaan?<br />

– Suomalaiset ravitsemussuositukset laatii<br />

Valtion ravitsemusneuvottelukunta,<br />

joka on valtioneuvoston asettama asiantuntijaryhmä.<br />

Sen jäsenet ovat ravitsemusasioita<br />

käsittelevien viranomaisten,<br />

ministeriöiden, tutkimuslaitosten, yliopistojen,<br />

kuluttaja- ja terveydenedistämisjärjestöjen<br />

sekä teollisuuden, kaupan<br />

ja maatalouden järjestöjen edustajia.

Syö joka päivä<br />

3 annosta marjoja<br />

ja hedelmiä sekä<br />

3 annosta<br />

vihanneksia ja<br />

juureksia. Oma<br />

kourallinen on<br />

1 annos.<br />

Lihavalmisteet,<br />

punainen liha, kananmuna<br />

Kasviöljyt ja margariinit,<br />

pähkinät, siemenet<br />

Täysjyväviljalisäkkeet<br />

ja peruna<br />

Kasvikset<br />

Sattumat<br />

Kala, siipikarja<br />

Marjat ja hedelmät<br />

Vähärasvaiset<br />

maitovalmisteet<br />

Leipä, puuro, mysli<br />

Kuva: Terveyttä ruoasta! Valtion ravitsemusneuvottelukunta<br />

Kokonaisuus ratkaisee. Hyvään ruokavalioon mahtuu myös sattumia.<br />

Mihin suositukset perustuvat?<br />

– Suositukset pohjautuvat viime syksynä<br />

julkistettuihin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin,<br />

jotka perustuvat<br />

viimeisimpään, tarkat kriteerit täyttävään<br />

tutkimustietoon ravinnon ja<br />

terveyden välisistä yhteyksistä. Pohjoismaisia<br />

suosituksia varten tutkimuksia<br />

arvioi sata alan huippuasiantuntijaa.<br />

Kansallisissa suosituksissa otetaan tarkemmin<br />

huomioon oma ruokakulttuurimme<br />

ja terveyshaasteemme.<br />

Mitkä ovat merkittävimmät muutokset?<br />

– Uudet suositukset laaditaan noin kahdeksan<br />

vuoden välein. Suurin muutos<br />

edellisistä on se, että nyt puhutaan painokkaammin<br />

ruokavalion kokonaisuudesta<br />

yksittäisten ravintoaineiden sijaan.<br />

Toki muutoksia on myös yksittäisten ravintoaineiden,<br />

kuten D-vitamiinin ja<br />

seleenin, suosituksissa. Rasvojen ja hiilihydraattien<br />

käytössä painotetaan laatua<br />

enemmän kuin määrää.<br />

Millainen on terveyttä edistävä ruokavalio?<br />

– Monipuolinen. Siinä on kasviksia, marjoja,<br />

hedelmiä, palkokasveja, täysjyväviljaa,<br />

kalaa kasviöljyä, kasviöljypohjaisia<br />

levitteitä, pähkinöitä ja siemeniä, rasvattomia<br />

tai vähärasvaisia maitovalmisteita<br />

sekä kohtuullisesti punaista lihaa.<br />

Listana varsin yksinkertainen.<br />

– On hyvä muistaa, että kukaan ei tee<br />

joka päivä täydellisiä valintoja. Kysymys<br />

on suurista linjoista ja pitkän ajan valinnoista.<br />

Sillä ei ole merkitystä, mitä satunnaisesti<br />

tekee, kun perusruokavalio<br />

on kunnossa. Lisäksi ruuasta pitää voida<br />

myös nauttia ja innostua, ei vain miettiä<br />

sen ravintoaineiden määriä.<br />

Miten toivoisit suositusten mukaisen<br />

ruokavalion näkyvän kotona perheiden<br />

arjessa?<br />

– Toivon, että ihmiset oppisivat tuntemaan<br />

suositukset ja voisivat luottaa siihen,<br />

mitkä asiat kuuluvat terveelliseen<br />

ruokavalioon, jolloin kenenkään ei tarvitsisi<br />

juosta erilaisten dieettien perässä.<br />

Jos ei halua tai pysty esimerkiksi allergian<br />

takia käyttämään maitotuotteita, on<br />

tärkeää miettiä, millä voi korvata tässä<br />

ruoka-aineryhmässä olennaiset ravintoaineet<br />

eli kalsiumin ja D-vitamiinin.<br />

Mikä suosituksissa on lasten ja nuorten<br />

terveyden kannalta tärkeintä?<br />

– Olennaista on oppia jo pienenä syömään<br />

terveellisiä ruoka-aineita, kuten<br />

kasviksia. Vanhempana uusien tapojen<br />

omaksuminen on vaikeampaa. Sokerin<br />

käytön vähentäminen on myös tärkeää,<br />

sillä se vie tilaa kasvun kannalta tärkeiltä<br />

ravintoaineilta. Runsas sokerin käyttö on<br />

yhteydessä yleiseen jaksamattomuuteen<br />

ja hampaiden reikiintymiseen.<br />

Mikä on viestisi lasten vanhemmille?<br />

Kun ruokavalioon lisää kasviksia, hedelmiä<br />

ja marjoja, siitä poistuu usein jotain<br />

huonoa. Esimerkiksi välipalavanukkaan<br />

korvaaminen omenoilla ja porkkanoilla<br />

vähentää sokerin ja kovan rasvan saantia.<br />

Vanhemman kannattaa nähdä vähän<br />

vaivaa ja pilkkoa valmiiksi terveellisiä<br />

napostelupaloja, joihin lapsen on helppo<br />

tarttua.<br />

Arki ja juhla kannattaa erottaa toisistaan.<br />

Arkena syödään perusruokaa. Limut,<br />

leivokset, karkit ja jäätelöt siirretään<br />

erikoishetkiin tai varataan niille oma päivä<br />

viikossa. Tämä on hyvä sääntö aikuisellekin.<br />

Lapset saavat helposti ja liikaa sokeria.<br />

Sitä tulee esimerkiksi mehuista ja jogurteista.<br />

Kahden desin jogurtti voi sisältää<br />

seitsemän palaa sokeria. Janoon pitäisi<br />

oppia juomaan vettä.<br />

Lapsemme 1/2014 17

Ohjeita ruokapöytään<br />

Rasva<br />

Rasvassa tärkeintä on<br />

sen laatu. Lisää pehmeän<br />

ja vähennä kovan rasvan<br />

käyttöä. Pehmeää, hyvää<br />

rasvaa saadaan kasviöljyistä<br />

ja kasvirasvalevitteistä. Hyvän<br />

rasvan lähteitä ovat myös pähkinät ja siemenet,<br />

jotka sopivat mainiosti esimerkiksi<br />

välipalaksi.<br />

Hyvää rasvaa saadaan myös rasvaisista<br />

kaloista. Muita runsasrasvaisia<br />

eläinkunnan tuotteita, kuten lihaa, makkaroita,<br />

leikkeitä, on hyvä syödä vähemmän.<br />

Rasvaiset maitotuotteet kannattaa<br />

vaihtaa rasvattomiin tai vähärasvaisiin.<br />

Kasvikset<br />

Syö kasviksia puoli<br />

kiloa eli 5–6 annosta<br />

päivässä.<br />

Tästä noin puolet<br />

pitäisi olla marjoja<br />

ja hedelmiä ja toinen puoli juureksia<br />

ja vihanneksia. Oma kourallinen on yksi<br />

annos.<br />

Tämän suosituksen toteuttaminen saa<br />

aikaan monia hyviä muutoksia. Kasviksissa<br />

on esimerkiksi paljon kuituja, jotka<br />

pitävät nälän kurissa ja vähentävät epäterveellistä<br />

syömistä.<br />

Jos kasvisten käyttö on ollut vähäistä,<br />

nosta määrää hiljalleen. Aamu- ja iltapalalla<br />

olisi aina hyvä olla jokin kasvikunnan<br />

tuote. Lisää vähitellen kasviksia<br />

myös kastikkeisiin ja keittoihin niin, että<br />

lopulta niitä on joka aterialla. Valitse<br />

kasviksia, joista perheessä pidetään. Totutelkaa<br />

pikkuhiljaa uusiin makuihin.<br />

Viljatuotteet<br />

Korvaa vaalea, vähäkuituinen<br />

vilja<br />

täysjyväviljalla.<br />

Naisille suositellaan<br />

päivittäin kuusi ja miehille<br />

yhdeksän annosta täysjyväviljaa.<br />

Tähän sisältyy leivän ohella myös pasta,<br />

ohra ja riisi tai muut viljatuotteet. Määrä<br />

ei ole suuri ja täyttyy helposti, jos syö<br />

esimerkiksi aamulla puuroa ja lounaalla<br />

kanan kanssa riisiä. Desi riisiä, pastaa tai<br />

18 Lapsemme 1/2014<br />

leipäpala on yksi annos. Nämä on hyvä<br />

valita täysjyväisinä.<br />

Liha<br />

Vähennä runsasta lihavalmisteiden ja<br />

punaisen lihan käyttöä. Suositeltu määrä<br />

on puoli kiloa viikossa. Jos annoksessa<br />

on sata grammaa lihaa, suositus täyttyy<br />

viidellä aterialla tai neljällä aterialla ja<br />

muutamana päivänä syötävillä leikkeleillä.<br />

Suositus ei koske siipikarjanlihaa.<br />

Terveyden kannalta vaalea liha on punaista<br />

parempi vaihtoehto.<br />

Kananmuna<br />

Munia suositellaan 2–3 kappaletta viikossa.<br />

Kala<br />

Syö kalaa 2–3 kertaa<br />

viikossa. Kala on<br />

muun muassa tärkeä<br />

D-vitamiinin ja<br />

hyvän rasvan lähde. Kaloihin liittyvä<br />

ongelma on niihin kertyvät<br />

ympäristömyrkyt, joiden haitat<br />

voidaan kuitenkin välttää vaihtelemalla<br />

eri kalalajeja. Elintarviketurvallisuusvirasto<br />

Evira on<br />

antanut erikseen lapsille, nuorille,<br />

raskaana oleville ja imettäville<br />

äideille kalojen käyttöä koskevat<br />

suositukset, jotka löytyvät osoitteesta<br />

www.evira.fi/portal/51466<br />

Maitotuotteet<br />

Nestemäisiä maitovalmisteita suositellaan<br />

5–6 dl päivässä ja lisäksi 2–3 viipaletta<br />

juustoa. Valitse rasvattomia tai<br />

vähärasvaisia valmisteita. Maidossa, viilissä<br />

ja jogurtissa saisi olla enintään yksi<br />

prosentti rasvaa ja juustossa enintään<br />

17 prosenttia. Tarjolla on myös hyviä<br />

maidon korvikkeita, esimerkiksi soijatai<br />

kauramaito. Tarkista, että ne on täydennetty<br />

D-vitamiinilla ja kalsiumilla.<br />

Sokeri<br />

Vältä runsasta sokerin käyttöä. Mikäli<br />

mehuja, limuja, makeisia ja leivonnaisia<br />

nautitaan päivittäin, sokerinsaantisuositukset<br />

ylittyvät kirkkaasti.<br />

Suola<br />

Vähennä suolaa. Uuden suosituksen mukaan<br />

maksimimäärä päivässä on 5 grammaa.<br />

Koska valmisruuissa ja leivässä on<br />

usein runsaasti suolaa, tavoitteeseen<br />

pääseminen vaatii suolan vähentämistä<br />

myös teollisuustuotteissa.<br />

Suomalaisten suolan käyttöä ovat lisänneet<br />

erikoissuolat, kuten sormi-, Himalajan-<br />

ja merisuola. Niitä käytetään<br />

ruuanlaitossa rennommin, vaikka ne eivät<br />

ole tavallista suolaa terveellisempiä.<br />

D-vitamiini<br />

2–60-vuotiaiden D-vitamiinisuositus<br />

nousee 10 mikrogrammaan vuorokaudessa.<br />

Alle 2-vuotiaat lapset, nuoret, raskaana<br />

olevat ja imettävät äidit tarvitsevat<br />

ympäri vuoden 10 mikrogramman D-vitamiinilisän.<br />

Muut saavat ruokavaliosta<br />

riittävästi D-vitamiinia, mikäli syövät<br />

päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita<br />

ja rasvalevitteitä sekä pari kertaa<br />

viikossa kalaa. Jos näin ei ole, myös he<br />

tarvitsevat päivittäisen D-vitamiinilisän,<br />

7,5 mikrogrammaa, lokakuun alusta<br />

maaliskuun loppuun. l<br />

Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin.<br />

Kuluttajaliitto kertoo uudessa Syö<br />

hyvää -kampanjassaan ravitsemussuosituksista<br />

ja niiden soveltamisesta<br />

arkeen. Syö hyvää -kampanjassa<br />

on mukana useita tahoja,<br />

myös MLL. Tutustu terveellisiin<br />

ruokavalintoihin osoitteessa<br />

www.syöhyvää.fi.<br />

Kuvat: Colourbox

JOKAISEN IHOLLE!<br />

ISOILLE JA PIENILLE<br />

Apobase kuuluu jokaiseen päivään.<br />

Löydät jokaisen iholle sopivan Apobasen apteekista.<br />

www.apobase.fi<br />

Lapsemme_Apobase_186x270_1/14.indd 1 29/01/14 09:48

"LEIKKImielellä"<br />

Kaarina Kokkonen Kuvat Iiria Lehtinen<br />

Mummu, leikitään!<br />

Tuula Tamminen on neljän<br />

lapsenlapsen, Matildan, Vernerin,<br />

Kasperin ja Aaron mummu ja<br />

MLL:n kunniapuheenjohtaja.<br />

Mitä enemmän lapsi leikkii,<br />

sitä kestävämmäksi hän<br />

kasvaa.<br />

P<br />

uhe lapsista ja nuorista<br />

on helposti ongelmakeskeistä.<br />

Huomio kiinnittyy<br />

huoliin ja vaikeuksiin<br />

ja niiden ratkomiseen. Paljon<br />

vähemmälle ovat jääneet<br />

asiat, jotka tuottavat hyvinvointia, edistävät<br />

lasten tasapainoista kasvua ja ennen<br />

kaikkea heidän mielenterveyttään.<br />

Mikä sitten suojaa ja vahvistaa lapsia, tekee<br />

heistä kestäviä ja vastustuskykyisiä?<br />

– Tutkimusten perusteella tärkeimmät<br />

tekijät, jotka vaikuttavat vanhempien ja<br />

vanhemmuuden lisäksi lapsen mielen<br />

20 Lapsemme 1/2014<br />

voimavaroihin, ovat leikki, jaettu ilo sekä<br />

sukupolvien väliset ihmissuhteet. Ne<br />

ovat elämänmittaisia voimantuojia, sanoo<br />

lastenpsykiatrian professori Tuula<br />

Tamminen.<br />

Leikki on rajaton<br />

– Mielen voimavarat syntyvät siitä, miten<br />

paljon lapsen kanssa leikitään ja kuinka<br />

paljon lapsi oppii leikkimään itse. Aikuisen<br />

tehtävä on auttaa lasta leikkimään,<br />

antaa leikille mahdollisuuksia ja tukea<br />

leikkimistä.<br />

Aikuinen voi olla leikkiin täysillä heittäytyvä<br />

hurja hirviö tai vain leikissä piipahtava<br />

muriseva karhu. Joskus pelkkä<br />

istuminen riittää, ja lapset temmeltävät<br />

ympärillä.<br />

– Leikissä ei ole rajoituksia. Pyörätuolissa<br />

istuva isovanhempi voi olla mitä<br />

parhain leikittäjä 5-vuotiaalle pojalle<br />

tai 9-vuotiaalle tytölle, jos hänelle löytyy<br />

leikkiin sopiva rooli.<br />

Leikkiessään lapsi harjoittelee taukoamatta<br />

sitä, mikä on totta ja mikä kuvittelua.<br />

Tämän mielen kehittymisen kannalta<br />

tärkeän harjoittelun lisäksi leikki auttaa<br />

lasta käymään läpi kokemuksiaan, jäsentämään<br />

ja ymmärtämään niitä paremmin.<br />

Samalla lapsi tutkii omia tunteitaan.<br />

Leikissä myös paineet, ristiriidat ja toiveet<br />

purkautuvat.<br />

Kun leikki jaetaan toisen kanssa, syntyy<br />

yhdessä koettua iloa.<br />

Jaettu ilo suojaa<br />

– Aivotutkimuksissa on osoitettu, että<br />

jakamalla iloa koemme sitä enemmän<br />

kuin mihin yksin pystymme. Jaettu ilo<br />

on enemmän kuin kaksinkertainen ilo,<br />

Tuula Tamminen sanoo.

