Tutustu kaupungin uuteen päästrategiaan - Rauma
Tutustu kaupungin uuteen päästrategiaan - Rauma
Tutustu kaupungin uuteen päästrategiaan - Rauma
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
RAUMAN KAUPUNKI<br />
Strategia 2020<br />
Kaupunginvaltuuston päätös 29.6.2009
1<br />
Sisällys<br />
1. Johdanto ....................................................................................................................................... 1<br />
1. Johdanto ....................................................................................................................................... 2<br />
2. RAUMA-kuva vuodelle 2020......................................................................................................... 3<br />
3. Kehittämisnäkökulmat ja strategiset tavoitteet.............................................................................. 4<br />
4. Toiminnan menestystekijät ........................................................................................................... 5<br />
• Yhteiskunta- ja asiakasvaikuttavuus.................................................................................. 7<br />
• Prosessit ja rakenteet ...................................................................................................... 10<br />
• Henkilöstö........................................................................................................................ 11<br />
• Taloudelliset resurssit...................................................................................................... 13<br />
Liite 1<br />
Liite 2<br />
Liite 3<br />
Päästrategian tarkistamisaikataulu<br />
Strategian laatimismenetelmä<br />
Strategialuonnoksesta pyydetyt lausunnot
2<br />
1. Johdanto<br />
<strong>Rauma</strong>n <strong>kaupungin</strong> strategia laaditaan valtuustokausittain. Näin uusi valtuusto määrittelee itselleen<br />
strategisen toimintalinjan, joka ohjaa valtuustokauden ajan päätöksentekoa. Vaikka strategia laaditaan<br />
valtuustokausittain, koskee sen sisältö yhtä valtuustokautta pidempää aikaa. <strong>Rauma</strong>lla aikajänteeksi<br />
on valittu ajanjakso, joka käsittää kulumassa olevan valtuustokauden sekä sitä seuraavat<br />
kaksi valtuustokautta.<br />
Strategia koostuu tavoitteista ja toimenpidekokonaisuuksista, joilla <strong>kaupungin</strong> kehittämistä ohjataan<br />
lähivuosina haluttuun suuntaan. Strategia osoittaa pelkistetysti keskeisimmät tavoitteet ja painopistealueet.<br />
Strategia on lähtökohtana johtamiselle.<br />
Kaupungin strategiassa tarkastellaan <strong>Rauma</strong>a sekä <strong>Rauma</strong>-yhteisön että <strong>kaupungin</strong> omien toimintojen<br />
näkökulmasta. <strong>Rauma</strong>-yhteisöllä tarkoitetaan <strong>kaupungin</strong> asukkaita ja kaikkia <strong>kaupungin</strong> alueella<br />
olevia toimijoita. <strong>Rauma</strong>-kuvassa, sitä täsmentävissä päämäärissä ja strategisissa tavoitteissa<br />
näkyy tämä laajempi <strong>Rauma</strong>-yhteisön taso.<br />
Strategian laadinta on kaupunkilaisten, poliittisten päätöksentekijöiden, yhteistyökumppanien, <strong>kaupungin</strong><br />
johdon ja henkilöstön vuorovaikutteinen prosessi, jossa yhteiset tavoitteet muotoutuvat.<br />
Pyrkimys avoimeen kansalaisyhteiskuntaan edellyttää, että tavoitteet ovat laajasti eri osapuolten<br />
yhteisiä tavoitteita.<br />
Nyt käsillä oleva <strong>Rauma</strong>n <strong>kaupungin</strong> strategia 2020 on valmisteltu kahden edellisen strategian<br />
perustalta. Niiden laadinnan yhteydessä käytettiin tasapainotetun tuloskortin menetelmää, joka on<br />
osoittautunut hyödylliseksi ja käyttökelpoiseksi.<br />
Toista kertaa strategiaprosessiin liitetään hallitusohjelma, joka määrittelee <strong>kaupungin</strong> kehittämisen<br />
päälinjaukset vuosille 2010—2013. Hallitusohjelmalla pyritään konkretisoimaan strategiaa ja jaksottamaan<br />
hankkeita valtuustokaudella. Hallitusohjelma tuodaan <strong>kaupungin</strong>hallituksen ja -<br />
valtuuston käsittelyyn erillisenä syksyllä 2009.<br />
Hyväksytty strategia on kaupunkilaisten nähtävänä internetissä, <strong>kaupungin</strong>talon yhteispalvelupisteessä<br />
ja pääkirjastossa.<br />
Strategia-asiakirjassa asioita tarkastellaan neljän kehittämisnäkökulman kautta. Kuhunkin kehittämisnäkökulmaan<br />
hyväksytään yksi tuota näkökulmaa erityisesti toteuttava strategia valtuuston toimesta.<br />
Hallintokunnat päivittävät omat strategiansa ja poikkihallinnolliset kehittämisohjelmat vastaamaan<br />
<strong>Rauma</strong>n strategia 2020 -asiakirjaa, minkä jälkeen tulosalueet ja -yksiköt voivat tarkistaa omansa.<br />
<strong>Rauma</strong> <strong>kaupungin</strong> strategiaa 2020 toteutetaan vuosittain laadittavissa talousarvioissa. Strategiaa<br />
voidaan tarkistaa talousarviokäsittelyn yhteydessä syksyisin, mikäli siihen on aihetta. Strategian<br />
2020 sekä hallitusohjelman toteutumista seurataan toimintakertomuksen yhteydessä annettavassa<br />
erillisessä seurantaraportissa. Lisäksi tavoiteasettelua ja tavoitteiden toteutumista käsitellään henkilöstön<br />
kanssa vuosittain käytävissä kehityskeskusteluissa.
