30.10.2014 Views

Lappeenrannan seurakunta

Lappeenrannan seurakunta

Lappeenrannan seurakunta

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

8<br />

Seurakunta eurakuntaterveh<br />

vehdys S<br />

www.lappeenrannanseurakunnat.fi<br />

Harjoittelu seurakunnassa antoi<br />

eväitä tulevaisuuteen<br />

”Hmm, minnehän sitä lähtisi<br />

harjoittelemaan. Jonnekin,<br />

jossa kuulisin venäjää”,<br />

mietin selaillessani<br />

yliopistolla harjoittelupaikkoja.<br />

Soveltavien<br />

opintojen ensimmäinen<br />

osio oli työn alla ja sen jälkeen<br />

vuorossa olisi harjoittelu<br />

seurakunnassa tulevana<br />

keväänä. Kotikulmille<br />

jääminen ei kiinnostanut.<br />

Mikkelin hiippakunta oli käynyt<br />

mielessä, koska Itä-Suomessa olisi<br />

niitä venäläisiäkin. Sitten huomasin<br />

<strong>Lappeenrannan</strong>. Niin, miksipä<br />

ei. Yksi kaverini oli ollut siellä edellisenä<br />

kesänä ja tykännyt, joten sinne<br />

siis. Hakemuksessa Lappeenranta<br />

oli ykkösvaihtoehtona, pari<br />

muutakin paikkaa löytyi varalle.<br />

Muutama viikko piti hakemuksen<br />

jättämisen jälkeen odottaa,<br />

kunnes paikat oli jaettu. Kun olin<br />

saanut tiedon valinnasta, soitin<br />

harjoittelua ohjaavalle papille, rovasti<br />

Mikko Ojaselle, ja siitä lähti<br />

melkoinen hyppy kohti tuntematonta.<br />

Elettiin syksyä 2007.<br />

Puolisen vuotta kului opintojen<br />

parissa paikan varmistumisesta<br />

harjoittelun alkuun. Mikko-rovasti<br />

piti aktiivisesti yhteyttä ja neuvoi,<br />

suunnitteli ja kertoi harjoittelusta<br />

ja kaupungista. Huhtikuussa kävin<br />

tutustumisvierailulla seurakunnassa.<br />

Lappeenranta oli vieras kaupunki,<br />

mutta jo heti rautatieasemalla<br />

huomasin miten ystävällinen<br />

kaupunki se oli!<br />

Keskelle työkokousta<br />

Pyytäessäni karttaa rautatieasemalla<br />

minulta heti kyseltiin minne<br />

olin menossa, ja neuvottiin tie<br />

perille. Pienten kommelluksien<br />

jälkeen löysin oikeaan taloon ja<br />

tupsahdin keskelle kokousta. Päivä<br />

oli oikein vauhdikas ja mielenkiintoinen,<br />

olin kovin iloinen siitä,<br />

että olin hakenut Lappeenrantaan.<br />

Kotiin lähtiessä tuli mieleen,<br />

että josko käännyn jo nyt takaisin,<br />

mutta odotin kiltisti kuukauden.<br />

Odotukset olivat korkealla.<br />

Mitä lähemmäs lähtöpäivä<br />

tuli, sitä hartaammin lähtemistä<br />

odotin.<br />

Lopultakin kevään luennot ja<br />

tentit olivat ohi ja oli aika suunnata<br />

koti itää. Pitkän ja rankan luentovuoden<br />

jälkeen oli mukavaa vaihtelua<br />

päästä kauas kotikuvioista.<br />

Lähtöaamuna vanhempani saattelivat<br />

minut laukkuineni Lahden<br />

junalle vieläkin hiukan ihmetellen,<br />

kun tahdoin lähteä pois kotiseudulta.<br />

Ensi sunnuntaina 21.9. meillä kaikilla<br />

on mahdollisuus kuulla kolmen<br />

paikallisen kanttorin, Seija<br />

Tapanaisen, Marjo-Riitta Lehtosen<br />

ja Pentti Tynkkysen esittämänä<br />

