Sininauhasäätiön Vuosikirja 2006 - 2007 - Verkkoviestin
Sininauhasäätiön Vuosikirja 2006 - 2007 - Verkkoviestin
Sininauhasäätiön Vuosikirja 2006 - 2007 - Verkkoviestin
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
uusi toivo<strong>Sininauhasäätiön</strong> <strong>Vuosikirja</strong> <strong>2006</strong> - <strong>2007</strong>
Hyvä yhteistyökumppanitai muu lukijaSininauhaliiton kustantama Uusitoivo -lehti on siirtynyt <strong>Sininauhasäätiön</strong>julkaisuksi. Lehti ilmestyyedelleen neljä kertaa vuodessa. Lisäksijulkaisemme extra-numeroita eri teemoinmahdollisuuksien ja tarpeen mukaan.Mahdollisuutta kertoa valitulle kohderyhmälleomakustannushintaan toiminnastaan,yksin tai muiden kanssa, tarjoammetulevaisuudessa muun muassa Sininauhaliitonjäsenjärjestöille.Ensimmäinen Ut-extra, <strong>Vuosikirja</strong> <strong>2006</strong>–<strong>2007</strong>, on valjastettu kertomaan <strong>Sininauhasäätiön</strong>menneestä vuodesta sekä tällevuodelle asetetuista tavoitteista. Teemanumeropostitetaan muun muassakansanedustajille, jokaisen kunnansosiaalijohtajalle sekä Sininauhaliitonjäsenjärjestöille.Mukana ovat <strong>Sininauhasäätiön</strong> toimintakertomusja tavoitesuunnitelma, jotkahuomioivat muun muassa Raha-automaattiyhdistyksen,verottajan sekäyhteistyökumppaneiden tarpeita.Ray-rahoitteisten toimintojen, projektienja investointien lisäksi kerromme hankkeista,joissa kuntien ja muiden yhteistyökumppaneidenkanssa kehitämmetyökaluja vastaamaan yhä paremmin ajanhaasteisiin.Työmme tärkein voimavara, tekijät,kertovat perinteiseen tapaan omallatyylillään henkilökohtaisten vuosikertomustenmuodossa menneestä vuodesta.Henkilökohtaiset tavoitesuunnitelmatpuolestaan tuovat tuulahduksen ja visioitasiitä, mitä tulevaisuus kunkin työssä tuotullessaan.Mukana vuosikirjassa on aimo annospersoonallista oman minän likoonlaittamista, kuvauksia kansalaistoiminnastaja vapaaehtoistyöstä sekä koulutuksenja kokemuksellisen ammatillisuudenkautta välittyvää työnkuvaa. ■Jorma SoinisosiaalineuvosSisältö3 Toimintakertomus <strong>2006</strong>8 Tuloslaskelma9 Tase10 Kustannuspaikkakohtaiset jahenkilökohtaiset vuosiker tomuksetTuettujen asumispalvelujenkehittämiseen, tuottamiseen jakonsultointiinTomintakeskus Karvisen palvelujenylläpito ja kehittäminen14 Päiväkeskustoiminnan kehittämisprojekti,Myrri16 Oikeus Omaan Oveen -tukiasumisprojekti19 Iloinen Katupoika -projekti,Yhdyskuntatyön osana päihdekuntoutus20 Liika on aina liikaa -projekti21 Sosiaalinen isännöinti kunnittain25 <strong>Sininauhasäätiön</strong> tavoitesuunnitelma<strong>2007</strong>Tavoitesuunnitelmat <strong>2007</strong>kustannuspaikoittain31 Investointihankkeet35 Henkilökohtaiset tavoitesuunnitelmatkustannuspaikoittainPuolimatkankoti Topi-Katti jaToimintakeskus Karvinen38Puolimatkankoti Myrri japäiväkeskus39 Oikeus Omaan Oveen-tukiasumisprojekti42 Iloinen Katupoika -projekti,43 Liika on aina liikaa -projekti44 Tuusulan Kulkurit ja Kulkurittaret45 Tuusulan Kissan-Kello46Nurmijärven Katin-Konttiuusi toivoJULKAISIJASininauhasäätiö.Tuetun asumisen,tuetun tekemisen,tuetun olemisen ammattilainenISSN 0780-374562. vuosikerta4 numeroa vuodessa2Uusi toivo extraPERUSTETTUv. 1946 nimellä Wangin ToivoPÄÄTOIMITTAJAPäivi StrandénVUOSIKIRJAN KUVAT<strong>Sininauhasäätiön</strong> kuva-arkistoTOIMITUS JA TILAUKSETSininauhasäätiöMäkelänkatu 50 as 10500510 Helsinkip. 040 5444 105stranden@in105.fiTILAUSHINTA <strong>2007</strong>24 euroaTAITTO JA PAINOPAIKKALibris Oy, Helsinki
Toimintakertomus <strong>2006</strong>1. Toiminta-ajatus, tavoitteet ja päämäärätSininauhasäätiö on perustettu lahjoitusvaroin ja toiminutaiemmin nimellä Raittiuskotisäätiö. Nimi vaihdettiin vuonna1995 Sininauhasäätiöksi. Vuonna 2004 säätiön säännöt uudistettiinja säätiö liitettiin tiiviimmin kristillisten päihdejärjestöjenkeskusliitto Sininauhaliitto ry:n yhteyteen. Liitto onuskonut säätiön tehtäväksi päihdeongelmaisten asumislähtöistenpalveluiden kehittämisen. Jos säätiön toiminta lakkaa,säätiölle jääneet varat luovutetaan yleishyödylliselle yhdistykselle,Sininauhaliitto ry:lle käytettäväksi säätiön tarkoitustavastaavalla tavalla.Sääntöjen mukaan ”säätiön tarkoituksena on perustaa jaylläpitää kristillisessä hengessä toimivia päihdehuollon asumispalveluitaja nuorten päihdehoitoyksiköitä, ja niissä annettavanhoivan ja kasvatuksen kautta auttaa päihdeongelmaisiahenkilöitä juomatavasta vapautuneina, työnhaluisina,rehellisinä ja kunniallisina kansalaisina täyttämään paikkansayhteiskunnassa”.Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö:1) rakentaa ja rakennuttaa sekä ostaa, kunnostaa ja kunnostuttaakiinteistöjä ja huoneistoja;2) harjoittaa vuokraustoimintaa;3) tuottaa ja kehittää asumisen tukipalveluja;4) konsultoi viranomaisia ja yhteisöjä palveluhankkeissa; ja5) toteuttaa alaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa.2. Toiminnan kuvaus ja visioOlemme erilaisiin asumisen ja ylipäätään elämisen tarpeisiinkeskittynyt tuetun olemisen, tuetun asumisen ja tuetuntekemisen kolmannen sektorin toimija ja osaaja. Tarjoammeensisijaisesti erilaisten asumisen, tekemisen ja elämisen muotojen,kokeilujen, kehittämisprojektien ja konsultoinnin avullakokonaisratkaisuja mielekkäämpään ja ihmisarvoisempaanelämään.<strong>Sininauhasäätiön</strong> toiminnan ydin on edelleen sääntöjenmukaisten yleishyödyllisten palveluiden tuottaminen asunnottomillepäihdeongelmaisille. Asumisen ja asukkaille annettavantuen lisäksi asiakkaille tarjottavia palveluita ovatasumista tukevat päivä- ja toimintakeskukset, jotka ovat maksuttominaavoimia myös muille kuin säätiön asunnoissa asuvillehenkilöille. Keskuksia on tätä nykyä pääkaupunkiseudullauseita.Tarjoamme sisällön tuottajina kokonaisvaltaisen isännöinninmahdollisuuksia käyttäen tuettua asumista ja tukiasumispalveluja,ylläpidämme päiväkeskuksia sekä annamme mahdollisuuksiaerilaisiin kuntouttavan tekemisen ja työn muotoihin.Tehtävämme on rakentaa, ostaa ja kunnostaa tukiasuntojasekä tukea niidenkin ihmisten asumista, jotka eivät pysty taihalua muuttaa elämäntapojaan ja joita ei ole kyetty asuttamaanihmisarvoisesti.Kokemustamme sisällön tuottajana sekä asuntojen hankkijanaja ylläpitäjänä jaamme korvauksetta kolmannen sektorintoimijoille, muille yhteisöille ja kunnille palveluiden ja konsultoinninmuodossa.Uskomme, että asunnottomuutta voidaan vähentää asuntojenmäärää lisäämällä, mutta erityisesti turvaamalla asumisenedellytykset ja kehittämällä keinoja vähentää asumistauhkaavia tekijöitä. Ensisijainen kohderyhmämme ovat asunnottomat,joita ei ole kyetty tähän mennessä asuttamaan ihmisarvoisesti.Visiomme on olla pääkaupunkiseudun merkittävinpäihdeongelmaisten tuetun asumisen toimija vuoteen2009 mennessä.Jorma Soini on onnistumisen organisoija ja nytmyös sosiaalineuvoksen arvonimen saanut<strong>Sininauhasäätiön</strong> toimitusjohtaja.Uusi toivo extra 3
3. HallintoSininauhasäätiötä hallinnoi Sininauhaliiton hallituksen valitsemaseitsenjäseninen hallitus. Hallituksen puheenjohtajanaon jatkanut Timo Mutalahti. Varapuheenjohtajana on toiminutTauno Mäkelä ja hallituksen muina jäseninä Leo Jokisalo,Aarne Kiviniemi, Vesa Lehtelä, Raimo Leppälä jaUlla-Maija Nikula. Hallituksen kokouksia on kertomusvuodenaikana ollut 12.4. Olennaiset toiminnat jatapahtumat tilikaudella<strong>Sininauhasäätiön</strong> kokonaisvaltainen isännöinti ei ole säätiönvakiintunutta toimintaa. Sosiaalisen isännöinnin mallejakokeiltiin ja kehitettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella jakuntarahoituksella pääkaupunkiseudulla ympäristökuntineenosana yhdyskuntatyötä. Päihdeongelmaisten tuettuun asumiseenliittyvää konsultointia jatkettiin myös valtakunnallisesti.Päivä- ja toimintakeskukset ovat olleet asukkaiden, asiakkaidenja <strong>Sininauhasäätiön</strong> toimintaa tukevien kansalaisjärjestöjenkäytössä eri puolilla pääkaupunkiseutua.Oikeus Omaan Oveen -monitoimijahankkeen tuottamiasosiaalisen ja kokonaisvaltaisen isännöinnin malleja siirrettiinkunnille ja kolmannen sektorin toimijoille.Yhdyskuntatyöhön integroituvana hankkeena aloitettiinvaltakunnallinen kotiin vietävien päihdehoidollisten palvelujenmallintamiseen tähtäävä Iloisen Katupojan Kotikatko-projekti.Tuotimme palveluja Sininauhaliitolle Liika on aina liikaa-hankkeessa. Perustehtävänä on ollut kehittää kotiin vietäviä,hoidollisia palveluja ikääntyneille päihdeongelmaisille Helsingin,Espoon ja Vantaan alueella, sekä arvioida niiden toimivuuttakäytännön tasolla.1. RAY-investointiavustukset pääkaupunkiseudun asunnottomuudenpoistamiseksi2. RAY-projekti- ja kohdennetut toiminta-avustukset, joidenavulla kehitetään työkaluja ja -muotoja, jotta itsenäiseenasumiseen kykenemättömät päihdeongelmaiset voisivatsaavuttaa sekä säilyttää mahdollisimman normaalin asumismuodon.3. Pääkaupunkiseudun kuntien kanssa solmitut määräaikaisetkehittämisprojektit samaan tarkoitukseen.4. Tuettu vuokra-asuntotoiminta päihdeongelmaisille.RahoitusasemaSäätiön talous on ollut tasapainossa ja maksuvalmius onollut hyvä. Lainojen ja osamaksujen lyhennykset hoidettiintehtyjen sopimusten mukaisesti.Säätiön toimesta on haettu edellisellä tilikaudella syntyneitävuokrasaatavia oikeuden päätöksellä perintäkelpoisiksi.Tavoitteet ja tulos<strong>Sininauhasäätiön</strong> tavoitteena on säilyttää hyvä maksukykypitämällä vuokrahuoneistojen hintataso sellaisella tasolla,että se mahdollistaa poistojen tekemisen sekä kaikkien juoksevienkulujen maksamisen vapaista käyttövaroista.Sen tavoitteena on edelleen tehdä sellaista taloudellista tulosta,että se pystyy toteuttamaan säätiön sääntöjen mukaistatoimintaa.Säätiö saavutti taloudelliset tavoitteensa useilla osa-alueilla.Tilikauden tulos on 103.386,97 euroa.Säätiön toiminnan tulorahoitus muodostuu pääosin palvelutuotoista427 627,38 €, vuokratuotoista 486.047,10 € jaavustuksista 451.323,14 €. Suurimmat kuluerät ovat henkilöstökulut662.422,50 € ja toimitilakulut 247.837,73 €.Puolimatkankoti Topi-Katin ja Toimintakeskus Karvisenlisätiloiksi hankittiin entinen ravintolatila Hämeentie 62:nkiinteistöstä. Kaupan jälkeen As Oy Kinaporinpihan osakekantaon kokonaisuudessaan <strong>Sininauhasäätiön</strong> ja -liitonomistuksessa.Vuonna 2003 valmistuneen Puolimatkankoti Myrrin ja päiväkeskuksentakuuajan korjaukset saatiin viimein päätökseen.Uudisrakennuskohteiden, Pessi ja Illusian sekä Mutterimajanrakentaminen alkoi. Päivä- ja harrastustilojen lisäksi kohteisiintulee yhteensä n. 70 asuntoa.Hajasijoitettuja tukiasuntoja, Jatko-Katteja, ostettiin tilikaudenaikana neljä kappaletta.5. Talous ja rahoitus<strong>Sininauhasäätiön</strong> tuotto muodostuu neljästä pääkokonaisuudesta:Pirjo Rantanen on mukana valmistelemassa <strong>Sininauhasäätiön</strong>oman taloushallinnon yksikön perustamista.4Uusi toivo extra
Ylijäämän käyttöTilikauden ylijäämä kirjataan yli-/alijäämätilille. Säätiön varallisuuson tarkoitettu kiinteistöjen hankinnan omarahoitusosuudenkattamiseksi.Vuokratuotoilla katetaan vastike-/kiinteistökulut, korjauskulutja asuntoinvestointien omarahoitusta varten nostettujenlainojen korkokulut sekä lainojen vuosilyhennykset. Vuokraustoiminnastajäävä nettotuotto on käytetty investointiohjelmanmukaisesti lisäasuntojen hankkimiseen päihdeongelmaisilleja asumisen tukityön kuluihin.Toiminnan riskinalaisuus<strong>Sininauhasäätiön</strong> on sitoutunut monivuotisesti pääkaupunkiseudunasunnottomuusohjelman toteuttamiseen. Säätiö saarahoituksen Raha-automaattiyhdistyksen investointi- ja projektirahoituksista,joita se myöntää yleishyödyllisille toimijoille.Toiminnan riskinä on, että RAY ei myöntäisi avustusohjelmanmukaisia avustuksia.Myös velkarahoituksen suuri osuus hankintojen rahoituksessatuo mukanaan epävarmuutta tulevaisuuden suhteen.Varsinkin korkotason voimakas nousu voi vaikeuttaa rahoitusasemaa.Kuntien kanssa solmitut määräaikaiset kokeiluprojektitasumisen tukipalveluista ovat myös tietynlainen epävarmuustekijä.Jos toiminta vakiintuu, kunnat kilpailuttavat osan palveluistasäännöllisin väliajoin.Vieraan pääoman käyttöVierasta pääomaa käytetään vain siltä osin, kun avustuksetja hankittu oma varallisuus eivät riitä kattamaan investointeja.Sitoutuneen pääoman suuri määräSäätiön koko pääoma palvelee säätiön sääntöjen mukaistayleishyödyllistä tarkoitusta. Koska säätiön asukaskunta onniin hankala asuttaa vuokramarkkinoille, ainoaksi keinoksitoteuttaa asunnottomien päihdeongelmaisten perusoikeudetjää asunnon hankinta yleishyödyllisen toimijan omaisuudeksi.Varojen rahastointiVuoden <strong>2006</strong> tuloslaskelman mukaisella tuloksella oli selkeäkäyttötarkoitus. Säätiön hallituksen on lain mukaan sijoitettavavarat varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Taloudellistentoimintaedellytysten tulee säilyä yhteiskunnan muuttuessa.Säätiön hallitus on johdonmukaisesti varautunutesimerkiksi pääkaupunkiseudun asunnottomuuden kasvuunsekä kustannustason ja kiinteistöhintojen nousuun.Sininauhasäätiöllä on ollut viimeisten vuosien aikana vireilläuseiden kymmenien tukiasuntojen kiinteistökokonaisuuksienhankintaan tähtääviä selvitystöitä asunnottomille japäihdeongelmaisille henkilöille. Säätiön hallitus on käsitellytkyseisten kohteiden hankkimista. Olemme neuvotelleet jatehneet esisopimuksia useista eri kohteista. RAY:n investointiavustuksetovat sidottu näihin kohteisiin ja ne ovat suuruudeltaan30–70 prosenttia hankkeiden kokonaiskustannuksista.Toiminta on jatkunut määräaikaisena pääkaupunkiseudunasunnottomuusohjelman mukaisesti. Säätiölle jää vastuuomarahoitusosuudesta, jota vuonna <strong>2006</strong> oli varattu määrättyjenhankkeiden toteuttamiseen.Hankkeiden aloitusaikataulut eivät kohderyhmästä johtuennaapuruston tai muun vastustuksen vuoksi aina toteudu,mutta omarahoitusosuus on silti pidettävä varattuna. Kunkinkohteen hankinta edellyttää säätiöltä merkittävää omaa rahoitusta.Mikäli säätiön toiminta olisi hoidettu taloudellisestialhaisempaan tulokseen, suunniteltujen kohteiden hankinnanomarahoitus ei olisi onnistunut.6. Tilikauden jälkeiset tapahtumatMutterimaja sekä Pessi ja Illusia -hankkeiden rakennusteknistentöiden urakkasopimukset irtisanottiin töiden viivästymisienja urakoitsijoiden huonon taloudellisen tilanteen johdosta.Uudet urakoitsijat valitaan hallituksen päätöksellämaaliskuussa <strong>2007</strong>.Raha-automaattiyhdistys on evännyt <strong>Sininauhasäätiön</strong> pidennyshakemuksenkoskien vuonna 2003 myönnetyn, nostamattaolevan investointiavustuksen osan (775.819 €) pidentämisen,koska se katsoo, että säätiö pystyy vuonna 2005myönnetyllä avustuksella kattamaan tarvittavat tukiasunnoistaaiheutuvat menot.Raha-automaattiyhdistys on päättänyt hyväksyä vuonna2005 myönnetyn investointiavustuksen (600.000 €) käyttöajanpidennyksen, koska hankkeen toteutuksen viivästymiselleon esitetty riittävät perusteet ja hanke on edelleen tarkoitustoteuttaa eivätkä myönnetyn avustuksen käyttötarkoitusja muut siihen liittyvät muut ehdot muutu.Raha-automaattiyhdistys myönsi rahoituksen <strong>Sininauhasäätiön</strong>jokaiselle, vuodelle <strong>2007</strong> haetulle hankkeelle.7. Palkattu henkilökunta<strong>Sininauhasäätiön</strong> palveluksessa on vuonna <strong>2006</strong> ollut keskimäärin20 henkilöä, jotka kahta lukuun ottamatta olivatmääräaikaisissa työsuhteissa ja työskentelivät julkisyhteisöjenavustus- ja kehittämisrahoituksilla. Lisäksi toimintaan osallistuurunsaasti vapaaehtoisia, jotka toteuttavat huomattavanosan säätiön asumisen vertaistuesta sekä päivä- ja toimintakeskustentoiminnoista. Vapaaehtoisten ja vertaistuen osuuson merkittävä ja se ei näy kaikilta osin toimintakertomuksessa.Operatiivisen johdon on muodostanut toimitusjohtaja JormaSoini, toimialavastaava Päivi Strandén sekä projektivastaavatJuha Järvinen ja Jari-Juhani Helakorpi.Helsingissä Puolimatkankoti Topi-Katin ja ToimintakeskusKarvisen työntekijöinä ovat toimineet Marko Soini, RaimoSulin ja Mika Merenheimo. ATK-tukena ja remonttitehtävissätoimivan Erkki Lajusen työpisteenä on niin ikään ollut PuolimatkankotiTopi-Katin yksikkö.Vantaan yksikössä (Puolimatkankoti Myrri ja päiväkeskus)ovat työskennelleet Sinikka Kärkkäinen, Nina Vartia ja MariOtava.Tuusulan Hyrylän työtä (Kulkurit ja Kulkurittaret) on hoitanutMarjut Jokinen. Tuusulan Kellokosken työssä (Kissan-Kello) on toiminut Virpi Hyvönen. Järvenpään työssä (Kissan-Kulma)ovat olleet Hannu Kärkkäinen ja Sini Piri. Nur-Uusi toivo extra 5
Erilaiset tapahtumat ja retket ovat osa asiakastyötä tekevän <strong>Sininauhasäätiön</strong> perustoimintaa. Särkänniemen-reissulle tarvittiin kolmelinja-autoa, jotta kaikki halukkaat pääsivät mukaan.mijärven työtä (Katin-Kontit) ovat hoitaneet Jarkko Soihtu jaTuija Willström.Kotiin vietävien hoidollisten palvelujen projektia (IloinenKatupoika -projekti) käynnisti projektivastaava Anneli Noroma.Hänen siirryttyä muihin tehtäviin, projektivastaavaksinimitettiin projektin Rauman-työntekijänä aloittanut Jari-JuhaniHelakorpi. Myös Willström työskenteli projektissa ennenNurmijärvelle siirtymistään.Oikeus Omaan Oveen -projektin projektivastaavana toimiJuha Järvinen ja projektityöntekijöinä toimivat Kari Lamberg,Veikko Koskipää ja Kirsi Hujanen.Sininauhaliiton Liika on aina liikaa -osaprojektin, jonkatoteuttaja on Sininauhasäätiö, työntekijänä jatkoi HannuKärkkäinen Anja Hautaviidan palattua loppuvuodesta Vantaankaupungin palvelukseen.Taloushallinnon palvelut (yli yksi henkilötyövuosi) on ostettuSininauhaliiton taloushallinnolta, Sinitililtä, jonka palveluidenkehittämistä on jatkettu yhteistyössä Sininauhaliitonkanssa.Palkatun henkilöstön työnkuvaan kuuluvat viranomaisyhteistyö,asukkaiden valitseminen, neuvottelut vuokravakuuksista,mahdolliset häädöt, asiakkaiden asumistukihakemukset,mahdolliseen työhön valmentaminen, ammatillinen asumisentuki, verkostopalaverit, neuvottelut muiden toimijoidenkanssa ja päiväkeskustoiminnan organisointi.8. VapaaehtoistyöKuukausipalkkaista henkilöstöä on täydentänyt työkokeilussatai kuntouttavaan työtoimintaan kuuluvana 5-10 asiakasstatuksellaolevaa palveluidemme käyttäjää ja vastuunkantajaa.Yhdyskuntapalvelusta suorittamassa olleiden henkilöidentyöpanosta on käytetty remontointi- ja muissakiinteistönhuoltotehtävissä.Jokaisessa tuottamassamme palvelussa on oma, merkittäväosuutensa usein vertaistuellisella kansalaisjärjestö- ja vapaaehtoistyöllä.Vapaaehtoistyöntekijämme voi käydä esimerkiksivanhan miehen asunnossa lukemassa hänelle päivän lehden.Kontaktilla toiseen ihmiseen päivittäin on oma, tärkeämerkityksensä.Merkittävä vapaaehtoistyön muoto on myös asiakkaidemmekanssa tapahtuva rinnalla kulkeminen, harrastaminen ja6Uusi toivo extra
opastaminen arjessa selviytymiseen. Vertaistuellisella asumisentukitoiminnalla korvataan myös paljon kadonneitten talokohtaistentalonmiesten sosiaalisen työn sisältöä.9. Päivä- ja toimintakeskuksetHelsingissä Puolimatkankoti Topi-Katin ja Vantaan MyrrissäRaha-automaattiyhdistyksen tukea saavien toimintakeskustenlisäksi Sininauhasäätiöllä on päiväkeskukset TuusulanKellokoskella ja Nurmijärvellä. Tuusulan ja Nurmijärven päiväkeskuksetovat syntyneet tukemaan sosiaalisen isännöinninkehittämistoimintaa kyseisissä kunnissa. Helsingin jaVantaan toimintakeskusten tehtävänä on muun muassa palvellaasumisyksiköiden yhteisöllisyyttä. Toimintakeskuksetantavat lisäksi mahdollisuuden monenlaiseen harrastustoimintaanja itsestään huolehtimiseen.Tilat toimivat usein myös monien, muun muassa yksinäisyydestäkärsivien kansalaisten yhteisinä olohuoneina. Palveluidenkäyttäjille tarjottavat toiminnot eivät ole käyttäjiensubjektiivisia tai muutenkaan lakiin perustuvia oikeuksia taipalveluita.Päivä- ja toimintakeskukset ovat kaikille avoimia. Ne ovatavoimia myös lukuisille erilaisille sidosryhmien ja yhteistyökumppaneidenkansalaistoimintaryhmille, jotka saavat tilatmaksutta käyttöönsä. Myös niiden toimintaan osallistuminenon maksutonta ja avointa sekä säätiön asukkaille että muillehenkilöille. Nämä säätiön maksuttomat toiminnat eivät näykirjanpidossa.Helsingissä Toimintakeskus Karvisen yhteyteen on järjestettysäännöllinen tilaisuus tavata oman alueen sosiaalityöntekijää.10. Asumispalveluiden tarvitsijatValtion asuntorahasto on nimennyt 4.12.2001 (8541/66/01)<strong>Sininauhasäätiön</strong> aravalain 15 §:n 1 momentin 3 kohdassatarkoitetuksi yleishyödylliseksi yhteisöksi. Lisäksi <strong>Sininauhasäätiön</strong>säännöt velvoittavat, että toiminta tapahtuu kokonaisuudessaanyleiseksi hyväksi yhteiskunnallisessa mielessä.Vain hyvin harvat ovat kiinnostuneita tuottamaan palveluita<strong>Sininauhasäätiön</strong> asiakaskuntaan kuuluville syrjäytyneilleja asunnottomille henkilöille. Asukkaat ovat lähes poikkeuksettahenkilöitä, jotka eivät saa asuntoja niin sanotuilta vapailtamarkkinoilta, eivätkä edes kotikunnaltaan, joko vuokrarästientai häiriökäyttäytymisen vuoksi.Asukasvalinnat tehdään sosiaalisin perustein. Asukkaiksipyrkivillä on käytännössä elämässään ollut vuosien, useinvuosikymmenten ajan kaikki tilapäistä, mikä on estänyt juurtumisenkaikkeen muuhun, mutta ei erilaisiin laitoksiin (lastenkodit,päihdehoitoyksiköt, vankilat ja niin edelleen).Tavoitteet mahdollisimman itsenäiselle elämälle asetetaanaina asukkaan kanssa yhdessä. Tuen avulla pyrimme turvaamaanasumisen ja kodinomaisuuden, jotta asukkaamme eijoutuisi takaisin kadulle varsinkaan päihdeongelmansa vuoksi.Sininauhasäätiö kouluttaa henkilökuntaansa monin eri tavoin.Vuotuisessa, itse järjestetyssä koulutustapahtumassa Jari-JuhaniHelakorpi johdatti työturvallisuutta koskevaan aiheeseen.11. Asunnottomuusohjelma japalveluiden kehittäminenSosiaali- ja terveysministeriön ja Raha-automaattiyhdistyksensopimuksen tulostavoitteista vuodelle <strong>2006</strong> mukaanavustuksilla edistetään erityisryhmien asumista turvaaviahankkeita ja toimintamallien kehittämistä. Avustukset onkohdennettu ryhmiin, joiden asuminen ja itsenäinen suoriutuminenjoko asunnon puuttumisen tai asumisvalmiuksienpuutteellisuuden vuoksi edellyttää erityisiä investointi- ja toimintamalliratkaisuja.Avustusten suuntaamisessa on huomioituhallituksen asuntopoliittisen ohjelman puitteissa vuodenaikana valmisteltavat muutokset erityisryhmien asuntojen rahoitusjärjestelmään.Erityisryhmien tukiasumiseen on panostettusekä asuntojen hankintaa että asumisen tukitoimintaaja sen kehittämistä avustamalla. Kohderyhmiä ovat erityisestipäihde- ja mielenterveysongelmaiset sekä vammaiset japitkäaikaissairaat. Pääkaupunkiseudun asunnottomuusohjelmantoteuttamiseen on osallistuttu sekä palvelu- että tukiasuntojenhankintaa ja rakentamista avustamalla. Avustuksiakohdennettiin myös asumiseen liittyviä tukipalveluita kehittäviintoiminnallisiin hankkeisiin.Säätiö on saanut merkittävän osan rahoituksestaan Rahaautomaattiyhdistykseninvestointiavustuksina pääkaupunkiseudunasunnottomuusohjelman mukaisesti. RAY on osoittanutavustuksen yleishyödyllisiksi katsomilleen toimijoille,jotka osallistuvat omalta osaltaan yhteiskunnalliseen tehtäväänasunnottomien perusoikeuksien toteuttamisessa. ■Uusi toivo extra 7
Tuloslaskelma1.1.-31.12.<strong>2006</strong> 1.1.-31.12.2005EURVarsinainen toimintaVarsinaisen toiminnan tuototPalvelutuotot 427 153,78 248 580,22Vuokratuotot 486 047,10 447 113,23Avustukset 451 323,14 374 821,98Varsinaisen toiminnan muut tuotot 39 233,70 27 295,26Varsinaisen toiminnan tuotot yhteensä 1 403 757,72 1 097 810,69Varsinaisen toiminnan kulutHenkilöstökulut -662 422,50 -527 987,87Poistot ja arvonalentumiset -56 793,62 -62 994,44Varsinaisen toiminnan muut kulut -482 486,43 -331 113,84Varsinaisen toiminnan kulut yhteensä -1 201 702,55 -922 096,15Varsinainen toiminta yhteensä 202 055,17 175 714,54Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä 202 055,17 175 714,54Tuotto- / kulujäämä 202 055,17 175 714,54Sijoitus- ja rahoitustoimintaTuotot 5 273,80 920,56Kulut -103 942,00 -42 524,37Sijoitus- ja rah.toiminta yhteensä -98 668,20 -41 603,81Tuotto- / kulujäämä 103 386,97 134 110,73YleisavustuksetInvestointiavustukset 1 790 256,00 345 205,00Vähennys hankintamenoista -1 790 256,00 -345 205,00Yleisavustukset yhteensä 0,00 0,00Tilikauden tulos 103 386,97 134 110,73Tilikauden ylijäämä 103 386,97 134 110,738Uusi toivo extra
