Lataa tästä PDF - Manialehti.fi
25.10.2014 • Views
Share Embed Flag

Lataa tästä PDF - Manialehti.fi

Lataa tästä PDF - Manialehti.fi

Lataa tästä PDF - Manialehti.fi

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
manialehti.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

VARSINAISSUOMALAINEN TALOUSAIKAKAUSLEHTI<br />

mania<br />

2006►1-2 HELMIKUU<br />

SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA<br />

Veli-Matti Vesterinen:<br />

Työvoiman löytäminen<br />

paikoin hyvin vaikeaa<br />

Paula Palmroth johtaa<br />

100-vuotiasta Turun<br />

Liikemiesyhdistystä<br />

Missi- ja mallimaailmassa pidettävä järki mukana<br />

Marjo Sjöroos<br />

valmentaa<br />

julkisuuteen<br />

Uusiin asemiin: Panu Kärjes, Piia Klemi, Timo Hiironen ja Sanna Rantanen

Viiden Tähden lähetti- ja kuljetuspalvelut<br />

-sisä- ja ulkolähettipalvelut<br />

-pakettien ja kirjeiden jaot<br />

-ruokakuljetukset<br />

-toimitukset myös muualle Suomeen<br />

-lava- ja rullakkokuljetukset<br />

-posti- ja matkahuoltokäynnit<br />

-tuotteiden hyllytyspalvelut<br />

-lisää www.lahettiykkonen.<br />

-tilaukset 020 741 2300<br />

<br />

Selvitä yrityksesi tai yhteisösi kuljetus- ja<br />

lähettipalvelujen hinta, toimivuus ja monipuolisuus.<br />

Yllätyt<br />

iloisesti !<br />

Soita 020 741 2301, Jukka Haroma<br />

2 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania<br />

Sitoutumaton<br />

varsinaissuomalainen<br />

talousaikakauslehti<br />

Julkaisija ja kustantaja<br />

Viestintämania Oy<br />

Kristiinankatu 6 A<br />

20100 Turku<br />

Puhelin (02) 880 7080<br />

Fax (02) 880 7088<br />

www.viestintamania.<strong>fi</strong><br />

Toimitus<br />

mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

Päätoimittaja Riku Näsänen<br />

riku.nasanen@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

Puhelin 040 540 9135<br />

Toimittaja Anne Kortela<br />

anne.kortela@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

Puhelin 040 590 3860<br />

Imoitusmyynti<br />

Myyntipäällikkö Päivi Vainio<br />

paivi.vainio@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

Puhelin 040 702 1443<br />

Ilmestyminen<br />

Kahdeksan numeroa vuodessa<br />

Painopaikka<br />

Finepress Oy, Turku<br />

Painos ja jakelu<br />

Päiväpostin mukana 16 500 kpl<br />

varsinaissuomalaisiin yrityksiin<br />

sekä Turun kauppakamarin<br />

ja varsinaissuomalaisten<br />

nuorkauppakamarien jäsenille<br />

ISSN<br />

1795-326X<br />

verkossa 1795-3278<br />

HELMIKUU 2006<br />

Sopivasti työtä ja<br />

vapaa-aikaa<br />

Manian vuosi 2006 tuo tullessaan ehostuneen ilmeen ja lisää<br />

ilmestymiskertoja. Sisällössä luotamme edelleen sloganimme<br />

mukaisesti ajatukseen ”sopivasti työtä ja vapaa-aikaa”. Alkaneena<br />

vuonna tarjoamme lisäksi jokaisessa numerossa myös oman<br />

teeman. Tämä ensimmäinen numero lähtee liikkeelle juuri sloganimme<br />

ajatuksesta pohtien työelämään ja henkilöstöön liittyviä<br />

asioita.<br />

Työelämän uutisointi keskittyy helposti negatiivisiin tapahtumiin.<br />

Irtisanomiset uutisoidaan ensimmäisen kerran kun<br />

YT-neuvottelut alkavat, sen jälkeen kun ne päättyvät ja kolmannen<br />

kerran kun tehtaan portti viimeisen kerran suljetaan.<br />

Kuten Turun työvoimatoimiston johtaja Veli-Matti Vesterisen<br />

haastattelusta ilmenee, maakunnan työttömyysluvut ovat kehittyneet<br />

viime aikoina suotuisaan suuntaan, vaikka moni suuri<br />

ja perinteikäs työnantaja on lopettanut tai lopettamassa toimintansa.<br />

Kun vuosikymmen sitten työvoimatoimistot etsivät kuumeisesti<br />

töitä työttömille, on tilanne nyt päinvastainen: työnantajat<br />

hakevat työvoimatoimistosta työntekijöitä.<br />

Suomessa työvoiman vuokraus on viime vuosina lisännyt<br />

suosiotaan. Tämä välillä kovastikin kritisoitu ala on kuitenkin<br />

osoittautunut monesti myös erittäin toimivaksi välineeksi työntekijän<br />

ja työnantajan kohtaamiseksi. Kun luottamus työntekijän<br />

ja työnantajan välille syntyy, on helpompaa palkata osaava<br />

ja hyvä työntekijä pysyvään työsuhteeseen.<br />

Viime vuosina moni työnantaja on kiinnittänyt entistä<br />

enemmän huomiota myös henkilöstön hyvinvointiin.<br />

Palkan rinnalla työssä viihtyminen ja henkilöstöstä<br />

huolehtiminen on noussut tärkeäksi henkilöstöhallinnon<br />

osa-alueeksi. Tulevaisuudessa sen merkitys tulee<br />

entisestään korostumaan. Osaavia työntekijöitä haettaessa<br />

parhailla osaajilla on jo nyt mahdollisuus valita<br />

työnantajansa. Yrityksen maine työnantajana muodostuu<br />

työvoimapulaa potevilla aloilla yhä tärkeämmäksi<br />

avuksi, jos päteviä hakijoita halutaan löytää.<br />

päätoimittaja<br />

TÄSSÄ NUMEROSSA<br />

4 Kirjoittajavieraana Kalle Euro<br />

5 Kuukauden kysymys: Jääkö Turku naapurikuntien varjoon?<br />

6 Ajankohtaista: Innovaatioiden arviointiin lisää<br />

huomiota. Lietoon uusi yrityskeskittymä. Vakka-<br />

Suomessa maakunnan paras yrittäjyysilmapiiri.<br />

9 10 kysymystä<br />

10 Marjo Sjöroos on nainen paikallaan<br />

14 Uusiin asemiin Panu Kärjes, Piia Klemi,<br />

Timo Hiironen ja Sanna Rantanen<br />

16 Teemana työelämä ja henkilöstö: Turun Työvoimatoimiston<br />

johtaja Veli-Matti Vesterinen ja työmarkkinoiden paradoksi<br />

18 Verkottuminen vahvistaa teollisuutta<br />

19 Tuottavuus kasvuun palvelualoilla<br />

20 Henkilökunnan hyvinvointia<br />

21 Tasausta työvoimalle työvoiman vuokrauksella<br />

22 Markkinoilla Mika Saarinen<br />

23 Henkilövakuutusten kysyntä kasvanut nopeasti<br />

25 Hemmottelua ja harmoniaa day spa -hoitolassa<br />

26 Klubikierroksella Turun Liikemiesyhdistys<br />

28 Saab 9-3: Odotettu farmari.<br />

29 Jukka Salminen myy Uudenkaupungin viimeiset uudet Saabit<br />

31 Kuukauden ravintola: Parilla<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

3

kirjoittajavieras<br />

Menestys edellyttää<br />

sopeutumiskykyä<br />

Varsinais-Suomen kasvu näyttää vahvalta. Vasta ilmestynyt Varsinais-Suomen<br />

Yrittäjien ja Turun Seudun Osuuspankin Maakuntaennuste 2006<br />

ennustaa koko maakuntaan kasvun aikoja niin investointien, henkilöstön<br />

kuin yritysten tulostenkin osalta. Pelkästään Varsinais-Suomen Yrittäjien jäsenten,<br />

joita yrittäjistä on noin kolmannes, voidaan arvioida tutkimuksen mukaan<br />

palkkaavan kuluvana vuonna 2000-3000 uutta työntekijää. Turun seudun kasvu on<br />

maakunnan vahvinta.<br />

Työttömyytemme on laskenut yhtäjaksoisesti ja vauhdikkaasti jo parisen vuotta.<br />

Turun seudun työttömyys on pääkaupunkiseudun jälkeen suurista kaupungeista<br />

maan alhaisin ja työpaikkojen määrän kasvu on nopein. Kasvuvauhti näyttää<br />

kaikin tavoin hyvältä huolimatta murheellisista vanhojen arvokkaiden teollisuuslaitosten<br />

lakkauttamisuutisista. Todellisuudessa kasvu peittää nämä alasajot alleen,<br />

mutta ei valtakunnan mediassa. Turku kärsii siitä, että yksittäiset isot huonot uutiset<br />

hukuttavat sadat pienet hyvät uutiset.<br />

Työvoimapula nostaa päätään. Maakunnan suuryritykset - ja entistä enemmän<br />

myös pienet - joutuvat tekemään ennennäkemättömän paljon töitä saadakseen tarvitsemaansa<br />

työvoimaa. Joillakin aloilla on yhtäaikaa työttömyyttä ja työvoimapulaa.<br />

Ongelmallista on, ettei työvoimaa tarvitseville aloille tahdo löytyä riittävästi<br />

opiskelijoita eikä työttömien osaaminen aina kohtaa työvoiman tarvetta.<br />

Turun Seudun Kehittämiskeskus TAD Centre kiersi yhdessä Aker Finnyardsin,<br />

Nokian, TYKS:n ja Turun Työvoimatoimiston Työnantajapalveluiden kanssa<br />

viime vuonna pitkin Suomea hankkimassa osaajia. Työ poiki: yritykset saivat<br />

tarvitsemansa työvoiman. Tarve kuitenkin tulee jatkumaan tänä vuonna ja tästä<br />

eteenpäinkin. Paitsi kasvu, myös suurten ikäluokkien eläkkeelle jääminen aiheuttaa<br />

uuden työvoiman tarvetta - ja huoltosuhteen heikkeneminen edellyttää myös<br />

uutta yritystoimintaa.<br />

KALLE<br />

EURO<br />

TAD Centren<br />

ja<br />

Turun<br />

tuleva<br />

elinkeinojohtaja<br />

Koulutuksen ja työvoiman tarpeen kohtaamista on parannettava. Ketään ei voi<br />

pakottaa opiskelemaan alaa, joka ei kiinnosta, mutta työvoimaa vetävistä aloista<br />

pitääkin kyetä tekemään kiinnostavia. Esimerkiksi meriteollisuuden suurta uusien<br />

osaajien tarvetta voitaisiin saada helpotettua markkinoimalla alaa yhdessä opiskelupaikan<br />

ja työnantajien sijaintipaikan asuinviihtyisyyden kanssa. Monia voisi<br />

houkutella saada opiskella laadukkaassa opinahjossa viihtyisässä ja monipuolisessa<br />

kaupunkiympäristössä, ja päästä opintojen jälkeen työskentelemään maailman<br />

parhaassa osaamiskeskittymässä, jonka tuotteista voi olla ylpeä! Opiskelujaan aloittava<br />

pitää saada haluamaan alalle.<br />

Koulutusjärjestelmän pitää olla alueellisesti myös sellainen, että se pystyy joustavasti<br />

kouluttamaan ihmisiä työelämän muuttuviin tarpeisiin. Yhteiskunnan rakennemuutokset<br />

luovat aina tilanteita, joissa tarvitaan uusia taitoja. Näin on käynyt<br />

kautta taloushistorian ja tilanne on yhteiskunnan muutosvauhdin kiihtyessä vain<br />

lisääntymässä. Toimialoja menee ja tulee. Menestyvä - ja myös sen asukkaan kannalta<br />

hyvä - seutu kykenee houkuttelemaan uusia osaajia ja auttamaan asukkaitaan<br />

nopeasti työskentelemään uudenlaisissa tehtävissä.<br />

4<br />

mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

KUUKAUDEN KYSYMYS<br />

Jääkö Turku naapurikuntien<br />

varjoon?<br />

Turun naapurikuntiin on nousemassa<br />

useampiakin uusia yrityskeskittymiä. Miltä<br />

näyttävät Turun mahdollisuudet, onko<br />

Turku jäämässä naapuriensa varjoon<br />

yritysten sjoittuessa naapurikuntiin?<br />

T Y Ö T S U J U M A A N<br />

www.mol.<strong>fi</strong><br />

- Heidekenillä syntyneenä vähän surettaa Turun<br />

kohtalo. Ohikulkutie on mennyt jo pitkään Turun<br />

ohi, miksi sitä ei ole aikaisemmin osattu Turussa<br />

hyödyntää? Turun läntisellä puolella asuvana asioin<br />

Naantalissa ja Raisiossa, Turussa vain harvoin.<br />

- Turun suurin ongelma on päätöksenteon<br />

kankeus. Kaavat ja päätöksenteko etenevät<br />

hitaasti ja monien mutkien kautta. Naapurikunnissa<br />

luottamusmiehet ja virkamiehet ovat luovempia ja<br />

tuntuvat ymmärtävän tulevaisuutta paremmin.<br />

Edessä rekrytointirumba?<br />

Yllättävä työruuhka?<br />

Hukassa hyvä työilmapiiri?<br />

Anna ammattilaisten auttaa. Työvoimatoimiston<br />

valtakunnallisten Henkilöstö-<br />

Ratkaisujen ja Henkilöstövuokrauksen avulla<br />

hoidat rekrytoinnit ja henkilöstöasiat<br />

kuntoon nopeasti, joustavasti ja luotettavasti.<br />

Henkilöstövuokraus<br />

– osaavat työntekijät, valmiit ehdokkaat<br />

– tilapäiset ja vakituiset työsuhteet<br />

HenkilöstöRatkaisut<br />

– haku- ja haastattelupalvelut<br />

– soveltuvuusarvioinnit<br />

– uudelleensijoittumisvalmennukset<br />

– työyhteisön kehittämisratkaisut<br />

Lisätietoja: www.mol.<strong>fi</strong><br />

Ratkaisut<br />

Puheenjohtaja Päivi Lähteenmäki,<br />

Naantalin Yrittäjät ry.<br />

Lisätietoja: www.mol.<strong>fi</strong>/turku<br />

Työvoimatoimisto<br />

Työnantajapalvelut<br />

puh. 010 60 43150<br />

- Huolestuttava suuntaus on ollut näkyvissä jo pitkään.<br />

Muumimaailma ja Mylly ovat hyviä esimerkkejä<br />

naapurikuntiin sijoittuneista yrityksistä. Turussa tontteja<br />

on ollut tarjolla heikosti – onko esimerkiksi Urusvuoren<br />

tai Orikedon alueella yhtään tonttia myynnissä?<br />

- Pelkät tontit eivät kuitenkaan riitä.<br />

Kaupungin olisi oltava aktiivisemmin tukemassa<br />

yritystoimintaa. Turun etu tietysti olisi suur-Turku,<br />

mutta lienevätkö naapurit kiinnostuneita.<br />

Tiimistä timantti -illanvietto<br />

Herrankukkarossa<br />

Hinta alkaen 75 € / hlö (+ alv.)<br />

<br />

<br />

Toimitusjohtaja Jarmo Tamminen<br />

CS Mattovaihto Oy, Turku<br />

- Salolaisesta näkökulmasta ei Turun asema<br />

näyttäisi uhatulta. Historiallisesti katsottuna<br />

Turku ja erityisesti sen keskusta ovat niin<br />

perinteinen illanvietto- ja shoppailupaikka, että<br />

en näe sen aseman olevan kovin uhattu.<br />

- Turun kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma ei<br />

ole minulle tuttu, mutta uskon Turun seutukunnan<br />

olevan vahva ja yhtenäinen alue. Turun on silti hyvä<br />

tiedostaa tilanne ja pitää tuntosarvet herkkänä, jos<br />

tilanne muuttuu ja visiot uhkaavat jäädä toteutumatta.<br />

Talven tuottavin illanvietto sisältää:<br />

- isännän tervetulotilaisuus ja -toti<br />

- savusaunominen ja lämminvesialtaiden käyttö<br />

- puhdistavat turvekasvonaamiot koko porukalle<br />

- herkullinen saaristolaisillallinen<br />

Toimitusjohtaja Jyrki Sjöholm<br />

Työmaa Oy, Salo<br />

Tarjous voimassa 1.1.2006<br />

alkaen 31.3.2006 asti. Vähintään 8 henkilön ryhmille.<br />

Myyntipalvelu: puh. 02-5153300, fax. 02-5153344<br />

myyntipalvelu@herrankukkaro.<strong>fi</strong> / www.herrankukkaro.<strong>fi</strong><br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