Tuula-mummu on vähentänyt<br />

monia menoja, jotta hänellä on<br />

tarpeeksi aikaa leikkiä lasten<br />

kanssa.<br />

Hänen mukaansa ilon jakamisesta tulee<br />

lapselle vahva voimavara, jos hän<br />

oppii sen varhaisessa vaiheessa. Mitä<br />

enemmän ilon jakamista treenaa, sitä<br />

vahvemmaksi mielen voimavarat kasvavat<br />

ja sitä vahvempi ihminen on.<br />

– Voimavarat suojaavat meitä ongelmilta,<br />

jolloin olemme vähemmän haavoittuvaisia.<br />

Ihminen, jolla on varastossa<br />

paljon jaettua iloa, stressaantuu, ahdistuu<br />

tai masentuu vähemmän, tai hän selviää<br />

vaikeuksista nopeammin.<br />

Ilon jakamisen taito säilyy läpi elämän.<br />

Isovanhemmat vievät toiseen<br />

maailmaan<br />

Nykyinen työelämä ja elämäntapa asettavat<br />

lasten vanhemmille paljon paineita.<br />

Asioista, joiden pitäisi tuottaa hyvää<br />

mieltä, tuleekin pakkopullaa. Leikki voi<br />

tuntua tältä.<br />

Työuran loppusuoralla tai jo eläkkeellä<br />

olevat isovanhemmat ovat helpommassa<br />

asemassa. Kun paineita ei ole<br />

enää niin paljon, mieli on vapaampi, ja<br />

silloin leikkivaihdekin löytyy lähempää.<br />

Arjen pyöritys, lasten kasvattaminen<br />

ja huolenpito pitävät vanhempien jalat<br />

myös tiukasti maan pinnalla. Elämän<br />

realiteetteihin tukeutuu koulukin.<br />

– Siksi lapsia kiehtovat valtavasti vähän<br />

höppänät ja hassut isovanhemmat,<br />

joiden seurassa he pääsevät aivan toisenlaiseen<br />

maailmaan. Se, että on monenlaisia<br />

ihmisiä ja erilaisia tapoja,<br />

keventää lapsen oloa ja helpottaa kestämään<br />

paremmin todellisuutta.<br />

Siltoja sukupolvien välille<br />

Tuula Tammisen toiveena on, että lapset<br />

saisivat viettää enemmän aikaa omien<br />

tai muiden isovanhempien seurassa.<br />

Maailmassa eletään historiallisesti poikkeuksellista<br />

aikaa. Koskaan aiemmin ei<br />

ole maapallolla elänyt niin paljon yhtä aikaa<br />

neljää sukupolvea kuin nyt.<br />

– Meillä on entistä enemmän isovanhempia,<br />

jopa isoisovanhempia, joilla olisi<br />

mahdollisuus antaa aikaa kiireisten<br />

ja tiukoilla olevien vanhempien lapsille.<br />

Siltojen rakentaminen sinne, missä voimavaroja<br />

vapautuu ja missä niitä tarvitaan,<br />

olisi mielekästä. Uskon, että sillä<br />

Mieli syntyy leikkien toisten kanssa<br />

ratkaistaisiin myös monia mielenterveyden<br />

ongelmia.<br />

Elämänkokemus on aarre<br />

Lasten kiintymyssuhteiden laatu on<br />

yksi vahvimmista sukupolvelta toiselle<br />

siirtyvistä asioista. Se on samalla lasten<br />

mielenterveyttä suojaavien tekijöiden<br />

siirtämistä eteenpäin.<br />

– Lapsen ja isovanhemman suhteen<br />

ei välttämättä tarvitse olla biologista.<br />

Lapselle tärkeintä on ihminen, jolla on<br />

paljon elämänkokemusta ja ihmissuhdekokemusta.<br />

Tällaisen ihmisen kanssa<br />

vuorovaikutuksessa oleminen on lapselle<br />

aarrearkku, Tuula Tamminen sanoo.<br />

Vanhemmalle ihmiselle lapset merkitsevät<br />

elämän jatkumista. Mitä elävämpi<br />

kontakti ikääntyvillä ihmisillä on lapsiin,<br />

sitä enemmän heidän elämäänsä tulee<br />

luottamusta ja toivoa.<br />

– Sen parempaa elämän eliksiiriä ei ole<br />

keksittykään kuin päiväkotilasten vierailut<br />

vanhainkodeissa vanhusten luona.<br />

Lasten tuoma into ja toivo on konkreettista<br />

ja tarttuvaa. l<br />

Ensimmäisen elinvuoden aikana lapsen mielessä tapahtuu huima oivallus,<br />

jolloin hän oppii symbolien käytön. Lapsi tarttuu leikkipalikkaan<br />

ja ääntelee siihen kuin se olisi puhelin, aivan kuten hän on nähnyt<br />

äidin tai isän tekevän kännykällään. Kyky ymmärtää symboleita<br />

on edellytys mielikuvituksen, luovan ja loogisen ajattelun kehittymiselle.<br />

Tämä kyky syntyy leikkimällä.<br />

Mielen kehittymiseen tarvitaan toisia. Kun puolivuotias vauva heilauttaa<br />

sattumalta rattaiden yllä riippuvaa helistintä, hän innostuu.<br />

Kun lapsi hoksaa saavansa helistimen liikkeelle uudestaan ja uudestaan,<br />

hän innostuu vielä enemmän. Innostuksella on kuitenkin katto.<br />

Jos helistinleikkiin tuleekin sitten mukaan isoveli tai äiti, vauvan<br />

innostus, hänen aivojensa vireystaso ja mielen kokemus nousevat<br />

vielä korkeammalle. Tämä innostus on nimeltään jaettu ilo.<br />

Koska leikki ja jaettu ilo ovat niin keskeisiä koko mielen rakentumisessa,<br />

ne säilyttävät merkittävän asemansa mielen voimavarana läpi<br />

elämän.<br />

Lapsemme 1/2014 21

Ville Vanhala Piirrokset Johanna Sarajärvi<br />

22 Lapsemme 1/2014

Työtä perheen<br />

ehdoilla<br />

Perheystävälliset käytännöt kuuluvat toimivaan ja<br />

nykyaikaiseen työyhteisöön.<br />

Niistä hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja.<br />

O<br />

len varmasti ollut työläs<br />

työntekijä, toteaa<br />

Sonera Lahden toimipisteessä<br />

työskentelevä<br />

asiakasneuvoja<br />

Krista Wallenius.<br />

Hänellä on kaksi poikaa, 16-vuotias<br />

Juuso ja 14-vuotias Aleksi, jolla on todettu<br />

tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö.<br />

Yksinhuoltajana Wallenius on joutunut<br />

tinkimään työstään nuoremman<br />

poikansa vuoksi. Hänen työaikansa ovat<br />

vaihdelleet, ja hän on myös joutunut lähtemään<br />

työpaikaltaan kesken päivän,<br />

kun Aleksin koulunkäynnissä on ilmennyt<br />

vakavia ongelmia.<br />

– Nykyään tilanne on seestynyt. Minulle<br />

on sovitettu tilapäisesti asiakasneuvontaan<br />

säännöllinen työaika, ja<br />

Aleksikin voi jo paremmin.<br />

Tyytyväisiä työntekijöitä<br />

Sonera on ollut mukana Väestöliiton<br />

Perheystävällinen työpaikka -kehittämishankkeessa<br />

kahden vuoden ajan.<br />

Vaikka Soneralla on joustettu työntekijöiden<br />

tarpeiden mukaan jo aikaisemmin,<br />

hankkeen myötä on kehittynyt<br />

uusia perheystävällisyyttä lisääviä muutoksia<br />

sekä asenteissa että työjärjestelyissä.<br />

Yrityksessä on ollut käytössä liukuva ja<br />

joustava, lyhennetty päivittäinen tai viikoittainen<br />

työaika ja osa-aikatyö. Hankkeen<br />

aikana niiden käyttöä on kuitenkin<br />

lisätty ja esimerkiksi lomanjakokäytäntöä<br />

muutettu paremmin koululaisten lomiin<br />

sopiviksi.<br />

Osastopäällikkö Satu Orpanan mukaan<br />

työpaikan joustot työntekijöiden<br />

perhetilanteen mukaan eivät välttämättä<br />

ole suuria tai hankalia muutoksia.<br />

Orpana on pannut merkille myös, että<br />

perheystävälliset käytännöt työajoissa<br />

ovat kasvattaneet työntekijöiden tyytyväisyyttä<br />

työpaikkaansa kohtaan.<br />

– On nähtävissä, että mitä paremmin<br />

henkilöstö viihtyy työssään, sitä tyytyväisempiä<br />

ovat myös asiakkaat. Perheystävällisistä<br />

käytännöistä hyötyy sekä<br />

työntekijä että työnantaja.<br />

Kun voimat eivät riitä<br />

Perheystävälliset käytännöt ovat osa toimivaa<br />

ja nykyaikaista työyhteisöä.<br />

– Lapset ja nuoret tarvitsevat vanhempiensa<br />

läsnäoloa. Työelämän joustoja<br />

tarvitaan myös silloin, kun perheenjäsen<br />

sairastuu vakavasti tai työntekijän<br />

ikääntyneet vanhemmat tarvitsevat hoitoa<br />

tai apua hoitojärjestelyihin, toteaa<br />

Perheystävällinen työpaikka -hankkeen<br />

projektipäällikkö Anna Kokko Väestöliitosta.<br />

– Esimerkiksi monet asianajotoimistot,<br />

yksityiset lääkäriasemat ja<br />

suuryritykset ovat alkaneet kehittää perheystävällisiä<br />

käytäntöjä, jotka koskevat<br />

muun muassa työ- ja palaveriaikoja sekä<br />

työaikaliukumia.<br />

Soneran Lahden yritysasiakaspalvelussa<br />

työskentelevä Pirjo Seppälä jäi<br />

vuorotteluvapaalle vuonna 2011. Hänen<br />

iäkäs äitinsä oli sairastunut vakavasti eikä<br />

tullut toimeen yksin kotonaan.<br />

Seppälän äidin sairastuminen ja isän<br />

kuolema ajoittuivat samalle ajanjaksolle.<br />

Vanhempiensa vuoksi Seppälä eli jaksamisensa<br />

äärirajoilla ja jopa ylitti ne.<br />

– Kun olin auton ratissa liikennevaloissa,<br />

en enää tiennyt, minne minun olisi pitänyt<br />

mennä: omaan kotiini, äitini luokse<br />

vai isän luokse sairaalaan.<br />

Vanhempiaan ja myös anoppiaan hoitaessaan<br />

Seppälä ymmärsi, että hänen<br />

voimansa eivät riittäneet sekä täysipainoiseen<br />

työskentelyyn että läheisten<br />

hoitamiseen.<br />

– Onneksi en ollut yksin. Kaikkein vaikeimpina<br />

hetkinä minulla oli perheen ja<br />

suvun turvaverkko tukenani.<br />

Seppälä myöntää, että ei olisi aikanaan<br />

jaksanut tehdä työtään normaalisti.<br />

– Työpaikalla suhtauduttiin tilanteeseeni<br />

hyvin ymmärtäväisesti. Ilman joustoja<br />

ja erilaisia työaikajärjestelyjä olisin<br />

palanut loppuun ja päätynyt sairaslomalle.<br />

Lapsemme 1/2014 23

Joustoja perheiden tarpeisiin<br />

24 Lapsemme 1/2014<br />

Perheystävälliset käytännöt korostuvat<br />

työpaikoilla useimmiten silloin, kun<br />

perheissä on pieniä lapsia.<br />

– Työaikaa voidaan sovitella esimerkiksi<br />

liukumien ja työvuorojärjestelyjen<br />

osalta siten, että ne sopivat mahdollisimman<br />

hyvin perheen aikatauluihin, projektipäällikkö<br />

Anna Kokko toteaa.<br />

Kun perheessä on pieniä lapsia, vanhempien<br />

on varauduttava myös neuvola-<br />

ja terveydenhoitokäynteihin.<br />

– Perheystävällisellä työpaikalla osataan<br />

varautua työntekijän äkillisiin,<br />

pienten lasten sairastumisista aiheutuviin<br />

poissaoloihin. Sijaisuudet ja työtehtävien<br />

jakaminen poissaolojen aikana<br />

voidaan suunnitella järkevästi etukäteen.<br />

Työn ja perheen yhteensovittaminen<br />

on yleensä haasteellisempaa silloin, kun<br />

kysymyksessä on yhden vanhemman<br />

perhe.<br />

– Yhden vanhemman perheen arjessa<br />

korostuvat esimiehen asenne ja käytännön<br />

järjestelyt. Työntekijän onkin syytä<br />

puhua esimiehensä kanssa perhetilanteestaan<br />

ja siinä tapahtuvista muutoksista,<br />

Kokko sanoo.<br />

Osastopäällikkö Satu Orpanan mukaan<br />

perheystävällisten käytäntöjen soveltamiseen<br />

työpaikalla ei ole olemassa<br />

yhtä selkeää ratkaisua.<br />

– Tilanteet ovat aina erilaisia, ja me<br />

yritämme parhaamme mukaan sovitella<br />

sopivimpia vaihtoehtoja.<br />

Orpana korostaa, että työpaikan joustojen<br />

soveltaminen edellyttää molemminpuolista<br />

luottamusta.<br />

– Me olemme pystyneet luomaan työpaikalle<br />

ilmapiirin, jossa omista, perheeseen<br />

liittyvistä ja myös raskaista asioista<br />

kyetään puhumaan avoimesti.<br />

Perhe ja ”työperhe”<br />

Asiakasneuvoja Krista Wallenius ei epäröi<br />

kutsua työtovereitaan ja lähimpiä esimiehiään<br />

”työperheekseen.”<br />

– Minulle on tullut poissaoloistani ja<br />

kaikista työaikajoustoista hieman huono<br />

omatunto. Kovin moni työnantaja ei<br />

varmasti olisi tullut yhtä paljon vastaan.<br />

Walleniuksella olisi ollut mahdollisuus<br />

myös jäädä pois töistä, mutta hän halusi<br />

pysyä nykyisessä työpaikassaan.<br />

– Työssä on saanut ajatukset hetkeksi<br />

pois perheen arkisista ongelmista. Lisäksi<br />

työkavereille puhuminen on auttanut<br />

jaksamaan ja olen saanut heiltä tarvitsemaani<br />

tukea. Työyhteisö onkin minulle<br />

”työperhe.”<br />

Peräti 13 vuotta samassa työpaikassa<br />

ollut myyntineuvottelija Pirjo Seppälä<br />

lopetti lyhennetyllä työajalla työskentelemisen<br />

huhtikuussa.<br />

– Tilanne salli täysipainoisen työskentelyn.<br />

Sen olen nyt oppinut, että jos<br />

perheessä on ongelmia, ne heijastuvat<br />

työntekoon eikä silloin saa aikaiseksi<br />

parasta mahdollista tulosta. Pahin vaihtoehto<br />

on se, että ei ymmärrä omaa tilannettaan<br />

ja kuormittaa itseään liikaa.<br />

Sitä virhettä ei kenenkään pitäisi tehdä.<br />

Seppälälle kuten myös Walleniukselle<br />

on tapahtunut yksityiselämässä paljon<br />

heidän työuriensa aikana.<br />

– Työnantajalla on ollut ihailtavaa<br />

muutosvalmiutta. Pitkienkin poissaolojen<br />

jälkeen meidät on otettu vastaan<br />

aivan kuin emme olisi olleet poissa lainkaan,<br />

työtoverit kiittelevät.<br />

Ihminen ihmiselle<br />

Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen<br />

on Väestöliiton projektipäällikön<br />

Anna Kokon mukaan selkeä etu, kun kilpaillaan<br />

työntekijöistä.<br />

– Perheystävällinen työnantaja erottuu<br />

edukseen sekä uusien työntekijöiden<br />

rekrytoinnissa että nykyisen henkilöstön<br />

hyvinvoinnin tukemisessa.<br />

Yhteistyö Väestöliiton kanssa on lisännyt<br />

Sonerassa perheystävällisten käytäntöjen<br />

kirjoa.<br />

– Vaikka hanke on jo loppunut, niin sen<br />

myötä työyhteisöömme tulleita toimenpiteitä<br />

käytetään myös jatkossa, osastopäällikkö<br />

Satu Orpana toteaa.<br />

Onnistumista perheen ja työn yhteensovittamisessa<br />

ei voi suoraan mitata rahassa.<br />

– Perheystävällisten käytäntöjen myötä<br />

työntekijöiden sairaudesta johtuvat<br />

poissaolot ovat kuitenkin vähentyneet.<br />

Krista Wallenius muistuttaa, että perheen<br />

huomioon ottaminen työpaikalla ei<br />

aina ole pelkästään työhön liittyvä asia.<br />

– Hankalina aikoina esimies on soittanut<br />

minulle kotiin ja kysynyt kuulumisiani.<br />

Se on ihmisen välittämistä toisesta<br />

ihmisestä.<br />

Isät perhevapaille<br />

Miesvaltaisilla työpaikoilla perheystävälliset<br />

käytännöt kohdistuvat pääosin<br />

isiin, mutta ne vaikuttavat suoraan ja<br />

välillisesti myös äitien ja naisten valintoihin.<br />

– Olennaista on kannustaa isiä perhevapaille<br />

eli isyys-, vanhempain- ja hoitovapaille<br />

sekä erilaisiin perhemyönteisiin<br />

ratkaisuihin työnteon arjessa, toteaa<br />

projektipäällikkö Anna Kokko.<br />

– Hyvät esimerkit lähipiiristä, kuten<br />

oman esimiehen toiminta, ovat tärkeitä<br />

signaaleja työntekijöille.<br />

Soneran Lahden toimipisteessä työskentelee<br />

myös nuoria isiä. Osastopäällikkö<br />

Satu Orpanan mukaan perheystävälliset<br />

järjestelyt ovat kuitenkin kohdistuneet<br />

pääosin äiteihin.<br />

– Selkeä muutos on silti havaittavissa<br />

siinä, että nuoret isät hyödyntävät lakisääteisiä<br />

isyysvapaitaan enemmän kuin<br />

aikaisemmin. l<br />

Perheystävällinen työpaikka -sivusto:<br />

www.vaestoliitto.fi/perhejatyo<br />

Sivusto on koottu esimiestyön ja henkilöstöhallinnon<br />

työn tueksi. Sieltä löytyy tietoa,<br />

vinkkejä ja käytännön esimerkkejä, esimiehen<br />

muistilista, perheystävällisyystesti<br />

sekä asiaa Perheystävällinen työpaikka<br />

-kehittämispalvelusta.

