vapaaehtoistyö velvoittaa - Kepa
vapaaehtoistyö velvoittaa - Kepa
vapaaehtoistyö velvoittaa - Kepa
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kirahviposti<br />
kehitysyhteistyön palvelukeskuksen uutislehti<br />
> www.kepa.fi/kirahviposti<br />
5/2004<br />
toukokuu<br />
<strong>vapaaehtoistyö</strong><br />
<strong>velvoittaa</strong><br />
> SUOMALAISET käyttävät keskimäärin 18 tuntia kuussa <strong>vapaaehtoistyö</strong>hön.<br />
Määrä on kansainvälisestikin korkea – tutkija Anne<br />
Birgitta Yeungin parin vuoden takaisen selvityksen mukaan suomalaiset<br />
tekevät enemmän <strong>vapaaehtoistyö</strong>tä kuin vapaaehtoisuuden<br />
kärkimaissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa.<br />
Vapaaehtoisuus on arkipäivää myös kehitysmaaliikkessä. Monet<br />
pienet toimivat täysin vapaaehtoisten varassa ja myös suuret järjestöt<br />
tarvitsevat vapaaehtoisia varainkeruuseen ja kampanjointiin.<br />
Esimerkiksi Suomen Caritas teki viime vuonna yli 15 000<br />
euron arvosta <strong>vapaaehtoistyö</strong>tä tiedotushankkeensa puitteissa.<br />
Kansalaisjärjestömäärärahojen kiristyessä järjestöjen työ muuttuu<br />
ammattimaisemmaksi. Miten käy vapaaehtoiselle maailmanparannukselle<br />
tulevaisuudessa?<br />
> lisää vapaaehtoisuudesta sivuilla 6-11<br />
kepa<br />
Järjestöt pohtivat<br />
yhteistyön laatukriteereitä<br />
> Kun tehdään yhteistyötä etelän kanssa, pitäisikö myös<br />
pohjoisessa tapahtua jotakin? Muistavatko suomalaiset<br />
kuunnella tarpeeksi etelän kumppaniaan siitä, millainen<br />
työ olisi mielekästä? Tällaisia kysymyksiä on talven<br />
ja kevään aikana kokoontunut miettimään seitsemän<br />
järjestöä, jotka pohtivat mitä laatu tarkoittaa kansalaisjärjestöjen<br />
työssä.<br />
Järjestöjen yhteinen laatutyöryhmä syntyi viime vuonna<br />
osana <strong>Kepa</strong>n pilottihanketta, jossa <strong>Kepa</strong> antoi ulkoasiainministeriölle<br />
lausunnot 28 järjestön tukihakemuksista.<br />
”Toivomme että järjestöt ottavat ohjat omiin käsiinsä<br />
laadun määrittelyssä. Ulkoministeriön Hanketuen käsikirja<br />
määrittelee rahoittajan kriteerit. Ei ole tarkoitus luoda<br />
mitään, mikä olisi sen kanssa ristiriidassa, vaan löytää sisältöä<br />
sille, mitä tarkoitetaan kun puhutaan laadusta järjestöjen<br />
näkökulmasta”, sanoo laatutyöryhmän puheenjohtaja<br />
Anne Pönni World Vision -järjestöstä.<br />
Työryhmä puhuu kehitysyhteistyön sijaan etelä-pohjoinen-yhteistyöstä,<br />
koska työtä ei haluta rajata pelkkiin<br />
hankkeisiin. Laadun tunnusmerkiksi työryhmä on tunnistanut<br />
kumppanuuden, johon liittyy aito vuorovaikutus,<br />
arvot, yleiset periaatteet työlle ja kaikki käytännön yhteistyö.<br />
Tärkeänä nähtiin myös pohjoinen ulottuvuus, yhteistyön<br />
näkyminen Suomessa.<br />
”Olemme puhuneet myös yhteistyön haasteista. Usein<br />
suomalaisella järjestöllä on paljon hyvää tahtoa, mutta<br />
työhön lähdetään pohjoisen näkökulmasta. Pitäisi pyrkiä<br />
yhteistyöhön, joka on mielekästä myös etelän kumppanin<br />
kannalta”, Pönni muistuttaa.<br />
osallistu keskusteltuun laatukysymyksistä!<br />
ensimmäinen keskustelutilaisuus on 13.5.<br />
klo 17-20 kepan auditoriossa osoitteessa<br />
sörnäisten rantatie 25 B, helsinki.<br />
Lisätietoja:<br />
Anne_Ponni@wvi.org tai<br />
eija.mustonen@kepa.fi<br />
mahdollisuuksien torit<br />
tulevat taas.........................................4<br />
kumppanuuspalkintoehdokkaat<br />
valittu..................................................13<br />
kepan koulutuskalenteri............14-15<br />
tapahtumat........................................ 16
kehitysyhteistyön palvelukeskus<br />
servicecentralen för utveclingssamarbete<br />
service centre for development cooperation<br />
sörnäisten rantatie 25 fin-00500 helsinki<br />
tel +358 9 584 233 • fax +358 9 584 23 200<br />
www.kepa.fi • info@kepa.fi<br />
johtotiimi<br />
toiminnanjohtaja<br />
Ville Luukkanen > 584 23 213<br />
ohjelmajohtaja<br />
Maija Seppo > 584 23 215<br />
hallintojohtaja<br />
Anri Kyöstilä > 584 23 240<br />
ohjelmayksikkö<br />
julkaisutiimi<br />
päätoimittaja / verkkojulkaisut<br />
Jukka Aronen > 584 23 253<br />
toimitussihteeri/verkkojulkaisut<br />
Sanna Jäppinen > 584 23 235<br />
toimittaja / verkkojulkaisut<br />
Tuomas Paukku > 584 23 234<br />
tiedottaja<br />
Sini Kuvaja > 584 23 219<br />
tiedottaja<br />
Ilona Niinikangas > 584 23 233<br />
graafikko<br />
Iiro Törmä > 584 23 203<br />
koulutus- & neuvontatiimi<br />
kurssisihteeri<br />
Kristina Oleng > 584 23 261<br />
kehyksen pääsihteeri<br />
Rilli Lappalainen > 584 23 214<br />
hankeneuvoja<br />
Saara Kalaluka >584 23 229<br />
kehyksen eu-hankeneuvoja<br />
Saara Lehmuskoski > 584 23 214<br />
laatukoordinaattori<br />
Eija Mustonen > 584 23 248<br />
koulutussuunnittelija<br />
Kaisu Österinen > 584 23 244<br />
koulutussuunnittelija<br />
Antti Turakka > 584 23 244<br />
kumppani-tiimi<br />
päätoimittaja<br />
Ilkka Lehdonmäki > 584 23 260<br />
toimitussihteeri<br />
Anna Berghäll > 584 23 217<br />
toimittaja<br />
Tuomas Lehto > 584 23 234<br />
maailma kylässä-tiimi<br />
festivaalituottaja<br />
Kai Artes > 584 23 270<br />
kepa etelässä<br />
kepa mosambik<br />
c.p. 4441, maputo, mozambique<br />
katuosoite: rua joao de barros 322,<br />
sommershield, maputo<br />
tel: +258 1 496 004<br />
fax: +258 1 496 001<br />
koordinaattori<br />
Bodil Wikman<br />
ohjelmatyöntekijät<br />
Severino Ngole<br />
Sergio Gómez<br />
Frederico Joáo<br />
sihteeri<br />
Helena Chivite<br />
tiedottaja<br />
Lotta Valtonen<br />
yhteystoimitsija<br />
Katja Kari<br />
kepa nicaragua<br />
clinica tiscapa 1 c.<br />
ariba plaza san ramón<br />
módulo 9,apto 1093<br />
managua, nicaragua<br />
www.kepa.org.ni<br />
tel: +5052701039<br />
fax: +505 278 7331<br />
2 kirahviposti 5/2004<br />
promoottori<br />
Aila Kinnunen > 584 23 273<br />
järjestöavustaja<br />
Alonzo Heino > 584 23 238<br />
resurssitiimi<br />
kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeri<br />
Matti Lahtinen > 584 23 228<br />
informaatikko<br />
Heikki Niemelä > 584 23 220<br />
tuottaja<br />
Juha Rekola > 584 23 226<br />
kirjastoapulainen<br />
Esko Virtanen > 584 23 231<br />
vaikuttamistiimi<br />
kehityspoliittinen sihteeri /<br />
kauppa ja kehitys<br />
Matti Hautsalo > 584 23 242<br />
kehityspoliittinen sihteeri<br />
Kent Wilska > 584 23 222<br />
tiedottaja<br />
Mika Railo > 584 23 247<br />
kehityspoliittinen sihteeri / eu<br />
Maria Suoheimo > 584 23 246<br />
kehityspoliittinen sihteeri / ruokaturva<br />
Miia Toikka > 584 23 243<br />
verkostotiimi<br />
järjestökoordinaattori/edunvalvonta<br />
Auli Starck > 584 23 241<br />
järjestökoordinaattori/kampanjat<br />
Outi Hannula > 584 23 255<br />
koordinaattori / kansainvälisyyskasvatus<br />
Anisa Doty > 584 23 271<br />
projektisihteeri / kansainvälisyyskasvatus<br />
Pauliina Koponen > 584 23 271<br />
koordinaattori / etvo<br />
Suvi Halttula > 584 23 250<br />
ohjelma-avustaja<br />
Jari Laukka > 584 23 251<br />
vs. koordinaattori<br />
Rene Hooker<br />
ohjelmatyöntekijä<br />
Carla Bush<br />
tiedottaja<br />
Kimmo Lehtonen<br />
yhteystoimitsija<br />
Riku Laukkanen<br />
kepa sambia<br />
p.o.box 36524, 1010 lusaka, zambia<br />
katuosoite: 165-171 roan road,<br />
kabulonga<br />
tel: +2601261124/261119<br />
fax: +2601261126<br />
koordinaattori<br />
Seppo Karppinen<br />
ohjelmatyöntekijä<br />
Jack Kalipenta<br />
sihteeri<br />
Sabina Luputa<br />
informaatikko<br />
Nyangu Nyoni<br />
tiedottaja<br />
Sharon Sichilongo<br />
tiedottaja<br />
Janne Sivonen<br />
yhteystoimitsija<br />
Esa Salminen<br />
hallintoyksikkö<br />
atk-tiimi<br />
järjestelmäsuunnittelija<br />
Kalle Korhonen > 584 23 224<br />
atk-avustaja<br />
Juho Vuori > 584 23 223<br />
webmaster<br />
Kristian Kouvo > 584 23 252<br />
atk-tuki<br />
Mari Vallius > 584 23 223<br />
taloustiimi<br />
taloussuunnittelija<br />
Pekka Ahonen > 584 23 272<br />
pääkirjanpitäjä<br />
Kirsti Koho > 584 23 218<br />
palkanlaskija<br />
Marika Heikkinen > 584 23 216<br />