5

mania►ajankohtaista<br />

TULOSSA<br />

9.2. klo 14.00 - 16.00 Biokeisi:<br />

Mediakalla – bioalan palveluyrityksen<br />

kehittäminen Suomessa. Seminaari<br />

ja keskustelutilaisuus. Alustajana<br />

hallituksen pj. Keijo Ukkonen.<br />

Turku Science Park Oy, DataCity,<br />

Lemminkäisenkatu 14-18 B.<br />

9.2. klo 13.00 Muotoilulla<br />

menestykseen –seminaari,<br />

puhujina elinkeinoelämän ja<br />

muotoilun koulutuksen edustajia,<br />

järj World Trade Center Turku,<br />

paikka: Suomen Joutsenen<br />

kokoustila-kahvio, Linnankatu 72,<br />

Turku, maksullinen tilaisuus<br />

17.-18.2. Minä ja markkinavoimat<br />

–seminaari, Turun yliopisto,<br />

monitietoinen seminaari, järjestäjät:<br />

TY:n yleinen kirjallisuustiede<br />

ja Kirjallisuuden tutkimuksen<br />

valtakunnallinen tutkijakoulu<br />

16.-18.2. Nordic Stone 2006<br />

ja Glassexpo – Lasi 2006 –<br />

messut, Turun Messukeskus.<br />

28.2. Turun yliopiston 86.<br />

vuosijuhla, Turun akatemiatalon<br />

juhlasali, Rothoviuksenkatu<br />

2.3. klo 15.00-17.00<br />

Vuorovaikutustaidot-koulutustapahtuma<br />

Salon kulttuuritalo Kivassa, osoite<br />

Horninkatu 21. Kouluttajina<br />

Marco Bjurström ja Ritva<br />

Enäkoski. Järjestäjä Posetiivi.<br />

Manian Tulossa-kalenteri listaa<br />

varsinaissuomalaisen liikeelämän<br />

tulevia tapahtumia.<br />

Kerro vinkkisi sähköpostitse<br />

mania@viestintamania.<strong>fi</strong> .<br />

Innovaatioiden arviointi<br />

vaatii enemmän huomiota<br />

Innovaatiojärjestelmän toimijoiden tiiviimpi<br />

verkostoituminen, järjestelmän<br />

toimivuudesta raportoivien mittarien<br />

kehittäminen ja yrittäjyysmyönteisyyden<br />

lisääminen ovat turkulaisen<br />

innovaatioympäristön keskeisiä kehittämiskohteita.<br />

Tämä käy ilmi Turun kaupungin<br />

tilaamasta ja Turun kauppakorkeakoulun<br />

Yritystoiminnan tutkimus- ja<br />

koulutuskeskuksen sekä Åbo Akademin<br />

Liiketaloustieteen laitoksen yhteistyönä<br />

toteuttamasta selvityksestä. Lähtökohdat<br />

ovat selvityksen perusteella pääosin<br />

kunnossa.<br />

- Palat olivat kohdallaan, mutta yhteistyö<br />

on saatava toimimaan tulevaisuudessa<br />

paremmin, kiteyttävät projektista<br />

vastanneet ma. professori Pasi<br />

Malinen Turun kauppakorkeakoulusta<br />

ja professori Malin Brännback Åbo<br />

Pasi Malisen ja Malin Brännbackin<br />

johdolla laaditun selvityksen mukaan<br />

vain murto-osa osa turkulaisten<br />

korkeakoulujen tutkimushenkilöstöstä<br />

tietää mikä on Turku Science Parkin rooli.<br />

Akademista.<br />

Tutkimuksen mukaan on vaikea<br />

määritellä minkä toimijan piiriin idea<br />

tai asiakas milloinkin kuuluu. Siksi perusperiaatteena<br />

tulee olla ajatus, että ”ei<br />

ole olemassa väärää ovea”.<br />

Selvityksen useissa kohdissa nousee<br />

esiin Innovaatioiden alkuvaiheen arvioinnin<br />

tehostaminen. ”Esihautomoiden”<br />

lisäksi tulisi kasvattaa laajemmin<br />

turkulaisissa korkeakouluissa opiskelevien<br />

ja työskentelevien kiinnostusta<br />

yrittäjyyttä kohtaan.<br />

Myös Turku Science Parkin toiminnan<br />

tunnettuutta korkeakouluväen keskuudessa<br />

pitäisi parantaa. Vain viisi<br />

prosenttia selvitystä varten tehtyyn kyselyyn<br />

vastanneista turkulaisten korkeakoulujen<br />

tutkimushenkilöistä tiesi varmasti<br />

mitä Turku Science Park tekee.<br />

Joka neljännellä ei ollut mitään tietoa<br />

siitä, miksi se on olemassa. Lääkkeeksi<br />

ehdotetaan medianäkyvyyttä ja ennen<br />

kaikkea jalkautumista korkeakouluihin.<br />

Malisen ja Brännbackin johdolla<br />

laadittu selvitys nostaa myös esiin kysymyksen,<br />

tulisiko Science Parkin toimialajakoa<br />

laajentaa bio- ja ict-sektoreiden<br />

ulkopuolelle. Tutkimuksen tekijöiden<br />

mukaan kaiken teknologiaan ja tutkimukseen<br />

perustuvan liiketoiminnan<br />

tulisi olla yhteistyössä Turku Science<br />

Parkin kanssa. Tällaisia aloja olisivat<br />

esimerkiksi prosessi- ja materiaaliteknologia<br />

sekä meriteknologia.<br />

Science Parkin roolina tulisi olla uusien<br />

ideoiden etsiminen. Idean kehittämisen<br />

arviointia ja osaamista tulisi<br />

löytyä Science Parkilta. Näin sen rooli<br />

innovaatioprosessien aktiivisena toimijana<br />

tulisi nykyistä konkreettisemmaksi.<br />

Toisaalta merkittävä haaste on, että innovaatioprosesseihin<br />

ei hakeudu riittävästi<br />

ideoita ja niitä edistäviä ihmisiä.<br />

Malin Brännbackin mukaan innovaatioita<br />

ja niistä kehittyviä kasvuyrityksiä<br />

kuitenkin tarvittaisiin kipeästi lisää.<br />

- Kaikista uusista yrityksistä vain<br />

0,5 prosenttia luokitellaan kasvuyrityksiksi.<br />

Ne vastaavat kuitenkin 80 prosentista<br />

uusista työpaikoista. Kun vanhat<br />

ja suuret yritykset eivät enää luo uusia<br />

työpaikkoja, on innovaatioiden pohjalta<br />

kehittyvien uusien yritysten merkitys<br />

keskeinen koko yhteiskunnalle.<br />

6 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

Liedon Avantiin suuri<br />

yrityskeskittymä<br />

mania►ajankohtaista<br />

Avantin etuja ovat peruskallioon perustaminen sekä hyvä sijainti.<br />

Vuodesta 1972 on Liedon Avantin alueelta<br />

louhittu kalliomursketta. Viimeisten<br />

louhintatöiden päätyttyä pääsee<br />

alueen rakentaminen nyt vauhtiin. Rakennus-Lundén<br />

Oy käynnisti alueen<br />

suunnittelun viime keväänä ja tavoitteena<br />

on rakentaa 35 hehtaarin alueelle<br />

yli 200 000 kerrosneliötä korkeatasoista<br />

toimitilaa lähinnä pienen ja keskisuuren<br />

tuotannollisen toiminnan yrityksille<br />

sekä seudulliselle tilaa vievälle kaupalle<br />

ja teollisuudelle.<br />

Hankkeen etenemisestä ja rakentamisesta<br />

vastaavan Rakennus-Lundén<br />

Oy:n toimitusjohtaja Janne Lundén uskoo<br />

hankkeeseen vahvasti.<br />

- Perustukset voidaan tehdä vahvaan<br />

peruskallioon, mikä alentaa kustannuksia<br />

ja takaa kestävän perustan.<br />

Tiet ja pihat eivät painu raskaan liikenteen<br />

alla. Lisäksi alue sijaitsee logistisesti<br />

edullisesti, sillä 9-, 10- ja E18-tiet sekä<br />

lentokenttä sijaitsevat hyvin lähellä eikä<br />

Turun Kauppatorille ole kuin 15 minuutin<br />

automatka.<br />

Rakennus-Lundén haluaa kehittää<br />

alueesta korkeatasoisen ja tyylikkään<br />

alueen. Pääsuunnittelusta vastaa<br />

Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners.<br />

Tavoitteena on luoda yhtenäinen, harmaasävyisistä<br />

kiinteistöistä ja viherkaistoista<br />

muodostuva alue, jonka hoidosta<br />

ja kunnossapidosta tulee vastaamaan<br />

oma talonmies. Romuttamoja tai pressuhalleja<br />

alueelle ei sovi sijoittaa.<br />

- Alueelle soveltuvia toimialoja ovat<br />

mm. tekniset palvelut, koneiden ja laitteiden<br />

vuokraus, ympäristöhuolto, logistiikka<br />

sekä teollinen kauppa.<br />

Avantin alueen yksi erikoisuus on<br />

kunnallistekniikka, joka on rakennettu<br />

valmiiksi jo nyt. Valmiina olevat tieverkosto,<br />

valaistus, viemäriverkosto ja vesijohdot<br />

nopeuttavat rakentamista.<br />

- Liedon kunta on ollut alueen kehittämisessä<br />

kiitettävän aktiivinen. Seuraavana<br />

tavoitteena on Turun ohikulkutieltä<br />

alueelle johtavan Tuulissuon liittymän<br />

muuttaminen eritasoliittymäksi, Lundén<br />

sanoo.<br />

Avantin aluetta markkinoidaan myös Suomen ulkopuolelle.<br />

Ensimmäisen hallin on määrä valmistua<br />

maaliskuussa. Aikaisemmin<br />

alueelle muuttaneiden yritysten ja PS-<br />

Betonipumppaus Oy:n käyttöön valmistuvan<br />

hallin myötä Avantin alueella<br />

toimii neljä yritystä.<br />

Ensimmäiseen uuteen halliin tulee<br />

pellettilämmitys.<br />

- Kokeilemme pellettien käyttöä<br />

ja mahdollisuuksien mukaan voimme<br />

käyttää sitä myös muihin alueen rakennuksiin.<br />

Lämmitysjärjestelmä rakennetaan<br />

siten, että tarvittaessa se on helppo<br />

muuttaa kaukolämmöksi, Lundén kertoo.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

7

mania►ajankohtaista<br />

Vakka-Suomessa on maakunnan<br />

paras yrittäjyysilmapiiri<br />

Varsinais-Suomen paras yrittäjyysilmapiiri<br />

on Vakka-Suomessa. 68 prosenttia<br />

alueen yrittäjistä kokee oman kuntansa<br />

yrittäjyysilmapiirin hyväksi tai erinomaiseksi.<br />

Huonoksi ilmapiirin arvioi<br />

alle kymmenesosa vakkasuomalaisista<br />

yrittäjistä.<br />

Tulokset käyvät ilmi Varsinais-Suomen<br />

osuuspankkien ja Varsinais-Suomen<br />

Yrittäjien vuosittaisesta Maakuntaennusteesta.<br />

Koko Varsinais-Suomen<br />

alueella hyväksi tai erinomaiseksi yrittäjyysilmapiirin<br />

arvioi 55 prosenttia<br />

yrittäjistä. Vakka-Suomi saa selvästi<br />

maakunnan seutukunnista parhaan arvosanan.<br />

Myös Salon seudulla vähintään<br />

hyvän arvion antaa keskimääräistä<br />

useampi, 62 prosenttia vastanneista.<br />

Koko maakunnan lukujen alle jäävät<br />

Loimaan ja Turun seutukunnat sekä<br />

saaristo. Loimaalla hyvän tai erinomaisen<br />

arvion antavien osuus on 51 prosenttia,<br />

Turun seudulla 53 prosenttia, ja<br />

saaristokunnissa tutkimuksen alhaisin,<br />

39 prosenttia.<br />

Maakuntaennustetta - Turun oppisopimustoimistolla varten listattiin<br />

tammikuussa myös yksittäisiä 1278 opiskelijaa, kuntia. kertovat Mukaan<br />

oli<br />

kelpuutettiin Tuike Kankare ne kunnat, ja Ilkka joista Pöyhönen. vastauk-<br />

sia oli vähintään 20 kappaletta. Listan<br />

ykköseksi nousi Uusikaupunki, missä<br />

varmasti osin viime kuukausina autotehtaalta<br />

kantautuneiden hyvien uutisten<br />

ansiosta jopa 87 prosenttia yrittäjistä<br />

kokee yrittäjyysilmaston hyväksi tai<br />

erinomaiseksi. Seuraavina listalta löytyvät<br />

Mynämäki ja Salo. Turun luvuksi<br />

muodostuu 43 prosenttia.<br />

Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen<br />

laatimiseen osallistui 1205 yrittäjää.<br />

Luku on 19 prosenttia Varsinais-<br />

Suomen Yrittäjien jäsenmäärästä, joka<br />

tällä hetkellä on yli 6300.<br />

Prosenttia<br />

80<br />

70<br />

60<br />

50<br />

40<br />

30<br />

20<br />

10<br />

0<br />

55<br />

37<br />

Varsinais-<br />

Suomi<br />

68<br />

23<br />

51<br />

41<br />

8 9 8<br />

Vakka-<br />

Suomi<br />

Loimaan<br />

seutu<br />

62<br />

34<br />

4<br />

Salon<br />

seutu<br />

39<br />

51<br />

Saaristo<br />

53<br />

39<br />

48<br />

43<br />

10 8 9<br />

Turun<br />

seutu<br />

Turku<br />

Erinomainen tai hyvä Tyydyttävä Huono<br />

Kunnan yrittäjyysilmapiirin<br />

kärkikuusikko:<br />

Hyvän tai erinomaisen arvion<br />

antaneita vastaajia<br />

1. Uusikaupunki 87 %<br />

2. Mynämäki 80 %<br />

3. Salo 80 %<br />

4. Kaarina 72 %<br />

5. Naantali 71 %<br />

6. Loimaa 68 %<br />

Kunnan yrittäjyysilmapiiri Varsinais-Suomessa, eri seutukunnissa ja Turun kaupungissa.<br />