3<br />
2. RAUMA-kuva vuodelle 2020<br />
<strong>Rauma</strong>-kuva määrittää, minkälainen <strong>Rauma</strong>n halutaan olevan vuonna 2020.<br />
<strong>Rauma</strong>-kuvaa rakennetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:<br />
• kuvan pitää olla riittävän haastava<br />
• kuvan pitää olla selkeä ja ymmärrettävä<br />
• kuvan pitää olla käyttökelpoinen johtamisen perusta<br />
• kuvasta pitää tunnistaa <strong>Rauma</strong> muiden kuntien joukosta<br />
<strong>Rauma</strong>-kuva 2020<br />
<strong>Rauma</strong> on tulevaisuussuuntautunut asumisen, koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin<br />
kaupunki, jossa on kaikenikäisille monipuoliset palvelut, kehittyvä yritystoiminta sekä<br />
viihtyisä ja turvallinen elinympäristö. Meri, teollisuus ja maailmanperintökohteet yhdessä<br />
muodostavat <strong>Rauma</strong>n imagon vahvuuden.<br />
<strong>Rauma</strong>-kuvaa täsmentävät seuraavat päämäärät:<br />
1. <strong>Rauma</strong>a kehitetään asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja kaupunkiorganisaation yhteistyöllä. Luodaan<br />
sellaisia toimintamalleja ja menettelytapoja joiden avulla raumalaiset saadaan osallistumaan<br />
<strong>kaupungin</strong> kehittämiseen. <strong>Rauma</strong> tekee aktiivisesti yhteistyötä seudullisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti<br />
ja kansainvälisesti.<br />
2. Yritysten toimintaympäristö on kilpailukykyinen. <strong>Rauma</strong>n satama kuuluu Suomen pääsatamiin.<br />
Työttömyysaste on alle maan keskiarvon ja muuttoliike on tasapainossa. <strong>Rauma</strong> on vetovoimainen<br />
koulutuskaupunki, jossa 2. asteen koulutus ja korkeakoulutus, tutkimus- ja tuotekehityspalvelut ja<br />
niiden välinen yhteistyö tukevat elinkeinoelämän monipuolistamista ja uudistamista.<br />
3. <strong>Rauma</strong>n asemaa Unescon kahden maailmanperintökohteen kaupunkina arvostetaan. <strong>Rauma</strong> on<br />
parantanut kilpailukykyään elävänä kaupunkikeskuksena ja myönteistä mielikuvaa erityisesti kulttuuri-<br />
ja matkailukaupunkina.<br />
4. Palvelujen kehittämisen lähtökohtana ovat kaupunkilaisten tarpeet. Kaupunkilaisille taataan riittävät<br />
hyvinvointia ylläpitävät palvelut joko itse tuottamalla tai yhteistyöllä muiden palvelutuottajien<br />
kanssa. Kehittäminen perustuu jatkuvaan laadun, mitoituksen ja kohdennuksen arviointiin. Kaupunki<br />
on valmiina reagoimaan yhteiskunnassa ja palvelutuotannossa tapahtuviin muutoksiin.<br />
5. <strong>Rauma</strong> rakentaa viihtyisää, turvallista ja toimivaa elinympäristöä tulevia sukupolvia ajatellen.<br />
Monipuolisia asuin-, palvelu- ja yritystoiminta-alueita kehitetään tasapainoisesti ja asiakaslähtöisesti<br />
sekä kaupunkikeskuksessa että sitä ympäröivällä maaseudulla.<br />
6. Kaupunki on hyvä työnantaja. Osaava, motivoitunut, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö arvostaa<br />
työyhteisöään ja työn tuloksia.<br />
7. <strong>Rauma</strong>n <strong>kaupungin</strong> talous on kunnossa. Taseen ylijäämät, velattomuus ja alhainen tuloveroprosentti<br />
antavat taloudellista liikkumavaraa. Talouden vakaus mahdollistaa strategian toteuttamisen.
4<br />
3. Kehittämisnäkökulmat ja strategiset tavoitteet<br />
<strong>Rauma</strong>-kuvan ja sitä täsmentävien päämäärien toteuttamiseksi on määritelty strategiset tavoitteet.<br />
Ne on esitetty kehittämisnäkökulmittain.<br />
Kehittämisnäkökulmat ovat seuraavat:<br />
Yhteiskunta- ja asiakasvaikuttavuus<br />
- päätöksentekijän, kuntalaisen ja asiakkaan näkökulma<br />
Prosessit ja rakenteet<br />
- organisaation toimivuuden näkökulma<br />
Henkilöstö<br />
- henkilöstön ja työyhteisön näkökulma<br />
Taloudelliset resurssit<br />
- resurssien hallinnan näkökulma<br />
Strategiset tavoitteet on esitetty kootusti alla olevassa taulukossa:<br />
KEHITTÄMISEN<br />
NÄKÖKULMAT<br />
YHTEISKUNTA- JA<br />
ASIAKASVAIKUTTA-<br />
VUUS<br />
PROSESSIT JA<br />
RAKENTEET<br />
HENKILÖSTÖ<br />
TALOUDELLISET<br />
RESURSSIT<br />
STRATEGISET<br />
TAVOITTEET<br />
Vetovoimainen<br />
<strong>Rauma</strong> ja hyvinvoivat<br />
kaupunkilaiset<br />
Tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset<br />
palvelujen<br />
tuottamis- ja järjestämistavat<br />
Osaava, motivoitunut<br />
ja hyvinvoiva<br />
henkilöstö<br />
Vakaat toimintaedellytykset<br />
Vetovoimainen <strong>Rauma</strong> ja hyvinvoivat kaupunkilaiset<br />
- tarkoittaa elinkeinoelämän toimintaedellytysten kehittämistä, asukkaiden henkisen, sosiaalisen,<br />
fyysisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistämistä sekä hyvän elin- ja toimintaympäristön turvaamista<br />
Tehokkaat ja tarkoituksenmukaiset palvelujen tuottamis- ja järjestämistavat<br />
- toimintamallien ja -tapojen kehittäminen kaupunkiorganisaation sisäisessä toiminnassa ja resurssien<br />
tehokas ja joustava käyttö palvelujen järjestämisessä<br />
Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö<br />
- käytännössä johtamisen valmentamista ja tukemista, henkilöstön kehittymismahdollisuuksien<br />
varmistamista ja työkyvyn ylläpitämistä<br />
Vakaat toimintaedellytykset<br />
- menot mitoitetaan tulojen mukaan ja vuosikatteella voidaan rahoittaa sekä investoinnit että<br />
lainojen lyhennykset. Suunnitelmallinen talous edellyttää, että nettoinvestointien määrä vastaa<br />
vähintään poistojen määrää. Tällöin infrastruktuuri pysyy kunnossa. Taseessa olevat ylijäämät,<br />
velattomuus ja alhainen tuloveroprosentti antavat taloudellista liikkumavaraa. Vakaa toimintaympäristö<br />
mahdollistaa strategian toteuttamisen.
