Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...
Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...
Lataa pdf-tiedosto - Suunnittelemme ja toteutamme digitaalisia ...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Gasetti3 |<br />
2010 Gasum-konsernin sidosryhmälehti<br />
Maakaasuputki<br />
rakennetaan<br />
yhteistyössä<br />
Kaupunkikaasua<br />
Helsingissä<br />
150 vuotta<br />
AGA-liedet<br />
Habitaressa<br />
Toni Laakso, Lempäälän Lämpö<br />
Maakaasu on<br />
ympäristö ystävällinen<br />
polttoaine
PÄÄKIRJOITUS<br />
KUVA JUKKA ISOKOSKI<br />
Odotettavissa uusiutuvaa<br />
Kaasuvalot syttyivät Helsingissä jo 150 vuotta sitten.<br />
Tänä päivänä maakaasulla on tärkeä rooli<br />
niin Helsingin kuin monen muunkin kaupungin<br />
sähkön <strong>ja</strong> lämmön tuotannossa. Läheltä piti,<br />
ettei hallituksen vihreä verouudistus olisi vähentänyt<br />
maakaasun käyttöä merkittävästi ainakin pääkaupunkiseudulla<br />
<strong>ja</strong> Tampe-<br />
"<br />
reella. Onneksi aivan<br />
viime hetkellä Pöyryn<br />
selvitys palautti maakaasun<br />
hyvät ominaisuudet<br />
päättäjien mieliin<br />
<strong>ja</strong> kelkka saatiin<br />
käännettyä. Nyt maakaasun<br />
verotusta ko-<br />
Siirtyminen maakaasusta<br />
uusiutuviin kaasuihin<br />
ei onnistu sormia<br />
napsauttamalla vaan vaatii<br />
pitkäjänteistä kehitystyötä.<br />
rotetaan portaittain<br />
niin, että hallituksen<br />
alun perin esittämä verotaso saavutetaan vuonna 2015.<br />
Vaikka maakaasun käyttö on erittäin energiatehokasta<br />
<strong>ja</strong> sen polton päästöt ovat pienet, emme aio jäädä<br />
odottelemaan nousevien päästöoikeushintojen mukanaan<br />
tuomaa kilpailuetua maakaasulle. Sen si<strong>ja</strong>an<br />
panostamme voimakkaasti kotimaisista raaka-aineista<br />
valmistettujen uusiutuvien kaasujen tuotantoon <strong>ja</strong><br />
syöttämiseen maakaasuverkkoon. Tavoitteenamme on<br />
tarjota asiakkaillemme ensin biokaasua <strong>ja</strong> myöhemmin<br />
myös puusta kaasuttamalla saatavaa synteettistä maakaasua<br />
(bio-SNG).<br />
Maakaasuverkko on ylivoimaisen tehokas <strong>ja</strong> ympäristöystävällinen<br />
tapa siirtää uusiutuvaa energiaa myös<br />
kaupunkien tiheästi asutuille alueille. Lisäksi kaasuverkko<br />
tarjoaa mahdollisuuden tasoittaa uusiutuvien polttoaineiden<br />
kysynnän <strong>ja</strong> tarjonnan välistä epätasapainoa.<br />
Eli puuta voidaan kaasuttaa siellä, missä sitä on, <strong>ja</strong> tuotettu<br />
kaasu käyttää energiatehokkaissa sähkön <strong>ja</strong> lämmön<br />
yhteistuotantolaitoksissa siellä, missä energiantarve<br />
on suurin. Kaasua käyttävissä voimalaitoksissa uusiutuvasta<br />
energiasta saadaan vieläpä tuotettua<br />
lämpöenergiayksikköä kohti kaksi<br />
kertaa enemmän sähköä kuin kiinteän polttoaineen<br />
laitoksissa. Tämä puoltaa uusiutuvan<br />
energian hyödyntämistä kaasumaisessa<br />
muodossa. Biokaasu on myös liikennekäytössä<br />
kaikkein ilmastoystävällisin polttoaine.<br />
Siirtyminen maakaasusta uusiutuviin<br />
kaasuihin ei onnistu sormia napsauttamalla<br />
vaan vaatii pitkäjänteistä kehitystyötä. Maakaasu<br />
<strong>ja</strong> uusiutuvat kaasut eivät sulje toisiaan<br />
pois vaan tukevat toisiaan <strong>ja</strong> auttavat yhdessä ylläpitämään<br />
<strong>ja</strong> kehittämään kaasun siirtojärjestelmää. Onneksi<br />
maamme hallitus antoi uusiutuville kaasuille vielä<br />
mahdollisuuden!<br />
Matkalla kohti puhtaampaa tulevaisuutta yritetään<br />
muistaa nauttia myös tästä hetkestä – syksyn väriloistosta<br />
<strong>ja</strong> kynttilänvalosta pimenevissä illoissa!<br />
Sari Siitonen<br />
Teknologiapäällikkö<br />
Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, 02151 Espoo, p. 020 4471, www.gasum.fi<br />
Päätoimitta<strong>ja</strong>: Minna O<strong>ja</strong>la, minna.o<strong>ja</strong>la@gasum.fi, p. 020 447 8622<br />
Toimitusneuvosto: Minna O<strong>ja</strong>la, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tui<strong>ja</strong> Dag, Nina Perttula, Tommy Mattila <strong>ja</strong> Jukka Isokoski<br />
Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, johanna.pelto-timperi@osg.fi<br />
Toimitus <strong>ja</strong> taitto: OSG Viestintä, p. 0207 806 802<br />
Kannen kuva: Janne Viinanen<br />
Painos: 5 000 kpl<br />
Paino: Finepress<br />
Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- <strong>ja</strong> sidosryhmärekisteri, PL 21, 02151 Espoo.<br />
GasettiJulkaisi<strong>ja</strong>:<br />
Ympäristömerkitty painotuote, 441 678
8<br />
" Mäntsälä–Siuntio<br />
-maakaasuputken<br />
rakennustyöt aloitettiin<br />
kesäkuun lopussa.<br />
Tässä lehdessä<br />
4<br />
6<br />
7<br />
8<br />
12<br />
13<br />
17<br />
18<br />
KUVASTIN<br />
Rai<strong>ja</strong> Kolehmainen inspiroituu luonnosta.<br />
MEDIA JA MAAILMALTA<br />
AJANKOHTAISTA GASUMILLA<br />
MAAKAASUPUTKI<br />
RAKENNETAAN YHTEISTYÖSSÄ<br />
VIERASKYNÄ<br />
Tapani Kaakkuriniemi pohtii Venäjän energiatilannetta.<br />
GASETTI TEEMA:<br />
Puhdasta energiaa Pirkanmaalla<br />
IDEA<br />
Gasetti vieraili Habitaressa.<br />
KAASU KUULUU SUURKAUPUNGIN ELÄMÄÄN<br />
Kaupunkikaasua Helsingissä 150 vuotta.<br />
20 MARKKINAT<br />
Maakaasun myynnin odotetaan kasvavan.<br />
PUHDAS LIIKENNE<br />
21<br />
22<br />
GASSI JA ARTO<br />
24<br />
25 SINUNKAUPAT<br />
Sakari Iiskolan kanssa.<br />
26 LYHYESTI<br />
MITÄ KUULUU PETER LINDHOLM?<br />
27<br />
FINANSSINEUVOS JARMO VÄISÄNEN<br />
USKOO PUHTAASEEN ENERGIANTUOTANTOON<br />
"<br />
Maakaasu on<br />
valtiolle tärkeä<br />
huoltovarmuuden<br />
takia.<br />
JARMO VÄISÄNEN<br />
VALTIONEUVOSTON<br />
KANSLIAN OMISTAJA-<br />
OHJAUSOSASTO<br />
22<br />
Gasumlaisia<br />
Habitaressa:<br />
Sari Lil<strong>ja</strong>,<br />
Suna Koljonen<br />
<strong>ja</strong> Timo Jokila.<br />
17
KUVASTIN<br />
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI<br />
RAIJA KOLEHMAINEN, 43,<br />
on Lempäälässä asuva valokuvaa<strong>ja</strong>, joka<br />
on erikoistunut lehti- <strong>ja</strong> mainoskuvaukseen.<br />
Aiheina ovat usein puutarha, ruoka<br />
<strong>ja</strong> sisustus. Luonto on Rai<strong>ja</strong> Kolehmaiselle<br />
paikka rauhoittua <strong>ja</strong> etsiä inspiraatiota.<br />
Hänen mielestään luontokuvissa <strong>ja</strong><br />
muissakin kuvissa keskeisintä ovat tunnelma<br />
<strong>ja</strong> valo.<br />
– On tärkeää saada esiin kuvattavan<br />
kohteen ominaisluonne.<br />
Putkilin<strong>ja</strong> sulautuu maisemaan<br />
Pirkanmaalla on maakaasulla tuotettu kaukolämpöä <strong>ja</strong> sähköä 24<br />
vuoden a<strong>ja</strong>n. Maakaasu on käytössä myös teollisuuden prosesseissa<br />
<strong>ja</strong> kiinteistöjen lämmityksessä. Ensimmäisenä maakaasu otettiin<br />
Pirkanmaalla käyttöön syksyllä 1986 Tampereella Naistenlahden<br />
voimalaitoksessa.<br />
Gasum rakentaa lisää siirtokapasiteettia Pirkanmaalle, jotta<br />
maakaasun kasvava tarve saadaan varmistettua. Rinnakkaisputki<br />
Hämeenlinnasta Lempäälään valmistui syksyllä 2009.<br />
Lempäälä-Kangasala-maakaasuputken rakennustyöt käynnistyvät<br />
vuodenvaihteen jälkeen. Uuden putkiyhteyden kautta voidaan<br />
toimittaa maakaasua esimerkiksi Kangasalan Sahalahteen<br />
Saarioisten tehtaalle. Siirtokapasiteetti kasvaa myös Kangasalan<br />
suuntaan. Putken pituus on 34 kilometriä.<br />
Kun uutta kaasuputken lin<strong>ja</strong>usta mietitään, ovat ympäristönäkökohdat<br />
tärkeitä. Perussuunniteluun kuuluu muun muassa perus -<br />
teellinen ympäristöselvitys. Putkilin<strong>ja</strong> rakennetaan niin, että<br />
siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alueen asukkaille.<br />
Esimerkiksi rakentamisaikataulu sovelletaan vuodenaikojen<br />
mukaan.<br />
Putkilin<strong>ja</strong>lla voidaan <strong>ja</strong>tkaa maanviljelyä tavalliseen tapaan<br />
rakentamisen jälkeen. Gasum vastaa siitä, että putkityömaan valmistuttua<br />
esimerkiksi salaojien kor<strong>ja</strong>amiseen käytetään alan parhaita<br />
ammattilaisia.<br />
Lempäälä–Kangasala-putkilin<strong>ja</strong>us kulkee Liuksialan kartanon<br />
mailla <strong>ja</strong> tunnelmallisen kappelin läheisyydessä. Kappeli on<br />
rakennettu 1932 Kangasalan ensimmäisen kirkon paikalle. Se si<strong>ja</strong>itsee<br />
peltojen keskellä metsäsaarekkeessa. Liuksialan kartano<br />
tunnetaan jo 1500-luvun lopulta, kun Kaarina Maununtytär asui<br />
siellä. Kartano siirtyi 1821 Meurman-suvulle <strong>ja</strong> on edelleen heidän<br />
omistuksessaan.<br />
5
MEDIA<br />
Jokainen, joka on a<strong>ja</strong>nut turverekan perässä, tietää ettei se ole<br />
kaupunkirakenteeseen sopiva energiamuoto.<br />
Helsingin kaupunginjohta<strong>ja</strong> Jussi Pajunen<br />
Yle Helsinki 25.8.10<br />
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi päästöjä on vähennettävä.<br />
Päästötavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan erilaisia oh<strong>ja</strong>uskeino<strong>ja</strong>,<br />
jotka koskettavat sekä energiayhtiöitä että kansalaisia. Porkkana<br />
on keppiä parempi kannustin. Nykyinen taloustilanne ei kestä<br />
pelkkien porkkanoiden kylvämistä. Kotitalouksienkin on<br />
kannettava osansa ilmastotalkoissa.<br />
Pääkirjoitus<br />
Etelä-Suomen Sanomat 10.9.2010<br />
Gasumilla on muutenkin laa<strong>ja</strong> tulevaisuuden merkitys meille,<br />
sillä sen verkossa virtaa tulevaisuudessa uusiutuvaa energiaa<br />
– biokaasua.<br />
Työ- <strong>ja</strong> elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen<br />
Kauppalehti Optio 8.10.2010<br />
KUVA KANSALLINEN KOKOOMUS<br />
REPLIIKKI<br />
"Tähän ei vaikuttanut mikään aluepolitiikka, vaan<br />
pragmaattinen lähtökohta, että kaukolämpöverkko<br />
toimisi <strong>ja</strong>tkossakin."<br />
Valtiovarainministeri JYRKI KATAINEN<br />
hallituksen energiaveropaketista syntyneestä<br />
kiistasta YLE.fi, 13.9.2010<br />
MAAILMALTA<br />
KOONNUT MAIJA RAUHA KUVA NORD STREAM AG<br />
Maailman suurin putkenlaskualus töissä<br />
Suomenlahdella<br />
Maailman suurin putkenlaskualus Allseas Solitaire aloitti syyskuun alussa työt Suomenlahdella.<br />
NordStream-kaasuputken parissa työskentelivät jo ennestään Castoro<br />
Sei <strong>ja</strong> Castoro Dieci -alukset, jotka olivat syyskuun alkuun mennessä laskeneet 320 kilometriä<br />
putkea. Putken koko pituus on 1 224 kilometriä. 300 metriä pitkä <strong>ja</strong> 60 metriä<br />