kirjanpitäjä<br />
Sirkku Pallasmaa > 584 23 221<br />
toimistosihteeri<br />
Jaana Vesalainen > 584 23 210<br />
hallintotiimi<br />
henkilöstösuunnittelija<br />
Heli Lantta > 584 23 212<br />
hallintoassistentti<br />
Heli Mäki-Hakola > 584 233<br />
hallinto- ja henkilöstösihteeri<br />
Anja-Maija Palm> 584 23 230<br />
hallintoavustaja<br />
Tomas Toro > 584 23 211<br />
hallintokoordinaattori<br />
Anne Romar > 584 23 227<br />
kepan työntekijöiden, kenttätoimistojen<br />
työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden<br />
henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet<br />
ovat muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi<br />
tansania<br />
p.o.box 1835<br />
morogoro, tanzania<br />
puhelin: +255 23 2 603016<br />
fax: +255 23 2 604421<br />
sähköposti: kepa.tanzania@cats-net.com<br />
ohjelmatyöntekijä<br />
Gertrude Mmbaga<br />
yhteystoimitsija<br />
Tiina Kukkamaa<br />
hallintosihteeri<br />
Sabina Jalli<br />
thaimaa<br />
yhteystiedottaja<br />
Timo Kuronen<br />
per, 409 soi rohitsuk<br />
pracharatbampen road<br />
huay khwang, bangkok 10320, thailand<br />
puhelin: +6626910718<br />
fax: +6626910714<br />
indonesia<br />
yhteystiedottaja<br />
Henri Myrttinen<br />
insist<br />
skip blok t-7/ ct. iv/38<br />
blimbingsari-depok-sleman<br />
yogyakarta, indonesia<br />
sähköposti: insist@insist.or.id
Äänestä parempi kahvi<br />
Tule antamaan ääni reilummalle maitokahville ja siinä sivussa oikeudenmukaisemmalle kauppajärjestelmälle.<br />
Tule Mahdollisuuksien toreille ja osallistu Caffè Latte -tempaukseen.<br />
Sekä kahvia että maitoa tuotetaan maailmassa liikaa. Ja kumma kyllä, molemmissa tapauksissa eniten<br />
kärsivät köyhien maiden pientuottajat. Ruoka-aika-kampanjassa mukana olevat järjestöt järjestävät 12 paikkakunnalla<br />
tempauksen, jolla viestitään päättäjille ja kuluttajille, että myös paikallisesti voi toimia kaukaisilta<br />
tuntuvien ongelmien ratkaisemiseksi.<br />
Caffè Latte tempaus järjestetään seuraavissa kaupungeissa: Vaasa, Helsinki, Maarianhamina, Kuopio,<br />
Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Kajaani, Karjaa, Jyväskylä ja Hämeenlinna.<br />
Lisätietoja oman paikkakuntasi toiminnasta saat torijärjestäjiltä,<br />
joiden kontaktitiedot löydät osoitteesta: www.kepa.fi/mtorit<br />
Kahvin ja maidon tuotannon ja kaupan ongelmista lisätietoja<br />
osoitteessa www.ruoka-aika.net<br />
kirahviposti 5/2004 3
järjestöt<br />
järjestökoordinaattorin palsta<br />
tällä palstalla järjestökoordinaatorit kertovat vuorotellen<br />
kepan ajankohtaisista asioista, kuten lähestyvistä<br />
tapahtumista ja kampanjoista.<br />
järjestöt vaativat<br />
säätiömallille vaihtoehtoja<br />
> <strong>Kepa</strong>n kevätkokouksen yhteydessä 29.4.2004 keskusteltiin<br />
ulkoministeriön tilaamasta niin sanotusta säätiöselvityksestä, joka<br />
suosittaa erillisen säätiön perustamista kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön<br />
hanketuen hallinnointiin.<br />
Kahdessa työryhmässä pohdittiin selvityksen merkitystä järjestöille.<br />
Hyvään hallintoon keskittynyt ryhmä huomautti, että säätiömalli<br />
olisi uudistus ulkoasiainministeriön kannalta eikä poistaisi<br />
järjestöjen kokemia ongelmia. Malli ei anna varsinaisesti lisäresursseja<br />
kansalaisjärjestöjen hanketuen hallinnointiin. Myönteinenä<br />
ryhmä näki jatkuvuuden paranemisen hallinnossa, mutta epäselvää<br />
on, millainen asiakassuhde säätiön ja järjestöjen välille syntyisi.<br />
”Säätiö ei voi olla riippumaton tyhjiö”, kiteytti ryhmän puheenjohtaja<br />
Lauri Peltonen Taksvärkki ry:stä.<br />
Kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta<br />
keskustellut ryhmä piti tärkeänä, että järjestöjen osallistuminen<br />
päätöksentekoon ja vuorovaikutus hanketukihallinnossa mahdollistettaisiin.<br />
”Tämä liittyy läheisesti oppimiseeen, joka on edellytys<br />
järjestöjen kehitysyhteistyön laadun paranemiselle”, raportoi ryhmän<br />
puheenjohtaja Jonna Haapanen Kansainvälisestä solidaarisuussäätiöstä.<br />
Järjestöt vaativat avoimuutta ja selkeitä kriteerejä<br />
rahanjakoon sekä parempaa oikeusturvaa niin etelän kuin pohjoisen<br />
järjestöille.<br />
Järjestöt voivat esittää kantojaan 25.5. ulkoasiainministeriön järjestämässä<br />
keskustelutilaisuudessa. Järjestöt näkevät säätiön vain<br />
yhtenä vaihtoehtona ja toivovat, että ministeriö esittelisi myös malleja,<br />
joissa järjestöjen osallisuus on vahvemmin mukana.<br />
kepa kasvaa<br />
> Varsinaisessa kevätkokouksessa oli 49 jäsenjärjestöä edustettuna.<br />
Kokous hyväksyi vuoden 2003 toimintakertomuksen ja<br />
tilinpäätöksen.<br />
Vuoden lopussa <strong>Kepa</strong>lla oli 229 varsinaista jäsentä, kasvua oli 11<br />
prosenttia. Uusien jäsenten joukossa on paljon maahanmuuttajien<br />
perustamia yhdistyksiä. <strong>Kepa</strong> järjestää 26.5 oman tilaisuuden maahanmuuttaja-<br />
ja monikulttuurisuusjärjestöille kehittäkseen palvelujaan<br />
näiden tarpeisiin.<br />
auli starck<br />
Mahdollisuuksien torit lähestyvät<br />
> Mahdollisuuksien torien sesonkiaika alkaa olla käsillä.<br />
Touko-kesäkuussa pidetään 17 toria ympäri Suomen, ja<br />
Rovaniemellä toritunnelmasta pääsee nauttimaan vielä<br />
syyskuussa.<br />
Muutamalla paikkakunnalla tori järjestetään jonkin toisen<br />
tapahtuman yhteydessä. Tampereen tori on osa laajempia<br />
globalisaatiomarkkinoita ja Jämsässä tori yhdistyy<br />
paikallisiin Jokikarnevaaleihin. Jämsän ja Oulut torit järjestetään<br />
tänä vuonna iltatapahtumana ja monilla muilla<br />
paikkakunnilla on varsinaisen toripäivän lisäksi luvassa<br />
myös iltabileet.<br />
Mahdollisuuksien torien ohjelmatarjonta on jälleen<br />
monenkirjavaa. Burkinafasolainen Sababougnouma-rumpuryhmä<br />
kiertää kuudella torilla. Helsingin lisäksi heidät<br />
nähdään Hyvinkäällä, Karjaalla, Hämeenlinnassa, Maarianhaminassa<br />
ja Jyväskylässä. Luvassa on myös vieraita itärajan<br />
takaa, sillä pietarilainen Iva Nova esiintyy Mikkelin torilla<br />
ja petroskoilainen Myllärit puolestaan Turussa.<br />
Viihteen lisäksi puhutaan myös asiaa. Turussa pohditaan<br />
köyhyyskysymyksiä ja Tampereella tuodaan globaalisaatiokeskustelua<br />
lähemmäksi tavallista ihmistä. Ruoka-aika<br />
kampanjan Caffè Latte -tempaus, jossa torivieraat<br />
pääsevät äänestämään reilun kaupan, lähiruoan ja luomutuotteiden<br />
puolesta, näkyy kymmenellä paikkakunnalla.<br />
www.kepa.fi/mtorit<br />
kepa<br />
4 kirahviposti 5/2004
kepa<br />
järjestöt<br />
Parempaa varainhankintaa<br />
yhteistyöllä<br />
> Suomalaiset järjestöt lisäävät varainhankintaan liittyvää yhteistyötä.<br />
Suunnitteilla on organisaatio nimeltä Vastuullinen Lahjoittaminen<br />
eli VaLa. Organisaation tarkoituksena on eettisen ohjeiston<br />
määritteleminen avoimeen ja rehelliseen varainhankintaan sekä<br />
varainhankinnan edistäminen yhteistyöllä ja lobbaamisella. Lisäksi<br />
VaLa aikoo parantaa yleistä mielipidettä varainkeruusta ja kouluttaa<br />
järjestöjä varainhankinnassa. VaLa vaihtaa myös tutkimustietoa<br />
vastaavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa.<br />
VaLan perustamiskokous on Helsingissä 13.5.2004. Perustajajäseniksi<br />
ovat ilmoittautuneet muun muassa Plan Suomi Säätiö,<br />
WWF, Suomen World Vision, Patmos Lähetyssäätiö ja Greenpeace<br />
Pohjola ry.<br />
Lisätietoja:<br />
aki_temiseva@wvi.org<br />
uusia tuulia<br />
kepan<br />
toimistolla<br />
Kevät on tuonut muutoksia<br />
myös Helsingin toimistolle. Suvi<br />
Halttula siirtyi Etvo-koordinaattoriksi<br />
ja Kristina Oleng paikkaa<br />
häntä kurssisihteerinä. Väliaikaiseksi<br />
hallintosihteeriksi palkattiin<br />
Anja- Maija Palmu. Uutena kehityspoliittisena<br />
sihteerinä aloitti<br />
Matti Hautsalo ja hankeneuvojana<br />
Saara Kalaluka. Kehyksen<br />
hankeneuvojaksi valittiin Saara<br />
Lehmuskoski ja pääsihteeriksi<br />
Rilli Lappalainen.<br />
kysy hankeneuvojalta<br />
> Suunnitteleeko järjestösi kehitysyhteistyöhanketta? <strong>Kepa</strong>n<br />
hankeneuvoja Saara Kalaluka ja Kehyksen EU-hankeneuvoja<br />