Isän kynästä<br />

Roope Lipasti on lietolainen<br />

toimittaja ja neljän lapsen isä<br />

Lasten syömisestä...<br />

Aikoinaan tuttavaperheen isällä oli innovatiivinen<br />

ratkaisu perheen kaikkein<br />

pienimpien syömiseen. Tai ei niitä<br />

pienimpiä tietenkään syöty, vaan siis<br />

siihen kun ne pienimmät söivät. Isä<br />

ehdotti, että hankittaisiin muovinen<br />

lautanen, jossa olisi muovinen ruokaannos<br />

valmiina. Se laitettaisiin aina<br />

ruoka-aikaan lapsen eteen ja otettaisiin<br />

vähän ajan kuluttua pois.<br />

Isä järkeili, että sillä lailla säästettäisiin<br />

rahaa ja vaivaa ja olisi siistimpääkin.<br />

Mitään varsinaista vahinkoa ei<br />

pääsisi tapahtumaan, koska lopputulos<br />

joka tapauksessa olisi sama sekä oikean<br />

ruuan että muoviruuan kohdalla:<br />

lautanen laitetaan eteen, siitä ei syödä<br />

ja lopulta se otetaan pois.<br />

Perheen äiti ei tietenkään suostunut<br />

moiseen. Äidit ovat sellaisia.<br />

Itse tilanne, siis se, että lapsi ei syö,<br />

kuulosti aika tutulta. Lapsethan ovat<br />

keskimäärin, miten sen nyt kauniisti<br />

sanoisi, nirppanokkia. Tai eivät tietenkään<br />

kaikki mutta 99,99 prosenttia<br />

heistä.<br />

Outo ilmiö on se, että vaikkeivät lapset<br />

yleensä ruokapöydässä syö mitään,<br />

niin jostain ne kuitenkin saavat ravintoa,<br />

koska keskimäärin kasvavat isoiksi.<br />

Oma teoriani on, että ihan pienenä<br />

ne syövät lattialta nuolemaansa pölyä<br />

ja roskaa, myöhemmin varastavat<br />

keksejä kaapista ja vielä myöhemmin<br />

syövät aina paikallisessa pitseriassa<br />

pitsan, ennen kuin tulevat kotiin päivälliselle.<br />

Tai sitten on niin, että lasten elimistö<br />

tietää, mitä kuuluu syödä ja milloin,<br />

eikä siihen ole kuin marginaalista vaikutusta<br />

vanhempien ruoka-ajoilla ja<br />

mielipuolisilla ruokaideoilla (= ota lanttua,<br />

varmaan tykkäät jos syöt sitä ensin<br />

parisataatuhatta kertaa).<br />

Ainakin meillä me vanhemmat opimme<br />

pikku hiljaa sen, että lapsilla on<br />

kausia, jolloin ruoka maistuu ja kausia,<br />

jolloin se ei maistu. Epäilemättä se liittyy<br />

kasvamiseen. Ja jatkuuhan se toki<br />

tavallaan vielä aikuisenakin - sillä erolla<br />

tosin, että aikuisena on pelkästään<br />

sellaisia kausia, jolloin ruoka maistuu,<br />

eikä kasvaminen tapahdu pituus- vaan<br />

leveyssuunnassa.<br />

Tärkeintä lasten syöttämisessä on joka<br />

tapauksessa se, että saa edes jotain<br />

tungettua heidän kurkustaan alas.<br />

Kauhean paljon ei kannata tuntea syyllisyyttä,<br />

vaikka se jotain ei olisikaan aivan<br />

kaikkien suositusten mukaista. Jos<br />

lapsi suostuu syömään pelkästään raejuustoa,<br />

niin menköön nyt tänään sitten.<br />

Kokeillaan huomenna jos menisi<br />

jotain muutakin.<br />

Sitä paitsi, jos ihminen noudattaisi<br />

kaikkea, mitä lääkärit keksivät, elämä<br />

olisi synkeä retki.<br />

Onneksi parhaat ravintosuositukset<br />

pysyvät. Ne ovat 2500 vuoden takaa,<br />

antiikin Kreikasta. Niiden keskeinen<br />

aristotelinen idea on, että mitä ikinä<br />

teetkin, tee sitä kohtuudella. Älä syö liikaa.<br />

Älä syö liian vähän. Älä syö pelkkää<br />

salaattia. Älä syö pelkkiä ranskalaisia.<br />

Älä juo pelkkää limsaa. Syö kun on nälkä.<br />

Ellei ole nälkä, älä syö. Jos uhraat<br />

elämästäsi 40 vuotta siihen, että tarkkailet<br />

koko ajan syömistäsi ja saavutat<br />

sillä kymmenen elinvuotta lisää, olet<br />

edelleen kolmekymmentä vuotta tappiolla.<br />

Niin yksinkertaista se on.<br />

Kuva: Sari Kettunen<br />

Ehkä olennaisinta ruokavaliossa onkin<br />

se, että syödään yhdessä. Joka päivä,<br />

jos mahdollista. Se on se hetki, jolloin<br />

voidaan laskea, että kaikki ovat tallella<br />

ja voidaan vaihtaa joku sananenkin,<br />

jos siltä tuntuu.<br />

Ruuan ei myöskään tarvitse olla hifistelyä,<br />

mutta kernaasti itse tehtyä, jotta<br />

lapset oppivat, että ruokaa voi tehdä<br />

itse ja että sen laittaminen voi olla kivaakin.<br />

Sääntöjä ruokailuun ei tarvita monta.<br />

Yksi on, että yhteisellä päivällisellä<br />

pitää tarjota myös salaattia, jotta lapset<br />

oppivat, että yhteisellä päivällisellä<br />

pitää tarjota myös salaattia. Juomaksi<br />

maitoa (paitsi jos ei voi juoda). Peruna<br />

pitää opetella kuorimaan ja sanomaan<br />

kiitos. Tämä viimeisin on ehkä se kaikkein<br />

tärkein terveyssuositus. Ihminen,<br />

joka osaa sanoa kiitos, luultavasti elää<br />

ihmisiksi muutenkin, mikä on terveen ja<br />

hyvän elämän ensimmäinen ja tärkein<br />

lähtökohta. l<br />

Roope Lipasti<br />

Lapsemme 1/2014 25

Leikki on lapsen oikeus.

Kati Pitkänen Kuvat Tomi Nuotsalo ja Mikko Törmänen<br />

Koulumestarin koulun Olokkaassa on olohuoneen tunnelmaa.<br />

Oppilaat viihtyvät Mediateekissä.<br />

Luovaa tilankäyttöä ja opiskelua Ritaharjun koulussa.<br />

Tämä on meidän paikka<br />

Koulu- ja päiväkotiympäristöllä<br />

on väliä.<br />

Viihtyisät tilat inspiroivat,<br />

kasvattavat lasten<br />

ja nuorten me-henkeä<br />

ja lisäävät oppilaiden<br />

motivaatiota.<br />

Y<br />

mpäristö on yhtä tärkeä<br />

kasvatuksellinen elementti<br />

kuin itse toiminta,<br />

toteaa kehittämispäällikkö<br />

Päivi Lindberg Terveyden<br />

ja hyvinvoinnin laitokselta.<br />

Lindberg on pohtinut väitöstutkimuksessaan<br />

päiväkotiympäristöä. Tuloksia<br />

voidaan laajentaa kouluihinkin.<br />

– Päiväkotien ja koulujen suunnittelu<br />

on usein ollut teknistä. On pohdittu,<br />

miten tuolit laitetaan. Yhtä tärkeä olisi<br />

pitää mielessä tunnepuoli. Se, miltä tila<br />

tuntuu ja mitä ajatuksia se herättää, painottaa<br />

Lindberg.<br />

Ympäristö viestii aina jotakin. Se voi<br />

viestiä lapsille ja nuorille yhteenkuuluvuutta<br />

tai sitten ei.<br />

– Jos tilassa on esimerkiksi lasten<br />

omia töitä, siitä tulee eri tavalla merkityksellinen.<br />

Se herättää myönteisiä tunnereaktioita.<br />

Syntyy tunne, että tämä on<br />

meidän paikkamme.<br />

Lindberg ihmettelee suomalaisten päiväkotien<br />

ja koulujen kliinisyyttä.<br />

– Miksi seinät ovat tyhjät, miksi ihannoidaan<br />

valkoista sisustusta?<br />

Hän painottaa myös tilojen luovaa<br />

käyttöä. Ollaanko aina samoissa tiloissa,<br />

vai voitaisiinko päivään saada vaihtelua<br />

tiloja vaihtamalla? Lisäksi tarvitaan<br />

nurkkauksia, joihin lapset voivat välillä<br />

vetäytyä ryhmän vilskeestä.<br />

Tällaisten tilojen suunnittelussa lapsia<br />

ja nuoria on kuunneltava herkällä korvalla.<br />

Parasta on, jos he pääsevät itse mukaan<br />

suunnitteluun.<br />

Muumitelttaan lukemaan<br />

Pohjoisespoolaisen Koulumestarin koulun<br />

ruokasalissa komeilevat itse tehdyt<br />

robotit. Salin perältä kuuluu vaimeita ääniä.<br />

Vihreät verhot rajaavat salista oman<br />

tilan, Olokkaan. Sen sohvilla istuvat oppilaat<br />

valmistelevat ryhmätyötä tablettitietokoneilla.<br />

Viereisessä luokassa poika kömpii<br />

muumitelttaan kirjan kanssa. Teltassa<br />

voi viettää hetken omassa rauhassa.<br />

Kerrosta ylempänä on Mediateekki.<br />

Pehmeästi valaistussa tilassa on mattoja<br />

ja viherkasveja. Pyöreän pöydän ääressä<br />

tytöt keinuvat keinutuoleilla ja tutkivat<br />

lintukirjaa.<br />

Ei selvästi olla aivan tavallisessa koulussa.<br />

– Ei lapsi jaksa istua pulpetissa neljää–viittä<br />

tuntia ja seurata kiinnostuneena<br />

opetusta, toteaa Koulumestarin<br />

vararehtori Tiina Korhonen.<br />

– Aikuinenkin mieluiten välillä istahtaa<br />

sohvalle, kävelee ja vaihtaa paikkaa<br />

päivän aikana, hän lisää.<br />

Koulumestarissa käytetään paljon Olokasta<br />

ja Mediateekkiä, ja oppilaat selvästi<br />

viihtyvät niissä. Korhosen mukaan oppilaiden<br />

motivaatiokin paranee, kun he<br />

saavat välillä työskennellä erilaisissa tiloissa.<br />

Porstuan kautta soluihin<br />

Koulut ja päiväkodit ovat säilyneet<br />

hämmästyttävän kauan samanlaisina.<br />

Kouluissa vallitsee yhä keskiaikainen perusajatus:<br />

joukko lapsia pysyy yhdessä<br />

tilassa pulpettiriveissä. He istuvat yksin<br />

tai vierekkäin, ja opettaja seisoo korokkeella<br />

edessä.<br />

– Mutta kuka oppii puhumatta kenellekään<br />

ja istumalla yksin oman tuolin reunalla<br />

yhdeksän vuoden putken? kärjistää<br />

Pertti Parpala, oululaisen Ritaharjun<br />

koulun rehtori.<br />

Opiskelu erilaisissa tiloissa<br />

lisää oppilaiden motivaatiota.<br />

28 Lapsemme 1/2014<br />

Lapsemme 1/2014 29

Ritaharjun koulussa tiloja voi näppärästi muunnella.<br />

Päiväkoti Illusian sisustus on sadunomainen...<br />

Parpala korostaa, että yhdessä tekeminen<br />

tukee oppilaiden hyvinvointia.<br />

Silloin myös ympäristön pitää ohjata<br />

siihen.<br />

– Mielenkiintoinen oppimisympäristö<br />

mahdollistaa ja inspiroi. Se lisää oppilaan<br />

sisäistä motivaatiota, Parpala kiteyttää.<br />

Ritaharjun koulussa 4.–6.-luokkalaiset<br />

saapuvat aamulla yhteiseen ”porstuaan”,<br />

josta oppilaat jatkavat omiin ”soluihinsa”.<br />

Käytäviä ei ole ollenkaan. Seinäratkaisut<br />

ovat kevyitä, joten ryhmiä voi<br />

helposti yhdistää. Parpala korostaa, että<br />

tilankäyttö on myös taloudellisesti tehokasta,<br />

koska tiloissa ei ole hukkakäyttöä.<br />

Muunneltavien tilojen ansiosta voidaan<br />

tukea erilaisia oppimistyylejä. Oppilas<br />

saa vaikkapa biologian tunnilla<br />

valita hiljaisen tai toiminnallisen työskentelyn.<br />

Edellinen voi olla lukemista ja<br />

jälkimmäinen kokeellisia tutkimuksia tai<br />

retki lähiluontoon.<br />

Parpala myöntää, että vuonna 2010<br />

valmistuneet koulutilat olivat oppilaille<br />

ja opettajille aluksi pieni shokki. Oli<br />

totuttu perinteisiin luokkahuoneisiin,<br />

joissa oppilaat istuvat omassa pulpetissa<br />

vierekkäin tai peräkkäin.<br />

– Nyt tähän on totuttu, ja tilat todella<br />

tukevat me-henkeä. Fyysisen<br />

ympäristön vaikutus näkyy<br />

työrauhassa ja ilmapiirissä. Moni<br />

vanhempikin on sanonut, että<br />

olisipa tällaista ollut omassa lapsuudessa.<br />

Ajattelu uusiksi<br />

Koulumestarin ja Ritaharjun koulut ovat<br />

verrattain uusia. Suunnittelussa ei ole<br />

tingitty. Korhonen ja Parpala korostavat,<br />

että tilojen viihtyisyys ei silti ole vain resurssikysymys.<br />

– Aina voi miettiä tilankäyttöä uudella<br />

tavalla, maalata seiniä ja valita värit<br />

oppilaiden kanssa ja muutenkin pohtia<br />

yhdessä, miten saadaan tila viihtyisämmäksi,<br />

Korhonen muistuttaa.<br />

Vantaan Koivukylästä, tuiki tavallisen<br />

kerrostalon alakerrasta, löytyy hyvä esimerkki<br />

siitä, miten vanhoistakin tiloista<br />

saadaan viihtyisät ja kiinnostavat.<br />

Ilmaisupäiväkoti Illusiassa värimaailma<br />

on lämmin ja valaistus mietitty.<br />

Verhot jakavat tiloja, ja lattialla<br />

on pehmeitä mattoja.<br />

Vierailija näkee heti, mitä<br />

päiväkodissa päivisin tehdään.<br />

Lasten töitä on esillä<br />

kaikkialla.<br />

– Lapsen pitää tuntea, että<br />

päiväkoti on hänen paikkansa. Kun<br />

hän näkee omat työnsä seinällä, hän kokee<br />

itsekin olevansa tärkeä, Illusian johtaja<br />

Kati Rintakorpi painottaa.<br />

”Tilat<br />

tukevat<br />

mehenkeä”.<br />

Tavarat pois kaapeista<br />

Illusiassa pelit ja värit ovat helposti saatavilla.<br />

Lapsi ylettyy niihin vaivatta.<br />

Rintakorpi korostaa, että päiväkodit<br />

ovat lapsia varten.<br />

– Liian monessa päiväkodissa on steriiliä<br />

ja kliinistä. Ne on tehty aikuista<br />

varten. Niissä ei saa sotkea. Tavarat ovat<br />

kaapeissa tai ylähyllyillä.<br />

30 Lapsemme 1/2014

...kodikas ja värimaailma lämmin.<br />

Pieni lapsi ei kuitenkaan muista, että<br />

tietty peli on tietyssä laatikossa. Sen voi<br />

unohtaa vanhempikin.<br />

– Kun tavarat ovat esillä, lapsi voi tehdä<br />

valintoja ja oppia pitämään tavaroista<br />

huolta, Rintakorpi huomauttaa.<br />

Myös Ritaharjun koulun rehtori Parpala<br />

painottaa, että mielenkiintoisessa<br />

oppimisympäristössä tavaroita ei panna<br />

lukkojen taakse kaappeihin.<br />

– Meillä voi esimerkiksi käyttää xboxpelejä<br />

ja televisioita sisävälitunneilla ja<br />

iltapäivätoiminnassa. Kolmen vuoden aikana<br />

yksi peli on kadonnut, Parpala kertoo.<br />

Kaikki haastatellut korostavat, että<br />

viihtyisän ympäristön luominen lähtee<br />

ennen kaikkea aikuisten ajattelusta, toimintatavoista<br />

ja yhteistyöstä.<br />

– Moni vierailija huokailee meillä käydessään,<br />

että voi kun meidänkin päiväkodissa<br />

olisi tällaista. Silloin mietin aina,<br />

että no miksi ei ole. Ei tämä niin vaikeaa<br />

ole. Pitää vain lähteä tekemään, toteaa<br />

Rintakorpi. l<br />

Vinkkejä viihtyisyyteen<br />

l Värit. Seinien ei tarvitse olla valkoisia. Lapset ja nuoret mukaan<br />

suunnittelemaan.<br />

l Omat työt. Rohkeasti omia töitä esille. Töiden tulee olla sellaisella<br />

korkeudella, että lapset ja nuoret voivat tutkia niitä.<br />

l Valaistus. Valaistuksella voi luoda erilaisia tunnelmia pienelläkin<br />

vaivalla.<br />

l Tavaroiden saatavuus. Vain vaarallisten tavaroiden paikka on ylähyllyillä<br />

