Jokiposti torstaina 10.6. - Tervola
Jokiposti torstaina 10.6. - Tervola
Jokiposti torstaina 10.6. - Tervola
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4 JOKIPOSTI<br />
27.5.2010<br />
Terveyskeskushankkeen<br />
kakkosvaihe nostettiin harjaan<br />
<strong>Tervola</strong>n pelimannit soittivat<br />
<strong>Tervola</strong>taloon rattoisan tunnelman,<br />
kun terveyskeskuksen peruskorjaushankkeen<br />
työmyyrät kokoontuivat<br />
viettämään kakkosvaiheen<br />
harjakaisia. Viime viikolla<br />
pidetyssä juhlassa paikalla olivat<br />
niin rakennuttajan, suunnittelijoiden<br />
kuin urakoitsijoiden edustajat.<br />
Hernekeitto ja ohrapirtelö<br />
maistuivat – samoin herkullinen<br />
täytekakku.<br />
Jos oli komea juhla, niin mahtava<br />
oli myös juhlan aihe: <strong>Tervola</strong>n<br />
historian suurin investointihanke,<br />
kunnan terveyskeskuksen peruskorjaus,<br />
jonka mittavin osio oli nyt<br />
saatu harjaan.<br />
- Tällaiset hankkeet ovat kuntatasolla<br />
ja näinä aikoina harvinaisia<br />
toteutuksia. Kun terveyskeskus<br />
saadaan kuntoon, seuraava<br />
merkittävä kohde on kehitysvammaisten<br />
palveluasuntohanke. Sen<br />
toteuttamiseen haetaan parhaillaan<br />
kumppania. Voi hyvinkin olla,<br />
ettei kunta välttämättä ole kyseisessä<br />
hankkeessa mukana, kunnanjohtaja<br />
Mika Simoska totesi.<br />
Hänen mukaansa terveyskeskusremonttiin<br />
saatu 0,2 miljoonan<br />
valtiontuki olisi korkeasuhdanteen<br />
aikana jäänyt saamatta.<br />
Taantumalla on siis myönteisetkin<br />
puolensa. Kokonaisuudessaan<br />
terveyskeskuksen ja vanhainkodin<br />
peruskorjaukseen ja<br />
laajennukseen sekä palveluasuntoihin<br />
käytetään noin 6 miljoonaa<br />
euroa. Kustannuksissa valtio<br />
tulee vastaan noin miljoonalla<br />
eurolla.<br />
Kunnan tekninen johtaja Veikko<br />
Kähkölä luonnehti nyt harjaan<br />
saatua kakkosvaihetta kokonaisuuden<br />
suurimmaksi niin töiden<br />
mittakaavassa kuin rahallisesti.<br />
- Varmaankin tämä on ollut<br />
myös haastavin vaihe, mutta haasteet<br />
jatkuvat vaativina vielä ensi<br />
vuodenkin. Tällä hetkellä vauhdissa<br />
ovat pintatyöt. Harjaan saadun<br />
vaiheen bruttoala on 1960<br />
neliötä, joista uudisrakentamisen<br />
osuus on runsaat 900 neliötä.<br />
Mukana on ollut liki kymmenen<br />
yhteistyökumppania osaavine<br />
työntekijöineen, Kähkölä valaisi.<br />
Kähkölän mukaan peruskorjaushankkeen<br />
kakkosvaihe valmistuu<br />
heinäkuussa. Kyseinen kakkosvaihe<br />
on käsittänyt terveyskeskuksen<br />
ja vanhustenhuollon peruskorjaus-<br />
ja laajennushankkeessa<br />
terveyskeskuksen avohoitotiloja<br />
ja keskuskeittiön peruskorjauksen<br />
ja laajennuksen. Yli 50 vuotta<br />
vanhaa rakennusosaa purettiin<br />
510 kerrosneliömetriä ja uudelleen<br />
rakennettavaa kerrosalaa<br />
hankeohjelmassa on reilut 900<br />
neliötä. Peruskorjattavaakin on<br />
riittänyt ja riittää 1047 neliön verran.<br />
Terveyskeskuksen toiminnot<br />