Saara Lehmuskoski vastaavat tällä palstalla hankkeiden<br />
suunnittelua ja toteutusta koskeviin kysymyksiin. Kysy lisätietoja<br />
tai lähetä lyhyt ja selkeä kysymys sähköpostilla osoitteeseen<br />
saara.kalaluka@kepa.fi tai saara.lehmuskoski@kehys.fi<br />
Järjestömme suunnittelee parhaillaan ihmisoikeushanketta.<br />
Olemme kuulleet, että<br />
EU:lla olisi tähän rahoitusmahdollisuuksia.<br />
Miten voimme hakea EU-rahoitusta ja mistä<br />
saamme lisätietoja?<br />
EU rahoittaa kansalaisjärjestöjen demokratia, konfliktin<br />
ehkäisy- ja ihmisoikeushankkeita EIDHR:n kautta (European<br />
Initiative for Democracy and Human Rights). Rahaa on<br />
vuosittain jaossa noin 100 miljoonaa euroa. EIDHR:n tarjouspyynnöt<br />
(calls for proposals) on tarkoitettu yli 300 000<br />
euron hankkeille, mikroprojektit alle 100 000 euron hankkeille ja<br />
kohdennetut projektit yhteistyöhankkeille, joissa on mukana kansainvälisiä<br />
ja alueellisia organisaatioita.<br />
Mikroprojektit on suunnattu ruohonjuuritasolla työskenteleville<br />
kansalaisjärjestöille. Niitä hallinnoidaan suoraan komission<br />
delegaatiossa kyseisessä kohdemaassa. Mikroprojektirahoituksesta<br />
ilmoitetaan komission EIDHR-nettisivuilla (europa.eu.int/<br />
comm/europeaid/projects/eidhr/cfp_en.htm). Myös Kehyksen ylläpitämälle<br />
EU-rahoitussähköpostilistalla välitetään tietoa avoinna<br />
olevista rahoitusmahdollisuuksista. Listalle voi liittyä lähettämällä<br />
sähköpostia Kehyksen EU-hankeneuvojalle.<br />
EIDHR-varat kohdennetaan ensisijaisesti komission valitsemiin<br />
kohdemaihin, joita on yhteensä 32. Lisäksi painotetaan<br />
hankkeita, joka vahvistavat demokratiaa, hyvää hallintoa ja oikeusvaltiota<br />
sekä sellaista toimintaa, joka tähtää kuolemanrangaistuksen,<br />
kidutuksen, rasismin, muukalaisvihamielisyyden ja<br />
vähemmistöjen syrjinnän poistamiseen.<br />
Kehys järjestää ihmisoikeushankkeiden EU-rahoitusmahdollisuuksista<br />
infotilaisuuden maanantaina 17.5. klo 14-16 <strong>Kepa</strong>n koulutustiloissa<br />
osoitteessa Sörnäisten rantatie 25 B, 1. krs. Ilmoittautumiset<br />
osoitteeseen info@kehys.fi 12.5. mennessä.<br />
kirahviposti 5/2004 5
<strong>vapaaehtoistyö</strong><br />
Järjestöjen <strong>vapaaehtoistyö</strong>:<br />
Ammattimaista solidaarisuutta<br />
> Vapaaehtoistyö kuuluu olennaisena osana<br />
etenkin pienten kansalaisjärjestöjen<br />
kehitysyhteistyöhön. Omalla vapaa-ajalla<br />
virkataan tilkkupeittoja Äiti Teresalle, kerätään<br />
rahaa Afrikan nälkäisille ja matkustetaan<br />
maan ääriin opettamaan naisille käsityötaitoja.<br />
ammattimaistumisen<br />
haasteet<br />
Samalla kun kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahat<br />
ovat lisääntyneet,<br />
myös kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen<br />
määrä on kasvanut. Kilpailu rahasta on<br />
kiristynyt ja vaatimukset tuen saamiseksi<br />
ovat koventuneet: taloushallinnossa on oltava<br />
ammattimainen ote ja monisivuisiin<br />
hakemuslomakkeisiin on osattava kirjata<br />
niin hankkeen vaikutukset sukupuolten<br />
väliseen tasa-arvoon ja ympäristöön kuin<br />
ongelma-analyysit ja indikaattoritkin. Vaatimuksilla<br />
ajetaan parempaa laatua järjestöjen<br />
kehitysyhteistyöhön. Monet pienet<br />
järjestöt ovat kuitenkin ilmaisseet huolensa<br />
järjestöjen kehitysyhteistyön ammattimaistumisesta.<br />
”Suuret kumppanuushankkeet toimivat<br />
aivan eri volyymilla kuin pienten, täysin<br />
vapaaehtoisvoimin pyörivien järjestöjen<br />
hankkeet. Kumppanuushankkeita toteuttaa<br />
suuri palkkatyöläisten armeija, jolla on<br />
aikaa ja mahdollisuuksia paneutua hankesuunnittelun<br />
kiemuroihin”, sanoo Suomi-Nicaragua-seuran<br />
puheenjohtaja Antti<br />
Pelttari.<br />
onko auttamishalulla<br />
enää merkitystä?<br />
Rahapussin avaaminen ei ole ainoa keino<br />
auttaa. ”Omalla vapaa-ajallaan voi tehdä<br />
paljon järjestöissä, ja kaikki työ on yhtä arvokasta<br />
meille, oli se sitten postitusta tai<br />
erityisosaamista”, kertoo Suomen Unicefin<br />
projektisuunnittelija Mari Hakojärvi, joka<br />
aloitti työuransa Unicefissa vapaaehtoisena.<br />
Palkkatyötä tekevien ja vapaaehtoisten<br />
yhteistyö sujuu Hakojärven mielestä Unicefissa<br />
erittäin hyvin.<br />
Suomi-Vietnam-seura taas pyörii täysin<br />
vapaaehtoisvoimin. ”Seuran kehitysyhteistyöhankkeen<br />
hallinnoinnin ja tiedotuksen<br />
lisäksi vapaaehtoiset järjestävät tapahtumia<br />
ja ovat kirjoittaneet kirjoja Vietnamiin<br />
liittyvistä asioista”, kertoo yhdistyksen sihteeri<br />
Susanna Kariluoto.<br />
Vapaaehtoisten motiivina on yleensä<br />
puhdas auttamisen halu. Hakojärvi ja Kariluoto<br />
muistuttavat, että vapaaehtoisena<br />
myös oppii paljon ja saa kavereita. ”Kiinnostuneita<br />
on runsaasti, mutta sellaisia vapaaehtoisia<br />
ei ole helppo löytää, joilla olisi<br />
aikaa osallistua aktiivisesti seuran toimintaan”,<br />
Kariluoto harmittelee. Unicef panostaa<br />
<strong>vapaaehtoistyö</strong>n organisointiin. ”Meillä<br />
pyritään siihen, että vapaaehtoiset saavat<br />
itse vaikuttaa työtapoihinsa”, Hakojärvi selittää<br />
vapaaehtoisten sitoutumista.<br />
auli starck<br />
<strong>vapaaehtoistyö</strong>tä hyvinvointivaltiossa<br />
> Vapaaehtoistyön asemaan Suomessa on vaikuttanut se, että valtio ja kunta ovat perinteisesti pitäneet heikoimmistaan huolta.<br />
Ilmaiset kansakoulut, neuvolat, lastentarhat, vanhainkodit ja muut hyvinvointivaltion tukipilarit ovat taanneet köyhillekin hyvän<br />
elämän ja mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun – tai ansaittuun lepoon.<br />
Muualla maailmassa tilanne on ollut toinen - hyväntekeväisyydellä ja <strong>vapaaehtoistyö</strong>llä on paikattu aukkoja, joita sosiaaliseen<br />
turvaverkkoon on jäänyt. Myös Suomessa on lamavuosien seurauksena pohdittu, voiko julkisten palveluiden säästöjä korvata<br />
vapaaehtoisten työpanoksella. 1990-luvun puolivälin jälkeen on alettu puhua erityisestä kolmannesta sektorista, joka jää valtioiden<br />
ja markkinatalouden väliin, ja joka on ottanut vastuulleen monia kuntien entisiä tehtäviä.<br />
Vapaaehtoistyöllä ja perinteisellä talkooavulla on Suomessa pitkät perinteet. Monien järjestöjen juuret ulottuvat 1800-luvun<br />
lopulle. Ihmisiä innosti erityisesti kansallisuusaate, kielikysymys, naisten aseman parantaminen sekä työväenliike.<br />
Vapaaehtoisuus on edelleen suosittua. Tutkija Anne Birgitta Yeungin parin vuoden takaisen selvityksen mukaan noin kolmannes<br />
suomalaisista tekee <strong>vapaaehtoistyö</strong>tä. Eniten <strong>vapaaehtoistyö</strong>tä tehdään urheilun ja liikunnan parissa. Toiseksi eniten ihmisiä<br />
kiinnostavat terveys- ja sosiaaliala.<br />
ilona niinikangas<br />
6 kirahviposti 5/2004
<strong>vapaaehtoistyö</strong><br />
osallistan ja osallistun.<br />
-vapaaehtoisesti, mutta miksi?<br />
> Kehitysyhteistyössä osallistaminen on vakiintunut<br />
termi. Osallistamalla sidosryhmät hankkeiden suunnitteluun,<br />
päätöksentekoon ja toteutukseen luomme<br />
paremmat edellytykset hankkeiden onnistumiselle<br />
ja kestävyydelle. Olen itsekin opiskellut ja kouluttanut<br />
osallistavien menetelmien käyttöä. Kiinalaisten ja<br />
etiopialaisten kanssa olen piirtänyt karttoja, laatinut<br />
ongelmapuita ja hahmottanut maaseudun vuosisykliä.<br />
Ulkopuoliset fasilitaattorit osallistavat työkseen,<br />
mutta tavalliset köyhät miehet ja naiset osallistuvat<br />
vapaaehtoisesti, ilman muuta korvausta kuin tieto siitä,<br />
että ovat mukana vaikuttamassa omiin asioihinsa.<br />
Suomen päässä olen huomannut osallistamisen<br />
olevan lapsenkengissä. Jos osallistamista ajattelee kolmiportaisella<br />
tiedotus kuulemis-osallistumis-akselilla,<br />
olemme edelleen tiedotus- ja kuulemistason välimaastossa.<br />
Aito vuorovaikutus on harvinaista. Uudet suunnitelmat<br />
tulevat kansalaisille annettuina, vaikka näennäisiä<br />
keskustelutilaisuuksia järjestetäänkin nekin<br />
usein virka-ajalla muussa palkkatyössä olevien aktiivien<br />
ulottumattomissa.<br />