ja lukituissa kaapeissa. Lapset oppivat paremmin huolehtimaan<br />

tavaroista, kun oppivat jo pienestä pitäen käsittelemään<br />

niitä.<br />

l Luova tilan käyttö. Yksi ryhmä – yksi tila -ajattelua voi ravistella.<br />

Eri tiloissa työskentely tuo vaihtelua, ja eri ryhmät voivat työskennellä<br />

samoissa tiloissa. Näin syntyy myös uusia viiteryhmiä.<br />

l Omat sopet. Isoissa ryhmissä lapsi pääsee hetkeksi omaan rauhaan<br />

vaikkapa telttaan.<br />

l Työskentelyasento. Pitkä istuminen ei tee hyvää. Välillä voi työskennellä<br />

seisten, maaten tai esimerkiksi säkkituoleilla loikoillen. Pieni<br />

jumppatuokio kesken oppitunnin parantaa keskittymistä.<br />

l Luonnonmateriaalit. Askartelussa ei tarvita liian valmiita materiaaleja.<br />

Pahvilaatikot, lehdet ja kivet ovat halpoja aineksia ja tukevat<br />

lasten luovuutta.<br />

l Ulkoympäristö. Kiipeilytelineet ja keinut ovat kivoja, mutta luonnonympäristö<br />

on usein vielä parempi. Ympäristössä on tärkeä olla<br />

ennakoitavaa ja riittävästi jännittävää.<br />

Lapsemme 1/2014 31

Jogurttiuutuus<br />

jokaiseen<br />

päivään<br />

32 Lapsemme 1/2014

?<br />

Mitä mielessä?<br />

Vastaajana järjestölakimies<br />

Maarit Päivike<br />

”Aloitin tänä vuonna MLL:n yhdistyksen hallituksen<br />

jäsenenä. Millainen vastuu minulla uudessa tehtävässäni<br />

on, liittyykö siihen esimerkiksi taloudellista<br />

vastuuta?”<br />

Yhdistyslain mukaan hallituksen<br />

on lain ja yhdistyksen sääntöjen<br />

sekä tehtyjen päätösten perusteella<br />

huolellisesti hoidettava yhdistyksen<br />

asioita. Hallituksen<br />

toimivaltaan kuuluvat yleisesti ne<br />

toimet, jotka eivät lain tai yhdistyksen<br />

sääntöjen mukaan vaadi<br />

yhdistyksen kokouksen päätöstä.<br />

Yhdistyksen hallitus hoitaa asioita<br />

kollektiivina eli yhteisesti.<br />

Valmistelu- ja täytäntöönpanotehtäviä<br />

voidaan kuitenkin jakaa hallituksen<br />

jäsenten kesken. Hallitus<br />

vastaa muun muassa yhdistyksen<br />

toiminnan suunnittelusta ja organisoinnista,<br />

yhdistyksen kokouksen<br />

päätöksenteon valmistelusta<br />

ja toimeenpanosta, yhdistyksen<br />

taloudesta ja omaisuudesta sekä<br />

edustaa yhdistystä ulospäin.<br />

Hallituksen on huolehdittava siitä,<br />

että yhdistyksen kirjanpito on<br />

lainmukainen, että tilinpäätös laaditaan<br />

ja varataan tilintarkastajille<br />

tai toiminnantarkastajille<br />

mahdollisuus tarkastaa tilit ja hallinto.<br />

Hallitus vastaa myös siitä,<br />

että varainhoito on luotettavalla<br />

tavalla järjestetty. Asioissa, joissa<br />

ei ole kysymys varsinaisesta<br />

päätöksenteosta, hallitus voi siirtää<br />

asioiden hoidon esimerkiksi<br />

toimihenkilölle, mutta se ei voi<br />

siirtää hallitukselle kuuluvaa vastuuta.<br />

Yhdistyksen järjestelyistä<br />

ja koosta riippuu, suorittaako<br />

hallitus itse hallintotoimet vai<br />

kantaako se vain valvontaan kuuluvan<br />

vastuun.<br />

Hallitus voi päättää määrältään<br />

pienistä lahjoituksista ja sellaisista<br />

luovutustoimista, joihin ei<br />

tarvita yhdistyksen kokouksen<br />

päätöstä. Hallituksella on oikeus<br />

myös ottaa yhdistykselle velkaa ja<br />

taata velka yhdistyksen puolesta.<br />

Sitoumusten määrästä ja tarkoituksesta<br />

riippuu, onko hallituksen<br />

päätös asiassa riittävä. Hallitus ei<br />

siis voi tehdä esimerkiksi yhdistyksen<br />

tuloihin ja varallisuuteen<br />

nähden suuria ja riskialttiita sijoituksia<br />

tai ottaa tuloihin ja varallisuuteen<br />

nähden suurta velkaa.<br />

Yhdistys on oikeushenkilö. Sen<br />

puolesta toimineiden toimista on<br />

vastuussa yhdistys. Tämä vastuu<br />

koskee vastuuta varallisuusoikeudellisista<br />

oikeustoimista,<br />

kuten kaupoista, veloista, veroista<br />

ja muista maksuista. Hallituksen<br />

jäsen voi kuitenkin joutua<br />

korvaamaan vahingon, jonka hän<br />

toimiessaan tahallisesti tai tuottamuksellisesti<br />

aiheuttaa yhdistykselle,<br />

jos häneltä vaaditaan<br />

korvausta. Vastuun välttäminen<br />

voi joissain tapauksissa edellyttää<br />

sitä, että hallituksen jäsen toimii<br />

aktiivisesti torjuakseen yhdistykselle<br />

koituvan vahingon. Hallituksen<br />

korvausvelvollisuus voi<br />

syntyä esimerkiksi silloin, jos hallitus<br />

ryhtyy menoja aiheuttaviin<br />

toimiin, joihin ei ole varauduttu<br />

talousarviossa, tai jos varainkäyttö<br />

ei ole koitunut yhdistyksen<br />

parhaaksi. Myös epäonnistuneet<br />

liiketoimet tai verojen ja vakuutusmaksujen<br />

laiminlyönnit voivat<br />

aiheuttaa hallituksen korvausvelvollisuuden.<br />

Pelkkä liike- tai<br />

sijoitustoiminnan tappiollisuus<br />

ei aiheuta korvausvellisuutta,<br />

jos toimenpiteet ovat perustuneet<br />

yhdistyksen sääntöjenmukaisiin<br />

päätöksiin ja huolelliseen<br />

harkintaan. Yhdistyslakia tai yhdistyksen<br />

sääntöjä rikkomalla<br />

hallituksen jäsen voi joutua korvaamaan<br />

yhdistyksen jäsenelle tai<br />

muulle henkilölle aiheuttamansa<br />

vahingon. Korvausta ei voi tälläkään<br />

perusteella vaatia, ellei vahinkoa<br />

ole aiheutettu tahallisesti<br />

tai tuottamuksellisesti.<br />

Palstalla käsitellään<br />

MLL:oon ja sen toimintaan<br />

liittyviä asioita.<br />

Kirjoittajina ovat liiton<br />

asiantuntijat. Kysymyksiä<br />

voi lähettää osoitteeseen<br />

lapsemme@mll.fi.<br />

Lapsemme 1/2014 33

ILMOITUS

Lastenkulttuuri<br />

Kirjakko Tuula Korolainen on kirjailija<br />

ja lastenkirjallisuuteen erikoistunut toimittaja.<br />

Kuva kirjasta Molli.<br />

Miten olla minä?<br />

”Ole vain oma itsesi”, aikuiset sanovat. Mutta<br />

toisaalta he haluavat lapsen muuttuvan.<br />

Eve Tharlet:<br />

Toisinkin voi oppia.<br />

Suom. Arja Kanerva. Lasten Keskus 2013. 25 s.<br />

Katri Kirkkopelto:<br />

Molli.<br />

Lasten Keskus 2013. 36 s.<br />

Eve Tharletin kuvakirjan suomenkielinen nimi on<br />

kuin kasvatusoppaan otsikko, mutta niukkatekstinen,<br />

pehmeäsävyinen kirja on nimeään hauskempi.<br />

Tarina kertoo pikku Ninnistä, hanhiparven toisinajattelijasta:<br />

se ei tahdo lentää eikä uida kylmässä<br />

vedessä, mutta se haluaa perhostutkijaksi. Onnekseen<br />

Ninni on kuitenkin luova ja keksii uuden hauskan<br />

liikkumismuodon, josta innostuvat myös muut,<br />

jopa huolestunut äiti.<br />

Katri Kirkkopellon kuvakirja kertoo erakoituneesta<br />

Mollista ja vierailulle pyrkivästä pikku Sisusta, joka<br />

yrittää murtaa kieltokylttien ja torjunnan muurin.<br />

Tarina puhuu yksinäisyydestä ja vähittäisestä<br />

avautumisesta ystävyyteen, mutta kyse on myös siitä,<br />

miksi joku on sellainen kuin on. Avainaukeamilla<br />

on joukko Mollin suvun yrmeitä muotokuvia ja negatiivisia<br />

tunnuslauseita tyyliin ”Itku pitkästä ilosta”.<br />

Mollilla on siis taakkanaan vahva negatiivisuuden<br />

perintö.<br />

Kirjan sekatekniikalla tehdyt kuvat ovat värihehkuisia<br />

ja tarkkoja, ja runsassanaisessa tekstissä on<br />

myös huumoria. Mollin yritykset opetella hymyilyä<br />

ja ystävyyden perusteita huvittavat monenikäisiä.<br />

Kirja sopii myös tavoitteelliseen tunnekasvatukseen,<br />

sillä Tiina Haapsalo on Kirkkopellon kanssa tehnyt<br />

siihen oheismateriaalin Molli hyvällä mielellä vai pahalla<br />

päällä – tunteet taidoiksi (Lasten Keskus).<br />

Hanna Kökkö:<br />

Kätkö. Mäkelä 2013. 181 s.<br />

Marja Björk:<br />

Poika. Like 2013. 215 s.<br />

Hanna Kökön nuortenromaanin nimi viittaa sekä kuudesluokkalaisen<br />

Manun harrastamaan geokätköilyyn että hänen sisällään kasvavaan<br />

ahdistusmöykkyyn. Nämä kaksi säiettä kulkevat luontevasti<br />

läpi kirjan tarinaa vuoroin keventäen ja vakavoittaen.<br />

Manun möykky on kasvanut koulukiusaamisesta ja poissa olevaan<br />

isään liittyvästä väkivaltaisesta muistosta, joista kummastakaan<br />

ei äidin kanssa voi puhua. Poika kokee, ettei pysty enää missään<br />

olemaan oma itsensä. Kätköjen etsiminen ympäri kaupunkia<br />

netin ja gps-laitteen avulla on vapauden väylä, jonka kautta löytyy<br />

myös uusi ystävä Helmi ja käynnistyy rikosseikkailu.<br />

Haave paremmasta on Manulla liittynyt yläkouluun, mutta solmut<br />

alkavatkin aueta paitsi Helmin myös äidin uuden poliisikumppanin<br />

kautta. Jännittävien hetkien jälkeen pahat saavat palkkansa,<br />

harhautuneet ymmärrystä, ihastuneet vastakaikua ja äiti ja poika<br />

oivalluksen avoimuuden tärkeydestä.<br />

leikkiikäiselle<br />

koululaiselle<br />

nuorelle<br />

Marja Björkin tosipohjainen romaani kertoo siitä, miltä tuntuu olla<br />

väärä koko ajan, ei vain joskus ja jossain. Päähenkilö Marion eli<br />

Makke tietää olevansa poika, vaikka on syntynyt tytön ruumiiseen.<br />

Hänellä on hyvä itsetunto, mutta silti hänen elämänsä on lähinnä<br />

varomista ja säätämistä: mitä saa leikkiä, miten pukeutua, mihin<br />

vessaan mennä, miten selvitä murrosiän muutoksista.<br />

Kirja kuvaa Maken vaiheet pikkulapsesta nuoreksi aikuiseksi<br />

ja kuljettaa rinnalla myös äidin ja isonveljen tarinaa. Kerronta<br />

on konstailematonta ja siksi myös koskettavaa. Lukijakin helpottuu,<br />

kun Makke saa ongelmalleen nimen – transsukupuolisuus –<br />

ja pääsee hakemaan tietä oikeaan identiteettiinsä ja omannäköiseensä<br />

elämään.<br />

Poika on täsmäkirja niille, jotka elävät itse tai läheisen kautta Maken<br />

tilannetta, mutta myös tärkeä ja ymmärrystä lisäävä teos kenelle<br />

tahansa aikuistuvalle nuorelle ja aikuiselle.<br />

Lapsemme 1/2014 35

Lastenkulttuuri Teksti Maarit Piippo<br />

Kultt<br />

ELOKUVAT<br />

Sulo Sivellin<br />

tarinoi taiteesta<br />

Isän mallia etsimässä<br />

Kuka voisi olla sopiva uusi isä Risto Räppääjälle?<br />

Asiaa selvitellään uudessa Sinikka<br />

ja Tiina Nopolan kirjoihin perustuvassa<br />

lastenelokuvassa, jossa Riston<br />

lisäksi ovat mukana tutut hahmot<br />

Nelli Nuudelipää, Rauha-täti sekä isäksi<br />

yrittävä Lennart. Hyväntuulisen koko<br />

perheen elokuvan Risto Räppääjä ja Liukas<br />

Lennart on ohjannut Timo Koivusalo.<br />

Katsottavissa elokuvateattereissa kevään<br />

aikana kautta maan.<br />

K<br />

irahvi seisoo turkoosin meren<br />

rannalla ja katsoo kuuta<br />

taivaalla Risto Suomen taulussa<br />

High tide. Kirahvin katseessa<br />

on jotain surullista.<br />

– Ehkä sen sukulainen on kuollut, arvelee<br />

eräs Seuraa Suloa -opaskierroksen<br />

lapsivieraista.<br />

Sulo Sivellin istuu lapsijoukon kanssa<br />

maalauksen äärellä ja kuuntee museon<br />

ääniä, jotka muistuttavat hetken Afrikan<br />

meren aaltojen kohinaa. Espoon modernin<br />

taiteen museo EMMA esittelee taidetta<br />

lapsia kiinnostavalla tavalla näyttelykierroksilla<br />

ja työpajoissa. Sulo Sivellin<br />

on taiteilijahahmo, joka ihmettelee taidetta<br />

lasten kanssa joskus elävän näyttelijän,<br />

joskus käsinuken kautta.<br />

Teoksista etsitään tunteita, aistielämyksiä<br />

ja uusia näkökulmia valjastamalla<br />

lasten mielikuvitus rikastuttamaan<br />

36 Lapsemme 1/2014<br />

tulkintoja. Ilme-pajassa tehdään yhdessä<br />

näyttelyn teemoihin sovellettuja tehtäviä<br />

ja voidaan jopa koskettaa taideteoksia.<br />

– EMMAn Paletti-työpajoissa syvennytään<br />

näyttelyihin tekemällä itse omin<br />

käsin. Rohkaisemme lapsia omiin tulkintoihin,<br />

sillä vääriä vastauksia taiteen äärellä<br />

ei ole, kertoo museolehtori Maria<br />

Vähäsarja.<br />

EMMAn saduttajat kuuntelevat lasten<br />

tarinoita taideteosten äärellä ja kirjaavat<br />

ne ylös kertomuksiksi. Tänä keväänä EM-<br />

MAssa tutkitaan Rudolf Steiner -näyttelyyn<br />

liittyvää geometriaa, muotoja, värejä<br />

ja rytmiä. Työpajoissa kokeillaan, millainen<br />

kollektiivinen teos mehupilleistä<br />

syntyy.<br />

Lisätiedot opaskierroksista ja työpajoista:<br />

www.emmamuseum.fi > perheille<br />

Pelastus sodan kauhuilta<br />

Nuori Liesel-tyttö lähetetään sijaisperheeseen<br />

toisen maailmansodan aikaisessa<br />

Saksassa. Hänen pakotiekseen ahdistavien<br />

olojen keskellä osoittautuu lukeminen,<br />

vaikka suuri määrä kirjoja poltetaankin<br />

Hitlerin vainoissa. Liesel kehittää<br />

uskaliaan tavan saada lukemista varastamalla<br />

romaaneja natsipäällikön kotoa.<br />

Markus Zusakin menestysromaaniin<br />

perustuva Kirjavaras-elokuva nostaa<br />

esille kertomusten ja mielikuvituksen<br />

voiman lapsen maailmassa. Erinomaisia<br />

näyttelijäsuorituksia sisältävän<br />

elokuvan Suomen ensi-ilta on 4.4.

