vapaaehtoistyö velvoittaa - Kepa
vapaaehtoistyö velvoittaa - Kepa
vapaaehtoistyö velvoittaa - Kepa
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>vapaaehtoistyö</strong><br />
Järjestöjen <strong>vapaaehtoistyö</strong>:<br />
Ammattimaista solidaarisuutta<br />
> Vapaaehtoistyö kuuluu olennaisena osana<br />
etenkin pienten kansalaisjärjestöjen<br />
kehitysyhteistyöhön. Omalla vapaa-ajalla<br />
virkataan tilkkupeittoja Äiti Teresalle, kerätään<br />
rahaa Afrikan nälkäisille ja matkustetaan<br />
maan ääriin opettamaan naisille käsityötaitoja.<br />
ammattimaistumisen<br />
haasteet<br />
Samalla kun kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahat<br />
ovat lisääntyneet,<br />
myös kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen<br />
määrä on kasvanut. Kilpailu rahasta on<br />
kiristynyt ja vaatimukset tuen saamiseksi<br />
ovat koventuneet: taloushallinnossa on oltava<br />
ammattimainen ote ja monisivuisiin<br />
hakemuslomakkeisiin on osattava kirjata<br />
niin hankkeen vaikutukset sukupuolten<br />
väliseen tasa-arvoon ja ympäristöön kuin<br />
ongelma-analyysit ja indikaattoritkin. Vaatimuksilla<br />
ajetaan parempaa laatua järjestöjen<br />
kehitysyhteistyöhön. Monet pienet<br />
järjestöt ovat kuitenkin ilmaisseet huolensa<br />
järjestöjen kehitysyhteistyön ammattimaistumisesta.<br />
”Suuret kumppanuushankkeet toimivat<br />
aivan eri volyymilla kuin pienten, täysin<br />
vapaaehtoisvoimin pyörivien järjestöjen<br />
hankkeet. Kumppanuushankkeita toteuttaa<br />
suuri palkkatyöläisten armeija, jolla on<br />
aikaa ja mahdollisuuksia paneutua hankesuunnittelun<br />
kiemuroihin”, sanoo Suomi-Nicaragua-seuran<br />
puheenjohtaja Antti<br />
Pelttari.<br />
onko auttamishalulla<br />
enää merkitystä?<br />
Rahapussin avaaminen ei ole ainoa keino<br />
auttaa. ”Omalla vapaa-ajallaan voi tehdä<br />
paljon järjestöissä, ja kaikki työ on yhtä arvokasta<br />
meille, oli se sitten postitusta tai<br />
erityisosaamista”, kertoo Suomen Unicefin<br />
projektisuunnittelija Mari Hakojärvi, joka<br />
aloitti työuransa Unicefissa vapaaehtoisena.<br />
Palkkatyötä tekevien ja vapaaehtoisten<br />
yhteistyö sujuu Hakojärven mielestä Unicefissa<br />
erittäin hyvin.<br />
Suomi-Vietnam-seura taas pyörii täysin<br />
vapaaehtoisvoimin. ”Seuran kehitysyhteistyöhankkeen<br />
hallinnoinnin ja tiedotuksen<br />
lisäksi vapaaehtoiset järjestävät tapahtumia<br />
ja ovat kirjoittaneet kirjoja Vietnamiin<br />
liittyvistä asioista”, kertoo yhdistyksen sihteeri<br />
Susanna Kariluoto.<br />
Vapaaehtoisten motiivina on yleensä<br />
puhdas auttamisen halu. Hakojärvi ja Kariluoto<br />
muistuttavat, että vapaaehtoisena<br />
myös oppii paljon ja saa kavereita. ”Kiinnostuneita<br />
on runsaasti, mutta sellaisia vapaaehtoisia<br />
ei ole helppo löytää, joilla olisi<br />
aikaa osallistua aktiivisesti seuran toimintaan”,<br />
Kariluoto harmittelee. Unicef panostaa<br />
<strong>vapaaehtoistyö</strong>n organisointiin. ”Meillä<br />
pyritään siihen, että vapaaehtoiset saavat<br />
itse vaikuttaa työtapoihinsa”, Hakojärvi selittää<br />
vapaaehtoisten sitoutumista.<br />
auli starck<br />
<strong>vapaaehtoistyö</strong>tä hyvinvointivaltiossa<br />
> Vapaaehtoistyön asemaan Suomessa on vaikuttanut se, että valtio ja kunta ovat perinteisesti pitäneet heikoimmistaan huolta.<br />
Ilmaiset kansakoulut, neuvolat, lastentarhat, vanhainkodit ja muut hyvinvointivaltion tukipilarit ovat taanneet köyhillekin hyvän<br />
elämän ja mahdollisuuden sosiaaliseen nousuun – tai ansaittuun lepoon.<br />
Muualla maailmassa tilanne on ollut toinen - hyväntekeväisyydellä ja <strong>vapaaehtoistyö</strong>llä on paikattu aukkoja, joita sosiaaliseen<br />
turvaverkkoon on jäänyt. Myös Suomessa on lamavuosien seurauksena pohdittu, voiko julkisten palveluiden säästöjä korvata<br />
vapaaehtoisten työpanoksella. 1990-luvun puolivälin jälkeen on alettu puhua erityisestä kolmannesta sektorista, joka jää valtioiden<br />
ja markkinatalouden väliin, ja joka on ottanut vastuulleen monia kuntien entisiä tehtäviä.<br />
Vapaaehtoistyöllä ja perinteisellä talkooavulla on Suomessa pitkät perinteet. Monien järjestöjen juuret ulottuvat 1800-luvun<br />
lopulle. Ihmisiä innosti erityisesti kansallisuusaate, kielikysymys, naisten aseman parantaminen sekä työväenliike.<br />
Vapaaehtoisuus on edelleen suosittua. Tutkija Anne Birgitta Yeungin parin vuoden takaisen selvityksen mukaan noin kolmannes<br />
suomalaisista tekee <strong>vapaaehtoistyö</strong>tä. Eniten <strong>vapaaehtoistyö</strong>tä tehdään urheilun ja liikunnan parissa. Toiseksi eniten ihmisiä<br />
kiinnostavat terveys- ja sosiaaliala.<br />
ilona niinikangas<br />
6 kirahviposti 5/2004
Change language