Lappeenrannan seurakunta
Lappeenrannan seurakunta
Lappeenrannan seurakunta
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
8<br />
Seurakunta eurakuntaterveh<br />
vehdys S<br />
www.lappeenrannanseurakunnat.fi<br />
Harjoittelu seurakunnassa antoi<br />
eväitä tulevaisuuteen<br />
”Hmm, minnehän sitä lähtisi<br />
harjoittelemaan. Jonnekin,<br />
jossa kuulisin venäjää”,<br />
mietin selaillessani<br />
yliopistolla harjoittelupaikkoja.<br />
Soveltavien<br />
opintojen ensimmäinen<br />
osio oli työn alla ja sen jälkeen<br />
vuorossa olisi harjoittelu<br />
seurakunnassa tulevana<br />
keväänä. Kotikulmille<br />
jääminen ei kiinnostanut.<br />
Mikkelin hiippakunta oli käynyt<br />
mielessä, koska Itä-Suomessa olisi<br />
niitä venäläisiäkin. Sitten huomasin<br />
<strong>Lappeenrannan</strong>. Niin, miksipä<br />
ei. Yksi kaverini oli ollut siellä edellisenä<br />
kesänä ja tykännyt, joten sinne<br />
siis. Hakemuksessa Lappeenranta<br />
oli ykkösvaihtoehtona, pari<br />
muutakin paikkaa löytyi varalle.<br />
Muutama viikko piti hakemuksen<br />
jättämisen jälkeen odottaa,<br />
kunnes paikat oli jaettu. Kun olin<br />
saanut tiedon valinnasta, soitin<br />
harjoittelua ohjaavalle papille, rovasti<br />
Mikko Ojaselle, ja siitä lähti<br />
melkoinen hyppy kohti tuntematonta.<br />
Elettiin syksyä 2007.<br />
Puolisen vuotta kului opintojen<br />
parissa paikan varmistumisesta<br />
harjoittelun alkuun. Mikko-rovasti<br />
piti aktiivisesti yhteyttä ja neuvoi,<br />
suunnitteli ja kertoi harjoittelusta<br />
ja kaupungista. Huhtikuussa kävin<br />
tutustumisvierailulla seurakunnassa.<br />
Lappeenranta oli vieras kaupunki,<br />
mutta jo heti rautatieasemalla<br />
huomasin miten ystävällinen<br />
kaupunki se oli!<br />
Keskelle työkokousta<br />
Pyytäessäni karttaa rautatieasemalla<br />
minulta heti kyseltiin minne<br />
olin menossa, ja neuvottiin tie<br />
perille. Pienten kommelluksien<br />
jälkeen löysin oikeaan taloon ja<br />
tupsahdin keskelle kokousta. Päivä<br />
oli oikein vauhdikas ja mielenkiintoinen,<br />
olin kovin iloinen siitä,<br />
että olin hakenut Lappeenrantaan.<br />
Kotiin lähtiessä tuli mieleen,<br />
että josko käännyn jo nyt takaisin,<br />
mutta odotin kiltisti kuukauden.<br />
Odotukset olivat korkealla.<br />
Mitä lähemmäs lähtöpäivä<br />
tuli, sitä hartaammin lähtemistä<br />
odotin.<br />
Lopultakin kevään luennot ja<br />
tentit olivat ohi ja oli aika suunnata<br />
koti itää. Pitkän ja rankan luentovuoden<br />
jälkeen oli mukavaa vaihtelua<br />
päästä kauas kotikuvioista.<br />
Lähtöaamuna vanhempani saattelivat<br />
minut laukkuineni Lahden<br />
junalle vieläkin hiukan ihmetellen,<br />
kun tahdoin lähteä pois kotiseudulta.<br />
Ensi sunnuntaina 21.9. meillä kaikilla<br />
on mahdollisuus kuulla kolmen<br />
paikallisen kanttorin, Seija<br />
Tapanaisen, Marjo-Riitta Lehtosen<br />
ja Pentti Tynkkysen esittämänä<br />
kaunista hengellistä musiikkia<br />
<strong>Lappeenrannan</strong> kirkossa. Konsertti<br />
alkaa klo 18.00.<br />
Sukupuolisen tasauksen vuoksi<br />