TASEVastaavaa31.12.<strong>2006</strong> 31.12.2005Pysyvät vastaavatAineettomat HyödykkeetMuut pitkävaikutt. menot 6.118,44 11.911,64Aineettomat hyödykkeet yhteensä 6.118,44 11.911,64Aineelliset hyödykkeetRakennukset ja rakennelmat 1.714.699,03 736.739,95Koneet ja kalusto 71.615,19 88.171,42Aineelliset hyödykkeet yhteensä 1.786.314,22 824.911,37SijoituksetMuut osakkeet ja osuudet 3.914.025,12 1.269.810,83Sijoitukset yhteensä 3.914.025,12 1.269.810,83Pysyvät vastaavat yhteensä 5.706.457,78 2.106.633,84Vaihtuvat vastaavatLyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 46.153,43 43.751,60Muut saamiset 11.358,75 3.663,65Siirtosaamiset 13.712,26 4.572,81Lyhytaik. saamiset yhteensä 71.224,44 51.988,06Rahat ja pankkisaamisetRahat ja pankkisaamiset 1.078.986,51 335.435,42Rahat ja pankkisaam. yhteensä 1.078.986,51 335.435,42Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1.150.210,95 387.423,48Vastaavaa yhteensä 6.856.668,73 2.494.057,32TASE31.12.<strong>2006</strong> 31.12.2005VastattavaaOma pääomaPeruspääoma 277.447,65 277.447,65Arvonkorotusrahasto 2.196,13 2.196,13Edell.tilikausien yli-/alijääm 447.250,84 313.140,11Tilikauden yli-/alijäämäVI TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 103.386,97 134.110,73Tilikauden yli-/alijäämä yhteensä 103.386,97 134.110,73Oma pääoma yhteensä 830.281,59 726.894,62Vieras pääomaPitkäaikainen vieras pääomaLainat rahoituslaitoksilta 5.570.481,98 1.506.687,15Ostovelat 1.304,56 6.398,52Pitkäaik. vieras pääoma yhteensä 5.571.786,54 1.513.085,67Lyhytaikainen vieras pääomaLainat rahoituslaitoksilta 162.997,82 95.335,19Saadut ennakot 3.302,14 17.246,79Ostovelat 149.481,40 37.944,16Muut velat 14.461,41 14.651,40Siirtovelat 124.357,83 88.899,49Lyhytaik. vieras pääoma yhteensä 454.600,60 254.077,03Vieras pääoma yhteensä 6.026.387,14 1.767.162,70Vastattavaa yhteensä 6.856.668,73 2.494.057,32Uusi toivo extra 9
Kustannuspaikkakohtaiset jahenkilökohtaiset vuosikertomuksetTuettujen asumispalvelujen kehittämiseen,tuottamiseen ja konsultointiin (RAY, kohdennettutoiminta-avustus)Keskeisimmät tavoitteet<strong>Sininauhasäätiön</strong> omistukseen siirtyneenMäkelänkatu 50 (osa) tilojen suunnittelu jarakentamisen käynnistyminen toimintakeskus-ja asumispalveluyksiköksi.Hajasijoitettujen tukiasuntojen hankintaapääkaupunkiseudulta jatketaan investointiohjelmanpuitteissa.Tuusulan uudisrakennuskohteen rakentamisenaloittaminen.Pääkaupunkiseudulla aloitettu, asunnottomuuttatehokkaasti ehkäisevä, yhdyskuntatyöhönkuuluva sosiaalisen isännöinnin jaasumisneuvonnan tuotteistaminen saatetaanpäätökseen.Tuettujen asumispalveluiden mallien janiihin liittyvien toimintojen laaja kunta- jajärjestökonsultointi.Keskeisimmät tuloksetMäkelänkadun kiinteistön rakennuslupajärjestelytsaatiin kuntoon ja tilat hankittiinelokuussa <strong>2006</strong> Näkövammaisten keskusliitolta.Kohteessa käynnistyi syksyllä laajamittainenmuutostyö: tiloihin rakennetaan lähes50 pienasuntoa helsinkiläisille asunnottomille.Syksy on tämän kohteen osalta ollutmyös tulevien toimintojen (asuminen ja niitätukevat lisätilat) yksityiskohtaisemmansuunnittelun aikaa. Tuusulan uudisrakennuskohdekäynnistyi alkukesästä <strong>2006</strong>. Hajasijoitettujatukiasuntoja hankittiin investointiohjelmanpuitteissa. Edelleen etsittiinkokonaista tai vähintään kiinteistön osaa,jossa tuettua asumista voitaisiin järjestääkeskitetysti. Espoossa sijaitsevasta kerrostalokokonaisuudestakäytiin loppuvuodestalupaavia neuvotteluja. Ruusulankadun(MLL) hanke eteni.Tuusulassa, Nurmijärvellä ja Järvenpäässätoteutettu sosiaalinen isännöinti on kehitettysisällöltään valmiiksi tuotteeksi. Kuntia jajärjestöjä on konsultoitu valtakunnallisestierityisesti asumisen tukemiseen liittyen.Tulosten arviointimenetelmätToimintaa ja sen tuloksia on itsearvioitujatkuvasti hankkeen aikana. Monessa tapauksessatuloksia on voitu arvioida määränperusteella. Erityisesti investointi- ja rakentamishankkeetovat tällä tavoin olleet arvioitavissa.Määrän mukaan arviointia voidaantehdä myös kuntien kanssa toteuttavien kehittämishankkeidenosalta. Vuoden <strong>2006</strong>aikana sosiaalista isännöintiä on toteutettukolmessa kunnassa, joista yksi hanke päättyivuoden lopussa. Sen osalta toiminnan jalaadun arviointi tapahtui yhteistyössä kyseisenkunnan kanssa. Yhdestä uudesta kuntahankkeestaneuvoteltiin. Muissakin kuntahankkeissaarvioinnit tapahtuvat esim.säännöllisissä ohjausryhmien tapaamisissa.Tuetun asumisen projektin (OikeusOmaan Oveen) ulkopuolisen arvioijan raportitovat olleet käytettävissä.<strong>Sininauhasäätiön</strong> mukanaolo erilaisissaSininauhaliiton työ- ja kehitysryhmissä jaliiton jäsenjärjestöjen kanssa ovat mahdollistaneetoman toiminnan arvioinnin suhteessamuiden toimintaan.Kunta- ja järjestökonsultointien merkityksenarviointi tapahtuu muun muassa yhteydenottojenmäärän kautta.Toimintakeskus Karvisen palvelujen ylläpito jakehittäminen (RAY, kohdennettu toiminta-avustus)Keskeisimmät tavoitteetToimintakeskus Karvisen tavoitteena onehkäistä syrjäytymistä, aktivoida asiakkaitaosallistumaan ja toimintaan yhteisöllisyydenkeinoin. Yhteisöllisyys muodostuu henkilökunnan,asiakkaiden ja vapaaehtoistyöntekijöidenyhteisen toiminnan kautta. Yhteisettoiminnot ovat päihteettömiä ja asiakkaitakannustetaan elämäntavan muutokseen.Päihteettömyyden tukemisessa vertaistuellaon suuri merkitys.Tilat ovat korvauksetta säätiön toimintaatukevien ryhmien käytössä. Periaatteena on,että Karvisen ja samassa kiinteistössä toimivanPuolimatkankoti Topi-Katin asiakkaillaon myös mahdollisuus osallistua talossa pidettäviinulkopuolisiin ryhmiin ja toimintoihin.Topi-Katin asukasrakenne on muuttunuthaastavammaksi, mikä vaikuttaa päiväkeskuskäyttäjienprofiiliin. Työturvallisuudenkinvuoksi parityöskentely on tärkeää.Yhteistyö sosiaalitoimen kanssa mahdollistaaasiakkaiden sosiaalisen kokonaistilanteenarvioinnin ja yhteisten tavoitteidenasettamisen.Keskeisimmät tuloksetHenkilökunnan, asiakkaiden ja vapaaehtoistenyhteistyö mahdollistaa toimintakeskuksenpitkän aukiolon. Se on luonut osallistumisenja toiminnan mahdollisuuksiaasiakkaille. Päiväkeskustoiminnan ydin onkerran viikossa pidettävä kaikkien Karvistakäyttävien kokous, jossa kaikille annetaanmahdollisuus vaikuttaa Karvisen toimintoihin.Päihteettömän päiväkeskuksen ja päihteettömienretkien avulla asukkaille on opetettumm. tilanneraittiutta. Nämä toiminnotja esim. vertaistuelliset keskustelut ovat lisänneetasiakkaiden elämänhallintaa. Asiakkaatovat kokeneet retket tärkeinä ja mielekkäinä.Oleellinen osa toimintakeskusKarvisen toimintaa olivat tiloissa säännöllisestikokoontuneet AA- ja NA-ryhmät, Vineyard-seurakuntasekä Betel-ryhmä. Päihteettömyydentukemisen lisäksi ryhmät ovattarjonneet asiakkaille mahdollisuuden hengellistenkysymysten pohtimiseen. Sosiaalityöon jalkautunut Karviseen. Aluesosiaalityöntekijöilleosoitettiin Karvisesta tilatsäännöllisiä vastaanottoja varten.Tulosten arviointimenetelmätEri ryhmien ja toimintojen sopivuutta arvioidaanyhdessä nimetyn vastuuhenkilönkanssa. Asiakkailta tullut suora palaute esimerkiksijokaviikkoisessa asukaskokouksessaon tärkeää. Kokouksista laaditaanmuistio, joka jaetaan kaikille yksikön asukkailleja se on myös muiden toimintakeskuksenkäyttäjien luettavissa ilmoitustaululla.Karvisen toiminnasta pidetään muiden<strong>Sininauhasäätiön</strong> yksiköiden tavoin säännöllistäpäiväkirjaa. Päiväkirjan avulla henkilökuntapystyy arvioimaan omaa työtäänja sen onnistumista. Työn arvioinnissa onmukana koko työyhteisö muun muassa viikoittaisissatyöyhteisökokouksissa. Karvisessatehdyn työn yhteenveto, arviointi jatavoitesuunnitelma kirjataan <strong>Sininauhasäätiön</strong>vuosikertomukseen. Lisäksi jokainentyöntekijä tekee henkilökohtaisen vuosikertomuksenja tavoitesuunnitelman, jossa samallaon mahdollisuus oman työn arviointiin.10Uusi toivo extra
Vuosikertomus <strong>2006</strong>– Marko SoiniMarko Soini on yksi Topi-Katinja Karvisen työntekijöistä jamyös As. Oy Kinaporinpihanisännöitsijä.Kertomusvuonna työskentelinkolmatta vuotta PuolimatkankotiTopi-Katin ja ToimintakeskusKarvisen työntekijänä ja vastuunkantajana.Jatkoin myös As OyKinaporinpihan isännöitsijänä.Marraskuun alussa jäin noin vuodenmittaiselle työlomalle <strong>Sininauhasäätiön</strong>päivätyöstä. Tuolloin siirryinSininauhaliiton Sinitilin taloushallinnontyöntekijäksi. VastuunkantajanaTopi-Katissa jatkan edelleen.Kuluneena vuonna on vanhahko jamelkoisen iso kiinteistömme vaatinuttyöpanostani entistä enemmän isännöintitehtäviinja tarkemmin teknisiintöihin.Kertomusvuonna olen ollut kehittämässäjo entisestään monipuolisiaToimintakeskus Karvisen toimintoja,joiden avulla on tarjottu välineitämahdollisimman itsenäiseen, muttatuetun ja pysyvän asumissuhteen onnistumiseksi.Kaikesta huolimatta onollut tilanteita, jolloin olen tuntenutkaikki välineet ja keinot riittämättömiksi.Olen edelleen mahdollistanut usealleyhdyskuntapalvelijalle suorituspaikan.Henkilökohtaisena onnistumisenakoen erään <strong>Sininauhasäätiön</strong>asukkaan välttymisen tällä mahdollisuudellakiven sisään joutumiselta.Olen kartuttanut tietojani Helsinginkaupungin ja lähiympäristön palvelujärjestelmistäsekä syventänyt joentisestään kiinteää yhteistyötä eriviranomaistahojen kanssa. Samallaolen pyrkinyt tuomaan <strong>Sininauhasäätiön</strong>palvelusopimusmallia tunnetummaksi.Näin olen omalta osaltaniedesauttanut vaikeammin asutettaviensijoittamista vapautuviin asuntoihimme.Olen lisännyt henkilökohtaisia keskusteluhetkiäasiakkaiden kanssa.Joskus on ollut välttämätöntä käydäkeskusteluja asiakkaan kotona päivittäin.Ulkopuolelle suuntautuviaretkiäkin olen asiakkaiden kanssaharrastanut. Näillä on tarkoitukseniollut tukea päihteettömyyttä ja lisätäyhteisöllisyyttä ja samalla näyttää asiakkaillemuutakin, kuin pelkkää ”pihapiiriä”.Tietoinen asukas- ja asiakasrakenteenvaikeuttaminen on vaatinut turvallisuussyistäentistä useammin työparin.Kuluneena vuonna äärimmäisensekavien asiakkaiden kohtaaminenon lisääntynyt ja tätämyöten monenlaiset väkivaltatilanteetja henkilökohtaisesti väkivallankohtaaminen työntekijänä. Moneenkertaan olemmekin työntekijöidentiimipalavereissa miettineet tuetun javalvotun asumisen eroa. Näitä asioitamiettiessä olen sisäistänyt lähitulevaisuudenhaasteet varsin hyvin. Muutpäihteet ovat syrjäyttämässä alkoholinvarsin nopeasti varsinkin alle keski-ikäistenpiirissä. Tämä tekee asiakkaidenkohtaamisesta entistä haastavampaaja ennalta arvaamattomampaa.Olen tehnyt Toimintakeskus Karviseen”asukaskansion”. Tähän olenpyrkinyt kokoamaan kaiken mahdollisentiedon asumiseen liittyvissä asioissaja päivitän kansiota tarpeentullen. Tästä paketista selviää neuvojaja ohjeita muuttoilmoituksen jamuiden paperien täyttämisestä ainajokapäiväisiin arkirutiineihin ja poismuuttoonsaakka. Kansioon on mahdollisuustutustua jo asuntohaastatteluuntullessa. ■Uusi toivo extra11
Vuosikertomus <strong>2006</strong>– Mika MerenheimoOlen itseoppinut ”katuterapeutti”ja myös päihdetyön ammattitutkinnonJärvenpään Seurakuntaopistollavuonna 2003 suorittanuttyöntekijä. Ennen Sininauhasäätiööntuloani työskentelin ohjaajana huumekuntoutujienasumisyksikössä Helsinginkaupungilla ja Erityisdiakonian asumisyksikössäMyllypurossa skitsofreenikkojenmiesten kanssa.Aloitin työsuhteeni virallisesti 1.3.<strong>2006</strong><strong>Sininauhasäätiön</strong> Hämeentien Topi-Katissa.Toimenkuvani on sosiaalista isännöintiä,asumispalvelua ja kiinteistönhoitoonliittyviä tehtäviä. Olen myöskokenut olevani ohjaajana asiakkaillemmeja toivon, että olisin saanut ollaohjaamassa ihmistä oikeaan suuntaan.Tapaan työssäni säännöllisesti asiakkaitammeja myös ulkopuolelta tuleviaihmisiä. Suurin osa työtäni on olla ihmistävarten. Monimuotoisessa ja vaihtelevassaarjessani olen tutustunut mielenkiintoisiinpersoonallisuuksiin jatodella elänyt todeksi sitä, että jokainenihminen on paljon enemmän kuin laulunarvoinen.Asiakkaiden asumishaastatteluilla onollut myös merkittävä rooli menneenävuotena. Miten monenlaisia tarinoitaolenkaan kuullut, ja joillekin olemmekyenneet järjestämään asunnon. Asuntojonoon ollut jatkuvaa ja vaihtuvuusMika Merenheimo työskentelee ToimintakeskusKarvisessa ja tekee kokonaisvaltaistaisännöintiä Topi-Katin asukkaidenparissa.asunnoissa vähäistä. Iloitsen <strong>Sininauhasäätiön</strong>Mäkelänkadun rakenteillaolevan yksikön mahdollistajasta keväällä<strong>2007</strong>. Sieltä saa moni kohtaamaniihminen vielä asunnon. Näin uskon jaen ole puhunut ihmisille vain lämpimikseni,kun olen toivoa tuonut.Asukkaiden tukeminen ja arjen vahvistaminenvertaistuen kautta on ollutyhtenä keskeisenä roolinani. Meidänasiakkaamme ovat lähes kaikki päihdeongelmaisiaja joidenkin sisimmässäsyttyy sittenkin muutoksen halua ja uudelleensuuntautumisen tahtoa. Olenaktivoimassa jokaista halukasta mielekkäämpäänelämänhallintaan toisenlaisineväin. Talossa olevien virikkeidenkäyttämisessä olen asukkaan mukanatarvittaessa. Lähimmäisenä lähimmäisellemuutenkin osoittamalla asiakkaillemme,että he ovat arvokkaita ja heistävälitetään. Kristillinen vakaumuksenija kutsumukseni ovat lahjaa, jota armostasaan nyt käyttää työssäni.Asiakaskorttien ajan tasalla pitäminenon ollut myös tärkeää. Konfliktitilanteissaolen saanut myös olla mukana janiiden suhteen olen ollut varovainen.Työni on ollut ajoittain henkisesti raskastaja herkkänä soittimena olenkinsitten särähdellyt. Olen hakenut ammattiroolianija pyrkinyt rajaamaan itseänienemmän. Vuoden lopulla mukaantullut työnohjaus on ollut apunaja välineenä työssäni.Olen ollut myös tekemässä työtä Jatko-Katti-asuntojenja siellä asuvien ihmistenparissa. Sain ajettua ajokortinkuluvana vuonna, joka sekin oli hienojuttu. Päihdetyöntekijänä olen osannutolla kasvamassa ihmisten rinnalla jamuuttumassa työntekijänä vastuullisempaansuuntaan. Mitä teen sitten isona,jos Jumala suo, niin se on vielä vaiheessa.Toivottavasti palvelen Herraanikokosydämisesti keskeneräisyytenikinhyväksyen. ■Työni Sininauhasäätiössä on kuluvanavuonna jatkunut siitä, mihinse vuonna 2005 jäi. Toiminsosiaalisen isännöinnin mandaatillapäihdetyöntekijänä sekä vastuunkantajanatyöajan ulkopuolella PuolimatkankotiTopi-Katissa ja ToimintakeskusKarvisessa.Viime vuoden joulukuussa loppuivatlähihoitajan opiskeluni jo varsinaisesti,mutta tämän vuoden tammikuun 27päivänä olivat valmistujaisjuhlat HelsinginDiakonissalaitoksen kirkossa, joitajatkettiin vielä Toimintakeskus Karvisenjuhlasalissa <strong>Sininauhasäätiön</strong> työntekijöiden,-johdon ja asiakkaiden keralla.Kuluvana toimintavuonna tehtiinkaksikin eri isompaa retkeä <strong>Sininauhasäätiön</strong>toimesta ja maksamana asiakkaidenkanssa. Kesäkuun alussa käytiinTampereella Särkänniemessä ns.ulkoilupäivän teemalla ja syyskuussaVuosikertomus <strong>2006</strong>– Raimo SulinSyysrasteilla Lohjan Vivamossa, jossaoltiin kolme päivää.Työtehtäviini on kuulunut asiakastyöskentelymonin eri tavoin, kutenkahdenkeskiset keskustelut, asiakkaidenasioiden hoito tarvittaessa. Asiakkaidentukeminen ja motivoiminenomien asioidensa hoitoon sekä kuntouttavaantyötoimintaan ja päihteettömäänelämäänkin, on monissa tapauksissahaastavaa.Verkostopalaverit sosiaalityöntekijöidenja muiden eri yhteistyökumppaneidenkanssa kuuluvat myös arkeen.Myös asunnonhakuhaastattelut ja uusienasukkaiden valinta tiimissä ja esimiestenkanssa kuuluvat työni kuvaanmukaan. Työyhteisön tiimipalaverit jatyöyhteisökokoukset viikoittain sekäKarvisen toimintakeskuksen eri toimintojenylläpito työkollegoiden ja vapaaehtoistyöntekijöidenkanssa ovat osaarkeani.Pääsääntöisesti olen myös kuluvanvuoden aikana vetänyt joka maanantaiiltaisetkaikkien päiväkeskuksen käyttäjienkokoukset, joista olen kirjoittanutmuistiot, jotka jaetaan asukkaille asuntoihinsaman tien. Varsinaisen työajanulkopuolella olen Topi-Katin yksikössävastuunkantajana yhdessä Marko ja PäiviSoinin kanssa.Asukkaiden vaihtuvuus on ollut aikaisempaasuurempaa. Lisäksi on saatuuudistettua vanhojen asiakkaiden palvelusopimuksiakiitettävästi, osallepuoleksi vuotta ja osalle koko ensi vuodeksieteenpäin, mikä on myös uutta ja12Uusi toivo extra
Vuosikertomus <strong>2006</strong>- Erkki LajunenTyöskentelen Helsingissä PuolimatkankotiTopi-Katin tiloissa. Ensisijaisinavastuualueinani ovat <strong>Sininauhasäätiön</strong>ATK-järjestelmät ja laitteet sekä pienimuotoisemmatremontit. Tarvittaessaolen myös ollut käytettävissä erilaisissaasiakastilanteissa.ATK rintamalla tapahtui Sininauhasäätiössävuoden <strong>2006</strong> alussa suuri muutos.Päätös omista intranet-palveluistaoli jalostunut valmiiksi tuotteeksi, verkkopohjaiseksipalveluksi, joka mahdollistiasiakirjojen tallentamisen, muokkauksenja tiedostojen jakamisen suojatuinyhteyksin ja salasana varmennuksin.Tehtävän haasteellisuutta lisäsi henkilöstönkoulutustarve ja laitteiston parantaminenvaadittavalle tasolle.Tavoitteet dokumenttien jakamisenosalta on saavutettu ja nyt on aika katsoatulevaisuuteen. Tulevaisuuden kuvissaon IP-yhteyksin toteutettu puhelin/videoneuvottelujärjestelmä, johonon mahdollista kutsua tarvittaessa halututhenkilöt kauempaakin. Etuja tullaansaavuttamaan laskevissa matka- ja puhelinkuluissasekä tavoitettavuudessa.Ohjelmisto ja laitteistopuolella on siisvielä runsaasti kehitettävää.Tietoturva-asioissa on jatkuvia uhkakuvia,joiden torjunta ja ennakointi onhoitunut keskitetyllä hankinnalla. Senansiosta on saavutettu kustannustehokkuuttaja hallittavuutta kasvavaan infrastruktuuriin.Intranetiin tallennettujendokumenttien ja päiväkirjan varmuuskopiointion ollut osa säännöllistä tehtäväkuvaani.Oman osansa sähköposteista vie auttamattomastikasvava roskapostittajienosuus. Tähän ongelmakenttään etsitäänvielä ratkaisuja. Joitakin lupaavia tekniikoitaon olemassa mutta tärkein voimavarammeon edelleen ja tulee sellaisenaanolemaankin osaava ja koulutettuhenkilökunta, joten koulutuksen osaltariittää panostettavaa myös tulevaisuudessa.Kasvavaan henkilöstökoulutustarpeeseenon vastattu varustamalla tilat langattominyhteyksin ja yhteistyömmeSininauhaliiton kanssa tarjoaa jatkossakinnämä resurssit käyttöön myös laajenevassamitassa.Vuoden aikana olen järjestänyt useammankinATK-koulutustilaisuuden<strong>Sininauhasäätiön</strong> henkilökunnalle. Lähesjokaisella on ollut käytössään henkilökohtainenkannettava, joita hyödyntäenolemme tutustuneet Word-ohjelmanyksityiskohtiin, samoin kuinmuun muassa intranet-järjestelmän monipuolisiinmahdollisuuksiin ja käytäntöihin.Omaan työni on kuulunut myös panostusasiakkaidemme asumismukavuuteenmuun muassa erilaisten remonttienavulla. Tämä työ on sisältänytkirjavia vaiheita ja oppimista usein kantapäänkinkautta. Asuntojemme varustetasoon osin vanhahkoa ja sitä parannetaanasteittain. Asuntoihin järjestetäänremontti tarpeen niin vaatiessa.Asuntojen kuntoa seurataan muun muassajokaisen muuton yhteydessä tehtävänkuntokartoituksen avulla.Asuntojen ja yhteisten tilojen remonteissaon käytetty apuna remonttitaitoisiayhdyskuntapalvelun suorittajia, joitaolen ohjannut muun muassa maalaustehtävissä.Osana kokonaisuutta on asiakkaidemmekäytössä oleva ilmainen internetyhteys, jonka toiminnasta ja tarvittaessamyös asiakkaiden ohjauksestaolen vastannut. ■Raimo Sulin (vas.) valmistui lähihoitajaksiSininauhasäätiössä työskennellessään.Rami on siirtynytSamaria ry:n palvelukseen.suorastaan tunnustusta asumisen tukemisenonnistumisestamme. Tästä onhyvä jatkaa ensi vuodelle ja kohti uusiahaasteita.Toisaalta asukas- ja asiakasrakenteenvaikeutuminen on ollut kuluneen vuodenaikana paikoin sangen haastavaa javaatinut enenevässä määrin työparinongelmatilanteissa ja niiden ratkomisessa.Asiakaskunta on enenevässä määrinsekakäyttäjiä ja heillä on usein myöseriasteisia mielenterveysongelmia. Niinpäolemme useitakin kertoja tiimissätyötovereiden kanssa miettineet tuetunja valvotun asumisen eroa. Tulevaisuudessaasiakkaiden kohtaaminen tuleeolemaan entistäkin haastavampaa.Yhtä kaikki, työ on silti hyvin mielekästäja antoisaa. Etenkin, kun joissakinasioissa ja asiakkaiden kohdalla kokeeonnistumisenkin hetkiä. ■Uusi toivo extra 13
Päiväkeskustoiminnan kehittämisprojekti,Myrri (RAY, projektiavustus)Keskeisimmät tavoitteetPuolimatkankoti Myrrin päihteetön päiväkeskus palveleeMyrrin asukkaita ja Länsi-Vantaan syrjäytyneitä ja syrjäytymisuhanalla olevia. Hyväksi havaittuja toimintoja vahvistetaanja vakinaistetaan sekä vastataan palvelujen käyttäjienyhteisöllisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin. Yhteisöllisyydentukeminen ja kehittäminen olivat avaintavoitteita.Päiväkeskus on avoinna joka päivä aamusta iltaan. Asiakkaitatuetaan ja kannustetaan ottamaan vastuuta toiminnanjärjestämisestä. Tekeminen, aktiviteetit, erilaiset ryhmätja vertaistuki ovatkin oleellinen osa päihteetöntä saareketta.Monimuotoisuus rakentuu työntekijöiden ammatillisenosaamisen sekä vertaistuen ja vapaaehtoisten ympärille.Myrrin päiväkeskuspalvelut antavat pohjan ponnistaa <strong>Sininauhasäätiön</strong>tukiasuntoihin ja muihin itsenäisempiinasumismuotoihin. Yhä oleellisempi osa päiväkeskustoimintaaovatkin Myrrin yhteisölliset ja yksilölliset tukimuodot.Työntekijöiden palvelut ja päiväkeskuksen tilat toimintoineenovat myös pois muuttaneiden käytössä.Keskeisimmät tuloksetPäiväkeskustoiminnalla on voitu vaikuttaa päihdekäyttäytymiseenja pidentää päihteettömiä kausia. Elämänhallinnankokemus ja tunne kuulumisesta johonkin sekä itsetuntoovat vahvistuneet. Kahdenkeskisillä ja luottamuksellisillakeskusteluilla henkilökunnan kanssa on saatu aikaanelämän selkiintymistä, on selvitetty kokonaisvaltaisestiasukkaiden ja asiakkaiden arjen hallintaa, muun muassatalouden ongelmakohtia. Henkilökunnan toteuttamalla palveluohjauksellaja motivoinnilla sekä verkostoyhteistyölläasiakkaita saatiin yksilökohtaisten palveluiden piiriin.Päihteetön päiväkeskustoiminta jo sinällään on auttanutasukkaita ja päiväkeskuskäyttäjiä heidän elämänmuutoksessaan.Yhdessä suunniteltu toiminta, mm. pääsiäistapahtuma,kevätretki Särkänniemeen, asunnottomien yö, SininauhaliitonSyysrastit, liikunnalliset aktiviteetit, vuotuisjuhlien vietot sekäviikoittaiset AA-ryhmät, seurakuntavierailut ja toverikunnankokoukset ovat lisänneet käyttäjien aktiivisuutta ja vastuunottoa.Tulosten arviointimenetelmätSelvitysvuoden aikana pidettiin säännöllistä päiväkirjaa päivä-ja toimintakeskuksen toiminnasta. Lisäksi kokouksista japalavereista laadittiin muistiot. Päiväkirjat ja muistiot ovatoleellinen osa arvioitaessa projektin etenemistä ja vaikuttavuutta.Vaikuttavuutta arvioidaan myös itsearvioinnin avulla mm.vuosikertomuksessa.Arvioinnissa keskeisiä ovat palautteet, joita saadaan päiväjapalvelukeskuksen käyttäjiltä, naapuristolta sekä eri yhteistyötahoilta.Tiivis yhteistyö ja henkilökohtaiset kontaktit Vantaan sosiaalitoimen,asuntotoimen ja päihdehuollon kanssa ja niiltäsaatu rakentava palaute on ollut oleellinen osa työyhteisönitsearviointia.<strong>Sininauhasäätiön</strong> viikoittaisissa työyhteisökokouksissa toimintaon voitu tuoda koko henkilökunnan konsultoinnin jaarvioinnin kohteeksi. Palautteiden ja kävijämäärien pohjaltavoidaan arvioida tavoitteiden saavuttamista. ■Vuosikertomus <strong>2006</strong> – Sinikka KärkkäinenToimin työntekijänä VantaallaPuolimatkankoti Myrrissä ja päiväkeskuksessa.Päihdetyön ammattitutkinnon opiskelutalkoivat maaliskuussa HelsinginDiakoniaopistolla. Opiskelu tapahtuutyön ohessa oppisopimuksella. Lähiopiskelupäivienaikana on runsas luentotarjontaja vielä runsaampi on etäopiskelunja siihen liittyvien tehtävienkirjo. Vuonna 2005 aloittamani ATKopinnotjäivät kesken, koska lähiopiskelupäivätsattuivat päällekkäin Diakinkanssa. Päihdetutkinnon opiskelu jatkuusyyskuun <strong>2007</strong> loppuun saakka.Opiskelu on ollut haastavaa ja mielenkiintoista.Olen saanut myös lisäsyvyyttäja uuttakin näkökulmaa eri asioihin.Olen myös saanut hyödyntää joaikaisemmin oppimaani ja nyt vieläuuttakin saaneena esim. kohdatessaniihmisen kokonaisvaltaisesti asiakastyössäni.Opiskelua on takana jo kolmenäyttötutkinnon kokonaisosiota hyväksytystisuoritettuna. Kaikki kolme näyttöäsuoritettiin yhtenä kokonaisuutena.Edessä on vielä opiskeltavana kaksinäyttötutkinnon osaa, jotka myös ovathyvin laaja-alaisia ja mielenkiintoisiaopiskelukokonaisuuksia. Opiskelussanitähän saakka edenneenä, olen kuitenkintyynellä mielellä ja uskon opiskelujeniedistyvän hyvin valmistumiseenisaakka.Sinikka Kärkkäinen työskentelee ja asuuvastuunkantajana PuolimatkankotiMyrrissä.➥14Uusi toivo extra