korkea Solitaire on nyt ensi kertaa Itämerellä. Sen urakkana on laskea 343 kilometriä<br />
kaasuputkea Venäjän <strong>ja</strong> Suomen aluevesille. Yli 400 henkeä tekee aluksella töitä vuoroissa<br />
vuorokauden ympäri. Solitaire valittiin tämän osuuden rakenta<strong>ja</strong>ksi, koska se ei<br />
käytä ankkureita eikä siten häiritse mahdollisia sodanaikaisia miinakenttiä.<br />
Henkilövaihdoksia Eurogasin sihteeristössä<br />
Eurogasin pääsihteeri Jean-Marie Devos jätti tehtävänsä syyskuun alussa kahdeksan vuoden toimikauden jälkeen. Varapääsihteeri Margot<br />
A. Loudon hoitaa hänen tehtäviään, kunnes uusi pääsihteeri on lähikuukausien kuluessa valittu. Uutena sihteeristössä on aloittanut<br />
Simon A. Blakeley, joka vahvistaa järjestön yhteiskuntasuhteiden hoitoa. Loudon on toiminut Eurogasin varapääsihteerinä vuodesta 1990.<br />
Hänen uransa kaasun parissa alkoi vuonna 1984 British Gasin taousanalyytikkona.<br />
Eurogasiin kuuluu 34 kaasuyhtiötä <strong>ja</strong> 12 kaasualan järjestöä 28 maasta. EU-maiden ohella järjestössä on jäseniä muun muassa Sveitsistä<br />
<strong>ja</strong> Turkista. Eurogas valvoo jäseniensä etu<strong>ja</strong> muun muassa Euroopan Unionin toimielimien suuntaan <strong>ja</strong> pyrkii kehittämään maakaasun<br />
käyttöedellytyksiä. Eurogasin toimisto si<strong>ja</strong>itsee Brysselissä.<br />
South Stream korvaisi 20 atomivoimalaa<br />
Noin 34 prosenttia maailman kaasuvarannoista on Venäjällä. Gazprom kehittää uusia kaasuntuotantoalueita muun muassa Jamalin niemimaalla<br />
<strong>ja</strong> Itä-Siperiassa. Itä-Siperian kaasuntuotannon arvioidaan alkavan kuluvan vuosikymmenen aikana. Rakenteilla olevan Nord Streamin<br />
lisäksi Gazprom haluaa kehittää eteläisen siirtoyhteyden, South Streamin, jonka vuosikapasiteetiksi arvioidaan 63 mil<strong>ja</strong>rdia kuutiometriä vuodessa.<br />
Tämä vastaa Gazpromin johta<strong>ja</strong> Oleg Aksytinin arvion mukaan 20 ydinvoimalaa. Aksytin esiintyi Montrealin energiakonferenssissa.<br />
6
AJANKOHTAISTA GASUMILLA<br />
Porrastettu<br />
verotusmalli joustaa<br />
Gasum on tyytyväinen hallituksen uuteen ehdotukseen, jossa<br />
maakaasun veronkorotukset toteutettaisiin kolmessa vaiheessa.<br />
Päätöksen avulla maakaasu säilyttää asemansa eikä ainakaan<br />
lähivuosina kivihiilen käyttö lisäänny.<br />
Hallituksen tarkennetun esityksen mukaan vuoden alussa maakaasun<br />
energiasisältöön perustuva vero olisi 3 euroa/MWh. Vuonna<br />
2013 vero olisi 5,5 euroa/MWh <strong>ja</strong> nousisi tavoitetasolle 7,7 euroa/<br />
MWh vuonna 2015.<br />
– Kehitys energiamarkkinoilla <strong>ja</strong> päästökaupan muutokset vaikuttavat<br />
siihen, miten maakaasun kilpailukyky säilyy veronkorotuksen<br />
seuraavissa vaiheissa. Porrastettu malli on kuitenkin maakaasun käyttäjien<br />
kannalta joustavampi, toimitusjohta<strong>ja</strong> Antero Jännes toteaa.<br />
– Maakaasu on tehokas yhdistetyn tuotannon polttoaine, jonka hiilidioksidipäästöt<br />
ovat kivihiiltä <strong>ja</strong> turvetta huomattavasti pienemmät.<br />
– Kun on keskusteltu vain hiilidioksidipäästöistä, maakaasun pienet<br />
päästöt lähi-ilman laatuun vaikuttavissa hiukkas-, rikkidioksidi<strong>ja</strong><br />
typen oksidipäästöissä eivät ole saaneet riittävästi huomiota. Maakaasun<br />
kuljettaminenkaan ei aiheuta päästöjä eikä teiden kulumista.<br />
KOONNUT JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MARKKu OJALA JA JANNE VIINANEN<br />
Fortumin maakaasua polttoaineena käyttävä huipputehokas Suomeno<strong>ja</strong>n<br />
yksikkö otettiin käyttöön vuosi sitten. Uuden voimalaitoksen avulla on Espoossa<br />
voitu hiilen käyttö lähes puolittaa <strong>ja</strong> öljyn käyttöä vähentää merkittävästi.<br />
Pöyryn selvitys tarpeellinen<br />
Gasum teetti Pöyryllä selvityksen, jossa tutkittiin maakaasun kilpailukykyä,<br />
käyttöä <strong>ja</strong> päästöjä eräissä sekä maakaasua että kiinteitä polttoaineita<br />
käyttävissä nykykohteissa.<br />
Pöyryn selvitys osoitti, että hallituksen elokuussa esittämä verotusmalli,<br />
jossa maakaasun verotus nousisi viisinkertaiseksi, olisi lisännyt<br />
hiilidioksidipäästöjä sekä paikallisia hiukkas- <strong>ja</strong> rikkidioksidipäästöjä.<br />
Verotus olisi oh<strong>ja</strong>nnut lisäämään esimerkiksi kivihiilen käyttöä.<br />
Oli siis odotettavissa, että voimalaitosten ajojärjestys voisi muuttua<br />
<strong>ja</strong> erillisenä tuotettavan sähkön tarve olisi lisääntynyt. Näin hiilidioksidipäästöt<br />
olisivat lisääntyneet noin neljänneksen. Pöyryn laskelmien<br />
mukaan absoluuttisena määränä tämä olisi ollut noin 1,4 miljoonaa<br />
tonnia vuodessa, mikä on noin kaksi prosenttia Suomen keskimääräisistä<br />
kokonaiskasvihuonepäästöistä. Hiukkas- <strong>ja</strong> rikkidioksidipäästöt<br />
olisivat lähes kaksinkertaistuneet <strong>ja</strong> typenoksidipäästö kasvaneet reilun<br />
kolmanneksen.<br />
Biokaasua liikennekäyttöön<br />
Kouvolassa aletaan ensi vuonna<br />
tuottaa biokaasua. Kun biokaasu<br />
syötetään maakaasuverkostoon,<br />
sitä voidaan hyödyntää<br />
liikenteen polttoaineena.<br />
Gasum Oy <strong>ja</strong> KSS Energia Oy ovat allekirjoittaneet<br />
sopimuksen, jolla biokaasua saadaan Suomessa<br />
ensimmäistä kertaa laajemmassa mittakaavassa<br />
liikenteen polttoaineeksi. Kouvolan Mäkikylän<br />
jätevedenpuhdistamon yhteyteen rakennetaan<br />
kokonaisuus, jossa voidaan tuottaa <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>lostaa biokaasua<br />
<strong>ja</strong> syöttää sitä maakaasuverkostoon.<br />
Investoinnin arvo on yhteensä 8 miljoonaa euroa,<br />
josta Gasumin osuus on noin 10 prosenttia. Biokaasun<br />
tuotanto aloitetaan alkuvuodesta 2011, <strong>ja</strong> verkkoon sitä<br />
päästään syöttämään syksyllä.<br />
Kouvolalaisten energia-, jäte- <strong>ja</strong> vesiyhtiöiden yhdessä<br />
omistama Kymen Bioenergia Oy tuottaa biokaasun<br />
reaktorissa, joka käyttää raaka-aineena jätevedenpuhdistamon<br />
lietteitä, biojätettä sekä peltobiomassaa.<br />
KSS Energia Oy rakentaa laitoksen, jossa biokaasu<br />
puhdistetaan epäpuhtauksista <strong>ja</strong> sen suhteellista<br />
metaanipitoisuutta nostetaan.<br />
Jalostettu biokaasu vastaa ominaisuuksiltaan<br />
maakaasua, <strong>ja</strong> se voidaan syöttää Gasumin maakaasuverkkoon.<br />
Gasum rakentaa laitoksen yhteyteen<br />
mittaus- <strong>ja</strong> analysointilaitteiston, jonka avulla mitataan<br />
verkkoon syötettävän biokaasun määrä <strong>ja</strong> laatu.<br />
Biokaasun määrää kaasuverkostossa seurataan tasehallinnan<br />
avulla.<br />
Vuositasolla tavoitteena on tuottaa kaasuverkkoon<br />
biokaasua noin 7 GWh, joka esimerkiksi pääkaupunkiseudulla<br />
riittäisi reilun kymmenen kaasubussin<br />
vuosittaiseen polttoainetarpeeseen.<br />
Liikennekäytössä biokaasu edistää tehokkaimmin<br />
niitä uusiutuvien energiamuotojen lisäämistavoitteita,<br />
joihin Suomi on yhdessä muiden Eu-maiden<br />
kanssa sitoutunut. Liikennekäytössä biokaasulla<br />
voidaan saavuttaa suhteellisesti suurempi osuus kaikista<br />
käytetyistä polttoaineista kuin esimerkiksi sähköntuotannossa.<br />
7
Maakaasuputki rakennetaan<br />
yhteistyössä<br />
TEKSTI JA KUVAT JUKKA ISOKOSKI<br />
Gasum rakentaa uuden maakaasuputken läntisellä<br />
Uudellamaalla Mäntsälästä Siuntioon. 90 kilometriä<br />
pitkän kaasuputken rakennustyöt koskettavat suoraan<br />
noin 700 maanomista<strong>ja</strong>a. Yhteistyö maanomistajien<br />
kanssa on merkittävä osa rakennushanketta.<br />
8
Maakaasuputken<br />
rakennustyöt ovat<br />
käynnissä Mäntsälässä.<br />
Putkea on hitsattu jo<br />
noin 10 kilometriä. Uusi<br />
siirtoputki otetaan<br />
käyttöön ensi syksynä.<br />
9
Maanomista<strong>ja</strong> Mikko Lammeno<strong>ja</strong> (vas.) <strong>ja</strong> työmaapäällikkö Janne Volanen tutkivat salao<strong>ja</strong>suunnitelmia. Salaojien kor<strong>ja</strong>ustöitä tekevät ainoastaan erikoisurakoitsi<strong>ja</strong>t, Volanen<br />
vakuuttaa.<br />
Maastoauto kurvailee pitkin päällystettyä seututietä<br />
Vihdin itäosissa. Seuraavasta käännös<br />
oikealle. Risteyksen viereen pystytetyssä kyltissä<br />
lukee: ”Kaasuputkityömaa, työmaatie”.<br />
Auton kyydissä ovat Gasumin työmaapäällikkö<br />
Janne Volanen <strong>ja</strong> Destian työnjohta<strong>ja</strong><br />
Ilkka Nukki. He ovat matkalla alkukatselmukseen paikallisen<br />
maanomista<strong>ja</strong>n kanssa.<br />
– Ennen kuin voimme aloittaa työt kohteessa, pidämme rakennutta<strong>ja</strong>n,<br />
urakoitsi<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> maanomista<strong>ja</strong>n kanssa alkukatselmuksen.<br />
Kir<strong>ja</strong>amme ylös mahdolliset erityistoiveet <strong>ja</strong> annamme<br />
maanomista<strong>ja</strong>lle työmaan yhteystiedot, Volanen kuvailee tulevan<br />
tapaamisen sisältöä.<br />
Maakaasuputken tulo herätti keskustelua kylällä<br />
Auto pysähtyy tien pientareelle. Molemmin puolin tietä avautuu<br />
uusmaalaista maalaismaisemaa: loivasti kumpuilevaa peltoa <strong>ja</strong><br />
pieniä metsäsaarekkeita. Pellolle on pystytetty keltapäisiä puupaalu<strong>ja</strong><br />
parinkymmen metrin välein. Ne merkitsevät rakennettavan<br />
maakaasuputken keskilin<strong>ja</strong>n.<br />
Maanomista<strong>ja</strong> Mikko Lammeno<strong>ja</strong> saapuu paikalle traktorillaan.<br />
Maakaasuputki sijoittuu noin 300 metrin matkalla hänen<br />
pellollensa. Lammeno<strong>ja</strong> kertoo, että putkihanke herätti paljon<br />
keskustelua kylällä, kun tiedot putken lin<strong>ja</strong>uksesta tulivat esille<br />
muutama vuosi sitten.<br />
– Kyllähän tätä aluksi vastustettiin. Eihän kukaan sitä putkea<br />
omille mailleen haluaisi, Lammeno<strong>ja</strong> kuvailee.<br />
Käytännön toteutus on kuitenkin Lammeno<strong>ja</strong>n mielestä men-<br />
nyt tähän saakka hyvin. Tietoa on <strong>ja</strong>ettu riittävästi <strong>ja</strong> keskusteluyhteys<br />
työmaan kanssa tuntuu toimivan.<br />
Salao<strong>ja</strong>t kor<strong>ja</strong>taan ammattitaidolla<br />
Mikko Lammeno<strong>ja</strong>lla ei ole aiempaa kokemusta maakaasuputkityömaista,<br />
joten moni asia arveluttaa vielä. Etenkin salaojien kor<strong>ja</strong>ustyöt<br />
Lammeno<strong>ja</strong> toivoo hoidettavan hyvin.<br />
– Etelä-Suomen Salao<strong>ja</strong>keskus on tehnyt salaojien kor<strong>ja</strong>ussuunnitelmat.<br />
Kor<strong>ja</strong>ustöissä käytetään vain salaojiin erikoistuneita<br />
