Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimenpideohjelma 2008 - Rauma
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimenpideohjelma 2008 - Rauma
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toimenpideohjelma 2008 - Rauma
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kir<strong>ja</strong>a tapahtumat välittömästi niiden tapahduttua muistiin <strong>ja</strong> liitä ne hakemukseen. Heti voimaan<br />
tulevan väliaikaisen lähestymiskiellon voi määrätä pidättämiseen oikeutettu virkamies<br />
eli päällystöön kuuluva poliisi tai syyttäjä.<br />
Kieltoa määrättäessä käräjäoikeus arvioi rikoksen tai häirinnän vaaran aina tapauskohtaisesti.<br />
Perusteina ovat olosuhteet, henkilön oma uhkakokemus sekä mahdolliset todistajien kertomukset.<br />
Painavana perusteena voidaan pitää tapahtunutta väkivallantekoa, mutta se ei ole<br />
edellytys kiellolle. Myös puhelimitse, kirjeitse tai muulla tavalla toteutettu häirintä voi <strong>ja</strong>tkuessaan<br />
aiheuttaa kiellon määräämisen.<br />
Uhan näyttäminen toteen voi joskus olla vaikeaa. Aiemmat yhteydenotot poliisiin tai sosiaalityöntekijöihin<br />
tukevat näyttöä. Selvityksenä uhasta voivat olla lääkärintodistukset, kir<strong>ja</strong>lliset<br />
viestit tai tekniset tallenteet sekä todistajien, esim. naapureiden tai työtovereiden kertomukset.<br />
Oikeudellista apua oikeudenkäynnissä antavat yleiset oikeusavusta<strong>ja</strong>t, asiana<strong>ja</strong><strong>ja</strong>t <strong>ja</strong> muut<br />
lakimiehet.<br />
Käräjäoikeus voi ratkaista lähestymiskieltoasian, vaikka kieltoon määrätty kieltäytyisi tulemasta<br />
oikeuteen. Lähestymiskielto astuu voimaan heti, kun kieltoon määrätty on sen saanut. Kielto<br />
on voimassa käräjäoikeuden määräämä a<strong>ja</strong>n, enintään vuoden, mutta tarvittaessa kieltoa<br />
voidaan <strong>ja</strong>tkaa, mikä edellyttää pyyntöä <strong>ja</strong>tkamisesta.<br />
Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistavaa. Rangaistus on sakkoa tai enintään yksi vuosi<br />
vankeutta. Lähestymiskiellot merkitään erityiseen poliisin henkilörekisteriin, josta kiellot ovat<br />
hätätilanteessa nopeasti tarkistettavissa. Poliisi valvoo kielto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> voi myös tarvittaessa käyttää<br />
pakkokeino<strong>ja</strong> kieltoa rikottaessa.<br />
Perusmuotoinen lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suo<strong>ja</strong>ttavaa henkilöä<br />
eikä ottaa yhteyttä tai sitä yrittää. Suo<strong>ja</strong>ttavaa henkilöä ei saa myöskään seurata tai tarkkailla.<br />
Laajennettu lähestymiskielto tarkoittaa myös kielto oleskella tietyllä alueella suo<strong>ja</strong>ttavan<br />
henkilön asunnon, työpaikan, loma-asunnon tai oikeuden ratkaisussa erikseen määritetyn<br />
oleskelupaikan läheisyydessä. Kiellolla ei estetä asiallisesta syystä tapahtuvaa yhteydenottoa<br />
mm. yhteisen lapsen äkillisesti sairastuessa.<br />
<strong>Perhe</strong>en sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava asunnosta, jossa<br />
hän <strong>ja</strong> suo<strong>ja</strong>ttava henkilö asuvat vakituisesti, eikä hän saa palata asuntoon. Kyseinen lähestymiskielto<br />
on harvoin käytetty <strong>ja</strong> vaatii painavat perusteet sekä mm. perheen asumisjärjestelyjen<br />
miettimistä (liite 5 Lähestymiskielto opas).<br />
11<br />
3.3 Lastensuojelu ilmoitus<br />
Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan 1.1.<strong>2008</strong>. Laki korostaa ehkäisevän lastensuojelun merkitystä<br />
<strong>ja</strong> <strong>ja</strong>kaa vastuun lastensuojelusta kaikille yhteiskuntamme toimijoille <strong>ja</strong> hallinnonaloille.<br />
Ehkäisevää lastensuojelua <strong>ja</strong> lasta koskevien huolien varhaista puheeksi ottamista sekä tukemista<br />
toteutuu ennen kaikkea laadukkaissa peruspalveluissa (esim. päivähoidossa, kouluissa)<br />
sekä järjestöjen toiminnoissa. Lastensuojelun sosiaalityön painopiste on kor<strong>ja</strong>avassa<br />
lastensuojelussa: lapsen lastensuojelun tarpeen selvityksessä, avohuollon tukitoimissa, kiireellisessä<br />
sijoituksessa, huostaanotossa <strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>ishuollossa sekä jälkihuollossa.<br />
Lastensuojeluilmoituksesta säädetään lastensuojelulain 25 §:ssä, joista ensimmäinen momentti<br />
määrittelee ilmoitusvelvolliset tahot <strong>ja</strong> toinen momentti muut tahot (ei ilmoitusvelvollisuutta):