uurikierros<br />

Musiikki<br />

Teatteri<br />

Näyttelyt<br />

Musiikkia maailmalta<br />

Kantele afrikkalaiseen tapaan, flamencon<br />

rytmit ja intialainen bhangra-pop<br />

tuovat maailmanmusiikin tuulahduksia<br />

nyt myös suomalaisten lasten maailmaan.<br />

Eri maista ja maanosista kotoisin<br />

olevat, Suomessa asuvat muusikot ovat<br />

tehneet monikulttuurista musiikkia, joka<br />

tanssituttaa ja ilahduttaa eri-ikäisiä<br />

lapsia ja etnisiä tuulahduksia arvostavia<br />

aikuisia. Pieni tiikeri -levyllä esiintyvät<br />

muiden muassa Cinta Hermo, Pape<br />

ja Kasumai sekä Shava. Levy on myynnissä<br />

hyvin varustetuissa musiikkikaupoissa<br />

sekä levyn tuottaneen Maailman musiikin<br />

keskuksen nettisivuilla<br />

www.globalmusic.fi<br />

Lastenlauluja arjen puuhista<br />

Pukeutumista talviseen keliin, hampaiden<br />

harjausta ja imurointia – sitähän se<br />

arki on, ja siitä on Musiikkikoulu Väkkärällän<br />

laulut tehty. Arki on ihanaa -levy<br />

soi kotoisia lastenlauluja Mirkku Toukosen<br />

laulun johdolla. www.vakkaralla.fi<br />

äänikirjat<br />

Eläimet seikkailevat runoissa<br />

8-vuotias Daniel Helakorpi voitti vuoden<br />

2012 Talent-kisan ilmeikkäällä runonlausunnallaan.<br />

Nyt hänen tulkintojaan<br />

Jukka Itkosen runoista voi kuulla<br />

Kirjapajan kustantamassa äänikirjassa.<br />

Runoissa seikkailevat etanat, harmaasiepot,<br />

hämähäkit ja monet muut eläimet,<br />

ja välillä vain ihmetellään sanoja ja<br />

maailman menoa. Avoimella mielellä -cd<br />

on saatavana Kirjapajan nettikaupasta<br />

www.kirjapaja.fi<br />

Kuva: Virpi Talvitie<br />

Kuva: Petra Lönnqvist<br />

Pieni, lyhyt ja kiihkeä elämä<br />

Maukka-kissa ja Väykkä-koira ovat ystävykset,<br />

jotka saavat taloonsa uuden asukin,<br />

Karhu Murhisen. Kyseessä on pienen<br />

pieni, mutta elämäniloinen päästäinen,<br />

joka on saanut pelottavan nimensä suojaksi<br />

metsän pedoilta. Päästäisen elämä<br />

on täynnä tekemisen riemua ja lukuisia<br />

ihmettelyn aiheita, eikä pieni koko haittaa,<br />

kun löytää omat vahvuutensa. Johanna<br />

Sorjosen ohjaama dramatisointi<br />

Timo Parvelan lastenkirjasta kertoo<br />

elämän tärkeistä taitekohdista päästäisen<br />

lyhyen elämän kautta. Joni Kuokkasen<br />

säveltämät laulut soivat Kuopion<br />

kaupunginteatterin Maukka, Väykkä<br />

ja Karhu Murhinen -kantaesityksessä<br />

20.3.–20.5. www.teatteri.kuopio.fi<br />

Kurjuudesta hyvyyteen<br />

Orpopoika Oliver Twistin elämä kulkee<br />

köyhäintalon kautta taskuvarkaaksi Lontoon<br />

kaduille aikana, jolloin lapsilla ja<br />

vähäosaisilla ei ollut arvoa eikä puolustajia.<br />

Rosvojoukossa neuvokkaaksi kasvava<br />

Oliver kokee elämäntaistelun vastapainoksi<br />

myös hyvyyttä, uskollisuutta<br />

ja rakkautta. Charles Dickensin klassikkotarina<br />

Oliwer Twist nähdään Ungateaternin<br />

suomenkielisenä sovituksena<br />

Espoon Lillkobbissa ja Helsingin Diananäyttämöllä<br />

8.2.–30.4.<br />

www.ungateatern.fi<br />

Katsaus taikuuden historiaan<br />

Taikahäkkejä, optisia illuusioita, vanhoja<br />

kortteja ja kaukaa 1700-luvulta peräisin<br />

olevia taikalaatikoita. Taikuri Mano<br />

d’Oron sekä Merja Todaron toteuttama<br />

kiertävä näyttely vie taikuuden historiaan<br />

vuosisatojen taakse ja aina Kiinaan<br />

asti yli 500 esineen, näyttelytaulujen<br />

ja interaktiivisen ohjelman kautta.<br />

Espoon taidetalo Pikku-Auroran Taikamuseo-näyttely<br />

tarjoaa temppuja, yllätyksiä,<br />

taikuripajan ja näytöksiä 15.3.<br />

asti. www.pikkuaurora.fi<br />

netti<br />

Kuva: Jussi Snicker<br />

Orkesterin soittimet tutuiksi<br />

Kuinka oboen ääni eroaa fagotista, miltä<br />

kuulostavat tuuba, harppu tai patarummut?<br />

Oulu Sinfonietan tuottamalla<br />

lasten nettisivustolla voi kuunnella<br />

eri instrumenttien ääniä, pelata soitinaiheisia<br />

pelejä ja tehdä väritystehtäviä<br />

orkesterimusiikkiin liittyen. www.<br />

oulusinfonia.fi/orkesteri/oulu-sinfonia-kids<br />

Lapsemme 1/2014 37

Anni-Elina Karvonen<br />

Kuvat colourbox<br />

Rento loma<br />

kotona<br />

Lomalla pitää voida levähtää.<br />

Vaihtoehto reissaamiselle löytyy kotoa.<br />

Kotiloma jättää lapselle usein mukavat<br />

muistot.<br />

K<br />

oululaisten<br />

loma-aikojen<br />

lähestyminen<br />

tarkoittaa<br />

monessa perheessä<br />

huippuunsa<br />

viritettyjä organisointitaitoja.<br />

Miten mennään, jos mennään:<br />

autolla, junalla vai<br />

lentokoneella? Edullista, koko<br />

perheelle sopivaa hotellimajoitusta<br />

pitäisi etsiä. Entä<br />

jos laskettelukeskuksessa<br />

onkin yli 25 asteen pakkaset,<br />

ja rinteet ovat kiinni – pitäisikö<br />

sittenkin ottaa varman<br />

päälle ja lentää etelään…?<br />

Vai tehtäisiinkö päiväretki<br />

johonkin mieluisaan paikkaan?<br />

Miten järjestää lapsen<br />

loma, jos vanhemmat ovat<br />

töissä?<br />

Vaihtoehto reissaamiselle<br />

löytyy läheltä, kotoa. Kotiloma<br />

voi olla yhtä rentouttava<br />

kuin matkalla olo, joskus jopa<br />

rentouttavampi.<br />

– Lapset tarvitsevat väljää<br />

aikaa siinä missä aikuisetkin,<br />

vailla kelloja ja aikatauluja.<br />

Luovuus, uudet ideat ja<br />

ajatukset syntyvät usein tyhjässä,<br />

kiireettömässä tilassa.<br />

Tärkeintä on, että lapsella on<br />

rento lomatunnelma, sanoo<br />

MLL:n auttavien puhelinten<br />

päällikkö Tatjana Pajamäki.<br />

Loma on arjen<br />

vastapaino<br />

Koululaisen arki on usein<br />

melko tiivistä monenlaisine<br />

vaatimuksineen: koulua päivällä,<br />

harrastuksia ja läksyjä<br />

illalla. Tempon hidastaminen,<br />

elämän rauhoittaminen ja levollisuus<br />

erottavat loman arkikiireestä.<br />

Ne onnistuvat<br />

hyvin kotona.<br />

– Kun kiireet hellittävät,<br />

yleensä myös stressi vähenee.<br />

Kiireettömyys on vastapainoa<br />

suorittamiselle ja<br />

odotusten täyttämiselle, jota<br />

yleensä koululaisen arki<br />

paljolti on, Pajamäki sanoo.<br />

Kotiloma saattaakin olla vähemmän<br />

väsyttävää ja kuormittavaa<br />

kuin matkustelu.<br />

Kotona lomaillessa vältetään<br />

lähtökiireet, jonottamiset ja<br />

ruokailut ruuhkaisissa ravintoloissa.<br />

Kotilomalle ei<br />

myöskään usein aseteta liian<br />

korkeita odotuksia, jolloin<br />

lomapettymyksiä ei tarvitse<br />

purkaa viikkojen päästä loman<br />

loppumisesta.<br />

– Jos aikuiset eivät tee kotilomasta<br />

ongelmaa vaan<br />

nauttivat siitä itsekin, on todennäköistä,<br />

että lapsikin<br />

tykkää lomasta.<br />

Lapset tarvitsevat<br />

väljää aikaa.<br />

38 Lapsemme 1/2014

Kokemuksia kotilomasta<br />

”<br />

Teemaloma Tylypöhkössä<br />

Oli 9-vuotiaan tyttäremme talviloma, ja iso<br />

osa kavereista lähti reissuun vanhempiensa<br />

kanssa. Me emme taaskaan ennättäneet. Perheemme<br />

kahden hengen yrityksen loma-ajat<br />

eivät välttämättä sovi yhteen koulujen lomaaikojen<br />

kanssa.<br />

Päätimme yhdistää huvin ja hyödyn ja järjestää<br />

kodissamme teemajuhlat kaikille niille lapsemme<br />

kavereille, jotka myös viettivät lomaa<br />

kotona. Erikoisen juhlista teki se, että juhlat<br />

ideoitiin ja toteutettiin lasten voimin ja ehdoilla.<br />

Me vanhemmat lupasimme olla puuttumatta<br />

asiaan.<br />

Harry Potter oli lapsellemme kova sana,<br />

ja juhlien teemaksi valikoitui ensin Tylypahka,<br />

joka muuttui Tylypöhköksi. Ensimmäinen<br />

päivä meni suunnitellessa kaikkea aiheeseen<br />

liittyvää pöhköä. Kummasti 9-vuotiaiden into<br />

kantoi, kun emme torpedoineet ideoita osallistumisellamme.<br />

Toisena päivänä siirreltiin<br />

jo huonekaluja ja raivattiin tilaa juhlille. Kurkistaessamme<br />

välillä tilannetta huomasimme,<br />

etteivät lapset niin kovin kummoisia vaadi<br />

tehdessään itsellensä mieluista jälkeä. Me aikuiset<br />

pyrimme varmaan välillä tekemään lapsillemme<br />

liiankin valmista ja oikean oloista.<br />

Lasten ideoimissa juhlissa juhlasalin pöytien<br />

virkaa toimittivat vanhat pahvilaatikot, makuusali<br />

oli siivouskomerossa ja liikkuvat portaat<br />

olivat ihan tavalliset yläkertaan johtavat<br />

portaat. Erotukseksi normaalista oli portaiden<br />

alapäähän lätkäisty kyltti: LIIKKUVAT POR-<br />

TAAT EPÄKUNOSA. Kuten Tylypöhkössä tietysti<br />

kuuluukin olla.<br />

Meidän aikuisten silmin järjestelyt näyttivät<br />

aika askeettisilta ja vaatimattomilta, mutta<br />

lapset olivat innoissaan. Kolmantena päivänä<br />

juhlittiin, ja niihin juhliin me aikuisetkin osallistuimme.<br />

Juhlat olivat samalla tyttäremme<br />

syntymäpäiväjuhlat. Kuulemma hauskimmat<br />

ikinä. Kuten koko loma.”<br />

Yrittäjäperheen äiti<br />

Tylsinä päivinä voi unelmoida<br />

Olen järjestänyt hyvin vähän tekemistä lomille.<br />

Lapset tekevät sen ihan itse. Mielestäni on<br />

tärkeää se, ettei lapsille jatkuvasti järjestetä<br />

tällaista tai tuollaista. Otan mahdollisimman<br />

paljon lapsia mukaan arjen askareisiin pienestä<br />

pitäen, niin taidot ja itseluottamus syntyvät<br />

siinä samalla. Yleistän, mutta jotenkin tuntuu<br />

siltä, ettei lapsilla saa olla enää tylsiä päiviä.<br />

Jokainen hetki, ilta, lomaviikko täytetään<br />

peleillä, harrastuksilla, ruudulla tai kavereilla.<br />

Tärkeää on osata sietää myös tylsyyttä, saada<br />

haaveilla, unelmoida ja osata olla myös ihan<br />

itsekseen. Myös lomalla.”<br />

Kahden koululaisen koti-isä<br />

Lapsemme 1/2014 39

”<br />

Yhdessä siskonpedissä<br />

”Mitä me tehtiin? Ei paljon mitään. Hakeuduttiin<br />

meren äärelle eväiden kanssa. Kukin<br />

sai päättää vuorollaan päivän ruoan tai leipomiset.<br />

Tai sen, mitä tehtiin ja minne mentiin.<br />

Huonolla säällä olohuone oli yhtä siskonpetiä<br />

ja siellä katsottiin elokuvia ja herkuteltiin.<br />

Kai se juju meidän lomissa oli se, että kaikilla<br />

meillä oli päätäntävaltaa. Kiteytettynä: oltiin<br />

yhdessä! Ei loma ole sen täydellisempää kuin<br />

arki, se on vai erilaista. Loma oli meille yhdessäolon<br />

aikaa, se riitti.”<br />

Kahden koululaisen yksinhuoltajaäiti<br />

Lemmikkihotellista hyötyivät kaikki<br />

”9-vuotias tyttö halusi olla viikon mittaisen<br />

syysloman kotona. Hän ehdotti, että saisi lemmikin<br />

hoidettavakseen. Kuulosti hyvältä: olimmehan<br />

ottaneet usein aiemminkin ystäviemme<br />

kissoja ja koiria hoidettavaksemme, joten olemassa<br />

oli jo valmiiksi tuttuja eläinvieraita. Laitoin<br />

viestiä facebookissa kavereilleni, ja pian<br />

meille oli tarjolla muutama kissa, koira, kani…<br />

Tämä osoitti, että tämänkaltaiselle lemmikkihotellille<br />

on loma-aikaan myös tarvetta!<br />

Tällä kertaa viikon yökylävieraiksi saapui<br />

kaksi tuttua kissaa. Tyttö oli oikeassa. Loma<br />

sujui mukavasti, kun sai ruokkia, leikittää, harjata<br />

ja paijata kissoja. Kissakamut eivät myöskään<br />

muistuttaneet, ettei koko päivää olla<br />

yöpaidassa tai että nyt olisi aika imuroida. Loman<br />

hehkua ei latistanut sekään, että pestiin<br />

kuului hiekkalaatikon säännöllinen putsaus.<br />

Koska kissat ovat monen lapseni kaverin haave,<br />

päätimme jakaa iloa. Sovimme, että joka<br />

päivä saa tulla yksi kaveri kissanhoitoon apulaiseksi.<br />

Samalla päätettiin kaverin vanhemman<br />