Suomen perustuslain 14. pykälän mukaan julkisen<br />
vallan tehtävänä on edistää yksilön mahdollisuuksia<br />
osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa<br />
häntä itseään koskevaan päätöksentekoon eli kehitysyhteistyötermiksi<br />
käännettynä osallistaa. Hallitus on<br />
käynnistänyt kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman,<br />
jonka tavoitteena on lisätä kansalaisten äänestysaktiivisuutta<br />
sekä parantaa kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia<br />
myös vaalien välillä. Eikö äänestysvilkkauden<br />
laimeneminen osoita, ettei edustuksellinen<br />
demokratia riitä enää kansalaisille ainoana osallistumiskanavana?<br />
Ympäristöhallinnossa osallistamiseen on jo saatu<br />
kokemusta uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä.<br />
Esimerkiksi Helsingin kaupunki on järjestänyt lukuisia<br />
asukastilaisuuksia kaavoituksen yhteydessä ja<br />
viheralueiden suunnittelussa jopa asukaskävelyitä -<br />
suomalainen versio PRA-oppikirjan transect walkista.<br />
Osallistumismenetelmiä kehitetään siis meilläkin,<br />
mutta miksei haeta enemmän oppia kehitysyhteistyön<br />
osallistamiskokemuksista?<br />
Miten sitten osallistamme järjestökentän sisällä?<br />
Parantamista meillä varmasti on edelleen niin etelän<br />
kumppanin, omien jäsenten kuin toisten järjestöjenkin<br />
kanssa tehtävässä yhteistyössä. Osallistaminen ja<br />
yhteistyö vie aikaa ja on alussa vaivalloistakin, mutta<br />
jaettu työ ja ilo on useimmiten sen arvoista.<br />
Vapaaehtoistyön suosio osoittaa ihmisten halun<br />
toimia konkreettisesti yhteisen hyvän puolesta, joko<br />
kotimaassa tai etelässä. Mutta löytävätkö kaikki auttamishaluiset<br />
mielekästä tekemistä ja vaikuttamista<br />
janoavat väylänsä? Ei ole aina houkuttelevaa lähteä<br />
mukaan vuosikaudet toimineeseen yhdistykseen, jolla<br />
on vakiintuneet tavat toimia. Ehkäpä siksi niin monet,<br />
erityisesti nuoret, usein perustavat mieluummin omia<br />
kampanjaryhmiä, vaihtavat järjestöä mielenkiintoisimman<br />
projektin mukaan ja etsivät uusia vapaaehtoisuuden<br />
toimintamuotoja. Moninaisuus on rikkautta, ja uudet<br />
tavat tervettä kehitystä.<br />
Osallistuakseen ja sitoutuakseen tehtäväänsä vapaaehtoinen<br />
tarvitsee myös tukea ja onnistumisen<br />
kokemuksia. Jotta jaksaa osallistua, täytyy olla tietoa<br />
ja tunne siitä, että on oikeasti mukana luomassa parempaa<br />
maailmaa.<br />
Auli Starck<br />
Kirjoittaja on <strong>Kepa</strong>n järjestökoordinaattori.<br />
Kolumnissa esitetyt mielipiteet ovat hänen omia<br />
näkemyksiään eivätkä edusta <strong>Kepa</strong>n virallista linjaa.<br />
kirahviposti 5/2004 7
<strong>vapaaehtoistyö</strong><br />
Eettisin eväin liike-elämän palvelukseen<br />
”mitä järkeä on tehdä työtä, josta ei saa palkkaa?” tämän kysymyksen juha ketola kuulee usein.<br />
hän tekee <strong>vapaaehtoistyö</strong>tä reilun kaupan puolesta -yhdistyksen eli repun joensuun paikallisryhmässä.<br />
ryhmän yhteyshenkilön, oikeana kätenä.<br />
Hän ottaa selvää asioista ja hankkii tietoa.<br />
Samalla hän toimii ryhmän isoveljenä.<br />
”Isoveli tai kummi on henkilö, jolla on<br />
kokemusta ja joka on ollut pitkään mukana<br />
yhdistyksen toiminnassa. Olen tavallaan<br />
elävä tietopankki, jonka puoleen yhdistyksen<br />
jäsenet voivat kääntyä, jos heillä<br />
on huolia tai jotakin kysyttävää”, Juha<br />
kertoo <strong>vapaaehtoistyö</strong>nsä käytännön toteutuksesta.<br />
Juha sai kimmokkeen <strong>vapaaehtoistyö</strong>hön<br />
vuonna 2001, jolloin hän opiskeli<br />
markkinointia Hämeen ammattikorkeakoulussa<br />
Riihimäellä. Tuolloin opinnoissa<br />
tuli esille myös reilu kauppa, joka herätti<br />
oitis Juhan kiinnostuksen. Eettinen keino<br />
käydä kauppaa tuntui omalta jutulta, mikä<br />
johtikin siihen, että hän suoritti työharjoittelunsa<br />
Reilun kaupan edistämisyhdistyksessä<br />
Helsingissä.<br />
”Samalta saralta tuli myös lopputyönaihe.<br />
Tein Keskolle selvityksen sosiaalisesta<br />
vastuusta kaupankäynnissä. Joensuuhun<br />
Juha päätyi viime vuonna. Hän oli juuri valmistunut<br />
Riihimäeltä tradenomiksi ja halusi<br />
vielä jatkaa opintojaan yliopistossa. Koko<br />
ikänsä Etelä-Suomessa asuneena hän halusi<br />
välillä jonnekin muualle.<br />
”Joensuu oli kaupunki, josta en tuntenut<br />
ketään. Se oli mielestäni myös tarpeeksi<br />
kaukana, joten päätin lähteä tänne”, Juha<br />
kertoo.<br />
>Repu on yhdistys, jonka tarkoituksena on<br />
lisätä kuluttajien tietoisuutta reilusta kaupasta<br />
ja sitä kautta edistää reilun kaupan<br />
tuotteiden menekkiä Suomessa. ”Täytyyhän<br />
ihmisellä harrastuksia olla. Samalla<br />
tapaa mukavia ihmisiä ja pääsee järjestämään<br />
erilaisia tapahtumia”, Juha vastaa<br />
utelijoille.<br />
Tietysti vapaaehtoisuus nojaa myös haluun<br />
edistää oikeudenmukaisempaa kaupankäyntiä.<br />
Ihmisten on tiedostettava, että<br />
liike-elämässäkin on pelattava reilujen pelisääntöjen<br />
mukaan. Juha tulee itsekin tulevaisuudessa<br />
työskentelemään liikemaailmassa.<br />
Hän on valmistunut tradenomiksi<br />
Hämeen ammattikorkeakoulusta ja suorittaa<br />
tällä hetkellä kauppatieteen opintoja<br />
Joensuun yliopistossa.<br />
”Senkin vuoksi on hyvä tuntea kansalaisjärjestöjä<br />
ja niiden aktiiveja, koska siltä<br />
suunnalta saa aina hyvää ja rakentavaa kritiikkiä”,<br />
Juha sanoo.<br />
isoveli ja oikea käsi<br />
riikka linnankoski<br />
Juha toimii Anu Apon, Joensuun paikallis-<br />
joensuussa aktiivista toimintaa<br />
Joensuuhun Reilun kaupan puolesta -yhdistyksen<br />
paikallisryhmä perustettiin tammikuussa<br />
2004. Ryhmä on siis ollut kasassa<br />
vasta reilut kolme kuukautta, mutta Juhasta<br />
tuntuu kuin toiminta olisi jatkunut<br />
jo vuoden.<br />
”Porukka on ollut täällä hämmästyttävän<br />
aktiivista. Ensimmäisessä kokouksessa<br />
oli mukana 15 ihmistä, eikä heistä kukaan<br />
ole jäänyt pois kelkasta. Kaikki ovat innolla<br />
mukana ja jokaisella on omat kiinnostuksen<br />
kohteensa, jonka parissa he toimivat.<br />
Joensuun yhdistyksessä on mukana kolme<br />
miestä, mikä kertoo toiminnan naisvaltaisuudesta.<br />
Juhan mielestä miehet haluavat<br />
usein, että heidän toiminnassaan on jokin<br />
hyötynäkökulma.<br />
”Olen monta kertaa joutunut tilanteeseen,<br />
jossa ihmetellään isoon ääneen, että<br />
mitä järkeä on tehdä työtä, josta ei makseta<br />
palkkaa. Naisia niin sanotut pehmeät arvot<br />
kiinnostavat enemmän”, Juha pohtii.<br />
reilua kauppaa ilosaaressa<br />
Joensuussa Repu järjestää paljon maistatustilaisuuksia<br />
ja kiertää kouluissa kertomassa<br />
reilun kaupan periaatteista. Myös<br />
seurakunnan kanssa on suunniteltu yhteistyötä.<br />
Merkittävin juttu tällä hetkellä on<br />
kuitenkin se, että repulaiset huolehtivat ensi<br />
kesän Ilosaarirockin kahvilasta. Alun perin<br />
tarkoituksena oli pystyttää vain alueella reilun<br />
kaupan teltta, mutta festivaalijärjestäjät<br />
ehdottivat, että Repu ottaisi vastuulleen<br />
Ilosaarirockin virallisen kahvilan. Festivaalivieraat<br />
voivat siis tänä kesänä nauttia kahvinsa<br />
hyvällä omatunnolla.<br />
hanna tattari<br />
8 kirahviposti 5/2004
Meri-Tuuli Laitisen mielestä myös<br />
kuopiolaiset voivat tehdä osansa<br />
köyhyyden vähentämiseksi<br />
kehitysmaissa.<br />
<strong>vapaaehtoistyö</strong><br />
Meri-Tuuli toivoo<br />
reiluja nyrkkeilyhanskoja<br />
> Pari viikkoa sitten Kuopion kirjaston luentosalissa<br />
järjestettiin yhdessä <strong>Kepa</strong>n ja Reilun<br />
kaupan yhdistyksen kanssa koulutustilaisuus,<br />
jossa kummasteltiin voiko kahvia juomalla<br />
muuttaa maailmaa. Tilaisuuden tavoitteena<br />
oli perustaa kaupunkiin Reilun kaupan paikallisryhmä<br />
ja opastaa Mahdollisuuksien torin<br />
järjestäjiä Ruoka-aika-kampanjan Caffè Latte<br />
-tempauksen järjestelyissä.<br />
Mukana tilaisuudessa oli myös Meri-Tuuli<br />
Laitinen, joka vastaa tempauksen käytännönjärjestelyistä<br />
Mahdollisuuksien torilla. Nuori<br />