5<br />
4. Toiminnan menestystekijät<br />
<strong>Rauma</strong>-kuvasta ja strategisista tavoitteista on johdettu toiminnan menestystekijät eli ne asiat,<br />
joissa <strong>kaupungin</strong> on ehdottomasti onnistuttava, jotta esitetty kuva toteutuu. Menestystekijät ohjaavat<br />
jatkossa luottamushenkilöiden ja viranhaltijajohdon päätöksentekoa.<br />
Toiminnan menestystekijöille on johdettu mittarit, joilla arvioidaan tavoitteiden toteutumista. Yhdellä<br />
menestystekijällä voi olla useampia mittareita (suositus 3—5).<br />
Osa mittareista on asioita, joiden kehitystä on tärkeä seurata (<strong>Rauma</strong>-yhteisö), vaikka kaupunki ei<br />
suoraan voikaan vaikuttaa niihin. Osa mittareista on <strong>kaupungin</strong> omaan palvelutuotantoon ja vaikutuspiiriin<br />
kuuluvia. Strategia-asiakirjassa mittarit on siis eroteltu oman toiminnan mittareihin ja seurattaviin<br />
mittareihin.
6<br />
Alla on esitetty yhteenvetona kehittämisnäkökulmittain strategiset tavoitteet ja toiminnan menestystekijät:
7<br />
Yhteiskunta- ja asiakasvaikuttavuus<br />
1. Turvataan laadullisesti ja määrällisesti hyvätasoiset <strong>kaupungin</strong> palvelut<br />
Palvelujen määrällä ja laadulla vaikutetaan väestökehitykseen, ihmisten haluun pysyä <strong>Rauma</strong>lla ja<br />
tulla <strong>Rauma</strong>lle. Palvelukokonaisuus vaikuttaa myös yritysten kiinnostukseen ja mahdollisuuksiin<br />
kehittää toimintojaan <strong>Rauma</strong>lla ja luoda tänne uusia työpaikkoja. Yksityisten ja julkisten palvelujen<br />
yhteistyötä kehittämällä sekä vapaaehtoistyötä tukemalla voidaan luoda monipuolinen ja houkuttelevan<br />
palvelukokonaisuus.<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunki turvaa asukkailleen laadukkaat peruspalvelut, joista tärkeimmät ovat kasvatus-,<br />
koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut. Asukkaiden terveyden, elämänlaadun sekä <strong>Rauma</strong>n houkuttelevuuden<br />
kannalta tärkeitä tekijöitä ovat kulttuuri- ja vapaa-ajanpalvelut, joita kehittämällä kaupunki<br />
tarjoaa kaikenikäisille ihmisille virkistystä, elämyksiä ja eväitä itsensä kehittämiseen. Hyvätasoiset<br />
palvelut ovat kaupunkilaisten hyvinvoinnin perusta.<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Laadittujen kehittämisohjelmien toteuttaminen<br />
• Asukastyytyväisyyskyselyt<br />
• Sosiaali- ja terveydenhuollon jonotustilanne<br />
• Subjektiivisten oikeuksien toteutuminen<br />
Seurattavat mittarit<br />
• Nettomuutto<br />
2. Kehitetään yritysten menestysedellytyksiä<br />
<strong>Rauma</strong>n seutu on yksi Suomen teollisuusvaltaisimmista seuduista ja siten hyvin avoin kansainvälisten<br />
markkinoiden muutoksille. Elinkeinopolitiikka on poikkihallinnollista ja sen kokonaisvastuu on<br />
seudun kunnilla. Hyvät peruspalvelut luovat osaltaan menestysedellytyksiä myös yrityksille.<br />
Yritystoiminnan toimintatapojen muutokset korostavat yritysten keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyökumppanuuden<br />
syvyyttä. Monipuolinen elinkeinorakenne pienentää <strong>kaupungin</strong> suhdanneherkkyyttä.<br />
<strong>Rauma</strong> tekee aktiivisesti työtä olemassa olevien yritysten toimintaedellytysten, uusien yritysten ja<br />
liikeideoiden kehittymiseksi alueelle esimerkiksi palveluinnovaatioiden ja luovan talouden sekä<br />
ympäristöteknologian ja logistiikan alueelle.<br />
<strong>Rauma</strong>n <strong>kaupungin</strong> elinkeinostrategia uudistetaan vuoden 2009 aikana.<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Elinkeinostrategian toteuttaminen<br />
• Luovutetut yritystontit<br />
Seurattavat mittarit<br />
• Yritykset<br />
• Työpaikat
8<br />
3. Luodaan viihtyisä, turvallinen ja toimiva elinympäristö<br />
Kaupunkia rakennetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti niin, että palvelujen saatavuus,<br />
liikenteen toimivuus ja ympäristön viihtyvyys on aina turvattu. Ilmastomuutoksen torjumiseen<br />
ja siihen varautumiseen liittyen <strong>kaupungin</strong> tavoitteena on energia- ja ilmastosopimuksen täyttäminen,<br />
biopolttoainepohjaisen kaukolämmön edistäminen ja ilmastomuutoksen varautumissuunnitelman<br />
tekeminen.<br />
Monipuolisen ja alueellisesti tasapainoisen tontti- ja asuntotarjonnan avulla lisätään <strong>Rauma</strong>n vetovoimaisuutta.<br />
Sitoudutaan siihen, että vuosittain on luovutettavissa vähintään 50 pientalotonttia.<br />
Kaupungin yhdyskuntarakenne on tekijä, johon kaupunki voi käytännössä vaikuttaa lähes yksin.<br />
<strong>Rauma</strong> pitää yhdyskuntarakenteensa tiiviinä tukeutuen olemassa olevaan rakenteeseen, jotta palvelujen<br />
tuottaminen ja hallittavuus on mahdollisimman hyvällä tasolla.<br />