Junamatka junanvaihtoineen oli<br />
kokemus sillä laukkumäärällä,<br />
mutta onneksi avuliaita ihmisiä<br />
löytyi auttamaan matkatavaroiden<br />
kanssa. Yksi mies kyseli jo <strong>Lappeenrannan</strong><br />
asemalla, jätinkö kotiin<br />
mitään. Enemmän kuin mukaan<br />
otettuja vaatteita ja kirjoja<br />
kuukauden aikana tarvitsin rohkeaa<br />
ja avointa asennetta ja lievää<br />
seikkailunhalua. Niistä oli suurenmoinen<br />
apu. Harjoittelu on asennekysymys!<br />
Monipuolisia tehtäviä<br />
Jo ihan ensimmäisestä päivästä<br />
lähtien harjoittelijaa buukattiin<br />
mitä erilaisempiin juttuihin mukaan<br />
ja välittömät paikalliset olivat<br />
tutustumassa uuteen tyttöön Toinin<br />
tuvassa. Toinin tuvasta tulikin<br />
harjoittelun tukikohta, siellä piipahdin<br />
aina kuin ehdin rupattelemassa<br />
työtekijöiden ja paikallisten<br />
kanssa.<br />
Neljään viikkoon saatiin mahtumaan<br />
runsaasti mitä erilaisempia<br />
tehtäviä. Työ oli monipuolista, ja<br />
itsekin olin aktiivisesti kyselemässä<br />
mukaan eri juttuihin. Harjoittelu<br />
sisälsi saarnaamista, sanajumalanpalveluksen,<br />
avustamista messussa,<br />
kotikäyntejä, hartaushetkiä, maahanmuuttajille<br />
opinnoista kertomista,<br />
päiväkerhossa vierailua, raamattupiirin,<br />
lähetyspiirissä mukana<br />
olemista, rippikoulutunnin ja<br />
osallistumista eri tapahtumiin.<br />
Kotikaupungissa toimin seurakunnalla<br />
kerhonohjaajana, pyhäkouluopettajana<br />
ja tiedotuksen<br />
apulaisena, mutta Lappeenrannassa<br />
pääsin tutustumaan seurakunnan<br />
työhön huomattavasti laajemmin.<br />
Iloitsin erityisesti tutustumisesta<br />
diakoniatyöhön, koska en ollut<br />
siihen ennen juuri päässyt tutustumaan.<br />
Mukana Kansanlähetyksen<br />
toiminnassa<br />
Seurakunnan juttujen lisäksi tutustuin<br />
Kansanlähetyksen toimintaan<br />
ja olin mukana Kolme Kohtaamista-illoissa<br />
kuuntelemassa ja<br />
kerran myös itse pitämässä illan<br />
opetuksen. 3K vei minut pari kertaa<br />
myös käymään Imatralla. Viikonloppuisin<br />
oli hyvää aikaa seurata<br />
kasuaalitoimituksia kirkossa<br />
ja Ristikankaan kauniissa kappelissa.<br />
Neljässä viikossa ehdin seurata<br />
kuudet hautajaiset, kahdet<br />
häät ja yhdet ristiäiset, jotka päättivät<br />
harjoittelujaksoni. Kauniimpaan<br />
tilaisuuteen en olisi voinut<br />
päästä päättämään hienosti sujuneita<br />
viikkoja.<br />
Kolmen kanttorin kauneimmat<br />
mukana on myös <strong>Lappeenrannan</strong><br />
Musiikintekijät ry:n toiminnanjohtaja<br />
Teuvo Eskelinen, joka<br />
myös juontaa konsertin.<br />
Konsertti on syyskauden avauskonsertti<br />
ja tapahtuma liitetään<br />
konserttien ja lauluiltojen sarjaan,<br />
johon kuuluvat mm. Jorma ja Ursula<br />
Hynnisen konsertti 5.10. klo 16<br />
<strong>Lappeenrannan</strong> ajan asuin Piiluvan<br />
leirikeskuksessa. Piiluva osoittautui<br />
mitä parhaimmaksi majoituspaikaksi.<br />
Sen rauhallinen ilmapiiri<br />
ja ympärillä oleva kaunis<br />
luonto olivat tasapainoa antavia<br />