vapaaehtoinen ei tuntunut olevan vastuusta<br />
ja ylimääräisistä velvollisuuksista moksiskaan.<br />
Toiminta ympäristöjärjestöissä ja kehitysmaaliikkeessä<br />
on koulinut vastuuseen.<br />
Eduskunnan muutaman vuoden takainen<br />
ydinvoimaäänestys oli Meri-Tuulille käänteentekevä<br />
tapahtuma. ”En tiennyt energia-asioista<br />
sitä ennen mitään, mutta kun näin ilmoituksen<br />
kynttilämielenosoituksesta, päätin, että<br />
tänne minä menen”, Meri-Tuuli kertoo.<br />
Mielenosoituksessa Meri-Tuuli tutustui<br />
Maan ystävissä toimiviin nuoriin ja hakeutui<br />
heidän innoittamanaan järjestön toimintaan<br />
mukaan. Nyt hän on Kuopion Maan ystävien<br />
puheenjohtaja.<br />
Viime marraskuusta lähtien Meri-Tuuli<br />
on työskennellyt puolipäiväisesti maailmankauppa<br />
Elämänlangassa. Hän vastaa kaupassa<br />
asiakaspalvelusta, tilausten tekemisestä, tavaroiden<br />
esillepanosta ja tuhannesta muusta<br />
arkipäiväisestä askareesta.<br />
”Haluan vaikuttaa paikallisesti täällä Kuopiossa.<br />
Olen ehkä vähän jämähtänyt tähän<br />
kaupunkiin. Haluan kertoa ihmisille, mitä jokainen<br />
voi osaltaan tehdä maailman parantamiseksi”,<br />
Meri-Tuuli selittää motiivejaan.<br />
Kirjastossa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui<br />
tusinan verran kuulijoita, joista kaksi oli<br />
miehiä. Maailmanparannus on jäänyt Suomessa<br />
naisten kontolle.<br />
Meri-Tuuli toivookin toimintaan mukaan<br />
enemmän miehiä ja vanhempia ihmisiä. Nyt<br />
<strong>vapaaehtoistyö</strong>ssä mukana olevat saavat helposti<br />
”nuorten huligaanien” leiman.<br />
”Kun kerroin reilusta kaupasta kuntonyrkkeilyporukassani,<br />
valmentajan kommentti oli:<br />
Saako mistään reilua kaljaa?” kertoo Meri-<br />
Tuuli ja jatkaa: ”Ehkä markkinoilla pitäisi olla<br />
reiluja nyrkkeilyhanskoja, niin miehetkin kiinnostuisivat<br />
aiheesta.”<br />
mika railo<br />
mika railo<br />
Tarvitaanko<br />
kehitysyhteistyöhön<br />
ajokortti?<br />
Kirahviposti kysyi<br />
asiaa <strong>Kepa</strong>n<br />
ohjelmajohtajalta<br />
Maija Sepolta.<br />
<strong>Kepa</strong>n koulutus on vapaaehtoista.<br />
Pitäisikö systeemiä muuttaa niin,<br />
että osa kursseista on pakollisia ja<br />
vasta sen jälkeen kun on läpäissyt<br />
ne, voi hakea ulkoasiainministeriön<br />
kansalaisjärjestömäärärahoja?<br />
Ei. Monet ovat saattaneet opiskella<br />
kehitysmaa-asioita muuallakin kuin<br />
<strong>Kepa</strong>n kursseilla. Ja vaikka ihmiset<br />
käyvätkin <strong>Kepa</strong>n kursseilla,<br />
emme mitenkään voi taata, että<br />
juuri samat henkilöt täyttävät<br />
hanketukihakemuksia.<br />
Jos lähtee ilman opintoja kehitysmaita<br />
”auttamaan”, onko vaara,<br />
että saa aikaan enemmän harmia<br />
kuin hyötyä?<br />
On ehdottomasti. Kuinka suuri<br />
vaara on, riippuu jokaisen ihmisen<br />
sensitiivisyydestä ja siitä, kuinka<br />
hän pystyy tulkitsemaan ympäristöään.<br />
Opinnot eivät yksin riitä,<br />
mutta ne auttavat ymmärtämään,<br />
mitä kehitysyhteistyöllä voi tehdä.<br />
Ne antavat aika hyvän kuvan todellisuudesta.<br />
Mitä ihmisten pitäisi vähintään<br />
tietää kehitysyhteistyöstä ennen<br />
kuin he ryhtyvät siihen?<br />
Pitäisi tuntea vastapuoli, ihmisten<br />
tarpeet ja ja prioriteetit. Tavoitteiden<br />
pitäisi olla realistisia ja<br />
mukana olijoilla pitäisi myös olla<br />
realistinen käsitys suomalaisen osapuolen<br />
sitoutumisesta. Tekniikka ei<br />
ole niin tärkeää, mutta se auttaa<br />
löytämään oikeita asioita. Peräänkuuluttaisin<br />
siinäkin tervettä<br />
järkeä. Kulttuurin tuntemus on<br />
kyllä hirvittävän tärkeää, sitä voisi<br />
opiskella vaikka kuinka kauan. Raja<br />
ei tule koskaan vastaan.<br />
kirahviposti 5/2004 9<br />
kirahviposti 3/2004 9
<strong>vapaaehtoistyö</strong><br />
Mosambikilaisvanhemmat<br />
totuttelevat <strong>vapaaehtoistyö</strong>hön<br />
> Mosambikilainen Acrideme-järjestö työskentelee kehitysvammaisten<br />
lasten hyväksi. Järjestön kaikki työntekijät koordinaattoria lukunottamatta<br />
toimivat vapaaehtoispohjalta. Aina <strong>vapaaehtoistyö</strong> ei kuitenkaan<br />
suju kitkatta. ”Kaikki eivät ymmärrä, miksei vanhemmille ja jäsenille<br />
voida maksaa palkkaa ja joskus käymme asiasta kiivaitakin keskusteluja,”<br />
järjestön koordinaattori Rogerio Manjante myöntää.<br />
riitaa rahasta<br />
Rogerion mielestä hyvä esimerkki siitä, miksei työstä pidä maksaa<br />
palkkaa on toisessa vammaisjärjestössä meneillään oleva valtataistelu.<br />
Vuosikokouksessa syrjäytetty pääsihteeri ei halua luopua asemastaan<br />
ja oikeuksistaan ja koko järjestö on kaaoksen partaalla. ”Suuret järjestökihot<br />
tappelevat ja muut kärsivät”, Rogerio huokaa. ”Tarvitaan enemmän<br />
järjestöhenkeä.”<br />
Mosambikissa ensin kolonialismi ja sen jälkeen kommunistinen<br />
hallinto kielsivät kaiken järjestötoiminnan. Myös pitkään jatkunut sota<br />
esti ihmisiä järjestäytymästä. Siksi Rogerion mielestä on ymmärrettävää,<br />
etteivät monet usko <strong>vapaaehtoistyö</strong>hön. Ongelmana on, etteivät<br />
vanhemmat aina pidä ei-rahallisia hyötyjä todellisina. Rogerion mukaan<br />
<strong>vapaaehtoistyö</strong> on kuitenkin monien järjestöjen ainoa mahdollisuus<br />
ja hän painottaa vanhempien vastuuta.<br />
<strong>vapaaehtoistyö</strong> kannattaa<br />
Rogerion mielestä suurin hyöty vanhemmille on se, että he tapaavat<br />
uusia ihmisiä ja saavat uusia ideoita, jotka helpottavat heidän arkeaan.<br />
”Esimerkiksi Etelä-Afrikassa käydessämme opimme paljon asioita,<br />
joita voimme hyödyntää. Vanhemmat huomaavat, että yhteistyöstä ja<br />
<strong>vapaaehtoistyö</strong>stä voi olla hyötyä, vaikkei siitä saakaan palkkaa”, hän<br />
Oman maailmansa parantajat<br />
sambiassa sanalla <strong>vapaaehtoistyö</strong> ei tarkoiteta välttämättä sitä, että työ olisi palkatonta.<br />
>”Yleensä ihmiset eivät usko tai<br />
ymmärrä, että minulle ei todellakaan<br />
makseta työstäni mitään”,<br />
kertoo Lusakassa katulapsityötä<br />
tekevä Emma Räsänen. ”Ihmiset<br />
sanovat pitävänsä ilmaista auttamista<br />
hienona asiana, mutta<br />
samalla he tuntuvat ajattelevan,<br />
että pakko minun on jostain saada<br />
jonkinlainen korvaus työstäni”,<br />
Räsänen sanoo.<br />
Syy sambialaisten suhtautumiseen<br />
on ymmärrettävä: ilmaista<br />
työtä tekevät ne, joilla on<br />
siihen varaa, ja jos oma tai perheen<br />
hengissäpysyminen ei ole<br />
itsestäänselvyys, ihmiset haluavat<br />
työstään korvauksen. Valtaosa<br />
sambialaisista elää köyhyysrajan<br />
alapuolella, joten käytännössä<br />
jokaisen tavallisen sambialaisen<br />
lähipiirissä on nälkäisiä suita ruokittavana.<br />
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö<br />
Sambiassakin tehtäisi työtä palkatta<br />
ja vapaaehtoispohjalta esimerkiksi<br />
maaseudun kylissä on<br />
paljon erilaisia kylä- ja viljelijäseuroja,<br />
jotka kohentavat yhteisöjensä<br />
oloja <strong>vapaaehtoistyö</strong>llä.<br />
Työstä saatavan hyödyn on kuitenkin<br />
tultava joko työtenkijälle<br />
itselleen tai hänen välittömälle<br />
lähipiirilleen.<br />
Joskus erilaiset käsitykset <strong>vapaaehtoistyö</strong>stä<br />
vaikeuttavat<br />
sambialaisten yhteistyötä pohjoisen<br />
kansalaisjärjestöjen kanssa.<br />
”Suomalaiset liittyvät kansalaisjärjestöihin<br />
yleensä ideologisista<br />
syistä. Työ on vapaaehtoista<br />
ja toimeentulo tulee muualta.<br />
Täällä ihmisillä ei ole varaa tällaisiin<br />
vapaa-ajan harrastuksiin”,<br />
sanoo <strong>Kepa</strong>n Sambian-toimistossa<br />
työskennellyt Jack Kalipenta.<br />
Hänen mukaansa suomalaiset<br />
saattavat kuitenkin odottaa myös<br />
sambialaisilta yhteistyökumppaneiltaan<br />
ideologista <strong>vapaaehtoistyö</strong>panosta.<br />
Pahimmillaan väärillä ennakko-odotuksilla<br />
saattaa olla ikäviä<br />
seurauksia, sillä pelkällä <strong>vapaaehtoistyö</strong>llä<br />
pyörivien hankkeiden<br />
työntekijöillä voi olla suuri kiusaus<br />
hankkia toimeentulonsa korruption<br />
avulla.<br />
Korruption vaara on olemassa<br />
myös silloin, kun työntekijöille<br />