Laajan maaseutualueen elinvoimaisuus turvataan mahdollistamalla kylien suunnitelmallinen kehittäminen<br />
olemassa olevan ja lähitulevaisuudessa rakennettavan kunnallistekniikan ympäristöön.<br />
Asukkaiden elinympäristön viihtyisyyden, toimivuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi luodaan sellaisia<br />
toimintamalleja ja menettelytapoja, joiden avulla raumalaiset saadaan kiinnostumaan elinympäristönsä<br />
vaalimisesta. Toimintamallien luomisessa periaatteena on asukkaiden, luottamushenkilöiden<br />
ja kaupunkiorganisaation yhteistyö.<br />
Selkämeren kansallispuisto -hankeen kautta vaikutetaan merialueen tilaan ja merialueen ekologisesti<br />
järkevään käyttöön. Pintavesilähteiden kunnostamisella parannetaan raakaveden laatua.<br />
Kaupunkisuunnittelussa (maanhankinta, kaavoitus, tieverkot) keskitytään yleiskaavojen toteuttamiseen.<br />
Strategiajakson alussa aloitetaan uuden yleiskaavan laatiminen, joka täsmentää omalta<br />
osaltaan Satakunnan uuden maakuntakaavan määräyksiä.<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Asukastyytyväisyyskyselyt<br />
• Yleiskaavatyö<br />
• Tonttitarjonta<br />
• Ilmastomuutoksen varautumissuunnitelman laatiminen<br />
Seurattavat mittarit<br />
• Merialueen tilan kehittyminen<br />
• Energia- ja ilmastosopimuksen täyttäminen<br />
• Kaukolämpöön liittyneiden rakennuskiinteistöjen tilavuus<br />
4. Vahvistetaan markkinointia <strong>Rauma</strong>n vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn kasvattamiseksi<br />
Tehdään aktiivista yhteistyötä markkinoinnissa eri sidosryhmien kanssa <strong>Rauma</strong>n vetovoimaisuuden<br />
ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tehostetaan <strong>kaupungin</strong> markkinointi- ja matkailuviestintää ja<br />
tiedottamista sekä kehitetään <strong>kaupungin</strong> henkilöstön viestintä- ja maineenhallintataitoja positiivisen<br />
imagon vahvistamiseksi. Profiloidaan <strong>Rauma</strong>a pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti tavoiteltavan<br />
<strong>Rauma</strong>-kuvan suuntaisesti.
9<br />
Tavoitteena on <strong>Rauma</strong>n ja sen palvelujen tunnetuksi tekeminen, asenteisiin ja maineeseen vaikuttaminen,<br />
uusien asukkaiden ja opiskelijoiden saaminen, elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien<br />
tukeminen sekä matkailun edistäminen.<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Kaupungin markkinointipanokset ja -tulokset<br />
• <strong>Rauma</strong>n imagon kehittyminen<br />
• Matkailijamäärät<br />
Seurattavat mittarit<br />
• Oppilaitoksiin hakeneiden määrä<br />
5. Kehitetään <strong>Rauma</strong>a koulutus- ja tutkimuskaupunkina<br />
<strong>Rauma</strong>n elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn ja houkuttavuuden tärkeinä tekijöinä ovat laadukkaat ja<br />
monipuoliset koulutus- ja tutkimuspalvelut. <strong>Rauma</strong>n kaupunki ylläpitää aktiivisesti yhteistyötä elinkeinoelämän,<br />
muun työelämän sekä korkeakoulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kesken. Tavoitteena<br />
on, että seudun korkeakoulutus ja tutkimus palvelevat seudun elinkeinoelämän ja muun työelämän<br />
tarpeita. <strong>Rauma</strong>n kaupunki panostaa erityisesti hankkeisiin, jotka palvelevat tätä tavoitetta.<br />
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen osalta yhteistyötä ohjaa korkeakoulustrategia, ja yhteistyö organisoituu<br />
strategisen ja operatiivisen verkoston kautta.<br />
<strong>Rauma</strong>n kaltaiselle teolliselle seudulle ensiarvoisen tärkeä on elinkeinoelämän tarpeita laadukkaasti<br />
ja joustavasti palveleva toisen asteen ammatillinen koulutus. Perustettu Länsirannikon Koulutus<br />
Oy antaa entistä paremmat mahdollisuudet ammatillisen koulutuksen kehittämiseen.<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Kaupunginhallituksen kehittämisrahat<br />
• Toisen asteen aloituspaikat<br />
Seurattavat mittarit<br />
• Tutkinnon suorittaneiden määrä<br />
• Valmistuneiden sijoittuminen työelämään<br />
6. Tehdään aktiivisesti seudullista, maakunnallista, valtakunnallista ja kansainvälistä yhteistyötä<br />
<strong>Rauma</strong>n sijaitsee Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajalla muodostaen noin 70 000 asukkaan toiminnallisen<br />
keskuksen.<br />
<strong>Rauma</strong> tekee aktiivisesti yhteistyötä seudullisesti ja maakunnallisesti, lounaisrannikon muiden keskuskaupunkien<br />
(Pori, Turku, Uusikaupunki) kanssa sekä elinkeinoelämän ja etujärjestöjen kanssa.<br />
Tämän yhteistyön tavoitteena on edistää seudun kehityksen kannalta merkittäviä infrastruktuurihankkeita,<br />
julkisten palvelujen säilymistä ja kehittämistä sekä koulutus- ja tutkimustoiminnan vahvistamista.