ovat osittain tilapäistiloissa rakennusvaiheen<br />
ajan, ja ensimmäiset<br />
toiminnot siirtyvät uusiin tiloihin<br />
jo tulevan heinäkuun aikana. Kakkosvaiheen<br />
loppusilaukset tehdään<br />
tämän vuoden joulukuussa.<br />
Kaikki toiminnot siirtyvät uusiin<br />
Tunnetusti maukas <strong>Tervola</strong>talon hernekeitto maistui hyvin rakentajille.<br />
ja peruskorjattuihin tiloihin ensi<br />
tammikuussa.<br />
Ensi vuonna päästään aloittamaan<br />
kolmosvaihetta, joka käsittää<br />
piha- ja ympäristötöitä, muita<br />
ulkopuolen töitä sekä vuodeosaston<br />
ja vanhainkodin sisäpuolen<br />
korjaukset.<br />
Rakennushankkeen pääurakoitsijana<br />
toimii Rakennusliike T.<br />
Myllyneva Oy, arkkitehtisuunnittelusta<br />
on vastannut Rakennussuunnittelu<br />
Miraplan Oy ja rakennesuunnittelu<br />
on Insinööritoimisto<br />
Juha Kupari Ky:n vastuulla.<br />
Rakennuttajan (<strong>Tervola</strong>n<br />
kunta) valvojana on toiminut<br />
Jouko Ollitervo.<br />
- Meille urakoitsijoille tämä on<br />
ollut haastava työ aikana, jolle on<br />
ollut kuvaavaa muiden muassa<br />
matalasuhdanne ja materiaalien<br />
reipas hinnannousu, pääurakoitsijan<br />
vastaava työnjohtaja Tapani<br />
Myllyneva kiteytti ja kiitteli samalla<br />
työntekijöitä hyvästä työjäljestä.<br />
(JJ)<br />
Kierrätystekstiilit kiinnostavat käsityöläisiä<br />
Tero Muotka (keskellä) sai vastata yhteen jos toiseenkin kysymykseen ilmalämpöpumpuista.<br />
Runsaasti kävijöitä Lämpöpäivillä<br />
Pro-Pari Oy:n kolmen viikon<br />
takaiset Lämpöpäivät oli menestystapahtuma.<br />
Taloudelliset, toimivat<br />
ja pitkäikäiset lämmitysratkaisut<br />
ovat niin omakotiasujan<br />
kuin mökkiläisen investointimietteissä<br />
keskeisellä sijalla. Parhaan<br />
ratkaisun löytäminen ei aina ole<br />
helppoa. Lämpöpäivillä laitetoimittajien<br />
edustajat tekivät parhaansa<br />
kävijöiden informoimiseksi.<br />
- Olin hyvin tyytyväinen Lämpöpäivien<br />
menestykseen. Kävijöitä<br />
oli jopa enemmän, mitä uskal-<br />
Anna-Liisa Raappana (vas.) rakentaa Lapin Lahjataloon näyttävää<br />
myyntiosastoa apunaan kolarilainen Noora Micklin.<br />
lettiin toivoa. Laitteisiin ja uusiin<br />
toimitiloihimme tutustui viikonlopun<br />
aikana arviolta 200 ihmistä.<br />
Meille yrittäjille tällaisten tapahtumien<br />
anti realisoituu ajan myötä.<br />
Meille yksi tavoite oli myös se,<br />
että ihmiset tulisivat tietoiseksi<br />
siitä, että omasta kylästä saa LVIalan<br />
tarvikkeita; tavaraa menikin<br />
kaupaksi ihan kiitettävästi, Veli-<br />
Matti Juntikka Pro-Pari Oy:stä<br />
kertoi.<br />
Tyytyväisyyden Juntikan kanssa<br />
jakoi myös Tero Muotka, joka<br />
esitteli päivien aikana ilmalämpöpumppuja.<br />
Hänenkin mielestään<br />
esittelypäiviin käytetyt panostukset<br />
satavat laariin vähin erin. Tiedon<br />
jako ja laitteiden toimintaperiaatteiden<br />
näyttäminen onnistuvat<br />
parhaiten kun asioista voidaan<br />
jutella kasvotusten. Pelkät esitteet<br />
eivät riitä.<br />