LYHYESTI<br />

Höyrylaivaosakeyhtiö s/s Ukkopekka<br />

ja Linnateatteri toteuttavat ensi kesänä<br />

Ukkopekalla täysin uuden viihdetuotteen.<br />

Suosituille Loistokarin iltaristeilyille<br />

liitetään Linnateatterin toteuttama<br />

näytelmä, joka yhdistää piiloteatteria,<br />

komediaa ja improvisaatiota. Ukkopekan<br />

tirehtööri Petri Hollménin mukaan<br />

tarkoituksena on, että risteilyvieraille ei<br />

heti risteilyn ensihetkinä selviä mikä on<br />

teatteria ja mikä totta, vaan kaikki tuntuu<br />

olevan hieman hullusti. Ukkopekka<br />

on ollut Turun tunnetuimpia kesämatkailutuotteita<br />

jo 20 vuoden ajan. Muutama<br />

vuosi sitten yritys aloitti tietoisen imagon<br />

muokkaamisen viihteen keinoin.<br />

Turun Messukeskuksessa järjestetään<br />

ensi viikon torstaista lauantaihin<br />

ensimmäisen kerran GlassExpo – Lasi<br />

2006 -messutapahtuma. Samaan aikaan<br />

järjestetään toisen kerran Nordic Stone<br />

2006 -tapahtuma. Tapahtumat tarjoavat<br />

messuosastojen lisäksi seminaariohjelmaa,<br />

joissa teemoina ovat mm. arkkitehtuurin<br />

trendit ja julkisivumateriaalien kestävyys,<br />

nykyaikainen lasirakentaminen sekä<br />

luonnonkivien monimuotoisuus. Avajaispäivän<br />

julkisivuseminaari päättyy vuoden<br />

2005 lasirakenteen julkistamiseen.<br />

Turkulainen asianajotoimisto Heikki Virri<br />

Oy on avannut toimiston Tallinnassa. Toimisto<br />

keskittyy mm. suomalaisten ja virolaisten<br />

yritysten oikeudelliseen neuvontaan<br />

etupäässä yhtiöoikeudellisissa ja verotuksellisissa<br />

asioissa sekä liiketoiminnan käynnistämisessä<br />

Virossa ja lähialueilla. Hotelli<br />

Olympian vieressä sijaitsevan toimiston nimi<br />

on Advokaadbüro Virri Oü ja sen palveluksessa<br />

on neljä lakimiestä, joista kolme<br />

on saanut koulutuksensa Virossa.<br />

Turun Biolaakso Oy:n koordinoima<br />

hanke Suomen bio- ja lääkealan palveluyritysten<br />

kansainvälistymiselle on<br />

saanut rahoitusta Teknologian kehittämiskeskus<br />

Tekesiltä. Se rahoittaa 1,7<br />

miljoonan euron hankkeesta puolet. Tavoitteena<br />

on kehittää siihen osallistuville<br />

yrityksille kansainvälisesti kilpailukykyisiä<br />

palvelutuotteita ja –kokonaisuuksia<br />

sekä suunnitella yritysten nopeaan kansainvälistymiseen<br />

konsepti, joka on<br />

myös monistettavissa muille toimialoille.<br />

Kaksivuotisen hankkeen alkuvaiheessa<br />

mukana on kahdeksan yritystä eri<br />

puolilta Suomea.<br />

8 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►ajankohtaista<br />

10 KYSYMYSTÄ<br />

1. Minkä kuntien alueella Aurajoki virtaa?<br />

2. Mitä yhteisöä johtaa Veli-Matti Aittoniemi?<br />

3. Mikä on Varsinais-Suomen pinta-alaltaan<br />

suurin kunta?<br />

4. Entä mikä on maakuntamme pienin kunta?<br />

5. Mihin menet, jos menet Turussa Ryssänmäelle?<br />

6. Mikä Turunmaan saariston kunnista on ainoa<br />

yksikielinen (ruotsinkielinen)?<br />

7. Mistä mihin kulki aikoinaan suuri rantatie eli<br />

Kuninkaantie?<br />

8. Minä vuonna Ravintola Pinellan kiinteistö siirtyi<br />

Turun kaupungille?<br />

9. Mikä varsinaissuomalainen kunta viettää kuluvana<br />

vuonna 675-vuotisjuhlavuotta?<br />

10. Mihin saattoi kulkea Varsinais-Suomen ensimmäisen<br />

rautatieyhteyden valmistuttua vuonna 1876?<br />

JET Raumalla!<br />

YRITYSVALMENNUS<br />

TALVI 2006<br />

Johtamisen erikoisammattitutkinnon (JET) valmennus<br />

alkaa Raumalla vuoden 2006 alussa. Valmennus<br />

toteutetaan oppisopimuksena ja soveltuu parhaiten<br />

PK-yrityksille ja yhteisöille (esim seurat, yhdistykset).<br />

Valmennuksen kesto n. 2,5 vuotta.<br />

UUTTA!<br />

Yrityksen kehittämisen<br />

valmennus Raisiossa<br />

Aloitamme I. Ahllöf Consulting Oy:n kanssa<br />

yhteistyössä yrittäjän erikoisammattitutkintoon<br />

valmistavan koulutuksen Raisiossa. Valmennus<br />

on yksilöllistä ja yrityskohtaista ja osittain OPM:<br />

n rahoittamaa. Yrityskohtainen osallistumismaksu<br />

on 300 euroa. Valmennuksen kesto on n. 2 vuotta.<br />

Kuva: Turun kaupunki<br />

LISÄTIEDOT<br />

Kari Mäenpää<br />

050-376 1063<br />

kari.maenpaa@vsai.<br />

Vakka-Suomen<br />

ammatti-instituutti<br />

Novida<br />

Oppisopimus<br />

Aikuiskoulutus<br />

02-8451 51<br />

www.vsai.<br />

Minkä kuntien alueella Aurajoki virtaa?<br />

10 VASTAUSTA<br />

1. Oripään, Pöytyän, Auran, Liedon, Kaarinan ja<br />

Turun alueilla<br />

2. Yleistä työttömyyskassa YTK:ta (ns. Loimaan<br />

kassaa)<br />

3. Somero<br />

4. Velkua<br />

5. Yliopistonmäelle<br />

6. Houtskär<br />

7. Oslosta Pietariin<br />

8. Vuonna 1912<br />

9. Lieto<br />

10. Tampereen kautta Hämeenlinnaan<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

9

mania►henkilö<br />

Pinnallisuus on kaukana<br />

keskustelusta Marjo<br />

Sjöroosin kanssa, vaikka<br />

kovaksi tiedetystä<br />

muotialasta puhutaankin.<br />

Voimakkaasta persoonasta<br />

välittyy aito empaattisuus<br />

ja huolenpito nuorista<br />

tytöistä, jotka hänen<br />

hoteissaan tavoittelevat<br />

tulevaisuutta kauneuden<br />

parista. Hän tuntee<br />

olevansa juuri oikealla<br />

paikallaan opastaessaan<br />

mallinalkuja. - Jalat tukevasti<br />

maassa ja ehdottomasti<br />

juuri Turun tantereessa.<br />

Nainen<br />

paikallaan<br />

Olen kulkenut pitkän tien tajutakseni,<br />

että tämä todella on<br />

minun tehtäväni, toteaa Marjo<br />

Sjöroos, mallitoimistonsa Fashion Teamin<br />

puna-mustalla sisustetussa työhuoneessa.<br />

- Olin jo välillä luopumassa työstäni,<br />

joka oli polttamassa minua loppuun.<br />

Olin kokonaisen vuoden täysin poissa<br />

alalta, enkä halunnut kuulla siitä mitään.<br />

Nykyisin osaan jo jakaa töitä muillekin<br />

ja nautin elämästäni.<br />

- Sitä paitsi, malleja tarvitaan kuitenkin<br />

aina ja nuoret tytöt haaveilevat<br />

mallin työstä. Miksen minä siis auttaisi<br />

heitä sillä kokemuksella, joka minulla<br />

on?<br />

Mallibisnes on Sjöroosin mukaan<br />

raaistunut ja kaikenlainen julkisuus on<br />

lisääntynyt. Kilpailu on kovaa ja julkisuuteen<br />

pyritään joskus keinolla millä<br />

hyvänsä. Ponnahduslautana käytetään<br />

usein missikisoja ja suhteita toimittajiin.<br />

Myös toimittajat voivat tekeytyä ystäviksi<br />

tai käyttää nuorten rahanahneutta<br />

hyväkseen saadakseen heitä mukaan.<br />

Tytöt voivat lähteä houkutuksiin<br />

valikoimatta mitä ja mihin heistä kirjoitetaan.<br />

Jotkut suostuvat myös poseeraamaan<br />

kuvissa vähäpukeisina. Valitettavan<br />

usein julkisuus kääntyy ennen<br />

pitkää kielteiseksi, ja moni on pilannut<br />

työtilaisuutensa ja maineensa pysyvästikin.<br />

Sjöroos ei pidä lööppi-journalismia<br />

tarpeellisena.<br />

- Mikään tällä alalla vastaan tuleva<br />

tilanne ei yllätä enää minua! Tiedän<br />

kaikki houkutukset ja vaarat, joihin nuoret<br />

tytöt törmäävät, ja yritän varoittaa ja<br />

kertoa niistä. He kyllä kuuntelevat, mutta<br />

perille kaikki ei suinkaan mene. Oppi<br />

haetaan usein oman kokemuksen kautta<br />

eikä pettymyksen kyyneliltä voi välttyä,<br />

kertoo Sjöroos.<br />

- Kyllähän se on kauheata katsoa<br />

tiettyjä tapauksia, kun tietää mihin ollaan<br />

menossa, mutta sellaisia nuoret<br />

10 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►henkilö<br />

ovat. Neuvot unohtuvat helposti ja halutaan<br />

kulkea omia polkuja. Osa sentään<br />

menee perillekin ja erityisesti aikaisempien<br />

missien tarinat tehoavat.<br />

- Paljasta pintaa pyydetään kuvauksiin<br />

yhä useammin. Minun kantani asiaan<br />

on selvä. En anna tyttöjäni hyvän<br />

maun vastaisiin kuviin, toteaa Marjo topakasti.<br />

Mallimaailmaan liittyy niin paljon<br />

odotuksia, että ne kaikki eivät voi koskaan<br />

täyttyä. Ulkonäkö on hyvin henkilökohtainen<br />

asia ja kritiikin kohtaaminen<br />

voi olla vaikeaa. Malleiksi haluavien<br />

nuori ikä ja kehittymättömyys heijastu-<br />

Mallimamma. Marjo Sjöroos<br />

opastaa nuoria mallityttöjä. Liian<br />

äitimäinen ei voi kuitenkaan olla,<br />

muuten varoituksia ei kuunnella.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