10<br />
Seudun toimijoiden yhteistyönä toteutetaan <strong>Rauma</strong>n seudun koheesio- ja kilpailukykyohjelmaa<br />
(KOKO) sekä muuta seudullista yhteistyötä. Tavoitteena on yhteistyöverkostoja (oppilaitokset, yritykset)<br />
hyödyntämällä lisätä seudun kilpailukykyä ja erityisosaamista.<br />
Maakunnallisten ja muiden yhteistyöprojektien avulla edistetään infrastruktuurihankkeita, hoidetaan<br />
yhteistä edunvalvontaa ja palvelurakenteen kehittymistä, palvelujen yhteiskäyttöä sekä yhteistä<br />
muuta kehittämistyötä.<br />
Kansainvälisen yhteistyön merkitys kasvaa. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus korostuvat jatkossa<br />
myös seudun muuttoliikkeessä. <strong>Rauma</strong>n tulee laatia kansainvälistymisohjelma.<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• KOKO -ohjelman toteuttaminen<br />
• Kansainvälistymisohjelman laatiminen<br />
Seurattavat mittarit<br />
• Seudullisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten hankkeiden määrä ja vaikuttavuus<br />
Prosessit ja rakenteet<br />
1. Kehitetään toimintamalleja ja palvelurakenteita<br />
<strong>Rauma</strong> ennakoi toimintaympäristönsä muutosvaatimukset ja järjestää palvelutuotantonsa ja palvelurakenteensa<br />
niin, että palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti. Suurten globaalien trendien lisäksi<br />
väestön ikääntyminen, muuttuvat palvelutarpeet sekä tulorahoituksen ja tehtävien välinen epätasapaino<br />
luovat paineita palvelujen uudistamiseksi. <strong>Rauma</strong> tiedostaa vastuunsa kehittämishankkeiden<br />
vetäjänä. Kehittämistä linjaa laadittava palvelustrategia.<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Palvelustrategian toteuttaminen<br />
2. Tehostetaan sisäisiä toimintatapoja<br />
Sisäisten toimintatapojen jatkuva kehittäminen kuuluu jokaiselle <strong>kaupungin</strong> työntekijälle. Henkilöstölle<br />
annetaan mahdollisuudet kehittää omaa työtään. Tätä kehittämistä tuetaan koulutuksella.<br />
Kaupungin toimintoihin laaditaan laatujärjestelmiä hallintokuntien tarpeiden mukaan. Tavoitteena<br />
on parantaa asiakaspalvelua ja organisaation tehokkuutta.<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Tuottavuus<br />
• Laatujärjestelmät
11<br />
3. Kehitetään tietojärjestelmien käyttöä palvelutuotannossa<br />
Julkisen sektorin toimintamallien ja palveluprosessien odotetaan uudistuvan siten, että tieto- ja<br />
viestintäteknologian soveltaminen on mielekästä ja tuloksellista niin hallinnon kuin kansalaistenkin<br />
kannalta. Uuden teknologian soveltamismahdollisuuksia on <strong>kaupungin</strong> kaikissa toiminnoissa. Tavoitteena<br />
on palveluiden helpompi saavutettavuus ja tuottavuuden nosto. Yhteistyö muiden toimijoiden<br />
ja kuntien kesken on tärkeää, koska resurssit eivät riitä kaikkien järjestelmien kehittämiseen<br />
omin voimin.<br />
Lisätään sähköisiä palveluja kaupunkilaisten asioinnissa ja <strong>kaupungin</strong> sisäisessä toiminnassa.<br />
Henkilöstö<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Tietohallinnon kehittämisohjelman laatiminen<br />
1. Kehitetään työyhteisötaitoja<br />
<strong>Rauma</strong>n kaupunkiorganisaation johtamistapa perustuu yhteistoimintaan. Yhteistoiminnan onnistumisen<br />
edellytyksenä on avoin vuorovaikutus ja luottamuksen ilmapiiri. Henkilöstöllä on mahdollisuus<br />
osallistua ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin asioihin.<br />
Esimiestyön periaatteena on toimia henkilöstöä arvostavasti ja oikeudenmukaisesti. Henkilöstön ja<br />
esimiehen välisessä avoimessa vuorovaikutuksessa luodaan luottamusta ja vastuullisuutta sekä<br />
sitoutumista <strong>kaupungin</strong> toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Jokaisella työyhteisön jäsenellä<br />
on oikeus hyvään ja laadukkaaseen johtamiseen ja jokaisella esimiehellä oikeus hyviin alaisiin.<br />
Työyhteisötaitoja kehitetään koulutuksilla.<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Henkilöstöstrategian toteuttaminen<br />
• Työhyvinvointikyselyjen tulokset<br />
2. Määritetään henkilöstöresurssit vastaamaan palveluprosesseja<br />
Palvelujen kysynnän muutokset, tiivistyvä yhteistyö muiden toimijoiden kanssa ja vaatimukset palvelujen<br />
laadun sekä tuottavuuden kasvun osalta tuovat väistämättä muutoksia myös <strong>kaupungin</strong><br />
organisaatiorakenteeseen ja henkilöiden tehtäviin. Henkilöstöresurssit mitoitetaan määrällisesti ja<br />
laadullisesti riittäviksi.<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Henkilöstöstrategian toteuttaminen<br />
• Tasa-arvosuunnitelman toteuttaminen<br />
• Henkilöstömäärä
12<br />
3. Turvataan osaava henkilöstö<br />