urakoitsijoita, Janne Volanen vakuuttaa.<br />
Lisäksi Lammeno<strong>ja</strong>a huolettaa, onko mahdollista, että raskaista<br />
työmaakoneista valuu ongelmajätteitä maastoon. Volasella<br />
on vastaus myös tähän huoleen.<br />
– Koneet eivät jätä mitään päästöjä maahan. Vahinkojen varalta<br />
jokaisessa työmaakoneessa on mukana imeytysturvetta.<br />
Luonnollisesti koneiden polttoainesäiliöt on varustettu tuplapoh<strong>ja</strong>lla.<br />
Mitään erikoisia kemikaale<strong>ja</strong> ei työmaalla käytetä.<br />
Ruokamulta kuoritaan talteen syyskuun aikana<br />
Ilkka Nukki kirjoittaa katselmuspöytäkir<strong>ja</strong>an kohteen tiedot <strong>ja</strong><br />
Mikko Lammeno<strong>ja</strong>n kanssa sovitut asiat salaojiin liittyen. Janne<br />
Volanen kertoo työmaan aikataulusta.<br />
– Työt alkavat tässä kohtaa vielä syyskuun aikana. Ensimmäisenä<br />
on vuorossa ruokamullan kuoriminen pois putkilin<strong>ja</strong>lta <strong>ja</strong><br />
työalueelta. Tavoitteena on pitää pintakerroksen vil<strong>ja</strong>va maa-aines<br />
erillään muusta maa-aineksesta, jotta pellon viljelyominaisuudet<br />
eivät heikkenisi.<br />
Tämän jälkeen putkilin<strong>ja</strong>uksen viereen rakennetaan asen-<br />
10
"<br />
Etelä-Suomen Salao<strong>ja</strong>keskus<br />
on tehnyt salaojien<br />
kor<strong>ja</strong>ussuunnitelmat.<br />
nustie, jota pitkin raskaat työmaakoneet voivat liikkua savisella<br />
peltomaalla. Työmaatien valmistuttua tuodaan teräsputket lin<strong>ja</strong>lle.<br />
Putket hitsataan yhteen <strong>ja</strong> lasketaan kaivantoon, puolentoista<br />
metrin syvyyteen. Vuodenvaihteeseen mennessä putken pitäisi<br />
olla maan alla <strong>ja</strong> kaivanto peitettynä.<br />
– Pääsekö jo keväällä siis kylvämään putken päälle, Lammeno<strong>ja</strong><br />
tiedustelee.<br />
– Täytyy vielä katsoa, miten salaojien kor<strong>ja</strong>usaikataulu menee.<br />
Se lopulta ratkaisee, koska työt tältä osin ovat valmiit <strong>ja</strong> maa<br />
valmis viljelykättöön. Asia varmistuu joka tapauksessa loppuvuoden<br />
aikana, Volanen vastaa.<br />
Volanen ojentaa vielä Lammeno<strong>ja</strong>lle työmaatiedotteen <strong>ja</strong> kehottaa<br />
soittamaan, mikäli mitään kysyttävää tai ongelmia ilmenee.<br />
Miehet kättelevät hyvästiksi. Lammeno<strong>ja</strong> palaa traktorilleen.<br />
Volanen <strong>ja</strong> Nukki jäävät odottamaan maanomista<strong>ja</strong>a, jonka maille<br />
putki rakennetaan tien itäpuolella. Hänen kanssaan on sovittu<br />
tapaaminen samalle aamupäivälle.<br />
Maakaasuputki kulkee Mikko Lammeno<strong>ja</strong>n pellon poikki noin 300 metrin matkalla.<br />
Gasetti seuraa rakennustöiden etenemistä Lammeno<strong>ja</strong>n mailla.<br />
KORVAUKSET MAKSETAAN LUNASTUSTOIMITUKSESSA<br />
• Maakaasuputken rakentaminen maanomistajien maille perustuu<br />
val tioneuvoston myöntämään lunastus- <strong>ja</strong> ennakkohaltuunottolupaan.<br />
• Luvan perusteella Etelä-Suomen maanmittaustoimisto on aloittanut<br />
kunnittain lunastustoimituksen, jonka aikana puolueeton<br />
lunastustoimikunta määrittää maanomistajille maksettavat<br />
korvaukset.<br />
• Korvausten maksun periaatteena on täysi korvaus, eli maanomista<strong>ja</strong>lle<br />
ei pitäisi aiheutua taloudellisia menetyksiä putken rakentamisesta.<br />
Korvauksia maksetaan muun muassa maa-alueen<br />
käyttöoikeuksista <strong>ja</strong> rakennustöiden aiheuttamista vahingoista.<br />
• Lopulliset korvaukset maksetaan rakennustöiden valmistuttua,<br />
kun kaikki hankkeen aiheuttamat vahingot ovat selvillä.<br />
Gasumin projektipäällikkö Pekka Hytinkoski kertoo, että maakaasuputken rakennustyöt<br />
ovat edenneet aikataulussa.<br />
Kaasuputki valmis<br />
vuoden päästä<br />
Mäntsälä–Siuntio-maakaasuputken rakennustyöt aloitettiin<br />
ensimmäisissä kohteissa kesäkuun lopussa.<br />
Työt ovat edenneet aikataulun mukaisesti. Maakaasuputki<br />
valmistuu käyttökuntoon noin vuoden kuluttua, eli<br />
loppusyksystä 2011.<br />
– Työt ovat lähteneet liikkeelle hyvin. Maanomistajien kanssa<br />
tehtävistä alkukatselmuksista on tehty va<strong>ja</strong>a puolet. Työalueen<br />
raivaus <strong>ja</strong> asennustie on saatu valmiiksi noin neljäsosalla<br />
putkilin<strong>ja</strong>sta. Putkeakin on jo hitsattu reilu 10 kilometriä, kertoo<br />
Gasumin projektipäällikkö Pekka Hytinkoski.<br />
Kokonaisuudessaan 90 kilometriä pitkän maakaasuputken<br />
rakentaminen on <strong>ja</strong>ettu kahteen osaan, joilla molemmilla<br />
on oma työmaaorganisaationsa <strong>ja</strong> urakoitsi<strong>ja</strong>nsa. Eteläisellä<br />
työmaalla pääurakoitsi<strong>ja</strong>na on Destia Oy <strong>ja</strong> pohjoisella E.M.<br />
Pekkinen Oy.<br />
– Työt molemmilla työmailla aloitettiin samaan aikaan <strong>ja</strong><br />
valmistumisen suhteen on myös yhteinen tavoite. Etelässä työt<br />
ovat keskittyneet Vihtiin, Hiidenveden pohjoisrannalta itäänpäin.<br />
Pohjoisella työmaalla aloitettiin Mäntsälästä.<br />
Yksi putkihankkeen haastavimmista kohteista si<strong>ja</strong>itsee Vihdissä,<br />
jossa putki rakennetaan va<strong>ja</strong>an kolmen kilometrin pituudelta<br />
Hiidenveden poh<strong>ja</strong>an. Vesistöosuus on tavoitteena rakentaa<br />
vielä loppuvuoden aikana, mutta tarkka a<strong>ja</strong>nkohta riippuu<br />
rakentamiseen tarvittavan vesiluvan myöntämisa<strong>ja</strong>nkohdasta.<br />
– Hiidenveden alitus on erikoiskohde, joka vaatii erityistä<br />
suunnittelua <strong>ja</strong> työmenetelmiä. Meillä on kuitenkin kokemusta<br />
maakaasuputken rakentamisesta vesialueella, joten uskon,<br />
että työt sujuvat hyvin, Hytinkoski kertoo.<br />
Uusi kaasuputki lisää maakaasun siirtokapasiteettia <strong>ja</strong> toimitusvarmuutta<br />
pääkaupunkiseudulle, jossa kaasun käyttö on<br />
kasvanut viime vuosien aikana. Investoinnin arvo on noin 60<br />
miljoonaa euroa.<br />
Maakaasuverkoston laajeneminen tuo uuden energiavaihtoehdon<br />
useisiin kuntiin läntisellä Uudellamaalla. Kaasuputki<br />
sijoittuu seitsemän kunnan eli Mäntsälän, Hyvinkään, Tuusulan,<br />
Nurmijärven, Vihdin, Loh<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Siuntion alueille. Gasum<br />
rakentaa maakaasun <strong>ja</strong>keluverkon Vihdin Nummelan taa<strong>ja</strong>maan,<br />
jossa maakaasua voidaan hyödyntää etenkin kiinteistöjen<br />
lämmityksessä.<br />
11
VIERASKYNÄ<br />
Tapani<br />
Kaakkuriniemi<br />
on koulutuspäällikkö<br />
Helsingin yliopiston<br />
alaisessa Aleksanteriinstituutissa.<br />
Hän johtaa valtakunnallista<br />
Venäjän<br />
<strong>ja</strong> Itä-Euroopan<br />
tutkimuksen<br />
maisterikoulua.<br />
Kaasua savesta<br />
TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN<br />
Kun ihmiskunta ensimmäisen kerran törmäsi vakavaan<br />
energiakriisiin vuonna 1973, alettiin ennustaa,<br />
että öljyn aikakausi päättyy pian. Elinaikaa öljytaloudelle<br />
on yleensä annettu noin 30 vuotta, mutta<br />
öljyesiintymiä on löydetty <strong>ja</strong>tkuvasti lisää niin, että<br />
öljytalouden odotetaan tänäkin vuonna porskuttavan<br />
ainakin 30–40 vuotta eteenpäin.<br />
Kaasun riittävyys on ollut huomattavasti hankalampi arvioitava,<br />
koska kaasuesiintymiä alettiin ottaa hyötykäyttöön paljon<br />
öljyesiintymiä myöhemmin <strong>ja</strong> koska kaasua on paikoitellen hyvinkin<br />
runsaasti. Esimerkkinä voi mainita Turkmenistanin, Keski-Aasian<br />
eristyneimmän <strong>ja</strong> takapajuisimman valtion, jonka uumenista<br />
kaasua riittää pumpattavaksi länteen <strong>ja</strong> Kiinaan.<br />
Venäjällä on myös erittäin suuria tuotantokaarensa alkupäässä<br />
olevia kaasuesiintymiä, <strong>ja</strong> Suomen kannalta kiinnostava<br />
Štokmanin kaasukenttä Murmanskin pohjoispuolella Jäämeressä<br />
odottaa parempia aiko<strong>ja</strong> tullakseen avatuksi.<br />
Nor<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Yhdysvallat ovat varautuneet siihen, että öljy joskus<br />
loppuu. Nor<strong>ja</strong>ssa liikennepolttoaineet ovat Euroopan kalleimpia,<br />
koska varo<strong>ja</strong> kerätään näin valtion vakausrahastoon. Yhdysvalloissa<br />
on kehitelty tekniikkaa, jolla voitaisiin erottaa kaasua<br />
maaperän erilaisista mineraaliseoksista, lähinnä saviliuskeesta.<br />
Venäjällä on Nor<strong>ja</strong>n tapaan kerätty energian viennistä – muttei<br />
niinkään kotimaan kulutuksesta – varo<strong>ja</strong> liittovaltion vakautusrahastoon,<br />
stabfondiin, <strong>ja</strong> ainoa ongelma näyttää olleen se, että<br />
öljyn hinta sukelsi vuoden 2008 kriisissä noin 35 dollariin tynnyriltä.<br />
Venäjän talous oli suunniteltu noin 70 dollarin öljynhinnan<br />
varaan.<br />
Venäjän energiakeskustelu on ollut varsin perinteistä sekä<br />
tyyliltään että teemoiltaan: tyylilajina on valtiokeskeisyys ynnä<br />
tiukka kytkentä turvallisuuspolitiikkaan <strong>ja</strong> turvallisuuskoneistoihin,<br />
<strong>ja</strong> teemo<strong>ja</strong> on tasan kaksi: öljy <strong>ja</strong> kaasu.<br />
Luonnonvarain- <strong>ja</strong> ekologiaministeriön rakennus Moskovan<br />
kehämetrolin<strong>ja</strong>n Barrikadna<strong>ja</strong>-aseman lähellä näyttää varsin vaatimattomalta,<br />
mutta sen johta<strong>ja</strong>t istuvat kuvaannollisesti suurten<br />
kaasu- <strong>ja</strong> öljyvarojen päällä. Niiden mittakaava on sellainen, että<br />
vaihtoehtoisia energiamuoto<strong>ja</strong> ei ole vielä tarvinnut juuri miettiä.<br />
Helpompi on ollut katsella valtakunnan karttaan piirrettyä öljy<strong>ja</strong><br />
kaasuputkien verkostoa <strong>ja</strong> todeta tyytyväisenä, että asiat ovat<br />
hyvässä järjestyksessä.<br />
Venäjän tiedeakatemian geologian <strong>ja</strong> öljy- <strong>ja</strong> kaasuesiintymien<br />
käytöstä vastaavan neuvoston puheenjohta<strong>ja</strong>, akateemikko<br />
Aleksei Kantorovitš sanoi kuitenkin keväällä kaasuteollisuuden<br />
aikakauslehden haastattelussa, että suuri osa käytössä olevista<br />
öljyesiintymistä on käyttökaarensa myöhäisvaiheessa <strong>ja</strong> uusia<br />
kohteita kartoitetaan kaiken aikaa. Uralin <strong>ja</strong> Volgan välillä odottaa<br />
avaamistaan suuri öljykenttä, <strong>ja</strong> Länsi-Siperiassa on jättimäisiä<br />
kohteita, joissa on sekä öljyä että kaasua, mutta sitoutuneena<br />
mineraalikerroksiin osaksi hyvinkin syvällä maaperässä. Pelkkä<br />