11

mania►henkilö<br />

vat usein epävarmuutena, eivätkä mallit<br />

aina itsekään tiedä mitä haluavat. Ulkonäköpaineet<br />

voivat aiheuttaa syömishäiriöitä<br />

ja intoa kokeilla erilaisia ihmedieettejä.<br />

Marjo Sjöroos toimi itsekin mallina<br />

nuoresta tytöstä aina kolmeenkymmeneenviiteen<br />

ikävuoteensa asti. Hänellä<br />

oli välillä ongelmia painonsa kanssa, ja<br />

vuosien varrella tuli kokeiltua lukemattomia<br />

dieettejä ja nesteenpoistokeinoja.<br />

- Olen kärsinyt vaikeista allergioista<br />

ja miettinyt sitäkin, mikä vaikutus tällä<br />

kaikella on ollut terveyteeni. Yksipuoliset<br />

dieetit voivat saattaa elimistön aivan<br />

sekaisin. Pitkään jatkuneina ne varmasti<br />

eivät ole terveellisiä, kertoo Sjöroos.<br />

- Mallikursseilla en koskaan kehota<br />

nuoria dieetille ja olen varovainen painosta<br />

puhuttaessa muutenkin.<br />

Marjoa kuunnellessa tuntuu, että mallien<br />

ammatillinen ohjaus on myös vara-äitinä<br />

olemista, häntä ei suotta sanota<br />

mallimammaksi! Nuorilla on paljon<br />

muitakin ongelmia kuin ulkonäköön<br />

liittyvät. Koulukiusaus on Marjon mukaan<br />

nykyisin hyvin yleistä. Kiusattujen<br />

auttamisessa Marjolla on hyötyä omista<br />

kokemuksistaan. Hän joutui itsekin<br />

lapsena kiusatuksi muutettuaan 9-vuotiaana<br />

Huittisista Turkuun. Hän puhui<br />

vahvaa Keikyän murretta, joka riitti kiusaamisen<br />

syyksi. Hän ei kuitenkaan alistunut,<br />

vaan onnistui keräämään puolelleen<br />

ystäviä.<br />

Marjo näkee työssään myös psyykkisiä<br />

ongelmia ja ohjaa joskus nuoria<br />

”Mikään tällä<br />

alalla vastaan<br />

tuleva tilanne<br />

ei yllätä enää<br />

minua.”<br />

hoitoon niiden takia. Ongelmien havaitsemista<br />

auttaa, kun tuntee tyttöjen<br />

taustoja.<br />

Eräs vakava tapaus sai Marjon jatkamaan<br />

alalla, kun hän noin yhdeksän<br />

vuotta sitten oli jo jättämässä työnsä.<br />

Silloin hänelle soitti nuori tyttö, joka<br />

aikoi tehdä itsemurhan. Marjo kertoo<br />

käyttäneensä kaiken taitonsa osatakseen<br />

puhua hänelle oikein. Hän myös rukoili<br />

tytön puolesta. Tyttö luopuikin aikeestaan<br />

ja tuli myöhemmin uskoon. Hän<br />

löysi uuden suunnan elämälleen ja voi<br />

aivan hyvin nykyisin. Tämän kokemuksen<br />

jälkeen Marjolle valkeni lopullisesti,<br />

että hänellä on tärkeä tehtävä tässä työssään<br />

auttaa nuoria.<br />

- Minulle usko on erittäin tärkeä<br />

asia. Olen löytänyt sen vähitellen omien<br />

kokemusteni kautta. Ratkaisevinta<br />

oli kuoleman kokemus, johon jouduin<br />

puolitoista vuotta sitten vaikean allergiakohtauksen<br />

takia. Silloin todella näin<br />

elämäni nopeana välähdyksenä edessäni<br />

ja kuulin Jeesuksen äänen, kertoo<br />

Marjo.<br />

- Tämä oli voimakas kokemus, jota<br />

en unohda koskaan. Tunnen saaneeni<br />

lisäaikaa ja olen hyvin kiitollinen siitä.<br />

Elän jokaisen hetken nauttien, enkä<br />

enää murehdi tulevia. Se että voi elää<br />

elämäänsä näin, on lahja, jonka soisin<br />

muidenkin ihmisten löytävän.<br />

- En kuitenkaan työssäni tuo uskonasioita<br />

esille, ellei joku halua erityisesti<br />

puhua niistä. Olen avoimesti uskova.<br />

Minulla on työhuoneessani näkyvillä<br />

risti, ja olen puhunut uskostani esimerkiksi<br />

kirkon tilaisuuksissa, mutta siihen<br />

se jää, hän kertoo.<br />

- En myöskään ymmärrä joidenkin<br />

uskovaisten taholta saamaani arvostelua<br />

siitä, miten voin toimia tällä alalla,<br />

jossa ulkonäkö on tärkeä, tai että minun<br />

pitäisi lopettaa meikkaaminen. Miksi?<br />

Mallin työ on työtä siinä missä mikä tahansa<br />

muukin, eikä ulkonäölläni pitäisi<br />

olla mitään tekemistä sisäisen uskoni<br />

kanssa. En ymmärrä tällaista ollenkaan,<br />

puntaroi Marjo.<br />

Miss Suomi –kiertue on juuri alkamassa<br />

haastattelua tehtäessä. Marjo Sjöroos<br />

pitää missivuotta hyvänä ponnahduslautana<br />

tytölle, joka haluaa eteenpäin.<br />

Julkisuudessa on kuitenkin näkynyt viime<br />

vuosina nyreitä kommentteja misseiltä,<br />

jotka kertovat jääneensä ilman tu-<br />

MARJO SJÖROOS<br />

• Toimitusjohtaja<br />

• Ikä 53 v.<br />

• Mallitoimisto Fashion Teamin<br />

perustaja ja omistaja<br />

• Toimistot Turussa ja Helsingissä<br />

• Perhe: aviomies Rauno Sjöroos,<br />

aikuiset pojat Toni ja Niko,<br />

kaksi lastenlasta Eevi ja Eero<br />

• Yhdistystoiminta:<br />

Lounais-Suomen syöpäyhdistys<br />

Marjo Sjöroos vietti varhaiset lapsuusvuotensa<br />

Huittisissa ja muutti 9-vuotiaana<br />

Turkuun. Hän avioitui nuorena ja sai<br />

kaksi lasta, mutta jäi leskeksi jo 26-vuo-<br />

tiaana. Perhettään elättääkseen, koska<br />

peruskoulutus oli jäänyt kansakouluun,<br />

hän joutui jonkin aikaa tekemään raskasta<br />

siivoojan työtäkin. Hän avioitui uudestaan<br />

ja jatkoi myös mallintyötä, jota oli<br />

tehnyt jo seitsentoistavuotiaasta asti.<br />

Jotenkin toisten ohjaaminen tuntui<br />

luontuvan hänelle, ja hän kuuli kehotuksia<br />

perustaa oma koulu. Lopulta ajatus<br />

kypsyi toteutukseen vuonna 1988. Turussa<br />

oli silloin viisi toimivaa mallikoulua,<br />

jotka eivät toivottaneet uutta tulokasta<br />

tervetulleeksi. Aviomieskään ei pitänyt<br />

ajatusta hyvänä. Marjolla oli kuitenkin<br />

voimakas usko omaan osaamiseensa ja<br />

hän perusti koulunsa. Se on ollut suosittu<br />

alusta lähtien, ja säilynyt ainoana alallaan<br />

Turussa.<br />

Kun mallien työtilaisuuksista suuri<br />

osa tulee pääkaupunkiseudulta, Marjo<br />

päätti perustaa koulunsa myös Helsinkiin.<br />

Siellä oli jo kuusi koulua, jotka<br />

karsastivat uutta tulokasta – vielä kaiken<br />

lisäksi turkulaista. Marjo on onnistunut<br />

kuitenkin sielläkin. Koulu on toiminut<br />

Helsingissä jo kymmenen vuotta ja vakiinnuttanut<br />

asemansa. Marjo Sjöroosin<br />

kouluttamia tyttöjä on ollut missikisojen<br />

kärkisijoilla useasti. Monet ovat menestyneet<br />

myös kansainvälisesti.<br />

12 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►henkilö<br />

kea ja ovat pettyneitä missivuoteensa.<br />

- On paljon tytöstä itsestään kiinni,<br />

mitä hän missivuodestaan hyötyy. Asiakkaat<br />

päättävät, kuka saa työtilaisuudet.<br />

Jos missi hoitaa tehtävänsä hyvin,<br />

on aina ajoissa paikalla eikä valita turhista,<br />

hän todennäköisesti työllistyy hyvin<br />

myöhemminkin. Oma-aloitteisuutta<br />

on myös hyvä olla.<br />

- Tarjoan myös aina jo ennen missin<br />

valintaa apuani kouluttamilleni tytöille,<br />

ja moni onkin sitä käyttänyt. Jos apua ei<br />

sitten pyydetä, en voi sitä väkisinkään<br />

tyrkyttää. Jotkut haluavat hoitaa asiansa<br />

itse, hän toteaa.<br />

- Korostan myös, että tarkoitus ei ole<br />

rikastua missivuotena. Nuorelle on hyvä<br />

kuitenkin, jos ansaitsee tällä toiminnalla<br />

elantonsa koko vuoden. Sen jälkeen voi<br />

jatkaa sitten muita töitä ja on jo saanut<br />

työtilaisuuksia ja nimensä tunnetuksi.<br />

Sjöroos perusti mallikoulunsa kahdeksantoista<br />

vuotta sitten. Toiminta laajeni<br />

Helsinkiin kahdeksan vuotta myöhemmin,<br />

ja Marjo viettää siellä nykyisin<br />

kaksi päivää viikossa.<br />

- Minä en turkulaisuuttani häpeä<br />

missään tapauksessa! Minusta se on pelkästään<br />

hyvä asia. Sitä paitsi on turhaa<br />

vaatimattomuutta ajatella, että Helsingissä<br />

osattaisiin kaikki paremmin, korostaa<br />

Marjo.<br />

- Mielestäni turkulaiset voisivat pitää<br />

enemmänkin yhtä. Minulla on täällä<br />

hyviä yhteistyökumppaneita ja tuon<br />

mielelläni kuvauksiakin Turkuun. Käytän<br />

silloin paikallista valokuvaajaa ja täkäläisten<br />

liikkeiden vaatteita, hän kertoo.<br />

Marjo Sjöroosista on tullut mallikoulujensa<br />

keulakuva ja hän vetää itse<br />

kaikki mallikurssit. Sitä, kuka saa eniten<br />

töitä mallina, hänkään ei kovasta ammattitaidostaan<br />

huolimatta pysty sanomaan.<br />

- Nykyisin haetaan todella monen<br />

tyylisiä malleja. Ei ole olemassa vain yhtä<br />

tyyppiä. Mainoksissa käytetään paljon<br />

ihan tavallisen näköisiä ihmisiä, eri<br />

pituisia, eri ikäisiä. Kun minuun otetaan<br />

yhteyttä, tarjoan pyynnön mukaisesti<br />

eri malleja, joista asiakas sitten valitse<br />

tarvitsemansa tyypin.<br />

- Koulutus on malleille tärkeää.<br />

Vaikkei koskaan aikoisi mallin työhön,<br />

esiintymistaitoon on hyvä saada opastusta.<br />

Tilanteita, joissa sitä tarvitaan, on<br />

jokaisen elämässä.<br />

- Ihmiset pelkäävät, etteivät vain tee<br />

huonoa vaikutusta. Sen huomaa hyvin<br />

esimerkiksi <strong>fi</strong>rmojen tyyli-illoissa, joissa<br />

on aikuisia. Jokaisen pitäisi löytää<br />

omat vahvuutensa ja pitää mielessään<br />

saamansa positiivinen palaute, miettii<br />

Marjo.<br />

Hän itse on selvästi vahvuutensa<br />

löytänyt.<br />

mania ANNE KORTELA<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

Tiensä löytänyt. Vaikeat kokemukset<br />

ovat opettaneet Marjo Sjöroosia<br />

nauttimaan joka hetkestä ja<br />

jättämään turhan murehtimisen.<br />

13

mania►uusiin asemiin<br />

Panu Kärjes<br />

Prismajohtaja,<br />

Suur-Seudun Osuuskauppa SSO<br />

Piia Klemi<br />

Tuomaspappi,<br />

Suomen Liikemiesten Lähetysliitto<br />

Markkinoinnin tradenomi Panu Kärjes on vuonna 1989<br />

Keskimaan osuuskaupasta alkaneen vähittäiskauppauransa<br />

aikana ehtinyt paljon. Kuluvan vuoden alusta alkaen hänen<br />

vastuullaan on jo kolme Prismaa.<br />

Ensimmäiset työkokemukset kertyivät rautakaupasta,<br />

mutta opinnot Mikkelissä toivat osa-aikaiseksi työpaikaksi<br />

paikallisen Prisman.<br />

Valmistumisen jälkeen Kärjeksen<br />

kotikaupunki vaihtui Jyväskyläksi.<br />

Siellä hänet palkattiin Euromarkettiin<br />

kodin ja vapaa-ajan osastojen<br />

vetäjäksi. Vuosituhannen vaihtuessa<br />

hän nousi koko tavaratalon päälliköksi.<br />

Seuraavaksi tie vei Tampereelle.<br />

- Palasin S-ryhmän leipiin<br />

johtamaan Kangasalan Prismaa.<br />

S-ryhmä oli entuudestaan<br />

tuttu, konsepti hyvin toimiva ja<br />

resurssit hyvät.<br />

Syksyllä 2003 Suur-Seudun<br />

Osuuskauppa kutsui Kärjeksen<br />

johtamaan sekä Halikon<br />

että Nummelan Prismoja.<br />

- Uusi haaste innosti ja<br />

myös perhe oli valmis muuttamaan,<br />

joten otin työn vastaan.<br />

Kärjeksen työmotivaatiota<br />

on lisännyt jäsenyys<br />

SSO:n Lohjalle syksyllä 2007<br />

avattavan uuden Prismakeskuksen<br />

suunnitteluryhmässä.<br />

Vastuu valmistelutyössä kasvoi<br />

tammikuussa, kun Kärjes nimitettiin<br />

myös Lohjan Prismajohtajaksi.<br />

- Jaan työaikani kolmen Prisman<br />

kesken. Alkuvaiheessa Lohja tulee tietysti<br />

viemään vähän enemmän aikaa.<br />

Kärjes perheineen asuu Lohjalla.<br />

Kahden lapsen ohella vapaa-aikaan<br />

mahtuu myös urheiluharrastuksia.<br />

- Tennis kilpailutasolla on jäänyt,<br />

mutta yritämme vaimoni Katjan<br />

kanssa ehtiä kesäisin golfkentälle.<br />

Viihdymme myös Kangasniemellä<br />

mökillä, Kärjes kertoo.<br />

Suomen Liikemiesten Lähestysliiton yhdessä Turun ja Kaarinan<br />

seurakuntayhtymän kanssa järjestämien Tuomasmessujen<br />

järjestelyissä vapaaehtoiset ovat keskeisessä roolissa. Nyt<br />

vapaaehtoisten tukena on aloittanut ensimmäinen tuomaspappi,<br />

Helsingistä Turkuun muuttanut Piia Klemi.<br />

- Tuomasmessut muodostavat toisen puolikkaan työstäni.<br />

Kun kerran kuussa järjestettävä Tuomasmessu kerää 600–<br />

800 osallistujaa, on myös järjestelyissä<br />

mukana oleville vapaaehtoisille kyettävä<br />

järjestämään koulutusta, tukea<br />

ja muuta oheistoimintaa. Esimerkiksi<br />

teema- ja musiikki-illat voisivat<br />

olla tällaisia, Piia Klemi ideoi.<br />

Alkaneen työn suurimmat<br />

haasteet liittyvät juuri Tuomasmessuun.<br />

- Uusien vapaaehtoisten<br />

saaminen, ryhmien luominen<br />

ja sitouttaminen mukaan toimintaan<br />

vaativat juuri edellä<br />

mainitsemiani toimia.<br />

- Tärkeää on pitää myös<br />

huolta liike-elämän parissa<br />

työskentelevien jaksamisesta.<br />

Paineen keskellä ei aina<br />

osata arvioida omia rajoja<br />

ja myös elämän muut arvot<br />

jäävät helposti taustalle.<br />

Tuomasmessut ja jäsenistön<br />

sielunhoito ovat<br />

keskeinen osa SLL:n sisälähetystyötä.<br />

Ulkolähetystyötä<br />

on erilaisten avustusprojektien<br />

järjestäminen ulkomaisissa lähetyskohteissa.<br />

- Ulkolähetyksessä olemme tukemassa<br />

lähetystyötä lähialueilla,<br />

mm. Virossa, mutta myös Afrikassa<br />

ja Aasiassa. Teemme yhteistyötä<br />

Suomen Lähetysseuran kanssa.<br />

Turun keskustaan kotiutunut<br />

Piia Klemi viihtyy töiden jälkeen<br />

ulkoilemassa. Omien musiikkiharrastusten<br />

ohella hän viihtyy myös<br />

konserteissa ja muissa kulttuuririennoissa.<br />

Olisiko tässä paikka muistuttaa yrityksestäsi?<br />

Kysy lisää Päivi Vainiolta, puhelin (02) 880 7081, 040 540 702 1443, tai meilaa paivi.vainio@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

14 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►uusiin asemiin<br />

Timo Hiironen<br />

Rahoituspäällikkö,<br />

Vakka-Suomen Osuuspankki<br />

Sanna Rantanen<br />

Myyntipäällikkö,<br />

Elixia Jokivarsi<br />

Kauppatieteiden kandidaatti Timo Hiironen aloitti joulukuun<br />

alkupäivinä Vakka-Suomen Osuuspankin uutena rahoituspäällikkönä.<br />

Myynti- ja esimiestehtävät eivät ole hänelle<br />

uusi kokemus, sillä aikaisemmin hän työskenteli Turun<br />

Tapiolassa yli seitsemän vuotta myyntiryhmän vetäjänä.<br />

- Pankkiura on minua kiinnostanut aina, sillä isäni toimi<br />

aikoinaan Kiikalan-Rekijoen Osuuspankin toimitusjohtajana.<br />

Lisäksi jo Tapiolassa työskennellessäni<br />

sain hyvää tuntumaa pankkitoimintaan,<br />

tulivathan säästö- ja<br />

sijoitusvakuutusten rinnalle pari<br />

vuotta sitten myös pankkipalvelut.<br />

Laitilassa ja Uudessakaupungissa<br />

sijaitsevien konttoreiden kesken<br />

työaikansa jakavalla Hiirosella<br />

on vastuullaan 15 rahoitusneuvottelijasta<br />

koostuva tiimi.<br />

- Ensimmäisten viikkojen jälkeen<br />

kokemukset ovat miellyttävät.<br />

Pankkimaailma tuntuu<br />

mielenkiintoiselta työympäristöltä<br />

ja intoa uusiin tehtäviin<br />

on riittänyt.<br />

Uuden työn myötä<br />

Hiironen muutti<br />

Laitilaan.<br />

- Kotiutuminen<br />

on sujunut nopeasti.<br />

Olen jo ehtinyt<br />

mukaan mm. paikallisen<br />

Lions-klubin toimintaan.<br />

Laitilasta hän uskoo löytävänsä<br />

myös hyvät hiihtoja<br />

lenkkeilymaastot. Töiden<br />

ohessa hän suorittaa lisäksi<br />

parhaillaan esimiestyötaitojen<br />

kehittämiseen tähtäävää kurssia<br />

Turun AMK:n aikuiskoulutuspuolella.<br />

- Ihmisten motivointiin ja itsensä<br />

kehittämiseen tähtäävän<br />

kirjallisuuden lisäksi luen toki<br />

myös kevyempää kirjallisuutta,<br />

lähinnä dekkareita,<br />

Timo Hiironen sanoo.<br />

- Olemme toimineet Turussa nyt neljä vuotta. Sinä aikana<br />

toiminnalle on luotu perusta ja palveluitamme tehty tutuksi<br />

kaupunkilaisille. Niinpä nyt on aika lähteä hakemaan kasvua,<br />

kertoo turkulaisen Liikunta- ja hyvinvointikeskus Elixia Jokivarren<br />

uusi myyntipäällikkö Sanna Rantanen.<br />

Rantanen on työskennellyt Turun Elixiassa sen alusta<br />

lähtien. Jäsenyysmyyjän ja myyntikoordinaattorin<br />

tehtävien jälkeen oli luontevaa aloittaa<br />

myyntipäällikkönä tämän vuoden alusta<br />

lukien.<br />

- Tähänkin asti olen ollut mukana<br />

suunnittelemassa markkinointia, mutta<br />

jatkossa vastuuni sekä myynnistä että<br />

markkinoinnista kasvaa.<br />

- Myyntijoukkueemme<br />

muodostuu viidestä osa- tai<br />

kokoaikaisesta myyjästä, joista<br />

yksi tulee kevään mittaan<br />

keskittymään yritysasiakkaisiin.<br />

Tällä hetkellä noin<br />

puolet jäsenistöstä on<br />

yrityssopimusten alla ja<br />

määrää tullaan kasvattamaan.<br />

Liikuntapalvelujen<br />

markkinointiin Elixia hakee<br />

uusia, yllättäviäkin suuntia.<br />

- Olemme paljon ulkona<br />

mm. erilaisissa tapahtumissa<br />

ja messuilla, siis siellä missä<br />

aktiiviset aikuiset liikkuvat.<br />

Sanna Rantanen asuu<br />

Ruskolla. Aviomiehen lisäksi<br />

perheeseen kuuluu 3-vuotias<br />

Saku ja 9-vuotias Cheli.<br />

- Omien liikuntaharrastusten<br />

lisäksi aikaa vievät<br />

lasten harrastukset. Liikunnalliselle<br />

elämäntavalle perusta<br />

luodaan jo nuorena,<br />

joten lasten urheiluharrastusten<br />

tukeminen on tärkeää,<br />

kertoo vastikään Kaarinan<br />

nuorkauppakamarin<br />

koejäsenenä aloittanut Rantanen.<br />

Henkilöstö hukassa?<br />

Rekrytointi - Testaus - Työvoiman vuokraus - TA-järjestelyt (02) 2306500 www.mja.<strong>fi</strong><br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

15

mania►työelämä ja henkilöstö<br />

Varsinaissuomalaisilla<br />

työmarkkinoilla eletään<br />

erikoisessa tilanteessa.<br />

Samaan aikaan kun<br />

moni suuri työllistäjä<br />

irtisanoo väkeä, laskee<br />

maakunnan työttömyysaste<br />

ja osa työnantajista<br />

potee työvoimapulaa.<br />

Varsinais-Suomen työttömyysaste<br />

oli marraskuun lopussa 8,2<br />

prosenttia, mikä on 1,4 prosenttiyksikköä<br />

vuoden takaista alhaisempi.<br />

Marraskuun lopussa maakunnan<br />

työvoimatoimistoissa oli 18 100 työtöntä<br />

työnhakijaa. Avoimia työpaikkoja oli<br />

puolestaan vajaat 2300, mikä on 38 prosenttia<br />

enemmän kuin vuotta aiemmin.<br />

- Totesimme hiljattain sisäisessä palaverissamme,<br />

että Turun seudun työmarkkinatilanne<br />

ei ole ollut normaali<br />

enää vuosiin. Perinteikkäitä ja alueelle<br />

merkittäviä työllistäjiä on hävinnyt tasaisin<br />

väliajoin ja toisaalta samaan aikaan<br />

työvoiman kysyntä on ollut jo pitkään<br />

normaalia korkeammalla, sanoo<br />

Turun työvoimatoimiston johtaja Veli-<br />

Matti Vesterinen.<br />

Vesterinen tietää mistä puhuu. Hän<br />

on johtanut Turun toimistoa vuodesta<br />

1982. Turun yliopistossa kansantaloustiedettä<br />

pääaineenaan lukenut maisteri<br />

halusi valmistuttuaan pankkialalle,<br />

mutta 70-luvun lopun lama ei tätä ajatusta<br />

tukenut. Niinpä työvoimatoimistossa<br />

käydessään hän tuli kerran kysyneeksi<br />

löytyisikö tiskin toiselta puolelta<br />

töitä. Ja sille tielle hän sanoo jääneensä.<br />

Työmarkkinoilla keskeiseksi kysymykseksi<br />

on noussut työvoimapula.<br />

Toisten mielestä sitä ei ole, eikä tule,<br />

toisten mielestä se on jo nousemassa<br />

jopa talouskasvua hidastavaksi tekijäksi.<br />

Vesterisellä on selvä näkemys asiasta.<br />

- Ammattitaitoista henkilöstöä on<br />

tällä hetkellä useilla aloilla haastavaa<br />

saada ja joudumme tekemään todella<br />

paljon töitä heidän löytämisekseen.<br />

Olemme virittäneet myös koulutusoh-<br />

Vääriä mielikuvia. Vesterisen mukaan<br />

myös vanhempien vanhentuneet mielikuvat<br />

jarruttavat nuorten hakeutumista aiemmin<br />

likaisina ja raskaina pidetyille aloille.<br />

16 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania► työelämä ja henkilöstö<br />

Työmarkkinoiden<br />

paradoksi<br />

jelmamme aika maksimiin ja kierrämme<br />

muualla Suomessa houkuttelemassa<br />

mm. metalli- ja terveydenhoitoalojen<br />

ammattilaisia Varsinais-Suomeen.<br />

Paitsi koulutettua, myös vähemmän<br />

koulutettua työvoimaa on toimistonjohtajan<br />

mukaan monin paikoin vaikea<br />

saada.<br />

- On turha väittää, etteikö työttömyyskorvausten<br />

ja sosiaaliturvan taso<br />

vaikuttaisi tilanteeseen. Kun työnhakijalla<br />

ei ole välitöntä pakkoa ottaa työtä<br />

vastaan, on helppo lykätä uuden työn<br />

vastaanottamista. Vika ei ole työnhakijoissa,<br />

vaan järjestelmässä. Totta kai<br />

yksilö optimoi oman taloutensa aivan<br />

samoin kuin yritys pyrkii mahdollisimman<br />

hyvään tuottoon.<br />

”Joudumme useilla<br />

aloilla tekemään<br />

todella paljon töitä<br />

ammattitaitoisen<br />

henkilöstön<br />

löytämiseksi.”<br />

Vesterisen mukaan esimerkiksi Saloon<br />

värvättiin viime vuonna noin tuhat<br />

elektroniikkatyöntekijää ja edelleen<br />

heistä on pulaa. Työttömäksi jäädessä<br />

olisi eduksi ottaa vastaan mitä tahansa<br />

työtä ja jatkaa samalla paremmin omaa<br />

koulutusta vastaavan työn etsintää.<br />

- Työttömän on aina vaikeampi löytää<br />

uusi työpaikka kuin työssäkäyvän. Jo<br />

kolmen kuukauden jälkeen työttömyyttä<br />

joutuu työtä hakiessaan selittelemään<br />

ja kuuden kuukauden jälkeen hakijan<br />

edellytykset työllistymiselle heikkenevät<br />

selvästi.<br />

Pitkään jatkunut työttömyys asettaa<br />

itsetunnon lujille.<br />

- On selvää, että uutta työtekijää<br />

haettaessa vain ensimmäisellä palkinnolla<br />

on merkitystä. Pistesijoille selviytyminen<br />

on aluksi rohkaisevaa, mutta<br />

jatkuessaan se alkaa nakertaa itseluottamusta<br />

ja innostus jättää hakemuksia alkaa<br />

vähetä.<br />

Turun työvoimatoimiston toimialue<br />

sisältää myös Ruskon ja Vahdon. Viime<br />

vuonna sekä alkaneita että päättyneitä<br />

työttömyysjaksoja kirjattiin alueella<br />

noin 38 000. Päättyneiden määrän pitäisi<br />

olla korkeampi, jotta Turun kaupungin<br />

alueella työttömyys kääntyisi muun<br />

maakunnan lailla laskuun.<br />

Turun toimiston alueella on runsaat<br />

9000 työtöntä. Heidät voi jakaa kolmeen<br />

ryhmään.<br />

- Ensimmäinen kolmannes muodostuu<br />

melko nopeasti uuden työpaikan<br />

löytävistä, toinen kolmannes erilaisten<br />

tukitoimien, esimerkiksi koulutuksen<br />

kautta etenevistä ja hitaammin työllistyvistä.<br />

Viimeisen kolmanneksen kohdalla<br />

voi todeta, että heidän ongelmiaan<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

ei työvoimatoimiston keinoin enää kyetä<br />

ratkaisemaan. Tämän rakennetyöttömyyden<br />

kovan ytimen murtamiseen<br />

haemme ratkaisua poikkihallinnollisin<br />

keinoin.<br />

Poikkihallinnollisilla keinoilla Vesterinen<br />

tarkoittaa Työvoimatoimiston,<br />

Turun kaupungin ja KELAn yhteistä<br />

palvelukeskusta Tapulikadulla. Vuoden<br />

2004 alusta vakinaistettu keskus tarjoaa<br />

mm. sosiaalityöntekijän, kuntoutussuunnittelijan<br />

ja terveydenhoitajan<br />

palveluja. Niillä pyritään parantamaan<br />

yksilön elämänhallintaa ja sitä kautta<br />

mahdollisuuksia löytää myös työpaikka.<br />

Irtisanomistapauksissa on työntekijällä<br />

on uuden muutosturvan myötä<br />

oikeus käyttää työaikaansa uuden työpaikan<br />

hakemiseen tai esimerkiksi työllistymisohjelmaan<br />

osallistumiseen. Tämän<br />

mahdollisuuden hyödyntämistä<br />

vaikeuttaa kuitenkin usein työnantajan<br />

halu sitoa työntekijät töiden loppuun<br />

saattamiseen ja jopa toiseen maahan<br />

siirtyvän tuotannon tulevien työntekijöiden<br />

kouluttamiseen.<br />

Miten sitten pitäisi turvata Varsinais-<br />

Suomessa sijaitseville yrityksille riittävä<br />

ammattitaitoisen työvoiman saatavuus?<br />

Vesterisen mielestä nuorten houkutteleminen<br />

osaajien puutteesta kärsiville<br />

aloille on tärkeää.<br />

- Esimerkiksi metalliteollisuudessa<br />

työtehtävät ovat yhä enemmän siistiä,<br />

ammattitaitoa vaativaa ja hyvin<br />

palkattua sisätyötä. Viime viikkoina<br />

julkisuudessa näkynyt teknologiateollisuuden<br />

kampanja on mielestäni hyvä<br />

tapa muuttaa mielikuvia. Toivottavasti<br />

kampanjalla kyetään muuttamaan myös<br />

vanhempien sukupolvien mielikuvia.<br />

Heidän vaikutusvaltansa nuorten valinnoissa<br />

on merkittävä, Veli-Matti Vesterinen<br />

muistuttaa.<br />

mania RIKU NÄSÄNEN<br />

17

mania►työelämä ja henkilöstö<br />

Verkottuminen<br />

vahvistaa teollisuutta<br />

Varsinais-Suomen teollisuus on monialaista ja työpaikat pääosin pienissä<br />

yrityksissä, jotka erikoistuvat pitkälle ja verkottuvat muiden yritysten kanssa.<br />