Laadukkaiden palvelujen tuottamisen ja järjestämisen kannalta olennainen osaaminen on turvattava<br />
henkilöstön voimakkaasta eläköitymisestä huolimatta. On huolehdittava siitä, että kehitetään<br />
organisaation toimivuutta, nykyisen henkilöstön osaamista sekä kyetään rekrytoimaan uutta osaavaa<br />
henkilöstöä. Rekrytointien lisääntyessä rekrytointitoiminta on organisoitava ja resursoitava<br />
uudella tavalla.<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Henkilöstöstrategian toteuttaminen<br />
• Tasa-arvosuunnitelman toteuttaminen<br />
• Hakijamäärä avoimiin vakansseihin<br />
4. Tuetaan työhyvinvointia<br />
Työhyvinvoinnin kokonais<strong>uuteen</strong> kuuluvat yksilön osaaminen, terveys, työmotivaatio ja henkilökohtaiset<br />
arvotekijät sekä työhön, työyhteisöön ja työympäristöön liittyvät tekijät. Työhyvinvointia edistää<br />
työ, jossa vaatimukset ja työntekijän resurssit ovat sopusoinnussa. Laadukkaalla perehdyttämisellä,<br />
hyvillä työn organisointitavoilla, työroolien selkeydellä sekä vaikutusmahdollisuuksien ja osallistumismahdollisuuksien<br />
lisäämisellä on merkittävä vaikutus yksilön työhyvinvointiin. Työhyvinvointi<br />
vaikuttaa myös haluun siirtyä eläkkeelle. Tavoitteena on, että eläkkeelle siirrytään myöhemmin.<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Henkilöstöstrategian toteuttaminen<br />
• Työhyvinvointikyselyjen tulokset<br />
• Tasa-arvosuunnitelman toteuttaminen<br />
• Toteutuneiden kehityskeskustelujen osuus<br />
5. Rakennetaan kannustavia palkitsemisjärjestelmiä<br />
Oikeudenmukaiseksi koettu palkka on henkilöstön sitoutumisen ja motivoitumisen kannalta keskeinen<br />
tekijä. Palkan kilpailukykyisyydellä on merkitystä erityisesti tulevaisuudessa, kun osaavan<br />
henkilöstön saatavuus uhkaa kiristyä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Voimassa olevat<br />
kunnalliset virka- ja työehtosopimukset antavat mahdollisuuden kehittää palkkausjärjestelmiä siten,<br />
että henkilöstölle voidaan maksaa kilpailukykyistä palkkaa. Yksilöiden lisäksi voidaan palkita myös<br />
työyhteisöjä. Uralla etenemismahdollisuudet, kannustaminen ja palautteen saaminen ovat osa palkitsemisen<br />
käytäntöjä.<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Henkilöstöstrategian toteuttaminen<br />
• Työhyvinvointikyselyjen tulokset<br />
• Tasa-arvosuunnitelman toteuttaminen
13<br />
Taloudelliset resurssit<br />
1. Pitkäjänteinen omistajaohjaus<br />
Kaupunginvaltuuston, <strong>kaupungin</strong>hallituksen ja lautakuntien päätöksenteolta edellytetään <strong>Rauma</strong>kuvan<br />
2020 toteuttamiseen tähtääviä päätöksiä.<br />
Kaupungin omistajapolitiikalla vaikutetaan siihen, että pääomasijoituksille sekä maa- ja kiinteistöomaisuudelle<br />
saadaan riittävä tuotto. Huolehditaan siitä, että tytäryhtiöiden, liikelaitosten ja kuntayhtymien<br />
toiminta on kannattavaa ja tehokasta.<br />
Kaupunkisuunnittelussa (maanhankinta, kaavoitus, tieverkot) ja elinkeinopolitiikassa pyritään ennakoivaan<br />
ja pitkäjänteiseen päätöksentekoon.<br />
Uuden valtuustokauden alkaessa laaditaan hallitusohjelma. Ohjelmassa luodataan seuraavan nelivuotiskauden<br />
hankkeita taloudellisten resurssien mahdollistamissa puitteissa.<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Hallitusohjelman toteuttaminen<br />
• Omistajapoliittisen ohjelman laatiminen ja toteuttaminen<br />
2. Elinvoimainen ja kehittyvä elinkeinoelämä talouden perustana<br />
Elinvoimainen, monipuolinen ja kehittyvä elinkeinoelämä on <strong>Rauma</strong>-yhteisön menestyksen perusta.<br />
Yritysten itsensä maksamien yhteisö- ja kiinteistöverojen lisäksi niiden palveluksessa oleva<br />
henkilöstö maksaa nykyisin ja myös jatkossa suurelta osin kunnallisveronsa <strong>Rauma</strong>n kaupunkiin<br />
tai ainakin <strong>Rauma</strong>n seudulle, vaikka pendelöinti lisääntyy.<br />
Mittarit:<br />
Seurattavat mittarit<br />
• Kunnallisveron veroäyrimäärän kehittyminen suhteessa muihin kuntiin<br />
• Yhteisövero-osuuden kehittyminen suhteessa muihin kuntiin<br />
• Yritysten maksama kiinteistövero<br />
• Työpaikkaomavaraisuus<br />
3. Vakaa talous<br />
Kaupungin strategisten päämäärien saavuttaminen edellyttää riittävän hyvää taloudellista liikkumavaraa.<br />
Se turvaa mahdollisuudet kehittää kaupunkia suunnitelmallisesti ja tehdä tarvittavia uudis- ja<br />
perusparannusinvestointeja.<br />
Taloudellista liikkumavaraa syntyy pitämällä tulotekijät kilpailukykyisinä ja menopuoli kurissa. Käyttötalouden<br />
menojen ei anneta kasvaa taloudellisia mahdollisuuksia nopeammin. Vuosikatteen (eli<br />
vuosittaisten tulojen ja menojen erotuksen) tulee olla investointien määrään nähden riittävä.