kaunista hengellistä musiikkia<br />

<strong>Lappeenrannan</strong> kirkossa. Konsertti<br />

alkaa klo 18.00.<br />

Sukupuolisen tasauksen vuoksi<br />

Junamatka junanvaihtoineen oli<br />

kokemus sillä laukkumäärällä,<br />

mutta onneksi avuliaita ihmisiä<br />

löytyi auttamaan matkatavaroiden<br />

kanssa. Yksi mies kyseli jo <strong>Lappeenrannan</strong><br />

asemalla, jätinkö kotiin<br />

mitään. Enemmän kuin mukaan<br />

otettuja vaatteita ja kirjoja<br />

kuukauden aikana tarvitsin rohkeaa<br />

ja avointa asennetta ja lievää<br />

seikkailunhalua. Niistä oli suurenmoinen<br />

apu. Harjoittelu on asennekysymys!<br />

Monipuolisia tehtäviä<br />

Jo ihan ensimmäisestä päivästä<br />

lähtien harjoittelijaa buukattiin<br />

mitä erilaisempiin juttuihin mukaan<br />

ja välittömät paikalliset olivat<br />

tutustumassa uuteen tyttöön Toinin<br />

tuvassa. Toinin tuvasta tulikin<br />

harjoittelun tukikohta, siellä piipahdin<br />

aina kuin ehdin rupattelemassa<br />

työtekijöiden ja paikallisten<br />

kanssa.<br />

Neljään viikkoon saatiin mahtumaan<br />

runsaasti mitä erilaisempia<br />

tehtäviä. Työ oli monipuolista, ja<br />

itsekin olin aktiivisesti kyselemässä<br />

mukaan eri juttuihin. Harjoittelu<br />

sisälsi saarnaamista, sanajumalanpalveluksen,<br />

avustamista messussa,<br />

kotikäyntejä, hartaushetkiä, maahanmuuttajille<br />

opinnoista kertomista,<br />

päiväkerhossa vierailua, raamattupiirin,<br />

lähetyspiirissä mukana<br />

olemista, rippikoulutunnin ja<br />

osallistumista eri tapahtumiin.<br />

Kotikaupungissa toimin seurakunnalla<br />

kerhonohjaajana, pyhäkouluopettajana<br />

ja tiedotuksen<br />

apulaisena, mutta Lappeenrannassa<br />

pääsin tutustumaan seurakunnan<br />

työhön huomattavasti laajemmin.<br />

Iloitsin erityisesti tutustumisesta<br />

diakoniatyöhön, koska en ollut<br />

siihen ennen juuri päässyt tutustumaan.<br />

Mukana Kansanlähetyksen<br />

toiminnassa<br />

Seurakunnan juttujen lisäksi tutustuin<br />

Kansanlähetyksen toimintaan<br />

ja olin mukana Kolme Kohtaamista-illoissa<br />

kuuntelemassa ja<br />

kerran myös itse pitämässä illan<br />

opetuksen. 3K vei minut pari kertaa<br />

myös käymään Imatralla. Viikonloppuisin<br />

oli hyvää aikaa seurata<br />

kasuaalitoimituksia kirkossa<br />

ja Ristikankaan kauniissa kappelissa.<br />

Neljässä viikossa ehdin seurata<br />

kuudet hautajaiset, kahdet<br />

häät ja yhdet ristiäiset, jotka päättivät<br />

harjoittelujaksoni. Kauniimpaan<br />

tilaisuuteen en olisi voinut<br />

päästä päättämään hienosti sujuneita<br />

viikkoja.<br />

Kolmen kanttorin kauneimmat<br />

mukana on myös <strong>Lappeenrannan</strong><br />

Musiikintekijät ry:n toiminnanjohtaja<br />

Teuvo Eskelinen, joka<br />

myös juontaa konsertin.<br />

Konsertti on syyskauden avauskonsertti<br />

ja tapahtuma liitetään<br />

konserttien ja lauluiltojen sarjaan,<br />

johon kuuluvat mm. Jorma ja Ursula<br />

Hynnisen konsertti 5.10. klo 16<br />