poraaminen ei riitä, vaan tarvitaan muuta tekniikkaa.<br />
Tässä suhteessa Venäjän energia-asiantunti<strong>ja</strong>t seuraavat tarkkaan,<br />
mitä Yhdysvalloissa <strong>ja</strong> Kanadassa keskustellaan liuskekaasusta<br />
(shale gas). 1980-luvulla Texasissa löydettiin pystysuora<br />
puolikilometrinen onkalo, josta alettiin hydraulisesti erottaa kaasua<br />
kivihiilikaudelta peräisin olevasta saviliuskeesta eli artilliitistä.<br />
2000-luvulla liuskekaasua erotetaan Apenniinien alueella, <strong>ja</strong><br />
sitä varten on kehitetty kemiallisempia erottamismenetelmiä, <strong>ja</strong><br />
kehitystyö <strong>ja</strong>tkuu. Venäjän energia-alan erikoisjulkaisuissa seurataan<br />
tarkkaan amerikkalaisten konferenssien puheenvuoro<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> julkaisu<strong>ja</strong>.<br />
Suomalaisille tutumpi liuske-energian muoto löytyy Pohjois-<br />
Virosta, jossa Eesti Energia hyödyntää ns. palavaa kiveä (põlevkivi).<br />
EU on ehättänyt jo 1990-luvulla tuomitsemaan virolaisten<br />
vanhahtavan polttomenetelmän, vaikka jo silloin olisi ollut aiheellisempaa<br />
satsata rahaa menetelmien <strong>ja</strong> tekniikan uusimiseen.<br />
Amerikkalaisen tekniikan ansiosta nimittäin liuskekaasun<br />
osuus on 62 prosenttia Kiinan koko kaasuvaroista, 50 prosenttia<br />
Australian <strong>ja</strong> 42 prosenttia USA:n kaasuvaroista. Venäjän osalta<br />
puhutaan tuskin yhdestä prosentista. Liuskekaasun tuotanto ei<br />
kannata, koska esiintymät ovat usein melko köyhiä. Kaikkia rikkaampiakaan<br />
esiintymiäkään ei ole vielä otettu käyttöön. Kannattaisi<br />
ainakin harkita, sillä eri arvioiden mukaan näin saatu kaasu<br />
riittäisi 211–690 vuotta tästä eteenpäin. Paitsi Venäjä myös EU on<br />
pudonnut tämän tekniikan kehittelystä jo ennen sen alkua, mutta<br />
kumpikin näyttävät olevan tyytyväisiä niin kauan kuin Venäjän<br />
kaasutoimitukset unionimaihin <strong>ja</strong>tkuvat.<br />
Olisi kuitenkin väärin luulla, ettei Venäjällä lainkaan puhuttaisi<br />
uusiutuvasta energiasta. Se samoin kuin bioenergia viittaa<br />
kuitenkin yleensä puun polttamisella aikaan saatuun lämpöenergiaan,<br />
eikä ihme: puutahan Venäjällä piisaa eikä sen poltto vaadi<br />
huipputeknologiaa onnistuakseen.<br />
Turpeen ekologisuudesta kiistellään Suomessa, mutta Venäjällä<br />
ihmetellään, miten Suomi voi tuottaa lähes 20 prosenttia<br />
lämpöenergiastaan <strong>ja</strong> lähes 7 prosenttia sähkötuotannostaan turvevoimalla,<br />
kun Venäjällä turpeen osuus energiataseesta on mitättömät<br />
0,01 prosenttia.<br />
12
TEEMA Puhdasta energiaa Pirkanmaalla<br />
KUVA DREAMSTIME<br />
GasettiTeema<br />
Kysely Pirkanmaalla:<br />
Ilmastoasiat kiinnostavat<br />
TEKSTI MAIJU PAASIVIITA GRAFIIKKA GASUM<br />
Merkittävin hiilidioksipäästöjen vähennyskohde (%)<br />
Energiantuotanto<br />
Yksityisliikenne<br />
Teollisuus<br />
Asuminen<br />
Joukkoliikenne<br />
Ei osaa sanoa<br />
4<br />
5<br />
7<br />
9<br />
Biokaasu nähdään Pirkanmaalla merkittävänä tulevaisuuden energialähteenä.<br />
Biopolttoaineiden riittävyydestä ollaan kuitenkin epävarmo<strong>ja</strong>.<br />
Gasum toteutti syyskuussa sähköpostikyselyn,<br />
jonka tavoitteena oli selvittää Pirkanmaan<br />
kuntapäättäjien sekä ympäristöasioiden<br />
parissa työskentelevien asiantuntijoiden<br />
suhtautumista eri energialähteisiin.<br />
*)<br />
Vastaajista kolme neljästä seuraa aktiivisesti ilmastonmuutokseen<br />
<strong>ja</strong> sen torjuntaan liittyvää uutisointia. Kysyttäessä<br />
merkittävimpiä hiilidioksidipäästöjen vähentämiskohteita<br />
koko Pirkanmaan näkökulmasta nousi energiantuotanto<br />
tärkeimmäksi kun taas kuntatasolla yksityisliiken -<br />
ne nähtiin merkittävimmäksi päästövähennyskohteeksi.<br />
12<br />
14<br />
17<br />
21<br />
27<br />
29<br />
25<br />
Pirkanmaa<br />
Oma kunta<br />
Energiatehokkuus tarvitsee kannustimia<br />
Biokaasulaitos nähtiin ympäristöystävällisimmäksi vaihtoehdoksi<br />
niin sähkön <strong>ja</strong> lämmön yhteis- kuin erillistuotannossakin.<br />
Suurin potentiaali biokaasun käytössä nähtiin<br />
aluelämpöratkaisuissa. Vastaa<strong>ja</strong>t suhtautuivat kuitenkin<br />
kriittisesti biopolttoaineiden riittävyyteen. Yli puolet<br />
vastaajista katsoi, että biopolttoaineita ei ole Suomessa<br />
tai omassa asuinkunnassa riittävästi tavoitteisiin nähden<br />
saatavilla.<br />
Kyselyn perusteella kiinteistöjen energiankäytön tehostamisessa<br />
porkkana toimii raippaa paremmin. Vastaajista<br />
79 prosenttia pitää investointitukia toimivana keinona<br />
energiatehokkuuden parantamiseksi, kun vain 35 prosenttia<br />
näkee energiaverotuksen kiristämisen johtavan parempaan<br />
tehokkuuteen energian käytössä.<br />
Gasumia ei tunneta<br />
Gasumin tunnettuus Pirkanmaalla on heikko. Yli puolet<br />
vastaajista tuntee Gasumin vain nimeltä. Vastaa<strong>ja</strong>t toivovat<br />
Gasumilta näkyvämpää roolia Pirkanmaan energiakeskustelussa,<br />
erityisesti syvällisempää tietoa maakaasun<br />
<strong>ja</strong> biokaasun tuomista mahdollisuuksista.<br />
Kriittisimmin vastaa<strong>ja</strong>t suhtautuivat maakaasun <strong>ja</strong> biokaasun<br />
hintaan. Henkilöt, jotka eivät tunne Gasumia tai<br />
tuntevat Gasumin vain nimeltä, antavat maakaasun toimitusvarmuudelle<br />
heikomman arvion kuin Gasumin toiminnan<br />
paremmin tuntevat.<br />
*) Kysely 680 kuntapäättäjälle <strong>ja</strong> asiantunti<strong>ja</strong>lle Pirkanmaan alueella. Vastaajia 163 eli 24 prosenttia kyselyn saaneista.<br />
30<br />
Maakaasun <strong>ja</strong> biokaasun arvosana (%)<br />
34<br />
54<br />
50<br />
39<br />
Maakaasu<br />
Biokaasu<br />
Kiitettävä Hyvä Tyydyttävä Välttävä<br />
15<br />
7<br />
0<br />
0<br />
13
Lempäälässä puhdasta<br />
kaukolämpöä<br />
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA JANNE VIINANEN<br />
Lempäälän Lämpö Oy tuottaa<br />
maakaasusta puhdasta kaukolämpöä.<br />
Toimitusjohta<strong>ja</strong> Toni Laakso korostaa<br />
maakaasun energiatehokkuutta tuotannossa<br />
<strong>ja</strong> kuljetuksessa. Yhtiö toimii<br />
myös maakaasun <strong>ja</strong>keli<strong>ja</strong>na paikalliselle<br />
teollisuudelle <strong>ja</strong> kiinteistöille.<br />
– Toivomme, että voimme suunnitella <strong>ja</strong> toteuttaa energiataloutta kauaskantoisesti, totesi Toni Laakso.<br />
Toni Laakson mielestä putkessa kulkeva kaasu on järkevin<br />
tapa toimittaa energiaa tai esimerkiksi liikenteen<br />
polttoainetta. Lempäälä on pitkä nauhataa<strong>ja</strong>ma,<br />
joten 38 kilomerin <strong>ja</strong>keluverkosto on oivallinen ratkaisu.<br />
Turhaa rekkarallia ei tarvita.<br />
Kaikki Lempäälän Lämmön seitsemän lämmöntuotantolaitosta<br />
käyttävät maakaasua. Vuosikulutus oli viime<br />
vuonna 96 GWh, josta kaukolämmön osuus oli 65 GWh. Maakaasua<br />
myytiin 31 GWh.<br />
Veropoh<strong>ja</strong> monipuoliseksi<br />
– Ainakin meille Lempäälässä maakaasu on ollut energiatehokas,<br />
toimiva <strong>ja</strong> ympäristöystävällinen ratkaisu. Siksi ihmetyttääkin,<br />
kun energiaveron korotus ollaan suuntaamassa kehittyvään <strong>ja</strong> vähäpäästöiseen<br />
maakaasuun. Tämä hidastaa myös muiden kaasupoh<strong>ja</strong>isten<br />
polttoaineiden kuten kotimaisen biokaasun tekniikan<br />
<strong>ja</strong> tuotannon kehittymistä. Koska maakaasuverkosto on jo olemassa,<br />
voidaan siellä kuljettaa biokaasun lisäksi tulevaisuudessa<br />
ehkäpä myös vetyä, Toni Laakso mietti, kun energiaverokeskustelu<br />
kävi syyskuun alussa kuumimmillaan.<br />
Pirkanmaalla <strong>ja</strong> myös Lempäälässä on jo vuosikymmenten<br />
kokemus maakaasusta. Toni Laakson mielestä päättäjät tekivät<br />
nopeita lin<strong>ja</strong>uksia niputtaessaan maakaasun muiden fossiilisten<br />
polttoaineiden joukkoon, vaikka sen lähipäästöt, hiukkas- <strong>ja</strong> typpipäästöt<br />
ovat todella pieniä. On lyhytnäköistä tuijottaa vain hiilidioksidipäästöjen<br />
määrään, vaikka tosin nekin ovat maakaasulla<br />
pienemmät kuin monella muulla polttoaineella.<br />
– Veropoh<strong>ja</strong>ssa pitäisi a<strong>ja</strong>tella myös energian <strong>ja</strong>kelutapaa, tehokuutta<br />
<strong>ja</strong> miten sen käyttöä voidaan kehittää.<br />
Hän peräänkuulutti kokonaisnäkemystä päätöksentekoon. Ja<br />
muistutti, että uusia kaasuvaranto<strong>ja</strong> löytyy koko a<strong>ja</strong>n lisää.<br />
Maakaasun energiaverokaavailut vaikuttavat myös Lempäälän<br />
Lämmön tuleviin ratkaisuihin. Jatkossa päätöksiä ei välttämättä<br />
voida tehdä kestävän kehityksen poh<strong>ja</strong>lta, koska yrityksen<br />
pitää tarjota asiakkailleen hinnaltaan kilpailukykyisiä palvelu<strong>ja</strong>.<br />
Jakeluverkosto käyttöön<br />
Toni Laaksolla on visio kaasun lisääntyvästä käytöstä juuri sähkön<br />
<strong>ja</strong> lämmön yhteistuotannossa eli pien-CHP-ratkaisuissa <strong>ja</strong><br />
liikennepolttoaineena. Sähkö on hänen mielestään niin pitkälle<br />
<strong>ja</strong>lostettu tuote, että sitä tulisi käyttää vain valaistukseen <strong>ja</strong> laitteiden<br />
oh<strong>ja</strong>ukseen.<br />
– Lempäälän Lämmössä on neljä maakaasukäyttöistä autoa <strong>ja</strong><br />
itselläni on sellainen omassa ajossakin. Kokemukset ovat myönteisiä.<br />
Koska kiinnostus on voimakasta, pitäisi autojen maahantuojien<br />
tuoda markkinoille erilaisia kaasuauto<strong>ja</strong>. Jälkiasennus on<br />
myös hyvä vaihtoehto.<br />
– Mielestäni biokaasu on nyt puhtain liikennepolttoaine <strong>ja</strong><br />
sen käytön lisäämistä pitää tukea. Yksi biokaasun eduista on se,<br />
että sitä voidaan <strong>ja</strong>ella jo olemassa olevien maakaasun tankkausasemien<br />
kautta.<br />
Tavoitteena paineen nosto<br />
Gasumin Lempäälä–Kangasala-rakennushanke lisännee valmistuttuaan<br />
myös Lempäälän Lämmön maakaasun käyttöä. Nyt<br />
oman verkoston paine on 4 baria, mutta tarkoituksena on korottaa<br />
myös oman verkoston paine <strong>ja</strong>tkossa ainakin osittain 8 bariin.<br />
Se mahdollistaisi mikroturbiinien käytön.<br />
– Toivomme, että voimme suunnitella <strong>ja</strong> toteuttaa energiataloutta<br />
kauaskantoisesti. Kaasupoh<strong>ja</strong>isten polttoaineiden käyttö lisää<br />
energiahallintaa, koska hävikki jää pieneksi. Tärkeintähän on<br />
todellinen käyttö, Toni Laakso lin<strong>ja</strong>si.<br />
14
Strategia hillitsee ilmastonmuutosta<br />