Vuosikertomus <strong>2006</strong>– Nina VartiaVuonna <strong>2006</strong> työaikani oli jaettuPuolimatkankoti Myrrin ja Oikeusomaan oveen -projektinkesken. Käytännössä työaikani jakautuipääsääntöisesti niin, että olin vuoroviikoinkahtena päivänä Myrrissä, kolmenapäivänä Kodittomien tuen Lokitiellä,ja päinvastoin.Lokitiellä on yli 40 yksiön lisäksi perheasuntoja.Asukkaat muuttavat Lokitiellepääsääntöisesti Kodittomien tuenEeva-Maria kodin kautta. Lokitiellä olikerhohuone, jonne asukkaat olivat tervetulleitakeskustelemaan, suunnittelemaanyhteistä toimintaa tai vain olemaan.Vuoden aikana säännöllisestikerhohuoneella kävi hieman yli kymmenennaista. Satunnaisia kontaktejamuiden asukkaiden kanssa oli luonnollisestienemmän. Tällöin saattoi ollakyse kertaluonteisesta avusta, neuvoistatai keskustelusta.Naiset toivoivat eniten kerhohuoneentyöntekijältä erilaista toimintaa. Olimmeyhdessä viettämässä Naisten päivääNaisten tukipiste Sallin järjestämissäjuhlissa ravintola Herne & Nauriissa.Lisäksi kävimme tutustumassa Sallintoimintaan. Kesällä olimme retkelläSuomenlinnassa ja Mustasaaressa. Lokitieltäosallistui suuri joukko <strong>Sininauhasäätiön</strong>yhteiselle retkelle Särkänniemeen.Palaute retkestä, jossa huomioitiinmyös lapsiperheet, oli erittäinEija Kyllönen jatkaa Nina Vartian tehtäviäPuolimatkankoti Myrrissä.positiivista. Myös Syysrasteilla Vivamossaoli mukana Lokitien asukkaita. Kerranviikossa teimme kerhohuoneellayhdessä ruokaa.Vuoden mittaan tutustuessamme Lokitienasukkaiden kanssa puolin ja toisin,he uskaltautuivat yhä enemmänlähestyä minua hankalissakin asioissa.Mahdollisuuksieni mukaan yritin asioidenhoidossa olla apuna ja tukena jatarvittaessa käännyin esimerkiksi projektinmuiden työntekijöiden puoleen.Lokitien työ jäi valitettavasti osaltanikesken, kun jäin äkillisesti pitkälle sairauslomallelokakuussa.Puolimatkankoti Myrrissä työ jatkuivuonna <strong>2006</strong> uusista työaikajärjestelyistähuolimatta samankaltaisena kuinedellisenäkin vuonna. Asukkaiden tukeminenja kannustaminen päihteettömäänasumiseen näkyy kaikessa Myrrissätehtävässä työssä. Päivittäiset työtehtävätkoostuivat esimerkiksiasukashaastatteluista, uusien asukkaidenvalitsemisesta yhdessä muidenMyrrin työntekijöiden kanssa, sosiaalitoimenja muiden yhteistyökumppaneidenkanssa pidettävistä palavereista.Asukkaat saattavat myös tarvita tukeaasumiseensa liittyvissä asioissa, jotenniitä hoidettiin yhdessä. Yritimme asukkaidenkanssa käydä kerran kuussakeilaamassa, kuten olimme tehneet joedellisenä vuonna.Vuoden aikana osallistuin Vantaanasuntotyöryhmän kokouksiin. Alkuvuodestaolin Nurmijärvellä Jarkko Soihdunlomasijaisena. Myrrissä oli keväällä lähihoitajaopiskelija,jonka näyttökokeensain ensimmäistä kertaa arvioida. Olinmukana <strong>Sininauhasäätiön</strong> yhteiselläkoulutusmatkalla Portugalissa. Huhtikuussaosallistuin huumetyöläisten valtakunnallisilleneuvottelupäiville HelsinginDIAKissa.Kahdessa täysin erilaisessa asumisympäristössätyöskentely teki viimevuodestani vauhdikkaan ja haastavan.Mielenkiintoista oli myös huomata,kuinka työ voi olla erilaista, kun toisessapaikassa suurin osa asukkaista onnaisia ja toisessa miehiä. Jokaisen elämäntarinaon erilainen ja arvokas. Tärkeimmäksityössäni koin ihmisen kohtaamisen,hänen rinnallaan kulkemisenja tukemisen paikasta huolimatta ja jokaisenerilaisuuden muistaen. ■Sininauhasäätiö järjesti syksyllä työntekijöilleenhygieniaosaamiskoulutuksen.Osallistuin koulutukseen ja sainlopputentin läpi täysin virheettömästi,eli täydet 40 pistettä (kysymyksiä oliloppukokeessa 40). Tästä kurssista sainvirallisen hygieniaosaamistodistuksenja kortin, jota voin myös työssäni hyödyntää.Opiskelut, itsensä kehittäminen jatietojen päivittäminen ovat toimintaohjelmassanimyös jatkossa, kuten esim.ammattityö-alakohtaiset hyödyntäväterilaiset seminaarit ja pienempimuotoisetkurssit ja koulutustapahtumat. Samallakun oppimansa voi hyödyntäätyössä eteen tulevissa tehtävissä ja haasteissa,ne laajentavat näköaloja elämäänmuutoinkin. Olen ollut työyhteisönkanssa Portugalissa työ- ja opintomatkalla.Seminaarissa opiskeltiin intensiivisestieri alueita, jotka koskettavat työtämmeSininauhasäätiössä.Olen hoitanut Vantaan Jatko-Kattejalomittajana oman työni ohella. Vantaanasuntotyöryhmä kokoukseen olenmyös osallistunut.Yhteisessä ulkoilmatapahtumassamatkustimme asiakkaiden ja koko <strong>Sininauhasäätiön</strong>asiakkaiden kanssa kolmellapussilla Särkänniemeen Tampereelle.Elettiin, pidettiin hauskaa ja oltiinkaikki yhdessä koko päivän… SEOLI TOIVON PÄIVÄ. Työntekijät saivatSininauhaliiton Toivo-paidat, jotka olivatyllämme tuolla retkellä.Myyrmäen A-klinikalla olen vieraillut.Siellä oli todella vastassa kysymystensarja koko henkilökunnalta. Selviydyinkysymyksistä mielestäni hyvin. Pyysinheitä vastavierailulle ja sovimmekinajankohdan maalliskuun alkupäähäntulevalle vuodelle. Olen ollut myös mukanakatsastamassa sopivaa tonttia <strong>Sininauhasäätiön</strong>Järvenpäähän suunnittelemallerakennuskohteelle, jonnekenties tulee samantyyppinen asumisyksikkökuin Myrri.Järvenpään ammattiopiston opiskelijoitaolen ohjannut suunnittelemaankokkikurssia asukkaillemme. Aikaisemmassaelämäni vaiheessa, jolloin itsellänioli esim. liikeyrityksissäni palkattuahenkilökuntaa, on ollut tarvis paneutuamyös henkilöstön ohjaus ja koulutusasioihin.Siitä aikaisemmin oppimastanion ollut hyötyä myös tässä nykyisessätyössäni. Nyt saan olla tasavertaisenatyöntekijänä yhdessä toisten kanssa,jossa on myös mahdollisuus kehittyä jakasvaa ihmisenä ihmiselle olemisessa,joka pitää sisällään myös työtoveruuden.■Uusi toivo extra 15
Vuosikertomus <strong>2006</strong>- Mari OtavaAloitin määräaikaisen työsuhteeniSininauhasäätiössä 1.12.<strong>2006</strong>. Kokonaisvaltaistasosiaalista isännöintiätoteutan Vantaan Myyrmäessä,Puolimatkankoti Myrrissä ja sen yhteydessätoimivassa päiväkeskuksessa. Päiväkeskuksentoiminnasta sekä 15 asukkaanoman elämänhallinnan tukemisesta jaauttamisesta vastaa kaksi työntekijää.Työvuorot vaihtuvat vuoroviikoin, sisältäenaamu- ja iltavuoroja, noudattaen päiväkeskuksentoiminta-aikoja arkisin 8-21.00. Aktiivirahalaiset täydentävät osaltaanMyrrin aukioloaikoja muun muassaviikonloppuisin ja arkipyhisin.Työskentelyni aloitin luonnollisesti tutustumallaniin <strong>Sininauhasäätiön</strong> työntekijöihinkuin Myrrin asiakkaisiinkin. Olenperehtynyt säätiön organisaatioon sekäsen toiminta-ajatukseen ja -malleihin. Säätiönomaa atk-järjestelmää olen aktiivisestikäyttänyt ja tarvittaessa saanut neuvojaja ohjeita sen käyttöön.Olen ollut yhteydessä yhteistyökumppaneihinja selvittänyt alueella toimivateri yhteistyötahot. Myrrin kohdalla olenpyrkinyt omalta osaltani luomaan jatkuvuuttaja raittiutta edistäviä, avoimia jaturvallisia vuorovaikutussuhteita sekäkohdellut kaikkia asiakkaita tasavertaisesti,riippumatta heidän elämänhistoriastaan,sukupuolestaan tai arvoistaan. Näidenohjenuorieni siivittämänä olen osaltaniylläpitänyt jo Myrrissä olemassaolevia palveluja ja hyväksi koettuja, tarpeellisiakäytäntöjä edistäen päihteetöntäasumista.Joulukuu <strong>2006</strong>, jonka olen saanut työskennelläSininauhasäätiössä, kalenteriiniovat kuuluneet joka perjantaiset työyhteisökokoukset,joihin on sisältynyt lisäksieduskuntatalossa vierailu sekä jouluateria.Torstaisin olen osallistunut asukasyhteisökokousporinaan, jossa yhteistyössäja asiakaslähtöisesti ideoidaan tulevia jatoivottuja olemisen ja tekemisen muotoja.Tarvittaessa sen yhteydessä myös kerrataanja muistutetaan talon yhteisistä säännöistä.Osallistuin yhdessä kolmen asukkaankanssa Espoossa Väinöläkodin avoimiinoviin ja 15-vuotisjuhlaan. Vuodenaikaanliittyviä askareita olemme toteuttaneetmm. askartelemalla joulukortteja ja ovikoristeen.Diakoni kävi pitämässä asukkaillejouluhartauden, jonka siivittämänäoli hyvä suunnitella ja toteuttaa asiakkaidenyhteinen jouluateria. Osallistuin myösA-klinikan yhteistyökumppaneille järjestämäänavoimet ovet -tilaisuuteen. ■Oikeus Omaan Oveen -tukiasumisprojekti(RAY, projektiavustus)Keskeisimmät tavoitteetProjekti antaa tukea ja valmennusta asumiseen, estää häätöjä sekäpyrkii katkaisemaan päihdeongelmaisen laitoskierteen niiltä, jotka ovatlaitoksissa asunnottomuuden vuoksi. Asumisen tukeminen tapahtuu yksilölliselläpalvelulla yhdyskuntatyön, kokonaisvaltaisen isännöinnin jaasumisneuvonnan keinoja kehittämällä.Asunnon saamisen esteitä poistetaan ja asumispolkuja luodaan normaaliinasuntokantaan.Tuettuun asumiseen luodaan sellaisia yksilökohtaisia tukitoimia, puitteitaja raameja, että asumissuhde voidaan turvata ja näin estää asunnottomuudensyntyä. Tukitoimia kehitetään niin, että ne seuraavat asiakastaasumispolkua eteenpäin ja työntekijällä on riittävät resurssit tukeen,mutta myös tarvittaessa puuttumiseen.Keskeisimmät tuloksetProjektin avulla on annettu valmennusta keskitettyyn ja hajasijoitettuuntukiasumiseen, tehty maksusuunnitelmia häätöjen estämiseksi sekä katkaistulaitoskierteitä etsimällä asunnottomille asuntoja ja erilaisia tukimuotojapalveluohjauksen keinoin. Asumisen tukeminen on tapahtunutkokonaisvaltaisen ja sosiaalisen isännöinnin sekä asumisneuvonnantyöskentelytapoja kehittämällä. Projektin asiakkailta on kysytty asunnottomuudensyitä, asunnon saamisen esteitä on kartoitettu ja luotu asumispolkujayhteistyöverkostojen kanssa. Asukashaastatteluja on tehtyrunsaat 200. Haastatteluissa on erityisesti huomioitu pääkaupunkiseudunasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteet ja kohderyhmät. Vuosi<strong>2006</strong> oli monitoimijahankkeena projektin viimeinen ja taustajärjestöjenkannalta toimintojen vakiinnuttamisen vuosi. Työmuodot, joita aiempinavuosina oli kehitetty, toimivat käytännössä. Mm. Väinöläkodissa päätettiinvakinaistaa projektin kautta tullut työpanos järjestön omaksi toiminnaksi.Tulosten arviointimenetelmätProjektin toteutumista, prosessia ja vaikuttavuutta arvioi pääosin ulkopuolinenarvioija. Arviointia tehdään myös opinnäytetöiden kautta.Prosessiarvioinnissa on pyritty tunnistamaan ja vakiinnuttamaan hyviäkäytäntöjä sekä puuttumaan huonoihin käytäntöihin ja korjaamaan niitä.Vaikuttavuusarvioinnissa kartoitetaan hankkeen tuloksellisuutta, sosiaalisenisännöinnin mallin toimivuutta ja projektin tavoitteiden toteutumistaSosiaalisen isännöinnin mallin toimivuutta on jo kartoitettu asiakasnäkökulmastakäsin opinnäytetyössä. Työntekijöiden arvioita mallintoimivuudesta selvitetään projektipäällikön opinnäytetyössä. ■16Uusi toivo extra
Vuosikertomus <strong>2006</strong>– Juha JärvinenViimeinen kokonainen vuosi OikeusOmaan Oveen -projektissaon osaltani takana. Projekti jatkaanäillä näkymin ensi vuoden <strong>Sininauhasäätiön</strong>hankkeena. Projektinvastaavanatyöskentely on antanut lisäkokemustaja oppia. Työsuojelupäälliköntehtävät ovat jatkuneet sekä olen osallistunutRaha-automaattiyhdistyksenavustushakemusten tekemiseen ja siten<strong>Sininauhasäätiön</strong> tulevaisuuden toiminnansuunnitteluun. Uusien työntekijöidenhaastattelut ja valinnat ovat etenkinloppuvuonna kuuluneet työnkuvaani.Oikeus Omaan Oveen -projektissa onollut lisäkseni neljä työntekijää, joistakahden työntekijän työpanos oli jaettupuoliksi Puolimatkankoti Myrrin kanssa.Projektin resursseja vähennettiinkesällä yhden työntekijän työpanoksellasekä syksyllä yhden työntekijän työpanospoistui loppuvuoden kestäneensairasloman takia. Kaksi työntekijää jäivuosilomalle joulukuun alusta ja heidänmääräaikaiset työsopimuksensa loppuivatvuoden vaihteessa. Toinen heistätyöllistyi projektin taustajärjestöön Väinöläkotiin.Näiden resurssimuutostentakia olen osallistunut myös kenttätyöhönaktiivisemmin kuin aiemmin.<strong>Sininauhasäätiön</strong> osalta kokonaisvaltainenisännöinti on vakiintunut Jatko-Kattien parissa. Projektivastaavana työhönion kuulunut projektityöntekijänohjaus ja konsultointi. Kenttätyö Jatko-Kattien osalta on ollut asiakkaiden tapaamistaosittain yhteistyössä projektityöntekijänkanssa. Asuntojen kuntokartoituksiaja remontteja on tehtyyhteistyössä projektityöntekijän sekätyöhön aktivoitujen asiakkaiden kanssa.Pidempään Jatko-Kateissa asuneitahenkilöitä on autettu itsenäisen asunnonsaamisessa esim. Helsingin kaupungilta.Kodittomien Tuki ry:n Lokitien asukkaidenkanssa on työskennelty pääosinkerhohuoneelta käsin. Asukkaista onkartoitettu henkilöitä, jotka ovat olleethalukkaita muuttamaan edelleen esim.kaupungin vuokra-asuntoihin. Usea Lokitienasukas onkin saanut kaupunginvuokra-asunnon Asson asumisasiamiehenpuoltavan lausunnon ansiosta. Eläkeprojektiinohjatuista asukkaista osalleon jo tullut eläkepäätös ja joillakin eläkeprosessietenee lupaavasti. Taloudellisissaongelmissa olemme voineet auttaaesim. sovittelemalla ja suunnittelemallamaksuohjelmia vuokrarästienmaksamista taustajärjestön ja isännöitsijänkanssa. Myös Helsingin kaupunginvelkaneuvonnan ja sosiaalitoimenkautta on löytynyt ratkaisuja vanhojenvuokravelkojen sovitteluun ja takaisinmaksuun. Eläkkeelle siirtymisen johdostaKelalle syntyneitä takautuvia perintäpäätöksiäon saatu soviteltua jakohtuullistettua asukkaiden elämäntilannettavastaaviksi.Alkuvuoden projekti pystyi pitämäänkerhohuonetta avoinna lähes kaikkinaarkipäivinä mutta resurssien muutoksistajohtuen loppuvuoden aikana vain n.kolmena päivänä viikosta. Osallistuinitse kerhohuoneen avoinna pitämiseennoin kahtena päivänä viikossa. TyöniKodittomien Tuki ry:n kohdalla onkohdistunut toiminnan kehittämiseen jasuunnitteluun yhdessä taustajärjestöntoiminnanjohtajan kanssa. Yhteistyötäon tehty mm. sosiaalitoimen, seurakunnanja pelastusarmeijan kanssa. Asukkailleon järjestetty toiminnallisuuttasekä mahdollisuuksia osallistua <strong>Sininauhasäätiön</strong>järjestämiin tapahtumiin.Väinöläkodin johtajan tapaamisissaolemme yhteistyössä hänen ja projektityöntekijänkanssa kehittäneet toimintaa,joka on kohdistunut pois muuttaviinja muuttaneisiin asukkaisiin.<strong>Sininauhasäätiön</strong> oppisopimuskoulutuksissaolleiden ja olevien työntekijöidenosalta olen vastannut näyttöjenvastaanottamisesta ja myös jossakinmäärin ohjauksesta. Oppisopimuksenpiirissä on vuonna <strong>2006</strong> ollut neljä säätiöntyöntekijää. Opintoni ylemmänAMK-tutkinnon suorittamiseksi käynnistyivättammikuussa <strong>2006</strong>. Suoritinhygieniapassin <strong>Sininauhasäätiön</strong> yleisessäkoulutuksessa. ■Uusi toivo extra 17
Vuosikertomus <strong>2006</strong>- Kirsi HujanenVuosikertomus <strong>2006</strong>- Veikko KoskipääTämän kuluvan vuoden olen työskennellytpuoliksi SLEY:n Väinöläkodissaja <strong>Sininauhasäätiön</strong> PuolimatkankotiMyrrissä.Työaika on jakautunut siten, että kahdenviikon jaksossa olen tehnyt viikontöitä molempiin työpisteisiin. Espoon-työon liittynyt <strong>Sininauhasäätiön</strong> hallinnoimaanOikeus Omaan Oveen -projektiin.Tämän lisäksi olen tuurannut NurmijärvenKatin-Kontin työntekijän vuosilomatja ollut muutamia päiviä OOO-projektiinliittyen Lokitien kerhohuoneella.Myrrissä työ on asukkaiden kanssa keskusteluaja heidän aktivoimistaan, Myrriinasukkaaksi pyrkivien haastatteluja ja valintaprosessiinosallistumista sekä sosiaalityöntekijöidenja asukkaan ns. sossupalaveriinosallistumista. Palavereissa käy-Jaana Arpalahti-Kolu jatkaa Kirsi Hujasentyötä Oikeus Omaan Oveen -projektissa.Jaana myös työskentelee yhden päivänviikossa Mäntsälässä, jossa sosiaalinenisännöinti käynnistyi keväällä <strong>2007</strong>.Helsingin Jatko-Katit on tarkoitettutuettuun ja itsenäisempään asumiseenkykeneville asunnottomillehelsinkiläisille, jotka pärjäävät pienenavun turvin. Olen työskennellyt kohtakolmisen vuotta kokonaisvaltaisenisännöinnin tehtävissä Oikeus OmaanOveen -projektissa, jonka kautta asumisentuki pääasiassa Jatko-Katteihin tulee.Projekti antaa tukea ja valmennusta asumiseen,estää häätöjä sekä pyrkii katkaisemaanlaitoskierteen niiltä, jotka ovatlaitoksissa asunnottomuuden vuoksiIlahduttavaa on se, että vuoden <strong>2006</strong>aikana asuntoihin on saatu mukavastikiertoa ja uusia, eriasteisen tuen tarpeessaolevia asukkaita on saatu asutettualähinnä Eeva-Maria kodista. Naisia siisolemme saaneet Jatko-Katteihin lisää.Vuokrarästejä ei tänä vuonna Jatko-Kateilleole juurikaan päässyt syntymään.Maksut ovat hoituneet aika mukavastiajallaan. Vastuullani on myös vuokranseuranta.Pyrin muutaman kerran kuukaudessakatsastamaan miten vuokria onmakseltu ja tänä vuonna olen ollut hyvintyytyväinen Jatko-Kattien kykyyn hoitaavuokransa itsenäisesti ajallaan. Vain yksivuokrasopimus on jouduttu purkamaan.Vuoden <strong>2006</strong> aikana on jokaiseen Jatko-Katti-asuntoontehty asunnon kuntokartoitus.Joitakin korjaustarpeita on ilmennyt,mutta hyvin pieniä. Asunnotovat suhteellisen hyväkuntoisia ja asukkaattyytyväisiä. Yhteen asuntoon on ostettuuusi hella ja toiseen tehty täysi remonttilattiasta kattoon. Laminaattilattia jamaalia keittiön kaappeihin saa ihmeitäaikaan asunnossa ja lisää asukkaan asumisviihtyvyyttä.Viriketoimintaa on ollut mukavasti. Jatko-Kattienasukkaat ovat ahkeria elokuvissakävijöitä ja varmasti kaikki parhaimmatensi-illat on vuoden <strong>2006</strong> aikananähty. Tallinnassakin kävimme vähänpienemmällä joukolla. Asukkaat ovat olleetmyös innolla mukana <strong>Sininauhasäätiön</strong>suurimmissakin tempauksissa, kutenkevätpäivää viettämässä Tampereen Särkänniemessä,jonne sai ottaa mukaanmyös läheisiä. Sininauhasäätiö maksoikuljetuksen, rannekkeen ja aterian. Se olihyvin monen mielestä luksusta ja monelleperheelle hyvin vaikea toteuttaa omastakukkarosta!Voisinhan minä kertoa enemmänkintästä työstäni, mutta haluan tuoda myösasukkaan omaa ääntä kuuluville. Näineräs asukas kertoo työntekijä/asukas suhteestammekuluvan vuoden aikana:“Olen asunut <strong>Sininauhasäätiön</strong> omistamassatukiasunnossa toukokuusta <strong>2006</strong>lähtien. Siitä lähtien olemme tavanneetKirsi Hujasen kanssa 2-4 viikon välein.Olemme mm. käyneet torilla syömässä,tehneet asunnon kuntokartoituksen ja istuneetelokuvissa. Olen kokenut tapaamisetpositiivisina hengähdystaukoina. Koskaomaan elämäntilanteeseeni kuuluutällä hetkellä hyvin monien asioiden kuntoonlaittamista (mm. opiskelu ja työharjoittelu),ovat tukihenkilöni Kirsi Hujasenkanssa sovitut tapaamiset olleet piristäviä,tervetulleita ja kannustavia. Kirsi on mielestäniinnostava ja ennen kaikkea reilutyössään. No, joviaalisuus on erittäin merkityksellinenluonteenpiirre kyseisen viranhoidossa. Asiakkaan pitää saada tuntea,että häneen luotetaan ja että häntäkohdellaan tasavertaisena ihmisenä mahdollisistaongelmista huolimatta. Olenollut tyytyväinen yhteistyöhömme, jokaon ollut välitöntä ja joustavaa. Se jää hyväksikokemukseksi mieleeni ja näin lisääluottamusta yhteiskunnassa toimimisensuhteen.” ■dään läpi asumisen onnistumista jatulevaisuuden suunnittelua.Yhteistyökumppaneina Vantaalla ovatolleet muun muassa sosiaalitoimi, Koisonranta,katkaisuhoitoklinikka, A-klinikka jaRidasjärven päihdehoitolaitos.Väinöläkodissa pääasiallinen työ on olluttukiasuntoihin muuttaneiden asumisentukemista.Paljon aikaa olen käyttänyt tutustumallaVäinölässä asuviin henkilöihin tavoitteenakartoittaa heidän kykyään itsenäiseen,mutta tuettuun asumiseen. Tällähetkellä Väinöläkodille välivuokratuissaasunnoissa asuu kolme henkilöä. Lukumäärävoisi olla viisi, mutta sopivia asukkaitaei ole löytynyt.Näiden lisäksi olen pitänyt yhteyttä entisiinasukkaisiin, joiden vuokrasuhde onmuutettu Espoon kruunun ja asukkaanväliseksi. Lisäksi yhteys on muihinkinVäinöläkodista pois lähteneisiin. Yhteydenpitoon molemminpuolista siten, ettähe kutsuvat käymään, soittelevat ja pistäytyvätVäinölässä ja minä pidän yhteyttäheihin päin esimerkiksi soittelemalla,jos ei miehestä mitään ole kuulunut. Nämäentiset asukkaat ovat valmiita auttamaanVäinölän töissä toimien autonkuljettajinasekä erilaisissa remonttihommissa.Kaupungin asuntojen lisäksi entisiäVäinölän asukkaita asuu Y-säätiön, Diakoniasäätiönja SLEY:n asunnoissa.Yhteistyökumppaneita Espoossa ovatsosiaalitoimi, asuntotoimi, Espoon päihdehoitoyksiköt,tuetun asumisen yksikkö,Diakoniasäätiö, SLEY ja Kriminaalihuolto.Joitakin kirkkonummelaisia ja kauniaislaisiaon myös Väinöläkodissa kuluvan vuodenaikana asunut.Työ on ollut hyvin mielekästä ja palkitsevaa.Oikeus Omaan Oveen -projekti onosoittanut tarpeellisuutensa, moni henkilöolisi ulkona tai toisten nurkissa, josprojektin työpanosta ei olisi ollut. Omaltaosaltani toivon, että vastaava työ jatkuisijossakin muodossa. ■18Uusi toivo extra
Iloinen Katupoika -projekti, Yhdyskuntatyönosana päihdekuntoutus (RAY, projektiavustus)Keskeisimmät tavoitteetProjektin tavoitteena on luoda osaksi jo osin tehtävää yhdyskuntatyötävaihtoehtoinen, asiakkaiden tarpeista lähtevä,kustannuksiltaan ja toteutukseltaan tehokas, juomakierteenkatkaiseva sekä yhdyskuntaan sitouttava avohoidollinen kokonaisuus.Kotona tehtävässä työssä päihdeongelmaiset on tavoitteenasitouttaa kuntouttavaan yhdyskuntatyön kokonaisuuteenalusta alkaen.Kotona ja kotoa käsin tapahtuvan kuntoutuksen tavoitteenaon saada päihdehuollon palvelut kaikkien ulottuville huomioidenpalveluiden ulkopuolelle jääneen ikääntyvän väestönja vammaisten tarpeet sekä rajoitteet sekä jo palveluidenpiirissä olevat, jotka hakeutuvat niihin monista eri syistä.Vaikka syyt ovat todellisia, niihin vastaamiseen ei aina tarvitatoista fyysistä ympäristöä.Keskeisimmät tuloksetProjekti on kohdannut kasvavan asiakaskunnan, yksinäisetihmiset, ikääntyvät ja erityisesti perheitä. Uusia asiakkaita onlöytynyt kotoa palveluiden ulottumattomista. Monelle on olluthelpompi lähteä yrittämään päihdekierteen katkaisua kotoakäsin tuetusti. Heille on pystytty tarjoamaan yksilöllinentapa lähestyä omaa päihdeongelmaa ja samalla tarjottu yksilöllisiäkatkaisuhoidon vaihtoehtoja yhdessä paikallisten yhteistyökumppanienkanssa. Rauman seudulla projekti ontehnyt onnistunutta yhteistyötä esim. paikallisten lastensuojeluviranomaistenkanssa yhteisillä kotikäynneillä. Pääkaupunkiseudullaoli selvitys vuonna 5 asiakasta ja Raumallaasiakkaita oli 18. Asiakkaat voitiin jakaa kolmeen ryhmään;motivaatiota hakevat, kotikatko ja jatkokatko. Asiakaista 7pystyi olemaan juomatta yli viikon ajan. He saivat päihdekierteenpoikki kotikatkon avulla. Heistä kolme pystyi olemaanjuomatta kotona yli 2 viikkoa päihdekuntoutuksenjälkeen.Tulosten arviointimenetelmätProjektin käytössä on ollut koko <strong>Sininauhasäätiön</strong> henkilöstöntuottamat sisäisen arvioinnin tiedot, kuten kokousmuistiot,päiväkirjat ja itsearvioinnit.Ohjausryhmä on kokoontunut vuonna <strong>2006</strong> kaksi kertaa.Projektissa on hyödynnetty Sininauhaliiton ARVI-hankkeenmalleja ja kokemuksia.Maaliskuusta <strong>2006</strong> alkaen IK-projekti on ollut mukana valtakunnallisessaJÄRVI-hankkeessa, joka on Raha-automaattiyhdistyksentukema Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton jaTerveyden edistämisen keskuksenyhteistyöhanke. Projekti on saanutneuvontaa ja koulusta JÄR-VI-hankkeelta. ■Raha-automaattiyhdistysrahoittaa monia<strong>Sininauhasäätiön</strong> toimintoja,projekteja ja investointihankkeita.Vuosikertomus <strong>2006</strong>– Jari-Juhani HelakorpiVuoden <strong>2006</strong> maaliskuussa saialkunsa (Yhdyskuntatyön osanapäihdekuntoutus) Iloisen KatupojanKotikatko -projekti (IKK), johonminut palkattiin projektityöntekijäksiRauman seudulle huhtikuun alusta. EnnenIKK-projektia työskentelin RaumanSeudun Katulähetys ry:ssä päivätoiminnanja tukiasumisen vastaavana ohjaajana(29.5.2000 – 31.3.<strong>2006</strong>). Sain RaumanSeudun Katulähetyksestä toimivapaatavuosiksi <strong>2006</strong> ja <strong>2007</strong>.Koulutukseltani olen sairaanhoitaja jadiakonissa.Projektivastaavaksi siirryin toukokuussa,kun projektivastaavana toiminutAnneli Noroma irtisanoutui <strong>Sininauhasäätiön</strong>palveluksesta ja siirtyimuihin tehtäviin. Työparikseni sain kesäkuunalusta Nurmijärvi-Tuusula-Järvenpääseudulle Tuija Willströmin. Tuijasiirtyi tekemään kesälomien ajaksiheinäkuussa sosiaalista isännöintiä Nurmijärvelle,jonne hän siirtyi lopulta loppuvuodeksi.Syyskuussa sain työparikseniHannu Kärkkäisen pääkaupunkiseudulle.Lokakuun lopusta alkaenHannu on toiminut Liika On aina Liikaa-projektissa (LOL). Projektin henkilöstönvaihtuvuus ja kierto on ollut vauhdikasta,mikä on tuonut haasteita minulleprojektivastaavana. Kaikesta vaihtuvuudestahuolimatta Tuija ja Hannuovat olleet mukana koko ajan kanssanikehittämässä operatiivisen johdon lisäksiIKK-projektia.Raumalla IKK-projektin toiminta toteutetaanyhteistyössä Rauman SeudunKatulähetys ry:n kanssa. IKK-projektintyöhuone sijaitsee Rauman Seudun Katulähetysry:n tiloissa Toivontalolla.Työni projektivastaavan koostuu tällähetkellä suurimmaksi osaksi kotikäynneistä,mutta myös projektin hallintoonja kehittämiseen liittyvistä tehtävistä.Jokaisen asiakkaan kanssa olen suunnitelluttavoitteet päihdekierteen katkaisuunyksilöllisin tavoittein. Päihdeongelmanmonimutkaisuudesta johtuenolen IKK:n alkutaipaleella kokenut onnistumisiaja pettymyksiä yhdessä asi-➥Uusi toivo extra 19
