Lataa pdf

More documents

Recommendations

Info

FORTUM TUKEE Aarne Ervin suunnittelemissa vesivoimalaitoksissa yhdistyvät aikansa arvostetuin arkkitehtuuri, laadukas rakentaminen, häkellyttävät yksityiskohdat ja viihtyisät tilat. Teksti AULI PACKALÉN Kuva HEIKKI RAUTIO Kun listataan suomalaisen arkkitehtuurin merkkirakennuksia, kärkipäähän nousevat varmuudella ainakin Alvar Aallon Finlandiatalo, Eliel Saarisen, Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin Hvitträsk sekä Aarne Ervin suunnittelema Tapiolan ydinkeskusta. Harva tulee ajatelleeksi, että monet Suomen vesivoimalaitoksista ovat aikansa nimekkäiden arkkitehtien pitkään ja hartaasti hiomia mestariteoksia. Vesivoimalaitokset kun yleensä korkeintaan hieman pilkottavat puiden välistä, eikä patosiltaa ylittäessä näe juuri muuta kuin valtaisan pudotuksen. Yksi suomalaisen vesivoimalaitosarkkitehtuurin helmistä on PYHÄKOSKEN SAL Suomen suurimpiin kuuluva Fortumin Pyhäkosken voimalaitos Oulujoella, Muhoksen keskustan itäpuolella. Pyhäkoski, kuten muutkin Oulujoen voimalaitokset Merikoskea lukuun ottamatta ovat Aarne Ervin suunnittelemia. Pyhäkoskella suunnittelun perinpohjaisuuden ja rakentamisen laadun havaitsee amatöörikin. Rakennushistoriaan perehtynyt ja Ervin kaupunkisuunnittelusta väitellyt tutkija Juhana Lahtikin on vaikuttunut. – En voi muuta kuin ihmetellä, miten 1940-luvulla valettu betoni voi olla niissä oloissa sen näköistä kuin se olisi valettu muutama vuosi sitten, Lahti sanoo. Hän kertoo, että Oulujoen ja siihen laskevan Emäjoen voimalaitoksissa juuri betonitekniikoiden kehittäminen ja julkisivuelementtikokeilut oli keskeisessä osassa. Niiden kylkeen rakennetuilla voimalaitosten työntekijöiden asuinalueilla, kuten Pyhäkosken vieressä olevassa Leppiniemessä, taas kokeiltiin uusia rakentamisen standardeja käytännössä. VOI VAIN KUVITELLA, millaista Pyhäkosken voimalaitoksen rakentaminen aikanaan oli, kun vuolaana virtaava joki padottiin ja alajuoksun PYHÄKOSKEN VOIMA- LAITOS ON IKÄISEK- SEEN ERINOMAISESSA KUNNOSSA. 26 forte 4/2010
MATTILA KELAA Aarne Ervi suunnitteli ihmisen kokoisia tiloja Pyörätuolikelaaja Esa-Pekka Mattila on yksi Fortumin tukeman Team Forten nuorista lupauksista. Tällä palstalla hän kertoo urheilijan elämästään. ARKKITEHTI AARNE ERVIN (1910– 1977) syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Aikalaiset ovat kuvanneet arkkitehtiä sosiaaliseksi ja seuralliseksi ihmiseksi, jonka kanssa oli helppo ystävystyä ja tehdä yhteistyötä. 35-vuotiselle uralle mahtui rajaustavasta riippuen noin 500 suunnittelutyötä, kuten Tapiolan ydinkeskusta, Helsingin yliopiston Porthania, Turun yliopisto ja Oulujoen vesivoimalaitokset asuinalueineen. – Ervi tunnettiin tulevaisuuteen katsovana ihmisenä, joka oli kasvanut moderniin arkkitehtuuriin. Hän opiskeli 1930-luvulla, jolloin moderni arkkitehtuuri tuli Suomeen. Sotien jälkeen rakentaminen alkoi teollistua ja teollisia menetelmiä alettiin soveltaa myös rakennuksiin, Juhana Lahti kertoo. Hänen mukaansa Erville tyypillistä ovat vaivannäkö ja halu tehdä tiloja, joissa ihmiset viihtyvät ja joissa on luontaisesti helppo olla. – Hyvä esimerkki on Tapiolan elokuvateatteri, jossa huomasin, ettei matkallani aulasta katsomoon ollut yhtään kynnystä. Aarne Ervin arkkitehtuuriin ja Oulujoen vesistön voimalaitosyhdyskuntien arkkitehtuuriin pääsee tutustumaan Rakennustaiteen museon Aarne Ervi – Tilaa ihmiselle -näyttelyssä 1.12.2010–20.2.2011. Tammikuu tähtäimessä SAIN VARMISTETTUA PAIKAN Uuden- Seelannin MM-kisoihin syyskuussa. Kahdeksas sija maailman rankingissa antoi