Noin neljännes alueen 210 000<br />

työpaikasta eli 50 000 on teollisuudessa<br />

ja näistä 30 000 teknologiateollisuudessa.<br />

Alueella on innovatiivisia<br />

tuotteita ja monia hyviä<br />

tuotemerkkejä sekä paljon vientiyrityksiä.<br />

Työllisyystilanne on kohtalaisen hyvä,<br />

vaikka isoissa yrityksissä on tapahtunut<br />

irtisanomisia. Muutokset eivät aina<br />

ole pahasta, vaan isojen poistuminen<br />

voi tehdä tilaa uusille yrityksille.<br />

- Yritysten on panostettava siihen,<br />

että ne ovat houkuttelevia työpaikkoja.<br />

Yritysbrändiä on rakennettava tietoisesti,<br />

sillä osaajista joudutaan kilpailemaan<br />

tulevaisuudessa, eikä imagoa luoda hetkessä,<br />

arvioi toimitusjohtaja Kari Ruusunen<br />

Piikkio Works Oy:stä.<br />

Teollisuudessa on tyypillistä, että kotikenttä<br />

unohtuu, kun bisnekset sujuvat.<br />

Kuitenkin, jos yritys ei ole tunnettu eikä<br />

omista omaa tuotebrändiä, vaan toimii<br />

alihankkijana sellaiselle, sillä on vain<br />

vähän mille rakentaa muutostilanteissa.<br />

Yrityksen imago syntyy monista pienistä<br />

asioista niin yrityksen sisällä kuin sen<br />

muussa vaikutuspiirissäkin, kuten lähikunnissa,<br />

hän toteaa.<br />

- Verkottuminen on teollisuudessa<br />

tärkeää ja pidän sitä suorastaan elinehtona.<br />

Piikkio Worksilläkin on oman 250<br />

hengen henkilöstönsä tukena noin 400-<br />

500 yrityksen toimittajaverkosto, joiden<br />

avulla pystymme räätälöimään oman<br />

tuotteemme valmiiksi. Laivojen hytit<br />

viedään täysin varusteltuina perille, kun<br />

ne ennen rakennettiin vasta laivassa.<br />

- Verkostosta 10-20 prosenttia on<br />

avaintoimittajia, joiden liikevaihdosta<br />

osuutemme on 30-50 prosentin luokkaa.<br />

Olemme toisillemme tärkeitä, mutta<br />

emme täysin riippuvaisia, hän arvioi.<br />

Verkoston avulla työpaikat pystyy<br />

Ruususen mukaan säilyttämään kotimaassa<br />

paremmin kuin automatisoinnilla.<br />

Laivanrakennusalalla Ruotsi menetti<br />

johtoasemansa 1970-luvulla, kun<br />

automaatiolinjat kopioitiin Japaniin.<br />

Sen jälkeen suunta jatkui Koreaan, josta<br />

johtoasema on jo siirtymässä Kiinaan.<br />

Verkoston lopputuote. Kari Ruusunen esittelee asiakkaalle räätälöityä<br />

laivahyttiä, joka viedään laivaan täysin varusteltuna.<br />

- Kun tehokkuus perustuu automaation<br />

sijasta verkostoon, jonka kukin<br />

osa-alue on pitkälle erikoistunut, sitä<br />

ei helposti kopioida ja siirretä toiseen<br />

maahan. Verkoston kasvaminen vie<br />

vuosia ja se ankkuroituu kotimaahansa.<br />

Kokonaisuutena se on niin arvokas, että<br />

pystyy säilyttämään kilpailukykynsä,<br />

Ruusunen selvittää.<br />

Osaavat ihmiset ovat tärkeitä, ja<br />

monitaitoisista henkilöistä on aina kysyntää.<br />

Työntekijöidenkin olisi syytä<br />

huolehtia kilpailukyvystään. Omat vahvuudet<br />

pitäisi löytää ja hankkia riittävä<br />

peruskoulutus sekä olla halukas uuden<br />

oppimiseen myöhemminkin. Työnantaja<br />

voi huolehtia työvoiman pysyvyydestä<br />

lisäämällä viihtymistä. Piikkio Worksillä<br />

motivoidaan mm. työryhmä-työskentelyllä<br />

ja kannustavalla palkkauksella,<br />

joka on ulotettu koko henkilöstöön. Lisäksi<br />

koulutus ja avoin tiedotus ovat tärkeitä.<br />

Myös virkistys- ja vapaa-ajan toimintaa<br />

järjestetään.<br />

Ruususella on näköalapaikkoja teollisuuteen<br />

myös mm, teknologiateollisuuden<br />

yhteistyöelimen, EK:n aluejohtokunnan,<br />

Turun kauppakamarin<br />

teollisuusvaliokunnan ja hallituksen<br />

kautta. Suhdanteet eri teollisuuden<br />

aloilla vaihtelevat - laivanrakennuksessa<br />

hitaammin, mutta paremmin ennustettavina<br />

kuin esimerkiksi elektroniikka-<br />

tai elintarviketeollisuudessa. Piikkio<br />

Worksillä työvoiman tasaajana on käytetty<br />

määräaikaisia työsuhteita sekä osaaikaeläkettä<br />

hyvin tuloksin.<br />

mania ANNE KORTELA<br />

18 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►työelämä ja henkilöstö<br />

Tuottavuus kasvuun palvelualoilla<br />

Tehostamista tarvitaan, jotta erityisesti hyvinvointipalvelut<br />

voidaan tulevaisuudessakin turvata.<br />

Työvoimastamme jo<br />

nyt 67 prosenttia on<br />

palveluissa, kun taas<br />

teollisuuden osuus on laskemassa.<br />

Toisaalta väestön<br />

ikääntyminen aiheuttaa sekä<br />

työvoiman vähenemistä että<br />

palvelukysynnän kasvua.<br />

Kun väestöpohjaa ei pysty<br />

nopeasti kasvattamaan, ratkaisun<br />

avaimia on etsittävä<br />

toiminnan tehostamisesta.<br />

- Palvelualojen työpaikoista<br />

merkittävä osuus on<br />

julkisella puolella. Jos nykyinen<br />

kehitys jatkuu eli palvelutarpeiden<br />

kasvaessa lisätään<br />

työntekijöitä, niin<br />

vuonna 2010 julkisiin palveluihin<br />

tarvittaisiin 50 prosenttia<br />

kaikesta työvoimasta<br />

ja vuonna 2020 miltei 70 prosenttia.<br />

Tällainen yhteiskunta<br />

ei voi mitenkään toimia,<br />

arvioi kauppa- ja teollisuusministeriön<br />

ennakointifoorumin<br />

palveluliiketoiminnot<br />

–työryhmän jäsen Marco<br />

Roth, joka toimii ryhmässä<br />

henkilöstö- ja hyvinvointipalvelujen<br />

asiantuntijana.<br />

Suomessa innovaatiot<br />

hyödynnetään nopeasti.<br />

OECD- ja EU-maiden vertailujen<br />

mukaan tämä kuitenkin<br />

pätee vain teollisuudessa.<br />

Palvelualoilla kehitys<br />

etenee hitaammin kuin Euroopan<br />

kärkimaissa. Riittävän<br />

korkea tuottavuus on<br />

kannattavan yksityisen palvelutuotannon<br />

edellytys.<br />

Alikehittyneen palvelusektorin<br />

kääntöpuoli on Suomessa<br />

vahva teollisuus.<br />

Nykyaikaisessa, etenkin<br />

korkeaa osaamista vaativassa<br />

hyödyketuotannossa erilaiset<br />

palveluprosessit korostuvat<br />

ja limittyvät varsinaisen<br />

tuotannon kanssa. Jako teollisuuteen<br />

ja palveluihin on<br />

hämärtynyt ja kulkee monesti<br />

yrityksen sisällä. Tältä<br />

osin Suomen palvelusektorin<br />

heikko menestys kansainvälisessä<br />

vertailussa voi olla<br />

osin tilastoharhaa.<br />

- USA:ssa havahduttiin<br />

toiminnan tehostamistarpeisiin<br />

1990-luvun alkupuolella,<br />

ja tuottavuuden kehityskäyrä<br />

saatiin silloin nousuun. Esimerkin<br />

terveydenhuollosta<br />

kertoi Ross Fletcher, amerikkalainen<br />

henkilöstöjohtaja<br />

syyskuussa 2005 pidetyssä<br />

Digitalisation of health care<br />

–seminaarissa, muistelee<br />

Roth.<br />

- USA:n veteraanisäätiö<br />

muuttui häpeäpilkusta hyväksi<br />

esimerkiksi siirtymällä<br />

paperittomaan arkistointiin.<br />

Nykyisin sotilaiden kaikki<br />

terveystiedot ovat sähköisessä<br />

muodossa käsittäen mm.<br />

potilasasiakirjat teksteineen<br />

ja liikkuvine sekä staattisine<br />

kuvineen. Näin kaikki tiedot<br />

löytyvät tarvittaessa samasta<br />

paikasta.<br />

- Tästä oli konkreettista<br />

hyötyä viimesyksyisten<br />

hurrikaanien jälkeen. Useita<br />

sairaaloita tuhoutui arkistoineen,<br />

mutta veteraanien<br />

tiedot olivat tallella, kertoo<br />

Roth.<br />

Sitra (Suomen itsenäisyyden<br />

juhlarahasto) on<br />

nimennyt yhdeksi kärkihankkeekseen<br />

tukea hyvinvointipalveluiden<br />

laadun<br />

parantamista työn tuottavuuden<br />

kehitystä tukemalla.<br />

Myös valtiovarainministeriöllä<br />

on samansuuntaisia<br />

hankkeita. Suomen hallituksella<br />

on työelämän kehittämis-,<br />

tuottavuus- ja jaksamisohjelmat,<br />

jotka tähtäävät<br />

työn tuottavuuden lisäämiseen.<br />

Työntekijöiden kannalta<br />

on hyvä uutinen, että valtiovalta<br />

painottaa tehokkuustavoitteissaan<br />

pehmeämpiä<br />

TtM Marco Roth toimii asiantuntijajäsenenä KTM:n työryhmässä,<br />

jossa ennakoidaan palvelualojen työvoimatarpeita.<br />

keinoja kuin työtahdin tiivistäminen.<br />

Työelämän laatu on<br />

koettu tärkeäksi työssä viihtymisen<br />

kannalta ja sitä halutaan<br />

kehittää samoin kuin<br />

työuran jatkumista nykyistä<br />

pidempään. Myös ns. pätkätöitä<br />

halutaan vähentää.<br />

- Työvoimatarpeiden tasaajana<br />

henkilöstöpalvelujen<br />

käyttö on lisääntymässä.<br />

Suomessa vasta vähän yli<br />

puoli prosenttia työsuhteista<br />

solmitaan henkilöstöpalveluyrityksen<br />

kautta. Muissa<br />

Euroopan maissa ollaan noin<br />

4 prosentin tasolla, toteaa<br />

PIENYRITTÄJÄ<br />

Roth, joka itse toimii tällä<br />

alalla, Pestikolmio Oy:ssä.<br />

- Tämä sektori tullee palveluissa<br />

kasvamaan, kun<br />

tuottavuutta pyritään lisäämään.<br />

Palvelujen ja teollisuuden<br />

välinen työnjako on<br />

myös murroksessa. Toimialojen<br />

väliset rajapinnat korostuvat<br />

tulevaisuuden yritystoiminnassa.<br />

- Tulevaisuudessa tarvitaan<br />

uudenlaista innovatiivista<br />

palveluosaamista ja kilpailu<br />

osaavasta työvoimasta<br />

kiristyy, summaa Roth.<br />

mania ANNE KORTELA<br />

Haluan palvella Teitä ja helpottaa<br />

elämäänne yrittäjänä.<br />

Erikoisalaamme on<br />

EU-maksatushakemusten kirjanpidollinen<br />

konsultointi sekä RAY-hakemukset.<br />

Tilitoimisto Marja-Leena Rönn Tmi<br />

Luolavuorentie 6 as 1, 20810 Turku<br />

puh. 040-779 3990 fax 02-2518 102<br />

marja-leena.ronn@postikaista.net<br />

Lisätietoja www.tilitoimisto-ronn.net<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

19

mania►työelämä ja henkilöstö<br />

Henkilökunnan hyvinvointia<br />

Kun henkilökuntaa on paljon, on sen tyytyväisyys iso asia etenkin<br />

palveluyrityksessä, jossa ilmapiiri helposti heijastuu asiakastyöhön.<br />

TOK eli Turun Osuuskauppa<br />

työllistää<br />

Varsinais-Suomessa<br />

noin 1600 henkilöä kolmella<br />

päätoimialalla: marketit<br />

(850), hotellit ja ravintolat<br />

(500) ja liikennemyymälät<br />

(150), lisäksi konttorihenkilökuntaa<br />

on 40. Naisvaltaisessa<br />

yrityksessä miehiä on<br />

noin 30 prosenttia henkilökunnasta.<br />

Ikähaitari on laaja,<br />

keski-ikä on noin 32 vuotta.<br />

TOK:n strategiaan on<br />

kirjattu kaksi tärkeintä henkilöstön<br />

hyvinvointiin liittyvää<br />

osa-aluetta. Ne ovat<br />

osaamisen ja työtyytyväisyyden<br />

kehittäminen. Yrityksen<br />

perusarvoja on myös sisäisen<br />

rekrytoinnin periaate, joka<br />

mahdollistaa työnkierron ja<br />

etenemisen uralla.<br />

- Osaamista kehitetään<br />

erityisesti koulutuksella. Sitä<br />

meillä on tarjolla monella tasolla<br />

alkaen uusien henkilöiden<br />

perehdytyskoulutuksesta<br />

ja työssä oppimisen periaatteesta<br />

aina ammattitutkintoihin<br />

asti, kertoo henkilöstöpäällikkö<br />

Nina Vainio.<br />

Viime vuonna koulutuspäivät<br />

lisääntyivät tuhannella,<br />

vaikka niitä oli<br />

ennestäänkin paljon. Koulutuksista<br />

voisi mainita esimiesvalmennuksen,<br />

johon<br />

kaikki sata esimiestä osallistuivat.<br />

Myös laajamittainen<br />

SA = sinulle asiakas –valmennus<br />

toteutettiin ja siihen<br />

osallistui 700 market-toimialan<br />

myymälätyöntekijää.<br />

IT-koulutusta ja muuta lyhyempää<br />

kurssitusta on tarjolla<br />

jatkuvasti. Myös SOK:<br />

n Jollas-opistoa ja oppisopimuskoulutusta<br />

käytetään.<br />

Omaehtoiseen koulutukseen<br />

suhtaudutaan myönteisesti,<br />

varsinkin jos se liittyy omaan<br />

ammattialaan.<br />

Henkilöstön kanavia<br />

omiin työoloihin vaikutta-<br />

IT-koulutus. Kurssitusta on pitkin vuotta,<br />

tässä tammikuun kurssilaisia.<br />

Toimintaa. Koulutuksiin yhdistetään joskus liikuntaa.<br />

Valmistuneet. Myyjän ammattitutkinto<br />

oppisopimuskoulutuksena onnellisesti takana.<br />

miseen ovat mm. toimipaikkapalaverit<br />

ja kehityskeskustelut.<br />

Niihin on laadittu<br />

toimintaohjeet ja niitä seurataan,<br />

jotta ne säilyvät laadukkaina<br />

ja kaikilla työntekijöillä<br />

on samat mahdollisuudet<br />

puhua työhönsä liittyvistä<br />

asioista. TOK:ssa seurataan<br />

työtyytyväisyyttä laajalla ilmapiiritutkimuksella<br />

kerran<br />

vuodessa. Tulos on ollut<br />

nousussa vuosittain. Omaa<br />

kieltään kertovat myös pitkät<br />

työurat, joita yrityksessä<br />

on paljon. Suurin osa henkilökunnasta<br />

on sitoutunut<br />

työnantajaansa myös asiakasomistajina.<br />

Virkistyksenä työn lomassa<br />

TOK tarjoaa vuosittain<br />

yhteisen kevätjuhlan<br />

koko henkilökunnalle ja monenlaisia<br />

retkiä ja tapahtumia.<br />

Vapaa-ajan kuntoilua<br />

tuetaan rahallisesti siten, että<br />

harrastaa voi lähellä asuinpaikkaansa.<br />

Työterveyshuolto,<br />

Tyky-koulutukset<br />

ja Aslak-kuntoutukset ovat<br />

myös listalla ja kaksi omaa<br />

virkistysaluetta ovat käytössä.<br />

TOK voi kulttuuritarjonnassa<br />

hyödyntää myös asiakasomistajille<br />

suunnattuja<br />

etuja, joita on mm. moniin<br />

konsertteihin, teattereihin,<br />

muumiretkille ja jääkiekkootteluihin.<br />

Ison, laajalla alueella olevan<br />

yrityksen sisäinen tiedotus<br />

on haasteellista toteuttaa,<br />

mutta sen ontuminen<br />

aiheuttaa helposti tyytymättömyyttä.<br />

TOK:ssa välineitä<br />

ovat sisäinen tietoverkko, ilmoitustaulut,<br />

kuukausittainen<br />

seinälehti ja seinälehti<br />

express sekä henkilökuntalehti,<br />

joka ilmestyy neljä kertaa<br />

vuodessa.<br />

mania ANNE KORTELA<br />

20 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

Tasausta työvoimalle<br />

mania►työelämä ja henkilöstö<br />

Työvoiman vuokraus tasoittaa ruuhkahuiput ja parantaa yrityksen kannattavuutta.<br />