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA DREAMSTIME<br />
Tampereen kaupunkiseudulle laaditut maankäyttöä <strong>ja</strong> liikennesuunnittelua<br />
oh<strong>ja</strong>ava rakennesuunnitelma <strong>ja</strong> ilmastostrategia<br />
antavat suuntaviivat yhteisen ilmastopolitiikan vähennystavoitteille<br />
sekä toimenpideohjelmille.<br />
Strategian poh<strong>ja</strong>na ovat Eu:n ilmastotavoitteet, joihin liittyvät<br />
esimerkiksi kasvihuonepäästöjen vähentäminen <strong>ja</strong> uusituvan<br />
energian käytön lisääminen lämmöntuotannossa <strong>ja</strong> liikenteessä.<br />
Tampereen kaupungin ympäristöpäällikkö Kaisu Anttonen<br />
kertoo, että Tampereen kaupunkiseutu kasvaa voimakkaasti <strong>ja</strong>tkossakin,<br />
mikä lisää liikennettä, edellyttää uusien asuntojen rakentamista<br />
<strong>ja</strong> palvelujen kehittämistä seudullisesti. Muuttovoiton<br />
vuoksi myös energiankulutuksen arvioidaan kasvavan 0,8 prosenttia<br />
vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Sähkönkulutuksen arvioidaan<br />
kasvavan 1 prosentin vuodessa.<br />
– Seudun suunnitteluyhteistyöllä on merkittävä vaikutus seudun<br />
päästöjen kehitykseen <strong>ja</strong> se luo poh<strong>ja</strong>n tiiviille <strong>ja</strong> energiatehokkaalle<br />
yhdyskuntarakenteelle, Kaisu Anttonen kertoo.<br />
Energiantuotannon kehittämisessä strategiaan on kir<strong>ja</strong>ttu vesivoimaloiden<br />
tehon nostaminen, nykyisten voimaloiden tehon nostaminen,<br />
puun käytön lisääminen <strong>ja</strong> tuulivoimahankkeisiin osallistuminen.<br />
Voimalainvestointe<strong>ja</strong> on odotettavissa 2010–2030-luvuilla.<br />
– Maakaasun osuus on energiantuotannon polttoaineena Tampereen<br />
seudulla merkittävä. Osan korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla<br />
on muun muassa Tampereen sähkölaitoksen suunnitelmissa,<br />
toteaa Kaisu Anttonen.<br />
Ilmastostrategian tavoitteena on laskea sähkönkulutusta kotitalouksissa<br />
<strong>ja</strong> palvelusektorilla 8–12 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.<br />
Tähän päästään muuan muassa energianeuvontaa tehostamalla<br />
<strong>ja</strong> julkisen sektorin esimerkillä.<br />
Pirkanmaa <strong>ja</strong> Tampereen kaupunkiseutu kasvavat voimakkaasti, mikä lisää<br />
liikennettä <strong>ja</strong> edellyttää uusien asuntojen rakentamista sekä palvelujen<br />
seudullista kehittämistä.<br />
Liikenteen osalta ilmastostrategiassa esitetään, että uusiutuvien<br />
energialähteiden osuus olisi 10 prosenttia vuonna 2020. Tämä<br />
edellyttää muutoksia myös ajoneuvokannassa. Ilmastostrategian<br />
tavoitteena on vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ainakin<br />
20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Tarkoitus on nostaa<br />
joukkoliikenteen kulkutapaosuus 25 prosenttiin matkoista kehittämällä<br />
etenkin raideliikennettä. Päästöihin vaikutetaan myös parantamalla<br />
kävelyn <strong>ja</strong> pyöräilyn olosuhteita.<br />
GasettiTeema<br />
Maakaasun siirtoverkko laajenee<br />
Kangasalle <strong>ja</strong> Sahalahteen<br />
TEKSTI JuKKA ISOKOSKI<br />
Maakaasuverkko laajenee ensi vuonna itäisellä Pirkanmaalla.<br />
Gasum rakentaa 34 kilometriä pitkän kaasun<br />
siirtoyhteyden Lempäälästä Kangasalan Huutijärven<br />
kautta Sahalahteen. Maakaasutoimitukset<br />
"<br />
Maakaasun<br />
uutta putkea pitkin on tavoitteena aloittaa<br />
syksyllä 2011.<br />
uuden kaasuputken päätepisteessä Sahalahdella<br />
si<strong>ja</strong>itsee suurin uusi maakaasun<br />
käyttäjä, Ruoka-Saarioisten ruokatehdas <strong>ja</strong><br />
broileriteurastamo. Ruoka-Saarioinen korvaa<br />
elintarviketehtaiden nykyisin käyttämän raskaan polttoöljyn <strong>ja</strong><br />
nestekaasun ympäristön kannalta puhtaammalla maakaasulla.<br />
Maakaasuun siirtymisen myötä tehtaiden rikkipäästöt poistuvat<br />
lähes kokonaan. Hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 4500–<br />
5000 tonnia vuodessa.<br />
Myös Kangasalan keskustaa<strong>ja</strong>ma hyötyy uudesta kaasuputkesta.<br />
Maakaasu on tullut Kangasalle tähän saakka Tampereelta<br />
1980-luvulla rakennettua <strong>ja</strong>keluputkea pitkin. Nykyisen putken<br />
kapasiteetti on käynyt pieneksi kunnan kasvaneiden energiatarpeiden<br />
takia. uudella siirtoyhteydellä parannetaan maakaasun<br />
saatavuutta Kangasalan alueella <strong>ja</strong> varmistetaan<br />
käytön kasvumahdollisuudet myös<br />
tulevaisuudessa.<br />
Maakaasun käyttö Kangasalla on kasvanut<br />
tasaisesti viime vuosien aikana. Kangasalan<br />
kunnan omistama energiayhtiö Kangasalan<br />
Lämpö käytti viime vuonna maakaasua<br />
yhteensä 134 GWh, joka on 5 prosenttia enemmän toissa<br />
vuoteen verrattuna. Kangasalan Lämpö käyttää maakaasua<br />
kaukolämmön tuotannossaan <strong>ja</strong> toimittaa maakaasua <strong>ja</strong>keluverkostonsa<br />
kautta loppukäyttäjille kuten teollisuudelle, kauppapuutarhoille,<br />
kiinteistöyhtiöille <strong>ja</strong> yksittäisille kotitalouksille.<br />
Siirtoverkon laajeneminen mahdollistaisi myös kaasuautojen<br />
tankkausaseman rakentamisen Kangasalle.<br />
käyttö on<br />
kasvanut tasaisesti.<br />
15
GasettiTeema<br />
Nekalan tankkausasemalla vilkasta<br />
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT JANNE VIINANEN JA DREAMSTIME<br />
Eero Kyrölälle (vas.), Irma Tapolalle <strong>ja</strong> Ismo Lehtiselle kaasuautoilu <strong>ja</strong> tankkaaminen ovat tuttu<strong>ja</strong><br />
asioita.<br />
Tampereella Nekalan<br />
tankkausasemalla pyörähtävät<br />
niin alueen taksit, <strong>ja</strong>keluautot<br />
kuin yksityisautotkin<br />
tankkaamassa maakaasua.<br />
Veroasiat pohdituttavat<br />
kaasuautoiluun mieltyneitä.<br />
Tampereen Aluetaksi Oy:n toimitusjohta<strong>ja</strong> Ismo Lehtinen<br />
toteaa, että heille hankittiin va<strong>ja</strong>a vuosi sitten maakaasuauto<br />
taksiajoon puhtaasti puhtaamman liikenteen takia.<br />
– Halusimme olla ekoesimerkki, koska tarjolla oli selvästi<br />
edullisempi <strong>ja</strong> vähäpäästöisempi vaihtoehto, toteaa Lehtinen.<br />
Ismo Lehtistä <strong>ja</strong> Aluetaksin taksitarkasta<strong>ja</strong> Irma Tapolaa harmittaa<br />
tempoileva polttoaineiden verotuspolitiikka. Ensin yritykset<br />
<strong>ja</strong> yksityiset houkutellaan valitsemaan vähemmän saastuttava<br />
auto <strong>ja</strong> sitten sille asetetaan moninkertainen vero. Samaa ihmettelee<br />
taksiautoili<strong>ja</strong> Erkki Kyrölä, joka on a<strong>ja</strong>nut omalla maakaasu-Mersullaan<br />
Tampereella jo nelisen vuotta.<br />
Ismo Lehtinen toteaa, että autohankinnat ovat jäässä, koska<br />
verotuskohtelusta ei tiedetä. Hän toivoo, ettei näillä päätöksillä<br />
vahingoiteta myös biokaasun <strong>ja</strong>kelua maakaasuasemilla. Tulevaisuushan<br />
kuitenkin näyttää siltä, etteivät taksitkaan enää kymmenen<br />
vuoden päästä a<strong>ja</strong> pelkästään bensiinillä tai dieselillä.<br />
Vain maakaasulla<br />
Irma Tapola on ollut tyytyväinen maakaasukäyttöiseen Volkswagen<br />
Passatiin. Auto on hil<strong>ja</strong>inen eikä kor<strong>ja</strong>amolla ole tarvinnut<br />
käydä.<br />
– Yhdellä tankilla a<strong>ja</strong>a 400 kilometriä. En käytä bensiiniä oikeastaan<br />
lainkaan. Va<strong>ja</strong>an vuoden aikana on bensaa tankattu ehkä<br />
kolme tai neljä kertaa.<br />
– Asiakkaat keskustelevat mielellään kaasuautoista, kun huomaavat,<br />
että maakaasulla ajellaan. Onhan se mukavaa jutella välillä<br />
muustakin kuin säästä, Irma Tapola naurahtaa.<br />
GasHighWay etenee<br />
Euroopan laajuinen kaasuajoneuvojen käyttöä <strong>ja</strong> kaasutankkausasemien<br />
lisäämistä edistävä GasHighWay-projekti<br />
käynnistyi keväällä 2009. Suomessa hankkeessa ovat<br />
mukana Jyväskylä Innovation Oy <strong>ja</strong> Hermia Oy Tampereelta.<br />
Projektin tavoitteena on luoda Euroopan läpi kulkeva kaasun<br />
tankkausasemien verkosto. Näin Suomesta voisi a<strong>ja</strong>a Italiaan<br />
kaasuvaltatietä pitkin pelkästään kaasua auton polttoaineena<br />
käyttäen.<br />
– Hanke on edistynyt hyvin Tampereen seudulla <strong>ja</strong> olemme<br />
olleet tyytyväisiä tilaisuuksien osanottoon <strong>ja</strong> siihen, että<br />
aihealueesta kiinnostuneet osapuolet ovat löytäneet toisensa.<br />
Meillä on ollut muutamia teematapahtumia <strong>ja</strong> kaasuautoilun<br />
infopäivä. Syyskuussa pidettiin Tulevaisuuden liikenneratkaisut<br />
-päivä, jossa myös bio- <strong>ja</strong> maakaasuautoilu olivat esillä,<br />
kertoo Mirva Seppänen Hermiasta.<br />
Hankkeessa ei kir<strong>ja</strong>ta ylös seudulle hankittu<strong>ja</strong> kaasuauto<strong>ja</strong>,<br />
mutta Mirva Seppänen toteaa, että kiinnostus <strong>ja</strong> tietämys<br />
kaasukäyttöisten autojen eduista on Pirkanmaalla lisääntynyt.<br />
– Osalle toimijoista olisi tärkeää saada tankkauspisteitä lisää,<br />
mutta osa taas ei ole kokenut sitäkään ongelmaksi. Ajoneuvomalleihin<br />
toivotaan myös lisää vaihtoehto<strong>ja</strong>. Myös epätietoisuus<br />
verotuskohtelusta on <strong>ja</strong>rruttanut päätösten tekoa. Tampereen<br />
kaupungin on toivottu näyttävän esimerkkiä kaasuajoneuvojen<br />
käytöstä, tiivistää Mirva Seppänen.<br />
Neljän vuoden kokemus<br />
Erkki Kyrölä haki oman E-mallin Mersunsa neljä vuotta sitten Saksasta.<br />
Hankintaan innosti niin kokeilunhalu, edullinen polttoaineen<br />
hinta kuin ympäristöystävällisyyskin.<br />
– Kyllä Tampereella maakaasuauto<strong>ja</strong> näkyy. Joissakin perheissä<br />
on jo kaksi. Asiakkaatkin ovat kiinnostuneita, kun huomaavat<br />
Gasumin tarrat auton kyljestä, Erkki Kyrölä kertoo.<br />
– Olen oikein tyytyväinen. Vähemmän tässä on ollut viko<strong>ja</strong><br />
kuin muissa autoissa. Ja tankkaaminen on onnistunut hyvin.<br />
16
Anders Mobergin mukaan AGA<br />
on investointi, joka kestää<br />
sukupolvelta toiselle.<br />
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT PEKKA SIPOLA JA TUOTTEIDEN VALMISTAJAT<br />
IDEA<br />
Kodin sydämessä<br />
Englantilaiset ovat jo pitkään uskoneet, että kodin sydän<br />
on <strong>ja</strong>tkuvalämmitteinen AGA-liesi. Tämä liesien legenda <strong>ja</strong><br />
monet kiinnostavat uutuudet olivat esittelyssä Habitaremessuilla<br />
Helsingissä.<br />
Jatkuvalämmitteinen liesi on monelle uusi tuttavuus, vaikka keksinnön teki ruotsalainen<br />