kanssa, miten järjestetään lounasaika,<br />

sillä meillä vanhemmilla oli töitä. Naapurin<br />

kanssa oli sovittu, että sinne voi aina mennä,<br />

jos tarvitsee apua.<br />

Kissatkin olivat kuulemma loman jälkeen<br />

uudessa terässä. Jopa tanakan puoleinen norjalaiskissa<br />

sai uutta virettä loikoilemisen oheen<br />

ja innostui leikeistä niin, että emäntänsä sanoi<br />

huomanneensa piristymistä myös painonpudotuksessa.”<br />

Kodin ulkopuolella töissä käyvä äiti<br />

ESITYKSET PISPALASSA<br />

KEVÄÄLLÄ 2014<br />

Kehrää kehrää… (yli 3-vuotiaille)<br />

ke 12.2. klo 10.00 pe 14.2. klo 10.00<br />

to 13.2. klo 10.00 ja 18.00 la 15.2. klo 14.00<br />

Huom.<br />

Esitykset ovat tilattavissa<br />

ympäri Suomen.<br />

Satuvarjon alla: KUK-KUU! (vauvateatteria 0-3-vuotiaille)<br />

ke 19.2. klo 10.00 to 13.3. klo 10.00 ja 14.00<br />

to 20.2. klo 10.00 ja 14.00 pe 14.3. klo 10.00<br />

pe 21.2. klo 10.00 la 15.3. klo 11.00 ja 14.00<br />

la 22.2. klo 14.00 ke 19.3. klo 10.00 ja 14.00<br />

ke 26.2. klo 10.00 ja 14.00 to 20.3. klo 10.00<br />

to 27.2. klo 10.00 pe 21.3. klo 10.00<br />

pe 28.2. klo 10.00 la 22.3. klo 14.00<br />

la 1.3. klo 14.00 ke 26.3. klo 10.00 ja 14.00<br />

ti 4.3. klo 14.00 to 27.3. klo 10.00 ja 14.00<br />

ke 5.3. klo 10.00 pe 28.3. klo 10.00<br />

ti 11.3. klo 14.00 la 29.3. klo 14.00<br />

ke 12.3. klo 10.00<br />

Pupun kevät (yli 2-vuotiaille)<br />

ti 8.4. klo 10.00 ma 14.4. klo 10.00<br />

ke 9.4. klo 10.00 ti 15.4. klo 10.00<br />

to 10.4. klo 10.00 ja 14.00 ke 16.4. klo 10.00 ja 18.00<br />

pe 11.4. klo 10.00 la 19.4. klo 11.00 ja 14.00<br />

la 12.4. klo 11.00 ja 14.00<br />

12.-17.5. MUKAMAS 2014<br />

Kansainvälinen Nukketeatterifestivaali Tampereella<br />

Aikataulumuutokset mahdollisia<br />

Klikkaa netissä: www.teatterimukamas.com<br />

Teatteri Mukamas, Pispalan valtatie 30, Tampere<br />

Tiedustelut ja ryhmämyynti 050-4656 285<br />

info@teatterimukamas.com<br />

40 Lapsemme 1/2014

Lupa huilata<br />

On tärkeää, että lapsia kuullaan<br />

loman suunnittelussa<br />

ja heidän toiveensa otetaan<br />

huomioon mahdollisuuksien<br />

mukaan. Näin myös kotilomalla.<br />

Pieni alakoululainen<br />

toivoo todennäköisesti eri<br />

asioita kuin ysiluokkalainen.<br />

Pajamäki sanoo, että<br />

yleensä nuoret haluavat olla<br />

kavereidensa kanssa myös<br />

lomalla. Näinkin voi olla,<br />

mutta on tärkeää muistaa,<br />

että koululaiset joutuvat<br />

ponnistelemaan ylläpitääkseen<br />

asemaansa kaveripiirissä,<br />

ja se kuluttaa energiaa.<br />

Niinpä pelkästään kavereiden<br />

kanssa vietetty aika ei<br />

anna mahdollisuutta huilata<br />

täysin pois arjen paineita.<br />

– Lomalla pitää voida levähtää,<br />

ja kotona lapsella on<br />

mahdollisuus olla oma rooleista<br />

riisuttu itsensä. Esimerkiksi<br />

teini-ikäinen voi<br />

hakea voimaa siten, että haluaa<br />

taantua hellittäväksi<br />

pieneksi lapseksi ja palata<br />

sen jälkeen omaan nuoren<br />

maailmaansa. Tätä hän ei voi<br />

kavereidensa kanssa tehdä.<br />

Väljä kotilomailu antaa<br />

myös mahdollisuuden kuulla<br />

lasta mietityttäviä asioita,<br />

mihin kiireinen arki tai aktiiviloma<br />

päiväohjelmineen<br />

eivät välttämättä anna tilaa.<br />

Yksin kotona<br />

Jos vanhemmilla ei ole lomaa<br />

samaan aikaan kuin lapsilla,<br />

lasten kotilomailussa on<br />

muistettava turvallisuus.<br />

Pieniä alakoululaisia ja yksinoloa<br />

pelkääviä lapsia ei<br />

pitäisi jättää koko päiväksi<br />

kotiin yksin. Pienet lapset<br />

muistavat vain osan annetuista<br />

ohjeista, vaikka vanhemmat<br />

olisivat kertoneet ne<br />

useaan kertaan. Lisäksi lapsi<br />

voi tuntea olonsa turvattomaksi,<br />

vaikka voi esittääkin<br />

vanhempiensa silmissä reipasta<br />

– etenkin jos hän on tottunut<br />

saamaan rohkeudesta<br />

ja itsenäisyydestä myönteistä<br />

palautetta.<br />

Vaikka nuoren voi jättää<br />

yksin kotiin, ja sitä tämä<br />

usein toivookin, häntä ei<br />

saisi jättää loma-ajaksi liiaksi<br />

itsekseen. Siitä huolimatta,<br />

että monet nuoret käyttäytyvät<br />

hyvin kypsästi, he ovat<br />

kuitenkin vielä lapsia ja valvomatta<br />

saattavat joskus<br />

toimia harkitsemattomasti.<br />

Nuori tarvitsee henkistä<br />

liikkumistilaa, mutta myös<br />

aikuisen turvaa.<br />

– Aikuisen pitää olla lapselle<br />

ja nuorelle turvallisesti<br />

saatavilla ja käytettävissä,<br />

läsnä tarvittaessa, Pajamäki<br />

muistuttaa.<br />

Oman kunnan kotisivuilta<br />

ja kirjastosta kannattaa<br />

selvittää, mitä ne tarjoavat<br />

koululaisille loma-aikoina.<br />

Lapsen kavereiden vanhemmilta<br />

voi myös kysellä, olisiko<br />

mahdollista järjestellä<br />

yhdessä esimerkiksi koululaisten<br />

ruokailu ja muu hoito,<br />

jos vanhemmilla ei ole<br />

lomaa lasten kanssa samaan<br />

aikaan.<br />

– Olisi hienoa, jos esimerkiksi<br />

koulujen alkaessa vanhemmat<br />

ottaisivat yhteisesti<br />

puheeksi loma-ajat, jakaisivat<br />

valvonta- ja hoitovastuita<br />

ja kertoisivat kokemuksiaan<br />

kotilomailustaan, Pajamäki<br />

ehdottaa. l<br />

Lapsemme 1/2014 41

Tuuli Ojakangas kuvat Tomi Nuotsalo<br />

Pieni lapsi viestii eleillä,<br />

äännähdyksillä, ilmeillä ja<br />

katseella. Niistä vanhemman<br />

on tulkittava, miltä lapsesta<br />

tuntuu, mitä hän ajattelee ja<br />

mitä hän tarvitsee. Tehtävä<br />

ei ole helppo, mutta siinä voi<br />

kehittyä.<br />

V<br />

anhemmat voivat oppia<br />

huomaamaan lapsensa<br />

pieniäkin eleitä,<br />

ilmeitä ja viestejä ja harjaantua<br />

ymmärtämään niiden<br />

merkitystä. Jos vauvalla tai<br />

taaperolla on esimerkiksi paha olo, vanhemmat<br />

voivat pohtia, mistä on kysymys<br />

ja miten he voisivat helpottaa hankalaa<br />

tilannetta.<br />

– Jotta vauva voi kasvaa ymmärtäväiseksi<br />

ja empaattiseksi aikuiseksi, hän<br />

tarvitsee avukseen omaa mieltään kehittyneemmän<br />

aikuisen mielen. Sen varassa<br />

hänen oma kykynsä ymmärtää<br />

toista ihmistä voi rakentua, kertoo projektipäällikkö<br />

Anne Viinikka MLL:n<br />

Opetellaan vauvaa!<br />

42 Lapsemme 1/2014<br />

Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeesta,<br />

joka pyrkii tukemaan lapsen ja vanhemman<br />

välistä suhdetta.<br />

On tärkeää, että vanhemmat peilaavat<br />

vauvalle tämän tunnetiloja, esimerkiksi<br />

iloa. Tällöin vauva kokee, että vanhempi<br />

ymmärtää, miltä hänestä tuntuu.<br />

Vanhemman tehtävä on myös säädellä<br />

tunnetiloja. Jos lapsi säikähtää, hän rauhoittuu,<br />

kun vanhempi näyttää, ettei itse<br />

säikähtänyt ja ettei ole hätää.<br />

Jos lapsen kanssa viestimiseen liittyy<br />

jokin erityispiirre, kuten monikielisyys<br />

tai vamma, vuorovaikutukseen keskittyminen<br />

on erittäin tärkeää. Tällöin lapsi<br />

vaatii vanhemmalta tukea tehdessään<br />

itsensä ymmärrettäväksi. Aikuisen on<br />

eläydyttävä lapsen maailmaan pohtimalla<br />

eri tilanteita lapsen näkökulmasta ja<br />

etsittävä lapselle sopivia vuorovaikutustapoja<br />

muun muassa ilmeillä ja eleillä.<br />

Tarve ymmärtää toista<br />

– Ihmisellä on luontainen tarve ja kyky<br />

nähdä toisen käyttäytymisen taakse ja<br />

pyrkimys ymmärtää sitä, Viinikka sanoo.<br />

Kyvystämme ymmärtää tai havaita<br />

toisen ihmisen käyttäytymiseen liittyvää<br />

tunnetta, kokemusta tai mielentilaa<br />

käytetään myös nimitystä mentalisaatiokyky.<br />

Se tekee mahdolliseksi tuntea<br />

empatiaa ja sen, että ihminen pystyy<br />

myöntämään oman osuutensa toisen ihmisen<br />

pahaan oloon. Ilman tätä kykyä<br />

emme pysty säätelemään omaa tai ennakoimaan<br />

toisten käyttäytymistä.<br />

Mentalisaatiokykyä voi tietoisesti kehittää<br />

ja harjoitella.<br />

– Olisi tärkeää, että vanhemmat harjaantuisivat<br />

seuraamaan ja havaitsemaan<br />

erityisesti pienten lasten käyttäytymistä:<br />

mitä lapsi aikoo, kokee tai tuntee ja mitä<br />

lapsi käyttäytymisellään viestittää.<br />

Vanhempien pitää kuitenkin olla itseään<br />

kohtaan armollisia. Kukaan ei pysty<br />

aina ja joka hetki miettimään toisen tunnetta<br />

tai kokemusta. Esimerkiksi suuttuneena,<br />

riitatilanteissa tai väsyneenä se ei<br />

onnistu. Silti on tärkeää, että pystyy tilanteen<br />

rauhoittumisen jälkeen palaamaan<br />

tapahtuneeseen ja pohtimaan sitä<br />

yhdessä toisen osapuolen kanssa.<br />

Jos on lapsena tullut laiminlyödyksi,<br />

kokenut väkivaltaa tai jäänyt vaille ra-

Sujuva vuorovaikutus<br />

vahvistaa kiintymystä<br />

kastavaa hoivaa, empatia- ja mentalisaatiokyky<br />

on voinut jäädä kehittymättä.<br />

Esimerkkinä tästä voisi Viinikan mukaan<br />

olla se, kun ihminen sanoo tietoisesti<br />

toista haavoittavia sanoja ja vetoaa<br />

sitten siihen, että kaikki oli vain leikkiä.<br />

Vauvallakin on ajatuksia<br />

Vahvuutta vanhemmuuteen -hankkeen<br />

perheryhmissä pohditaan perheen vuorovaikutustilanteita.<br />

Vaikeistakin tunteista<br />

puhutaan. Vähitellen tilanteita<br />

käsittelemällä alkaa muodostua laajempi<br />

ymmärrys koko vuorovaikutusprosessista<br />

vaikkapa oman perheen sisällä.<br />

– Pyrkimys on tunnistaa ja tavoittaa<br />

oma ja toisen mielentila ja ymmärtää<br />

niitä. Ymmärretään väärinymmärryksiä<br />

ja ajatellaan omaa ajattelua, Viinikka tiivistää.<br />

Samalla tulee peilanneeksi ja pohtineeksi<br />

omaa käyttäytymistään ja tuntemuksiaan<br />

eri tilanteissa. Kun vanhemmat<br />

paneutuvat tietoisesti havainnoimaan ja<br />

miettimään vauvan sanattomia viestejä,<br />

myös niiden tulkinta helpottuu.<br />

Perheryhmissä vauvan viestien ja kokemusten<br />

havaitsemista harjoitellaan<br />

muun muassa tekemällä erilaisia pieniä<br />

tehtäviä vauvan kanssa. Se voi olla jotakin<br />

sellaista, mitä muutoinkin tehtäisiin.<br />

Nyt se vain tehdään tietoisesti reaktioita<br />

seuraten ja kuvitellen, mitä vauva sanoisi<br />

ja miltä hänestä tuntuu. Tehtävät käydään<br />

muiden ryhmäläisten kanssa läpi.<br />

Ryhmissä voidaan myös paneutua hetkeksi<br />

kunkin vanhemman tarinaan jostakin<br />

tietystä arjen tilanteesta. Tilannetta<br />

mietitään erilaisten kysymysten kautta.<br />

Mistä tilanne alkoi? Keitä oli paikalla?<br />

Miten kukin reagoi? Miltä minusta tuntui?<br />

Entä vauvasta? Mitä tapahtui sitten?<br />

– Etenkin isät ovat usein todenneet<br />

saaneensa ryhmistä uutta tietoa siitä,<br />

että hyvin pienelläkin lapsella voi olla<br />

ajatuksia ja että lapsi ehkä toivoo, että<br />

vanhempi ymmärtäisi hänen ajatuksensa,<br />

Viinikka sanoo.<br />

Väärinymmärrykset kuuluvat inhimilliseen<br />

elämään ja ovat tavallisia myös pienten<br />

lasten perheissä arjen eri tilanteissa.<br />

Väärinkäsitysten läpikäyminen kunkin<br />

perheenjäsenen näkökulmasta auttaa vähentämään<br />

niitä jatkossa. Jos vanhempi<br />

kuitenkin alati kokee ymmärtävänsä lastaan<br />

väärin, on syytä kysyä neuvoa muilta<br />

samanikäisten lasten vanhemmilta tai<br />

hakea apua esimerkiksi neuvolasta. Vanhemman<br />

on tärkeää tuntea itseluottamusta<br />

ja iloa vanhemmuudestaan. Oman<br />

lapsen ymmärtäminen lisää vanhemman<br />

luottamusta itseensä, kun taas väärinymmärrykset<br />

nakertavat sitä.<br />

