Autosound-lehti testasi auto DVD-soittimet (PDF) - One-Pro

DVD SITÄ SUN TÄTÄ...
AutoSound testaa
Testissä
Tässä numerossa olevan DVD-soittimien testin yhteydessä arvioimme myös laitteiden kykyä toistaa itse poltettuja DVD-levyjä. Levyjä löytyy nykyisin
useampia eri formaatteja sekä yksikerroksisina että Dual Layer kaksikerroslevyinä. Lyhenteet ja tyyppimerkinnät saattavat aiheuttaa päänvaivaa jos
aiheeseen ei ole tullut perehdyttyä. Tämän vuoksi katsoimme aiheelliseksi kertoa pähkinänkuoressa perustietoa eri DVD-formaateista sekä DVDstandardista
muutenkin.
DVD-STANDARDI
DVD--elokuva sisältää mpeg2-pakattua videokuvaa sekä tavallisesti Dolby Digital ja/tai DTS -koodattua ääniraitaa. Videokuvalle on olemassa kaksi standardia,
PAL sekä NTSC. Nämä eroavat toisistaan resoluution sekä frameraten (eli sen montako kuvaa sekunnissa ruudulle syötetään) osalta. Euroopassa
myytävät elokuvat ovat PAL-standardin mukaisia, ja niiden resoluutio on 720x576 pikseliä ja ”freimitiheys” on 25 fps (frames per second). Äänelle on kanavia
käytössä normaalisti 2-6 (tavallisen stereo tai monikanavainen 5.1 jossa etu- keski- ja takakanavat sekä subwooferille oma kanava) ja niiden bitrate eli siirtonopeus
vaihtelee DD:n kohdalla 96-448 kbps (kilobittiä per sekunti) välillä. DTS-ääniraita on vähemmän kompressoitu kuin Dolby Digital ja sen bitrate on
myös korkeampi. Joissain, yleensä musiikki DVD:ssä ääniraita voi olla myös PCM-stereo (48 Khz, 1536 kbps) muodossa, eli samassa kuin tavallisten audio
CD-levyjen äänet.
Yksikerroksiselle (single layer) DVD-levylle mahtuu kuva- ja ääni-informaatiota kokonaisuudessaan 4,36 gigatavua. Nykyisin suurin osa DVD-elokuvista
on kuitenkin niin sanottuja kaksikerroslevyjä (dual layer), joille sopii informaatiota lähes tuplasti enemmän, eli noin 8,5 gigatavua. Jossain kohtaa elokuvaa
DVD-soitin vaihtaa luettavaa kerrosta, jolloin erittäin tarkkasilmäinen katsoja saattaa havaita kuvassa pienen pysähdyksen. Levyn sisällön kokonaisbittivirta
kaikki ääniraidat mukaan lukien ei kuitenkaan saa olla enempää kuin 9800 kbps.
PLUSSA JA MIINUS
Levyaihioita eli tyhjiä DVD-levyjä löytyy kauppojen hyllyiltä kolmessa eri pääformaatissa. Nämä ovat DVD-RAM, DVD-R ja DVD+R. Ensiksi mainittu DVD-
RAM ei koskaan saavuttanut mainittavaa suosiota eikä sitä tukevia soittimia markkinoilta edes löydy. Käyttökohteet sijoittuvat vain tietokonekäyttöön ja peruskäyttäjän
kannalta tämä onkin täysin turha formaatti.
Miinus- ja plus-formaatin levyt ovat niitä joille esimerkiksi alkuperäisen DVD-elokuvan varmuuskopiointi onnistuu. Syy siihen miksi markkinoilla on kahta
eri formaattia on siinä, että joitain vuosia sitten osa isoista laitevalmistajista tuki ensimmäisenä markkinoille tullutta miinus-formaattia ja osa taas ”kilpailevaa”
plus-formaattia. Ainoa ero mikä näillä kahdella on tallennuksen kannalta, liittyy tallennuksessa käytettävään laitteeseen, eli yleensä tietokoneen kirjoittavaan
DVD-asemaan. Plus-asemilla voi kirjoittaa plus-formaatin levyille ja miinus-asemilla miinus-formaatin levyille, mitään muuta eroa ei tässä kohtaa ole. Molemmille
levytyypeille voi halutessaan tallentaa täysin samanlaista sisältöä. Nykyisin lähes poikkeuksetta kaikki uudet DVD-asemat polttavat molempia formaatteja,
eli tuokin tallennukseen liittyvä eroavaisuus on poistunut. Aikaisemmin miinuslevyt olivat hankintahinnaltaan jonkin verran edullisempia, mutta nykyisin
tuossakaan suhteessa ei eroja esiinny.
Formaattien eroja etsittäessä pitääkin kurkistaa levyn toistossa käytettävien laitteiden pariin. Tietokoneen DVD-asema tietysti lukee ongelmitta molempia
(paitsi jotkut useita vuosia vanhat asemat), mutta jos levylle poltetaan kopio elokuvasta ja sitä halutaan toistaa tavallisella pöytäsoittimella tai auton DVD-soittimella,
saattaa eroja löytyä. Menneinä vuosina miinusta tukeneiden suurten laitevalmistajien, kuten Pioneerin tai Yamahan soittimet toistivat huomattavasti
nihkeämmin plus-formaatin levyjä. Toisinpäin vastaavaa ei esiintynyt niin yleisesti, eli esimerkiksi plussan takana vahvasti seisseen Philipsin soittimet toistivat
ongelmitta myös miinuslevyjä. Nykyään näistäkin vastakkainasetteluista on kuluttajien onneksi suurelta osin päästy yli, mutta kuten sanottu, joissain tapauksissa
toisto-ongelmia ilmenee yhä uusienkin laitteiden kohdalla. Siitä kumpaa formaattia kannattaa suosia tai kumpi on paremmin yhteensopiva useampien
laitemerkkien kanssa, on väännetty kättä jälkimmäisenä ilmestyneen plus-formaatin syntymästä saakka. Mitään täyttä faktaa asiasta ei ole olemassa, toki
esimerkiksi Internetistä löytyy sivustoja joissa on listoja siitä mitkä laitteet toimivat minkäkin formaatin kanssa. Itse olen sitä mieltä että tilanne on jotakuinkin
fifty-fifty, ja onneksi suurin osa nykysoittimista toistaa jo suvereenisti molempia.