➥Liika on aina liikaa -projekti(RAY, Sininauhaliiton osahanke)akkaan kanssa. Projektina aikana onasiakkaiden kanssa yhdessä hoidettusosiaaliasioita, siivottu kotia ja pohdittuarjen murheita.Olen kuulunut osaksi <strong>Sininauhasäätiön</strong>operatiivista johtoa projektivastaavaksisiirtymisestä alkaen. IKK-projektintiimoilta olen matkustanut keskimäärinkerran viikossa pääkaupunkiseudullehallinnollisten tehtävienjohdosta. Olen saanut osallistua myösmuuhun <strong>Sininauhasäätiön</strong> kehittämiseen.Olen ollut mukana huhtikuusta alkaenoppisopimuskoulutuksessa. SuoritanJohtamisen Erikoisammattitutkintoa(JET). Olen pystynyt hyödyntämäänJET-koulutuksen antiaIKK-projektissa. IKK-projekti saa neuvontaaja koulusta JÄRVI-arviointihankkeelta.Se Raha-automaattiyhdistyksentukema Sosiaali- ja terveysturvankeskusliiton ja Terveydenedistämisen keskuksen yhteistyöhankejossa on kehittää järjestöjen käyttöönsellaisia arvioinnin työkaluja,joita ne voivat soveltaa toimintansakehittämiseksi. Olen osallistunut vuodenaikana JÄRVI-hankkeen järjestämiinkoulutuksiin ja seminaareihin<strong>Sininauhasäätiön</strong> edustajana. Olen ollutmukana elokuusta alkaen Sininauhaliitonedustajana kansainvälisen Siniristinpohjoismaisessa hoidon kehittämistyöryhmässä,joka valmisteleevuoden <strong>2007</strong> syksyllä Suomessa kansainväliseenkristillisen päihdetyönseminaariin alustusta hoitotyön näkökulmasta.Olemme kokoontuneetKööpenhaminassa Tanskassa vuodenaikana kaksi kertaa.Vuosi <strong>2006</strong> on ollut vaiherikas ja välilläväsyttävä uuden oppimisen vuosi.Päässä ovat pyörineet lyhenteet japrojektit; IKK, JÄRVI ja JET. Kaikki liittyvättoisiinsa, ja tuska on niiden yhdistämisessä.Kokonaisuudessaanvuosi on ollut hyvä ja antoisa. Vuosi<strong>2006</strong> päättyi Helsinkiin muuttoon, jossaaloitan työni 2.1.<strong>2007</strong>. RaumallaIKK:n työtä tulee jatkamaan päihdetyöntekijäEija Vahanto. ■Vuosikertomus <strong>2006</strong>- Anja HautaviitaOlen toiminut SininauhaliitonLiika on aina liikaa -hankkeen<strong>Sininauhasäätiön</strong> osaprojektissa.Perustehtäväni on ollut tuottaakotiin vietäviä, hoidollisia palvelujaikääntyneille päihdeongelmaisille Helsingin,Espoon ja Vantaan alueilla.Työnkuvaan on kuulunut myös arvioidaniiden toimivuutta käytännön tasolla.Työhön on lisäksi liittynyt HelsinginDiakonissalaitoksen kanssa toteutettavayhteinen osahanke Malmin alueella käsittäenryhmätyön ja siihen liittyvät asiakkuudet.Asiakkaita on ollut yhteensä 16, osayksin asuvia, osa pariskuntia. Olen tavannutheitä noin kerran viikossa, tilanteestariippuen joskus useamminkin.Olen pyrkinyt arvioimaan asiakkaidenkokonaistilannetta, avun ja tuentarvetta sekä sen laatua. Arvio on myöskoskenut kotona selviytymistä, omaisjaverkostotukea, hoitomotivaatiota jamotivoimisen keinoja.Luottamuksen syntymisen kautta olenpäässyt jakamaan asiakkaiden arkea,kun se on ollut paljaimmillaan. Olensaanut nähdä myös onnistumisia ja iloja.Olen saanut olla monenlaisissa prosesseissamukana asiakkaiden kanssa,rinnalla kulkijana tai toivon näköalojenkannattelijana, kun asiakkaan omat voimatovat olleet vähissä.Asiakkaat ovat tulleet mukaan hankkeeseenerilaisia polkuja, kuten kotihoidon,Diakonissalaitoksen, A-klinikan,sosiaalitoimen, psykogeriatriantyöntekijöiden tai omaisten kautta.Myös asiakkaat itse ovat ottaneet yhteyttä.Vertaistuen kehittäminen hoidon tukemiseksiryhmän muodossa on nähtytärkeäksi ikääntyville, koska monetovat yksinäisiä, eivätkä koe kuuluvansaenää mihinkään, kokevat itsensä tarpeettomiksija elämänsä turhaksi. Sateenvarjoprojektinkanssa onkin kehiteltyyhteinen ryhmätoiminta Tikkurilanterveyskeskukseen. Toiminta alkoisyyskuussa. Tarkoituksena on ohjatasiltä alueelta ilmaantuvat asiakkuudetryhmään, koska uusia asiakkaita eienää voi hankkeeseen ottaa mukaan.Yksi asiakas jättäytyi työntekijän vaihdoksenmyötä pois, yksi on siirrettykunnallisiin palveluihin ja yhden pariskunnantapaamisia voi reilusti alkaaharventaa. Asiakasmäärä on nyt sopivampi.Espoossa on ollut hankkeilla ryhmätoiminnanperustaminen. Kaupungillaon oma uusi päihdestrategia, muttasaattaa olla, etteivät heidän ryhmiinsäsovellu syrjäytyneet, kotiin jääneet vähäosaisetihmiset.Olen pyrkinyt työssäni luomaan asiakkaanympärille ja tueksi eri tavoinkoottuja verkostoja, jotka ovat koostuneetviranomaisista, omaisista, läheisistä,kolmannesta sektorista. Viimeksimainitun osuutta on ollut tarkoitus lisätä.Yhteistyö verkostojen kanssa on olluthedelmällistä ja palkitsevaa ja onhyödyttänyt kaikkia osapuolia.Toiminta-alue on ollut laaja ja se pitänytsisällään monenlaisia käytäntöjäja toimintamalleja. Myös matkat ovatolleet pitkiä ja joskus ajallisesti vaikeastiarvioitavia. Rajatummalla alueella olisimahdollisesti pystynyt syventämääntoimintaa enemmän.Olen osallistunut hankkeen seminaareihinja koulutuksiin mahdollisuuksienmukaan. ■Anja Hautaviita tuli Vantaalta käynnistämäänSininauhaliiton koordinoimanLiika on aina liikaa -projektin osahanketta.Työloman päätyttyä Anja palasientisiin työtehtäviinsä Vantaalle.20Uusi toivo extra
Sosiaalinen isännöinti kunnittainTuusulaKolmevuotisen projektin päättyessäirtisanouduin Tuusulankunnan perhetyön palveluksestaja jatkan aloittamaani työtä <strong>Sininauhasäätiön</strong>palveluksessa. Työni on erittäinhaasteellista ja pidän siitä. Koenyhteistyön varsinkin asunto- ja sosiaalitoimenkanssa erittäin hedelmälliseksija kanssani samansuuntaiseksi ajatusmaailmaltaan.Myös päihdesairaanhoitajienkanssa olemme löytäneet keskustelufoorumin.Kuluvan vuoden aikana asunnontarveon ollut minimaallista. Vain viisi asiakastanion tarvinnut asuntoa itselleen.Yksi asiakkaistani on jo ehtinyt menettääkodin tämän vuoden aikana häädönvuoksi. Uusista asiakkaistani vain yksion vailla kotia, hän ei voi sitä edes saadakunnan asuntotoimesta maksamattomienvuokriensa takia, joten haemmehänelle kodin yksityisen vuokranantajankautta.Työyhteisön henki on edelleen hyväja mielestäni yhteiset palaverimme ovatolleet kuin työnohjausta. Saan työyhteisöltänimyös tukea ja kuuntelua kunsitä tarvitsen.Vuoden aikana kaksi asiakasta on valinnutraittiuden rehdin tien oman kipinänsytyttämänä. Vertaistuen osuus onedelleen ollut rohkaisevaa ja toivoa antavaa.Omatoimisuuden edistäminen jasitoutumiseen vaikuttavat asiat ovatkantaneet jo joitakin osittain eteenpäin.Asiakkaat ovat kokeneet yhteistyömmemielekkääksi, yleensä sitoutumien onollut vaikeaa.Vuosikertomus <strong>2006</strong>- Marjut JokinenAsiakkaiden ikähaarukka on entisestäännuorentunut. Nuorimmat asiakkaaniovat juuri 20 vuotta täyttäneitäja 30-vuotiaita on mukana viisi.Yhä useampi nuori sairastuuensin masennukseenjapäihteidenkäytön lisääntymisenkautta puhkeaa kaksoisdiagnoosi,jonka parissa elämä on kuin eläisivuoristoradalla. Sosiaalisen toimintakyvynlasku ja tuen väheneminen saaaikaan leimaantumisen pelon ja uusiutumisriskin,persoonallisuushäiriökomplisoituu.Nuoret asiakkaat ovat tarvinneet näinollen hoitoketjujen apua ja paljon erityishuomiotaolotilansa korjaamiseksi.Kannustavalla otteella olen pyrkinytnostamaan esiin hyvän ja onnistumisenelämykset nuoressa. Luottamuksen javälittämisen tunne on tehnyt työskentelyn,varsinkin näiden nuorten parissa,molemmin puolin helpommaksi. Eristyneisyydentunne alkaa pikkuhiljaapoistua, avaten oven omalle rohkeudelletulla esiin. Toivon pilke näiden ihmistenelämässä ja hoidossa on projektiomalle toipumiselle ja selviytymiselle,se haastaa mukaan niin työntekijänkuin asiakkaankin.Vuoden aikana olen kokenut erittäinhyvänä asiana rinnalla kulkemisen ilonMarjut Jokinen on työskennellyt pitkäänTuusulan kunnan osoittamien asiakkaidenparissa. Marjut hoitaa sosiaalista isännöintiähyväksi havaitulla tavalla.ja oman välittämiseni.Hyvä asia on edelleenkin puheeksiotto ja väliintulo sekä jokaisen retkahduksenjälkeinen keskustelu siitä, opinkotästä jotain uutta.Työntekijänä koen, että tärkeimpiäarvoja ovat elämä ja sen kunnioitus,terveys ja sen ylläpitäminen. Tärkeimpänäkuitenkin nousee esiin ihmisarvo.Olen tämän vuoden aikana pyrkinytmäärätietoisesti oman työn kehittämiseenja myös löytämään tosikkomaisenotteen tilalle pilkahduksen huumoriakin,olen jo sisäistänyt työni.Kuitenkin tavoiteltavin päämääränion edelleen päihteettömään elämääntukeminen sekä arvostettu elämä omassakodissa. ■Vuosikertomus <strong>2006</strong>- Virpi HyvönenTyöni Sininauhasäätiössä alkoivuonna 2005 ja toiminta jatkuuedelleen päiväkeskus Kissan-Kellossa Tuusulan Kellokoskella. Opiskelenvielä Järvenpään Seurakuntaopistossaoppisopimuksella päihdetyönammattitutkintoa. Valmistun pian päihdetyöntekijäksi.Opiskeluni on tukenutpaljon työskentelyäni. Olen saanut erilaistatietoa, miten voin olla ammatillisestiapuna ja tukena asiakkailleni. Ammatillisuuson hyvin tärkeä osa työtäni,koska pelkkä kokemus ei riitä. Sininauhasäätiölläon hieno ajatus, että kaikkityöntekijät ovat koulutettuja ja koulutuksenhankkimiseen annetaan mahdollisuus.Päiväkeskus Kissan-Kello on alkanuttoimia mukavasti ja asiakkaat ovat löytäneetpaikan. Päiväkeskus on päihteetönja sinne voi tulla juttelemaan omistahuolistaan ja murheistaan pelkäämättä,että kävijöiden asioista kerrotaaneteenpäin.Asiakaskuntani koostuu päihteitäkäyttävistä henkilöistä. Teen yhteistyötäsosiaalitoimiston kanssa ja olen saanutitselleni 15 palvelusopimusasiakasta. Seoli myös tämän vuoden tavoitteena jaolen tavoitteeni saavuttanut. Luottamuksenrakentaminen asiakkaisiin eiole ollut helppoa, mutta olen saanutluotua heidän kanssaan hyvän hengenolemalla heille oma itseni. Tärkeintätyössäni on turvata asiakkaitteni asumi-➥Uusi toivo extra21
➥nen ja pitää huolta, että muutkin laskutkuin vuokrat tulevat hoidetuiksi. Tuenmyös asiakkaitani ottamaan vastuutaomista asioistaan.Minulla on ollut vuonna <strong>2006</strong> harjoittelujaksollaankolme Tuusulanjärvenammattiopiston lähihoitajaopiskelijaa,joille olen saanut toimia ohjaajana.Heistä on ollut apua päiväkeskus Kissan-Kellossa.Opiskelijat ovat olleetmukana kaikessa työssäni. Opiskelijattulevat silloin, kun heillä on mielenterveys-ja päihdeosiot menossa. Opiskelijatovat yleensä seitsemän viikkoaharjoittelemassa <strong>Sininauhasäätiön</strong> eriyksiköissä.Olen saanut käydä ensimmäisen kerranelämässäni ulkomailla, kun kokotyöyhteisömme oli Portugalissa koulutusmatkalla.Matka oli todella hienokokemus. Sininauhasäätiö järjesti myösasiakkaille tarkoitetun virkistyspäivän.Kävimme huvipuisto Särkänniemessä,jossa minulla oli kuusi asiakasta mukanani.He muistavat tämän retken todellahienona kokemuksena. Olimmemyös asiakkaiden kanssa Lohjan Vivamossa,jossa oli Sininauhaliiton Syysrastit-tapahtuma.Sininauhasäätiö osaa arvostaatyöntekijöitä ja työntekijöidenasiakkaita mielestäni oikealla tavalla.Retket ja tapahtumat, joita on järjestetty,ovat jääneet asiakkailleni myönteisenäasiana mieleen. Kaikki ovat samanarvoisiaja päihteettömyys on tärkeä osatapahtumaa.Olen saanut asiakkaakseni kokonaisenperheen. Olen todella mielissäni,kun he halusivat minut tuekseen. Perheeseenon syntynyt lapsi, joka täyttääkolme kuukautta tätä tekstiä kirjoittaessani.Laitan tämän tekstin omaan vuosikertomukseeni,koska tuntuu todellahyvältä, että nuoret haluavat yrittäämennä elämässään eteenpäin. On ilokulkea heidän rinnallaan.Olen saanut asiakkailtani myönteistäpalautetta, joka lämmittää sydäntä jajaksan kulkea heidän rinnallaan mahdollisimmanhyvin ja oikealla tavalla.Päihdealalla on joskus raskasta työskennellä,mutta työnantajaltani ja työkavereiltasaan avun ja tuen tarvittaessa.Pidetään kaikista ihmisistä hyvää huolta,niin meillä kaikilla on hyvä olla. ■NurmijärviVuosikertomus <strong>2006</strong> - Tuija WillströmValmistuin lähihoitajaksi 24.5.<strong>2006</strong>Tuusulanjärven ammattiopistostaerikoistuen mielenterveys- japäihdetyöhön. Aloitin työni Sininauhasäätiössäheti kesäkuun alusta helteensiivittämänä. Aluksi tutustuin talontavoille Hämeentiellä ja siitä pikku hiljaaaloitin tutustumisen <strong>Sininauhasäätiön</strong>eri projekteihin ja toimintamalleihin.Tutuiksi tulivat mm. sosiaalinen isännöintija päiväkeskustoiminta KellokoskellaKissan-Kellossa, päihteetön asuminenVantaan Myrrissä sekä OikeusOmaan Oveen -projekti, eikä pidäunohtaa tutustumista Rauman Katulähetykseen.Heinäkuussa aloitin Tuusulan alueellaIKK-projektin kolmen asiakkaankanssa. Samalla toimin muutaman viikonRastilassa pitäen Oikeus OmaanOveen -projektin kerhohuonetta avoinnaja järjestämällä yhteisiä grillaushetkiäLokitien talojen naisille.Nurmijärven sosiaalisen isännöinnintehtäviin siirryin heinäkuussa. Kilometrejäja kokemuksia kertyi roppakaupalla,jotka olivatkin tulevaisuutta ajatellen➥Tuija Willstöm (kesk.) siirtyi Nurmijärveltä Iloisen katupojan projektiin pääkaupunkiseudulle.22Uusi toivo extra
JärvenpääVuosikertomus <strong>2006</strong> - Hannu KärkkäinenVuoden <strong>2006</strong> tavoitesuunnitelmaniJärvenpään työn osalta ei toteutunuttoivotulla tavalla. Järvenpääilmoitti työn päättymisestä vuoden<strong>2006</strong> loppuun mennessä. Samallatuli eteen myös minun työni ja tehtäväkuvienuudelleen arviointi. Työtäni Järvenpäähäntuli jatkamaan Sini Piri11.9.<strong>2006</strong> alkaen.Työn päättyminen Järvenpäässä olitietenkin syvä pettymys, niin itsellenikuin myös asiakkailleni. Lohtuna olikuitenkin lupaus uuden työn kehittelystäheti vuoden <strong>2007</strong> alussa.Järvenpään-työn päätyttyä siirryinIloisen Katupojan Kotikatko -projektiin,jossa ennätin olla lokakuun puoleenväliin saakka. Silloin sain kuulla tarpeestasiirtyä Liika on aina liikaa -pro-➥hyväksi. Haasteita ja uusien asioidensisäistämistä riitti, kun tutustuin asiakkaisiini,joita on Klaukkalassa, Kirkonkylässä,Röykässä ja Rajamäellä sekäyhteistyökumppaneihini Klaukkalassaja Kirkonkylässä.Työhöni on kuulunut asiakkaiden tukeminenarjen eri tilanteissa, oman kodinsaanti ja sen pitäminen, sekä tietenkinpäihteettömyyteen kannustaminen.Asiakkaistani kuusi on tarvinnut omankodin kuluneen syksyn aikana ja neljälleheistä olen kyennyt Nurmijärvenkunnan asuntotoimiston avustamanasaamaan kodin. Yksi asiakkaistani saiasunnon toiselta paikkakunnalta yksityisiltämarkkinoilta ja sosiaalitoimistonkautta tutuksi tullut nuori sai avustuksellaniasunnon Vantaalla sijaitsevastaasuntolasta.Olen kokenut työssäni tärkeäksi ajoittaisenvirkistystoiminnan järjestämisenja olenkin pitänyt entisessä Katin-Kontissasauna- ja elokuvailtoja sekä kuljettanutasiakkaitani ajoittain kahville taipelaamaan vaikka biljardia. Myös asiakkaaniovat kokeneet sen tärkeäksi, sillälähes kaikille heistä tuottaa ongelmialähteä ulos omista ympyröistään.Asiaan vaikuttanee päihdeongelmantaustalla olevat mielenterveysongelmatjektiin työntekijäksi. Tämä projekti tuntuikinhaastavalta ja yllätti minut täysin.Luulin kohdanneeni matkani varrella”kaikki” päihdeongelmaiset ja siksi tämäiäkkäitten ihmisten parissa tehtävätyö oli yllätys monessa suhteessa.LOL-projekti, sekä myös muut kotiinvietäviin palveluihin liittyvät projektit,on uusi näköala päihdetyössä. Niihinolen saanut kuluneen loppuvuoden aikanakäydä pintapuolisesti tutustumassa.Kuluneen vuoden aikana olen saanutmahdollisuuden oppia myös uusia työalueita,joita ovat olleet muun muassarakennustöiden loppuun saattaminen,uudisrakennuskohteiden alkutyövaiheet,tonttien etsiminen ja työmaakokouksiinosallistuminen. Myrrin pienetja siitä syystä lähestyinkin Nurmijärvenmielenterveystoimistoa, mutta vielä eiaika ollut otollinen yhteistyölle ja kaksoisdiagnoosinhuomioimiselle. Toivoakuitenkin on, sillä Nurmijärven terveyskeskuksenpiiriin tulee vuonna <strong>2007</strong>psykiatrinen hoitaja, joka mahdollistaaasiakkailleni sen alan tuen ja avun.Yhteistyö kuntouttavan työn kanssaon ollut mukana arjessa ja asiakkaillenionkin ollut tarjolla mahdollisuus kuntouttavaantyöhön eri paikoissa mm.Katin-Kontissa. Muutoinkin yhteistyöeri tahojen kanssa on ollut tärkeää jamielestäni olemme toimineet esim. sosiaalitoimenja päihdehoitajien kanssatoistemme työtä täydentäen. Yhteistyöpäihdehoitajien kanssa mahdollistimyös kotikatkon kokeilun osana sosiaalistaisännöintiä ja tulokset olivat erittäinlupaavat, sillä yhteistyöllä asiakassaatiin päihteettömälle tielle.Omat haasteet on tullut myös päiväkeskuksentoimintaan saattamisessa,varsinkin kun paikka vaihtui. Vuodenvaihtuessa päiväkeskus sai kaksi ”emäntää”,jotka omalta osaltaan mahdollistavatmyös ilta-aukiolot. Päiväkeskuksensijainti on erittäin otollinen, ja nähtäväksijää kuinka ympäristö ottaa Katin-Kontin omakseen. ■remontit ja asennustyöt olen halunnuttehdä opiskelumielessä.Myrriin asennettiin myös vuoden loppupuolellakameravalvonta, joka mahdollistaavalvonnan ja turvallisuudenparemmin.Kuluneen vuoden aikana sain loppuunpäihdetyön ammattitutkinnon.Viiden näytön sijasta tein kuusi erillistänäyttöä, joista kuudentena ja ylimääräisenäsuoritin kristillisen päihdetyön tutkinnon,samalla loppuun saattaen muuthengelliseen työhön liittyvät opiskelut.Päihdetyön ammattitutkinto, oma henkilökohtainenpäihdeongelma ja siitäselviäminen, noin kahdenkymmenenvuoden kokemus päihdetyön eri osaalueilla,sekä sielunhoidon koulutus jakokemus antavat hyviä työkaluja kohdataihmisiä arkipäivän keskellä myösjatkossa.Kuluneen vuoden aikana olin mukanaRaikulit ry:n järjestämällä kahdenpäivän seminaarimatkalla Tallinnassa.Tehtävänäni oli olla koulutusvastuussaseminaaripäivien ajan. Seminaari olisuunnattu HKL:n ja HLB Oy:n työelämässämukana oleville henkilöille.Syyskuussa pidin Helsingin kaupungintyösuojeluvaltuutetuille, pääluottamusmiehilleja muille asiasta kiinnostuneillepuolenpäivän luentopaketin päihdetyöstäsekä tukihenkilönä olemisesta.Myrrin isäntäperheenä olo on ollutkuluneen vuoden aikana huomattavastihelpompaa. On ollut hienoa huomatakuinka osa asukkaista on onnistunutmyös omissa tavoitteissaan: tällä hetkelläMyrrissä asuu henkilöitä, jotka ovatolleet raittiina koko kuluneen vuodenajan. Asukkaitten tukeminen raittiuteenon ollut palkitsevaa. Myrrin yleisilmepäihteettömänä yksikkönä on saavuttanutvankan aseman niin asukkaittenkuin yhteistyötahojen keskuudessa, seon myös Myrrin ”tuotemerkki”, jostaovat ylpeitä asukkaat ja työntekijät.Myrrin kaikki lopputarkastukset ja takuutyötsaatiin hoidettua kuluneenvuoden aikana loppuun. ■Uusi toivo extra 23
Vuosikertomus <strong>2006</strong> - Sini PiriVuonna <strong>2006</strong> aloitin työni JärvenpäänKissan-Kulmassa syyskuunpuolivälissä Hannu Kärkkäisensiirtyessä toisiin tehtäviin. Hannu perehdyttiminut työhön, joka käsitti sosiaalistaisännöintiä kuukausittain 15 asiakkaalleja sisälsi pääasiassa tukiasumiseenliittyviä tehtäviä.<strong>Sininauhasäätiön</strong> työ oli minulle suurihaaste, sillä olen vaihtanut ammattiaaikuisella iällä ja valmistunut lähihoitajaksi<strong>2006</strong> keväällä. Järvenpäässä vastasinnyt itsenäisesti asiakkaitteni tarpeisiin,toimien ”linkkinä” Järvenpäänkaupungin sosiaalitoimen ja asiakkaittenivälillä. Valmiuksia minulle tähäntyöhön onneksi antoivat muun muassahankkimani päihde- ja mielenterveystyönkoulutus sekä aikuiskasvatustieteenopinnot ja suoritukset, samoin se,että olen aiemmassa ammatissani joutunuttyöskentelemään hyvin itsenäisestija vastuullisesti.Ensimmäisellä sijalla oli asiakkaitteniasumisen turvaaminen. Huolehdin, ettäasiakkaitteni vuokrat tulivat ajallaanmaksetuksi ja että asuminen sujui muutenkinhyvin. Sen lisäksi huolehdin asiakkaidenkanssa yhdessä muun muassatarpeellisista lääkäri- ja muissa tutkimuksissakäynneistä, lääkeseurannasta,asiakkaiden raha-asioista, laskujenmaksamisista.Etsin Järvenpäässä aktiivisesti myösasuntoja uusille asiakkailleni, jotka olivatsellaista vailla. Järvenpäästä on vaikealöytää vuokra-asuntoa. Koinkintyöni siltä osin hyvin haastavaksi. Asuntoon ihmisen perustarve, joka luo kiinnekohdankaikkeen olemiseen, ja jotailman on vaikea suoriutua elämän muistavaatimuksista.Erilaiset sosiaaliturvaan ja toimeentuloonliittyvät, mutta myös riippuvaisuuksiinliittyvät ongelmat olivat esillämonen asiakkaan päivittäisessä elämässä.Usein tuki oli sitä, että kun ulkopuolisenahuomasin ongelmia tietyillä alueilla,otin asian puheeksi ja suosittelinvaihtoehtoista mallia. Tukeni oli monestimyös kuuntelemista ja läsnäoloa.Se auttoi monta kertaa vaikeassa tilanteessa.Osa asiakkaista oli ilman ihmistä,jolle olisi voinut purkautua ja kertoaomaan elämään vaikuttavista hankalistakinasioista. En mitenkään ”saarnannutraittiutta”, mutta otin sen esille hyvänäja mielekkäänä vaihtoehtona silloin,kun huomasin päihteiden käytönSini Piri siirtyi Järvenpäästä Nurmijärvelle. Työ jatkui samankaltaisena sosiaalisenisännöinnin tehtävien parissa.aiheuttavan ongelmia asiakkaan elämässä.Tarjosin tietoa ja apua siihen,miten päästä eroon päihteistä, ja millaistahyötyä siitä asiakkaalle itselleenolisi. Niin merkittävän asian miettiminenei ole helppoa, se on iso prosessi.Usea halusi kuitenkin tarttua mahdollisuuteenelää ”kuivilla”, ja sen seurauksenamonet heidän elämänsä osa-alueetmuuttuivat parempaan suuntaan.Koin tehtäväkseni tukea asiakastalöytämään toimintatapoja erilaisten ongelmiensaratkaisemiseksi, enkä missääntilanteessa katsonut oikeudeksenimäärätä asioita asiakkaan puolesta. Sensijaan monille nuorille jouduin asettamaanrajoja, joita ilman he olivat saattaneetoman elämänsä todelliseen epäjärjestykseen.Kerroin selkeästi, miksirajoja ei kannattaisi ylittää, mitä siitähänelle itselleen seuraisi.Olen pahoillani - niin kuin asiakkaanikin- että tämä projekti Järvenpäässäloppui nyt vuodenvaihteessa. Mielestänisosiaalisen isännöinnin tavoitteet onJärvenpäässä saavutettu moninkertaisestija asiakkaat ovat olleet tyytyväisiäsen tuomaan tukeen jokapäiväisessäelämässään. Useat heistä jäivät nyt kaipaamaanvastaavanlaista tukea, ja kokivattulevaisuutensa ilman sitä hyvinepävarmaksi. Toiveeni olisikin, ettäJärvenpäässä havahduttaisiin huomaamaantällaisen kokonaisvaltaisen tuenmerkittävyys sekä sosiaalisesti että taloudellisesti,laadittaessa seuraavien vuosientalousarvioita. ■24Uusi toivo extra