<strong>Lappeenrannan</strong> ajan asuin Piiluvan<br />

leirikeskuksessa. Piiluva osoittautui<br />

mitä parhaimmaksi majoituspaikaksi.<br />

Sen rauhallinen ilmapiiri<br />

ja ympärillä oleva kaunis<br />

luonto olivat tasapainoa antavia<br />

asioita pitkien työpäivien jälkeen.<br />

Iloinen henkilökunta oli aina valmiina<br />

auttamaan ja rupattelemaan.<br />

Parin päivän aikana pääsin seuraamaan<br />

myös esikoislestadiolaisten<br />

rippileiriä. Leirin ohjaajien<br />

kanssa kävimme mielenkiintoisia<br />

keskusteluja. Piiluvassa pääsin<br />

myös tutustumaan talossa toimivaan<br />

päiväkerhoon. Päiväkerhon<br />

lapset katsoivat vähän aikaa oudosti<br />

tätiä, joka heistä puhui vähän<br />

hassusti ja jolla oli omituisen kokoisia<br />

nokkahuiluja.<br />

Piiluvassa Saimaan rannalla<br />

Kuljin muutaman kerran Voisalmen<br />

ja Kivisalmen lenkkipolut läpi<br />

nauttien upeista maisemista ja iltaisin<br />

viihdyin <strong>Lappeenrannan</strong> ja<br />

Taipalsaaren kunnanrajalla olevilla<br />

rantakivillä miettimässä ja ihmettelemässä<br />

katsellen kaunista Saimaata.<br />

Lappeenrannassa luonto oli<br />

mitä suurin terapeutti. Valokuvaajalle<br />

riitti paljon kaunista tallennettavaksi,<br />

kuvia oli kotiin lähtiessä<br />

reilusti yli 300, suurin osa oli maisemakuvia<br />

Saimaasta.<br />

Ilmat eivät juurikaan suosineet<br />

harjoittelua, keli pysyi viileänä ja<br />

sateisena. Eräänä aamuna sain pirteän<br />

herätyksen Piiluvan henkilökunnalta<br />

: ”Millä sie meet, kun ulkona<br />

on kaks astetta lämmintä?”<br />

Onneksi olin varannut tarpeeksi<br />

vaatetta mukaan ja Piiluvasta löytyi<br />

hanskat lainaksi.<br />

Pyörällä siis. Piiluvasta oli helppo<br />

viiden kilometrin matkaa kulkea,<br />

kun olin saanut lainaksi pyörän<br />

harjoittelun ajan. Kiitos vielä<br />

kerran lainaajille! Paikallisliikenteeseenkin<br />

ehdin tutustumaan<br />

huonojen kelien vuoksi.<br />

Kotiinpaluu oli<br />

kulttuurishokki<br />

Harjoittelu oli ohi yhdessä hujauksessa<br />

ja oli aika palata takaisin Riihimäelle,<br />

jossa en ollut käynyt kertaakaan<br />

koko aikana. Kotiinpaluu<br />

oli melkoinen kulttuurishokki. Oli<br />

taas totuttava siihen, ettei ihmiset<br />

meilläpäin ole ihan yhtä puheliaita<br />

ja eloisia. Vauhdikkaitten viikkojen<br />

jälkeen kotona oleminen oli vähintäänkin<br />

hiljaisen outoa, mutta kotona<br />

olemiseen tottui vähitellen.<br />

Opiskelijan arki jatkui heti kotiin<br />

tultua tentteihin lukemisella.<br />

Lauritsalan kirkossa, ”Kolmen papin<br />

parhaat” Lappeen kirkossa<br />

19.10. klo 15 ja Kaisa Niskasen ja Samuli<br />

Takkulan konsertti 23.11. klo<br />

15 myöskin Lappeen kirkossa, jne.<br />

Kaikki konserttitapahtumat<br />

ovat hyväntekeväisyystilaisuuksia,<br />

joihin on vapaa pääsy, ohjelmalehtinen<br />

maksaa 5 e.<br />

Minna Huistinoja kuvattuna <strong>Lappeenrannan</strong> kirkon kappelissa.<br />

