vapaaehtoistyö velvoittaa - Kepa

More documents

Recommendations

Info

vapaaehtoistyö Mosambikilaisvanhemmat totuttelevat vapaaehtoistyöhön > Mosambikilainen Acrideme-järjestö työskentelee kehitysvammaisten lasten hyväksi. Järjestön kaikki työntekijät koordinaattoria lukunottamatta toimivat vapaaehtoispohjalta. Aina vapaaehtoistyö ei kuitenkaan suju kitkatta. ”Kaikki eivät ymmärrä, miksei vanhemmille ja jäsenille voida maksaa palkkaa ja joskus käymme asiasta kiivaitakin keskusteluja,” järjestön koordinaattori Rogerio Manjante myöntää. riitaa rahasta Rogerion mielestä hyvä esimerkki siitä, miksei työstä pidä maksaa palkkaa on toisessa vammaisjärjestössä meneillään oleva valtataistelu. Vuosikokouksessa syrjäytetty pääsihteeri ei halua luopua asemastaan ja oikeuksistaan ja koko järjestö on kaaoksen partaalla. ”Suuret järjestökihot tappelevat ja muut kärsivät”, Rogerio huokaa. ”Tarvitaan enemmän järjestöhenkeä.” Mosambikissa ensin kolonialismi ja sen jälkeen kommunistinen hallinto kielsivät kaiken järjestötoiminnan. Myös pitkään jatkunut sota esti ihmisiä järjestäytymästä. Siksi Rogerion mielestä on ymmärrettävää, etteivät monet usko vapaaehtoistyöhön. Ongelmana on, etteivät vanhemmat aina pidä ei-rahallisia hyötyjä todellisina. Rogerion mukaan vapaaehtoistyö on kuitenkin monien järjestöjen ainoa mahdollisuus ja hän painottaa vanhempien vastuuta. vapaaehtoistyö kannattaa Rogerion mielestä suurin hyöty vanhemmille on se, että he tapaavat uusia ihmisiä ja saavat uusia ideoita, jotka helpottavat heidän arkeaan. ”Esimerkiksi Etelä-Afrikassa käydessämme opimme paljon asioita, joita voimme hyödyntää. Vanhemmat huomaavat, että yhteistyöstä ja vapaaehtoistyöstä voi olla hyötyä, vaikkei siitä saakaan palkkaa”, hän Oman maailmansa parantajat sambiassa sanalla vapaaehtoistyö ei tarkoiteta välttämättä sitä, että työ olisi palkatonta. >”Yleensä ihmiset eivät usko tai ymmärrä, että minulle ei todellakaan makseta työstäni mitään”, kertoo Lusakassa katulapsityötä tekevä Emma Räsänen. ”Ihmiset sanovat pitävänsä ilmaista auttamista hienona asiana, mutta samalla he tuntuvat ajattelevan, että pakko minun on jostain saada jonkinlainen korvaus työstäni”, Räsänen sanoo. Syy sambialaisten suhtautumiseen on ymmärrettävä: ilmaista työtä tekevät ne, joilla on siihen varaa, ja jos oma tai perheen hengissäpysyminen ei ole itsestäänselvyys, ihmiset haluavat työstään korvauksen. Valtaosa sambialaisista elää köyhyysrajan alapuolella, joten käytännössä jokaisen tavallisen sambialaisen lähipiirissä on nälkäisiä suita ruokittavana. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Sambiassakin tehtäisi työtä palkatta ja vapaaehtoispohjalta esimerkiksi maaseudun kylissä on paljon erilaisia kylä- ja viljelijäseuroja, jotka kohentavat yhteisöjensä oloja vapaaehtoistyöllä. Työstä saatavan hyödyn on kuitenkin tultava joko työtenkijälle itselleen tai hänen välittömälle lähipiirilleen. Joskus erilaiset käsitykset vapaaehtoistyöstä vaikeuttavat sambialaisten yhteistyötä pohjoisen kansalaisjärjestöjen kanssa. ”Suomalaiset liittyvät kansalaisjärjestöihin yleensä ideologisista syistä. Työ on vapaaehtoista ja toimeentulo tulee muualta. Täällä ihmisillä ei ole varaa tällaisiin vapaa-ajan harrastuksiin”, sanoo Kepan Sambian-toimistossa työskennellyt Jack Kalipenta. Hänen mukaansa suomalaiset saattavat kuitenkin odottaa myös sambialaisilta yhteistyökumppaneiltaan ideologista vapaaehtoistyöpanosta. Pahimmillaan väärillä ennakko-odotuksilla saattaa olla ikäviä seurauksia, sillä pelkällä vapaaehtoistyöllä pyörivien hankkeiden työntekijöillä voi olla suuri kiusaus hankkia toimeentulonsa korruption avulla. Korruption vaara on olemassa myös silloin, kun työntekijöille maksetaan paikallisen mittapuun mukaan pientä palkkaa sillä perusteella, että työntekijältä odotetaan ideologista sitoutumista 10 kirahviposti 5/2004
