Kirjan sÃ¤hkÃ¶isen version - Rauman kaupunki

More documents

Recommendations

Info

45 Kirsi Niukko KERROKSISUUS - vanhan kulttuuriympäristön ominaispiirre TYYKLÄ Julkisivu 1:125 (originaali 1:50), Benjamin Schulman, Aalto yliopisto 2012.
46 TYYKLÄ Julkisivu 1:200 (originaali 1:50), Henna Miettinen, Aalto yliopisto 2012. Kulttuuriympäristön vaalimisessa kerroksisuutta pidetään yhä merkityksellisempänä osana vanhan asuinalueen identiteettiä. Vuosisatojen kuluessa muotoutuneen Pohjoismaiden laajimman, yhtenäisen historiallisen puukaupungin kaupunkikuvassa on piirteitä aina keskiajalta lähtien. Kun pikkutullilaki sulki kaupungin tulliaidan sisään 1620-luvulla, asutus oli jo levinnyt lähes koko nykyisen Vanhan Rauman laajuudelle. Alueen reunamilla asutettiin vielä muutamia tontteja 1700- luvun lopulla ja 1800-luvun alkuvuosina. Tulliaita purettiin 1800-luvun alussa, mutta aluerajoihin muutos ei paljoa vaikuttanut. Vuoden 1756 asemakaavakartta kuvastaakin melko tarkasti nykyistä Vanhaa Raumaa. Suurin osa Vanhan Rauman nykyisistä rakennuksista on 1700-luvulta ja 1800-luvun alkupuoliskolta tai 1800-luvun puolivälin paikkeilta. Tietoa vanhemmasta rakennuskannasta on löydettävissä asiakirjojen ohella myös arkeologisten kaivausten avulla. Erilaiset kaivua edellyttäneet korjaustyöt ovat niin ikään monella tontilla tuoneet esiin asutuksen vanhempia ajallisia kerrostumia. Kerroksisuutta voikin pitää yhtenä vanhan asuinalueen ominaispiirteenä. Toisaalta tietynlaista kerroksisuutta on myös pidetty kulttuuriarvoja köyhdyttävänä. Vanhaa Raumaa on arvostettu historiallisena kaupunkiympäristönä jo pitkään ja uudistuksiin on suhtauduttu yleensä kriittisesti. Aikalaisarkkitehti J. Vikstedt paheksui alueella 1800-luvun lopulta lähtien yleistynyttä uusrenessanssityylistä rakennusten kunnostusta, jota 1900-luvun taitteesta lähtien toteutettiin paikoin päällekkäin jugendtyylin kanssa. Uudistushulluus johti hänen mukaansa keskiaikaisen kaupungin vuosisataisen patinan katoamiseen. Sanomalehti Länsi-Suomi kirjoitti 1920-luvulla, että Rauman keskiaikainen rakennustyyli on kokonaan hävitetty muuttamalla rakennusten ulkoasu nykyaikaiseksi jokamiestaiteeksi. Funktionalismin aikakaudella 1930–1940 -luvuilla aluerakenteeseen luotiin kerrostumia, joiden sopivuudesta on keskusteltu viime aikoihin asti. Carl Jacob Gardbergin mukaan 1950-luvun Vanhassa Raumassa oli enää vain vähän hyvin säilyneitä rakennuksia. Jopa jugend-tyylin leviämistä alueelle pidettiin vielä tuolloin valitettavana. Pekka Kärki arvioi 1960-luvulla uusrenessanssin ja jugendin lunastaneen paikkansa osana alueen ajallista kerroksisuutta. Sen sijaan funkistyylinen, tiilirakenteinen ja sotien jälkeisen ajan rakennusperintö arvioitiin alueelle kuulumattomiksi ja merkittiin