asioita pitkien työpäivien jälkeen.<br />
Iloinen henkilökunta oli aina valmiina<br />
auttamaan ja rupattelemaan.<br />
Parin päivän aikana pääsin seuraamaan<br />
myös esikoislestadiolaisten<br />
rippileiriä. Leirin ohjaajien<br />
kanssa kävimme mielenkiintoisia<br />
keskusteluja. Piiluvassa pääsin<br />
myös tutustumaan talossa toimivaan<br />
päiväkerhoon. Päiväkerhon<br />
lapset katsoivat vähän aikaa oudosti<br />
tätiä, joka heistä puhui vähän<br />
hassusti ja jolla oli omituisen kokoisia<br />
nokkahuiluja.<br />
Piiluvassa Saimaan rannalla<br />
Kuljin muutaman kerran Voisalmen<br />
ja Kivisalmen lenkkipolut läpi<br />
nauttien upeista maisemista ja iltaisin<br />
viihdyin <strong>Lappeenrannan</strong> ja<br />
Taipalsaaren kunnanrajalla olevilla<br />
rantakivillä miettimässä ja ihmettelemässä<br />
katsellen kaunista Saimaata.<br />
Lappeenrannassa luonto oli<br />
mitä suurin terapeutti. Valokuvaajalle<br />
riitti paljon kaunista tallennettavaksi,<br />
kuvia oli kotiin lähtiessä<br />
reilusti yli 300, suurin osa oli maisemakuvia<br />
Saimaasta.<br />
Ilmat eivät juurikaan suosineet<br />
harjoittelua, keli pysyi viileänä ja<br />
sateisena. Eräänä aamuna sain pirteän<br />
herätyksen Piiluvan henkilökunnalta<br />
: ”Millä sie meet, kun ulkona<br />
on kaks astetta lämmintä?”<br />
Onneksi olin varannut tarpeeksi<br />
vaatetta mukaan ja Piiluvasta löytyi<br />
hanskat lainaksi.<br />
Pyörällä siis. Piiluvasta oli helppo<br />
viiden kilometrin matkaa kulkea,<br />
kun olin saanut lainaksi pyörän<br />
harjoittelun ajan. Kiitos vielä<br />
kerran lainaajille! Paikallisliikenteeseenkin<br />
ehdin tutustumaan<br />
huonojen kelien vuoksi.<br />
Kotiinpaluu oli<br />
kulttuurishokki<br />
Harjoittelu oli ohi yhdessä hujauksessa<br />
ja oli aika palata takaisin Riihimäelle,<br />
jossa en ollut käynyt kertaakaan<br />
koko aikana. Kotiinpaluu<br />
oli melkoinen kulttuurishokki. Oli<br />
taas totuttava siihen, ettei ihmiset<br />
meilläpäin ole ihan yhtä puheliaita<br />
ja eloisia. Vauhdikkaitten viikkojen<br />
jälkeen kotona oleminen oli vähintäänkin<br />
hiljaisen outoa, mutta kotona<br />
olemiseen tottui vähitellen.<br />
Opiskelijan arki jatkui heti kotiin<br />
tultua tentteihin lukemisella.<br />
Lauritsalan kirkossa, ”Kolmen papin<br />
parhaat” Lappeen kirkossa<br />
19.10. klo 15 ja Kaisa Niskasen ja Samuli<br />
Takkulan konsertti 23.11. klo<br />
15 myöskin Lappeen kirkossa, jne.<br />
Kaikki konserttitapahtumat<br />
ovat hyväntekeväisyystilaisuuksia,<br />
joihin on vapaa pääsy, ohjelmalehtinen<br />
maksaa 5 e.<br />
Minna Huistinoja kuvattuna <strong>Lappeenrannan</strong> kirkon kappelissa.<br />
Kotiin palasin melkoisesti muuttuneena.<br />
Harjoitteluaika oli itselleni<br />
melkoista kyselemistä, pohdiskeluja<br />
ja myös etäisyyden ottoa. Yksi<br />
suuri puute harjoittelussa mielestäni<br />
oli: se kesti aivan liian vähän<br />
aikaa. Korkealla olleet odotukset<br />
ylittyivät.<br />
<strong>Lappeenrannan</strong> viikoista jäi<br />