vapaaehtoistyö paikallisyhteisöjen puolustajat vakuuttaa. Joskus kuulee sanottavan, ettei köyhällä ole varaa vapaaehtoistyöhön. Tämän näkemyksen Rogerio tyrmää täysin. ”On totta, että monet vanhemmat ovat köyhiä ja työttömiä - ja perheiden olosuhteet ovat ankeat.” Heillä on kuitenkin aikaa, ja vapaaehtoistyöstä on monesti apua koko perheelle. Rogerion mukaan kyse on ajattelutavasta ja ymmärryksestä. ”Eiväthän vanhemmat ole perustaneet yhdistystä saadakseen palkkaa vaan ajaakseen kehitysvammaisten lastensa oikeuksia”, hän pohtii. Järjestö myös auttaa vanhempia keräämään varoja muun muassa värjäämällä batiikkia ja myymällä kankaita. lotta valtonen hankkeen tavoitteisiin. Korruptiota ehkä tyypillisempää on kuitenkin se, että ”vapaaehtoisalennusta” palkastaan antavat sambialaiset eivät sitoudu työhönsä sataprosenttisesti. Monet sambialaiset kohentavat toimeentuloaan tekemällä päivätyön ohella usein myös työajalla - omia pienbisneksiään. Kepan Sambian-yhteystoimitsija Esa Salminen ei kuitenkaan halua leimata paikallisten järjestöjen työntekijöitä oman edun tavoittelijoiksi. ”Apubisnes on Sambiassa lotta valtonen merkittävä työllistäjä ja yksi järjestötyön motiiveista on aina oman elannon hankkiminen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sambialaisjärjestöihin liityttäisi myös eettisin perustein. Paikallisissa järjestöissä tehdäänkin pääasiassa hyvää ja ammattitaitoista työtä oman elinympäristön parantamiseksi”, Salminen toteaa. janne sivonen > Kepan indonesialaisen partnerijärjestön Insistin (Indonesian Society for Social Transformation) toiminta on järjestön perustamisesta lähtien perustunut pitkälti vapaaehtoisuuteen. Alun perin Insistin perustajat rahoittivat osittain itse toimintansa. Nykyisin suurin osa projekteista saa ulkopuolista tukea. Ulkopuolisesta rahoituksesta huolimatta Insist pyrkii pitämään kiinni vapaaehtoisuuden aatteesta. Eräs tärkeimmistä Insistin ohjelmista on vapaaehtoisuuteen perustuva Involvement (Indonesian Volunteer for Social Movement) -niminen aktivistikoulu, jota Kepa on tukenut viimeiset kolme vuotta. Ohjelman aktivistit palaavat koulutuksensa jälkeen kotiseuduilleen ja auttavat paikallisyhteisöjä järjestäytymään. Alusta pitäen Involvement on kouluttanut nuoria aktivisteja, jotka haluavat toimia paikallisyhteisöjensä puolesta vaikeissakin olosuhteissa. Tähän mennessä ohjelman puitteissa on koulutettu noin 100 aktivistia eri puolilta Indonesiaa ja Itä-Timoria. Koulutuksen sisällössä korostetaan yhteisöjen järjestäytymistä ja vaikuttamista eri tilanteissa. Lisäksi kursseilla käydään läpi ihmisoikeuskysymyksiä ja maailman politiikkaa. Tavoitteena on antaa tietoa ja taitoa sosiaalisten muutosprosessien toteuttamiseen sekä eväitä taistella vapaakaupan ja globalisaation seurauksia vastaan. Jotta ohjelma ei tuottaisi pelkästään aktivistieliittiä, on Insist aloittanut Involvement-koulutuksen hajauttamisen. Insistin kouluttamat aktivistit kouluttavat paikallisia aktivisteja kuudessa eri maakunnassa. Lisäksi Sahe Institute for Liberation on Insistin avulla aloittanut oman koulutusohjelmansa Itä- Timorilla. Hajauttamisen tarkoituksena on vastata paremmin paikallistason tarpeisiin. Ruohonjuuritasolla teoriat ja menetelmät voidaan soveltaa olemassa oleviin ongelmiin. Seuraavaksi halutaan lisätä ohjelmaan osallistuvien naisten määrää. Vaikka naisia on aina ollut mukana koulutuksissa, on heidän määränsä ollut miehiä vähäisempi. saleh abdullah (kääntänyt englannin kielestä henri myrttinen) kirahviposti 5/2004 11
Page 1 and 2: kirahviposti kehitysyhteistyön pal
Page 3 and 4: Äänestä parempi kahvi Tule antam
Page 5 and 6: kepa järjestöt Parempaa varainhan
Page 7 and 8: vapaaehtoistyö osallistan ja osall
Page 9: Meri-Tuuli Laitisen mielestä myös
Page 13 and 14: kampanjat & vaikuttaminen Kumppanuu
Page 15 and 16: 23.-24.11. Projektikirjanpidon alke

vapaaehtoistyö velvoittaa - Kepa

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?