31.10.2014 Views

Lataa pdf

Lataa pdf

Lataa pdf

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA<br />

Miten kotisi lämmitetään nyt?<br />

Entä miten haluaisit kotisi lämmitettävän?<br />

Teksti HANNA ASPELIN<br />

Taloyhtiössämme<br />

on käytössä kaukolämpö.<br />

Se on<br />

mielestäni sopiva<br />

lämmitysvaihtoehto<br />

taajamiin<br />

hyvän hyötysuhteen<br />

vuoksi. Kerrostaloja voidaan<br />

ny kyään lämmittää maalämmöllä,<br />

mikä olisi kiinnostava vaihtoehto,<br />

jos vain kaupunki antaisi porata<br />

reikiä maahan.<br />

SALLA JOKELA, TAMPERE<br />

Aivan vieras ilmiö kaukolämpö ei ole Etelä-Euroopassa<br />

nytkään.<br />

– Pohjois-Italian suurissa kaupungeissa on jo laajoja kaukolämpöjärjestelmiä,<br />

samoin Kreikassa on kaksi pienempää<br />

järjestelmää. Ainakin Barcelonassa ja Lissabonissa kaukolämpöjärjestelmä<br />

on rakenteilla, Werner sanoo.<br />

Hän huomauttaa, että samaa teknologiaa voidaan hyödyntää<br />

myös jäähdyttämiseen. Kaukojäähdytys on yksi tapa<br />

hyödyntää yhteistuotantoa. Silloin putkissa kiertää lämpimän<br />

veden sijaan kylmä vesi. Myös Kostama puoltaa tätä.<br />

– Etelässä sähkön kulutushuiput aiheutuvat kesähelteiden<br />

jäähdytyksestä, juuri päinvastoin kuin pohjoisessa.<br />

Kaukojäähdytys olisi siellä omiaan leikkaamaan kulutushuippuja<br />

ja vähentämään varakapasiteetin tarvetta.<br />

Lisää voimalaitoksia vai<br />

nykyisten tehokkaampaa<br />

hyödyntämistä?<br />

PERINTEISESTI CHP-voimalaitokset ovat olleet<br />

suuria perusvoimantuotantolaitoksia, mutta teknologian<br />

kehittyessä yhä pienemmissä voimaloissa voidaan tuottaa<br />

kannattavasti sekä sähköä että lämpöä.<br />

– Tällä hetkellä keskimääräinen hyötysuhde maailman<br />

voimalaitoksissa on noin 31 prosenttia. Jo pelkästään olemassa<br />

olevan tekniikan käyttöön ottaminen nostaisi sitä<br />

huomattavasti, Kostama huomauttaa.<br />

Sen sijaan maissa, joissa yhteistuotanto on jo tavallista,<br />

uusi teknologia mahdollistaa pienempien voimalaitosten<br />

yhteistuotannon, polttoainevalikoiman lisäämisen esimerkiksi<br />

yhdyskuntajätteisiin ja biomassoihin sekä sähkötehon<br />

kasvattamisen. Yhteistuotantolaitosten sähkötehon lisääminen<br />

on tärkeää, sillä sähkönkulutuksen on ennakoitu kasvavan,<br />

kun muita energialähteitä korvataan yhä enemmän<br />

sähköllä esimerkiksi liikenteessä. Voimalaitosten lisäämisen<br />

sijaan olemassa olevan tuotantokapasiteetin tehokkaampi<br />

hyödyntäminen olisi järkevä ratkaisu. Sähköntuotannosta<br />

syntyneen hukkalämmön ottaminen hyötykäyttöön auttaisi<br />

merkittävästi myös energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa.<br />

”Ei lämpöä harakoille” -ryhtiliikkeelle olisi siis<br />

tilausta.<br />

KUN JOHTAJA PASI MIKKOSELTA<br />

Fortumin Heat-divisioonasta tiedustelee,<br />

kuinka pitkään yhtiöllä on ollut<br />

sähkön ja lämmön yhteistuotantoa<br />

(CHP), kysymys saa miehen hymyilemään.<br />

– Taisimme alun perin aloittaa<br />

CHP-tuotannon 1930-luvulla silloisessa<br />

Vanajan voimalaitoksessa, joka<br />

tosin ei enää ole omistuksessamme.<br />

Liioittelematta voi siis sanoa meidän<br />

olleen mukana suomalaisessa yhteistuotannossa<br />

sen alkuajoista lähtien.<br />

Tämän kokemuksen pohjalta<br />

panostetaan tulevaisuuteen: CHPtuotannon<br />

lisäämiseksi on käynnissä<br />

tai suunnitteilla tälläkin hetkellä<br />

monia hankkeita. Viimeisen vuoden<br />

aikana avajaisia on vietetty nyt jo<br />

käytössä olevissa Tarton biomassaa<br />

ja turvetta polttoaineena käyttävässä<br />

CHP-laitoksessa sekä Suomenojan<br />

uudessa kaasuturbiinilla käyvässä<br />

voimalaitosyksikössä.<br />

– Vielä tämän vuoden loppuun<br />

mennessä kaupalliseen käyttöön<br />

ovat valmistumassa Viron Pärnussa<br />

bio-turvelaitos ja Puolan<br />

Częstochowan monipolttoainelaitos,<br />

joka käyttää pääasiassa biomassaa ja<br />

hiiltä. Lisäksi kahden jätteenpolttolaitoksen<br />

rakennustyöt ovat käynnissä<br />

Tukholmassa ja Liettuan Klaipedassa.<br />

Myös Venäjällä on käynnissä oma<br />

investointiohjelma, Mikkonen kertaa.<br />

FORTUMILLA YHTEISTUOTANTO<br />

nähdään sekä taloudellisesti että<br />

ympäristön kannalta järkevänä<br />

tuotantotapana. Luonnonvaroja<br />

tehokkaasti hyödyntävällä yhteistuotannolla<br />

on yhtiön syyskuussa<br />

päivitetyssä strategiassa keskeinen<br />

rooli.<br />

Käytössä olevia yhteistuotantolaitoksia<br />

on nykyään jo seitsemässä<br />

eri maassa yhteensä 23, ja Fortum<br />

on maailman neljänneksi suurin<br />

14 forte 4/2010

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!