purkusuosituksin. Vielä 1980-luvun alun vahvistetussa suojeluasemakaavassa modernia tyyliä ja teollisuusrakentamista edustavat rakennukset jätettiin suojelun ulkopuolelle. J. Vikstedtin aikanaan moittimaa uusrenessanssityyliä sen sijaan arvostettiin yli muiden historian kerrostumien. Uusrenessanssiaalto on historiantulkinnoissa yleisesti yhdistetty alueen merenkulkua harjoittavien vaurastumiseen. Ajanjakso syvensi paitsi sosiaalisia myös kaupunkikuvallisia eroja vauraiden ja varattomampien kaupunginosien välillä. Muutospiirustusten ja palovakuutusasiakirjojen ohella vanhat valokuvat osoittavat, että koristeellinen uusrenessanssi sijoittui eri-
Page 1 and 2: VIIVAT KERTOVAT Mittauspiirustuslei
Page 3 and 4: ISBN 978-951-96081-7-4 (nid.) ISBN
Page 6 and 7: 1 Esipuhe Johan Fredrik Lindegren o
Page 8 and 9: 3 Aalto yliopiston teknillisen kork
Page 10: 5 Mittauspiirustusten tekemisellä
Page 13 and 14: 8 HIRW Detalji 1:40 (originaali 1:1
Page 15 and 16: 10 HIRW Leikkaus 1:125 (originaali
Page 17 and 18: 12 SIURUS Julkisivu 1:125 (originaa
Page 19 and 20: 14 ESI-PUANDI Kyltti 1:5 (originaal
Page 21 and 22: 16 ESI-PUANDI Leikkaus & pohja 1:10
Page 23 and 24: 18 Mittauspiirustukset: PATOLA, KUL
Page 25 and 26: 20 KULMLA Kortteli 1:1250 (originaa
Page 27 and 28: 22 KULMLA Julkisivu 1:125 (originaa
Page 29 and 30: 24 Tapio Nurmi VANHAN RAUMAN ELÄM
Page 31 and 32: 26 WÄLMLÄ Detalji 1:40 (originaal
Page 33 and 34: 28 LELLA, WÄHÄ-LELLA, SAKKOLA Por
Page 35 and 36: 30 WÄHÄ-LELLA Detalji 1:40 (origi
Page 37 and 38: 32 Mittauspiirustukset: ISO-RIIKOLA
Page 39 and 40: 34 ISO-RIIKOLA Detalji 1:40 (origin
Page 41 and 42: 36 RASI Detalji 1:40 (originaali 1:
Page 43 and 44: 38 Markus Bernoulli KUINKA VIIVA KA
Page 45 and 46: 40 mutta porrashuoneen liikkeen puo
Page 47 and 48: 42 KUVASARJA LUWILAN MUUTOKSISTA Ma
Page 49: 44 LUWILA Portit 1:25 (originaali 1
Page 53 and 54: 48 TYYKLÄ Detalji 1:40 (originaali
Page 55 and 56: 50 TYYKLÄ Julkisivu 1:125 (origina
Page 57 and 58: 52 Vuonna 2003 kiinteistöön tuli
Page 59 and 60: 54 AAREN Detalji 1:40 (originaali 1
Page 61 and 62: 56 KLÖÖVI Julkisivu 1:125 (origin
Page 63 and 64: 58 Tutustuin Wähä-Klööwin taloo
Page 65 and 66: 60 WÄHÄ-KLÖÖVI Heinäkuu 1979.
Page 67 and 68: 62 Helkelän kultasepänliike on pe
Page 69 and 70: 64 RANDLA Leikkaus 1:125 (originaal
Page 71 and 72: 66 Vanhan Rauman voimassa oleva ase
Page 73 and 74: 68 KUURI Julkisivu 1:125 (originaal
Page 75 and 76: 70 Anna-Leena Seppälä TAMPEREEN A
Page 77 and 78: 72 min ja heräävät näkemään v
Page 79 and 80: 74 Arkkitehtuurin historia A-27.120
Page 81 and 82: 76 Työskentelyyn: - mittausväline
Page 83 and 84: 78 roksen, jossa eri rakennusvaihee

Kirjan sÃ¤hkÃ¶isen version - Rauman kaupunki

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?