Kotiin palasin melkoisesti muuttuneena.<br />

Harjoitteluaika oli itselleni<br />

melkoista kyselemistä, pohdiskeluja<br />

ja myös etäisyyden ottoa. Yksi<br />

suuri puute harjoittelussa mielestäni<br />

oli: se kesti aivan liian vähän<br />

aikaa. Korkealla olleet odotukset<br />

ylittyivät.<br />

<strong>Lappeenrannan</strong> viikoista jäi<br />

mieleen monta kohtaamista, monta<br />

hetkeä. Yksi tällainen oli Piiluvassa<br />

pidetyssä näkövammaisten<br />

leiripäivässä, jossa juttelin yhden<br />

leiripäivään osallistujan kanssa.<br />

Hän oli kotoisin Viipurista samasta<br />

kaupunginosasta, josta isovanhempani<br />

lähtivät evakkoon.<br />

Toinin tuvasta maailmalle<br />

Toinin tuvassa kivoja kommentteja<br />

tuli eri työtehtävien suorittamisesta.<br />

Jotkut tehtävät jännittivät<br />

enemmän kuin toiset, mutta oppimassahan<br />

sitä oltiin. Olen ajatellut,<br />

että niin tärkeää harjoittelussa kuin<br />

onkin harjoitella käytännössä kaikkea<br />

<strong>seurakunta</strong>työtä ja tutustua siihen,<br />

vähintään yhtä tärkeää on se<br />

kaikki kohtaaminen, mitä niihin<br />

viikkoihin mahtui.<br />

Lappeenrantaan on tullut ikävä<br />

monta kertaa. Ikävä sen huoletonta<br />

iloisuutta ja pirteyttä, avoimuutta<br />

ja kauneutta, rauhallisen terapeuttista<br />

maisemaa. Välillä tuntuu, että<br />

suuntaan väärään junaan, kun kotikaupungistani<br />

Riihimäeltä lähden<br />

kohti Helsinkiä ja yliopistoa.<br />

Lahden kautta kun meiltä päin<br />

pääsee kätevimmin Lappeenrantaan.<br />

Kiitos!<br />

Nyt muutama viikko sen kaiken<br />

jälkeen, harjoittelujakso oli mitä<br />

hienoin kesän aloitus, niin kauniissa<br />

maisemissa ja mukavien ihmisten<br />

keskellä. Harjoittelujakso ei<br />

olisi onnistunut näin hyvin ilman,<br />

että <strong>seurakunta</strong> olisi ollut avoimesti<br />

harjoittelussa mukana.<br />

Missään vaiheessa en tuntenut<br />

vierautta vieraassa kaupungissa,<br />

aina oltiin valmiita auttamaan ja<br />

neuvomaan vieraassa kaupungissa.<br />

Koskaan neljän viikon aikana ei<br />

tullut tunnetta, että olisin ollut hieman<br />

ulkopuolella, kun olin vain<br />

käymässä. Suuri kiitos siitä!<br />

Kun ajattelen Lappeenrantaa,<br />

mieleeni muistuu laulu, jota lauloimme<br />

kerran 3k-illassa. Taiteita<br />

harrastavana teologian opiskelijana<br />

minulle se kertoo siitä, miten eri<br />

tavalla voi kertoa se, mitä minä<br />

koin ja näin, tunsin teidän kanssanne<br />

ollessani suorittamassa<br />

opintojeni ehkä kasvattavinta ja<br />

onnellisinta kurssia.<br />

”Kerro liikkeillä tanssijan, minä<br />

rakastan, minä välitän vieläkin.<br />

Kerro maailmassa näytelmän, minä<br />

ymmärrän, minä kutsun sielläkin.<br />

Puhu viivoilla taulussa, puhu ilmeillä,<br />

kuiskaa sanoilla laulussa.<br />

Tee sydämestäsi kaikki se. Tee se,<br />

niin kuin Herralle.”<br />

Minna Huistinoja<br />

(Kirjoittaja oli <strong>Lappeenrannan</strong> seurakunnassa<br />

suorittamassa maisteriopintoihin<br />

kuuluvaa harjoittelua toukokuussa<br />

2008.)<br />

Kiitos teille kaikille, jotka olitte mukana 16.8.08 bussimatkalla<br />

Saaren kirkolle orpokotijuhlille. Keräsin bussissa 20 euroa/<br />

henkilö matkakorvausta ja sovimme, että kustannusten yli jäävä<br />

raha menee orpokotiyhdistyksen tilille nro 527104-244514.<br />

Rahaa tilille kertyi 698,80 euroa.<br />

Oikein paljon kiitoksia!<br />

Terveisin matkanjohtaja Teuvo Eskelinen.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!