<strong>Sininauhasäätiön</strong>tavoitesuunnitelma <strong>2007</strong>Sininauhasäätiö on Sininauhaliiton hallinnoima, erilaisiinasumisen ja ylipäätään elämisen tarpeisiin keskittynyttuetun olemisen, tuetun asumisen ja tuetun tekemisenammattilainen. Tarjoamme ensisijaisesti erilaisten asumisen,tekemisen ja elämisen muotojen, kokeilujen,kehittämisprojektien ja konsultoinnin avulla kokonaisratkaisujamielekkäämpään ja ihmisarvoisempaan elämään.Säätiön sääntöjen mukaisena tarkoituksena on perustaa jaylläpitää kristillisessä hengessä toimivia päihdehuollon asumispalveluitaja nuorten päihdehoitoyksiköitä, ja niissä annettavanhoivan ja kasvatuksen kautta auttaa päihdeongelmaisiahenkilöitä juomatavasta vapautuneina, työnhaluisina,rehellisinä ja kunniallisina kansalaisina täyttämään paikkansayhteiskunnassa.Tarkoituksensa toteuttamiseksi ja tarkoituksen määrittämissärajoissa säätiö:1) rakentaa ja rakennuttaa sekä ostaa, kunnostaa ja kunnostuttaakiinteistöjä ja huoneistoja;2) harjoittaa vuokraustoimintaa;3) tuottaa ja kehittää asumisen tukipalveluja;4) konsultoi viranomaisia ja yhteisöjä palveluhankkeissa; ja5) toteuttaa alaan liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa.Tavoitesuunnitelmat<strong>2007</strong> kustannuspaikoittainTuettujen asumispalvelujenkehittämiseen, tuottamiseen jakonsultointiin (RAY, kohdennettutoiminta-avustus)RAY-hakemus <strong>2007</strong>: Tukiasumisen ja sitä tukevienyleishyödyllisten toimintojen kehittäminen, tuottaminenja konsultointiPäämäärä ja toiminta-ajatus:Sininauhasäätiö kehittää ja tarjoaa järjestöille ja kunnillepäihdeongelmaisten tukiasumisen sekä sitä tukevien toimintojenasiantuntijuutta. Säätiö hankkii tukiasuntoja sekä antaatukea ja valmennusta asunnottomien päihdeongelmaistenasumiseen. Se vahvistaa edelleen tavoitteellisesti rooliaanasunnottomuuden vähentäjänä ja siihen liittyvänä syrjäytymisenehkäisijänä. Säätiö kehittää toimialansa kolmannensektorin tulevaisuuden työmuotoja sekä kartoittaa uusia toimintaedellytyksiä.Sininauhasäätiö kerää, jalostaa ja jakaaaiheeseen liittyvää tietoutta.Tärkeimmät tulostavoitteet:Pessi ja Illusian (Mäkelänkatu) ja Mutterimajan (Tuusula)rakentaminen ja valmistuminen toimintakeskus- ja asumispalveluyksiköiksisekä Ruusulankadun hankkeen käynnistä-Säätiö voi tarkoituksensa toteuttamiseksi myydä asumiseenliittyviä asiantuntijapalveluita sekä konsultoida viranomaisiaja yhteisöjä asumispalveluihin liittyvissä hankkeissa.Säätiö voi olla hallituksen päätöksellä tarkoituksensa toteuttamisenedistämiseksi osakkaana yhtiöissä ja jäsenenäerilaisissa yhteisöissä.Säätiö voi myös kaupan tai vaihdon kautta hankkia lisäkiinteistöjätarkoituksensa toteuttamiseksi. Säätiö voi muuttaakiinteistönsä rahaksi, jos se on säätiön edun mukaista.Sisällön tuottajina tarjoamme kokonaisvaltaisen isännöinninmahdollisuuksia käyttäen tuettua asumista ja tukiasumispalveluja,ylläpidämme päiväkeskuksia sekä annammemahdollisuuksia erilaisiin kuntouttavan tekemisen ja työnmuotoihin. Kehitämme myös kotiin vietäviä päihdehoidollisiapalveluja.Työmme perusta on kristillisistä arvoista lähtevä yhdyskuntatyö.Sen keskeisimpiä voimavaroja ovat yhteisöllisyys, vertaistuki,vapaaehtoistyö ja kansalaisjärjestötoiminta sekä monipuolisestikoulutettu ja ammatillisesti toimiva henkilökunta.Puitteita luomme rakennuttamalla, ostamalla ja kunnostamallatukiasuntoja niidenkin päihdeongelmaisten tarpeisiin,jotka eivät pysty tai halua muuttaa elämäntapojaan.Kokemustamme ja osaamistamme sisällön tuottajanasekä asuntojen hankkijana ja ylläpitäjänä jaamme kolmannensektorin toimijoille sekä kunnille palveluiden ja konsultoinninmuodossa. ■Päivi Strandéninvastuualueella ovatsäätiön operatiivinenjohto, keväällä <strong>2007</strong>Sininauhaliitoltasäätiölle siirtynytUusi toivo -lehti sekäRAY-rahoitteinentutkimushanke.minen. Asuntojen aktiivinen hankinta ja huomattava määränkasvattaminen investointipäätösten ja -ohjelman mukaisestipuutteelliset asumiskyvyt omaavien ja tuen tarpeessa olevienpäihdeongelmaisten käyttöön. Valmistellaan valtakunnallistamonitoimijahanketta, jossa selvitetään tuettua asumista ja sitätukevia toimintoja järjestävien sekä päihdetyötä tekevien,yleishyödyllisten toimijoiden tulevaisuuden toimintaympäristöäja toimintamuotoja sekä kartoitetaan uusia toimintamahdollisuuksia.Tavoitteiden saavuttamisen seuranta:Investointihankkeiden toteutuminen on tärkeä osa tavoitteidentoteutumisen arviointia. Arvioimme myös palveluidenmäärää ja laatua suhteessa koko ajan muuttuvaan tarpeeseen.Konsultointien merkityksen arviointi on osa seurantaa. Sininauhasäätiöon myös kiinteästi mukana erilaisissa kolmannensektorin työ- ja kehitysryhmissä. Sininauhasäätiö hyödyntääarvioinnissaan JÄRVI-hankkeesta saatavaa osaamista.Hankkeista, tuotteistuksista sekä asumisen tukimalleista janiiden vaikutuksista tehdään yhteistyössä eri oppilaitostenkanssa tutkimus-, seuranta- tai opinnäytetöitä. ■Uusi toivo extra 25
RAY-hakemus <strong>2007</strong>: Päivätoimintakeskustoimintojenkäynnistämiseen,ylläpitoon ja kehittämiseenPäämäärä ja toiminta-ajatus:ToimintakeskuksetKarvinen ja Pessi & IllusiaPäiväkeskukset tarjoavat yhteisöllisyydenkokemisen keinoin puitteet syrjäytymisenehkäisyyn, aktivoivat osallistumiseenja kansalaistoimintaan. Päämääränäon kiinnittyminen yhteiskunnaneri yhdyskuntiin.Palveluohjaus, toiminnat ja tilat ovatkorvauksetta kaikkien käytössä. Monipuolistentilojen lisäksi tarjoamme ammattitaitoisenhenkilökunnan, asiakkaidenja vapaaehtoistyöntekijöiden voimavarat,osaamisen ja vertaistuen.Toimintakeskukset täydentyvät ulkopuoleltatulevalla toiminnalla monipuoliseksikokonaisuudeksi.Tärkeimmät tulostavoitteet:Toimintakeskusten omilla toiminnoillaon, sekä ulkopuolelta tulevilta ryhmiltäja toimijoilta edellytetään elämäntavanmuutokseen tähtääviä tavoitteita.Maksuttomuus, päihteettömyys ja monipuolisettoiminnot luovat hyvät mahdollisuudettilanneraittiuteen. Karvisen(Hämeentie 62) vakiintuneet toimintamallitja kansalaistoiminnan muodotviedään oleelliseksi osaksi Pessi & Illusian(Mäkelänkatu 50) toimintakeskuksenkäyttäjien arjenhallintaa. Lisääntyväkansalaistoiminta ja muu vapaaehtoistyösekä uusien tilojen tuomat mahdollisuudettarjoavat erinomaiset puitteettavoittaa avun ja tuen tarpeessa olevaaväestöä. Tavoitteena on myös käynnistääsäännölliset vertaistukiryhmät.Tavoitteiden saavuttamisenseuranta:Asukkaiden ja muidenkin avun ja tuentarpeessa olevien käyttäjien toimintoihinosallistumista ja niiden vaikutustaarvioidaan. Toimintojen käyttäjiäohjataan tarpeen mukaan palveluohjauksenpiiriin, jonka toteutumista ja vaikutuksiaseurataan. Erilaisten ryhmienja toimintojen toimivuutta tarkastellaansäännöllisissä palavereissa toiminnoistavastuussa olevien kanssa. Toiminnastapidetään työpäiväkirjoja, joiden avullaanalysoidaan säännöllisesti tavoitteidensaavuttamista. Tarvittaessa tavotteitaasetetaan uudelleen. Kävijät ja määrätkirjataan. Yhteenveto, arviointi ja tavoitesuunnitelmatehdään vuosikertomukseen.Toimintakeskusten toimivuuttaverrataan keskenään.Päiväkeskuksista Karvinen nivoutuuosaksi Topi-Katin asumiyksikön ja Pessi& Illusia samannimisen asumisyksiköntoimintaa. Topi-Katissa osa kokonaisvaltaisestaisännöinnistä toteutetaanHelsingin kaupungin kanssa yksittäisis-tä asukkaista sovittujen palvelusopimustenturvin. Pessi & Illusian osaltaHelsingin kaupungille on jätetty tarjous,joka mahdollistaisi vaikeammin asutettavienasunnottomien sijoittamisen valmistuvaanyksikköön. ■Janne Siili aloitti kesällä <strong>2007</strong> uudessa yöohjaajantehtävässä.Oikeus Omaan Oveen -projektiRAY-hakemus <strong>2007</strong>: Oikeus OmaanOveen -tukiasumisprojektiOikeus Omaan Oveen -projektille onhaettu jatkoa vuodelle <strong>2007</strong>. Projektinjatko on tarkoitus toteuttaa <strong>Sininauhasäätiön</strong>omana hankkeena, jossa eivätenää ole mukana aikaisemmat projektitoimijat.Päämäärät ja tavoitteet:Totaalisesti asunnottomien parissa eitoimi käytännössä minkäänlainen palveluohjaus.Ainoastaan etsivällä työlläheidät voidaan tavoittaa ja saattaa tuenpiiriin. Kohderyhmämme asunnotto-muutta voidaan poistaa parhaiten kunasumisen tuki ja puitteet luodaan vastaamaankunkin yksilöllistä tarvetta ilmanmuutosvaatimusta. Näin estetäänmyös uuden asunnottomuuden syntyä.Tukitoimia kehitetään niin, että ne seuraavatasiakkaan asumispolkua.Asuntoloista tukiasumiseen ja normaaliinasuntokantaan siirtyminen, asumisenturvaaminen sekä häätöjen estäminentoteutetaan kokonaisvaltaisenisännöinnin keinoin sekä vertaistukeaja vapaaehtoistyötä kehittämällä.Projekti antaa tukea sekä valmennustakeskitettyyn ja hajasijoitettuun tukiasumiseen,estää häätöjä sekä pyrkiikatkaisemaan laitoskierteen laitoksissaasunnottomuuden vuoksi olevilta. Tukija valmennus tapahtuu yksilöllisesti yhdyskuntatyön,kokonaisvaltaisen isännöinninja asumisneuvonnan keinoin,huomioiden erityisesti pääkaupunkiseudunasunnottomuuden vähentämisohjelmantavoitteet ja kohderyhmät.Toteuttamistapa:Projektia jatketaan alkuperäisen projektisuunnitelmanpohjalta. Suurinmuutos on, että hanketta ei jatketa ensivuonna monitoimijahankkeena, vaanOOO-projektissa kehitetyn mallin mukainentuki kohdennetaan etupäässäasunnottomuuden vähentämis- ja investointiohjelmanmukaisesti hankittui-➥26Uusi toivo extra
➥hin tukiasuntoihin. Asunnottomuudenvähetessä jäljelle ovat jääneet enitentukea tarvitsevat ja resursseja sitovatasunnottomat, jotka eivät ole useinkaanedes asunnonhakijoina. Tukiasuntojenhankkiminen ja tuen antaminen tällekohderyhmälle vaatii riittävät resurssit.Työntekijät ovat <strong>Sininauhasäätiön</strong>palkkaamia. Projektivastaavan (1) tehtävänäon tarvittavan kenttätyöhönosallistumisen ohella vastata projektityöntekijöidentoimenkuvasta ja ohjauksestasekä vastata taloudesta, tavoitesuunnitelmista,raportoinnista, tiedottamisestasekä tuotteistamisesta.Projektityöntekijöiden (3) tehtävänäon vastata etsivästä työstä ja asiakastyöstäasiakkaan saadessa asunnon taisiirtyessä asuntolasta itsenäisempäänasumiseen. Asiakastyötä ohjaa yksilöllinen,asukkaan kanssa laadittu suunnitelma.Työhön kuuluu lisäksi etsiä,kouluttaa ja ohjata vertaistukihenkilöitäja vapaaehtoistyöntekijöitä. Heitä etsitäänmm. tukiasunnoissa pitkään asuneistaja elämässään eteenpäin päässeistähenkilöistä, joilla on oma kokemusasunnottomuudesta, päihde- ym.ongelmista. Hankkeessa räätälöidäänerilaisia vapaaehtoistyön (vastuunkantamisen)malleja asumisnenuvonnan,sosiaalisen ja kokonaisvaltaisen isännöinninavuksi ja osaksi.Avainsanoja projektin toteuttamistavoistaovat: yhdyskuntatyö, vertaistuki,vapaaehtoistyö, kokonaisvaltainen isännöinti,yksilöllinen elämänhallinnantuki ja neuvonta, palveluohjaus, palvelu-tai kuntoutussuunnitelma sekä omantyön ja työmallin kehittäminen.Pääasialliset tuotokset:Vuosittaiset arviointiraportit ja loppuraportti.Projekti kehittää asumisen asiantuntijuutta,jota tarjotaan valtakunnallisestiprojektin ulkopuolisillekin tahoille.Luodaan ja tuotteistetaan vertaistuenja vapaaehtoistyön huomioiva työmalliosaksi yhdyskuntatyötä, tukemaan jokäytössä olevaa kokonaisvaltaista ja sosiaalistaisännöintiä sekä yksilöllistäasumisneuvontaa mahdollisimman itsenäisenasumisen turvaamiseksi ja yksilöllistenasumispolkujen löytämiseksi.Malliin kuuluu vapaaehtoisten koulutusja rekrytointi ammattityön avuksi.Malliin liittyvää kirjallista materiaaliatuotetaan.Ylempään ammattikorkeakoulututkintoonliittyvä opinnäytetyö (aihe: Kokonaisvaltaisenisännöinnin malli asumiseenliittyvässä päihdetyössä).Etenemisen seuranta javaikuttavuuden arviointi:Projektin toteutumista, prosessia ja vaikuttavuuttaarvioidaan. Prosessiarvioinnissapyritään tunnistamaan ja vakiinnuttamaanhyviä käytäntöjä sekä puuttumaanhuonoihin käytäntöihin jakorjaamaan niitä. Vaikuttavuusarvioinnissakartoitetaan asukkaiden asumisenonnistumista, siihen liittyvää vaikutusverkkoa,mallin toimivuutta ja projektintavoitteiden toteutumista. Käytössä ovatPäiväkeskus jaPuolimatkankoti MyrriRAY-hakemus <strong>2007</strong>: Päiväkeskustoiminnankehittämisprojekti(Myrri)Päämäärät ja tavoitteet:Puolimatkankoti Myrrin yhteydessätoimivan päiväkeskuksen tarkoituksenaon toimia Myrrin asukkaiden,Vantaalla <strong>Sininauhasäätiön</strong> jatkoasunnoissaasuvien sekä muidenkinlähistöllä asuvien ja erityisesti syrjäytymisvaarassaolevien vapaaehtoistoiminnankeskuksena ja yhteisenäolohuoneena. Uusien käyttäjien tavoittamiseenkiinnitetään erityistähuomiota. Projektin tavoitteena onjatkaa hyväksi havaittuja käytäntöjäja edelleen suunnitella toimintaa yhdessäpäiväkeskuskävijöiden kanssa.Kerran viikossa järjestettävä talon yhteinenkokous on todettu hyväksisuunnittelufoorumiksi. Kokouksessaasiakkaat huomaavat voivansa vaikuttaayhteisiin asioihin.Projektin tavoitteena on edelleensaada päiväkeskuksen toimintojenpiiriin uusia asiakkaita, jotka hyötyvätMyrrin päihteettömyydestä sekämuiden kävijöiden tarjoamasta vertaistuestaja vapaaehtoistyöstä. Päiväkeskuksentiloja voivat maksuttaprojektihenkilöstön tuottamat sisäisenarvioinnin tiedot, kuten kokousmuistiot,itsearvioinnit ja päiväkirjat. Käytössä ovatmyös asiakaskorttitiedot. Arviointiin voidaanhankkia informaatiota myös henkilöstö-,asiakas- ja sidosryhmähaastatteluintai –kyselyin sekä muilla projektivastaavankanssa sovittavilla tavoilla.Projektissa toimii ohjausryhmä, jokaasiantuntemuksellaan mentoroi OOOprojektia.Ohjausryhmä täydentää tarvittaessaitseään. Ohjausryhmän tehtävänäon päivittää kirjallisesti vuosittaintavoitesuunnitelma(t). Ohjausryhmäseuraa myös kokonaisuuden ja tavoitesuunnitelmantoteutumista ja omaltaosaltaan arvioi projektia. ■hyödyntää myös erilaiset, päiväkeskuksenomaa toimintaa tukevat kansalaisjärjestöt.Päiväkeskuksen toimintaa ohjaa javalvoo palkattu henkilökunta, jokavastaa myös asiakastyöstä.Toteuttamistapa:Päiväkeskuksen toimintaa kehitetäänedelleen käyttäjien ja työntekijöiden(2 henkilöä) yhteistyöllä.Myrrin päiväkeskuksen kävijät ovatusein syrjäytyneitä, pitkään asunnottominaolleita ja yhä enemmän joukossaon myös mielenterveyskuntoutujia,jotka tarvitsevat paljon apua jatukea asioittensa hoidossa. Työntekijöidenon tiedettävä monipuolisestierilaiset verkostot ja osattava ohjata(palveluohjaus) asiakkaat oikeidenpalvelujen piiriin.Päiväkeskuksessa on mahdollisuusmaksutta pestä pyykkiä, käydä saunassaja käyttää internet-yhteydessäolevaa tietokonetta. Punttisali ja askartelutilatovat myös vapaassa käytössä.Joillain asiakkailla on tarvettaharjoitella esimerkiksi kodinhoidolli-➥Uusi toivo extra 27
➥sia taitoja yhdessä työntekijän kanssa.Esimerkiksi ruokaa on päiväkeskuksessatehty ryhmissä. Myrri, Myyrmäenkaupunginosan päihteettömänä saarekkeena,on tärkeä levähdyspaikka monelle.Myrrin päiväkeskuksen työntekijättekevät tiivistä yhteistyötä esimerkiksikaupungin sosiaalitoimen kanssa. Lisäksityöntekijät osallistuvat Vantaallakokoontuviin yhteistyöryhmiin (esimerkiksiVantaan asuntotyöryhmä). Näitäverkostoja hyväksikäyttäen on mahdollistatehdä päiväkeskusta ja sen toimintaatunnetuksi niille, jotka puolestaanvoivat ohjata omia asiakkaitaan Myrriin.Aamusta iltaan avoinna olevan päiväkeskuksenarjesta ja viikonlopuista vastuutakantavat usein myös käyttäjät kykyjensämukaan.Uusia asiakkaita on mahdollista saadaerilaisten tapahtumien ja tiedottamisenkautta. Vuonna 2005 Myrrissä järjestettiinmm. Asunnottomien yö -tapahtuma.Tavoitteena on aktivoida vakituisiakävijöitä käyttämään omia verkostojaaneli kutsumaan tuttujaan viettämään aikaapäihteettömästi. Myrriin tulon kynnysmadaltuu, kun jo päiväkeskukseenja henkilökuntaan tutustunut ihminenesittää kutsun.Pääasialliset tuotokset:Päiväkeskuksessa on otettu käytöönpäiväkirja, josta voidaan seurata päivittäistäkävijämäärää. Myrrin päiväkeskuksentoiminnasta tehdään vuosittainvuosikertomus. Lisäksi jokainen työntekijöistätekee oman henkilökohtaisenvuosikertomuksensa ja seuraavan vuodentavoitesuunnitelman.Esitteiden, artikkelienja muun tiedottamisen kauttapäiväkeskustoimintaa tehdään tunnetuksiviranomaisten sekä potentiaalistenkäyttäjien keskuudessa. Tietoa toimintamallistajaetaan mm. kaikille Sininauhaliitonjäsenjärjestöille.Viikoittaisesta yhteisestä kokouksestakirjoitetaan muistio, joka jaetaan kaikilleMyrrin asukkaille ja muille käyttäjille.Työntekijöiden omista palavereistalaaditaan muistiot. <strong>Sininauhasäätiön</strong>työntekijöiden työpäiväkirjoille kirjoitetaantyön arjesta.Päiväkeskuksesta on tehty oma esite,jota jaetaan eri yhteistyötahoille. Tiedotusvälineilletiedotetaan jatkossakinMyrrin toiminnasta ja tapahtumista. Kuluneenavuonna Vantaan Sanomissa onesimerkiksi ollut kaksi artikkelia Myrristä.Sininauhasäätiö jakaa vuosittainyhteistyökumppaneille oman, noin 50-sivuisen vuosikirjansa. <strong>Vuosikirja</strong> onmyös vapaasti saatavissa pdf-muodossa<strong>Sininauhasäätiön</strong> ja Sininauhaliiton kotisivuilta.Etenemisen seuranta javaikuttavuuden arviointi:Työntekijöiden yhteisissä tapaamisissakeskustellaan päiväkeskuksen tavoitteistaja niiden toteuttamisesta. Yhdessäsovitaan vastuuhenkilö, joka kantaapäävastuun. Työntekijät kuitenkin käytännössäyhdessä toteuttavat hankkeitasekä arvioivat niiden toteutumista.Asiakkailta tuleva suora palaute käsitelläänsekä talon yhteisissä että henkilökunnankokouksissa. Toimintamallejauudistetaan mahdollisuuksien mukaanpalautteen pohjalta.Yhteistyökumppaneilta pyydetäänpalautetta siitä, miten päiväkeskustoimintaavoisi kehittää heidän näkökulmastaankatsoen ja heidän asiakkaidensatarpeet huomioiden.Henkilökunnan päiväkirjasta voidaanprojektin etenemistä seurata ja arvioidalyhyellä ajanjaksolla.Vuoden lopussa tehtävä päiväkeskuksenvuosikertomus on hyvä välinekuluneen vuoden arviointiin.Opiskelijoiden kanssa on saatu aikaanyhteinen kaavake, jonka avullakartoitetaan käyttäjätyytyväisyyttä/-tyytymättömyyttä.Kaavake otetaan Myrrissäkäyttöön vuoden <strong>2007</strong> aikana.Sininauhasäätiö on mukana JÄRVI-arviointihankkeessa,jonka kautta saatavaaosaamista hyödynnetään. ■Iloinen Katupoika -projektiRAY-hakemus <strong>2007</strong>: Yhdyskuntatyönja kuntoutuksen integrointiprojekti(Iloinen Katupoika)Päämäärät ja tavoitteet:Luoda osaksi jo osin tehtävää yhdyskuntatyötävaihtoehtoinen, asiakkaidentarpeista lähtevä, kustannuksiltaan jatoteutukseltaan tehokas, päihdekierteenkatkaiseva sekä yhdyskuntaan sitouttavakokonaisuus.Päihdeongelmaisen kotona tapahtuvantyön tavoitteena on saada yhdyskuntatyökaikkien ulottuville huomioidenperinteisten palveluiden ulkopuollellejääneen ikääntyvän väestön javammaisten tarpeet sekä rajoitteet.Päihteiden liikakäytön seurauksena hakeudutaaneri palveluihin monista syistä.Vaikka syyt ovat todellisia, muutokseenei aina tarvita toista fyysistä ympäristöä,vaan avun tarpeeseenvastaaminen voi tapahtua tarkoituksenmukaisemminluonnollisessa asuin- jatoimintaympäristössä. Useissa kunnissaesimerkiksi katkaisuhoito toteutetaanterveyskeskuksen vuodeosastolla, jotaei alun perinkään ole suunniteltu päihdehuollontarpeisiin. Yhdyskuntatyönkeinoin päihdeongelmaiset voidaan sitouttaakuntouttavaan kokonaisuuteenalusta alkaen. Yksilön fyysisen ja psyykkisentoimintakyvyn lisäksi huomioidaanmyös toimintaympäristö (koti) jasen kohentaminen.Toteuttamistapa:Projektia toteutetaan alkuperäisenprojektisuunnitelman pohjalta. Toimintaon aloitettu Helsingin ja Rauman seuduillaympäristökuntineen. IloisessaKatupojassa panostetaan sisällön kehittämiseenja vertaistuen sekä tukihenkilötoiminnanaloittamiseen. Projekti etsiiedelleen uusia sekä kehittää ja hyödyntäävanhoja käytäntöjä päihdeongelmaisenkohtaamiseen ja päihdekierteenkatkaisemiseen yhdyskuntatyön, etsiväntyön, verkostotyön ja yksilötyönkeinoin alueellisten yhteistyökumppanienkanssa.<strong>Sininauhasäätiön</strong> palkkaaman projektihenkilöstöntyöhön kuuluu asiakastyönohella uusien toimintatapojentuotteistaminen ja juurruttaminen omalletoiminta-alueelle sekä uusien toteuttajien,vertaistukihenkilöiden ja vapaaehtoistyöntekijöidenkouluttaminen.Ensisijaisesti kotona tehtävää asiakastyötäohjaa yksilöllinen ja tavoitteellinenkuntoutussuunnitelma, joka sisältäämm. asiakkaan kokonaistilanteenmoniammatillisen arvioinnin. Takaisinyhdyskuntaan sitouttavassa työssäoleellinen osa asiakkaan aktivointia28 Uusi toivo extra
Eija Vahanto toteuttaa Iloinenkatupoika -projektia Raumalla.PuolimatkankotiMutterimajaRAY-hakemus <strong>2007</strong>: PuolimatkankotiMutterimaja, TuusulaPäämäärät ja tavoitteet:Etelä-Tuusulassa ei ole lainkaan päihdeongelmaisilletarkoitettuja päiväkeskuspalveluita.Puolimatkankoti Mutterimajaon myös Tuusulan ensimmäinenpäihdeongelmaisille tarkoitettu tukiasumisyksikkö.Sen kanssa yhdessä rakennettavapäivä- ja toimintakeskus tuleepalvelemaan keskeisen sijaintinsa ansiostakaikkia Etelä-Tuusulan syrjäytyneitäja syrjäytymisuhan alla olevia.<strong>Sininauhasäätiön</strong> muissa päivä- ja toimintakeskuksissakehitettyjä toimintojajalostetaan vastaamaan tuusulalaistenpalvelujen käyttäjien yhteisöllisiin ja yksilöllisiintarpeisiin. Vapaaehtoistoiminnanja erilaisten kansalaistoimintojenvahvistaminen sekä yhteisöllisyydentukeminen ja kehittäminen tulevat olemaankeskeisiä toimintamuotoja.Puolimatkankoti Mutterimaja valmistuu1.3.<strong>2007</strong>. Päiväkeskus on avoinnajoka päivä aamusta iltaan. Tekeminen,aktiviteetit, erilaiset ryhmät ja vertaistukiovat oleellinen osa päihteetöntä saareketta.Monimuotoisuus, vapaaehtois-ja kansalaistoiminnan vahvistaminenrakentuvat työntekijöiden ammatillisenosaamisen ympärille.Toteuttamistapa:Mutterimajan päivä- ja toimintakeskustakehitetään ja toimintaa toteutetaanRay-avustuksella palkattavien kahdentyöntekijän voimin.Asumisen tukipalvelut Tuusulan kuntakilpailutti. Ainut tarjouksen jättänytoli Sininauhasäätiö, jonka tarjouksenmyös Tuusulan kunta hyväksyi. Kokonaisvaltaisenisännöinnin ja asumisentukipalvelut toteutetaan eri työntekijäntoimesta, selkeästi muusta toiminnastaeriytettynä Tuusulan kanssa tehdyn sopimuksenmukaisesti.Kokemukset Toimintakeskus Karvisen(Helsinki) ja Puolimatkankoti Myrrin(Vantaa) päiväkeskuspalveluistaovat hyvin myönteisiä, joita hyödynnetäänTuusulassa.Päiväkeskukseen tulevien ihmistentulee saada tilanteensa vaatimaa, yksilöllistäpalvelua oman elämänsä järjestämiseenja arkeen. Työntekijöiden toimintatapaottaa huomioon käyttäjienyksilölliset tarpeet. Kokemuksesta tiedämme,että päiväkeskuksen asiakkaatovat usein yksinäisiä ja vailla virikkeitä.Asiakkailla on harvoin normaaliutta tu-➥ovat päivä- ja harrastuskeskukset sekäerilaiset ryhmätoiminnot. Mukaan liitetäänyksilöllisestä tarpeesta lähtevä ympärivuorokautinentuki ja tarvittava läsnäolo.Projektivastaava ja kaksi projektityöntekijääsekä vuonna <strong>2007</strong> palkattavayksi uusi työntekijä muodostavat <strong>Sininauhasäätiön</strong>muun henkilöstön kanssatiimin, jossa on yhdyskunta-, päihde- jasosiaalityön sekä terveydenhuollonmoniammatillinen osaaminen. Vuonna<strong>2007</strong> valitaan mukaan seutukunta, jossapäihdehoitoa on toteutettu ensisijaisestilaitosmaisissa olosuhteissa. Uusi alueliitetään projektiin yhtenä toiminnallisenakokonaisuutena. Toiminta / toimintamallitvakiinnutetaan osaksi paikkakunnillatehtävää yhdyskuntatyötä.Pääasialliset tuotokset:Vuosikertomukset, väli- ja loppuraportitarviointeineen.Päihdeongelmaisten tarpeet huomioivanyhdyskuntatyön mallintaminen.Yhdyskuntatyössä käytettävien työmenetelmientuotteistaminen ja siirtäminentoisiin ja uusiin toimintaympäristöihin.Tukihenkilöiden ja vertaistuenrekrytointi ja koulutus ammattityönavuksi.Etenemisen seuranta javaikuttavuuden arviointi:Projektin toteutumista, prosessia javaikuttavuutta arvioidaan sisäisesti ohjausryhmänohjauksessa, joka asiantuntemuksellaanmentoroi projektia. Ohjausryhmäänkuuluvat projektivastaavanohella edustajat vähintään kaikistamukana olevista järjestöistä. Ohjausryhmätäydentää tarvittaessa itseään. Ohjausryhmäseuraa kokonaisuuden jakunkin taustajärjestön tavoitesuunnitelmantoteutumista ja omalta osaltaanarvioi projektia. Projektissa pyritääntunnistamaan ja vakiinnuttamaan hyviäkäytäntöjä sekä puuttumaan huonoihinkäytäntöihin ja korjaamaan niitä. Vaikuttavuusarvioinnissakartoitetaan onnistumista,siihen liittyvää vaikutusverkkoa,mallien toimivuutta ja projektintavoitteiden toteutumista.Projekti saa neuvontaa ja koulustaJÄRVI-hankkeelta, joka on Raha-automaattiyhdistyksentukema Sosiaali- jaterveysturvan keskusliiton ja Terveydenedistämisen keskuksen yhteistyöhanke,jossa kehitetään järjestöjen käyttöönsellaisia arvioinnin työkaluja, joita nevoivat soveltaa toimintansa kehittämiseksi.Käytössä ovat koko <strong>Sininauhasäätiön</strong>henkilöstön tuottamat sisäisen arvioinnintiedot, kuten kokousmuistiot ja itsearvioinnitsekä projektihenkilöstöntyöpäiväkirjat ja asiakaskortit, jotkakootaan yhteen ja analysoidaan kolmenkuukauden välein. Informaatiota hankitaanmyös henkilöstö-, asiakas- ja sidosryhmähaastatteluintai kyselyin sekämuilla yhdessä sovittavilla tavoilla. ■Uusi toivo extra 29