- Ilmalämpöpumput ovat monin<br />
paikoin olleet todellisia menestysartikkeleita.<br />
<strong>Tervola</strong>ssakin yleistymisen<br />
suunta on ollut hyvä. Näiden<br />
kahden päivän aikana useampi<br />
kone meni kaupaksi, Muotka<br />
totesi tyytyväisenä. (JJ)<br />
Peräpohjolan kehityksen Arctic<br />
Label -hanke kutsui kevään kynnyksellä<br />
<strong>Tervola</strong>an käsityöyrittäjiä,<br />
joiden tuotteet syntyvät kierrätysmateriaaleista.<br />
<strong>Tervola</strong>n<br />
nuorten työpajalla ja kierrätyskeskuksella<br />
pohdittiin, miten paikallinen,<br />
kenties kaatopaikalle joutuva<br />
tekstiili saataisiin sujuvasti<br />
uusiokäyttöön.<br />
Yksilövalmentaja Eija Lehtiniemi<br />
toivoo, että kierrätyskeskukseen<br />
tulevaa tavaraa saataisiin<br />
ohjattua yhä tehokkaammin jatkokäyttöön.<br />
- Tuodahan saisi oikeastaan<br />
mitä vaan puhdasta ja hyväkuntoista<br />
tekstiiliä, mutta he jotka<br />
ompelevat, kysyvät vanhempaa<br />
vuosikertaa, Lehtiniemi sanoo.<br />
Eija Lehtiniemen mukaan kysyntää<br />
olisi 1960-70-lukujen kan-<br />
Lapin Savi palasi <strong>Tervola</strong>an<br />
Louella yli 20 vuotta toiminut<br />
Lapin Savi palasi<br />
pitkähkön tauon jälkeen<br />
kurkipitäjään ja asettui taloksi<br />
Lapin Lahjataloon, nelostien varteen.<br />
Yrityksellä on tuotantotilat<br />
Pellossa, jossa keramiikkaa on<br />
tehty jo kymmenen vuotta.<br />
- Halusin viimein toteuttaa pitkäaikaisen<br />
haaveeni saada myyntitilaa<br />
vilkkaan liikenneväylän varrelta<br />
<strong>Tervola</strong>sta. Myönteiset neuvottelut<br />
Lapin Lahjatalon vetäjän,<br />
Sakari Anuntin, kanssa olivat sitten<br />
sinetti sille, että pääsimme varustamaan<br />
lahjatalon tiloihin<br />
omaa osastoamme, Lapin Saven<br />
yrittäjä Anna-Liisa Raappana<br />
kertoo.<br />
Lahjatalossa kävikin viime viikolla<br />
melkoinen säpinä, kun tulokkaan<br />
menestysartikkeleita: astiastoja,<br />
maljakoita, koriste-esineitä<br />
ja muita tuotteita aseteltiin hyllyille<br />
tarkan suunnitelman mukaan.<br />
- Haluan aina olla mukana näissä<br />
virittelyissä, koska tuotteiden<br />
haluttavuus on paljolti kiinni myös<br />
tilan harmoniasta. Kaunis kokonaisuus<br />
myy paremmin kuin miettimättä<br />
täytetty ja täyteen ahdet-<br />
kailla, puuvillalla ja froteella, kuten<br />
vanhoilla saunatakeilla. Kierrätykseen<br />
voi tuoda vaatteiden lisäksi<br />
kenkiä, astioita ja muutakin<br />
käyttötavaraa.<br />
- Meillä on hyötyjäteasema sekä<br />
kierrätyskeskus, jonne saa tuoda<br />
ja josta saa viedä ilmaiseksi. Kevätsiivouksen<br />
yhteydessä vanhat<br />
varastonsa voi tuoda tänne.<br />
Työelämävalmennuksessa oleva<br />
Helena Blomberg on pistänyt kierrätyskeskuksen<br />
myymäläpuolella<br />
paikkoja järjestykseen.<br />
- Tässä on putiikin idea. Tänne<br />
voi tulla kuten kauppaan, mutta<br />
vaatteet ja tekstiilit eivät maksa<br />
mitään, Blomberg kertoo.<br />
<strong>Tervola</strong>ssa on myös kokeiltu pienimuotoisesti<br />