nobelisti Gustaf Dalén jo yli 80 vuotta sitten. Anders Moberg Iconic Ab:stä esitteli<br />
jykevää AGA-liettä Habitaressa Gasumin osastolla.<br />
– Lieden valurautainen ydin välittää lämmön keittolevyille <strong>ja</strong> uuneihin, jotka ovat koko<br />
a<strong>ja</strong>n lämpimät. Lähes 400-asteisella keittolevyllä vesi kiehuu nopeammin kuin monessa<br />
vedenkeittimessä. Toinen levy on lempeää haudutusta varten. Tiiviit kannet suo<strong>ja</strong>avat<br />
levyjä, kun ne eivät ole käytössä. Uune<strong>ja</strong> on mallista riippuen 2–4, Moberg kertoo.<br />
AGA-uunin epäsuora lämpö säilyttää ruoan maun, rakenteen <strong>ja</strong> mehukkuuden tavallista<br />
paremmin. Kakuista tulee AGAssa erityisen kuohkeita. Valurautaluukun avaaminen<br />
ei ole riski leivonnaiselle, sillä uunin lämpötila ei moisesta värähdäkään.<br />
AGAt valmistetaan Englannin Coalbrookdalessa suurelta osin käsityönä <strong>ja</strong> kuljetetaan<br />
perille paloina. 70 prosenttia materiaalista on kierrätettävää. Gasum on AGA-kaasuliesien<br />
maahantuo<strong>ja</strong>.<br />
Jars-purkit <strong>ja</strong> Vitriinirasiat<br />
näyttävät uudelta<br />
käyttötarkoituksen mukaan.<br />
Lasirasiasta<br />
on moneksi<br />
Gasumin asiakas Iittala oli<br />
rakentanut osastolleen<br />
pienoiskodin, jonka jokainen<br />
huone oli eri värinen. Lasitaiteili<strong>ja</strong><br />
Anu Penttisen Vitriini-rasiat<br />
saivat eri huoneissa myös eri sisällön.<br />
Työhuoneessa ne sisälsivät toimistotarvikkeita,<br />
ompelupaikassa lankarullia <strong>ja</strong> olohuoneessa<br />
karkkia. Vitriini on tämän vuoden uutuustuote.<br />
Täyttä koivua<br />
keittiöön<br />
Lahtelainen Isku Keittiöt on yhdistänyt<br />
perinteisen pirtinpöydän <strong>ja</strong><br />
keittiösaarekkeen. Suomalaisesta<br />
koivusta valmistettavassa Kokopuumallistossa<br />
on a<strong>ja</strong>teltu luonnonvarojen<br />
käyttöä <strong>ja</strong> ekologisuutta. Sille taataan<br />
50 vuoden käyttöikä. Tuotteet on muotoillut<br />
Jaani Vaahtera. Isku on Lahti<br />
Energian asiakas.<br />
Jäätelövärejä<br />
Gorenjen osaston katseenvangitsijoita<br />
olivat herkullisen<br />
väriset, ympäristöystävälliset<br />
Gorenje Retro -jääkaapit<br />
<strong>ja</strong> jääkaappipakastimet. Väri voi olla<br />
esimerkiksi samppan<strong>ja</strong>, appelsiini,<br />
kahvi tai limetti, johon hohtava<br />
pinta luo jäätelövaikutelman.<br />
Gorenjen valikoimassa on myös<br />
muun muassa kaasukeittotaso<strong>ja</strong><br />
sekä helppokäyttöinen espressokeitin,<br />
jolla myös cappuccino valmistuu<br />
käden käänteessä. Gorenje<br />
on Gasumin yhteistyökumppani.<br />
Pukkilan Bamboo<br />
on vähäeleinen <strong>ja</strong><br />
rauhallinen.<br />
Uudessa laatassa<br />
on pintakuvio<br />
Pukkilan tehdas on Pohjoismaiden<br />
ainoa keraaminen laattatehdas.<br />
Laattojen valmistuksessa käytetään<br />
kaasua, joka Pukkilan tapauksessa<br />
on nestekaasua, sillä maakaasu ei vielä<br />
tule Turkuun asti. Myös Pukkilan uutuus,<br />
muotoili<strong>ja</strong> Markku Pirin suunnittelemat<br />
Bamboo-laatat, tehdään Turussa. Laattojen<br />
pinnat aaltoilevat loivasti <strong>ja</strong> houkuttelevat<br />
koskettamaan. Niitä valmistetaan<br />
hillityn vanil<strong>ja</strong>isina, lakritsinmustina,<br />
valkosuklaisina <strong>ja</strong> tummasuklaisina.<br />
17
Kaasu kuuluu suurkaupungin el<br />
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MARKKu OJALA<br />
Lontoo, Pariisi, New York…. Nyt ei ole kyse muodin mekoista vaan metropoleista, joissa<br />
käytetään kaupunkikaasua. Listaan kuuluu myös Helsinki, jossa kaasu on virrannut 150 vuotta.<br />
Valon juhlaa vietettiin Helsingissä Ruotsalaisen teatterin<br />
edustalla 14. marraskuuta 1860, kun kaupungissa<br />
sytytettiin ensimmäiset kaasulyhdyt. Seuraavana<br />
päivänä kenraalikuvernöörin läsnä ollessa sytytettiin<br />
teatterissa 80-liekkinen kaasukattokruunu,<br />
jonka valo vastasi 1 800 steariinikynttilää.<br />
Katu<strong>ja</strong> oli toki yritetty valaista jo aiemminkin, mutta esimerkiksi<br />
50 vuotta aiemmin käytetyt ”sudensilmät” olivat varsin tehottomia.<br />
Spriikaasulyhdyt <strong>ja</strong> öljylamput olivat tehokkaampia,<br />
mutta varsinainen valaistus alkoi vasta kaasulyhdyistä.<br />
– Mahtimiesten vaimot olivat tutustuneet kaasuvaloihin Euroopan<br />
isoissa kaupungeissa <strong>ja</strong> halusivat niitä myös Helsinkiin,<br />
jossa oli turvatonta kulkea pimeillä kaduilla, kertoo myyntipäällikkö<br />
Voitto Rihu, joka on Gasumilla tutustunut kaupunkikaasun<br />
150-vuotiseen historiaan.<br />
Ihan ongelmitta <strong>ja</strong> yksimielisesti ei kaasun historia Helsingissä<br />
alkanut. Kaasulaitos perustettiin lopulta yksityisin voimin,<br />
mutta tavoitteeksi asetettiin, että kaupunki lunastaa sen. Yhtiön<br />
piti rakentaa myös kaasuputkiverkosto. Kaasulaitos siirtyi kaupungin<br />
omistukseen vuonna 1900.<br />
Kaupunkikaasu osa arkea<br />
1800-luvun lopulla <strong>ja</strong> seuraavan vuosisadan alussa kaasulyhtyjen<br />
lisäksi käyttöön tulivat kotitalouksissa kaasulla toimivat liedet<br />
<strong>ja</strong> vedenlämmittimet. Samoihin aikoihin myös teollisuus alkoi<br />
käyttää kaasua.<br />
Kaupunkikaasun rinnalla kodeissa oli öljylamppu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> vuonna<br />
1918 sähkövalot syrjäyttivät kaasuvalaistuksen sisätiloissa.<br />
– Vaikka pula-aikana kaasunkulutus laski, oli vuosisadan alkupuoli<br />
aktiivista aikaa. Esimerkiksi 1930-luvulla kor<strong>ja</strong>ttiin vanho<strong>ja</strong><br />
putkia <strong>ja</strong> rakennettiin uusia. Toisen maailmasodan aikana<br />
myös kaasua jouduttiin säännöstelemään, toteaa Voitto Rihu.<br />
Kaupunkikaasua on tehty pääosin kivihiilestä, mutta myös<br />
puusta <strong>ja</strong> turpeesta. Vuosina 1973–1990 kaupunkikaasu oli nestekaasua<br />
eli butaania. Maakaasuun siirryttiin osittain 1991 <strong>ja</strong> kokonaan<br />
1995. Samalla kaasulaitoksen tuotantotilat jäivät käyttämättömiksi,<br />
kun maakaasu saatiin suoraan verkostosta.<br />
50 000 käyttöpaikan tarkastus<br />
Nesteen tytäryhtiö Tehokaasu Oy osti kaasulaitoksen kaupungilta<br />
1987. Seuraavana vuonna perustettiin Helsinkikaasu Oy, joka<br />
alkoi huolehtia kaupunkikaasun <strong>ja</strong>kelusta.<br />
– 1980-luvun puolivälissä nykyinen Turvatekniikan keskus ilmoitti,<br />
että kotitalouksien kaasulaitteiden turvallisuus pitää tarkistaa.<br />
Osassa eli lähinnä uusimmissa liesissä liekinvarmistimet<br />
jo olivat, mutta kaikissa vahoissa turvamääräykset eivät toteutuneet.<br />
Osa liesistä oli vuosikymmeniä vanho<strong>ja</strong>.<br />
– Tarkastuksista oli puhuttu pitkään, mutta kun kaupunki-<br />
18
ämään<br />
Suvilahdessa si<strong>ja</strong>itseva kaasutehtaan<br />
alue kaasukelloineen on elävää<br />
kaupunkihistoriaa. Alueen tiilinen<br />
kaasukello valmistui 1910 <strong>ja</strong> teräskello<br />
1929. Kaasun valmistus päättyi<br />
alueella 1994. Nyt rakennuksia<br />
kunnostetaan kulttuuripainotteisen<br />
toiminnan <strong>ja</strong> yritysten käyttöön.<br />
Helsingin ensimmäiset kaasulyhdyt sytytettiin 14. marraskuuta 1860 Ruotsalaisen teatterin<br />
edustalle. Nyt kaasulyhdyn löytää Sofiankadun museokadulta. Voitto Rihu näyttää, miten lyhty<br />
aikoinaan sytytettiin tarkoitukseen tehdyn sytyttimen avulla.<br />
kaasu muuttui maakaasuksi, annettiin kaikkien<br />
kotitalouksien kaasulaitteiden tarkastaminen <strong>ja</strong><br />
uusimistarpeesta tiedottaminen meidän tehtäväksemme.<br />
Oli virhe suostua tiedottamiseen, koska<br />
liesien ”pakkovaihto” meni meidän syyksemme,<br />
muistelee Voitto Rihu.<br />
Vuodesta 1990 alkaen silloinen Helsinkikaasu<br />
<strong>ja</strong> nykyinen Gasum Energiapalvelut Oy aloitti<br />
lähes 50 000 asunnon laitteiden <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>keluputkiston<br />
tarkastuksen.<br />
– Oli mielenkiintoinen kokemus käydä kodeissa<br />
<strong>ja</strong> kiinteistöissä. Niistä riittäisi tarinaa, naurahtaa<br />
Voitto Rihu.<br />
– Samalla käytiin läpi myös talojen kaasuputkistot.<br />
Osa putkistoista paikattiin <strong>ja</strong> osa jouduttiin<br />
uusimaan.<br />
Kaasu kulkee kaupungissa samalla tavalla<br />
kuin vesi omissa putkissaan. Verkostosta putket johdetaan kiinteistöihin,<br />
joissa on joko talokohtainen tai asuntokohtainen kaasunkäytön<br />
mittaus.<br />
Kaupunkikaasu on trendikästä<br />
Helsingissä kaasun<strong>ja</strong>kelualueita ovat nykyään Helsingin keskusta,<br />
Punavuori, Töölö, Kruununhaka, Kata<strong>ja</strong>nokka, Meilahti, Herttoniemi,<br />
Ruskeasuo, Kallio, Sörnäinen <strong>ja</strong><br />
Myllypuro.<br />
Uusia alueita otetaan harvemmin käyttöön,<br />
mutta kaasuputket on vedetty Eiranrannan<br />
uusiin taloihin. Gasum Energiapalveluilla<br />
on noin 31 000 kotitalousasiakasta<br />
<strong>ja</strong> 300 ravintolaa asiakkaa na.<br />
Kaupunkikaasu on käytössä myös esimerkiksi<br />
leipomoissa <strong>ja</strong> pesuloissa.<br />
– Kaasu on valtavan trendikästä <strong>ja</strong> koko<br />
2000-luvun a<strong>ja</strong>n sen käyttö on lisääntynyt<br />
kotitalouksissa. Esimerkiksi ruoanlaittoon<br />
halutaan kaasuliesi, jossa on erillinen<br />
vokkipoltin. Kiinteistöille kaasu on<br />
lisäarvo.<br />
– Ei oikeastaan voi a<strong>ja</strong>tella, että suurkaupungissa<br />
käytettäisiin jotain muuta<br />
kuin kaupunkikaasua, mikä Helsingissä on maakaasua. Kaasu on<br />
aina ylivoimaisesti paras logistinen vaihtoehto tiheään rakennetussa<br />
kaupunkimiljöössä, jossa esimerkiksi suoran sähkön käyttö<br />
tulisi paljon kalliimmaksi. Kaupunkikaasun etu<strong>ja</strong> ovat myös<br />
energiatehokkuus <strong>ja</strong> ympäristöystävällisyys, koska maakaasulla<br />
tuotettu kaukolämpö on muihin polttoaineisiin verrattuna puhtainta,<br />
toteaa Voitto Rihu.<br />
"<br />
Kaasu on valtavan<br />
trendikästä <strong>ja</strong> koko<br />
2000-luvun a<strong>ja</strong>n sen<br />
käyttö on lisääntynyt<br />
kotitalouksissa.<br />
19
MARKKINAT<br />
KOONNUT MINNA OJALA, MAIJA RAuHA JA JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA PRIMuLA<br />
Taloustaantuma mullisti<br />
globaalit energiamarkkinat<br />
LÄHDE WEC DAILY, MAAILMAN ENERGIAKONGRESSIN MONTREALIN KOKOuKSEN TIEDOTuSLEHTI<br />
Talouden taantuma vaikutti merkittävästi globaaleihin energiamarkkinoihin.<br />
Melkein kaikki toimi<strong>ja</strong>t lykkäsivät suunnittelemiensa<br />