ToimintakeskusSini-Kotka (Kotka)RAY-hakemus <strong>2007</strong>: Sini-KotkaPäämäärät ja tavoitteet:Projektin päämääränä ja tavoitteenaon yhteiskuntatyön ja kansalaistoiminnankautta luoda edellytyksiä syrjäytyneille,päihde- ja mielenterveysongelmaisilleselviytyä elämästään jo olemassaolevien sekä kehitettävientukipalvelujen avulla.Tavoitteena on luoda viranomaisverkostoista,järjestökentästä ja vapaaehtoistoimminnastayksilöllisiä, elämänlaatua parantavia kontakteja.Päihde- ja mielenterveystyössä lähtökohtanaon yleisesti asiakkaan sitouttaminenkuntoutuspolkuun heti alkuvaiheessa.Monet asiakkaat eivät ole halukkaitasitoutumaan pitkäkestoiseen➥... jatkoa edelliseltä sivultakevia ihmissuhteita tai verkostoja.Työntekijöiden tehtävänä on luoda päivä-ja palvelukeskustoiminnalla edellytyksiäuusille ihmissuhteille ja virikkeillesekä päihteetöntä elämää tukevilleverkostoille. Henkilökunnan tulee ollakansalais-, vertaustuki- ja muuta vapaaehtoistoimintaatukevaa sekä moniammatillistakyetäkseen palvelemaan erilaisissaelämäntilanteissa olevia asiakkaita.Päiväkeskustoiminta tukee arjessaselviytymistä ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.Atk-pisteet, kirjasto, kuntosalija askartelutila sekä pihatyöt, kiinteistönhoidollisettehtävät jne. mahdollistavattekemisen. Keittiö leivinuuneineenja pyykkitupa tukevat kodinhoidontaitojen mieliinpalauttamista taiopettelua muiden asiakkaiden kanssa.Pääasialliset tuotokset:laitos- tai avohoitojaksoon, vaan tarvitsevatapua selviytyäkseen tästä päivästä.Matalan kynnyksen kohtaamisissavoidaan ajan mittaan vaikuttaa yksilöidenhoitomotivoituneisuutteen ja vastataoikealta tasolta hänen tarvitsemaanapuun. Asiakkaan ilmaistessa myöhemminhoitomotivoituneisuutta, voidaanhänet ohjata palvelujärjestälmän piiriin.Toteuttamistapa:Projektissa kohdataan asiakkaita matalankynnyksentoimitiloissa (toimintakeskus)ja kartoitetaan heidän tarvitsemaansatukea. Asiakkaita kannustetaanosallistumaan projektin toimintaan jasaamaan näin vaihtoehtoja arkipäivään.Karvisesta (Helsinki), Myrristä (Vantaa)ja Mutterimajasta (Tuusula) luotuapäivä- ja palvelukeskustoiminnan malliakehitetään edelleen. Mallissa nivoutuuyhteen yksilöllinen ja yhteisöllinentoiminta integroituna muuhun asujaimistoonja alueen palveluihin. Tukiasumiseenliittyviä yksilöllisiä palvelu-/kuntoutussuunnitelmia ja yhteisöllisenpäiväkeskustoiminnan yhteensovittamistakehitetään toisiaan tukevaksi, asiakastaja kuntia palvelevaksi tuotteeksi.Asiakas-, työyhteisö- ja yhteistyöpalavereistalaaditaan muistiot sekä yksittäisistätilanteista ja keskusteluista tehdäänmerkinnät asiakaskorteille. Vuosittainlaaditaan vuosikertomus, jossa arvioidaanmyös toimivuutta. Asukas- ja asiakasdemokratiaohjaa päiväkeskustoimintaa.Viikoittaisista talonkokouksistalaaditaan muistiot, jotka jaetaan kaikillepäiväkeskuksen käyttäjille ja talonasukkaille. Kokousten pohjalta laaditaanrunko viikko-ohjelmalle.Esitteiden, artikkelien ja muun tiedottamisenkautta päiväkeskustoimintaatehdään tunnetuksi viranomaisten sekäpotentiaalisten käyttäjien keskuudessa.Tietoa toimintamallista jaetaan mm. kaikilleSininauhaliiton jäsenjärjestöille.Etenemisen seuranta javaikuttavuuden arviointi:➥<strong>Sininauhasäätiön</strong> kehittämän käytännönmukaisesti projektin aikana pidetäänsäännöllistä intranet-päiväkirjaapäivä- ja toimintakeskuksen toiminnasta.Kaikista projektiin liittyvistä kokouksistaja palavereista laaditaan muistiot.Päiväkirjat ja muistiot ovat oleellinenosa arvioitaessa projektin etenemistä javaikuttavuutta.Arja Plaketti työskentelee Iloisen katupojanprojektissa Kotkassa. Arjan työpistelöytyy keväällä <strong>2007</strong> alkaneen Sini-Kotkahankkeentiloista.Sosiaali- ja terveysturvan keskusliittoja Terveyden edistämisen keskus toteuttavatyhteistyössä JÄRVI-hanketta,johon Sininauhasäätiö on hyväksyttymukaan. Hankkeen päämäärä on arviointiosaamisenvahvistaminen ja käytännönläheistenarviointityökalujen kehittäminenjärjestöjen käyttöön. JÄRVIhankkeestasaatavia kokemuksia jataitoja hyödynnetään. Vaikuttavuuttaarvioidaan myös itsearvioinnin avullamm. vuosikertomuksessa.Kävijämääriä lasketaan sekä yhteisiätarpeita arvioidaan ja kartoitetaan. Kävijöidenkeskuudessa tehdään kyselyjäpalvelujen kehittämiseksi ja kehittymisenseuraamiseksi. Kyselyjen avulla selvitetäänmyös päiväkeskuksen käyttäjienyksilöllisiä palvelutarpeita. Asiakaskohtaistenpalvelusuunnitelmientoteutumista ja määrää seurataan.Kokemuksia jaetaan vuorovaikutteisestitutustumiskäyntien ja muiden kommunikaatiovälineidenavulla toisten,vastaavia toimintoja järjestävien tahojenkanssa. Sosiaalitoimelta, terveys- ja työvoimaviranomaisilta,asuntotoimelta,Kelalta ja muilta yhteistyötahoilta pyydetäänarviointia miten päivä- ja palvelukeskustoimintanäkyy heidän työssäänja miten sitä tulisi kehittää. Kommunikoinnissaapuna käytetään myös avoimenvuoropuhelun kanavia. ■30Uusi toivo extra
➥Vertaistukea ja vapaaehtoistyötä kehitetään.Vertaistuen avulla päihde- ja mielenterveysongelmaisillevoidaan luodatukiverkostoa, joka vastaa asiakkaan tarpeita.Vertaistuki voi olla yksilökohtaistatai ryhmätoimintaan perustuvaa.Vapaaehtoistyötä kehitetään mm.koulutuksen avulla. Vapaaehtoistyöntekijöiksikannustetaan syrjäytymisriskissäolevia henkilöitä, joilla on halu saadasisältöä elämään. Vapaaehtoistyön verkostojakartoitetaan ja kehitetään. Vapaaehtoistyötäja palvelujärjestelmääkehitetään toisiaan tukeviksi toiminnoiksi.Projektissa hyödynnetään verkostotyöskentelyäviranomaisten, alueellatoimivien järjestöjen ja yksityisten sektorintoimijoiden kanssa, sekä vapaaehtois-ja vertaistuen avulla luodaantukiverkostoa vastaamaan yksilöllisiintarpeisiin.Projektin toimitiloissa voidaan järjestääerilaisia tapaamisia ja tilaisuuksia,joihin osallistuvat viranomaistahot, yksityisetpalvelun tuottajat sekä alueenjärjestöjä ja muita kolman sektorin toimijoita.Projektin työmallien kehittämiseksiyhteistyötä tehdään myös Turun SininauhanKivijalka-projektin kanssa.Resurssit: 3 työntekijää (1 vastaava ja2 ohjaajaa), koulutetut vapaaehtoistyöntekijät,vertaistukitoimijat, yhteistyöverkostotsekä toimitilat.Pääasialliset tuotokset:Toimintamalli, jolla julkiset palvelurakenteet,vertaistuki ja vapaaehtoistyöliitetään yhteen. Malli juurrutetaan paikallistasollasiten, että se on siirrettävissäjollekin kolmannen sektorin toimijalletai perustettavalle Sininauhaliitonjäsenjärjestölle. Toimintamallista kehitetääntuotetta, joka on otettavissa käyttöönmyös muissa kunnissa.Toimintakertomukset, väli- ja loppuraportit.Koulutusmateriaali. Sosiaali- jaterveydenhuoltoalan oppilaitostenkanssa tehtävät projektiraportit ja opinnäytetyöt.Toimintaa kuvaavaa, vertailukelpoistamateriaalia, jota voidaanhyödyntää Turun Sininauhan Kivijalkaprojektinkanssa tehtävässä kehitystyössä.Asiakas-, työyhteisö ja yhteistyökokoustenmuistiot, päiväkirja ja asiakaskortisto.Etenemisen seuranta javaikuttavuuden arviointi:Projektia arvioidaan sisäisesti. Sininauhasäätiöon mukana JÄRVI-hankkeessa.Hankkeen päämääränä on arviointiosaamisenkehittäminen ja käyntännönläheistenarviointityökalujenkehittäminen. Projektissa arvioidaan sekäprosessia että vaikuttavuutta.Projektille laaditaan arviointisuunnitelma.Siinä määritellään ne tekijät, joidenpohjalta prosessi- ja vaikuttavuusvoidaan arvioida.Asiakasmäärää ja sen kehitystä seurataan.Yhteistyössä alan oppilaitostenkanssa on mahdollista teettää arviointiamyös oppilastöiden kautta. Vertailevaaarviointia on mahdollista suorittaa TurunSininauhan Kivijalka-hankkeenkanssa. ■InvestointihankkeetPessi & Illusia1. RAY-hakemus <strong>2006</strong>: PuolimatkankoditPessi ja Illusia sekä toimintakeskus2. RAY-hakemus <strong>2006</strong>: PuolimatkankoditPessi ja Illusia sekä toimintakeskus(lisätilat)Toiminta-ajatus:Luodaan Helsingin tukiasumistarpeeseenaravatasoiset asunnot (noin 50kpl), runsaat sekä monipuoliset vapaaaika-,työ- ja harrastustilat asukkaille,ympäristön sekä kiinteistön muille asiakkaille.Asukkaat ovat asumaan tulleessaanasunnottomia tai erilaisissalaitoksissa asuvia. Heidän joukossaanon päihdeongelmaisia, jotka haluavatvalita kuntouttavan asumismuodon. Pitäjänmäenhankkeen kaaduttua KHO:npäätökseen, siirretään malli kyseiseenkohteeseen. Asumis- ja toimintapalveluidensisälle kehitetään niin sanottupäihteetön saareke, jossa arkeen kuu-luvat yhteisöllisyyden kokemisen lisäksierilaiset tilanneraittiutta ja päihteetöntäelämäntapaa tukevat ryhmät, toiminnotja vertaistuki työntekijöidentyöpanoksen lisäksi. Toiminta- ja vapaa-ajankeskustoiminnallisine mahdollisuuksineen,palveluineen sekä työntekijöineentukee luontevasti yhteisöllisyyttäja arjen toiminnoistaselviytymistä.Toteutus:Hanke nojaa kaupunginjohtajienasettaman pääkaupunkiseudun asunnottumuustyöryhmänasunnottomuudenvähentämisohjelman tavoitteisiin2002-2005 ja jatkotoimenpide-ehdotuksiinvuosiksi 2005-<strong>2007</strong>.Hanke pyrkii osaltaan ratkaisemaanerään oleellisen erityisryhmän asunnottomuuttainvestoinnin, kokonaisvaltaisenisännöinnin, tukiasumisen ja sosiaalisenasumisneuvonnan keinoin.Hanke toteutetaan investoinnin jakäyttötarkoituksen muutostöiden osaltaRaha-automaattiyhdistyksen, <strong>Sininauhasäätiön</strong>ja mahdollisesti valtion rahoituksenavulla.Käyttötalous rakennetaan siten, ettäkustannukset voidaan jakaa järkevällätavalla useammalle taholle:- vuokrat / asukkaat- asumistuki / Kansaneläkelaitos- sosiaalisen isännöinnin mahdollistavatpalvelusopimukset ja -maksut / Helsinginkaupunki- mahdollinen kokeilu- ja kehittämisprojekti/ Raha-automaattiyhdistys.Lisätilat: Muun kaupan yhteydessäkohtuuhinnalla hankittavat lisätilat tekevätPessi ja Illusiasta merkittävän,uuden kokonaisuuden tavoitteellisen jakuntouttavan, kokonaisvaltaisen, tuetunasumisen kentässä.Käyttäjät, palvelut jatoiminnot:Hanke valmistuu kevään <strong>2007</strong> aikana.Tavoitteiden saavuttamisenseuranta:Hanke valmistuu kevään <strong>2007</strong> aikana. ■Uusi toivo extra 31
MutterimajaRAY-hakemus 2005: PuolimatkankotiKulkurit ja Kulkurittaret ja päiväkeskus,Korvenrannantie, Tuusula(Hyrylä).Toiminta-ajatus:Tehdään Raha-automaattiyhdistyksenja ja mahdollisesti Valtion asuntorahastonrahoituksella 23 yksiötä ja perheasuntoisäntäperheelle sekä monipuolisetpäiväkeskus- ja toimintatilat huomioidenkoko ympäristön tarve.Erityisenä kohderyhmänä ovat asunnottomatja erittäin puutteellisesti asuvattuusulalaiset, jotka haluavat valitapäihteettömän asumismuodon.Asumis- ja toimintayksikössä toteutetaan<strong>Sininauhasäätiön</strong> päihteettömänsaarekkeen mallia, jossa arkeen kuuluvatyhteisöllisyyden kokemisen lisäksierilaiset tilanneraittiutta ja päihteetöntäelämäntapaa tukevat ryhmät, toiminnotja vertaistuki työntekijöiden työpanoksenlisäksi. Toiminnalliset mahdollisuudetpalveluineen ja työntekijöineen tukevatyhteisöllisyyttä sekä arjen toiminnoissaselviytymistä.Toteutus:Tuusula on yksi pääkaupunkiseudunvoimakkaimmin kasvavista kunnista.Pientalorakentamista suosivassa kunnassaei ole aiemmin pystytty vastaamaanpäihdeongelmaisten asumisenerityistarpeisiin. Kasvukunnassa niinsanotut mummon mökit eivät enää pystyturvaamaan täysin itsenäiseen asumiseenkykenemättömien yhä lisääntyväämäärää ja tarvetta. Ne eivät myöskäänvastaa nykyistä käsitystä riittävästä asumisentasosta, eivätkä edesauta päihdeongelmastakuntoutumista.Vaikka Tuusulassa rakennetaan merkittävästimyös asuinkerrostaloja, niissäolevat asunnot eivät sovellu helpostipäihdeongelmaisille, jotka tuen lisäksitarvitsevat selkeästi työntekijöiden jaasuinyhteisön mukanaan tuomaa asumisenraamitusta ja siinä tarvittavia työkaluja.Sininauhasäätiöllä on monen vuodenajalta erinomaisia kokemuksia kolmannensektorin toteuttamista tuetun asumisenmalleista ja niiden vaikutuksistapäihdeongelmaisen koko elämänhallinnantaan.Tulokset ovat kiistattomia, josJaana Bojang on toinen Topi-Katin uusistayöohjaajista.vertailuna käytetään esimerkiksi kunkinhenkilön niin sanottua laitoshistoriaa/-taustaa.Käyttäjät, palvelut, toiminnat:Asukkaiksi valitaan miehiä ja naisia,jotka eivät ole kyenneet saamaan asuntoatai eivät ole pystyneet sitä säilyttämään.Asunnoissa ja yhteisissä tiloissa huomioidaanerityisesti ikääntyvän väestönja vammaisten erityistarpeet.Asuminen on perusluonteeltaan pysyvää.Kuitenkin siten, että yhteisiä tavoitteitatäysin itsenäiseen asumiseen jaintegrointiin olemassa olevaan muuhunasuntokantaan sijoittumiseksi voidaanasettaa.Asukkaiksi tulevilta edellytetäänasunnottomuutta tai erittäin puutteellistaasumista ja halua muutokseen sekäsitoutumista päihteettömään asumismuotoon.Asukasvalinnat tehdään yhteistyössäkunnan sosiaali- ja asuntotoimen kanssa.Asukkaiden tukemisesta aiheutuneetkustannukset katetaan osin kunkinasukkaaksi tulevan toimeentulotuella.Työntekijöiden ja isäntäperheen avullayksikössä tulee olemaan ympärivuorokautisestihenkilökuntaa paikalla.Tavoitteiden saavuttamisenseuranta:Hanke valmistuu kevään <strong>2007</strong> aikana. ■IloinenKatupoika(toimitila)RAY-hakemus <strong>2007</strong>: Tukiasumisentoiminnallisten tilojen hankintaanja peruskorjaukseen (Topi-Katti jaKarvinen lisätilat)Toiminta-ajatus:Sininauhasäätiö on ostanut RAY:nmyöntämällä avustuksella viimeisenosan Jalkapallosäätiöltä hankituista tiloista(Hämeentie 62, Helsinki). Katutasossaolevat tilat olivat toimineet pitkäänravintolatarkoitukseen vuokrattuina.Ravintolatoiminta jatkui vuoden<strong>2006</strong> alkupuolelle saakka, jolloin Jalkapallosäätiö1.3.2000 laaditun kauppakirjansopimuksen mukaisesti luovuttine ostajalle vuokralaisista vapaina. Tässäyhteydessä Sininauhasäätiö maksoiJalkapallosäätiölle ravintolan neliöihinperustuvan viimeisen osan kokonaiskauppahinnasta.Loppukaupan jälkeen tilat kunnostetaantäydentämään rakennushankkeentoiminnallisessa suunnitelmassa kerrottuakokonaisuutta eli yli 50 asukkaantukiasumisyksikössä sijaitseviksi toiminnallisiksityö-, askartelu- ja oleskelutiloiksisekä kokonaisvaltaista isännöintiäpalveleviksi toimistotiloiksi. Tilatovat kahden erillisen sisäänkäynninansiosta hyvin saavutettavissa sekä kadunpuolelta että kiinteistön A-rapusta.Kaupan kohteina olevien tilojen pinta-alaon 62,5 neliötä.Toteutus:Kyseessä on pitkään ravintolana toiminuttila, ns. kansan kuppila, jossatoiminnan merkit ovat selvästi havaittavissamuun muassa pinttyneenä tupakansavunaja omintakeisena, kyseiselleliiketoiminnan lajille tyypillisenä seinäpintojensisustuksena.Täydellisen peruskorjauksen yhteydessäravintolatilan sisustus joudutaanpurkamaan kokonaisuudessaan ja sisustussekä huonejaot rakentamaan uudelleenaina saniteettitilojen sijoittelustalähtien. Purettavaksi joutuu myös ravintolankeittiö, joka on tehtävä käytännössäuudelleen.32Uusi toivo extra
Peruskorjauksen osalta on käyty yksiurakkatarjouskierros, mutta kaikki annetuttarjoukset ovat ylittäneet huomattavastitason, joka oli määritelty avustushakemuksessamme,joten peruskorjaustaei ole aloitettu.Käyttäjät, palvelut jatoiminnot:Tila ja toiminnat liitetään ToimintakeskusKarvisen kokonaisuuteen.Tavoitteiden saavuttamisenseuranta:Tila ja toiminnat liitetään ToimintakeskusKarvisen kokonaisuuteen. ■Ruusulankatu10RAY-hakemus <strong>2007</strong>: PuolimatkankotiKujan-Katti sekä toimintakeskus(Ruusulankatu 10, 00260 HEL-SINKI)Toiminta-ajatus:Luodaan Helsingin tukiasumistarpeeseenaravatasoiset asunnot (100-110kpl), runsaat sekä monipuoliset vapaaaika-,työ- ja harrastustilat asukkaille,ympäristön sekä kiinteistön muille asiakkaille.Asukkaat ovat asumaan tulleessaanasunnottomia tai erilaisissalaitoksissa asuvia. Heidän joukossaanon päihdeongelmaisia, jotka haluavatvalita kuntouttavan asumismuodon.Hankkeessa käytetään samaa malliakuin Mäkelänkadun Pessi ja Illusia -yksikössä.Asumis- ja toimintapalveluidensisälle kehitetään päihteetön saareke,jossa arkeen kuuluvat yhteisöllisyydenkokemisen lisäksi erilaiset tilanneraittiuttaja päihteetöntä elämäntapaa tukevatryhmät, toiminnot ja vertaistukityöntekijöiden työpanoksen lisäksi.Toiminta- ja vapaa-ajankeskus toiminnallisinemahdollisuuksineen, palveluineensekä työntekijöineen tukee luontevastiyhteisöllisyyttä ja arjen toiminnoistaselviytymistä.Perustelu hankkeentoteuttamiselle:Hanke nojaa kaupunginjohtajienasettaman pääkaupunkiseudun asunnottumuustyöryhmänasunnottomuudenvähentämisohjelman tavoitteisiin2002-2005 ja jatkotoimenpide-ehdotuksiinvuosiksi 2005-<strong>2007</strong>.Hanke pyrkii osaltaan ratkaisemaanerään oleellisen erityisryhmän asunnottomuuttainvestoinnin, kokonaisvaltaisenisännöinnin, tukiasumisen ja sosiaalisenasumisneuvonnan keinoin.Hanke toteutetaan investoinnin jakäyttötarkoituksen muutostöiden osaltaRaha-automaattiyhdistyksen, <strong>Sininauhasäätiön</strong>ja mahdollisesti valtion rahoituksenavulla.Käyttötalous rakennetaan siten, ettäkustannukset voidaan jakaa järkevällätavalla useammalle taholle:- vuokrat / asukkaat- asumistuki / Kansaneläkelaitos- sosiaalisen isännöinnin mahdollistavatpalvelusopimukset ja -maksut / Helsinginkaupunki- mahdollinen kansalaisjärjestölähtöinentoimintakeskuskokeilu- ja kehittämisprojekti/ Raha-automaattiyhdistys.Käyttäjät, palvelut jatoiminnat:Asuntoihin sijoitetaan naisia ja miehiä,jotka eivät ole onnistuneet saamaanasuntoa. Asunnoissa ja yhteisíssä tiloissatullaan huomioimaan erityisesti vammaistenja ikääntyvien erityistarpeet.Yksikkö on tarkoitettu pysyvän asumisenlisäksi tuetuksi välivaiheeksi siirryttäessätäysin itsenäiseen asumiseen.Vertaistuki ja kasvuryhmät sekä päivä-ja toimintakeskuspalvelut tukevatasetettujen tavoitteiden saavuttamista.Punttisali, päiväkeskus, kirjasto, atkkellari,TV-huone sekä askartelu- ja työtilat,pyykkitupa, sauna edesauttavatkiinnittymistä takaisin yhteiskuntaan.Asukasvalinnoista vastaa Sininauhasäätiöyhteistyössä sosiaalitoimenkanssa, jotta asukasrakenne ja yksikönhenkilöstörakenne vastaavat toisiaan.Asumis- ja toimintayksikössä tuleeolemaan henkilökuntaa paikalla ympärivuorokautisestiasukkaiden asumisedellytystenja toimintojen turvaamiseksi.Vaihtoehtoinen hakemus:RAY:lle on jätetty myös vaihtoehtoinenhakemus, jossa osan tiloista hankkiiSininauhaliitto keskustoimistonsakäyttöön. Toteutuessaan vaihtoehtoinenhanke vähentäisi tulevien asuntojensekä yhteisten tilojen määrää. ■Riitta Arbeliuksesta tuli säätiön väkeäisännöitsijän ammattitutkintoon liittyvänharjoittelun kautta. Nyt Riitta työskenteleekokonaisvaltaisen isännöinnin tehtävissäOikeus Omaan Oveen -projektissa.Jatko-Katitsekä EspooRAY-hakemus <strong>2007</strong>: Tukiasuntojenja palvelutilojen hankintaan ja kunnostukseenAsuntotilojen hankinnat:Sininauhasäätiö jatkaa pääkaupunkiseudunasunnottomuusohjelman mukaisestitukiasuntojen hankkimista. Ensisijaisestihankitaan ja kunnostetaanyksiöitä ja pienehköjä kaksioita, jotkasoveltuvat vailla vakinaista asuntoa oleville,yhden ja kahden hengen ruokakunnille.Normaalista asuntokannasta hankittujenasuntojen määrä on kasvanut kokoajan. Asuntoihin valitut asukkaat ovat100 %:sti olleet asunnottomia ja asumisentuen tarpeessa. Koska alkuperäisestäkohderyhmästä on pidetty kiinni jakiinnitetty huomioita siihen, että asunnotovat täynnä, on asuntojen hankintaollut alkuperäistä aikataulua hitaampaa.Asunnottomuuden poistamisohjelmanpuitteissa, jo myönnetyissä, osinkäyttämättömíssä avustuksissa on varauduttusiihen, että niitä voitaisiin tarvittaessaosin käyttää Ruusulankaduntai vastaavan kiinteistö- tai asunto-osakeyhtiönkoko osakekannan hankintaanja kunnostukseen. KokemuksetAs. Oy Kinaporinpihasta (Hämeentie62) ovat erittäin myönteisiä. Keskitetynmallin vaihtoehdon esillä pitäminen onosaltaan myös vaikuttanut aikatauluun➥Uusi toivo extra 33
➥hankittaessa yksittäisiä asuntoja. Tähänsaakka kaikki hankitut asunnot ovat sijainneetHelsingin ja Vantaan alueella.Ensi vuonna mukaan otetaan uutenaalueena Espoo.Tavoitteiden saavuttamisenseuranta:Seurantasuunnitelma tehdään yhdessäHelsingin, Vantaan ja Espoon kanssa. ■EspooTilapäisasumisen järjestäminenSininauhasäätiö osallistui Espoonavoimeen kilpailuun tilapäisasumisenjärjestämiseksi asunnottomille. Sosiaali-ja terveyslautakunta päätti 27.10.2005valita <strong>Sininauhasäätiön</strong> palvelun tuottajaksi.Kilpailun hävinnyt osapuoli valittipäätöksestä markkinaoikeuteen, muttasen ratkaisua odotellessa Espoo jaSininauhasäätiö ovat käynnistäneet yhteistyöntilapäisasumisen järjestämiseksiasunnottomille. Toiminnassa noudatetaanEspoon asettamia tavoitteita japeriaatteita.Palveluntuottajalle on Espooasettanut seuraavat tavoitteetja periaatteet:1. Asukasvalintaasukasvalinta tapahtuu yhteistyössä asiakkaankanssa2. Sijaintiyksikkö sijaitsee Espoossa tai lähelläEspoota hyvien julkisten kulkuyhteyksienpäässä3. Toiminnan laajuusyksikkö tarjoaa tilapäisasumista 30 - 40asunnottomalle4. Asukkaan tilathuoneet ovat yhden hengen huoneita5. Tilaan liittyviä muita vaatimuksiaasukkailla on käytössä yhteinen keittiö,wc, suihku/sauna ja pyykinpesukone6. Henkilöstömitoitushenkilökunnan suhde asukkaisiin onvähintään 2:30, ei yövalvontaa7. Henkilöstön koulutushenkilökunnasta vähintään yhdellätyöntekijällä on sosiaali- ja terveysalankouluasteinen tutkinto (lähihoitaja)Espoon toiminnasta tehdään konkreettinentavoite- ja seurantasuunnitelmasen jälkeen, kun kaupungin kanssaon neuvoteltu yksityiskohtainen sopimusaikatauluineen. ■YhdyskuntatyöSisällön tuottaminenSininauhasäätiö myy ja kehittää erilaisinkokeiluin ja määräaikaisin sopimuksin sisältöpalveluita.Osana yhdyskuntatyötä tuotammeasumislähtöistä, kotiin vietävää, kokonaisvaltaistaisännöintiä ja asumisneuvontaa.Kokonaisvaltaisen ja sosiaalisenisännöinnin oheen istutamme yhdyskuntatyönkuntouttavaa osaa, jossa hoidollistatukea toteutetaan asukkaan kotona. Vuonna<strong>2007</strong> tuotamme palveluita Helsingissä, Es-poossa, Vantaalla, Tuusulassa, Nurmijärvelläja Mäntsälässä. Työssä tulee olemaan yli20 yhdyskuntatyön ja sosiaalisen isännöinninosaajaa.Työntekijämme vastaavat asiakkaidenasumisen tuesta. Käytännössä työ on kuitenkinkaikkien elämän osa-alueiden tukemista,jotta mahdollisimman normaali asuminenonnistuisi. Ensisijaisena kohderyhmänäovat edelleenkin asunnottomat.Asunnon saannin ehtona on usein yhdessäsosiaalitoimen, asukkaan ja <strong>Sininauhasäätiön</strong>kanssa tehty palvelusopimus, joka pohjautuupalvelu- tai kuntoutussuunnitelmaan.Palvelusopimuksella mahdollistetaan asukkaansaaman tuen yksilöllisyys ja riittävyys.Näin asuminen voidaan turvata mahdollisimmannormaaleissa olosuhteissa, joissa semuuten ei onnistuisi. Palvelusopimusmalliakäytetään kaikissa edellä mainituissa kunnissaja sitä kehitetään edelleen.Rekrytoinnin ja koulutuksen avulla pidämmehenkilökuntarakenteemme laajaalaisena.Yhdyskuntatyössä tarvitaan tulevaisuudessayhä enemmän moniammatillistaosaamista, kokemusta ja monipuolistakoulutuspohjaa. Koko henkilöstömme onsitoutunut ammatilliseen ja jatkokoulutukseen.Oman osaamisemme lisäksi käytettävissämmeon Sininauhaliiton ja sen sadanjäsenjärjestön asiantuntemus ja osaaminen.Liika on ainaliikaa -projektiSininauhasäätiö tuottaa Sininauhaliitonkoordinoimassa Liika on aina liikaa -projektissavalmiita yhdyskuntatyön malleja, jotkahuomioivat ensisijaisesti ikääntyvien päihteidenkäyttäjien hoidolliset tarpeet. Tavoitteenaon nykyisen tilanteen kartoittaminen,uusien, hoidollisten ja hoitoa tukevien palveluidenkehittäminen, markkinointi ja juurruttaminenomalle toiminta-alueelle sekätoimivuuden arviointi.Hanke on ajankohtainen. Ikääntyvienpäihdeongelmaisten määrä on kasvussa,mutta heille ei tällä hetkellä ole olemassakohdennettuja päihdepalveluja. Kehitämmeosaksi yhdyskuntatyötä vaihtoehtoista, asiakkaidentarpeista lähtevää, kustannuksiltaanja toteutukseltaan tehokkasta ja juomakierteenkatkaisevaa sekä yhdyskuntaanuudelleen sitouttavaa hoidollista kokonaisuutta.Hoidolliset palvelut toteutetaan asiakkaankotona, siis ympäristössä, joka on hänelletuttu, jossa hän elää arkeaan ollessaan hoidossaja sen jälkeen.Toimivista käytännöistä kehitetään uudenlaisia,hoidollisia palveluja ja mallejayhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksenetsivän työn sekä Ikäinstituutin hoitoa tukevienpalvelujen kanssa pääkaupunkiseudulla.Sininauhaliiton osahankkeilleen (Sininauhasäätiöja Helsingin diakonissalaitos) määrittelemättavoitteet <strong>2007</strong>Projektin toinen kokonainen toimintavuosi:jo alkaneen yhteistyön tiivistämineneri toimijoiden kanssa niin projektin sisälläkuin verkostoissakin.Osahankkeiden piirissä olevien asiakastapaamistenkirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminenkoko hankkeen kanssa, näin projektinraportointi seuraavassa vaiheessamahdollistuu.Asiakastiedostojen kehittäminen ja päivittäminen,tiedonkeruu kaavake.Yksittäisten uusien asiakkaiden tapaamisiaharkitusti, nykyisten kohdalla hoidonarviointi: käyntikertojen määrä ja tiheys,palvelun sisällöt ja palveluiden rajaaminen/siirtäminen muun kuin päihdehoidon osaltatoisille toimijoille.Ryhmäkäytänteiden kirjaaminen.Kolmen ryhmän lisäksi uuden ryhmänkäynnistäminen.Ryhmässä kävijöiden elämäntilanteidenkirjaaminen muutoksen näkökulmasta.Ryhmätoimintojen kohdalta verkostoituminenkoko projektin piirissä kehiteltäviinryhmäkäytäntöihin (palvelutalot, yhteistyöIkäinstituutin kanssa).Projektityöntekijöiden vaihtumisiin liittyvätuhat ja mahdollisuudet, niiden ennakointi.Säännöllisten työkokousten pitäminenprojektityöntekijöiden kesken, näissä läsnätiiviisti päihdetyön kehittäjä ja mahdollisuuksienmukaan muitakin koordinaatiosta.Osallistutaan tiedottamiseen, kouluttamiseen,koulutuksiin ja projektin yhteisiinneuvottelupäiviin.Valmistaudutaan raportoimaan projektintuloksia seuraavana vuonna.34Uusi toivo extra