Onkohan muillakin tällaista?<br />

Sujuva vuorovaikutus vaikuttaa myönteisesti<br />

koko perheen hyvinvointiin ja perheenjäsenten<br />

väliseen kiintymykseen.<br />

Aina on hyödyllistä yrittää ymmärtää<br />

toisten mielen tiloja ja kurkistaa heidän<br />

näkyvän käyttäytymisensä taakse, vaikkei<br />

perheessä koettaisikaan erityisiä<br />

vaikeuksia vuorovaikutuksessa. Arjen<br />

pienet haasteet eivät ole vieraita kenellekään.<br />

Perheryhmissä kokemuksia pääsee<br />

jakamaan.<br />

– Kaikki ajattelevat joskus, että onkohan<br />

muillakin tällaista. Mistään emme<br />

ole saaneet niin ylenpalttista kiitosta<br />

kuin siitä, että näin perusteellisella tasolla<br />

ja ammattilaisten tukemana voi<br />

käsitellä perheiden käytännön elämää,<br />

Viinikka iloitsee.<br />

Vauvaperheen arkea pohtivien vanhempien<br />

motiivina onkin useimmiten<br />

oppia tuntemaan omaa lastaan paremmin<br />

ja tavata toisia samassa tilanteessa<br />

olevia perheitä. Isät toivoivat hieman<br />

äitejä useammin oppivansa ymmärtämään<br />

vauvan kanssa elämistä ja äidit<br />

isiä useammin konkreettisia vinkkejä<br />

vauva-arkeen. Suurin osa koki ryhmän<br />

kokoontumisten jälkeen ymmärtävänsä<br />

vauvaa paremmin ja suhteensa vauvaan<br />

vahvistuneen. Myös hyvinvointi lisääntyi<br />

monessa perheessä.<br />

Erityisesti isät kokivat hyödyllisinä<br />

kuulluksi tulemisen. Puolet heistä tunsi,<br />

että arjen ongelmien käsitteleminen puolison<br />

kanssa helpottui, vaikka ryhmässä<br />

keskityttiinkin vauvaan. Äideille puolestaan<br />

ilon ilmaiseminen oli helpompaa. l<br />

Vahvuutta vanhemmuuteen<br />

-hanke<br />

Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmiä<br />

on pidetty vuodesta 2010. Hanke jatkuu<br />

kuluvan vuoden loppuun. Hankkeessa on<br />

koulutettu perheiden kanssa työskenteleviä<br />

kuntien työntekijöitä perheryhmien ohjaajiksi<br />

ja mentalisaatiokykyä vahvistavaan<br />

työskentelytapaan.<br />

– Asiantuntija-ajattelu perustuu usein siihen,<br />

että osataan antaa valmiita neuvoja ja<br />

ratkaista ongelmia, mutta yhtä ammatillista<br />

ja asiantuntevaa on asioiden pohtiminen<br />

yhdessä asiakkaan kanssa ja tukea häntä<br />

löytämään itse ratkaisu tilanteeseensa.<br />

Vahvuutta vanhemmuuteen -perheryhmä<br />

on tarkoitettu ensimmäisen lapsensa saaneille<br />

vauvaperheille. Ryhmiä on käynnistetty<br />

lähes 80 kunnassa ympäri Suomen ja<br />

mukaan pääsee neuvolan perhevalmennuksen<br />

kautta. Ryhmä alkaa vauvan ollessa<br />

3–4 kk:n ikäinen ja siihen osallistuvat<br />

vauva ja vanhemmat.<br />

Ryhmät kokoontuvat 12 kertaa noin kahden<br />

viikon välein kaksi tuntia kerrallaan. Jokaisella<br />

kerralla on oma teemansa, joka käsittelee<br />

vauvan maailmaa eri näkökulmista.<br />

Tarkoitus on, että hankkeen päätyttyä toiminta<br />

juurtuisi kuntiin ja että koulutetut<br />

työntekijät jatkaisivat perheryhmien ohjaamista.<br />

Lapsemme 1/2014 43

Poimitut<br />

Lapsen oikeudet<br />

tutuiksi<br />

Lapsen oikeuksista on julkaistu kaksi uutta esitettä.<br />

Luota mun vahvuuksiin! -lehtisessä pohditaan sitä, mitä<br />

lapsen oikeuksien sopimus tarkoittaa vammaisen lapsen<br />

kohdalla. Tiedätkö lasten ihmisoikeuksista? -esite käy läpi<br />

tiiviisti ja ymmärrettävästi sopimuksen 54 pykälää.<br />

Ensimmäisen esitteen saa osoitteesta www.lskl.fi ja<br />

toisen: www.lapsiasia.fi.<br />

Lapsi rikoksen uhrina<br />

Vanhemmille suunnattu opas neuvoo, miten toimitaan,<br />

kun oma lapsi on joutunut väkivallan tai seksuaalirikoksen<br />

uhriksi, millaista apua voi saada, mitä rikosprosessissa<br />

tapahtuu ja miten vanhempi voi olla parhaiten lapsensa<br />

tukena. Opas löytyy osoitteesta oikeusministerio.fi.<br />

Rikosuhripäivystys www.riku.fi antaa tukea ja neuvoja<br />

kaikille rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja<br />

rikosasiassa todistaville.<br />

Kuva: THL<br />

Suomeen on vuoden alusta<br />

saatu ensimmäinen lapsioikeuden<br />

professuuri. Itä-<br />

Suomen yliopistoon lapsioikeuden<br />

ja koulutusoikeuden<br />

apulaisprofessoriksi<br />

on nimitetty MLL:ssa työskennellyt<br />

OTT Suvianna<br />

Hakalehto-Wainio.<br />

Kuva: Colourbox<br />

Kuva: Markku Hellevuo/Ehta Oy<br />

Tyttöjen rokote<br />

Tyttöjenjuttu.fi-sivusto kertoo uudesta kansalliseen<br />

rokotusohjelmaan otetusta papilloomavirusrokotteesta,<br />

joka suojaa kohdunkaulan syövältä. Maksuton HPVrokotus<br />

tarjotaan kaikille 6.–9.-luokkalaisille<br />

tytöille vanhempien suostumuksella.<br />

ABC huomioi nuoret<br />

Nuorten Palvelu ry:n ja ABC-ketjun toteuttamassa ABC kohtaa<br />

nuoret -hankkeessa nuoret ja työntekijät tutustuivat toisiinsa,<br />

mikä lisäsi nuorten asiakastyytyväisyyttä ja vaikutti positiivisesti<br />

myös henkilökunnan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.<br />

Nelivuotisessa hankkeessa tuotettiin mm. ABC ja nuoret<br />

-opas ja henkilöstön koulutuskokonaisuus.<br />

Kuva: Colourbox<br />

Epäsäännöllinen unirytmi ja vaihtelevat nukkumaanmenoajat<br />

voivat lisätä lasten käytöshäiriöitä. Tutkijoiden mukaan erilaiset<br />

käytösongelmat lisääntyivät vuosien varrella lapsilla, joiden<br />

nukkumaanmenoajat vaihtelivat, mutta tarkkaavaisuus-, käytös-<br />

ja tunne-elämän ongelmat vähenivät, jos lapsi alkoi noudattaa<br />

säännöllisempää rytmiä.<br />

Lähde: Pediatrics-lehti / Uutispalvelu Duodecim<br />

44 Lapsemme 1/2014

Poimitut<br />

Ksylitolia<br />

suositellaan<br />

päiväkoteihin<br />

Päiväkodeissa lapsille tulisi antaa<br />

maksutta 1–2 ksylitolipastillia<br />

tai -purukumia ruokailun jälkeen,<br />

suosittelee sosiaali- ja terveysministeriö<br />

kunnille.<br />

Täysksylitolipurukumi vähentää hammasplakkia,<br />

joka on reikiintymisen riskitekijä<br />

lapsilla. Koko päiväkotivuoden pastillit maksavat noin<br />

7 euroa lapselta. Terveellisten elintapojen omaksumiseksi ministeriö<br />

suosittelee myös, että päivähoitoympäristö olisi karkiton<br />

ja limsaton.<br />

Kuva: Colourbox<br />

Onko kädet pesty?<br />

Käsien pesu on paras tapa torjua flunssaa. Kädet pestään<br />

lämpimällä juoksevalla vedellä ja tavallisella saippualla.<br />

Saippuaa hierotaan 10–15 sekunnin ajan käymällä läpi käden<br />

kaikki kohdat, erityisesti sormenpäät. Pesu on paikallaan<br />

niistämisen ja aivastamisen jälkeen ja aina kun ollaan kontaktissa<br />

sairaaseen.<br />

Kuva: Colourbox<br />

Puhutaan peleistä!<br />

Digitaalisia pelejä pelaa aktiivisesti 95 prosenttia<br />

10–19-vuotiaista lapsista ja nuorista.<br />

Keskustelu median sisällöistä on tehokkain tapa ehkäistä<br />

mediankäytöstä aiheutuvia haittoja, kuten ahdistusta ja<br />

ongelmallista pelaamista, muistuttaa Mediakasvatus- ja<br />

kuvaohjelmakeskus MEKU.<br />

Selvityksen mukaan vanhemmat puhuvat lastensa kanssa<br />

digitaalisista peleistä huomattavasti harvemmin kuin<br />

elokuvista ja tv-ohjelmista, vaikka monet lasten pelaamista<br />

peleistä ovat kiellettyjä alle 18-vuotiailta. Kolmannes ei<br />

keskustele lastensa kanssa peleistä lainkaan. Pelien ikärajamerkinnät<br />

tunnetaan myös elokuvia ja tv-ohjelmia huonommin.<br />

Pelien, elokuvien ja tv-ohjelmien ikärajat ovat samat<br />

eli Sallittu, 7, 12, 16, 18.<br />

Monipuolista tietoa pelaamisesta saa<br />

Pelikasvattajan käsikirjasta<br />

www.pelipaiva.fi/<br />

pelikasvattajankasikirja.pdf.<br />

90<br />

80<br />

70<br />

60<br />

50<br />

40<br />

30<br />

20<br />

10<br />

0<br />

Uusperheissä on pääosin äidin lapsia. Uusperheisiin kuuluu<br />

noin 110 000 alaikäistä lasta. Se on 10 prosenttia kaikista<br />

lapsista. Suurin osa, noin 60 prosenttia, uusperheiden<br />

lapsista on perheen äidin lapsia. Yhteisiä lapsia on vajaa<br />

kolmannes ja isän lapsia noin 10 prosenttia.<br />

Perhetilastot 2012. Tilastokeskus.<br />

vanhemman<br />

hoidossa kotona<br />

Alle kouluikäisistä lapsista<br />

54 % on päivähoidossa.<br />

THL, päivähoitotilastot 2012<br />

Sisarusten hoito, kun vanhempi hoitaa perheen nuorinta lasta kotona<br />

isovanhempien<br />

hoidossa<br />

kunnallisessa<br />

päivähoidossa<br />

yksityisessä<br />

päivähoidossa<br />

toiseksi nuorin<br />

kolmanneksi nuorin<br />

THL:n Lapsiperhekysely<br />

THL:n lapsiperhekyselyn mukaan valtaosa alle kouluikäisistä<br />

sisaruksista hoidetaan kotona, jos perheen nuorin lapsi on<br />

kotihoidossa äidin tai isän kanssa. Sisaruksista on päivähoidossa<br />

noin viidennes.<br />

Lapsemme 1/2014 45

Poimitut<br />

Onnellisia suhteita<br />

Useimmat suomalaiset parisuhteet ovat onnellisia. Ihmisten<br />

halu ja kyky elää parisuhteessa on vahvistunut viimeisen<br />

kymmenen vuoden aikana, kertoo Perhebarometri.<br />

Useimmat avio- ja avoparit kokivat liittonsa vastaavan odotuksiaan<br />

ja tarpeitaan ja tunsivat saavansa arvostusta puolisoltaan.<br />

Suomenkielisistä 40 prosenttia ja ruotsinkielisistä<br />

60 prosenttia oli erittäin tyytyväisiä puolisoonsa. Muistakin<br />

vastaajista suurin osa oli parisuhteessaan melko onnellinen.<br />

Vain joka kymmenes ei olisi enää halunnut elää nykyisen<br />

kumppanin kanssa.<br />

Tutkimukseen vastasi yli 3 000 keski-ikäistä naista ja miestä.<br />

Väestöliitto<br />

Kuva: Colourbox<br />

Harvemmin neuvolaan<br />

Vastedes ensisynnyttäjille järjestetään vähintään 9 ja uudelleensynnyttäjille<br />

8 terveystarkastusta. Käynteihin sisältyvät<br />

koko perheen laaja terveystarkastus ja 2 lääkärintarkastusta.<br />

Lisäkäynnit ovat kuitenkin mahdollisia, mikäli äidin terveys<br />

tai perhetilanne sitä vaatii. Aiemmin tarkastuksia oli<br />

raskaana oleville 10–13.<br />

Apua parisuhteen kiemuroihin<br />

Tunnekeskeiseen pariterapiaan perustuva nettikurssi<br />

tarjoaa apua parisuhteen pulmiin. Kurssi sisältää<br />

videoita, harjoituksia ja välineitä läheisyyden lisäämiseen<br />

ja riitelyn vähentämiseen. Väestöliiton ja Suomen<br />

Pariterapiayhdistyksen kehittämä kurssi osoitteessa<br />

www.perheaikaa.fi/nettikurssit.<br />

Toiseksi tasa-arvoisin<br />

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo toteutuu Suomessa<br />

toiseksi parhaiten maailmassa. Maailman talousfoorumin<br />

(WEF) 136 maan vertailussa ykköseksi ylsi Islanti, ja Suomen<br />

jälkeen tasa-arvoisimpia ovat Norja ja Ruotsi. Mittareina<br />

käytettiin mm. politiikkaan osallistumista, oikeutta koulutukseen<br />

ja pääsyä terveydenhuoltoon sekä taloudellista<br />

tasa-arvoa. The Global Gender Gap Report 2013<br />

Uusi isyyslaki työn alla<br />

Työryhmä ehdottaa nykyisen isyyslain kumoamista ja korvaamista<br />

uudella isyyslailla, jossa mm. isyyden tunnustaminen<br />

olisi nykyistä sujuvampaa. MLL:n ehdotuksen mukaisesti<br />

se voisi tapahtua selvissä tapauksissa jo ennen lapsen syntymää<br />

äitiysneuvolakäyntien yhteydessä. Ehdotuksessa esitetään<br />

myös, ettei äiti saisi enää vastustaa isyyden selvittämistä.<br />

Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tuntea molemmat<br />

vanhemmat. Eduskunta käsittelee esitystä keväällä.<br />

Vastuullista herkuttelua<br />

Kuva: Colourbox<br />

Korvaa osa lihasta kasviksilla, älä heitä ruokaa roskiin<br />

ja suosi vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita, evästää<br />