RW JA DL??
DVD-aihioissa löytyy sekä plussien että miinusten puolella myös uudelleenkirjoitettavia levyjä, ihan samaan tapaan kuin CD-levyissä on RW-levyjä. Nämä
eivät muuten eroa kerranpoltettavista lajitovereistaan kuin korkeintaan polttonopeuksien suhteen, eli RW:t palavat useissa asemissa hitaammin kuin kertapolttoiset.
Ihan kuin CD-levyjenkin kohdalla on. RW-levyjen hankintahinta on jonkin verran korkeampi kuin kertapolttoisissa levyissä.
Nykyisin uusista tietokoneen tallettavista DVD-asemista löytyy usein myös Dual Layer tuki, eli asemat kykenevät polttamaan informaatiota kaksikerroksisille
aihioille. Suurimpana etuna tästä on luonnollisesti se, että näin ollen pidempikin DVD-elokuva mahtuu yhdelle poltetulle levylle sellaisenaan, ilman uudelleenkoodaamista
tai jakamista kahdelle levylle. DL-levyjä löytyy muiden tapaan sekä miinus- että plus-formaateissa. Vaikka asemista tällainen ominaisuus onkin
löytynyt jo 2004 vuoden keväältä saakka, ei DL-tekniikka ole kuitenkaan kotipolttoisten levyjen kohdalla ottanut vielä kunnolla tuulta alleen kuluttajien kohdalla.
Syynä tähän on lähinnä tyhjien levyjen todella kova hankintahinta verrattuna tavallisiin yksikerroslevyihin. Siinä missä laadukkaita tunnetun valmistajan DVD-
R tai DVD+R levyjä saa ulkomaisesta nettikaupasta 100 kappaleen pakkauksen 40-60 eurolla, joutuu yhdestä DL-levystä maksamaan jopa kymmenen euroa
kappaleelta. Ja tavallisissa tietokonemyymälöissä ja muissa jotka levyjä myyvät, hinnat saattavat olla jopa kaksinkertaiset esimerkkiin verrattuna. Lisäksi DLlevyjen
saatavuus on olematon verrattuna yksikerroksisiin, johtuen juuri hinnan aiheuttamasta kysynnän vähäisyydestä.
Itse poltettujen DL-levyjen toistossa ilmenee myös huomattavasti useammin ongelmia kuin yksikerroksisten kanssa. Monet uudet edullisemman hintaluokan
kotisoittimet tuntuvat toistavan näitäkin kohtalaisen varmasti, mutta esimerkiksi autosoittimien kohdalla tilanne on vielä toinen.
KOPIO LEFFASTA AUTOON
Oman ostetun DVD-elokuvan varmuuskopioiminen henkilökohtaiseen käyttöön esimerkiksi autossa katsomista varten on lain mukaan sallittua, ja monessa
suhteessa jopa järkevääkin. Usein autossa säilytettävät levyt naarmuuntuvat helposti, eli suosikkileffasta kannattaa tehdä kopio ja säilyttää alkuperäistä kotona
hyllyssä. Koska suurin osa etenkin uusista myyntileffoista on tallennettu kaksikerroksiselle levylle (käytetään termiä DVD9), ei kopioiminen onnistu ihan
tuosta vaan tavalliselle yksikerroksiselle (ja puolet vähemmän tallennuskapasiteettiä sisältävällä) levylle. DL-aihion ja sellaisia polttavan DVD-aseman kanssa
operaatio helpottuu jonkin verran, mutta kuten edellisessä kappaleessa kerroin, näitä levyjä ei vielä toistaiseksi ole erityisen järkevää käyttää hillittömän
hinnan ja heikon saatavuuden vuoksi.
Koska AutoSound ei ole videoalan ja elokuvien erikoislehti, emme tässä artikkelissa syvenny tämän enempää varmuuskopioinnin ihmeelliseen maailmaan.
Internetistä löytyy aiheeseen liittyen useita hyviä sivustoja sekä keskustelufoorumeita, jopa ihan suomenkielellä. Peruskäyttöön sopivia ohjelmia löytyy myös
freewarena ladattavaksi. Hyvä suomenkielinen sivusto löytyy osoitteesta www.afterdawn.fi, joten suunta kohti sitä jos aihe kiinnostaa enemmän.
HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ
www.afterdawn.fi ....................Ohjeita ja ilmaisohjelmia videoeditointiin liittyen, laaja foorumi suomeksi ja englanniksi.
www.doom9.org .....................Internetin laajimpia videoeditointia käsitteleviä saitteja.
www.nierle.de .........................Luotettava saksalainen CD/DVD-aihioita myyvä nettikauppa.
www.digitalpromo.co.uk .........Luotettava englantilainen CD/DVD-aihioita myyvä nettikauppa.
AutoSound Technical Magazine
33