maksetaan paikallisen mittapuun<br />
mukaan pientä palkkaa sillä perusteella,<br />
että työntekijältä odotetaan<br />
ideologista sitoutumista<br />
10 kirahviposti 5/2004
<strong>vapaaehtoistyö</strong><br />
paikallisyhteisöjen<br />
puolustajat<br />
vakuuttaa.<br />
Joskus kuulee sanottavan, ettei köyhällä ole varaa <strong>vapaaehtoistyö</strong>hön.<br />
Tämän näkemyksen Rogerio tyrmää täysin. ”On totta, että monet<br />
vanhemmat ovat köyhiä ja työttömiä - ja perheiden olosuhteet ovat<br />
ankeat.” Heillä on kuitenkin aikaa, ja <strong>vapaaehtoistyö</strong>stä on monesti<br />
apua koko perheelle. Rogerion mukaan kyse on ajattelutavasta ja ymmärryksestä.<br />
”Eiväthän vanhemmat ole perustaneet yhdistystä saadakseen<br />
palkkaa vaan ajaakseen kehitysvammaisten lastensa oikeuksia”,<br />
hän pohtii.<br />
Järjestö myös auttaa vanhempia keräämään varoja muun muassa<br />
värjäämällä batiikkia ja myymällä kankaita.<br />
lotta valtonen<br />
hankkeen tavoitteisiin.<br />
Korruptiota ehkä tyypillisempää<br />
on kuitenkin se, että ”vapaaehtoisalennusta”<br />
palkastaan antavat<br />
sambialaiset eivät sitoudu<br />
työhönsä sataprosenttisesti.<br />
Monet sambialaiset kohentavat<br />
toimeentuloaan tekemällä päivätyön<br />
ohella usein myös työajalla<br />
- omia pienbisneksiään.<br />
<strong>Kepa</strong>n Sambian-yhteystoimitsija<br />
Esa Salminen ei kuitenkaan<br />
halua leimata paikallisten järjestöjen<br />
työntekijöitä oman edun<br />
tavoittelijoiksi.<br />
”Apubisnes on Sambiassa<br />
lotta valtonen<br />
merkittävä työllistäjä ja yksi järjestötyön<br />
motiiveista on aina<br />
oman elannon hankkiminen. Tämä<br />
ei kuitenkaan tarkoita sitä,<br />
etteikö sambialaisjärjestöihin liityttäisi<br />
myös eettisin perustein.<br />
Paikallisissa järjestöissä tehdäänkin<br />
pääasiassa hyvää ja ammattitaitoista<br />
työtä oman elinympäristön<br />
parantamiseksi”, Salminen<br />
toteaa.<br />
janne sivonen<br />
> <strong>Kepa</strong>n indonesialaisen partnerijärjestön Insistin<br />
(Indonesian Society for Social Transformation) toiminta<br />
on järjestön perustamisesta lähtien perustunut<br />
pitkälti vapaaehtoisuuteen. Alun perin Insistin<br />
perustajat rahoittivat osittain itse toimintansa.<br />
Nykyisin suurin osa projekteista saa ulkopuolista<br />
tukea.<br />
Ulkopuolisesta rahoituksesta huolimatta Insist<br />
pyrkii pitämään kiinni vapaaehtoisuuden aatteesta.<br />
Eräs tärkeimmistä Insistin ohjelmista on vapaaehtoisuuteen<br />
perustuva Involvement (Indonesian<br />
Volunteer for Social Movement) -niminen aktivistikoulu,<br />
jota <strong>Kepa</strong> on tukenut viimeiset kolme vuotta.<br />
Ohjelman aktivistit palaavat koulutuksensa jälkeen<br />
kotiseuduilleen ja auttavat paikallisyhteisöjä järjestäytymään.<br />
Alusta pitäen Involvement on kouluttanut nuoria<br />
aktivisteja, jotka haluavat toimia paikallisyhteisöjensä<br />
puolesta vaikeissakin olosuhteissa. Tähän mennessä<br />
ohjelman puitteissa on koulutettu noin 100<br />
aktivistia eri puolilta Indonesiaa ja Itä-Timoria.<br />
Koulutuksen sisällössä korostetaan yhteisöjen<br />
järjestäytymistä ja vaikuttamista eri tilanteissa. Lisäksi<br />
kursseilla käydään läpi ihmisoikeuskysymyksiä<br />
ja maailman politiikkaa. Tavoitteena on antaa tietoa<br />
ja taitoa sosiaalisten muutosprosessien toteuttamiseen<br />
sekä eväitä taistella vapaakaupan ja globalisaation<br />
seurauksia vastaan.<br />
Jotta ohjelma ei tuottaisi pelkästään aktivistieliittiä,<br />
on Insist aloittanut Involvement-koulutuksen<br />
hajauttamisen. Insistin kouluttamat aktivistit kouluttavat<br />
paikallisia aktivisteja kuudessa eri maakunnassa.<br />
Lisäksi Sahe Institute for Liberation on Insistin<br />
avulla aloittanut oman koulutusohjelmansa Itä-<br />
Timorilla.<br />
Hajauttamisen tarkoituksena on vastata paremmin<br />
paikallistason tarpeisiin. Ruohonjuuritasolla<br />
teoriat ja menetelmät voidaan soveltaa olemassa<br />
oleviin ongelmiin.<br />
Seuraavaksi halutaan lisätä ohjelmaan osallistuvien<br />
naisten määrää. Vaikka naisia on aina ollut mukana<br />
koulutuksissa, on heidän määränsä ollut miehiä<br />
vähäisempi.<br />
saleh abdullah<br />
(kääntänyt englannin<br />
kielestä henri myrttinen)<br />
kirahviposti 5/2004 11
<strong>vapaaehtoistyö</strong><br />
Miten mitata<br />
<strong>vapaaehtoistyö</strong>n arvoa?<br />
-Osallistu tutkimukseen<br />
Agata Zumaeta Figueroa on tullut Suomeen puoleksi vuodeksi Etelän vapaaehtoisohjelman (Etvon) kautta.<br />
”Työ on aina työtä”<br />
> ”Ilman <strong>vapaaehtoistyö</strong>tä toiminta olisi rajatumpaa Liman kotiapulaisille tarkoitetussa<br />
toimintakeskuksessa”, kertoo Agata Zumaeta Figueroa. Kotimaassaan Perussa Agata<br />
työskentelee Casa de Panchita -nimisessä keskuksessa ja tukikodissa. Keskus tiedottaa,<br />
kouluttaa ja järjestää vapaa-ajanohjelmaa sekä pyrkii kaikin tavoin tukemaan kotiapulaisten<br />
elämää. Suurin osa kotiapulaisista on maaseudulta kaupunkiin muuttaneita<br />
nuoria naisia.<br />
Casa de Panchitassa on tällä hetkellä neljä kokoaikaista <strong>vapaaehtoistyö</strong>ntekijää<br />
ja joukko osa-aikaisia, jotka työskentelevät sunnuntaisin, jolloin kotiapulaiset tulevat<br />
keskukselle. Vapaaehtoiset viettävät aikaa kotiapulaisten kanssa, vetävät ryhmäkeskusteluja,<br />
opettavat sekä luennoivat erilaisista aiheista. Agatan mielestä <strong>vapaaehtoistyö</strong><br />
on samanlaista joka paikassa. ”Työ on aina työtä – olisi se missä tahansa. Työtavat ja<br />
kulttuuri vain vaihtelevat.”<br />
jari laukka<br />
jari laukka<br />
> Ulkoasiainministeriöltä kehitysyhteistyön hanketukea<br />
saavat kansalaisjärjestöt voivat korvata<br />
puolet omarahoitusosuudestaan eli 10 prosenttia<br />
hankkeen kokonaiskustannuksista <strong>vapaaehtoistyö</strong>llä.<br />
Ministeriön ohjeiden mukaan <strong>vapaaehtoistyö</strong>n<br />
arvoksi lasketaan enintään kolmasosa<br />
vastaavaa työtä tekevän ammattilaisen palkasta.<br />
Vapaaehtoistyönä tehdään kuitenkin usein<br />
enemmän kuin tuo 10 prosenttia ja paljon muutakin<br />
kuin kehitysyhteistyöhankkeeseen liittyvää<br />
hallinnointityötä. Esimerkiksi Suomen Caritas on<br />
laskenut, että sen jäsenet tekivät viime vuonna yli<br />
15 000 euron arvosta <strong>vapaaehtoistyö</strong>tä hiv/aids -<br />
tiedotushankkeeseen liittyen.<br />
”Tätä on kuitenkin mahdoton merkitä järjestön<br />
kirjanpitoon, vaikka <strong>vapaaehtoistyö</strong> on<br />
koko hankkeen onnistumisen edellytys”, Sirpa<br />
Monteiro sanoo. Ulkoasiainministeriöstä<br />
saatu tiedotustuki Caritaksen hankkeelle oli<br />
55 000 euroa.<br />
Mitä <strong>vapaaehtoistyö</strong>tä järjestössänne tehdään<br />
ja ketkä työtä tekevät? Miten <strong>vapaaehtoistyö</strong>n<br />
arvoa on mitattu ja vaihteleeko se työtehtävien<br />
mukaan? Näkyykö <strong>vapaaehtoistyö</strong>n arvo toimintakertomuksissa<br />
ja raporteissa?<br />
Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijat<br />
ovat kiinnostuneita muun muassa näistä<br />
kysymyksistä ja etsivät järjestöjä mukaan tutkimukseensa.<br />
Lisätietoja:<br />
antti.pelttari@humak.edu<br />
<strong>vapaaehtoistyö</strong>vinkkejä<br />
maailma.net<br />
Haluatko tehdä<br />
<strong>vapaaehtoistyö</strong>tä? Katso<br />
maailma.net<br />
<strong>vapaaehtoistyö</strong>llä parempi brandi?<br />
> Nokia on vuodesta 2001 rohkaissut työntekijöitään<br />
<strong>vapaaehtoistyö</strong>n pariin. Ohjelmistosuunnittelijat,<br />
teleoperaattorit ja muut<br />
ammattilaiset voivat sopimuksen mukaan<br />
ja työajan puitteissa parantaa maailmaa<br />
päivän tai pari vuodessa – joulukuussa kaikki<br />
tunnit lasketaan ylös ja kirjataan yhteisvastuuraporttiin.<br />
Työntekijöiden vapaaehtoisohjelma kulkee<br />
nimellä Nokia Helping Hands ja sen tarkoituksena<br />
on vahvistaa tiimihenkeä, parantaa<br />
työmotivaatiota – ja kiillottaa samalla<br />
yrityksen julkisuuskuvaa. ”Nokia haluaa profiloitua<br />
dynaamisena ja ihmisläheisenä firmana,<br />
joka kantaa huolta lähiympäristöstä”,<br />