WWF:n uusi ruokaopas. Infoa, vinkkejä ja reseptejä<br />

kuluttajien ja maapallon parhaaksi osoitteessa<br />

wwf.fi/ruokaopas.<br />

46 Lapsemme 1/2014

Kirjoissa & kansissa<br />

Koonnut toimitus<br />

Kun pieni kiusaa<br />

Kirja selvittää, minkälaista kiusaaminen<br />

on pienten lasten keskuudessa ja miksi<br />

kiusaamista pitää ehkäistä jo ennen kouluikää.<br />

Teos perustuu ajatukseen, ettei<br />

kukaan synny kiusaajaksi, vaan toisia kiusaava<br />

lapsi on oppinut vääränlaiset toimintatavat<br />

ja hänen itsehillinnän taitonsa<br />

ovat vielä kehittymättömät. Tavoite on<br />

opettaa lapselle toisenlainen tapa toimia<br />

kavereiden kanssa. Kirja sisältää runsaasti<br />

tosielämän esimerkkejä ja keinoja kiusaamisen<br />

ehkäisyyn.<br />

Laura Repo: Pienet lapset ja kiusaamisen<br />

ehkäisy. PS-kustannus.<br />

Eläköön leikki<br />

Leikin merkitys lapsen kehitykselle on<br />

korvaamaton. Se on avain mm. sosiaalisten<br />

taitojen ja kaverisuhteiden kehittymiselle.<br />

Aikuisen tehtävänä on tukea lasten<br />

leikkimisen ilon, leikkiympäristön ja leikin<br />

kehittymisen edellytyksiä. Kirjassa tarkastellaan<br />

leikin eri vaiheita ja tehtäviä,<br />

lapsuuden leikkikokemuksia sekä leikin<br />

järjestämistä päiväkodissa ja koulussa.<br />

Kirjasta saa ideoita myös leikkivien lasten<br />

havainnointiin ja ohjaukseen eri ikävaiheissa<br />

sekä monia leikkivinkkejä.<br />

Aili Helenius ja Leena Lummelahti: Leikin<br />

käsikirja. PS-kustannus.<br />

Aikaa luovuudelle<br />

Luovuus vaatii rauhaa ja aikaa hauduttaa<br />

ideoita, sillä kekseliäisyys ei kukoista kiireessä.<br />

Myös terveys ja työkyky tarvitsevat<br />

suvantokohtia ja lepoa. Kirja tarjoaa<br />

vinkkejä arjen luovuuden lähteille, ideointiin<br />

ja järkeviin työtapoihin, mutta myös<br />

oikeaan elämänasenteeseen ja sinnikkyyteen.<br />

Se kysyy nobelisteilta, mikä piilee<br />

neronleimausten takana. Luovuuden sankareiden<br />

vastaus kuuluu: ei tarvita huippuälykkyyttä,<br />

vaan ideoiden ruokkimista<br />

ja aikaa, jolloin alitajunta saa toimia.<br />

Juha T. Hakala: Luova laiskuus. Anna ideoille<br />

siivet. Gummerus.<br />

Makumetkuja murusille<br />

Pienen eläinten ystävän keittokirja (Finn<br />

Lectura) kannustaa pikkukokkeja kokeilemaan<br />

perinteisiä ja uudempia herkkuja<br />

täysin kasvisperäisistä aineksista. Reseptien<br />

lisäksi kirja sisältää kasvisruokatietoutta<br />

lasten vanhemmille.<br />

Lasten allergiset sairaudet<br />

Ensimmäinen suomalainen yleisesitys<br />

lasten allergisista sairauksista kertoo, miten<br />

sairauksien kanssa eletään kotona,<br />

päivähoidossa, koulussa ja matkoilla. Teos<br />

käy läpi sairaudet ruoka-aineallergioista<br />

astmaan ja tarkastelee myös erilaisia<br />

yliherkkyyksiä. Keskeisiä tutkimuksia<br />

ja hoitoja havainnollistetaan myös valokuvin.<br />

Lisäksi kirja auttaa vanhempia valmistelemaan<br />

lasta lääkärikäyntiin.<br />

Péter Csonka & Päivi Junttila: Lapsiperheen<br />

allergiaopas. WSOY.<br />

Ero lasten silmin<br />

Yli 4-vuotiaille kirjoitettu tarina Pasista<br />

tarjoaa lapselle mahdollisuuden tutustua<br />

siihen, mitä vanhempien ero käytännössä<br />

merkitsee. Kirja auttaa myös vanhempia<br />

ymmärtämään erotilanteeseen liittyviä<br />

lapsen tunteita ja vastaamaan tämän<br />

kysymyksiin. Yhdessä luettava kirja toimii<br />

parhaimmillaan keskustelun virittäjänä<br />

lapsen ja vanhemman välillä. Kirjan<br />

keskeisenä lähtökohtana on yhteisen vanhemmuuden<br />

toteutuminen.<br />

Esko Rinnevuori: Pasin kaksi kotia. Lumikkikustannus.<br />

Kodin monet konstit<br />

Mikä neuvoksi, jos kännykkä kastuu?<br />

Kuinka hoidan pakkasen puremaa ihoa?<br />

Miten lajittelen muovijätteet tai vähennän<br />

ruuan tuhlausta? Hyvät konstit säästävät<br />

aikaa, luontoa ja kukkaroa. Kirja antaa<br />

neuvoja erilaisiin arjen pulmiin. Keittiön,<br />

hyvinvoinnin ja kodinhoidon niksien lisäksi<br />

konsteja löytyy niin vaatehuoltoon<br />

kuin kodin pieniin kunnostustöihin.<br />

Irmeli Castrén: Suuri niksikirja. Gummerus.<br />

Pitäisikö mennä lääkäriin?<br />

Tv-ohjelma Akuutin omalääkärin vastaanoton<br />

vetäjät ovat tehneet kirjan, jossa he<br />

vastaavat yleisimpiin mieltä askarruttaviin<br />

sairauksiin ja oireisiin liittyviin kysymyksiin.<br />

Oppaassa käydään läpi 40 erilaista<br />

oiretta mahakivusta kuumeeseen<br />

ja unettomuuteen. Kirja auttaa määrittelemään,<br />

mistä oireilussa voisi olla kyse ja<br />

miten vaivan kanssa pitäisi toimia. Lisäksi<br />

neuvotaan, miten lääkärin vastaanottoon<br />

on hyvä valmistautua.<br />

Risto Laitila ja Mikko Penttilä: Akuutti –<br />

Potilaan käsikirja. Gummerus.<br />

Lapsemme 1/2014 47

Jäsensivut<br />

Haluatko auttaa lapsia ja nuoria?<br />

Liity jäseneksi<br />

ja kutsu ystäväsikin mukaan<br />

”<br />

Kehu<br />

kaveria<br />

Haluan kehua ja kiittää Kankaanpään yhdistyksen<br />

koko hallitusta upeasta tekemisen<br />

meiningistä, hyvästä asenteesta ja taitavasta<br />

toiminnasta. Sitä kaikkea on ollut<br />

ilo seurata.<br />

Kankaanpään yhdistys oli uinunut kuusi<br />

vuotta. Tasan vuosi sitten helmikuussa joukko<br />

aktiivisia vanhempia päätti, että kaupunkiin<br />

tarvitaan MLL:n toimintaa ja herätti<br />

yhdistyksen. Sen jälkeen alkoi tapahtua.<br />

Yhdistysaktiivit kouluttautuivat ja osallistuivat<br />

heti Kevätilo-keräykseen. Alusta alkaen<br />

toimintaan innostettiin mukaan myös paljon<br />

vapaaehtoisia ja ymmärrettiin verkostoitumisen<br />

voima.<br />

Yhdistys on järjestänyt tapahtumia ja toimintaa<br />

eri järjestöjen, koulujen vanhempainyhdistysten<br />

ja kyläyhdistysten kanssa.<br />

On ollut pihaperhekahvilaa, osallistuttu taideviikkoon<br />

ja pidetty lasten ja nuorten oikeuksien<br />

yleisötilaisuus. Syksyllä käynnistettiin<br />

yhdessä SPR:n kanssa perhekahvila.<br />

Toiminta on ollut monipuolista ja siinä<br />

on huomioitu niin nuoret, vanhemmat kuin<br />

vammaiset lapset. Tekemisestä välittyvät ilo<br />

ja hauskat ideat. Tämän vuoden suunnitelmiin<br />

yhdistys on kirjannut esimerkiksi kurpitsankasvatuskilpailun,<br />

lasten ja nuorten<br />

valokuvakilpailun, puisto-perhetreffit sekä<br />

joulupukki- ja muoripalvelun, kertoo MLL:n<br />

Satakunnan piirissä hankekoordinaattorina<br />

työskentelevä Eeva-Liisa Koskinen.<br />

l Liittymällä jäseneksi tuet työtämme<br />

lasten, nuorten ja lapsiperheiden<br />

hyväksi.<br />

MLL auttaa äitejä ja isiä jaksamaan ja<br />

onnistumaan vanhempina.<br />

Liitto tuo esiin lapsiperheille<br />

tärkeitä asioita, ajaa perheiden etuja<br />

sekä nostaa kuuluville lasten ja<br />

nuorten oikeudet.<br />

l Jäsenenä saat Lapsemme-lehden<br />

ja muut seuraavalla sivulla luetellut<br />

jäsenedut sekä mahdollisia paikallisia<br />

jäsenetuja.<br />

l Olet tervetullut osallistumaan<br />

monipuoliseen vapaaehtoistyöhömme.<br />

l Jäsenenä kuulut oman asuinkuntasi<br />

paikallisyhdistykseen, ellet toisin toivo.<br />

l Jäsenmaksu on yhdistyskohtainen ja<br />

vaihtelee 20:sta 25:een euroon.<br />

Lue lisää ja liity jäseneksi netissä<br />

www.mll.fi<br />

✁<br />

Jäsentietolomake - Liity jäseneksi tai muuta jäsentietojasi<br />

Tähdellä (*) merkityt kohdat on ehdottomasti täytettävä.<br />

Uuden jäsenen tiedot tai nykyisen jäsenen muuttuneet tiedot<br />

sukunimi * etunimet (kutsumanimi alleviivataan) *<br />

MLL<br />

maksaa<br />

postimaksun<br />

syntymäaika *<br />

ammatti<br />

lähiosoite * postinumero ja postitoimipaikka *<br />

sähköposti<br />

puhelin<br />

jäsennumero* (Nykyinen jäsen täyttää. Katso numero osoitekentästä lehden takasivulla)<br />

Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi Toivon, että yhdistyksestä otetaan minuun yhteyttä. Yhteystietojen muutos<br />

Haluan siirtää jäsenyyteni uuden asuinpaikkakuntani yhdistykseen. Samalla siirtyvät perheen muut MLL:n jäsenet.<br />

Haluan irtisanoa jäsenyyteni. Samalla irtisanon seuraavat perheeni MLL:n jäsenet:<br />

Mannerheimin<br />

Lastensuojeluliitto ry<br />

Tunnus 5001604<br />

00003 Vastauslähetys<br />

MLL:n keskustoimisto pitää paikallisyhdistysten puolesta keskitettyä jäsenrekisteriä jäsenmaksujen laskutusta, jäsenlehden ja<br />

-kirjeiden sekä muun materiaalin postitusta ja muuta yhteydenpitoa varten. Tietoja ei ilman jäsenen kirjallista tai sähköisesti antamaa<br />

suostumusta luovuteta järjestön ulkopuolelle. Tietoja ei siirretä Euroopan unionin ulkopuolelle. Rekisteriseloste on saatavissa<br />

keskustoimistosta ja omasta paikallisyhdistyksestäsi.

PUHEENJOHTAJISTO<br />

Liittovaltuuston puheenjohtaja<br />

toimialajohtaja, varatuomari Kaija Kess<br />

Liittovaltuuston varapuheenjohtajat<br />

arkkitehti Jarmo Heimo<br />

viestintäpäällikkö Anu Mustonen<br />

Liittohallituksen puheenjohtaja<br />

professori Olli Simell<br />

Ukkohalla<br />

Jäsenedut 2014<br />

Liittohallituksen varapuheenjohtajat<br />

hallintojohtaja Tarja Larmasuo<br />

ent. vakuutuspiirin johtaja<br />

Reino Rouhiainen<br />

KESKUSTOIMISTO<br />

l Lapsemme-lehti 4 kertaa vuodessa,<br />

maksaville jäsenille.<br />

l MLL:n jäsenperheet saavat yleensä<br />

alennuksia muun muassa paikallisyhdistysten<br />

kerhomaksuista. Muista<br />

mahdollisista paikallisista jäseneduista<br />

yhdistyksesi tiedottaa jäsenkirjeissään<br />

ja nettisivuillaan.<br />

l Majoitus- ja kylpyläpalvelut<br />

Ukkohalla Uusi etu!<br />

Sokos hotel Edenin kylpylä ja kuntosalipalvelut<br />

Kylpylä Kivitippu<br />

Naantali Spa ja Ruissalon kylpylä<br />

Restel Hotel group/Rantasipi-kylpylä<br />

-hotellit<br />

Hotelli Helka<br />

Hotel Vuoksenhovi Uusi etu!<br />

l Pääsymaksut<br />

JU-design OY/VIHTI miniland<br />

Tiedekeskus Heureka<br />

Ähtärin eläinpuisto<br />

Ranuan eläinpuisto<br />

Helsinki-kortti<br />

l Risteilyt<br />

Viking Line<br />

l Tuotteet<br />

Kidorable Uusi etu!<br />

Lastentossut.fi<br />

MI minä itse<br />

Viola & Max<br />

Oppi & ilo<br />

Tohvelisankari<br />

KIDidea<br />

Missy mom<br />

Feelmax<br />

Leikkien Group<br />

Nekku Design<br />

Instrumentarium<br />

Sinooperi<br />

Ilmapallokeskus Balloon Center<br />

l Auto- ja välinevuokraus<br />

Head Ski Rent<br />

Hertz autovuokraamo<br />

Lastentossut.fi<br />

Ranuan eläinpuisto<br />

Pääsihteeri Mirjam Kalland<br />

Järjestöjohtaja Milla Kalliomaa<br />

Viestintäjohtaja Liisa Partio<br />

Ohjelmajohtaja Marie Rautava<br />

Hallintojohtaja Seppo Ristilehto<br />

Lasten ja nuorten puhelin<br />

ja netti<br />

p. 116 111<br />

ma–pe 14–20, la–su 17–20<br />

www.mll.fi/nuortennetti<br />

vanhempainpuhelin ja -netti<br />

p. 0600 12277 (0,08 e/min+pvm/mpm)<br />

ma 10–13 ja 17–20<br />

ti 10–13 ja 17–20<br />

ke 10–13<br />

to 14–20<br />

www.mll.fi/vanhempainnetti<br />

Jäsenpalvelut<br />

p. 075 324 5540 ma–pe 9–12<br />

jasenpalvelu@mll.fi<br />

Viking Line<br />

Leikkien<br />

Heureka<br />

Yhdistyspuhelin<br />

p. 075 324 5545 ma–to 11–18<br />

Tilauspalvelu<br />

www.mll.fi/kauppa<br />

julkaisut ja järjestötuotteet<br />

p. 075 324 5480<br />

tilauspalvelu@mll.fi<br />

JU-design Oy/VIHTI miniland<br />

Tarkemmat tiedot jäseneduista<br />

www.mll.fi/jasenyys/jasenedut<br />

LAPSEMME-LEHti<br />

tilaukset ja osoitteenmuutokset<br />

p. 075 324 5545<br />

www.mll.fi/lapsemme<br />

lapsemme@mll.fi<br />

Lapsemme 1/2014 49

Sattuipa kerran MLL:ssa<br />

Tällä sivulla julkaisemme tositarinoita MLL:n vapaaehtoistyöstä.<br />

Onko sinulla muistoissa jokin unohtumaton hetki, hassu tilanne<br />

tai täpärä ”pelastuminen". Lähetä oma tarinasi osoitteella<br />

lapsemme@mll.fi.<br />

Onnentunteita<br />

Olen jo useamman vuoden toiminut<br />

Kirkkonummen yhdistyksessä lastentarvikekirppiksen<br />

vastaavana. Nyt alkaa<br />

jo kaikki järjestelyt ja yhteistyö paikallisen<br />

koulun kanssa sujua rutiinilla, mutta<br />

onhan se aina rankka viikko. Lattian<br />

suojaukseen tarvitaan materiaalia, mainoksia<br />

kadun varteen ja aamulla aikaisin<br />

paikalle, jotta ovet saadaan avattua<br />

asiakkaille klo 10.<br />

Olemme saaneet mukavia koululuokkia<br />

ja jalkapallojoukkueita mukaan toteuttamaan<br />

koulun ruokalassa buffetin.<br />

Mikä onkaan ihanampaa kuin aamutuimaan<br />

ennen seitsemää saapua paikalle,<br />

ja keittiöstä leijuu jo tuoreen pullan tuoksu!<br />

Puolen päivän jälkeen väsymys alkaa<br />

painaa, joten eräänä kirppispäivänä lähdin<br />

käymään ruokalassa olevassa kahvilassa.<br />

En päässyt perille, kun oli jo<br />

pakko pysähtyä pyyhkimään onnistumisen,<br />

ilon ja onnen kyyneleitä.<br />

Pyöreän pöydän ääressä istui iso joukko<br />

nuoria äitejä kahvilla. Osa imetti pienokaisiaan,<br />

osa pisteli soseita poskeensa.<br />

"Kattokaa miten ihana mekko eurolla!"<br />

Äidit esittelivät löytöjään toisilleen ihastunein<br />

huudahduksin ja kommentein.<br />

Mikä yhteisöllisyys, mikä vertaistuki!<br />

Tämän takia me järjestämme tällaisen<br />

tapahtuman kaksi kertaa vuodessa!<br />

Olen edelleen niin onnellinen tästä<br />

kirppistapahtumasta sekä myös ylpeä<br />

vapaaehtoistyöstäni omassa yhdistyksessäni.<br />

Saan olla mukana tekemässä hyvää!<br />

Sirpa Mannonen, vpj.<br />

Kirkkonummen yhdistys<br />

Pakoon muumifania<br />

Koko perheen liikuntarieha pidetään<br />

vuosittain toukokuussa Botniahallissa,<br />

urheilu- ja messuhallissa Mustasaaressa.<br />

Tapahtuman järjestämiseen saadaan<br />

apua hyviltä yhteistyökumppaneilta,<br />

Vaasan kaupungilta, tukareilta ja liikuntaseuroilta.<br />

Yhdistyksemme vapaaehtoisille<br />

riittää monenlaista tehtävää:<br />

pomppulinnaportsari, ilmapallontäyttäjä,<br />

Peppi Pitkätossu, Nasu... Suureksi<br />

ilokseni tulin eräänä vuonna nimetyksi<br />

todelliseen luottamustehtävään, Muumimammaksi.<br />

Siispä jumppatrikoot päälle ja pyrähdys<br />

muumimamman asuun +25 asteessa,<br />

ennätyslämpimänä toukokuisena päivänä.<br />

Rooli oli elämäni ensimmäinen koulun<br />

joulujuhlan tonttutanssia pidempi<br />

näyttelijäsuoritus. Vapaaehtoistyö avaa<br />

tekijälleen sellaisiakin ikkunoita, joista<br />

ei muuten muistaisi katsoa arjen kiireissä.<br />

Muumimamma ei puhu, eikä paljon näekään.<br />

Neljään tuntiin mahtui enemmän<br />

halauksia kuin olen saanut koko siihenastisen<br />

elämäni aikana sekä yksi tiukka<br />

kiskaisu hännästä – uusi kokemus sekin.<br />

Pari ihan merkittävää haastettakin<br />

tuli tielleni: jouduin olemaan hiljaa neljä<br />

tuntia ja jakamaan tarroja muumikäpälilläni.<br />

Lapset kiittivät kauniisti. Näkyvyys oli<br />

heikko, ja muuminkorvissani alkoivat jo<br />

äänet kuulostaa kovin samankaltaisilta.<br />

Vai miten olikaan? Yhden kovin kohteliaan<br />

kiitoksen olin kuullut ehkä ennenkin,<br />

lapsilauman harvetessa ympäriltä<br />

se alkoi toistua yhä useammin. Tarkalleen<br />

sama ässän suhahdus ja piiitkä halaus.<br />

Joka kerta.<br />

No, niinhän siinä sitten kävi, että merkittävä<br />

osa tarroista oli päätynyt<br />

saman, noin metrin mittaisen, vaaleahiuksisen<br />

nuorenmiehen kokoelmiin.<br />

Muumimamma ei voi antaa enempää<br />

tuntomerkkejä, koska joutui pakenemaan<br />

taukotilaan innokasta faniaan.<br />

Kenties ensi kerralla paikalle saapuukin<br />

Muumilaakson poliisimestari?<br />

Tuula Närvä, pj.<br />

Vaasan yhdistys<br />

Piirros: Kari Puumalainen<br />

50 Lapsemme 1/2014

TARJOUSHULINAT<br />

OPPI&ILO-VERKKOKAUPASSA!<br />

RAPURALLI<br />

Ensipeli väreistä ja muodoista<br />

Ikäsuositus 3–6<br />

RIMMAAKO?<br />

Riemukas riimilotto<br />

Ikäsuositus 4–7<br />

Nyt 19,90 €<br />

(norm. 27,90 €)<br />

Nyt 9,90 €<br />

(norm. 15,00 €)<br />

MIKSI?<br />

Iloinen eläinkirja<br />

Ikäsuositus 3–8<br />

Nyt 7,90 €<br />

(norm. 20,00 €)<br />

Nyt 6,90 €<br />

(norm. 14,90 €)<br />

HEINIÄ HEVOSELLE<br />

Tekemispakka pullollaan<br />

hulvattomia ja helppolukuisia<br />

arvoituksia<br />

Ikäsuositus 7–10<br />

RASVATTU SALAMA<br />

Lystikäs liikennesääntöpeli<br />

Ikäsuositus 6+<br />

Nyt 9,90 €<br />

(norm. 14,90 €)<br />

Lisää tarjoustuotteita: www.oppijailo.fi<br />

Tarjoushinnat voimassa 28.2.2014 asti.<br />

Tuotteita rajoitettu erä.<br />

Lisäalennus<br />

-10 % MLL:n<br />

jäsenille!<br />

Etukoodilla LBA26HFF saat<br />

10 % alennuksen koko<br />

Oppi&ilo-tuotevalikoimasta<br />

– myös tarjoustuotteista.<br />

www.oppijailo.fi

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!