14<br />
<strong>Rauma</strong>n kansainvälisille suhdannevaihteluille avoin elinkeinorakenne aiheuttaa suuria vaihteluja<br />
yhteisöverokertymässä. Tätä varten kaupungilla tulee olla riittävän suuri taloudellinen liikkumavara.<br />
Tavoitteena on, että<br />
• Emon ja kunkin liikelaitoksen edellisen vuoden tilinpäätöksen, kuluvan vuoden talousarvion<br />
ja laadittavan talousarvion yhteenlaskettu tulos on positiivinen, jolloin vuosikate vastaa vähintään<br />
poistoja.<br />
• Emon investoinnit katetaan kolmen vuoden taloussuunnittelussa keskimäärin tulorahoituksella.<br />
• Emon investointien tulee vastata vähintään poistojen määrää<br />
• Tulovero-% on alle maan keskiarvon<br />
• Emon toimintakatteen vuotuinen kasvu ei ylitä verorahoituksen kasvua<br />
• Ulkoisten tulojen ja menojen suhde paranee<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Emon kolmen vuoden yhteenlaskettu tulos<br />
• Kunkin liikelaitoksen kolmen vuoden yhteenlaskettu tulos<br />
• Emon investoinnit<br />
• Tulovero-%<br />
• Emon toimintakatteen kasvu verrattuna verorahoituksen (=verotulot + valtionosuudet)<br />
kasvuun<br />
• Ulkoisten tulojen ja menojen suhde<br />
4. Kustannustietoinen toimintatapa<br />
Kuntatalouden kehitysnäkymät ennakoivat, ettei taloudellisten resurssien määrä kasva. Kustannustietoisuuden<br />
parantamisella ja kustannustietoisella toimintatavalla palvelutuotantoa voidaan tiukankin<br />
talouden oloissa kehittää. Palvelujen tuotteistamisella nostetaan kustannustietoisuutta. Palveluprosesseja<br />
tarkastellaan kokonaisuutena yli hallintorajojen.<br />
Mittarit:<br />
Oman toiminnan mittarit<br />
• Tuotteistetut palvelut<br />
• Merkittävimpien palvelujen suoritekohtaiset kustannukset
Liite 1<br />
Päästrategian tarkistamisaikataulu<br />
Vaihe Aika Sisältö<br />
1. 3. ja 5.2.2009 uuden <strong>kaupungin</strong>valtuuston koulutustilaisuudet,<br />
toimivat myös päästrategian laatimisen lähetetilaisuuksina<br />
2. 6.2.2009 Johtoryhmä käsittelee päästrategian laatimisaikataulun<br />
3. 9.2.2009 Päästrategian laatimisen aikataulutus (kh)<br />
4. 12. - 13.3.2009 Kaupunginhallituksen ja <strong>kaupungin</strong> johtoryhmän<br />
päästrategiaseminaari<br />
- Luento: esim. Olli Hietanen Turun yliopiston tulevaisuuden<br />
tutkimuskeskus<br />
- SWOT analyysi <strong>Rauma</strong>-yhteisöstä<br />
- vanhan päästrategian kautta <strong>uuteen</strong> päästrategiaan<br />
- mitä henkilöstöstrategia, tasa-arvo-ohjelma ja eri hallintokuntien<br />
omat strategiat edellyttävät uudelta päästrategialta<br />
- Hallitusohjelma 2010 – 2013<br />
- Vuoden 2010 luotauksia toiminnan ja talouden valmiussuunnitelman<br />
pohjalta<br />
5. 24.3.2009 Päästrategialuonnoksen valmistelu <strong>kaupungin</strong>hallituksen ja<br />
<strong>kaupungin</strong> johtoryhmän seminaarityön pohjalta<br />
- työryhmä: <strong>kaupungin</strong>johtaja, apulais<strong>kaupungin</strong>johtaja,<br />
talous- ja strategiapäällikkö ja talousarviopäällikkö<br />
- myös muilla viranhaltijoilla mahdollisuus ilmoittautua<br />
mukaan<br />
6. 3.4.2009 Luonnoksen esittely / jalostaminen <strong>kaupungin</strong><br />
johtoryhmässä<br />
7. 6.4.2009 Lausuntopyynnöt päästrategialuonnoksesta (kh)<br />
8. 7. – 24.4.2009 Sidosryhmien lausunnot päästrategialuonnoksesta<br />
9. 7. – 24.4.2009 Päästrategialuonnos netissä kaikkien lausuntoja varten<br />
10. 4. 5.2009 Lausunnoilla päivitetyn päästrategialuonnoksen käsittely<br />
<strong>kaupungin</strong>hallituksen ja <strong>kaupungin</strong> johtoryhmän iltakoulussa<br />
11. 15. – 16. 5.2009 Kaupunginvaltuuston strategiaseminaari, jossa yhtenä<br />
asiana päästrategialuonnos<br />
12. 11.6.2009 Luonnoksen esittely / jalostaminen <strong>kaupungin</strong><br />
johtoryhmässä<br />
13. 22.6.2009 Päästrategialuonnos <strong>kaupungin</strong>hallituksen käsittelyssä<br />
14. 29.6.2009 Päästrategialuonnos <strong>kaupungin</strong>valtuuston käsittelyssä
Liite 2<br />
Strategian laatimismenetelmä<br />
Vuosina 2002 ja 2005 <strong>Rauma</strong>n <strong>kaupungin</strong> strategian laadinnassa käytettiin menetelmänä julkishallintoon<br />
räätälöityä Tasapainotettua tuloskorttia (Balanced Scorecard). Menetelmä on osoittautunut<br />
valtuustokausien aikana hyväksi työkaluksi, joten se säilytetään edelleen strategisen suunnittelun<br />
ja seurannan menetelmänä.<br />
Tasapainotettu tuloskortti-strategiassa korostetaan erityisesti strategian yhteyttä kolmen vuoden<br />
toiminta- ja taloussuunnitteluun sekä talousarvion vuosittaisiin tavoitteisiin. Näin strategia konkretisoituu.<br />
Strategiamallissa painotetaan myös poliittisen päätöksenteon, erityisesti <strong>kaupungin</strong>valtuuston<br />
roolia strategiaprosessissa ja strategisten valintojen tekijänä.<br />
Julkisen toiminnan keskeinen tavoite on varmistaa kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen menestysedellytykset<br />
sekä kansallinen kilpailukyky. Julkisen toiminnan tuloksellisuuskriteereitä ovat vaikuttavuus,<br />
taloudellisuus ja tuottavuus. Vaikuttavuuden merkittävä osatekijä on puolestaan julkisten<br />
palveluiden laadukkuus.<br />
Strategian laadinta aloitetaan määrittämällä organisaatiolle haluttu tulevaisuudenkuva (<strong>Rauma</strong>kuva)<br />
eli minkälaisen haluamme organisaatiomme ja palvelutuotantomme olevan tiettynä ajankohtana<br />
tulevaisuudessa. Tämä antaa lähtökohdan ja suunnan tulevais<strong>uuteen</strong>.<br />
Tasapainotetun tuloskortin strategiaa rakennetaan seuraavista näkökulmista:<br />
• poliittisten päätöksentekijöiden, asukkaiden ja asiakkaiden näkökulmat (yhteiskunta- ja<br />
asiakasvaikuttavuus)<br />
• organisaatioiden suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulmat (prosessit ja rakenteet)<br />
• työyhteisöjen ja henkilöstön näkökulmat (henkilöstö)<br />
• resurssien hallinnan näkökulma (taloudelliset resurssit)<br />
Kuhunkin näkökulmaan määritellään strategiset tavoitteet. Näistä johdetaan strategian onnistumisen<br />
ydin eli kriittiset menestystekijät ja niissä onnistumista kuvaavat mittarit. Näiden kriteerien toteutuminen<br />
varmistetaan vuosittaisilla tavoitteilla.