tarpeeksi suuret näytöt siitä, että noihin kisoihin kuulun. SIKSI KULUVA KAUSI (2010–2011) vedetään hieman eri lailla kuin tavallisesti, sillä peruskuntokausi aloitettiin jo syyskuussa. Se ei valitettavasti sujunut ihan parhaalla tavalla, sillä harmikseni sain lähes kaikkia kiusanneen syysflunssan ja kohta sen perään korvatulehduksen. NYT ONGELMAT OVAT jo hyvän matkaa takanapäin. Tätä kolumnia kirjoittelen Etelä-Afrikasta. Paikka on taas Potchefstroom, koska viime talven leirillä totesimme sen olevan ihanteellinen tämän kaltaiseen pohjaharjoitteluun. Täältä palaan Suomeen marraskuun puolivälissä. AISUUSHänen puolelle alettiin tehdä rakennusta, mukaansa Pyhäkosken voimalaitoksen sisätilat ovat hyvässä joka vastaa korkeudeltaan 12-kerroksista kerrostaloa. Juhana kunnossa varmasti siitä syystä, Lahti kertoo, että voimalaitoksen putouskorkeus on peräti 32 nykyisin työskennellä melun että laitoksessa ei juurikaan metriä ja jyhkeään rakennukseen myös panostettiin eniten. automatisoitujen vesivoima- ja tärinän takia eikä pitkälle Vuonna 1951 valmistunutta laitosten tiloihin voi sijoittaa voimalaitosta suunniteltiin ja muun tyyppistä toimintaa. rakennettiin vuosia eikä voimia Rakennuksen ja tilojen kunnon säästelty pienimmissäkään yksityiskohdissa. mutta toisaalta on sääli, että rakennuksilla kannalta tämä on tietysti hyvä asia, – Tämä näkyy vaikkapa väliovien kahvoissa, jotka on päällystetty messinkilangalla. suuksiksi”. on riski jäädä ”tarkkaan varjelluiksi salai- Koska kahva kääntyy ylhäällä 180 astetta, Vuoden vaihteessa suuri yleisö pääsee lankaa on hiottu sisäkaarteessa käsin ohuemmaksi, Lahti mainitsee ja sanoo, että nykyisin voimalaitosarkkitehtuuriin Rakennustaiteen tutustumaan Aarne Ervin suunnitteluun ja vastaava käsityön määrä tuskin tulisi kysymykseentelyssä. Fortum on yksi näyttelyn museossa joulukuun alussa avautuvassa näyt- tukijoista. PARIN VIIKON HENGÄHDYSTAUON jälkeen jatkan matkaa muiden suomalaisten kelaajien kanssa Teneriffan yhteisleirille 23.11.–14.12. Siellä hiotaan nopeutta kohdilleen enenevissä määrin, vähennetään samalla matkoja ja lisätään tehoja. Sen jälkeen olen Suomessa joulun ja vuodenvaihteen yli. TAMMIKUUSSA KOKO KELAUSJENGI matkaa Uuteen-Seelantiin. Matkalla käymme kääntymässä viimeistelyleirillä Australiassa, ja reissussa olemme näillä näkymin koko tammikuun. Tulevina kuukausina ei olla paljon muualla kuin reissussa. AUSTRALIASSA KUNTO VIRITELLÄÄN parhaimpaansa ja otetaan muutama harjoituskisa ennen tositoimia Uudessa-Seelannissa. MM-kisat ovat aikavälillä 21.1.–30.1. Siellä sitten punnitaan 100 metrin lähtöviivalla kuluvan kauden tekemiset. Arvokisoissa mikään ei ole varmaa, mutta vähintään finaalipaikkaa lähden tavoittelemaan. KIITOKSET LUKIJOILLE tästä vuodesta, hyvää joulun ja vuodenvaihteen odotusta. Pitäkää peukut pystyssä tammikuun lopussa! forte 4/2010 27
Page 1 and 2: Fortum 4 2010 ENERGIAVEROTUS UUDIST
Page 3 and 4: TÄSSÄ NUMEROSSA 4/2010 4 AJANKOHT
Page 5 and 6: KAUKOLÄMMITETTYJÄ KOTITALOUKSIA,
Page 7 and 8: SINI PENNANEN Koillismaalta uusia a
Page 9 and 10: Prosessinhoitaja Carl-Mikael Oseniu
Page 11 and 12: Kari-Pekka Hakala (alla) seuraa ja
Page 13 and 14: NÄKÖKULMA Teksti JULIA KRISTENSEN
Page 15 and 16: Talomme lämmitysratkaisu on täll
Page 17 and 18: Rukan Saaruan-rinteessä on täysi
Page 19 and 20: MINUN VALINTANI Tällä palstalla e
Page 21 and 22: FORTUM TUTKII JA KEHITTÄÄ Haalent
Page 23 and 24: Mikael Lemströmin ura on myötäil
Page 25: SIJOITTAMINEN VERORATKAISUJEN TULEE

Lataa pdf

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?