mieleen monta kohtaamista, monta<br />
hetkeä. Yksi tällainen oli Piiluvassa<br />
pidetyssä näkövammaisten<br />
leiripäivässä, jossa juttelin yhden<br />
leiripäivään osallistujan kanssa.<br />
Hän oli kotoisin Viipurista samasta<br />
kaupunginosasta, josta isovanhempani<br />
lähtivät evakkoon.<br />
Toinin tuvasta maailmalle<br />
Toinin tuvassa kivoja kommentteja<br />
tuli eri työtehtävien suorittamisesta.<br />
Jotkut tehtävät jännittivät<br />
enemmän kuin toiset, mutta oppimassahan<br />
sitä oltiin. Olen ajatellut,<br />
että niin tärkeää harjoittelussa kuin<br />
onkin harjoitella käytännössä kaikkea<br />
<strong>seurakunta</strong>työtä ja tutustua siihen,<br />
vähintään yhtä tärkeää on se<br />
kaikki kohtaaminen, mitä niihin<br />
viikkoihin mahtui.<br />
Lappeenrantaan on tullut ikävä<br />
monta kertaa. Ikävä sen huoletonta<br />
iloisuutta ja pirteyttä, avoimuutta<br />
ja kauneutta, rauhallisen terapeuttista<br />
maisemaa. Välillä tuntuu, että<br />
suuntaan väärään junaan, kun kotikaupungistani<br />
Riihimäeltä lähden<br />
kohti Helsinkiä ja yliopistoa.<br />
Lahden kautta kun meiltä päin<br />
pääsee kätevimmin Lappeenrantaan.<br />
Kiitos!<br />
Nyt muutama viikko sen kaiken<br />
jälkeen, harjoittelujakso oli mitä<br />
hienoin kesän aloitus, niin kauniissa<br />
maisemissa ja mukavien ihmisten<br />
keskellä. Harjoittelujakso ei<br />
olisi onnistunut näin hyvin ilman,<br />
että <strong>seurakunta</strong> olisi ollut avoimesti<br />
harjoittelussa mukana.<br />
Missään vaiheessa en tuntenut<br />
vierautta vieraassa kaupungissa,<br />
aina oltiin valmiita auttamaan ja<br />
neuvomaan vieraassa kaupungissa.<br />
Koskaan neljän viikon aikana ei<br />
tullut tunnetta, että olisin ollut hieman<br />
ulkopuolella, kun olin vain<br />
käymässä. Suuri kiitos siitä!<br />
Kun ajattelen Lappeenrantaa,<br />
mieleeni muistuu laulu, jota lauloimme<br />
kerran 3k-illassa. Taiteita<br />
harrastavana teologian opiskelijana<br />
minulle se kertoo siitä, miten eri<br />
tavalla voi kertoa se, mitä minä<br />
koin ja näin, tunsin teidän kanssanne<br />
ollessani suorittamassa<br />
opintojeni ehkä kasvattavinta ja<br />
onnellisinta kurssia.<br />
”Kerro liikkeillä tanssijan, minä<br />
rakastan, minä välitän vieläkin.<br />
Kerro maailmassa näytelmän, minä<br />
ymmärrän, minä kutsun sielläkin.<br />
Puhu viivoilla taulussa, puhu ilmeillä,<br />
kuiskaa sanoilla laulussa.<br />
Tee sydämestäsi kaikki se. Tee se,<br />
niin kuin Herralle.”<br />
Minna Huistinoja<br />
(Kirjoittaja oli <strong>Lappeenrannan</strong> seurakunnassa<br />
suorittamassa maisteriopintoihin<br />
kuuluvaa harjoittelua toukokuussa<br />
2008.)<br />
Kiitos teille kaikille, jotka olitte mukana 16.8.08 bussimatkalla<br />
Saaren kirkolle orpokotijuhlille. Keräsin bussissa 20 euroa/<br />
henkilö matkakorvausta ja sovimme, että kustannusten yli jäävä<br />
raha menee orpokotiyhdistyksen tilille nro 527104-244514.<br />
Rahaa tilille kertyi 698,80 euroa.<br />
Oikein paljon kiitoksia!<br />
Terveisin matkanjohtaja Teuvo Eskelinen.