Valtakunnan medioissa<br />

virinnyt<br />

keskustelu työvoimapulasta<br />

ei saa ymmärrystä<br />

Turun vanhimmasta<br />

henkilöstövuokrausyrityksestä,<br />

Turun Toimistoapu Oy:<br />

stä, joka viettää tänä vuonna<br />

30-vuotisjuhliaan. Ammattitaitoista<br />

työvoimaa on toistaiseksi<br />

löytynyt, tosin käsityöammatteihin<br />

niukemmin<br />

kuin toimistopuolelle.<br />

- Enemmän kokisin ongelmaksi<br />

työvoiman oikean<br />

mitoittamisen. Suomessa<br />

on kallista pitää työvoimaa,<br />

ja jos tarve vaihtelee paljon,<br />

huipun mukaan mitoittaminen<br />

heikentää yrityksen kannattavuutta<br />

ja kilpailukykyä,<br />

kommentoi toimitusjohtaja<br />

Ari Virtanen.<br />

Virtasen näkemyksen<br />

mukaan henkilöstövuokrausala<br />

tulee lähivuosina kasvamaan,<br />

sillä asenteet ovat<br />

kypsyneet vuokratyövoiman<br />

käyttöön. Siitä on saatu hyviä<br />

kokemuksia ja kun yrityksissä<br />

toimitaan minimihenkilökunnalla,<br />

nopea apu<br />

vaikkapa sairaustapauksissa<br />

on tarpeen. Kustannuksia<br />

syntyy vain silloin, kun tarve<br />

työvoimasta on todellinen.<br />

Välitysliike toimittaa varahenkilön<br />

nopeasti omasta<br />

reservistään ja hoitaa työsuhteen<br />

kaikki lakisääteiset<br />

ja työehtosopimuksien velvollisuudet.<br />

Se voi myös kartoittaa<br />

työntekijät anonyymisti<br />

ja lähettää valikoidut<br />

ehdokkaat lopulliseen karsintaan.<br />

Näin yrityksen resurssit<br />

säästyvät omaan ydinbisnekseen.<br />

Työsuhteet vuokrauksen<br />

kautta madaltavat rekrytointikynnystä<br />

ja ovat työntekijöille<br />

hyvä vaihtoehto työttömyydelle.<br />

Kun työtaitonsa<br />

pääsee käytännössä osoittamaan,<br />

voi työllistyä pidem-<br />

Rovaniemeltä Turkuun muuttanut LVI-asentaja Jani Maijala (kesk.) työllistyi Turun Toimistoapu Oy:n<br />

kautta. Toimitusjohtaja Ari Virtanen vasemmalla ja myyntijohtaja Matti Holmaranta oikealla.<br />

mäksikin aikaa.<br />

- Hyviä työntekijöitä pyydetään<br />

myös kerran toisensa<br />

jälkeen samaan paikkaan ja<br />

työsuhteet saattavat jatkua<br />

yhtämittaisesti vuosia, kertoo<br />

Virtanen.<br />

- Meillä on myös asiakkaita,<br />

jotka tarvitsevat vaikka<br />

kirjanpitäjän, palkanlaskijan<br />

tai varastomiehen vain<br />

pariksi päiväksi viikossa. Sama<br />

työntekijä voidaan silloin<br />

jakaa toisen yrityksen kanssa,<br />

jolle sopii viikon puolittaminen.<br />

Näin työntekijäkin<br />

saa täysipäiväisen työsuhteen<br />

itselleen, hän jatkaa.<br />

Turun Toimistoapu välittää<br />

nimestään huolimatta<br />

työvoimaa monille aloille.<br />

Isoksi kasvualueeksi on<br />

mielletty teollisuus ja logistiikka,<br />

joista myyntijohtaja<br />

Matti Holmarannalla on yli<br />

20 vuoden kokemus.<br />

- Esimerkiksi teollisuusja<br />

rakennusalat ovat työvoimavaltaisia,<br />

ja suhdannevaihtelut<br />

ovat tavallisia.<br />

Onnittele, kiitä ja palkitse. Finnkinon Yrityslipulla pääsee<br />

leffaan kuin leffaan silloin kun siihen on aikaa.<br />

Työntekijöiden ja yritysasiakkaiden muistaminen on näin<br />

helppoa. Muita yrityspalveluitamme ovat: Oma ensi-ilta,<br />

Business Movie Card, Presidentti sviitti sekä VIP lounge.<br />

www.<strong>fi</strong>nnkino.<strong>fi</strong>/yritysmyynti<br />

Myös logistiikkapuolella on<br />

yleensä suuria sesonkivaihteluja<br />

tai toimitukset kasaantuvat<br />

tietyille päiville, hän<br />

kertoo.<br />

- Juuri tällaisissa tilanteissa<br />

henkilöstön vuokraus<br />

on hyvä vaihtoehto.<br />

Henkilöstövuokrausalan<br />

kasvu näkyy jo siinä, että uusia<br />

yrittäjiä tulee koko ajan.<br />

Myös ulkomaiset ja muiden<br />

kaupunkien yritykset laajentavat<br />

Varsinais-Suomeen.<br />

Kun elinkeino ei nykyisin<br />

enää ole luvanvarainen eikä<br />

valvottu, kynnys toiminnan<br />

aloittamiseen on matala.<br />

Pitkään alalla pysyvät ne yritykset,<br />

jotka hoitavat velvoitteensa<br />

ja voittavat sekä työnantajien<br />

että työntekijöiden<br />

luottamuksen.<br />

mania ANNE KORTELA<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

21

markkinoilla mika saarinen<br />

Kirjoittaja työskentelee Nordea Yksityispankin sijoitusjohtajana Turussa<br />

Osinkojen aika lähestyy<br />

Suomalaisiin osakkeisiin sijoittaminen<br />

on ollut viimeisen kolmen vuoden aikana<br />

erityisen tuottoisaa. Kunnolla hajautetut<br />

osakesalkut ovat tuoneet mukavan<br />

kurssinousun lisäksi myös merkittäviä osinkotuloja.<br />

Osaltaan erityisen avokätisiin osinkoihin<br />

vaikuttivat muutokset verotuksessa<br />

- saaduista osingoistahan menee nykyisin käytännössä<br />

noin viidennes veroja. Vielä vuoden<br />

2003 osingot olivat kokonaan verovapaita, ja<br />

tuolloin vanhoja ylijäämiä jaettiin sijoittajille<br />

kaksin käsin. Muutos verotuksessa on siis varsin<br />

suuri, eikä osinkojen bruttomäärän hienoinen<br />

vuotuinen kasvu riitä kompensoimaan tätä<br />

asiaa.<br />

Kurssinousu laskee väistämättä pörssiyhtiöiden<br />

osinkojen efektiivisiä osinkotuottoja.<br />

Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita<br />

YIT, joka oli vuosia vakaasti kasvavaa osinkoa<br />

maksava arvo-osake. Yhtiön liiketoiminta on<br />

kasvanut ja monialaistunut merkittävästi, ja samalla<br />

kurssi on noussut huimasti. Nämä seikat<br />

ovat syynä siihen, että nyt YIT ei enää komeile<br />

osinkoyhtiöiden kärkisijoilla, vaikka osingon<br />

määrää on vuosi vuodelta nostettukin.<br />

Olen kerännyt tähän artikkeliin yhtiöitä,<br />

joiden ennustetaan tarjoavan suurimmat suhteelliset<br />

osinkotuotot vuodelta 2005. Yhtiökokoukset<br />

istutaan yleisesti maalis-huhtikuussa<br />

ja tileille osingot tippuvat kevään mittaan,<br />

yleensä parin viikon kuluttua yhtiökokouksesta.<br />

On kuitenkin huomattava, että suuri<br />

osinko ei aina kerro sijoituksen mahdollisesta<br />

hyvyydestä tai tulevasta kokonaistuotosta paljoakaan,<br />

ja siksi pelkkiä osinkoja tuijottamalla<br />

voi tehdä huonojakin päätöksiä. Jos yhtiö<br />

maksaa suuria kertaluonteisia osinkoja vuosien<br />

mittaan kertyneistä voittovaroistaan, se ei<br />

anna oikeaa kokonaiskuvaa yhtiön jatkuvien<br />

operaatioiden kannattavuudesta ja sitä kautta<br />

jatkuvasta osingonmaksukyvystä. Suuret maksetut<br />

osingot voidaan tulkita myös niin, että<br />

yhtiöllä ei ole houkuttelevia investointinäkymiä.<br />

Tämä seikka kannattaa huomioida harkittaessa<br />

sijoittamista yhtiön osakkeeseen.<br />

Varsinaisia osinkoesityksiä ei ole vielä juurikaan<br />

saatavilla. Oheiset lukemat ovatkin arvioita,<br />

ja varsinaiset osinkoesitykset saattavat<br />

poiketa nyt esitetyistä joissain tapauksissa<br />

paljonkin. Samoin luvut on esitetty bruttomääräisenä,<br />

joten on huomioitava vielä noin<br />

viidenneksen vähennys verojen muodossa.<br />

Pörssiyhtiöistämme suurimmasta osingosta<br />

saattaa vastata ehkä hieman yllättäen Teliasonera,<br />

jonka osinkotuotto saattaa olla jopa 7<br />

%:n tasoa. Myös kiinteistösijoitusyhtiö Spondan<br />

osinkotuotto voi olla noin 6 %. Seuraavaksi<br />

suurinta osinkoa ennustetaan Kemira<br />

Growhow:lle ja sen tuotto voisi olla 5,5 %:n<br />

paikkeilla. Yli 5 %:n efektiivistä osinkotuottoa<br />

voidaan odottaa Ilkalta, Aspocompilta, OKO:<br />

lta ja Rautaruukilta. Huomionarviosta on vielä<br />

sekin, että noin 50 kotimaisen pörssiyhtiön<br />

maksamat osingot vastaavat vähintään 3 %:n<br />

tuottoa, jos ostohintoina pidetään suurin piirtein<br />

tämän päivän markkinahintoja.<br />

Osinkojen merkitystä ei siis kannata väheksyä,<br />

vaikka tuottotasot ovat edellä mainituista<br />

syistä tippuneet. Kotimaiset pörssiyhtiöt ovat<br />

veromuutoksen jälkeenkin voitonjakoa ajatellen<br />

varsin kilpailukykyisiä sijoituskohteita ulkomaisiin<br />

yhtiöihin tai vallitsevaan korkotilanteeseenkin<br />

nähden. Yleisesti voidaan vielä<br />

todeta, että tasaisia suurehkoja osinkoja maksavat<br />

yhtiöt pärjäävät kohtuullisesti talouden<br />

eri suhdannevaiheessa myös kurssikehityksen<br />

ollessa usein rauhallista. Tämäkin on seikka,<br />

joka useimmille omaa rahaansa sijoittavalle<br />

sopii mainiosti.<br />

Hyvää osinkokevättä lukijoilleni !<br />

Haluaisitko asiakkaaksesi Manian lukijan, joka on kiinnostunut sijoittamisesta?<br />

Tässä on toistaiseksi vapaa määräpaikka.<br />

Kysy lisää vaikka sähköpostitse: myynti@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

22 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►suuret setelit<br />

Henkilövakuutusten kysyntä<br />

voimakkaassa kasvussa<br />

Taloudellisten riskien<br />

tiedostaminen on<br />

herättänyt sekä<br />

yritykset että yksityiset<br />

hankkimaan yhä<br />

enemmän erilaisia<br />

henkilövakuutuksia.<br />

Henkilövakuutuksiin luetaan lakisääteisten<br />

vakuutusten ohella<br />

mm. vapaaehtoiset tapaturma-,<br />

sairauskulu-, henki-, matka- ja<br />

eläkevakuutukset. Näiden vakuutusten<br />

myynti on viime vuosina nopeasti kasvanut.<br />

Esimerkiksi viime heinäkuun<br />

loppuun mennessä sekä työkyvyttömyyden<br />

että kuoleman varalta otettujen<br />

vakuutusten myynti kasvoi Suomessa 27<br />

prosenttia edellisvuodesta.<br />

- Henkilö- ja erityisesti henkivakuutusten<br />

myynti oli 1980-luvulla selvästi<br />

vaikeampaa kuin nykyisin. Erityisen<br />

nopeaa kasvu on ollut aivan viime vuosina.<br />

Esimerkiksi oman yhtiömme sairaskuluvakuutusten<br />

myyntiin kirjataan<br />

viime vuodelta noin 50 prosentin kasvu,<br />

kertoo Salossa pääpaikkaansa pitävän<br />

Lähivakuutusyhdistys Etelän toimitusjohtaja<br />

Ari Lagerström.<br />

Kasvun taustalla on riskien parempi<br />

tiedostaminen sekä kuluttajien kasvaneet<br />

tulot.<br />

- Käytettävissä olevien tulojen kasvu<br />

on lisännyt halua panostaa aiempaa<br />

enemmän elämisen laatuun. Esimerkiksi<br />

sairauskuluvakuutusten myötä yhä<br />

useampi voi sairastuessaan käyttää yksityisiä<br />

lääkäri- ja sairaanhoitopalveluita.<br />

Toisaalta myös erilaiset onnettomuudet<br />

ja luonnonkatastro<strong>fi</strong>t ovat herättäneet<br />

ihmiset miettimään omaa vakuutusturvaansa.<br />

- Onnettomuudet toimivat usein<br />

impulsseina, jotka aktivoivat aiemmin<br />

mietinnän tasolle jääneen ajatuksen vakuutusturvan<br />

parantamisesta, Lagerström<br />

sanoo.<br />

Lähivakuutusyhdistys Etelän toimitusjohtaja Ari Lagerströmin mukaan<br />

säästöhenkivakuutus on hyvä väline haluttaessa siirtää varallisuutta lapsille.<br />