kertoo <strong>vapaaehtoistyö</strong>ohjelmasta vastaava<br />
Salla Saarinen Helsingistä.<br />
Viime vuonna ohjelmassa oli mukana<br />
työntekijöitä 28 eri maasta, ja vapaaehtoiset<br />
siivosivat öljytuhon jälkiä Espanjan rannikolla,<br />
antoivat tukiopetusta brasilialaislapsille<br />
ja auttoivat kodittomia lapsia. Suomalaiset<br />
ovat muun muassa luovuttaneet verta ja lajitelleet<br />
käytettyjä vaatteita SPR:n keskusvarastolla.<br />
Tänä vuonna ohjelman kokoa on<br />
tarkoitus kasvattaa ja mukaan houkutellaan<br />
työntekijöitä 35 maasta.<br />
Saarinen etsii parhaillaan uusia suomalaisia<br />
järjestöjä, joilla olisi mielekästä puuhaa<br />
vapaaehtoisille. Vapaaehtoistyö voi olla perinteisen<br />
talkootyön lisäksi myös konsultointia.<br />
Nokian työntekijät pystyvät auttamaan<br />
järjestöjä ongelmanratkaisussa, strategisessa<br />
suunnittelussa, markkinoinnissa, ideoinnissa<br />
ja muissa alan hommissa.<br />
Kiinnostuitko? Lisätietoja Helping Hands<br />
-ohjelmasta saa järjestökoordinaattori<br />
Auli Starckilta, auli.starck@kepa.fi<br />
ilona niinikangas<br />
12 kirahviposti 5/2004
kampanjat & vaikuttaminen<br />
Kumppanuus-palkintoehdokkaat 2004 1/3<br />
kepa palkitsee tänä vuonna ensimmäistä kertaa suomalaisen järjestön laadukkaasta kehitysyhteistyöstä<br />
kumppanuus-palkinnolla. tunnustus myönnetään hyvästä hankkeesta, jossa yhteistyö on<br />
tuloksellista ja pitkäjänteistä. palkinnosta kisaa seitsemän ehdokasta, joista jokainen ansaitsisi<br />
tulla palkituksi. esittelemme kaikki ehdokkaat kirahvipostin numeroissa.<br />
Psykologien<br />
sosiaalinen vastuu<br />
palestiinalaispakolaisten<br />
mielenterveyshanke libanonissa<br />
> Psykologien sosiaalinen vastuu on tukenut 20 vuotta<br />
pakolaisleireillä Libanonissa eläviä palestiinalaisia yhdessä<br />
kumppaninsa Beit Atfal Assumoud -järjestön (BAS)<br />
kanssa. Työn tavoitteena on tukea pakolaisten psyykkisen<br />
tasapainon säilyttämistä ja lisätä psyykkisiä selviytymiskeinoja.<br />
Hankkeen suojelijana on Tellervo Koivisto.<br />
Yksi työn kohokohta oli, kun Libanoniin perustettiin<br />
ensimmäinen mielenterveyskeskus, joka antaa ammattiapua<br />
palestiinalaispakolaisille. Perhekeskeistä psykososiaalista<br />
työtä on koko yhteistyön ajan tuettu kymmenellä<br />
pakolaisleirillä eri puolilla Libanonia.<br />
Yksi yhteistyömuoto on ollut Satusilta. Sadutusmenetelmä<br />
on suomalaisen psykologin keksintö, joka nostaa<br />
esiin lasten omaa kulttuuria sekä edistää lasten ja<br />
aikuisten tasavertaista kohtaamista ja vuorovaikutusta.<br />
Palestiinalaiset, libanonilaiset ja suomalaiset lapset ovat<br />
tutustuneet toistensa satuihin. Suomalaisten päiväkotilasten<br />
luontoaiheista Metsämörritoimintaa linkitetään<br />
myös pakolaisleireille yhteistyössä Metsämörriohjaajat<br />
ry:n kanssa. Yhteistyötä on tehty monien muidenkin suomalaisten<br />
järjestöjen kanssa, muun muassa Sosiaalityöntekijöiden<br />
rauhanryhmän, World Comics Finlandin ja Vauvakassiyhdistys<br />
Vaaka ry:n.<br />
Libanonin palestiinalaispakolaisten erittäin heikon tilanteen<br />
takia leirillä tarvitaan jatkuvaa tukea. Traumaattisista<br />
kokemuksista ei selvitä ensiavulla, vaan elpyminen<br />
on pitkä ja monivaiheinen prosessi.<br />
psv<br />
Fida International<br />
ammatillista koulutusta tansaniassa<br />
> Lähetyksen Kehitysapu, nykyinen Fida International,<br />
tuki tansanialaista kirkkoa ammattikoulun pyörittämisessä<br />
Mwanzan kaupungissa vuosina 1985-1996. Tarjolla<br />
oli opintoja puu-, metalli- ja tekstiilityönlinjalla sekä<br />
kotitaloudessa. Hankkeen alkuvuodet painottuivat yleisen<br />
länsimaisen kehitysmallin mukaisesti suomalaisten<br />
opettajien työhön ja laajaan rakentamiseen.<br />
Kehitysyhteistyöajattelu alkoi kuitenkin muuttua, ja<br />
myös Fida ryhtyi miettimään ammattikoulun toiminnan<br />
luovuttamista tansanialaisten kumppaneiden käsiin. Työ<br />
tuntui aluksi mahdottomalta. Useiden vuosien aikana<br />
Fida kuitenkin koulutti yhteistyökumppaninsa henkilöstöä<br />
ja siirsi hankkeen tansanialaisille 1996.<br />
Ammattikoulu on kyennyt taloudellisesti jatkamaan<br />
toimintaansa tähän päivään asti, vaikka Tansanian valtio<br />
ei ole kyennyt missään vaiheessa avustamaan oppilaitosta<br />
taloudellisesti. Fidan hanke on siis jäänyt elämään,<br />
vaikka ”kaiken järjen mukaan” sen olisi pitänyt kuolla<br />
rahoituksen loputtua. Keskus on saavuttanut hyvän maineen<br />
ja on suosittu opiskelupaikka.<br />
Vuoden 2000 loppuun mennessä<br />
laitoksesta oli valmistunut 270<br />
opiskelijaa. Metallialan opiskelijat<br />
ovat erittäin kysyttyjä työntekijöitä<br />
Mwanzan telakoilla ja yrityksissä,<br />
ja monet puu- ja tekstiilialan opiskelijoista<br />
ovat perustaneet oman<br />
yrityksen.<br />
fida fida<br />
kirahviposti 5/2004 13
kepan koulutus<br />
syksy 2004<br />
15.9. Mitä matkalaukkuun hankkeen<br />
suunnittelumatkalle?<br />
Oletko suunnittelemassa järjestössäsi kehitysyhteistyöhanketta?<br />
Alustava idea on, mutta hankehakemus on vielä levällään ja<br />
taustaselvitykset ja osallistava suunnittelu etelän kumppanin<br />
kanssa kesken. Tässä iltapäivän infotilaisuudessa käydään läpi<br />
hankesuunnittelumatkalla huomioon otettavia asioita: itse hanketta,<br />
kumppania ja hankkeen kestävyyttä. Lisäksi kuulet ulkoasiainministeriön<br />
kansalaisjärjestöjen valmistelumatkatuesta,<br />
sen hakemisesta ja myöntämisen ehdoista. Kurssin hinta on 10/<br />
15/20 euroa. Ilmoittautumiset 3.9.2004 mennessä.<br />
20.-21.8. Miten aloitan kehitysyhteistyöhankkeen?<br />
Kurssi on tarkoitettu kehitysyhteistyön vasta-alkajille. Jos pohdit<br />
järjestössäsi kehitysyhteistyön aloittamista, mutta et tiedä mitä<br />
kaikkea se vaatii, tämä kurssi on sinulle! Kurssilla käydään läpi<br />
kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön perusasiat: mitä järjestöiltä<br />
vaaditaan, miten voi hakea rahoitusta ja mitkä ovat ulkoasiainministeriön<br />
hanketuen ehdot ja aikataulut. Lisäksi pohditaan,<br />
miten löytää kumppanijärjestö etelästä, mitä kuuluu kehitysyhteistyöhankkeen<br />
alkuvalmisteluihin sekä esitellään hankemuotoisen<br />
yhteistyön peruskäsitteistöä ja toimintatapoja. Kurssin<br />
hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautumiset 10.8.2004 mennessä.<br />
3.-4.9. Hankesuunnittelun peruskurssi<br />
Tule oppimaan kehitysyhteistyöhankkeen suunnittelun perusteita.<br />
Kurssilla käsitellään muun muassa ongelma-analyysiä, tavoitteiden<br />
laatimista, tasa-arvoa ja hankkeen kestävyyttä. Kurssin<br />
hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautumiset 24.8.2004 mennessä.<br />
17.-18.9. Hankkeen seuranta ja arviointi<br />
Kurssin painopiste on seurannassa ja arvioinnissa osana hankekokonaisuutta.<br />
Kurssilla tutustutaan arvioinnin peruskäsitteisiin,<br />
arvioinnin ja hankesuunnittelun keskinäisiin linkkeihin, indikaattoreihin,<br />
seuranta- ja arviointimenetelmiin sekä arvioinnin<br />
valmisteluun ja toimeksiantoon. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa.<br />
Ilmoittautumiset 7.9.2004 mennessä.<br />
4.-5.10. Gender ja osallistaminen<br />
Kurssin aikana käsittellään kahta kehitysyhteistyössä keskeistä<br />
teemaa ja niiden linkittymistä toisiinsa. Kuinka voimme edistää<br />
sitä, että ihmiset pääsevät vaikuttamaan omaa elämäänsä koskeviin<br />
asioihin (osallistaminen) ja ottaa samalla sukupuoliroolit<br />
(gender) huomioon? Miten sukupuoli vaikuttaa osallistumiseen<br />
ja miten osallistava kehitys voi edistää sukupuolten tasa-arvoistumista?<br />
Harjoitellaan osallistavien menetelmien ja gender-työkalujen<br />
käyttöä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautumiset<br />
24.9.2004 mennessä.<br />
Looginen viitekehys hankesuunnittelun välineenä<br />
13.11. Ensimmäinen lähioppimispäivä<br />
15.11- 7.12. Ohjatun etätyön tekeminen<br />
11.12. Toinen lähioppimispäivä<br />
Hallitsetko jo hankesuunnittelun perustaidot? Onko hankesuunnitelmasi<br />
jo muotoutumassa? Loogisen viitekehyksen avulla voit<br />