Henkilökohtaiset tavoitesuunnitelmatkustannuspaikoittainPuolimatkankoti Topi-Kattija Toimintakeskus KarvinenTavoitesuunnitelma<strong>2007</strong>- Nina VartiaOlen ollut Sininauhasäätiöllätöissä yli kaksi vuotta. Olentyöskennellyt PuolimatkankotiMyrrissä, joka on 15-paikkainen täysinpäihteetön, vantaalaisille asunnottomilletarkoitettu asumisyksikkö.Osan työajastani toimin Oikeusomaan oveen -projektityöntekijänä Kodittomientuki ry: n jatkoasunnoissaVuosaaren Lokitiellä. Sininauhasäätiölaajentaa toimintaansa jatkuvasti ja siksiolenkin eri projekteista ja muista uusistapaikoista kuullessani miettinytmahdollisuutta työskennellä jossakinmuussa säätiön yksikössä.Pitkän sairausloman päättyessä minulletarjottiin mahdollisuutta siirtyävuodeksi <strong>2007</strong> Hämeentien PuolimatkankotiTopi-Kattiin, jossa säätiöllä on43 asunnon lisäksi Toimintakeskus Karvinen.Otan mielelläni uuden haasteen vastaan,koska koen mahdollisen siirtymisenTopi-Katin työntekijäksi nimenomaanpositiivisesti haastavana. Aikaisempikokemukseni on pienestäasumisyksiköstä suhteellisen rauhallisellaasuinalueella Vantaalla, Sörnäinentaas on yleensä tunnettu muista ominaisuuksistakuin tasaisesta elämänmenosta.Perustyön Topi-Katissa ajattelen olevansamankaltaista kuin Myrrissäkin.Asukkaita tuetaan ja kannustetaan päihteettömäänasumiseen kokonaisvaltaisenisännöinnin keinoja käyttäen. Jo-kaisen asukkaan kanssa mietitään yhdessä,minkälaista tukea hän tarvitseeja miten voimme parhaiten häntä auttaaasumisen turvaamisessa. Päiväkeskustoiminnankehittäminen on oleellinenosa työtä.Haluan tutustua Helsingin palvelujärjestelmään,jo olemassa oleviin yhteistyökumppaneihin,ja mahdollisesti luodauusia yhteistyösuhteita. Palvelujärjestelmäntuntemisella voin tarvittaessaauttaa asiakasta saamaan joustavastimuita kuin <strong>Sininauhasäätiön</strong> palveluita.Tärkeä osa työtä on osata ohjata asukasoikeiden palveluiden piiriin oikeaanaikaan.Topi-Katissa on jo aikaisemmin käynytsäännöllisesti Helsingin kaupunginsosiaalityöntekijä tapaamassa omia asiakkaitaan.Tarkoituksena on jatkaa hyväksihavaittua käytäntöä ja mahdollisestilaajentaa yhteistyötä. Sosiaalityöntekijäntapaamisiin on osoitettu tilatToimintakeskus Karvisesta.Nina Vartia siirtyi MyrristäTopi-Kattiin ja vastaayksikön toiminnasta.Keväällä <strong>2006</strong> alkoi <strong>Sininauhasäätiön</strong>koordinoima Iloinen Katupoika -projekti,jossa päihdehoidollisia palvelujaviedään asiakkaan kotiin. Tavoitteenaon luoda toimiva yhteistyö projektin jaTopi-Katin välille. Mielestäni Topi-Katinasumisyksikön yhteisöllisyys ja moniammatillinentiimi tuo hyvät mahdollisuudetuuteen avohoidolliseen vaihtoehtoon.Huolimatta työn samankaltaisuudesta,löytyy Topi-Katista eroavaisuuksiakin.Toisin kuin Myrrissä, Topi-Katissaei asumiselta vaadita täydellistä päihteettömyyttä.Luulen tämän tuovanoman haasteensa asukkaiden kanssatehtävään työhön.Vuonna <strong>2007</strong> toivon edelleen pääsevänisellaisiin koulutuksiin, jotka lisäävätjaksamistani päihdetyössä. Tavoitteenanion tänä vuonna suorittaa näytönvastaanottajan koulutuksen toinenosio.Työnkuva selkiytynee vuoden mittaan,mutta pidän tärkeänä että vointuoda jotain omaa Topi-Katin ja Karvisenammattitaitoiseen joukkoon.Mielestäni on hyvä asia, että <strong>Sininauhasäätiön</strong>sisällä voi erilaisin järjestelyinsiirtyä joustavasti paikasta toiseen ainakinjoksikin aikaa. Olen varma, ettätyöskentelemällä tutussa, mutta kuitenkinuudessa paikassa, oppii taas jotainuutta. ■Uusi toivo extra 35
Toimintakeskus Karvisen käyttäjienviikoittaiset palaverit ovat jo vuosia vanhaperinne.Työskentelen <strong>Sininauhasäätiön</strong>Hämeentien yksikössä, jossatoimenkuvani on kokonaisvaltainenisännöinti, asumisneuvonta,kiinteistönhoitotehtävät ja työnantajanerikseen määräämät tehtävät.Toimenkuvani on hakenut muotoaankoko ajan ja olen ollut uutta oppimassaehkä hitaasti, mutta varmasti.On ollut omalla tavallaan haastavaasaada syntymään luottamus edesosittain meillä asuviin ihmisiin. Se onollut monin tavoin sekä tiedettä ettätaidetta. Uskon onnistuneeni siinämelko hyvin.Toimintakeskus Karvinen ja Topi-Katti pitävät sisällään toisinaan hyvinkinvaihtelevia päiviä. Aloitan työpäiväniusein siitä, että luen päiväkirjamme,josta saan tiedon siitä mitä onviimeksi tapahtunut, tai millaisia ohjeistuksiasiellä mahdollisesti on.Olen suorittanut kymmeniä asumishaastatteluja,joissa niissäkin on tehtävänäniollut myös asunnonhakijanelämäntilanteen kartoitus kuuntelu jatoivon luominen. Toistaiseksi jokaisenhakijan haastattelemisesta onluovuttu ja sen ansiosta aikaa jääenemmän muulle asiakastyölle.Kiinteistönhoidollisissa tehtävissäolen myös mukana ja näin tarvittaessaosallistun monenlaiseen ”talonmiehenkin”työhön. Työtehtäviinikuuluu lisäksi asukkaiden tukeminenja aktivoiminen myös vertaistuenkautta. Suurin osa asukkaistammekun on päihdeongelmaisia. Myös ar-Tavoitesuunnitelma <strong>2007</strong>– Mika Merenheimojen elämänhallinnassa ja neuvomisessaolen edelleen mukana. Järjestyksenvalvominen ja kriisitilanteisiinpuuttuminen on myös työtäni. Ehkäoikeammin yksi päätehtävistäni onihmisen rinnalla kulkeminen ja ihmistäoppiminen.Vuoden <strong>2007</strong> keskeisenä tavoitteenanion jatkaa entistä rooliani ihmisenrinnalla kulkijana Topi-Katissa.Haluan vahvistaa niiden toimintaperiaatteidenosaamista, joita <strong>Sininauhasäätiön</strong>operatiivinen johto on kehittänytja linjannut. Tahdon käyttääluovuutta ja tuoda uusia ajatuksiamukaan, aktivoida ihmisiä suuntautumaanpäihdekeskeisestä ajattelustaelämän puolelle ja näkemään muualle,kenties ehkä suuntautumaankinkokonaan uudelleen.Tavoitteenani on edelleen asiakkaidenasumisen turvaaminen ja heidänarkensa vahvistaminen. Vaikkaasiakas ei haluaisi elämänmuutosta,olen omalla työlläni antamassa heilleihmisarvoista lähimmäisyyttä ja rinnallakulkemista. Olen valmis myösmotivoimaan asiakkaita raittiiseenelämään ja vastuullisempaan huomiseen,mikäli näen asiakkaassa heränneenhalun sen tavoittelemiseen.Olen myös valmis uusien virikkeidenkehittämiseen ja yhteisöllisyydenvahvistamiseen. Oman kristillisen vakaumuksenikautta tunnen erityistävastuuta ihmisistä, joita eteeni ontuotu.Olen itse elävänä kivenä ryömittämässämyös kanssamatkaajaa ylemmäselämänmakuisille tasoille.Ihmisten elämäntilanteiden kuunteluja jakaminen ovat osa erikoisosaamistani.Niiden kehittämistä tahdonyhä harjoittaa. Itseoppineenakatuterapeuttina minulla on suuripääoma, josta voin oman elämänkokemuksenikautta ammentaa ainaollessani ihmisten kanssa tekemisissä.Tarkoitukseni on myös työnohjauksenkautta kehittää osaamistani jaoman persoonan käyttöä instrumenttinatyössäni.Yhteenvetona tahdon Jumalan armostaolla tienviittana kaikille talossaasuville ihmisille. Elävänä saarnana,jota ei voi olla lukematta. ■Työni Sininauhasäätiössä ATK:nparissa tulee ensi vuonna keskittymäänpitkälti henkilöstönkoulutustarpeisiin. Henkilöstömmeon varsin hyvin koulutettua sosiaalisenalan eri segmentteihin, kun taastekemisen apuvälineiden, ohjelmistojenja yleisesti ottaen tietotekniikankäyttämisessä on vielä täydennyskoulutuksentarvetta. Merkittävänä tavoitteenaon itsenäisesti käytettävän oppimisympäristönluonti ja käytönaktivointi.Koulutustarvetta on erityisesti tietoturvanuhkakuvien torjunnassa ja ennakoinnissa.Oman osansa ajasta tulevaisuudessavie ohjelmistojen ylläpito ja hankintasekä oma kouluttautuminentuleviin järjestelmiin.Näköpiirissä on myös ATK-tuen tarjoaminenyhteistoimintatahoillemme.ATK-asioissa tehtäviini kuuluvatmuun muassa laitehankinnat ja laitteidenkuntoon saattaminen siten,että työntekijät voivat keskittyä omaanosaamisalueeseensa.<strong>Sininauhasäätiön</strong> asumisyksiköissäja päiväkeskusten yhteydessä on panostettutietotekniikkaan, jossa laitteidenja internetyhteyksien käyttäjinäovat asukkaat ja muut asiakkaat. Tehtäviinikuuluu näidenkin laitteiden jaohjelmistojen ylläpito sekä tarvittavakäyttöopastus.Tavoitesuunnitelma<strong>2007</strong>– Marko SoiniTyötehtäviini kuuluvat kokonaisvaltainenisännöinti PuolimatkankotiTopi-Katissa, asumisneuvonta,kiinteistönhoitotehtävät, As. OyKinaporinpihan isännöitsijän tehtävätsekä työnantajan erikseen osoittamattyötehtävät. 6.11.<strong>2006</strong> – 30.6.<strong>2007</strong> tehtäviinikuuluvat taloushallinnon tehtävätSininauhaliiton palveluksessa.Toimintakeskus Karvisessa sekä Topi-Katissatyöparejani ovat Raimo Sulin,Mika Merenheimo, Erkki Lajunen ja lähimmätesimieheni ovat Päivi Strandénja toimitusjohtaja Jorma Soini. Lisäksiasun vaimoni kanssa Topi-Katissa jatoimin vastuunkantajana varsinaisen36Uusi toivo extra
kanssa tapahtuvaa kanssakäymistä jarutiineja. Olen tietoisesti halunnutlaajentaa omaa työkuvaani Sininauhasäätiössä.Ihmisyydentoimintafilosofiaa:Ihmiselle on annettava mahdollisuuskehittyä, saavuttaa tuloksia asumisessaja olemisessa.Luontaisena tavoitteena on antaaihmisille mahdollisuus parempaan jaihmisarvoiseen olemassaoloon vaikkeimuutosta syntyisikään.Toimintaperiaatteeni:Tavoitesuunnitelma <strong>2007</strong>– Erkki LajunenTyöskentelen <strong>Sininauhasäätiön</strong> Topi-Katin yksikössä, jossa työhöni kuuluumyös asiakkaiden kohtaamista. Haluanolla kuten ennenkin, tarvittaessa olkapäänä,johon voi tukeutua arjen keskellä.Keskeistä on ihmisistä välittäminenja lähestyminen. Toimintaani ohjaavatarvot, mielen hyvinvointi, välittäminen,yhteisöllisyys, luotettavuus ja tahto tarjotaihmisarvoista asumista ja olemista.Jatkossa olen kiinnostunut osallistumaanyhä enemmän myös asiakastyöhönliittyviin tehtäviin ja olen halukasoppimaan muun muassa sosiaalitoimenTarjoan luottamuksellisen mahdollisuudenkeskusteluun ja tukeen arkipäivänasioiden hoidossa. Yhteydenotoissakunnioitan asiakkaan oikeuttamääritellä itse yhteydenottonsaaihe ja tehdä omat ratkaisunsa.Käytännössä toimin myös ensivuonna asuntojen peruskunnon kohentajanaja joka paikan höylänä.Tehtäviini kuuluu vastata useimpienremonttien toteutuksesta. Remonteissakäytämme edelleen apuna remonttitaitoisiayhdyskuntapalvelun suorittajia,joiden valvonnasta ja tehtäviinperehdyttämisestä vastaan Topi-Katissa.Remonttien suunnittelu ja toteutustapahtuu yhteistyössä As. Oy Kinaporinpihanisännöitsijän kanssa. ■työaikani ulkopuolella iltaisin, öisin javiikonloppuisin. Akuuteissa asioissaolen tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa.6.11.<strong>2006</strong> – 30.6.<strong>2007</strong> teen PäiviSoinin äitiysloman sijaisuutta Sininauhaliitontyöntekijänä.Puolimatkankoti Topi-Kattiin asukkaaksivalitut ovat vailla vakinaistaasuntoa olevia henkilöitä. Usein asumaantulevalla aikaisempi asumishistoriaon varsin värikäs. Näin ollen tukimuodostuu asumisen alkuvaiheessahenkilökohtaisen palvelusuunnitelmanmukaisesti. Asumisen jatkuessa ja arjenhallintataitojenkehittyessä pyritään palvelusuunnitelmamuuttamaan tavoitteelliseksikuntoutussuunnitelmaksi.Tämä tähtää edelleen kohti itsenäisempääasumista ja oman elämän hallintaa.Suunnitelmat tehdään aina asiakaslähtöisestija tavoitteita pyritään arvioimaanyhdessä sosiaalityöntekijän kanssa.Toimintakeskus Karvisen tarjoamatpalvelut sekä vertaistuki auttavat asukastakiinnittymään osaksi yhteisöämme.Karvisen toimintakeskustoimintojenkeinoin vähennetään Topi-Katintukiasunnoissa asuvien syrjäytymistä,tuetaan yhteisöllisyyttä, mutta ohjataantoisaalta itsenäisempään oman elämänhallintaan. Edelleenkin tehtäväni on ennaltaehkäistämahdollisimman itsenäiseenasumiseen tähtäävän tuen ja asumisenraamittamisen avulla vuokrasopimuksienpurkaminen tai muunlainenkatkeaminen.Tavoitteenani on henkilökohtaistenkeskustelujen sekä ToimintakeskusKarvisen palvelujen kautta tarjota asukkaalleyhä yksilöllisempiä tukimuotojaja näin ehkäistä asumissuhteen katkeamistaja asukkaan syrjäytymistä. Kehitänedelleen erilaisia päihteetöntä elämäntapaatukevia virikkeitä ja toimintoja.Etsin yhdessä asukkaan kanssahäntä kiinnostavia kuntouttavan työnmuotoja, jotka voivat toimia mielekkäänäosana arjen rutiineja.Toiminta tapahtuu edelleen tiiviissäyhteistyössä sosiaalitoimen ja viranomaistahojenkanssa.Olen mukana kehittämässä Toimintakeskuksessatapahtuvaa kansalaistoimintaaentistä monipuolisemmaksi.Pyrin mahdollistamaan kahdelle yhdyskuntapalvelijallesamanaikaisestisuorituspaikan.Jatkan edelleen As. Oy Kinaporinpihanisännöitsijänä ja huolehdin kiinteistönkunnossapidosta.Vastuunkantajana olen PuolimatkankotiTopi-Katissa varsinaisen työaikaniulkopuolella.Haastavana tavoitteena tulevalle vuodelleon työtehtävien priorisointi sekäomien voimavarojen ylläpito. ■Uusi toivo extra 37
Tavoitesuunnitelma <strong>2007</strong>– Raimo SulinOlen <strong>Sininauhasäätiön</strong> Topi-Katti/Karvisenyksikössä päihdejamielenterveyspuolen lähihoitajaksiopiskellut työntekijä. Esimiehenion toimialavastaava Päivi Strandénja <strong>Sininauhasäätiön</strong> toimitusjohtajanaon Jorma Soini. Työparinani on MikaMerenheimo. Lisäksi työyhteisöönikuuluu isännöitsijä Marko Soini, sekäATK-tukena ja remonteista vastaavaErkki Lajunen.Työtehtäviini kuuluu asukkaiden japäiväkeskuskävijöiden tukeminen, auttaminen,aktivoiminen ja opastaminenarjen elämänhallinnassa kuin järjestyksenvalvominen ja kriisitilanteissa asioihinpuuttuminen kokonaisvaltaisenisännöinnin antamin valtuuksin. Työtehtäviinkuuluu myös yhteydenpito jaasiointi viranomaisten sekä muiden yhteistyökumppaneidenkesken.Pyrin vahvistamaan <strong>Sininauhasäätiön</strong>operatiivisen johdon kehittämiä ja linjaamiatyöskentely- ja toimintaperiaatteita,sekä kehittämään ja priorisoimaanomaa työtäni. Edelleen minulla on tarkoituslisätä ammatillista osaamistanilisäkouluttautumisen kautta.Tavoitteenani on lisätä teoreettisiatietotaitojani päihdetyön eri osa-alueilla,joita käytännön työssä myös pystyisinentistä paremmin soveltamaan asiakaspalvelussapäihdeongelmaistenkanssa.Tavoitteena on asiakkaiden elämänlaadunja hallinnan parantaminen, sekäsyrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassaolevien asiakkaiden aktivoiminen yhteisölliseensosiaaliseen kanssakäymiseenKarvisen toimintakeskuksen suomienmahdollisuuksien avulla, sekäkahdenkeskisten terapialuonteistenkeskustelujen avulla asiakastyössä.Tavoitteeni edelleen on asiakkaidenasumisen tukeminen ja turvaaminen,vaikka asiakas itse ei muuttuisikaan,pyrkien aktivoimaan asiakasta omanelämänlaatunsa parantamiseen kuinmahdollisessa pyrkimisessä päihteettömäänelämään.Tavoitteena on myös tulevan toimintakaudenaikana mahdollisesti vapautuviinasuntoihin etsiä ja löytää asukkaaksipalvelusopimuksen piiriin kuuluviaasukkaita, jotka eivät normaalissavuokra-asumisessa, syystä tai toisesta,kykene omatoimisesti ja itsenäisestiasumaan, vaan tarvitsevat tuettua asumista.Tavoitteisiin kuuluu myös erilaistenvirike- ja virkistystoimien kehittäminenja aikaan saaminen asiakkaille, heidänsosiaalisen kanssakäymisen tukemiseksija vahvistamiseksi. ■Puolimatkankoti Myrri ja päiväkeskusTavoitesuunnitelma <strong>2007</strong>– Sinikka KärkkäinenJatkan työtäni entisillä tehtävänimikkeillä,joita ovat kokonaisvaltainenisännöinti, asumisneuvonta, sosiaalinenisännöinti.Työskentelen puolimatkankoti Myrrissäyhdessä työtovereideni kanssa.Asun puolimatkankoti Myrrissä perheasunnossayhdessä aviomieheni kanssa.Toimimme vastuunkantajana myösvarsinaisen työajan ulkopuolella, iltaisin,öisin ja viikonloppuisin. Valvommealueella päihteettömyyttä, yleistä turvallisuuttaja järjestystä, kaikkia kokonaisvaltaisenisännöinnin keinoja hyödyntäen.Myrrissä on 14 asuntoa, jotka ovattarkoitetut vantaalaisille asunnottomille.Myrrissä asuminen on päihteetöntä jatuettua asumista. Olen valmis tukemaanasukasta päihteettömän elämäntavanomaksumiseen. Tämä on asumista, jostavoivat hyötyä sellaiset ihmiset, jotkatarvitsevat eri tavoin tukea asumiseenja elämiseen liittyvissä asioissa.Tehtäviini kuuluu edelleenkin asukkaidentukeminen kokonaisvaltaisestija yksilöidysti jokaisen erityistarpeidenja suunnitelmien mukaisesti. Asukastakoskevat suunnitelmat tehdään yhdessäasukkaan ja sosiaalitoimen kanssa. Tuettuasuminen edellyttää asukkaan elämiseenja asumiseen liittyvien asioidentukemista kokonaisvaltaisesti niin, ettähän kykenee mahdollisimman itsenäiseenasumiseen, oman elämänsä hallintaanja vuokrasuhteensa säilyttämiseen.Osallistun jatkossakin Vantaan asuntotyöryhmänkokouksiin ja sieltä onluvassa myös koulutusta ja seminaarejaeri aiheista, joihin aion tulevana vuonnaosallistua.Olen aloittanut Päihdetyön ammattitutkinnonopiskelun Diakoniaopistossakeväällä <strong>2006</strong> ja se päätyy syksyllä<strong>2007</strong>.Päiväkeskustoimintaa kehitetäänedelleen yhdessä päiväkeskuksen käyttäjienkesken. Erilaisia ryhmätoimintojakehitellään myös. Vapaaehtoistoimintaja siihen liittyvä mahdollinen koulutus(kansalaistoiminnan uusi tuleminen) ontervetullut ja kehittämisen arvoinenasia. Motivointia ja ideoita sen toteuttamiseentarvitaan.Tarkoitus on, että asukkaat ja yleensäpäiväkeskuksessa käyvät voisivat itseideoida toimintaa, jolloin työntekijänrooli olisi vain taustatukena toimiminen.Voimme pohdiskella niitä mahdollisuuksiayhdessä päiväkeskuksessakäyvien kanssa. Olemme perustaneetyhdessä ideahautomon Myrriin. Siihenvoi tuoda kaikki ideansa esitettäväksi.Kun idea on aika toteuttaa, päätämmeyhdessä milloin ja miten se olisi mahdollinen.Ideahautomoon voi tuodamyös keskeneräisiä ideoita odottamaanniiden valmistumista. ■38Uusi toivo extra
Oikeus Omaan Oveen -tukiasumisprojektiJuha Järvinen siirtyi Kotkaan kehittämään Sini-Kotka-hanketta. Juhan Elli-tytär on vastakuusivuotias, mutta Ellillekin on luvattu säätiöstä töitä, kunhan koulut on ensin käyty.Tavoitesuunnitelma <strong>2007</strong>- Juha JärvinenProjektivastaavan työkuvaani ovatkuuluneet Oikeus Omaan Oveen-projektin projektivastaavan lisäksitoimiminen esimiehenä yhdessäPäivi Strandénin kanssa Tuusulan Kissan-Kellontyöntekijälle, JärvenpäänKissan-Kulman työntekijälle sekä NurmijärvenKatin-Konttien työntekijälle.Olen myös <strong>Sininauhasäätiön</strong> työsuojelupäällikkö.Projektivastaavan tehtäväni OOO:ssavuonna <strong>2007</strong> loppuvat alkuvuodesta.Projektin loppuun saattaminen sisältäenprojektin loppuraportin tekemisentulevat olemaan päätehtävät OOO:ssa.Jos Raha-automaattiyhdistys päättää rahoittaaOOO:lle yhden jatkovuoden,uuden projektivastaavan perehdyttäminenkuuluu myös työnkuvaani.Projektin loppuraportin tekeminenliittyy vahvasti ylempään ammattikorkeakoulututkintoon,jota olen suorittamassaDiakonia-ammattikorkeakoulussa.Opinnäytetyöni tulee sisältämäänsosiaalisen/kokonaisvaltaisen isännöinninmallin, jota voidaan sellaisenaankäyttää päihdehuollon asumisen tukemisenpiirissä. Tämän mallin tekeminenja tiedon jakaminen yleiseen käyttöönon osa RAY:n rahoittaman projektin tavoitteita.RAY:ltä on haettu projektirahoitustavuodelle <strong>2007</strong> Kotkan alueelle käynnistettävällehankkeelle. Toteutuessaanhanke tulee olemaan OOO:n jälkeenuusi haaste. Sini-Kotka-nimisen hankkeenpäämääränä ja tavoitteena on yhteiskuntatyönja kansalaistoiminnankautta luoda edellytyksiä syrjäytyneille,päihde- ja mielenterveysongelmaisilleselviytyä elämästään jo olemassa oleviensekä kehitettävien tukipalvelujenavulla.Sini-Kotka-hankkeen aloittaminen tuleetarkoittamaan toimitilojen etsimistä,työntekijöiden rekrytointia ja työhönperehdyttämistä, verkostojen luomista,toiminnan käyntiin saamista sekä sentunnetuksi tekemistä. Sini-Kotkan puitteissatulee olemaan myös valtakunnallistayhteistyötä esim. Turun Sininauhanja muiden Sininauhaliiton jäsenjärjestöjenkanssa.Sini-Kotka-hankkeessa panostetaanvertaistuen ja vapaaehtoistyön liittämiseenammattityön tueksi. Vapaaehtoistyötäkehitetään mm. koulutuksen avulla.Vapaaehtoistyöntekijöiksi kannustetaansyrjäytymisriskissä oleviahenkilöitä, joilla on halu saada sisältöäelämään. Vapaaehtoistyön verkostojakartoitetaan ja kehitetään. Vapaaehtoistyötäja palvelujärjestelmää kehitetääntoisiaan tukeviksi toiminnoiksi.Olen työni ohessa vastannut myösmonien <strong>Sininauhasäätiön</strong> oppisopimuksellatyöskentelevien työntekijöidenpäihdealanammattitutkintoon liittyviennäyttöjen vastaanottamisesta. Pyrinjatkamaan <strong>Sininauhasäätiön</strong> koulutusohjelmissamukana olemista siinä määrinkuin se toiselta paikkakunnalta käsinon mahdollista. Päihdetyöhön liittyvääkoulutusta tulen jatkossakintekemään eri oppilaitosten kanssa niinKotkan alueella kuin muualla <strong>Sininauhasäätiön</strong>toiminta-alueella.Työsuojeluun liittyvissä tehtävissä toimimiseniratkaisee viime kädessä työnantaja,päättäessään vuoden <strong>2007</strong> työsuojelupäällikönnimittämisestä. MyösKissan-Kellon ja Katin-Kontin esimiestehtävätovat avoinna toisella paikkakunnallatyöskentelyni johdosta. ■Uusi toivo extra 39
Tavoitesuunnitelma <strong>2007</strong> -Kirsi HujanenTyönkuvana on kokonaisvaltainenisännöinti <strong>Sininauhasäätiön</strong>omissa asunnoissa Jatko-Kateissa.Asumisen tuki Jatko-Katteihin on tullutvuoden <strong>2006</strong> loppuun asti OikeusOmaan Oveen -projektin kautta. Työskentelintässä projektissa kolmisenvuotta.Asukkaan kokonaisvaltaisen arjen jaelämänhallinnan tukeminen ennaltaehkäiseväntyöotteen avulla edistää asukkaankykyä selviytyä itsenäisesti pienenavun turvin sekä ennaltaehkäistä häätöjäja vuokrarästien syntymistä.Ajan antaminen juuri silloin, kun asukassitä eniten tarvitsee, on tässä työssähyvin tärkeää. Asioista keskusteleminenkiireettömässä ympäristössä, kaikessarauhassa, on monellekin asukkaallejuuria sitä ajoissa autetuksi tulemisenkokemista. Yhdessä tuumaillaan,minkälaisia paperiasioita on hoidettavana,katsastetaan millä mallilla vuokranmaksuon ja keskustellaan iloista jasuruista, elävästä elämästä, joka jatkuvastimuuttuu.Viriketoiminnan jatkaminen asukkaanomat toiveet ja tarpeet huomioon ottaenon edelleenkin tärkeä osa tätä työtä.Joskus kävelylenkki asukkaan lähiympäristössäsaattaa olla hyvinkin terapeuttinenkokemus. Ei tarvitse olla terapeutti,mutta tämänkaltainen työmuoto,jossa tarjotaan erilaisia elämyksiä,on monelle asukkaalle merkittävä.Asukkaat ovat hyvin innostuneita käymäänelokuvissa, kahvilla tai syömässä.Asukkaiden aktivoiminen ja kannustaminentyöhön, opiskeluun ja kannustinrahallatehtävään työhön heidän elämäntilanteensa,kykynsä ja voimavaransahuomioon ottaen, on hyvin tärkeäosa työtä Jatko-Kattien parissa. Yhteisöllisyyteenja toiminnallisuuteen tukeminensaattaa ennaltaehkäistä syrjäytymistäja lisätä asukkaan kokonaisvaltaistaelämänhallintaa.Tänäkin vuonna on tarkoitus saadamuutamia Jatko-Katti-asuntoja kiertoonja asuttaa uusia tukiasunnon tarvitsijoitatilalle. Tämä lisää yhteistyötä eri tahojenviranomaisiin ja edistää myöstyöntekijän omaa ammatillista kehittymistäsekä auttaa pysymän mukana ns.ajan hengessä.Jatko-Katti-asuntojen isännöitsijöihinon oltava yhteydessä muutaman kerranvuodessa ja aina muulloinkin, kun tilanneniin vaatii. Yhteistyön avulla ongelmatilanteisiinyms. on mahdollistapuuttua ajoissa. Jatko-Katti-asuntojentaloyhtiöiden kevät- ja syyskokouksissakäydään mahdollisuuksien mukaan.Asiakaslähtöinen työote, joustavuustyöajoissa ja asukkaiden tapaamisissaedistää luottamuksellisen ja avoimentyöntekijä-asukassuhteen ylläpitämistä.Tässä työssä tulee jatkossakin olemaanpaljon akuutteja työtehtäviä, jotka tuleehoitaa mahdollisimman nopeasti pois.Priorisointi ja tehokas ajankäyttö auttavatjaksamaan työssä eikä ylitöitä pääsesyntymään.Kokonaisvaltainen isännöinti kehittyytässä työtä tekemällä ja päihdeongelmaisenasuttamisen haasteet selkiytyvätentistä tarkemmiksi. Päiväkirjaan ja asiakaskorteillekirjoittamalla teemme jatkossakintätä arvokasta ihmissuhdetyötänitoisille työntekijöille näkyväksi. ■Tavoitesuunnitelma <strong>2007</strong> -Veikko KoskipääJuhani Haveri jatkaa muun muassa VeikkoKoskipään tekemää työtä jatkoasukkaidenparissa, kun Veikko siirtyi aiemmin OikeusOmaan Oveen -projektissa mukana olleenVäinöläkodin palvelukseen.Tavoitteena on edelleen pitää asiakkaatja työnantaja sidosryhmineentyytyväisenä, huolehtienkuitenkin omasta työkyvystä.Tehtävänä on seurata, valmistella jaohjata Väinöläkodin asukkaita etsimäänja hakemaan itsellisempää asumismuotoa.Tavoitteena on myös luoda parempiapysyviä suhteita Espoon viranomaisiinja suositella heille oikeita ja sopiviaasukasehdokkaita.Väinölän asukkaista osa muuttaa tukiasuntoihinja osa virallisesti ei tuettuihin.Kaikkiin ollaan kuitenkin yhteydessäja tarvittavaa tukea annetaan.Asumisen perusasioiden pitää toimia:vuokrat, siivous, asumisen häiriöttömyysovat niitä, mutta tavoitteena onmyös viihtyisän oman kodin luominen.Yhtenä tavoitteena on kannustaa jaohjata normaaliin toimintaan ja elämiseen,kehittää heidän kanssaan realistisiatavoitteita. Monille työelämään paluukaanei ole mahdoton tavoite.Aikaa pitäisi olla enemmän yhdessätekemiseen. Olkoot se kävelyllä tai uimassakäyntiä tai mitä tahansa normaaliaolemista. Tähän tekemiseen olisisyytä suunnitella vapaaehtoisten työntekijöidenkäyttöä. Pohdinnan paikka,miten löytää ja motivoida tätä ryhmää.Oma tuntumani on se, että kyllä Espoostayksittäisiä asuntoja löytyy, muttavaikeampi on löytää niissä asumaankykeneviä asukkaita, kun tuettukaanasumismuoto ei kaikille tahdo riittää.Puolimatkankoti Myrrin ja päiväkeskuksentoiminnan uskon jatkuvan samanlaisena,mutta näitäkin asukkaita jajatkoasunnoissa asuvia olisi syytä aktivoidaharrastuksiin ja toimintaan. Tässäkinvoisi harkita vapaaehtoistyövoimankäyttöä ja kannustaa joitakin asukkaitatähän toimintaan.Omaa hyvinvointia ja ammattitaidonkehittämistä ei pidä unohtaa ja siinäasiassa me kaikki säätiöläiset voisimmetoisiamme lykkiä eteenpäin yhdessä jaerikseen. ■40Uusi toivo extra