Liite 2<br />
TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI (BALANCED SCORECARD)<br />
(strategian laadinta-, toteuttamis- ja arviointiprosessin viitekehys)<br />
Millaista tulevaisuutta<br />
haluamme?<br />
TULEVAISUUDENKUVA<br />
(<strong>Rauma</strong>-kuva)<br />
Mitä vision toteutuminen<br />
edellyttää näistä<br />
näkökulmista?<br />
KEHITTÄMISEN<br />
NÄKÖKULMAT<br />
YHTEISKUNTA-<br />
JA<br />
ASIAKAS-<br />
VAIKUTTAVUUS<br />
PROSESSIT<br />
JA<br />
RAKENTEET<br />
HENKILÖSTÖ<br />
TALOUDELLI-<br />
SET<br />
RESURSSIT<br />
Mitkä ovat keskeiset<br />
linjaukset?<br />
STRATEGISET<br />
TAVOITTEET<br />
Missä asioissa meidän<br />
on ehdottomasti<br />
onnistuttava?<br />
TOIMINNAN<br />
MENESTYS-<br />
TEKIJÄT<br />
Mistä tiedämme onnistuneemme?<br />
Millaista onnistumista<br />
ao. toimintavuoden<br />
aikana?<br />
MITTARIT<br />
Kuka vastaa?<br />
Onko strategia tasapainossa?<br />
Miten strategia käytäntöön?<br />
HALLITUS-<br />
OHJELMA
Strategialuonnoksesta pyydetyt lausunnot<br />
Kaupunginhallitus pyysi kokouksessaan 6.4.2009 lausuntoja alla mainituilta tahoilta.<br />
Liite 3<br />
Euran kunta<br />
Eurajoen kunta saapunut<br />
Köyliön kunta<br />
Säkylän kunta saapunut<br />
Pyhärannan kunta<br />
Laitilan kaupunki saapunut<br />
Porin kaupunki saapunut<br />
Uuden<strong>kaupungin</strong> kaupunki saapunut<br />
Turun kaupunki<br />
Satakuntaliitto saapunut<br />
Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä<br />
Satakunnan TE-keskus<br />
<strong>Rauma</strong>n seudun työ- ja elinkeinotoimisto<br />
Lounais-Suomen ympäristökeskus<br />
Länsi-Suomen lääninhallitus saapunut<br />
Satakunnan ammattikorkeakoulu<br />
Länsirannikon Koulutus Oy saapunut<br />
Turun yliopisto saapunut<br />
Turun yliopiston <strong>Rauma</strong>n opettajankoulutuslaitos saapunut<br />
Tampereen teknillinen yliopisto, Elektroniikan laitos, <strong>Rauma</strong>n tutkimusyksikkö<br />
Tampereen teknillinen yliopisto, Hydrauliikan ja automatiikan laitos, <strong>Rauma</strong>n tutkimusyksikkö<br />
Porin yliopistokeskus saapunut<br />
<strong>Rauma</strong>lla toimivat poliittiset puolueet:<br />
Suomen Sosialidemokraattinen Puolue r.p. saapunut<br />
Kansallinen Kokoomus r.p.<br />
Suomen Kristillisdemokraatit r.p. saapunut<br />
Vasemmistoliitto r.p.<br />
Vihreä Liitto r.p.<br />
Suomen Kommunistinen puolue r.p. saapunut<br />
Suomen Keskusta r.p. saapunut<br />
Perussuomalaiset r.p. saapunut<br />
Sitoutumattomat<br />
Sosiaali- ja terveyslautakunta saapunut<br />
Kasvatus- ja opetuslautakunta saapunut<br />
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta saapunut<br />
Tekninen lautakunta<br />
Ympäristölautakunta saapunut<br />
Satamaliikelaitoksen johtokunta saapunut<br />
Keskusvirasto saapunut<br />
Yhteistyötoimikunta saapunut<br />
Henkilökuntaneuvosto saapunut<br />
SAK:n <strong>Rauma</strong>n paikallisjärjestö saapunut<br />
<strong>Rauma</strong>n seurakunta<br />
<strong>Rauma</strong>n kauppakamari<br />
<strong>Rauma</strong>n Yrittäjät<br />
Lapin kunnan Yrittäjät<br />
MTK-<strong>Rauma</strong> saapunut<br />
MTK Lapin yhdistys ry saapunut<br />
<strong>Rauma</strong>n Seudun Kehitys Oy saapunut<br />
<strong>Rauma</strong>n <strong>kaupungin</strong> henkilöstöä edustavat ammattijärjestöt: TNJ Super, JYTY, JUKO, JHL 130, JHL<br />
46, KTN, Tehy; saapunut yhteislausunto (henkilökuntaneuvoston lausunto)<br />
Lisäksi kuntalaisilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua päästrategian laatimiseen internetissä<br />
tai kirjallisesti.
Change language