investointien toteuttamista. Maailman energiamarkkinoihin<br />
vaikuttavat myös monenlaiset tuet, joita YK:n talouskomission<br />
laskelmien mukaan on kuluvana vuonna käytetty yhteensä jo 700<br />
mil<strong>ja</strong>rdia dollaria.<br />
Johta<strong>ja</strong> Sead Vilogorac talouskomissiosta arvioi, että esimerkiksi<br />
nykyiseen öljyn hintatasoon vaikutetaan monilla tukimekanismeilla.<br />
Vigoloracin mukaan tämä lisää öljyn käyttöä<br />
<strong>ja</strong> sitä kautta hiilidioksidipäästöjä.<br />
"<br />
International Energy Agencyn (IEA) talousasiantunti<strong>ja</strong><br />
Fatih Birol uskoo öljyn hintaan<br />
vaikuttavan erityisesti sen, että kehittyvien<br />
talouksien maissa öljyä käyttö lisääntyy,<br />
kun teollisuusmaiden öljyn käyttö on jo saavuttanut huippupisteensä.<br />
Talouselämän kasvuedellytyksien takaamiseksi kehittyvien talouksien<br />
maat tukevat öljyä. Birolin arvioi, että mikäli öljyn hintataso määräytyisi<br />
markkinoilla, hintataso takaisi tuotantoon tarvittavien investointien<br />
toteutumisen <strong>ja</strong> myös hillitsisi energian kulutusta.<br />
Liuskekaasu moninkertaisti maakaasuvarannot<br />
Maakaasumarkkinoihin vaikuttaa Birolin mukaan talouden taantuman<br />
lisäksi merkittävästi kasvanut liuskekaasun tuotanto. Toistaiseksi<br />
se on näkynyt Yhdysvaltain markkinoilla, jossa oma liuskekaasutuotanto<br />
on korvannut nesteytetyn maakaasun tuontia. Birol toteaa, että<br />
maakaasun viejämaat miettivät nyt entistä tarkemmin sitä, millaisia<br />
investointe<strong>ja</strong> ne tekevät tuotantoon.<br />
Shellin pääjohta<strong>ja</strong> Peter Voser näki maakaasun erittäin tärkeänä<br />
osana maailman energiantuotannon tulevaisuutta.<br />
– Meidän on kehitettävä monipuolisia energiaratkaisu<strong>ja</strong>, mutta<br />
minulle maakaasu on puhdas polttoaine <strong>ja</strong> se tulee olemaan merkittävässä<br />
roolissa vielä vuosien a<strong>ja</strong>n.<br />
Myös Voser korosti uudenlaisten kaasulähteiden merkitystä. Shellin<br />
arvion mukaan uusien kaasulähteiden myötä maakaasua riittää<br />
käyttöön sadaksi vuodeksi.<br />
– useimmissa maissa kaasuvoimalaitokset ovat edullisempia rakennuskustannuksiltaan.<br />
Niillä on myös helpointa vähentää hiilidioksidipäästöjä.<br />
Lähivuosina monia kivihiilivoimaloita on tulossa<br />
käyttöikänsä päähän <strong>ja</strong> ne tarjoavat mahdollisuuden lisätä maakaasun<br />
käyttöä.<br />
Meidän on kehitettävä<br />
monipuolisia energiaratkaisu<strong>ja</strong>.<br />
Liuskekaasun tuotannon ympäristövaikutuksista<br />
on keskusteltu paljon Yhdysvalloissa.<br />
Voser vakuutti, että Shell suhtautuu<br />
yhtiön vastuukysymyksiin vakavasti, <strong>ja</strong><br />
haluaa käydä avointa keskustelua sekä hallinnon<br />
että paikallisten kansalaisryhmien kanssa. Voser kertoi myös<br />
Shellin hankkeesta kehittää maakaasusta lentokoneille sopiva polttoaine<br />
Gas To Liquids (GTL)-tekniikan avulla. Shellin uusi GTL-laitos<br />
Qatarissa on juuri valmistumassa.<br />
Kohti kestävää energiataloutta<br />
Maailman energianeuvoston (World Energy Council) puheenjohta<strong>ja</strong><br />
Pierre Gadonneix totesi Montrealissa syyskuussa järjestetyn energiakongressin<br />
päättäjäissanoissaan, että tavoitteeksi tulee myös energia-alalla<br />
ottaa kestävä kasvu, sillä muita vaihtoehto<strong>ja</strong> ei enää ole.<br />
Toisaalta kehitysmaille <strong>ja</strong> kehittyville talouksille on taattava mahdollisuus<br />
moderneihin energiapalveluihin, jotka tällä hetkellä puuttuvat<br />
noin 1,5 mil<strong>ja</strong>rdilta maapallon asukkaalta. Tämä näkyy ihmisten<br />
elämässä monin tavoin: puuttuu terveydenhuolto, puhdas vesi, turvallinen<br />
asuminen <strong>ja</strong> mahdollisuus koulutukseen. Tiivistä vuoropuhelua<br />
hallitusten, yritysten, tutkijoiden <strong>ja</strong> järjestöjen välillä tarvitaan,<br />
jotta tavoitteet saavutettaisiin.<br />
Maakaasu Primulan<br />
Herkkupa<strong>ja</strong>an<br />
Syksyllä 2010 valmistuva Primulan tuotanto- <strong>ja</strong> logistiikkakeskus on<br />
suuruudeltaan 13 000 kerrosneliömetriä. Valmistuttuaan Herkkupa<strong>ja</strong><br />
on Pohjoismaiden modernein leipomo <strong>ja</strong> valmisruuan tuotantolaitos.<br />
Järvenpäässä si<strong>ja</strong>itsevan Primulan Herkkupa<strong>ja</strong>n tuotannon energiaratkaisuksi<br />
on valittu Gasum Energiapalveluiden toimittama<br />
maakaasu- <strong>ja</strong> höyrypalvelu. Laitoksen maakaasun kulutukseksi on<br />
arvioitu noin 20 000 MWh energiaa vuodessa.<br />
Primula on Suomen ensimmäinen elintarvikealan hiilineutraali<br />
toimi<strong>ja</strong>. Gasumin suunnittelemassa <strong>ja</strong> toteuttamassa ratkaisussa hyödynnetään<br />
muun muassa energiatehokkaita kondensoivia economaisereita.<br />
Valitulla maakaasuratkaisulla yritys voi minimoida hiilidioksidipäästöt.<br />
Herkkupa<strong>ja</strong>n hiilidioksidipäästöt Primula neutraloi WWF:n<br />
suosittelemassa Gold Standard -hankkeessa.<br />
20
PUHDAS LIIKENNE<br />
Maakaasun<br />
myynnin kasvu<br />
hidastui<br />
Gasumin seminaarissa keskusteltiin<br />
biokaasusta<br />
TEKSTI JA KUVA JUKKA ISOKOSKI<br />
Maakaasun myynti kasvoi tammi–kesäkuussa<br />
12 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Kasvu<br />
painottui alkuvuoteen, jolloin kylmä sää <strong>ja</strong> hintakehitys<br />
sähkömarkkinoilla siivittivät kaasun myyntiä.<br />
Vuoden toisen neljänneksen aikana maakaasun myynti<br />
kasvoi 2 prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan<br />
verrattuna.<br />
Gasumin tammi–kesäkuun liikevaihto kasvoi viime<br />
vuoden vastaavaan verrattuna <strong>ja</strong> oli 616,5 miljoonaa euroa<br />
(548,8 milj. euroa 1.1.–30.6.2009). Liikevoitto oli 61,1<br />
miljoonaa euroa (39,2 milj. euroa). Tammi–kesäkuun<br />
maakaasun myynti oli 23,0 TWh (20,5 TWh).<br />
Gasum arvioi koko vuoden maakaasun myynnin hieman<br />
lisääntyvän viime vuoteen verrattuna. Teollisuuden<br />
käyttöasteet ovat palautuneet lähes normaalille tasolle,<br />
mutta sähkömarkkinoiden laskevan hintakehityksen uskotaan<br />
hillitsevän maakaasun myyntiä loppuvuodesta.<br />
Vuoden toisen neljänneksen aikana maakaasun hinta<br />
nousi noin 15 prosenttia. Vuoden 2010 maakaasun<br />
hinnan Gasum arvioi kaikkiaan nousevan noin 11 prosenttia<br />
korkeammaksi kuin vuonna 2009. Erityisesti hinnoittelussa<br />
vertailupolttoaineena käytettävän hiilen hinta<br />
on nousussa.<br />
Höyrykattilalaitos<br />
Fazerilaan<br />
Vantaalle Fazerilaan on toimitettu yksi Suomen suurimmista<br />
täysin tehdasvalmiista höyrykattilalaitoksista.<br />
Maakaasukäyttöinen laitos on suunniteltu <strong>ja</strong><br />
valmistettu Uudessakaupungissa Calortec Oy:ssä. Laitoksen<br />
mitat ovat 18,7 x 14,5 x 6,3 metriä <strong>ja</strong> paino 230<br />
tonnia. Kuljetuksen a<strong>ja</strong>ksi laitos purettiin neljään osaan.<br />
– Tehdasvalmisteisena toimitettu laitos minimoi työmaalla<br />
tehtävän työn <strong>ja</strong> a<strong>ja</strong>n. Laitos tuottaa höyryä parin<br />
viikon sisällä saapumisestaan asennuspaikalle, toteaa<br />
Åke Vikstedt Gasum Energiapalveluista, joka suunnitteli<br />
ratkaisun.<br />
Fazerilassa laitos tuottaa höyryä <strong>ja</strong> lämpöä leipomon<br />
<strong>ja</strong> makeistehtaan prosesseihin sekä kaukolämpöä.<br />
Helsingin Seudun Liikenteessä otetaan maakaasubussien ympäristöhyödyt nyt<br />
entistä paremmin huomioon, kun bussilinjoille valitaan palveluntarjoajia.<br />
Joukko pääkaupunkiseudun päättäjiä <strong>ja</strong> liikennealan asiantuntijoita<br />
pohti Puhdas liikenne -seminaarissa tulevaisuuden ratkaisu<strong>ja</strong>. Biokaasu<br />
<strong>ja</strong> sen hyödyntäminen liikenteen polttoaineena nousivat tilaisuuden<br />
keskeiseksi aiheeksi.<br />
Gasumin järjestämän seminaarin avauspuheenvuorossa toimitusjohta<strong>ja</strong><br />
Antero Jännes kertoi Gasumin <strong>ja</strong> KSS Energian yhteistyöhankkeesta,<br />
jossa biokaasu saadaan maakaasuverkoston kautta liikenteen polttoaineeksi<br />
ensi vuonna. Bionova Oy:n toimitusjohta<strong>ja</strong> Panu Pasanen korosti<br />
esityksessään, että biokaasu kannattaa hyödyntää liikenteen polttoaineena,<br />
ei sähköntuotannossa. Liikennekäytössä biokaasun avulla voidaan<br />
parhaiten vähentää öljyriippuvuutta, sillä liikenne toimii nykyisin<br />
lähes kokonaan öljyn varassa.<br />
– Sähkön tuotantoon on muitakin uusiutuvia, puhtaita <strong>ja</strong> kotimaisia<br />
polttoaineita. Lisäksi liikenteen lähipäästöt pienevät siirryttäessä kaasuautoihin,<br />
Pasanen perusteli.<br />
Pasanen näkee vakavia puutteita hallituksen viimeaikaisissa biokaasua<br />
koskevissa lakiesityksissä. Muun muassa biokaasulla tuotetulle sähkölle<br />
esitetään takuuhintaa eli syöttötariffia. Syöttötariffi ei kuitenkaan<br />
koske biokaasun liikennekäyttöä, joten vaarana on, että biokaasu oh<strong>ja</strong>utuu<br />
liikenteen si<strong>ja</strong>an tehottomampaan sähköntuotantoon.<br />
Ratkaisuksi Pasanen esittää syöttötariffin laajentamista kattamaan<br />
myös biokaasun käytön liikenteen polttoaineena. Kannustavilla oh<strong>ja</strong>ustoimilla<br />
Suomen biokaasuala voisi jopa kymmenkertaistua nykyisestä.<br />
Ympäristöhyödyt pisteytetään<br />
Helsingin seudun liikenteen (HSL) toimitusjohta<strong>ja</strong> Suvi Rihtniemi kertoi<br />
muun muassa HSL:n uusitusta bussikaluston pisteytysjärjestelmästä.<br />
Maakaasubussien ympäristöhyödyt otetaan nyt entistä paremmin huomioon,<br />
kun bussilinjoille valitaan palveluntarjoajia. Kaasubusseilla on<br />
pienimmät typpioksidi- <strong>ja</strong> hiukkaspäästöt, millä on suuri merkitys kaupunki-ilman<br />
laatuun.<br />
– Uusi päästöpisteytys perustuu säänneltyjen päästöjen osalta eri<br />
autoluokkien todellisiin keskimääräisiin päästöihin. Kaasuauto saa sille<br />
objektiivisesti kuuluvan edun, Rihtniemi totesi.<br />
Keskustelutilaisuudessa puhuivat myös liikenneministeri Anu Vehviläinen<br />
<strong>ja</strong> Tukholman kaupungin apulaispormestari Ulla Hamilton. Alustuspuheenvuorojen<br />
esitysmateriaalit ovat luettavissa Gasumin verkkosivuilla<br />
www.gasum.fi.<br />
21
22<br />
Finanssineuvos <strong>ja</strong> Gasumin hallintoneuvoston<br />
varapuheenjohta<strong>ja</strong> Jarmo Väisänen kannattaa<br />
energiaveron porrastusta. Eduskunta pohtii<br />
energiavero<strong>ja</strong> budjettikäsittelyn yhteydessä.