tekstiilien lajittelua<br />
käsityöläisten tarpeet huomioonottaen.<br />
Kierrätysmateriaaleista syntyy<br />
osaavissa käsissä hienoja tuotteita.<br />
tu hyllykkö. Esillepanoon kannatta<br />
panostaa jo siitäkin syystä, että<br />
artikkeleita on paljon, Raappana<br />
tähdentää.<br />
Pohjoisuus, lappilaisuus ja tietysti<br />
laatu sekä esteettiset elämykset<br />
myyvät. Asiakkaat ovat nykyään<br />
hyvin sisäistäneet nämä vaatimukset.<br />
Lapin Saven kuuluisimpia tuotteita<br />
ovat kauniit vadit, joiden<br />
muotokieli sykähdyttää ja herättää<br />
tunteita.<br />
Osaston avajaisia vietetään lahjatalossa<br />
<strong>torstaina</strong> 27.5.<br />
(JJ)<br />
- Irrottelemme nappeja, vetoketjuja<br />
ja pitsejä, ja lajittelemme kankaita,<br />
joita joku yrittäjä voi tarvita<br />
tai voimme itse käyttää ompelupuolella.<br />
Kierrätyskeskuksiin tuleva tekstiili<br />
kiinnostaa käsityöyrittäjiä,<br />
kuten kemiläistä Annuka Ovaskaa.<br />
Hänen yrityksensä Tiituskan<br />
päätuotteita ovat kierrätysmateriaalista<br />
valmistetut lastenvaatteet<br />
sekä kestovaipat. Hän valmistaa<br />
myös kauniita, kierrätyspitsein<br />
koristeltuja lapasia.<br />
- Vanhat pitsit ovat niin kauniita,<br />
että niitä voi laittaa ihan mihin<br />
vaan, hän luonnehtii. Annukalle<br />
kelpaavat myös 1960-70 -luvun<br />
puuvillakankaat, paksut pöytäliinat,<br />
verhot, lakanat, täkit ja chenillepäiväpeitteet.<br />
- Olen kerännyt kankaita ihan<br />
pienestä tyttärestä asti. Kaikki ihmettelivät,<br />
että miten sinä aina<br />
noita rumia kankaita ostat!<br />
Nyt vanhat kuosit tuovat muistoja<br />
mieleen ja tuotteet herättävät<br />
ihastusta. Niistä ovat kiinnostuneet<br />
etenkin 1960 ja -70 luvuilla<br />
syntyneet perheelliset, mutta<br />
myös isovanhemmat.<br />
- Vaikka tuote on kierrätysmateriaalia,<br />
se ei välttämättä ole halpa.<br />
Käsittelemme kankaat, puramme,<br />
silitämme ja pesemme ne. Sitten<br />
suunnittelemme, kaavoitamme ja<br />
ompelemme tuotteet. Se ottaa<br />
oman aikansa, Ovaska kertoo.<br />
Rovaniemeläisen Tiina Lehtisalon<br />
mukaan kierrätysmateriaalien<br />
etsimiseen menee aikaa. Tiinan<br />
yrityksen Tiinaliinan tuotteet ovat<br />
myynnissä omassa ecoliina -recycling<br />
shopissa. Verkkokaupasta<br />
löytyy myös Maarit Salosen Maasituotteen<br />
tuotteita.<br />
Tiina ja Maarit etsivät etenkin<br />
puuvillaa, Tiina mollamaijoihin,<br />
saunatuotteisiin ja lastenvaatteisiin,<br />
Maarit retrohenkisiin läppärilaukkuihin<br />
ja pussukoihin.<br />
- Olisi tärkeää, että logistiikka<br />
pelaisi, sekä kierrätysmateriaali<br />
lajiteltaisiin kierrätyskeskuksissa<br />
niin, että se olisi valmista käsityöläisten<br />
ostettavaksi Tiina ja Maarit<br />
tuumaavat.<br />
Kierrätyskeskusten ja käsityöläisten<br />
yhteistyössä olisikin kehitettävää.<br />
Lajittelu vaatii kierrätyskeskuksilta<br />
resursseja ja lajittelijan<br />
perehdyttämistä eri materiaaleihin.<br />
(A-RL)
Change language