kehittää taitojasi hankkeen tavoitteiden ja mittareiden laatimisessa<br />
ja saat välineitä hankkeesi seurantaan. Kurssin kahden<br />
lähioppimispäivän välillä työstetään ohjattuna etätyönä oman<br />
järjestön kehitysyhteistyöhankkeen suunnitelmaa. Ota siis alustava<br />
hankesuunnitelmasi mukaan kurssille tullessasi. Kurssi on<br />
tarkoitettu hankesuunnittelun peruskurssin käyneille. Kurssin<br />
hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautumiset 3.11. 2004 mennessä.<br />
7.-8.9. Taloushallinnon pieni iltakoulu<br />
Kurssilla opetellaan käytännön esimerkein suunnittelemaan ja<br />
seuraamaan hankkeen taloutta. Miten kustannusarvio, rahoitussuunnitelma<br />
ja talousraportti laaditaan? Miten niiden toteutumista<br />
voi seurata? Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille<br />
järjestöille, jotka saavat tai hakevat ulkoasiainministeriön hanketukea.<br />
Kurssi toteutetaan kahtena peräkkäisenä iltana klo 16-<br />
20 <strong>Kepa</strong>n koulutustiloissa Helsingissä. Kurssin hinta on 17/25/34<br />
euroa. Ilmoittautumiset 27.8. 2004 mennessä.<br />
6.-7.10. Money, money, money<br />
- makes me funny...?<br />
- Eväitä järjestöjen varainhankintaan<br />
Kahden illan tietopaketti järjestöille varainhankinnan suunnittelusta<br />
ja organisoinnista sekä menetelmistä ja taidoista. Kurssin<br />
hinta on 17/25/34. Ilmoittautumiset 24.9.2004 mennessä.<br />
16.10. Päivä hankkeen taloushallintoa<br />
Kurssilla opetellaan käytännön esimerkein suunnittelemaan ja<br />
seuraamaan hankkeen taloutta. Miten kustannusarvio, rahoitussuunnitelma<br />
ja talousraportti laaditaan? Miten niiden toteutumista<br />
voi seurata? Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille järjestöille,<br />
jotka saavat tai hakevat ulkoasiainministeriön hanketukea.<br />
Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautumiset 6.10.2004<br />
mennessä.<br />
25.-26.10. Syventävä hankearvioinnin kurssi<br />
Hankkeen seuranta ja arviointi -kurssin käyneille. Kurssilla syvennytään<br />
järjestöjen arvioinnissa kohtaamiin ongelmiin sekä<br />
tarkastellaan pitkän aikavälin vaikutusten arviointia ja arvioinnin<br />
tulosten hyödyntämistä. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautumiset<br />
15.10.2004 mennessä.<br />
14 kirahviposti 5/2004
23.-24.11. Projektikirjanpidon alkeet<br />
Kurssilla opitaan kirjanpidon perusteita, harjoitellaan kirjanpitoa helppojen<br />
käytännön esimerkkien avulla sekä opetellaan lukemaan hankkeen<br />
raharaportteja. Kurssi on tarkoitettu erityisesti pienille kehitysyhteistyötä<br />
tekeville järjestöille. Kurssi toteutetaan kahtena peräkkäisenä iltana klo<br />
16-20 <strong>Kepa</strong>n koulutustiloissa Helsingissä. Kurssin hinta on 17/25/34 euroa.<br />
Ilmoittautumiset 15.11.2004 mennessä.<br />
kansainvälisyyskasvatusverkosto kouluttaa:<br />
yritysyhteistyö<br />
- avain onneen vai tie turmioon?<br />
Koulutus järjestöille tiistaina 8.6.2004 klo 10.00-17.00<br />
Kouluttajana KTM Taina Marjanen ja vierailijana mm.<br />
Salla Saarinen, Senior Specialist, Human Resources, Nokia sekä<br />
viestintäjohtaja Hannu-Pekka Laiho, SPR.<br />
Koulutus on tietopaketti yritysyhteistyöstä. Koulutuksessa selviää,<br />
miksi yritykset haluavat yhteistyötä järjestöjen kanssa, minkälaisia<br />
muotoja yritysyhteistyö voi saada, mitä yhteistyö edellyttää järjestöltä,<br />
mitä hyötyä yhteistyöstä on ja mitä riskejä siihen sisältyy.<br />
Koulutus pidetään <strong>Kepa</strong>n auditoriossa, Sörnäisten rantatie 25 B,<br />
1. krs, Helsinki. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä<br />
osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan.<br />
Ilmoittautumiset koulutukseen sähköpostitse osoitteeseen<br />
info@kepa.fi viimeistään kahta viikkoa ennen koulutusta.<br />
Ilmoita viestissä nimesi, postiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, puhelinnumerosi<br />
ja edustamasi järjestö.<br />
Koulutus maksaa 10 e/osallistuja. Etusijalla ovat kansainvälisyyskasvatusverkostoon<br />
kuuluvien järjestöjen edustajat. Samasta järjestöstä<br />
otetaan max. kaksi osallistujaa.<br />
Kaikille kursseille ilmoittaudutaan<br />
joko sähköpostitse info@kepa.fi tai puhelimitse <strong>Kepa</strong>n<br />
keskukseen (09) 584 233. Ilmoittautuessasi kerro kurssin<br />
nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä<br />
tulet. Kurssihinnat ovat: hinta <strong>Kepa</strong>n jäsenjärjestöjen<br />
jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille<br />
/ hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa.<br />
Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen<br />
kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme<br />
osallistumismaksun.<br />
Tarkempia tietoja kursseista saat myös:<br />
> Koulutussuunnittelija Antti Turakalta tai<br />
Kaisu Österiseltä (09) 584 23 244<br />
> <strong>Kepa</strong>n www-sivun tapahtumakalenterista:<br />
www.kepa.fi/tapahtumat.<br />
> <strong>Kepa</strong>-l -sähköpostilistalta. liittymisohjeet:<br />
www.kepa.fi/sahkopostilistat.<br />
Kurssit pidetään <strong>Kepa</strong>n koulutustilassa, Sörnäisten rantatie<br />
25 B, Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien<br />
matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman<br />
julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla<br />
kursseilla.<br />
<strong>Kepa</strong>n kirjaston kokoelmat verkossa<br />
<strong>Kepa</strong>n kirjaston kokoelmat ovat jälleen nähtävissä netin välityksellä<br />
Osoitteessa www.kepa.fi/toiminta/kirjastopalvelut/on linkki<br />
hakulomakkeeseen, jonka avulla voit tutustua <strong>Kepa</strong>n kirjaston aineistotarjontaan.<br />
Tällä hetkellä kehitysalan kirjallisuutta globalisaatioteorioista<br />
kaunokirjallisuuteen on kokoelmissa yli 8 500 nimekettä.<br />
Uusin kirjastoon hankittu aineisto löytyy linkin ”uutuudet” kautta, ja linkki ”lehtiluettelo”<br />
avaa listan kirjastoon tulevista alan aikakauslehdistä, joita tällä hetkellä on toista sataa.<br />
Paikan päällekin kirjastoon olet edelleen tervetullut. Aukioloaika on<br />
ma-ti klo 10-18, ke 12-18 ja to 9-16 osoitteessa Sörnäisten rantatie 25, 3. krs.<br />
kirahviposti 5/2004 15
tapahtumakalenteri<br />
kalenteri myös osoitteessa www.kepa.fi/tapahtumat<br />
10.-16.5. Arabialaisen kulttuurin viikko<br />
Espoossa. Elokuvia, keskustelua, taidetta.<br />
www.espoo.fi/kulttuuritoimenkeskus<br />
15.5. Vaasan Mahdollisuuksien tori<br />
15.5. Lappeenrannan Mahdollisuuksien tori<br />
Satamatorilla klo 12-16.<br />
17.5 . Tietoa Eu-rahoituksesta<br />
15.5. Maarianhaminan Mahdollisuuksien tori<br />
20.5. Hyvinkään Mahdollisuuksien tori<br />
Keskusaukiolla klo 11-17.<br />
22.5. Turun Mahdollisuuksien tori<br />
22.5. Helsingin Mahdollisuuksien tori<br />
Rautatieasemalla klo 12-18.<br />
22.5. Kajaanin Mahdollisuuksien tori<br />
29.5.Jyväskylän Mahdollisuuksien tori<br />
4.6. Oulun Mahdollisuuksien tori<br />
5.6. Mikkelin Mahdollisuuksien tori<br />
5.6. Hämeenlinnan Mahdollisuuksien tori<br />
Kauppatorilla klo 10-15.<br />
8.6. Koulutusta yritysyhteistyöstä k.s. 15<br />
5.6. Karjaan Mahdollisuuksien tori<br />
5.6. Kuopion Mahdollisuuksien tori<br />
12.6. Jämsän Mahdollisuuksien tori<br />
28.6.-4.7. Suomi-Kuuba-Seuran Espanjan<br />
kielen intensiivikurssi Vuorilahden<br />
kurssikeskuksessa. Kolme eri tasoa.<br />
Lisätietoja: Suomi-Kuuba-Seura, (09) 77 33 633,<br />
cubaasoc@saunalahti.fi<br />
11.9. Rovaniemen Mahdollisuuksien tori<br />
päätoimittaja ilona niinikangas (09) 584 23 233<br />
toimitussihteeri sini kuvaja (09) 584 23 219 taitto kari markkanen<br />
painopaikka hannun tasapaino, espoo tilaukset heli mäki-hakola (09) 584 233 tai info@kepa.fi<br />
toimituksen osoite sörnäisten rantatie 25 B, 00500 helsinki<br />
julkaisija kehitysyhteistyön palvelukeskus kepa ry. kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön<br />
kehityspoliittisen osaston kansalaisjärjestömäärärahoista. issn 1456-2839<br />
16 kirahviposti 5/2004<br />
Tavataan torilla: www.kepa.fi/mtorit
Change language