Yrityksissä avainhenkilöiden suojaaminen<br />

tasaa henkilöriskejä ja toisaalta<br />

vaikkapa sairauskuluvakuutus voi olla<br />

henkilöstölle tarjottu etu.<br />

Vaikka yritysten osuus on kasvussa,<br />

on tällä hetkellä noin 80 prosenttia henkivakuutuksista<br />

on yksityishenkilöiden<br />

ottamia. Pelkästään kuoleman varalle<br />

otettujen riskihenkivakuutusten myynti<br />

on kappalemäärissä mitattuna merkittävä,<br />

mutta kaikista henkivakuutuksista<br />

saatavista tuloista ne muodostavat vain<br />

noin seitsemän prosenttia.<br />

- Maksutulojen näkökulmasta säästöhenkivakuutusten<br />

merkitys on selvästi<br />

suurempi. Ne tuottavat henkivakuutuksista<br />

kertyvistä tuloista noin 60<br />

prosenttia. Laskuperustekorkoon sidottujen<br />

säästöhenkivakuutusten osuus on<br />

vielä sijoitussidonnaisia suurempi, vaikka<br />

uusista sopimuksista suurempi osa<br />

on jo sijoitussidonnaisia.<br />

Säästöhenkivakuutukset ovat suosittuja<br />

myös varainhoidon välineenä. Ne<br />

tarjoavat mahdollisuuden siirtää omaisuutta<br />

esimerkiksi lapsille ilman veroseuraamuksia.<br />

- Lähiomaiselle voi edunsaajana<br />

kertyä vakuutussäästöä kolmen vuoden<br />

välein 8500 euroa lahjaverotta.<br />

Vain vakuutussuorituksen tuotto-osasta<br />

maksetaan pääomaveroa. Kun lisäksi alle<br />

3400 euron rahalahjan voi tehdä verovapaasti,<br />

voi edunsaaja saada verottomasti<br />

kolmen vuoden välein jopa 11 899<br />

euroa, Ari Lagerström muistuttaa.<br />

Myös yksilöllisten eläkevakuutusten<br />

myynti on jälleen piristynyt. Viime<br />

vuonna arvioidaan myydyn runsaat<br />

60 000 eläkevakuutussopimusta, mikä<br />

on kaikkien aikojen kolmanneksi suurin<br />

vuosimyynti. Uudet eläkevakuutukset<br />

ovat kuitenkin aiempaa pienempiä,<br />

mikä selittää osaltaan eläkevakuutuksista<br />

kertyvän maksutulon kasvun jäämistä<br />

vain yhden prosentin tasolle.<br />

mania RIKU NÄSÄNEN<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

23

Herkutellen<br />

Enkeliravintola<br />

Hyvän ruoan ystäville<br />

ti-la 13-23<br />

su 13-18<br />

A-oikeudet<br />

Tervetuloa...<br />

Kauppiaskatu 16<br />

20100 TURKU<br />

Puh. 02-231 8088<br />

info@enkeliravintola.<br />

www.enkeliravintola.<br />

CINDYN LOUNAS<br />

ma-pe klo 11-15<br />

Lounashetki upeassa talvisessa Aurajokimaisemassa<br />

on rentouttava breikki<br />

kiireiseen työpäivään.<br />

Istu ikkunapöytään<br />

ja anna henkilökuntamme<br />

hemmotella<br />

sinua ja vieraitasi.<br />

Tervetuloa!<br />

www.cindy.<strong>fi</strong><br />

Palvelemme ma-pe 11-23 la 12-23 su 13-21<br />

puh 250 2300 Aurajoki<br />

Torstai-illan Tapaspöytämme<br />

kutsuu tutustumaan Espanjan<br />

makumaailmaan.<br />

iBienvenidos!<br />

<br />

Maistuva kotiruokalounas seisovasta pöydästä<br />

ma-pe klo 11.00-14.30 alk. 5,60 €<br />

<br />

Avoinna Ma-pe 11-23, la 12-24 su 13-21.<br />

Brahenkatu 20,puh 4885 5511 www.tomate.<strong>fi</strong><br />

Tässä on tilaa nopealle!<br />

Manian ravintolasivu tavoittaa liike-elämän vaikuttajia, jotka viihtyvät<br />

hyvän ruoan äärellä niin lounastunnilla kuin vapaa-ajallaankin.<br />

Kysy lisää Päivi Vainiolta, puhelin (02) 880 7081!<br />

24 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

Hemmottelua ja harmoniaa<br />

Day Spa -hoitolat saavuttavat nopeasti suosiota – hemmotteluhetket sallitaan.<br />

mania►tyyli ja trendit<br />

Jo Laguunin sisääntuloaulassa kohtaa<br />

rauhan ja kauneuden. Tuntuu<br />

kuin ei olisi Turussa ollenkaan,<br />

vaikka juuri astui sisään Humalistonkadulta<br />

talven purevasta viimasta. Turkoosi<br />

tunnelma syntyy vedenomaisesta<br />

seinäelementistä rantahiekanvaalealla<br />

kivipinnalla, joka luonnonmateriaalien<br />

harkitun käytön kanssa muodostaa hallitun<br />

visuaalisen elämyksen. Lämmin<br />

hymy tiskin takaa ja luonnonäänistä ja<br />

veden solinasta muistuttava vaimea musiikki<br />

täydentävät tunnelman.<br />

Day Spa Laguuni ei ole lainkaan kylpylä,<br />

vaikka nimestä voisi niin kuvitella.<br />

Se on ylellisen tuntuinen hoitola, keidas<br />

kaupungin keskellä. Sinne voi tulla<br />

nauttimaan taitavien käsien ja aasialaisten<br />

luonnonyrttien tuomasta kokonaisvaltaisesta<br />

elämyksestä. Tavoitteena on<br />

kehon ja mielen hallinta, chakran tasapaino.<br />

Laguuni avattiin loppusyksyllä. Se<br />

on ensimmäinen Day Spa –hoitola Turussa.<br />

Muualla Euroopassa ja Suomessakin<br />

pääkaupunkiseudulla kaupunkien<br />

keskustaan tuodut Day Spat ovat nopeasti<br />

saavuttaneet suosiota.<br />

- Laguuni on turkulaisille pro<strong>fi</strong>loitu<br />

Day Spa –konsepti, kertoo Rita Mattsson,<br />

joka omistaa paikan Anne Siltalan<br />

kanssa.<br />

- Käytämme aasialaisissa hoidoissa<br />

mahdollisimman luonnonmukaista,<br />

Thaimaassa vuosisatojen aikana kehittynyttä<br />

hieronta- ja meditaatiotraditiota<br />

ja luonnonmukaisia, lisäaineettomia<br />

hoitotuotteita, joita tuomme itse maahan<br />

Ytsara-merkillä. Laguunissa on monipuolinen<br />

tarjonta kokovartalohoitoja,<br />

jotka Suomessa ovat vielä melko uutta.<br />

Toinen hoitolinja on eurooppalainen<br />

ja sen valikoimissa on kaikki modernit<br />

kosmetologipalvelut, kertoo Mattsson.<br />

Thaimaalaiset hoidot perustuvat<br />

luonnonyrtteihin, akupisteiden painalluksiin<br />

ja kevyeen, rentouttavaan hierontaan.<br />

Ne ovat rituaalimaisia. Liikkeiden<br />

tietty rytmitys, jooga-hengitys<br />

ja oman kehon painon hyväksikäyttö<br />

ovat niille ominaisia. Suosituin Laguunin<br />

hoidoista on Sawan eli taivas, joka<br />

kestää kaksi ja puoli tuntia. Siinä asiakas<br />

saa täysvartalokuorinnan, ja hänet kääritään<br />

hoitavaan ”wrappiin”. Operaatio<br />

jatkuu päähieronnalla, suihkulla ja ren-<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

Ystävällistä palvelua. Aasialaisiin hoitoihin koulutetut hierojat, Poppy ja Zaa,<br />

ovat kotoisin Thaimaasta. Oikealla Rita Mattsson, toinen omistajista.<br />

touttavalla aroma-hieronnalla. Melkein<br />

poikkeuksetta hoito rentouttaa niin, että<br />

asiakkaan nukahtavat!<br />

Itse kokeilin tunnin mittaista Na plai<br />

–hoitoa, johon kuuluu selkä-, decolté- ja<br />

Turkoosia tunnelmaa.<br />

Laguunin seinäelementit ovat<br />

osa visuaalista nautintoa.<br />

päähierontaa, akupisteiden painallusta<br />

ja yrttinyyttejä, sekä aromahierontaa.<br />

Hoito oli miellyttävä, todella rentouttava<br />

kokemus. Voin suositella! Aasialaisten<br />

hoitojen hinnat alkavat 45 eurosta.<br />

Yksi hoitolan periaatteista on ympäristön<br />

kunnioittaminen. Hoitotuotteet<br />

ovat lisäaineettomia luonnonyrttejä, eikä<br />

niitä ole testattu eläimillä. Sisutuksen<br />

materiaalit ovat ympäristöystävällisiä.<br />

Day Spa Laguunissa on myös pieni viihtyisä<br />

sali, jossa alle 10 hengen ryhmissä<br />

saa ohjausta kehon ja mielen hallintaan<br />

Yoga, Yoga Hot-, Method Putkisto Pilates-<br />

ja Bodybalance -tunneilla.<br />

Käynti keskikaupungin Laguunissa<br />

sopii kiireiseen bisneselämään hyvin.<br />

Siellä voi helposti poiketa rentoutumassa.<br />

Laguunissa kännykät eivät pirise.<br />

Kiireetön tunnelma ja hoitohetken<br />

päätteeksi vietetty rauhallinen teehetki<br />

viimeistelevät kokemuksen. Henkilökunnan<br />

merkkipäivä- tai asiakaslahjoiksi<br />

hoitokäynti on hyvä vaihtoehto.<br />

Myös yritysten teemapäiviä Laguunissa<br />

on vietetty, tosin hoitoja on silloin porrastettava.<br />

mania ANNE KORTELA<br />

25

mania►klubikierros<br />

Vaikuttajien foorumi<br />

Verkottuminen ei ole pelkästään nykyajan ilmiö. Turun Liikemiesyhdistys perustettiin<br />

kontaktipinnaksi jäsenilleen jo sata vuotta sitten, mutta perusidea eri alojen<br />

vaikuttajafoorumina puoltaa paikkaansa vielä nykyaikaisen tiedonvälityksenkin aikana.<br />

Nykyään, kun bisneksiä<br />

hoidetaan pääasiassa<br />

sähköpostin<br />

ja puhelimen välityksellä, on<br />

hauskaa välillä tavata ihmisiä<br />

kasvotusten ja oppia tuntemaan<br />

heitä, vahvistaa toimitusjohtaja<br />

Paula Palmroth,<br />

Turun Liikemiesyhdistyksen<br />

nykyinen puheenjohtaja.<br />

- Mielestäni yhdistyksessä<br />

on hyvä henki ja jäsenkunta<br />

on upeaa ”liikesivistynyttä”<br />

väkeä, jonka kanssa<br />

on antoisaa vaihtaa mielipiteitä.<br />

Yhdistyksellä on edelleen<br />

oma paikkansa liikeelämään<br />

liittyviin asioihin<br />

vaikuttamiseen ja kontaktien<br />

luomiseen.<br />

- Pyrimme muokkaamaan<br />

asenteita myönteisiksi.<br />

Korostamme myös koulutusta,<br />

yritysilmapiirin tärkeyttä<br />

sekä sisäistä yrittäjyyttä, jota<br />

nykyisin odotetaan myös<br />

palkkatyötä tekeviltä, selittää<br />

Palmroth.<br />

Liikemiesyhdistyksen<br />

jäseneksi voi liittyä suosituspohjalta.<br />

Nykyisin jäseniä on<br />

340, joista naisia on viitisentoista<br />

prosenttia. Monet ovat<br />

entisiä nuorkauppakamarien<br />

jäseniä, ja tämä onkin<br />

luonteva siirtymä samantapaiseen<br />

yhdistykseen. Yksi<br />

tärkeimmistä toimintamuodoista<br />

on keskustelufoorumi,<br />

jonka aiheissa pyritään ennakoimaan<br />

tulevia trendejä ja<br />

avaamaan keskustelua. Esimerkiksi<br />

yrittäjyys ja bioala<br />

olivat esillä jo ennen yleistä<br />

keskustelua. Viime vuosina<br />

on käsitelty mm. Turun alueen<br />

tulevaisuuden näkymiä<br />

ja tarkasteltu sen vetovoimaa<br />

kriittisesti. Vuosittain pidetään<br />

5-7 kokousta, joihin<br />

liittyy vierailu johonkin alueen<br />

yritykseen. Niissä tutustutaan<br />

isäntäyrityksen alaan<br />

syvemmin.<br />

Paula Palmroth o.s. Korte<br />

on jo sukunsa kolmannen<br />

polven edustaja yhdistyksessä.<br />

Hänen isoisänsä,<br />

kauppaneuvos Yrjö Korte,<br />

oli johtokunnan jäsenenä<br />

peräti viisi vuosikymmentä<br />

(1917-1966). Myös hänen<br />

isänsä, ekonomi Eero Korte,<br />

kuuluu yhdistykseen. Turun<br />

Liikemiesyhdistyksen perustaja<br />

ja ensimmäinen puheenjohtaja,<br />

kaupanhoitaja<br />

(sittemmin kauppaneuvos)<br />

J.G. Nordström oli myös perustamassa<br />

Turun Kansallista<br />

Kirjakauppaa, jonka toimitusjohtaja<br />

Palmroth on<br />

nykyisin.<br />

Palmroth nimitettiin yhdistyksen<br />

ensimmäiseksi<br />

naispuheenjohtajaksi vuonna<br />

2001. Liikemiesyhdistys<br />

on edelleen voittopuolisesti<br />

miehinen, kuten sen perinteinen<br />

nimikin, mutta naisten<br />

määrä on kasvanut sitä<br />

mukaa kuin naisten edustus<br />

liike-elämän vaikuttajina on<br />

lisääntynyt.<br />

- Ensimmäinen naisjäsen<br />

oli tekstiilialalla elämäntyönsä<br />

tehnyt Aline Grönberg,<br />

joka tunnettiin Turussa ”Vanu-Mammana”<br />

ja Turun Vanun<br />

perustajana. Edistyksellinen<br />

Grönberg oli syntynyt<br />

1871 ja sai kauppaneuvoksen<br />

arvon vuonna 1940. Hän<br />

toi esimerkiksi Turkuun ensimmäiset<br />

rullaportaat, joiden<br />

käyttöä valvottiin, kertoo<br />

Palmroth.<br />

Yhdistyksen satavuotinen<br />

historia kytkeytyy Turun<br />

talousalueen kehittymiseen.<br />

Perustamisen lähtökohtana<br />

Sata vuotta historiaa. Nykyinen puheenjohtaja<br />

Paula Palmroth kädessään tuore historiikki, taulussa<br />

ensimmäinen puheenjohtaja Johan Gustaf Nordström.<br />

oli luoda suomenkielinen yhdistys<br />

liike-elämään tarpeisiin<br />

ja edistää suomen kielen<br />

asemaa. Muut hankkeet ovat<br />

vaihdelleet ajan tarpeiden<br />

mukaan. Sota-aikana vaikutettiin<br />

Kodinpuolustussäätiön<br />

perustamiseen, myöhemmin<br />

on otettu kantaa mm.<br />

viisipäiväiseen työviikkoon,<br />

kauppakeskusten rakentamiseen<br />

ja globaalisuuteen. Talouden<br />

ja kaupan tutkimusta<br />

tuetaan ja vuorovaikutus tiedemaailman<br />

kanssa on edelleen<br />

tiivistä.<br />

Tärkeimmät yhdistyksen<br />

saavutukset liittyvät koulutuksen<br />

edistämiseen. Vuonna<br />

1919 aloitti Turun kaupungin<br />

kauppakoulu, jonka syntyyn<br />

yhdistyksellä oli merkittävä<br />

vaikutus. Turun Liikemiesyhdistyksen<br />

liikeapulaiskoulu<br />

perustettiin vuonna 1921.<br />

Koulua oli mahdollista käydä<br />

työn ohessa iltaisin, ja se<br />

26 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►klubikierros<br />

toimi vuoteen 1970 saakka.<br />

Yksi tunnetuimmista oppilaista<br />

oli 1930-luvulla Irja<br />

Blomqvist, joka sittemmin<br />

tunnettiin vuorineuvos Irja<br />

Ketosena ja Turun Sanomien<br />

omistajana.<br />

Nykyajalle merkittävin<br />

koulu-uudistus syntyi vuonna<br />

1950, kun yhdistys vaikutti<br />

Turun kauppakorkeakoulun<br />

perustamiseen. Yhteistyö<br />

kauppakorkeakoulun kanssa<br />

jatkuu edelleen hyvin tiiviinä.<br />

Yhdistyksen jäseninä on<br />

paljon koulun edustajia.<br />

- Liikemiesyhdistyksen<br />

toiminnanjohtaja on perinteisesti<br />

Turun kauppakorkeakoulusta,<br />

tällä hetkellä kauppatieteen<br />

lisensiaatti Arja<br />

Lemmetyinen. Toimimme<br />

koulun kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa,<br />

jotta saamme<br />

puolin ja toisin viitteitä<br />

tulevaisuuden tarpeista ja<br />

pystymme kehittämään koulutusta<br />

liike-elämän tarpeisiin,<br />

kertoo Palmroth.<br />

- Tärkeä osa toimintaamme<br />

ovat kaupan alan jatkoopiskelijoiden<br />

stipendit ja<br />

apurahat, joita jaamme vuosittain<br />

mm. väitöskirjojen tekemiseen.<br />

Liikemiesyhdistyksen<br />

jäsenluettelossa vilisee jo<br />

varhaisilta vuosilta kauppiaita,<br />

pankinjohtajia, toimitusjohtajia,<br />

kauppa- ja talousneuvoksia<br />

sekä professoreita.<br />

Nykyisiä kunniajäseniä ovat<br />

monet merkittävät Turun<br />

elinkeinoelämän vaikuttajat<br />

kuten konsuli Eero Kestilä,<br />

kauppaneuvos Matti Koivurinta,<br />

ekonomi Heikki Toikka<br />

ja professori Kalevi Piha.<br />

Kunniajäseniä on myös<br />

nykyisessä johtokunnassa,<br />

johon Paula Palmrothin lisäksi<br />

kuuluvat: elinkeinojohtaja<br />

Ilpo Siro (kunniajäsen)<br />

dosentti Arto Suominen<br />

(varapuheenjohtaja), varatuomari<br />

Antti Asanti, hallituksen<br />

puheenjohtaja Pekka<br />

Jousi (kunniajäsen), toimitusjohtajat<br />

Klaus Järvinen,<br />

Keijo Ketonen, Hannu Merikallio,<br />

Jukka Korhonen,<br />

Rauno Virtanen (kunniajäsen)<br />

sekä teollisuusneuvos<br />

Tarmo Lieskivi (kunniajäsen)<br />

ja rehtori Tapio Reponen.<br />

100-vuotisjuhlansa kunniaksi<br />

yhdistys perusti Liikesivistysrahaston<br />

yhteyteen<br />

Turun Liikemiesyhdistys<br />

ry:n 100-vuotisjuhlarahaston,<br />

johon sijoitettiin pääomaksi<br />

100 000 euroa. Rahaston<br />

tuotto suunnataan<br />

apurahoina Turussa opiskelevien<br />

(Turun Kauppakorkeakoulu,<br />

Turun yliopisto,<br />

Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu)<br />

talousja<br />

kauppatieteellisiin tutkimuksiin,<br />

joiden voi olettaa<br />

palvelevan Turun talousaluetta.<br />

Tällä toiminnalla yhdistys<br />

haluaa omalta osaltaan<br />

panostaa tutkimukseen,<br />

myötävaikuttaa koko tähänastisen<br />

elinkaarensa aikana<br />

tärkeänä pidetyn liikesivistyksen<br />

viestiä eteenpäin.<br />

Juhlan yhteydessä nimitettiin<br />

kuusi uutta kunniajäsentä,<br />

jotka ovat dosentti Arto<br />

Suominen, rehtori Tapio<br />

Reponen, toimitusjohtaja<br />

Keijo Ketonen, toimitusjohtaja<br />

Mikko Karlson, ekonomi<br />

Hannu Merikallio ja toimitusjohtaja<br />

Klaus Järvinen.<br />

mania ANNE KORTELA<br />

TURUN<br />

LIIKEMIESYHDISTYKSEN ALBUMISTA...<br />

Sodanaikainen johtokunta. Ilmari Kataja, Heikki Kestilä,<br />

Kalle Toivonen (kunniapuheenjohtaja), Hugo Helander ja<br />

Lauri Katara istumassa sekä seisomassa Veli Arvonen,<br />

Yrjö Korte, Heikki Huhtamäki, Armas Koivurinta, Otto<br />

Wallin, Mauno Mäki, Akseli Hietakari ja Yrjö Rekola.<br />

Onnittelumaljat. 100-vuotisjuhlien tunnelmissa vasemmalta<br />

Sirpa Hiito, Arto Suominen, Ilpo Siro ja Ari Elo.<br />

100-vuotisjuhla. Turun VPK:n talon juhlayleisöä 21.1.2006.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