Päivi Soini on työskennellytMyrrissä ja VantaanJatko-Kattien parissa.Päivin ominta aluetta ovattaloushallinnon tehtävät,joihin Päivi palasi äitiyslomansajälkeen.Tavoitesuunnitelma <strong>2007</strong> -Päivi SoiniOlen varsinaisen työni ohessavastannut yhdeksästä Jatko-Katti-asunnosta Vantaalla. VantaanJatko-Katteihin asukkaat valitaanpääsääntöisesti puolimatkankoti Myrristä.Tuetusta, yhteisöllisestä asumismuodostamuuttaville jatkoasunto on luontevaetenemispolku kohti täysin itsenäistäasumista. Asuntoihin onmahdollista valita myös muualta tulevia,vailla vakinaista asuntoa oleviavantaalaisia.Työnkuva jatkoasunnoissa on asumisen,elämisen ja arjessa selviytymisentukeminen. Tuki muodostuu varsin yksilöllistentarpeiden mukaisesti muttayhdistävänä tekijänä on asumisen turvaamineneri elämäntilanteissa siten,ettei asuminen katkeaisi. Vuokranseuranta,sekä yhteistyö isännöitsijöiden,sosiaalityöntekijöiden jne. kanssaedesauttavat mahdollisiin ongelmiinpuuttumisen riittävän ajoissa.Itsenäisempään asumismuotoon siirryttäessäovat kontaktit muihin, kodinulkopuolisiin tahoihin monesti varsinvähäisiä. Yhdessä asukkaan kanssa etsimmeerilaisia päihteetöntä elämäntapaatukevia virikkeitä ja verkostoja,joihin asukkaalla olisi mahdollisuuskiinnittyä ja jotka voisivat tulla säännölliseksiosaksi arkea. Vieras ympäristö jayhteisön tuen puuttuminen on varsinkinasumissuhteen alussa helposti syrjäytymistäaiheuttavia tekijöitä. Siksi ontärkeää, että riskejä ennaltaehkäistäänheti asumisen alkaessa ja tällöin työntekijältäsaatu tuki on yleensä varsintiivistä. Tuen määrä vähenee asumisenedetessä, mutta aina asukkaan toiveidenja tarpeiden mukaisesti.Sininauhasäätiö tarjoaa toimipisteissäänmyös mahdollisuuden tehdä kuntouttavaatyötä. Muutaman tunnin päivässäkestävä mielekäs tekeminen onkinollut monelle todella arvokasmahdollisuus. Joidenkin kohdalla tämäon herättänyt kiinnostuksen lähteäsäännölliselle kurssille tai koulutukseenhakemaan uusia työllistymismahdollisuuksia.Työ Vantaalla Jatko-Katti-asukkaidenkanssa jatkuu. Tärkein tavoite on tietenkintukea asukkaita yksilöllisesti jaennaltaehkäisevästi siten, että asuminenonnistuisi ja arki olisi mielekästä.Kannustaminen erilaisiin työ- ja muihinarkea tukeviin toimintoihin on yksi tavoitteista.Lisäksi on hyvä kartoittaa joidenkinasukkaiden mahdollisuuksiasiirtyä jatkoasunnosta eteenpäin, täysinitsenäiseen asumismuotoon.Raha-automaattiyhdistys on tukenutmerkittävällä osuudella jatkoasuntojenhankintaa ja RAY:n tuella on mahdollistahankkia lisää asuntoja myös vuonna<strong>2007</strong>. Tavoitteena on saada kasvatettuaasuntojen määrää lähes puolella nykyisestämäärästä. Vaikeutena tavoitteentäyttymiselle on asuntojen hintojen jatkuvanousu, jolloin vain hieman kunnostustavaativia, kohtuuhintaisia yksiöitäon vaikeampi löytää. Uskon kuitenkin,että hinta-laatusuhteeltaansopivia asuntoja vielä ensi vuonnakinlöytyy. Joidenkin kiinteistövälittäjienkanssa on muodostunut varsin tiivis yhteistyöja tätä yhteistyötä luonnollisestijatketaan.Jatkan edelleen vastuunkantajanapuolimatkankoti Topi-Katissa. Vastuunkantotehtävätajoittuvat öihin ja viikonloppuihin,eli silloin kun Topi-Katissaei ole työntekijöitä työvuorossa. ■Uusi toivo extra 41
Iloinen Katupoika -projekti,Yhdyskuntatyön osana päihdekuntoutusTavoitesuunnitelma <strong>2007</strong>– Jari-Juhani HelakorpiTehtävänäni on toimia projektivastaavanaIloinen Katupoika -projektissa. Muutoksia vuodelle<strong>2007</strong> on erityisesti projektin lyhennettynimi: Yhdyskuntatyön osana päihdekuntoutus,Iloinen Katupoika -projekti(IK).Tavoitteenani vuonna <strong>2007</strong> on saadaIK-projekti toimimaan täydellä tehollavalituilla seutukunnilla ja pystyä kehittämäänkotiin vietävien päihdehoidollisiamalleja yhdessä projektityöntekijöidenkanssa, jotta niitä voidaan istuttaaja kokeilla jo vuoden <strong>2007</strong> aikana<strong>Sininauhasäätiön</strong> tekemään kokonaisvaltaiseenja sosiaaliseen isännöintiin.Tavoitteena on, että IK-projekti toimiiRauman seudulla, pääkaupunkiseudullaja mahdollisesti uudella seutukunnallaSuomessa riippuen rahoituspäätöksistä.Yksi pohdinnan arvoinen kysymyson, erikoistuvatko seutukunnillatyöskentelevät projektityöntekijät omilleerityisosaamisalueille.Yhteistyötä Sininauhaliiton Liika onaina liika -hankkeeseen tiivistetään jaNurmijärvellä tehtävä sosiaalinen isännöintitulee toimimaan osana IK-projektin”koelaboratoriota”. Nurmijärvelläon tarkoituksena kokeilla mahdollisuuksienmukaan kotiin vietäviä päihdekuntoutuksenmenetelmiä käytännössäosana sosiaalista isännöintiä.IK-projektissa on edelleen tavoitteenalöytää ja kohdata olemassa olevaltapäihdejärjestelmältä piilossa olevat,apua tarvitsevat ihmiset. Heidän löytämiseensäsoveltuvat menetelmät ovatvuonna <strong>2007</strong> yksi isoimmista haasteista.Kuitenkaan koskaan sitä unohtamatta,että jokainen ihminen tarvitsee yksilöllisen,omista tarpeistaan lähtevän lähestymistavan.Päihdeongelman hoidossaei myöskään saa unohtaa päihdeongelmaisenlähimmäisiä.Henkilökohtaisena tavoitteenani onpystyä luotsaamaan IK-projektin tiimiätulevan vuoden aikana ja toimia sentukena. Haluan myös jatkossa osallistua<strong>Sininauhasäätiön</strong> kokonaisvaltaiseenkehittämiseen. Sen mahdollistaa kuuluminen<strong>Sininauhasäätiön</strong> operatiiviseenjohtoon.Tätä tavoitesuunnitelmaa tehdessäminulla on edessä ja suunnitelmissamuutto pääkaupunkiseudulle vuoden<strong>2007</strong> alussa. Jos muutan ”isolle kirkolle”,tuo se minulle lukuisia uusia haasteitauuden ympäristön ja yhteistyökumppanienopettelemisessa sekä siihentutustumisessa.Vuonna <strong>2007</strong> jatkuu osaltani Johtamisenerikoisammattitutkintoon johtavaoppisopimuskoulutus (JET), joka olisitarkoituksena saada päätökseen vuoden<strong>2007</strong> joulukuussa. RAY:n tukemaSosiaali- ja terveysturvan keskusliiton jaTerveyden edistämisen keskuksen JÄR-VI-yhteistyöhanke arviointityön kehittämis-ja koulutustapaamiset jatkuvatnoin neljä kertaa vuodessa. Siniristinpohjoismaisen hoidon kehittämistyöryhmäntoiminta jatkuu vuonna <strong>2007</strong>.Työryhmä valmistelee vuoden <strong>2007</strong>syksyllä Suomessa kansainväliseen kristillisenpäihdetyön seminaariin alustustahoitotyön näkökulmasta. Koulutuksenosalta vuodesta <strong>2007</strong> on tulossamielenkiintoinen vuosi.Vuosi <strong>2007</strong> tuo haasteita haastavantyön ja monipuolisen koulutuksen tiimoilta,sekä niiden yhdistämisestä. Tulevanavuonna tavoitteenani on pystyäjakamaan oma aikani asiakastyön jahallinnollisen työn kesken toimivaksikokonaisuudeksi, sillä projektivastaavantehtäviin kuuluu olennaisena osanamyös ihmisen kohtaaminen. Mutta kaikentohinan keskellä on vuonna <strong>2007</strong>tavoitteenani muistaa myös levätä. ■42Uusi toivo extra
Liika on aina liikaa -projektiTavoitesuunnitelma <strong>2007</strong>– Anja HautaviitaOlen toiminut vuoden ajan Liikaon aina liikaa -hankkeessaprojektityöntekijänä. Työhönon kuulunut kotiin vietävien hoidollistenpalveluiden kehittäminen ja toiminnanarviointi. Tätä kirjoittaessani olensiirtymässä takaisin entiseen työhöniVantaalle ja <strong>Sininauhasäätiön</strong> työntekijäHannu Kärkkäinen tulee tilalleni LOLprojektiin.Lähitavoitteena on, että asiakkaidenluona käydään edelleen hankkeen tavoitteidensuuntaisesti.Ryhmätyössä mukanaolo Malmilla,Tikkurilassa ja Espoon ryhmätyön kehittäminenovat myös tavoitteissa tärkeälläsijalla.Koska kotikäyntiasiakkaita ei enäävoi lisätä, voidaan uusia asiakkaita ohjataryhmätoimintaan ja sitä kautta vertaistuenpiirin.Tavoitteena on myös alkaa syventääasiakastyötä ottamalla käyttöön haastattelunja arvioinnin työkaluja.Yhteistyötä asiakasverkostojen kanssaon tarkoituksena tiivistää ja lisätä. Setapahtuu ottamalla heitä yhä enemmänmukaan asiakastyöhön.Tarkoituksena on myös saada kolmattasektoria enemmän mukaan hoitotyöhön.Tavoitteisiin kuuluu myös miettiä javalmistella sitä, voisiko eri puolilla oleviaasiakkaita ryhmäyttää jonkin toiminnankautta tekemään jotakin yhdessä.Tarkoituksena on osallistua LOL:npuitteissa tuleviin, hanketta eteenpäinvieviin tapahtumiin. ■Tavoitesuunnitelma <strong>2007</strong>– Hannu KärkkäinenHannu Kärkkäisen päätoimena on Liika on aina liikaa -hanke. Lisäksi Hannu asuuPuolimatkankoti Myrrissä toimien siellä vastuunkantajana.Toimin projektityöntekijänä Sininauhaliitonhallinnoiman Liikaon aina liikaa -hankkeen <strong>Sininauhasäätiön</strong>osaprojektissa. Vuosi<strong>2007</strong> tulee olemaan haasteellinen vuosimonella tapaa. Työpaikkaohjaajan janäytönvastaanottajan tutkinto on haasteopiskelun puolella, sen lisäksi erillisetkurssit ja seminaarit tulevat olemaanvuoden aikana tähtäimessä.Vanhusten parissa tehtävä työ, Liikaon aina liikaa -projektin kehittäminensekä uusien työkalujen löytäminentyössä ovat haasteita, joilla jatkossakinvoidaan paremmin turvata ikääntyvienihmisten loppuelämä. Tarkoitukseni onjatkaa Anja Hautaviidan aloittamaa työtä,etsien siihen uusia työkaluja. Verkostonkehittäminen ylläpidon muodossaon haaste, jota pitäisi pystyä kehittämänkaikille osapuolille sopivaksikokonaisuudeksi. Kolmen kaupunginalueella tehtävä työ lisää työn organisoinninvaikeutta, siihenkin saataneenvuoden aikana kokeiltua erilaisia menetelmiä.➥Uusi toivo extra 43
➥Asiakkaitten vaihtuvuutta tehostetaanja samalla täytyy huolehtia, etteivät nämäpoisjäävät asiakkaat jää kuitenkaanyksin asioidensa kanssa. Tavoitteenaon löytää jokaiselle jokin jatkoseurantamahdollisuustai hoitoyhteys.Hengellisen aspektin, sielunhoitotyönja sen verkoston kehittäminen eri seurakuntienkanssa ovat haasteita kokonaisvaltaisenpäihdetyön kehittämisensaralla. Tämän osa-alueen kehittämiseenon syntynyt tarve asiakkaitten taholta.Siksi on syytä vastata heidän elämäänsäkoskettaviin kysymyksiin jatarpeisiin. Sininuhaliitolla ja Sininauhasäätiölläon olemassa valmiudet tuontyön kehittelyyn. Näitä kokonaisvaltaiseenihmiskäsitykseen liittyviä valmiuksiaei ole vielä kuitenkaan toteutettumissään muissa projekteissa tällä tavoin,ja siksi olemmekin pioneerityöntekijöitätällä saralla. Koko työ vanhustenkeskellä tehdään kuitenkin ammatillisestiniin, että kaikki ihmisten tarpeethuomioidaan samanarvoisina ja tuenpiirissä olevien henkilöiden tarpeistakäsin.Liika on aina liikaa -projekti on niinuusi kokonaisuus ja täynnä suuria haasteita,että työ kehittyy ja valmistuu vainkokemuksen kautta.Uskon, että vuoden <strong>2007</strong> aikana monetsaavat hyvää tietoa ja palautetta erimedioitten kautta projektin saavuttamistatuloksista. Hyvinvoivan yhteiskunnanlaitamille piilotettu ikäihmistenongelma on noussut työn kautta esiin.Meidän jokaisen tehtävään on tarjotanäille vanhuksille hyvä ja turvallinenvanhuus. Siinä on mielestäni riittämiinhaastetta ja tavoitesuunnitelmaa vuodelle<strong>2007</strong> ja vielä tulevillekin vuosille.Kotiin vietävien päihdehoitopalvelujenkehittäminen ja asiakkaan tarpeisiinräätälöityjen hoidollisten palvelujen kehittäminenon myös yksi tavoite tulevallevuodelle, samoin kuin hoitojatkumonturvaaminen, kehittäminen ja monipuolistaminen.■Tuusulan Kulkurit ja KulkurittaretTavoitesuunnitelma <strong>2007</strong>- Marjut Jokinenon tultu pitkältä laitosjaksolta kotiin.Putoamisen vaara on silloin suuri.Olen myös oppinut työssäni sen, etteiminua enää voida ”hyväksikäyttää”, enkäusko kaikkia värikkäitä selityksiä.Olen vuoden <strong>2006</strong> aikana oppinutkohtalaisen hyvin työnsuunnittelua.Nyt haluaisinoppia käyttämään luovuutta niin, ettäsiitä olisi asiakkaille turvallisuuden tunteenlisäksi piristystä arjen harmauteen.Monet asiakkaat ovat masennuksen vallassa,eikä heillä itsellään ole voimavarojairtautua ulkomaailmaan, pois neljänseinän sisältä.Mietinkin keinoja, miten saisi työstettyähyvän ja arvokkaan elämän jokaiselle,joka on pudonnut yhteiskuntammerattailta. Tavoitteena olisi, että asiakasoppisi itsenäisesti suoriutumaanarjen toimistaan. Silloin tuntee, että onkiinni elämässä ja todellisuudessa.Työntekijänä pyrin myös antamaanasiakkaalle hyvää palautetta ja kehujahyvin suoritetuista tehtävistä ja onnistumisista.Yhä edelleen olen halukas kehittämäänitseäni kurssittamalla ja kouluttamalla,ollakseni entistä vahvempanatukijana ja rinnalla kulkijana, opastaenarkisissa asioissa, ongelmissa ja mielenmurheissa. Saan myös toimia lähiomaisenroolissa usein, kun asiakas tuntee,ettei ole ketään muuta, joka jaksaisikuunnella.Edelleen asioiden puheeksi otto javäliintulo ovat erittäin tärkeitä työvälineitä.Yksi tärkeimmistä tavoitteistani onasunnon saanti asunnottomalle, asunnonsäilyttämisen varmistaminen sekävuokranmaksujen seuranta. Kun onoma koti, sen varaan voi rakentaa niinpaljon muuta hyvää.Tulevana vuonna mietin myös sitä,mitä keinoja ja kannusteita voitaisiinyhdessä tehdä ja suunnitella silloin kunTyönkuvani on muuttunut ja tuleemuuttumaan koko ajan, sillä kaksoisdiagnoosinomaavia nuoria on tullutuseita tukeni piiriin, tämä ryhmä lisääntyytulevaisuudessa. Myös erilaisten byrokraattistenpaperiasioiden täyttö jalaatiminen sekä virastoissa käynnit ovathuomattavasti lisääntyneet.Oma kärsivällisyyteni on opettanutsen, että muutos vaatii aikaa. Oma rauhallisuussekä selkeys lisäävät asiakkaanturvallisuuden tunnetta, vuorovaikutussuhdetoimii heijasteena peilintavoin.Pyrin tavoitteissani olemaan välittäväihminen ja tuen alkoholiriippuvuudestatoipumisen mahdollisuuteen ”omantahdon voimalla” sekä piiloon työnnetynmasennuksen esiin nostamisessa.Tavoitteekseni asetan ensisijaisesti aidonkohtaamisen asiakkaan kanssa,etten olisi tiukka viranhaltija, joka olisivain aina vaatimassa. ■44Uusi toivo extra
TuusulanKissan-KelloTyöskentelen Tuusulan Kellokoskellapäiväkeskus Kissan-Kellonohjaajana ja sosiaalisena isännöitsijänä.Tuusulan kunta on osoittanutminulle 15 asiakasta. Työtehtäviinikuuluu sosiaalisen isännöinnin lisäksipäiväkeskus Kissan-Kellon toiminnastavastaaminen. Päiväkeskus sijaitsee kerrostalossa,jossa on 45 huoneistoa javiereisessä talossa huoneistoja on 15.Opiskelen oppisopimusopiskelijanapäihdetyön ammattitutkintoa ja valmistunkeväällä <strong>2007</strong>. Päiväkeskus Kissan-Kellossa on ollut yksi henkilö tukityöllistettynä.Näin voin pitää päiväkeskuksenavoinna, kun olen itse poissaasiakkaitteni luona käymässä.Tavoitteenani on tukea ja edistää asiakkaanarjen hallintaa mm. turvaamaanasiakkaiden asumisen sekä aktivoimaanja tukemaan asiakkaita löytämään elämäänsäsisältöä. Minulle on tärkeää,että pystyn olemaan ihmisen lähelläapuna, tukena, turvana, olkapäänä jakorvana. Jokainen asiakas on oma persoonaja jokainen tarvitsee erilaisia tukimuotojaarjesta selviytymiseensä. Vaikeidenasioiden esille ottaminen asiakkaidenkanssa on työtäni ja olenoppinut suodattamaan asioita ja vuorovaikutustaitoniovat kehittyneet työssäniniin, että osaan hallita omia tunteitanija vetää rajoja.Tavoitteenani on aktivoida asiakastapäihteettömään elämään. Jokainen asiakason yksilö, tämän vuoksi myösavun tavoitteet ovat aina yksilöllisiä.Joskus tavoitteena on päihteetön elämä,joskus akuutin kriisitilanteen rauhoittaminen,ja joskus haittojen vähentäminenja elämänlaadun parantaminen.Muutosten toteuttajana on asiakasitse. Minun tehtäväni on olla tukija sekäTavoitesuunnitelma <strong>2007</strong>– Virpi Hyvönenvierellä kulkija. Työssäni tuki tarkoittaaeräänlaista konsulttina olemista, toisinaanon taas tarpeen jämäkämpi työote.Jatkan työtäni puhumalla asioistasuoraan sekä olemalla oma itseni. Pyrinsiihen, että työtäni tulee jatkossakin ohjaamaanasiakaslähtöinen työote.Tärkeää on, että saan pitää itselläni15 asiakasta. Asiakkailtani saan itsellenipaljon erilaisia haasteita, joihin pystyyparemmin syventymään. Tärkeää onmyös osalle asiakkaistani työllistyminen,koulutus tai tuettu työtoiminta.Tavoitteeni on tehdä mahdollisimmanpaljon yhteistyötä sosiaalitoimen, asuntotoimen,päihde- ja terveystoimenkanssa. Verkostotyö on todella tärkeäosa työtäni, koska siitä saa moni osapuolitiedon, kuinka on parasta jatkaaasiakkaan asioita jatkossa parempaansuuntaan. Myös asiakas itse motivoituuhänen parhaakseen voimavaransa huomioonottaen.Tavoitteena on perustaapäiväkeskukseen AA-ryhmä. Ryhmästäsaa hyvän tuen omaan elämäänsä jaympärilleen erilaisia ihmisiä, jotka ovatsaaneet oman juomakierteensä poikki,osa vähemmäksi aikaa, osa pidemmäksiaikaa. AA-ryhmän tavoitteena on saadapäihteetön elämä.Työtehtäväni vaatii ammatillisesti monipuolistaosaamista sekä jatkuvaa itsensäkehittämistä. Tavoitteenani onkehittää itseäni koulutuksen ja moniammatillisentyöyhteisön avulla. Voimavarojatyöhöni saan opiskelustani, työyhteisöstäsekä omaa taustaani hyödyntäen,käymällä vertaistukiryhmissä.Tärkeänä tavoitteena pidän että, huolehdinomasta terveydestäni niin psyykkisestikuin fyysisesti. Näin jaksan tehdätyötä täydellä teholla ja olla hyvätyöntekijä työnantajalleni. ■Uusi toivo extra 45
Nurmijärven Katin-KonttiTavoitesuunnitelma <strong>2007</strong>- Tuija WillströmMiettiessäni tavoitteita vuodelle<strong>2007</strong>, tuli ensimmäisenä mieleenKatin-Kontin tilojen saaminenasiakkaiden käyttöön toimivanapäiväkeskuksena, jonne voi tulla pelaamaan,lukemaan päivän lehtiä, peseytymään,pesemään pyykkiä tai vaikkavain jutustelemaan kahvikupposellisenmerkeissä. Tarkoitus on suoda mahdollisuusmyös ilta-aikaan kohdistuvaanajanviettoon.Tavoitteena on jatkaa toimivaa yhteistyötäkunnan eri tahojen kanssa, kutensosiaalitoimisto, asuntotoimisto ja päihdehoitajat.Toimivasta yhteistyöstä voidaanluoda vieläkin toimivampi tietojenvaihtamisella, sekä tukemalla moniammatillistaosaamista yhteistyökumppaneidenkesken.Pyrin myös omalta osaltani pitämäänsäännöllisesti yhteyttä eri tahoihin.Asiakkaisiin kohdistuvana tavoitteenanion jatkuva opiskelu alasta, jokamuuttuu kaiken aikaa esim. päihteidensuhteen. Tavoitteisiin kuuluvat myösluottamuksellisten suhteiden ylläpitäminenja kaiken kattava tuki elämän eriosa-alueilla sekä kannustaminen päihteettömyyteen.Myös asuntojen saanti asiakkaille jaasiakkaiden tukeminen asunnon pitämisessäovat tavoitteita, joita ei pidäunohtaa.Toivon myös kykeneväni suorittamaanharkitusti aika-ajoin <strong>Sininauhasäätiön</strong>kotikatkoa sosiaalisen isännöinninohessa ja luoda siten omaltaosaltani kotikatkosta ja sosiaalisestaisännöinnistä toimiva malli, joka toimiiyhdessä ja erikseen.Tavoitteenani on löytää Nurmijärveltätai lähistöltä yhteistyökumppaneita asiakkaitteniaktivoimiseen. Toisin sanoentoivon löytäväni eri tahoja ja paikkoja,joihin asiakkaani voisivat mennä puuhastelemaantai vaikka korjaamaan autoaan.Yhteistyö kuntouttavan työtoiminnankanssa on myös työn alla.Itsestäni huolehtiminen sekä fyysisesti,että psyykkisesti on tärkeänä tavoitteena,sillä ollessani itse kunnossa voinparhaiten tukea ja auttaa apua tarvitsevia.■Vuonna 2004 alkanut sosiaalisenisännöinnin projekti Järvenpäässänäyttää olevan säästösyistäloppumassa vuodenvaihteessa <strong>2006</strong>-<strong>2007</strong>, vaikka olemme käyneet neuvottelujaprojektin jatkamisesta. Suunnittelenkinensivuoden tavoitteita miettien”jospa sittenkin”, sillä asiakkaiden puolestatoivon projektin jatkumista, muutenmoni jää vaikeaan elämäntilanteeseenvailla riittävää tukea.Sosiaalinen isännöinti sisältää yhteisestisovitut asumisen tukipalvelut asiakkaille,jotka kaupungin sosiaalitoimion valinnut. Tavoitteenani on asiakkaanitsenäisen elämän mahdollistaminentuen avulla. Teen kotikäyntejä tuettavienasiakkaiden luokse, mutta tapaanheitä myös muualla yhteisesti sovituissapaikoissa, kuten esim. terveyskeskuksessa,kahvilassa, pankissa tai kaupassa,tarpeen mukaan. Tuen asiakkaitamonin eri keinoin. Huomioin asiakkaidenkokonaisvaltaisen elämäntilanteenja autan asiakasta selviytymään arjen jajokapäiväisen elämän asettamista vaatimuksistaja haasteista. Verkostotyös-Tavoitesuunnitelma <strong>2007</strong>- Sini Pirikentely on ollut keskeisenä osana Järvenpäässätoteutettavaa sosiaalista isännöintiä.Pyrin joka päivä myöskirjoittamaan tiedot muistiin tuoreeltaanasiakaskorteille.Esille nousevat erilaiset sosiaaliturvaanja toimeentuloon liittyvät kysymykset,samoin terveyteen tai riippuvaisuuksiinliittyvät ongelmat. Tavoitteenion, että tuen avulla asiakas pystyyhuolehtimaan vuokranmaksuistaan ajallaanja samalla toimintani ennaltaehkäiseehäätöjä. Monesti apu on myös asioidenesille ottamista ja puhumista, taipelkästään kuuntelemista mitä asiakkaallaon sanottavaa. Pelkkä läsnäolovoi jo auttaa joissakin vaikeissa tilanteissa.Ennaltaehkäisevän päihdetyön käyttömahdollistaa asiakkaiden kykyä selvitäasumisestaan ja elämisestään omassakodissaan, vaikka vaikeuksia olisi kasaantunutpaljonkin asiakkaan elämään.Kun asioihin puututaan jo ennen niidentuloa akuuteiksi, tai viimeistään välittömästikun ne huomataan, ennaltaehkäistäänterveydellisiä, taloudellisia jasosiaalisia haittoja ja riskejä sekä suurempienvaurioiden tai hankaluuksiensyntymistä.Päällimmäisenä kaikessa työssäni jatekemisissäni tavoitteenani on ihmisenkokonaisvaltainen arvostus ja kunnioitus,hänen ongelmistaan ja vaikeuksistaanhuolimatta. Tärkeää on ottaa huomioonasiakkaan omat toiveet ja tarpeet,sillä jokainen on oman itsensäparas asiantuntija. Koen tehtäväksenitukea asiakasta löytämään hyviä ja uusiatoimintatapoja ongelmien ratkaise-46Uusi toivo extra
miseksi, niin että hänen itsenäisyytensävoisi kehittyä jatkuvasti ja avun tarvesamalla vähentyä.Pidän tärkeänä mahdollisuutta joustaatyöajoissa, jotta akuutit tilanteet voidaanratkaista välittömästi tilanteenvaatimassa ajassa. On tarpeellista käyttääaikaa tehokkaasti, jotta kaikkeinoleellisimmat asiat pystytään hoitamaanajallaan. Priorisointi myös auttaa itseäjaksamaan työssä. Työskentely asiakkaankotona on hyvin vaativaa asiakkaidenmoniongelmaisuuden vuoksi.Elinikäinen oppiminen ja uuden tiedonhankkiminen onkin a ja o, ja ainakinminulle ihan perustarve. Tavoitteenanion myös se, että oppisin työssäni jokapäivä jotakin uutta, ja uskonkin, ettätuo tavoite tulee varmasti täyttymään,niin erilaisia ovat ihmiset ja työpäivät.Kontaktit työtovereihin ja mielipiteidenvaihtaminen ovat tärkeitä ja arvokkaitaasioita, jotka antavat voimaa työssä jaksamiseen.Kaikista tärkeimpänä työssäni pidäntaitoa olla ihminen ihmiselle. On tärkeääymmärtää, että kuka tahansa, koskatahansa saattaa joutua syystä tai toisestaautettavaksi. Tavoite on, että avunsinällään tulee olla keino vahvistaa javoimauttaa avun saajaa. Oikealla tavallaannettu apu ei heikonna avun antajaakaan,vaan vahvistaa voimavaroja jaauttamisen taitoja. ■uusi toivoSekä paperi että painotuote on valmistettuympäristöystävällisin menetelmin.Uusi toivo extra 47
SininauhasäätiöHämeentie 62 C 3900500 Helsinkisininauhasaatio@sininauhasaatio.fiwww.sininauhaliitto.fi/sininauhasaatio<strong>Vuosikirja</strong>n toimitus: Päivi Strandén48Uusi toivo extra
Change language