27

mania►liikenteessä<br />

Odotettu farmari<br />

Saab 9-3 on kompakti paketti urheilullista ajettavuutta ja<br />

ulkonäköä yhdistettynä perheauton kuljetuskykyyn.<br />

SAAB 9-3 SPORTCOMBI<br />

Vielä 1970- ja 80-luvuilla farmariautoja<br />

hankkivat lähinnä<br />

suurperheet ja työn tai muun<br />

syyn takia ylimääräistä kuljetuskapasiteettia<br />

tarvitsevat. Nyt, muutamaa vuosikymmentä<br />

myöhemmin farmarit saattavat<br />

olla valmistajansa myydyimpiä<br />

malleja. Farmari hankitaan paitsi käytännön,<br />

myös siihen liitettävien mielikuvien<br />

takia: farmari on aktiivisen,<br />

liikkuvan perheen ja miksei myös yksineläjän<br />

auto. Ja usein myös sedania<br />

nuorekkaammin muotoiltu.<br />

Ruotsalaisen Volvon mallistossa farmareiden<br />

suosio on ollut aina suuri,<br />

mutta toinen ruotsalaismerkki Saab eli<br />

1970-luvulla markkinoilta poistuneen<br />

95-mallin jälkeen pitkään ilman farmarimallia.<br />

Vasta vuonna 1999 esitelty 9-5<br />

Wagon toi merkin takaisin farmareiden<br />

markkinoille.<br />

Viime syksynä myyntiin tullut Saab<br />

9-3 SportCombi sijoittuu samaan kokoluokkaan<br />

kuin esimerkiksi Toyota<br />

Avensis ja Opel Vectra. Saab mielletään<br />

kuitenkin ns. premium-merkiksi, joten<br />

se kilpailee lähinnä Audin, BMW:n ja<br />

Volvon kanssa.<br />

• Sporttinen, hyvännäköinen<br />

perheauto<br />

• Hyvä ajettava, turbomoottorit<br />

tarjoavat pirteän suorituskyvyn<br />

• Erottuu pysäköintipaikalla<br />

naapurin Volvosta<br />

Moottorivalikoima alkaa 1,8-litraisesta<br />

vapaasti hengittävästä, mutta Jukka<br />

Salminen Vakka-Suomen Autosta sanoo,<br />

että mm. tämän hetkisen 1,8 Linear<br />

Turbo Edition –erikoiserän hinnoittelun<br />

myötä suosituin moottorivaihtoehto<br />

on matalapaineturbo.<br />

Nimestään poiketen 2-litrainen<br />

moottori on tarjolla 110 kW/150 hv:n<br />

version ohella myös 129 kW/175 hv:n<br />

versiona. Tällöin mallinimi on loogisemmin<br />

2,0t. Kuitenkin jo pienempitehoinen<br />

moottori tarjoaa mukavasti<br />

puhtia ja maantieajossa nopeus nousee<br />

huomaamatta. Koeajoautossa ”pimputus”<br />

herätti kuljettajan huomion nopeuden<br />

noustua yli 110 kilometrin tuntivauhdin.<br />

Tämän hyvän varusteen voi<br />

asettaa itse haluamalleen nopeudelle.<br />

Valmistajan ilmoituksen mukaan 1,8t:<br />

n huippunopeus on 210 km/h ja kiihtyvyys<br />

9,5 sekuntia.<br />

Kuljettajan ajoympäristöä on Saabeissa<br />

usein kuvattu lentokonemaiseksi.<br />

9-3 ei tee tässä suhteessa poikkeusta.<br />

Mittaristo ja hallintalaitteet ovat hyvin<br />

kuljettajan ympärillä. Saabin perinteitä<br />

noudattaen virta-avain on sijoitettu<br />

vaihdekepin viereen. Kun vertaa sinänsä<br />

hyvänä pidettyä isoveljen eli Saab 9-5:n<br />

kojelautaa 9-3:n vastaavaan, on helppo<br />

huomata pienemmän mallin tuoreempi<br />

28 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►liikenteessä<br />

suunnittelu.<br />

Tiloiltaan Saab ei ole kokoluokkansa<br />

suurimpia. Takana jalkatilat jäävät melko<br />

pieniksi, kun etuistuimen on säätänyt<br />

yli 180 senttiselle sopivaksi. Tavaratilaa<br />

on kuitenkin kohtuullisesti. Nykyfarmareiden<br />

äänieristys, matkustusmukavuus<br />

ja muotoilu vaativat veronsa, mutta harrastusvälineille<br />

ja lastenrattaille on Saabissakin<br />

hyvin, ja ennen kaikkea sedanversiota<br />

enemmän tilaa. Myös farmarin<br />

muotoilu on tyylikäs ja tasapainoinen.<br />

Hinnaston mukaan 9-3 Sport-Combi<br />

1,8t-moottorilla ja Linear-varustelulla<br />

maksaa 35 700 euroa. Tällä hetkellä<br />

Saab tarjoaa siis Linear Tubo Edition -<br />

erikoismallia, jonka hinnaksi on määritelty<br />

31 550 euroa + Linear Pro -varustepaketti<br />

1350 euroa. Pakettiin kuuluu<br />

manuaalisen ilmastoinnin korvaava automaattinen<br />

ilmastointi, 15” aluvanteet,<br />

vakionopeuden säädin ja ajotietokone,<br />

sekä muutama muu pienempi varuste.<br />

Vapaan autoedun verotusarvo on 650 ja<br />

käyttöedun verotusarvo 490 euroa.<br />

mania RIKU NÄSÄNEN<br />

Vielä saa uusia Saabeja<br />

Uudestakaupungista<br />

Viimeinen lajissaan. Jukka Salminen on myynyt Saabeja vakkasuomalaisille<br />

vuodesta 1971. Muilla merkeillä ei kaupungissa enää ole jälleenmyyjiä.<br />

Linjakas luukku. SportCombin takapään<br />

muotoilua voi pitää varsin onnistuneena.<br />

Saabismi. Virtalukko sijaitsee Saabin<br />

perinteiden mukaisesti vaihdekepin<br />

vieressä. Kuljattajan työympäristönä<br />

Saab on toimiva kokonaisuus.<br />

Uudenkaupungin autotehtaan linjalta<br />

ei uusia Saabeja enää rullaa ulos,<br />

mutta uuden Saabin kaupungista<br />

saattaa vielä ostaa. Kaupungin ainoa<br />

uusia autoja myyvä liike jatkaa Jukka<br />

Salmisen johdolla Saabien kauppaa<br />

matalalla pro<strong>fi</strong>ililla.<br />

- Ei tässä töitä enää veren maku<br />

suussa tehdä, eikä minulla kotona<br />

niin huonosti mene, ettenkö voisi<br />

siellä olla. Tykkään kuitenkin olla ihmisten<br />

kanssa tekemisissä, ehkä siksi<br />

en ole vielä vetäytynyt eläkkeelle,<br />

miettii kohta 70 ikävuotta lähestyvä<br />

Jukka Salminen pilke silmäkulmassaan.<br />

Yrittäjänä Salminen on ollut vuodesta<br />

1959, jolloin hän aloitti huoltoaseman<br />

pitämisen Uudessakaupungissa.<br />

Saabit tulivat mukaan kuvaan<br />

vuonna 1969, kun ensimmäisten Uudestakaupungista<br />

valmistuneiden<br />

autojen myötä Esson huoltoasema<br />

aloitti Saabien merkkihuollot Turun<br />

Autokauppa Oy:n alihuoltona.<br />

Vuonna 1971 Vakka-Suomen<br />

Autosta tuli itsenäinen Saab-huolto.<br />

Samalla aloitettiin uusien Saabien<br />

myynti. Viisi vuotta myöhemmin<br />

Salmiset luopuivat huoltoasemastaan<br />

ja rakennuttivat uuden, automyyntiin<br />

ja huoltoihin paremmin soveltuvan<br />

hallin Kurjensuon alueelle.<br />

- 1990-luvun jälkipuoliskolla<br />

huoltomme sai uusina edustuksina<br />

Fiatin, Ladan ja Opelin. Tällä konseptilla<br />

jatkoimme aina helmikuuhun<br />

2004, jolloin huoltotoiminta siirtyi<br />

toisen perheyrityksen, Oy Turun<br />

Autohalli Ab:n vastuulle, kertoo Salminen.<br />

Suomessa myytiin parhaimmillaan<br />

noin 15 000 uutta Saabia vuodessa.<br />

Nyt luku on alle kymmenesosa<br />

siitä. Jukka Salminen kertoo myyneensä<br />

parhaimmillaan noin 60 uutta<br />

autoa vuodessa. Nyt hän puhuu<br />

noihin aikoihin verrattuna enää ”yksittäiskappaleista”.<br />

Lisäksi kauppoja<br />

tehdään käytetyistä, joita tulee sekä<br />

vaihdossa uusiin Saabeihin että käytettyihin.<br />

- Tämä on minulle elämäntapa.<br />

Asiakkaat ovat lähinnä vanhoja tuttuja,<br />

jotka ovat tottuneet hakemaan<br />

uuden Saabinsa meiltä. Vaimoni hoitaa<br />

kirjanpidon ja pankkiasiat kotoa<br />

käsin. Olemme todenneet, että riittää<br />

kun meistä toinen päivystää täällä,<br />

Salminen toteaa.<br />

mania RIKU NÄSÄNEN<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

29

mania►syö ja juo<br />

Haluatko löytää uusia<br />

verkostokumppaneita<br />

ja lisätä yrityksesi<br />

tunnettuutta?<br />

10 syytä liittyä<br />

Turun kauppakamarin<br />

jäseneksi!<br />

Verkottumispalvelut<br />

Parillan sisustus on lämminhenkinen.<br />

Jättipihville Parillaan<br />

Jos kuulut niihin, joille kauniisti<br />

asetellut niukat gourmet-annokset<br />

jättävät nälän tunteen, suuntaa<br />

Turun linja-autoaseman taakse Parilla-ravintolaan.<br />

Pihvejä paistetaan<br />

toki pienempäänkin nälkään, mutta<br />

kokovaihtoehtoja siellä on 180-grammaisesta<br />

aina 500 grammaan.<br />

- Meillä on täällä vähän ”jenkkimeininki”.<br />

Annoksemme ovat ronskeja<br />

ja selkeitä. Pieniä piperryksiä ei<br />

meillä harrasteta, mutta ruuan maku<br />

on tärkeä asia, kertoo ravintolapäällikkö<br />

Tomi Mattila.<br />

Tässä ravintolassa pihvit kypsyvät<br />

näyttävästi liekehtien avokeittiön<br />

kaasu-parilalla ja saavat näin aidon<br />

makunsa. Avokeittiö luo myös<br />

leppoisan ilmapiirin. Vaikka pääasia<br />

Parillan ravintolapäällikkänä<br />

toimii Tomi Mattila.<br />

onkin pihvi, listalla on myös kanaa,<br />

kalaa, pastaa ja kasvisvaihtoehtoja.<br />

Pihviliha on aina kotimaista.<br />

Tunnelmallinen Parilla kätkeytyy<br />

Hesburgerin suojellun talon julkisivun<br />

taakse. Sisätiloiltaan se poikkeaa<br />

täydellisesti naapuristaan hampurilaisravintolasta.<br />

Ilmapiiri on kansainvälisen<br />

tuntuinen puusisustuksineen<br />

ja nahkanojatuoleineen. Seinissä on<br />

käytetty osittain jännittävää vaaleaa<br />

kivipintaa ja paikassa on myös takkanurkkaus<br />

tulijäljitelmineen sekä iso<br />

plasma-tv. Parilla on sekä lounas- että<br />

iltaravintola ja siellä on täydet anniskeluoikeudet.<br />

Kuukausi ennen joulua avattu ravintola<br />

on jo löydetty hyvin seurustelu-<br />

ja ruokapaikaksi. Asiakaskunta<br />

on kaikenikäistä. Hintatasoltaan se<br />

on keskiluokkaa, ja kotiruokatyyppinen<br />

päivän lounas on nopea tapa<br />

ruokailuun. Ravintolaan on helppo<br />

tulla perheenkin kanssa, sillä myös<br />

lastenannoksia on saatavilla ja talon<br />

edessä on omia parkkipaikkoja.<br />

Asiakaspaikkoja on noin 60.<br />

Ravintola Parilla<br />

Läntinen Pitkäkatu 1<br />

20100 Turku<br />

Avoinna ma-pe 11-23,<br />

la 12-23, su 13-23<br />

mania ANNE KORTELA<br />

Edunvalvonta<br />

Maksuton lakiasiain<br />

neuvonta jäsenille<br />

Koulutus<br />

Ulkomaankaupan asiakirjat<br />

Jäsenlehti<br />

Päivitettävät<br />

taloushallinnon kansiot<br />

Escrow-talletuspalvelu<br />

Keskuskauppakamarin<br />

palvelut<br />

Edulliset<br />

majoitushinnat Sokos Hotel<br />

Turun hotelleissa<br />

Lisätiedot:<br />

markkinointipäällikkö Anne-Maarit Itänen,<br />

puh. 274 3423,<br />

anne.maarit.itanen@turku.chamber.<strong>fi</strong><br />

30 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

K A M P A N J A N H A L L I N T A<br />

M A R K K I N O I N N I N L O G I S T I I K K A<br />

<br />

T U T K I M U S L O G I S T I I K K A<br />

SUORAMARKKINOINNINKOULUTUS<br />

S O P I M U S P A L V E L U T<br />

mailservice<br />

mutkatonta suoraa<br />

<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

31

R<br />

SUOMEN POSTI OYJ<br />

”Vaihteemme löysi minut,<br />

vaikka olin yrittänyt painua maan alle.”<br />

Elisa Langaton vaihde löytää tavoittelemasi henkilöt, myös liikeellä olevat. Yrityksen<br />

tavoitettavuus ja asiakaspalvelu paranevat, kun yrityksen matka- ja lankapuhelimet<br />

toimivat yhtenä kokonaisuutena – näin käyttäjille riittää yksi puhelin.<br />

•••••<br />

010 123 4567<br />

Elisa Langaton vaihde<br />

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••<br />

Toimipiste – Turku<br />

Toimipiste – Helsinki<br />

Elisa Puheratkaisu mahdollistaa lanka- ja matkapuhelinliikenteen<br />

hallinnan internetliittymän kautta. Ratkaisun avulla myös<br />

useiden eri toimipisteiden puhelinpalvelut voidaan yhtenäistää.<br />

Matka- ja lankapuhelimet samaan vaihteeseen<br />

Elisa Puheratkaisu tarjoaa vaivattoman kokonaisuuden yrityksen<br />

tavoitettavuuteen, kun langaton vaihde tuo mobiilikäyttäjät<br />

saumattomaksi osaksi nykyistä vaihderatkaisua. Puhelut<br />

voidaan ohjata niin lanka- kuin matkapuhelimiin, takaisin vaihteeseen<br />

tai eteenpäin toiselle henkilölle. Jos vastaanottajaa ei<br />

tavoiteta, palautuvat matkapuhelimiinkin yhdistetyt puhelut<br />

takaisin vaihteeseen. Elisa Puheratkaisu mahdollistaa hallitun<br />

siirtymisen yhden päätelaitteen käyttöön.<br />

010 Yritysnumerot lisäävät mahdollisuuksia<br />

010 Yritysnumero takaa yritykselle parhaan tavoitettavuuden<br />

monipuolisten puhelun ohjausmahdollisuuksiensa ansiosta.<br />

Puhelu voi hälyttää yhtä aikaa useampaa vastauspaikkaa. Palvelu<br />

voidaan ohjata hakemaan vastausta ennakolta määrätyssä<br />

järjestyksessä, joten enää ei tarvita soitonsiirtoja. Monipuolinen<br />

raportointi mahdollistaa palvelutason tarkan seurannan.<br />

Elisa Puheratkaisu joustaa<br />

Elisa Puheratkaisu koostuu vaihderatkaisuista, numerointiratkaisuista,<br />

puhelusopimuksista sekä vastaus- ja välityspalveluista.<br />

Ratkaisun voi hankkia joko kokonaan palveluna tai rakentaa<br />

omien investointien päälle. Elisa Puheratkaisun kehittäminen<br />

yrityksen tarpeiden muuttuessa käy vaivattomasti.<br />

Lue lisää www.elisa.<strong>fi</strong>/liikkuvatyo<br />

Lounet on osa Elisa-konsernia<br />

OTA YHTEYTTÄ LOUNETIN YRITYSASIAKASPALVELUUN,<br />

SOITA 0800 92323, BRAHENKATU 20, 20100 TURKU

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!