Finanssineuvos Jarmo Väisänen uskoo puhtaaseen<br />
energiantuotantoon<br />
TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVA MARKKu OJALA<br />
Maakaasun käytön turvaaminen on valtiolle strategisesti tärkeää. Valtio<br />
omistaa Gasumista 24 prosenttia, jonka kautta se voi oh<strong>ja</strong>ta yhtiön toimintaa<br />
niin huoltovarmuuden kuin kannattavuudenkin varmistamiseksi.<br />
Suomen valtio omistaa osakkeita yli kuudessakymmenessä<br />
yhtiössä. Osa näistä on merkittäviä sijoitusmielessä<br />
<strong>ja</strong> osassa kuten Gasum Oy:ssä painottuu valtion<br />
strateginen intressi. Tietyt yritykset hoitavat yhteiskunnan<br />
kannalta erityistehtäviä. Hallintoneuvosto<strong>ja</strong><br />
on enää vain muutamassa valtion osakkuusyhtiössä,<br />
yksi näistä on Gasum. Gasumin omista<strong>ja</strong>oh<strong>ja</strong>us on keskitetty valtioneuvoston<br />
kansliaan.<br />
Valtion edusta<strong>ja</strong><br />
Gasumin pitkäaikainen hallintoneuvoston jäsen <strong>ja</strong> varapuheenjohta<strong>ja</strong><br />
Taisto Turunen luopui jäsenyydestään keväällä. Uudeksi<br />
jäseneksi nimitettiin valtioneuvoston kanslian omista<strong>ja</strong>oh<strong>ja</strong>usosastolta<br />
inanssineuvos Jarmo Väisänen. Hän aloitti hallintoneuvostokauden<br />
syyskuun alussa.<br />
– Puheenjohta<strong>ja</strong> Jorma Eloranta oli matkoilla, joten jouduin<br />
kylmiltään heti ensimmäisessä kokouksessa puheenjohta<strong>ja</strong>ksi.<br />
Onneksi homma hoitui kokemuksella, jota minulla on 25 yhtiön<br />
hallituksen puheenjohta<strong>ja</strong>n tai varapuheenjohta<strong>ja</strong>n tai jäsenen<br />
paikalta Suomesta <strong>ja</strong> ulkomailta, naurahtaa Jarmo Väisänen.<br />
– Valtion omista<strong>ja</strong>oh<strong>ja</strong>us tarkoittaa Gasumin osalta sitä, että<br />
päätöksentekoon nimetään mukaan toimialaa ymmärtäviä <strong>ja</strong><br />
asiantuntevia henkilöitä. Itse edustan hyvän corporate governancen<br />
eli hallinnointikoodin osaamista. Valtiohan on saanut kiitosta<br />
hyvästä hallinnointitavasta <strong>ja</strong> sama malli on otettu käyttöön<br />
myös pörssiyhtiöissä.<br />
Väisänen kertoo, että energia-asiat ovat hänelle ennestään<br />
tuttu<strong>ja</strong>. Gasumin toimintaa hän on seurannut esimerkiksi valtioneuvoston<br />
raporteista.<br />
– Nyt on tiiviimmän aihealueeseen sukeltamisen paikka.<br />
Huoltovarmuus <strong>ja</strong> kehitystyö<br />
Maakaasu on valtiolle tärkeä asia huoltovarmuuden takia, koska<br />
energiahuollon pitää toimia myös kriisiaikoina. Ei vain äärimmäisissä<br />
poikkeusoloissa, vaan myös esimerkiksi luonnonmullistusten<br />
aikana.<br />
– Tärkeää on myös jo käytössä olevien <strong>ja</strong> uusien, vähäpäästöisten<br />
energiamuotojen kehittäminen. Näitä ovat esimerkiksi<br />
biokaasun uudet innovaatiot. Gasumin Biovakka-yhteistyö<br />
vaikuttaa mielenkiintoiselta. Nesteytetyn maakaasun käyttö esimerkiksi<br />
laivojen polttoaineena tulee varmasti kasvamaan. Myös<br />
liuskekaasulla voi olla tulevaisuudessa merkitystä, Jarmo Väisänen<br />
pohtii.<br />
Tuotto-odotuksiltaan Gasum on täyttänyt valtion toiveet.<br />
Väisäsen mielestä Gasum on menestyksekkäästi hoidettu yhtiö,<br />
joka ei ole tarvinnut esimerkiksi valtiolta pääomapanostuksia<br />
toimintaansa.<br />
Jarmo Väisänen ei usko, että maakaasuverkoston omistukseen<br />
tarvitaan muutoksia, vaikka esimerkiksi Euroopan unioni<br />
on arvostellut Fingrid Oyj:tä kantaverkon omistussuhteista.<br />
Toimintamalli, jossa Gasum omistaa <strong>ja</strong> ylläpitää siirtoverkostoa,<br />
on toimiva.<br />
Veroehdotus muotoutuu<br />
Hallituksen ensimmäinen energiaverotuksen korotuslin<strong>ja</strong>us tuli<br />
yllätyksenä myös omista<strong>ja</strong>oh<strong>ja</strong>usosastolle. Jarmo Väisänen kertoo,<br />
että ehdotus herätti miettimään energiavaihtoehtojen tasavertaista<br />
kohtelua.<br />
– Esimerkiksi turve on saamassa erityiskohtelun maakaasuun<br />
verrattuna, vaikka maakaasu on huomattavasti vähäpäästöisempi<br />
polttoaine. Se on kiistatonta, että verot tulevat nousemaan. Varsinkin<br />
ensimmäinen ehdotus tuntui kohtuuttomalta niissä yrityksissä,<br />
jotka ovat tehneet tai ovat tekemässä maakaasuun liittyviä<br />
investointe<strong>ja</strong>.<br />
Väisänen uskoo, että maakaasu on veropolitiikasta huolimatta<br />
yksi Suomessa käytettävistä polttoaineista myös <strong>ja</strong>tkossa.<br />
Varsinkin, kun mietitään kaukolämmön tuottamista puhtaasti<br />
<strong>ja</strong> energiatehokkaasti. Väisäsen mielestä olisi haitallista, jos verokohtelu<br />
vaikuttaisi kielteisesti biokaasun <strong>ja</strong> nesteytetyn maakaasun<br />
käyttöön.<br />
– Jos a<strong>ja</strong>tellaan veronkorotuksesta saatavaa tuottoa, niin sillä<br />
on merkitystä starttivaiheen verokertymään. Mutta jos kaasun<br />
kulutus laskee, laskevat myös tulot, toteaa Jarmo Väisänen haastatteluhetkellä<br />
syyskuun alkupuolella.<br />
23
GASSI<br />
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT AGA<br />
AGA S -sar<strong>ja</strong>n liesi on ruoanlaitta<strong>ja</strong>n unelma<br />
Suna<br />
Koljonen<br />
työskentelee<br />
Gasumilla<br />
tuotepäällikkönä.<br />
Liesien kuningatar AGA sopii myös nykyaikaiseen keittiöön,<br />
sillä sivulla 17 esiteltyjen <strong>ja</strong>tkuvalämmitteisten liesien ohella<br />
tarjolla on myös tavallisia kaasuliesiä.<br />
– Esimerkiksi AGA 4–2 on 60 senttiä leveä <strong>ja</strong> sopii siten suomalaiseen<br />
keittiömitoitukseen. AGA 6–4 puolestaan on va<strong>ja</strong>an metrin<br />
levyinen, kertoo tuotepäällikkö Suna Koljonen Gasumilta.<br />
Näitä laitteita ei koskaan piiloteta kaapinovien taakse, sen takaavat<br />
useaan kertaan käsityönä emaloitu, kiiltävä pinta <strong>ja</strong> valurautaisten<br />
uuninluukkujen a<strong>ja</strong>ton muotoilu.<br />
– Värivaihtoehto<strong>ja</strong> on 12 kermanvalkoisesta tyylikkään mustaan<br />
<strong>ja</strong> pistaasiin. Muotoilu <strong>ja</strong> värit ovat samat kuin klassisten <strong>ja</strong>tkuvalämmitteisten<br />
AGA-liesien, Koljonen <strong>ja</strong>tkaa.<br />
AGA 4–2 on nimensä mukaisesti neljän kaasupolttimen <strong>ja</strong> kahden<br />
sähköuunin liesi. Toinen uuneista on kiertoilmauuni <strong>ja</strong> toinen<br />
tavallinen uuni, jossa on grilli. Kaasuliesi sopii erinomaisesti vokkaukseen,<br />
<strong>ja</strong> liesissä onkin oma poltin vokkipannulle.<br />
AGA 6–4:ssa on viisi kaasupoltinta, vokkipoltin <strong>ja</strong> neljä sähköuunia:<br />
tavallinen uuni, kiertoilmauuni <strong>ja</strong> haudutusuuni. Lisäksi siinä<br />
on sähköllä toimiva keraaminen grilliuuni.<br />
S-sar<strong>ja</strong>n AGA-liesien perinteinen ulkonäkö kätkee sisälleen modernin<br />
tekniikan. Turvallisuutta a<strong>ja</strong>tellen niissä on liekinvarmistin,<br />
joka pysäyttää kaasun tulon automaattisesti, kun liekki sammuu.<br />
– Kaasuliesi on usein ruoan ammattilaisen valinta, koska se on<br />
nopea <strong>ja</strong> lämmitysteho on portaattomasti säädettävissä. Kaasuliettä<br />
käyttäneet eivät yleensä mielellään vaihda sitä muuhun,<br />
Koljonen sanoo.<br />
AGA 4–2 sopii siististi suomalaiseen keittiömitoitukseen.<br />
ARTO<br />
Arto<br />
Riikonen<br />
työskentelee<br />
Gasumilla<br />
asiakaspalvelupäällikkönä.<br />
Varmat kaasuvalot<br />
Kun Tampereen kaupunki päätti maakaasun käytöstä sähkön<br />
<strong>ja</strong> lämmön tuotannossa, niin moni epäili varmuutta<br />
kaasun saannissa. Niinpä päätettiin lahjoittaa Nalkalan<br />
puistoon Ratinan kupeeseen yksitoista maakaasukäyttöistä katulyhtyä.<br />
Niistä näkisivät tamperelaiset oitis, vieläkö kaasua tulee.<br />
Tarkoitus oli, että kaasulyhdyt olisivat aina päällä, vähintään koko<br />
talvikauden. Silloinhan sitä energiaakin tarvitaan eniten.<br />
Myöhäiseksi meni Tampereen kaasuvalojen <strong>ja</strong> sen<br />
"<br />
Lontoossa<br />
luoman sivistyksen syttyminen marraskuussa 1986. Lontoossa<br />
puolestaan syttyivät ensimmäiset kaasuvalot jo<br />
vuonna 1807. Lontoon ensimmäinen kaasuvalojen toimituserä<br />
käsitti 13 kaasulamppua <strong>ja</strong> ne toimitti putkimies<br />
Thomas Sugg. Yhtiö Sugg Lighting Ltd toimii edelleen<br />
ties monennessako polvessa <strong>ja</strong> valmistaa kaasulyhtyjä<br />
eri kaupunkien historiallisiin paikkoihin. Kerrotaan,<br />
että yksin Berliinissä olisi noin 50 000 kaasukäyttöistä katuvaloa.<br />
Helsingissä ensimmäiset viisi kaasuvaloa syttyivät marraskuun<br />
14. päivän iltana 1860 Itä-Heikinkadun varrella. Nykyisin tuo paikka<br />
tunnetaan paremmin Mannerheimintienä <strong>ja</strong> Stockmannin kulmana.<br />
Helsingin kaasuvalaistuksen aloittamista oli edeltänyt lähes<br />
kahdenkymmenen vuoden kiistely siitä, miten homma tulisi<br />
hoitaa. Alussa kaasulaitos käytti koivuklape<strong>ja</strong> kaasun valmistamiseen,<br />
mutta jo 1882 kaasulaitos siirtyi kuivatislaamaan kivihiiltä,<br />
mistä se tuotti lähinnä vetyä sisältävää kaasuseosta. Vaikka<br />
noista ajoista on kulunut jo puolitoista vuosisataa, niin keskustelut<br />
puun, kivihiilen <strong>ja</strong> maakaasun keskinäisistä paremmuuksista<br />
näyttävät <strong>ja</strong>tkuvan edelleen. Mitä nyt verotusasiat sekä<br />
päästöemissiot ovat tuoneet viimeaikojen mielipiteiden vaihtoon<br />
lisämausteita. Ja tietysti turpeen käytön suoma mielihyvä.<br />
syttyivät<br />
kaasu valot jo<br />
vuonna 1807.<br />
1800-luvun puolivälissä kaasuvalot olivat kaasun ensisi<strong>ja</strong>inen<br />
käyttösovellutus. Lontoonkin kaasuvalojen syttyminen<br />
oli tuon a<strong>ja</strong>n merkittävimpiä tapahtumia koko kaupungissa.<br />
Niiden käyttöönottoa pidettiin yhtä tärkeänä kuin<br />
maanalaisen rautatien eli metron rakentamisen aloittamista.<br />
Nyttemmin kaasuvalojen rakentamista ylläpitää halu palata<br />
historiaan. Kaasuvalot eivät ole halpo<strong>ja</strong><br />
hankkia eivätkä helppo<strong>ja</strong> pitää kunnossa.<br />
Yksinkertaisimmin asia on hoidettavissa<br />
niin, että kaasuvalojen annetaan<br />
palaa <strong>ja</strong>tkuvasti. Valo<strong>ja</strong> ei siis sammuteta<br />
milloinkaan <strong>ja</strong> jos sammutetaankin, niin<br />
pidetään ne sitten sammuksissa esimerkiksi<br />
koko kesän.<br />
Jenkeissä oli eräältä kaasuvalovalmista<strong>ja</strong>lta<br />
mainos, jossa omakotiasiakkaita, joilla oli jo olevinaan<br />
kaikkea, kehotettiin hankkimaan pihalle kaasuvalot. Mainos kertoi,<br />
että kaasuvalojen avulla pystyy varmasti poikkeamaan tavanomaisesta<br />
<strong>ja</strong> että niillä saa taatusti naapuritkin kateellisiksi.<br />
Jos kaasuvaloista tulisi yhtä yleisiä kuin vaikkapa autot tai<br />
polkupyörät, niille varmaan kehitettäisiin heti seuraavassa hallitusohjelmassa<br />
jonkinlainen käyttövero tai niin kuin pehmeämmin<br />
sanonta kuuluu, kaasuvalaisimen käyttömaksu. Käyttömaksusta<br />
olisivat kuitenkin vapautettu<strong>ja</strong> ne, joiden polttoaineena<br />
olisi biokaasu tai biometaani. Maakaasulla käyttömaksun<br />
voimaantulo olisi tietenkin porrastettu esimerkiksi vuoteen<br />
2020 asti. Näin jäisi riittävästi aikaa tutkia, kuinka paljon<br />
kaasuvalot vero<strong>ja</strong> sietävät, että niiden määrä lähtee jälleen<br />
laskemaan. Jätän tutkimusaiheen vapaasti hyödynnettäväksi.<br />
24
SINUNKAUPAT<br />
Sakari Iiskola kunnostaa putket<br />
tuleville<br />
sukupolville<br />
TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA MARKKU OJALA<br />
– Saneeraaminen on hidasta<br />
jo ihan senkin takia, että<br />
Helsingin kadut ovat ahtaita.<br />
Liikenteen pitää sujua, vaikka<br />
kaivammekin montun kadulle,<br />
toteaa asennustyönjohta<strong>ja</strong><br />
Sakari Iiskola.<br />
Asennustyönjohta<strong>ja</strong> Sakari Iiskola vastaa<br />
Helsingin kantakaupungin alueella vanhan<br />
kaupunkikaasuverkoston peruskor<strong>ja</strong>uksesta.<br />
Tämä mies taitaa sujutuksen salat.<br />
Sakari Iiskola tuli Gasumille vuonna 1987 asenta<strong>ja</strong>ksi telakalta, jossa<br />
oli tehnyt jo vuosia hitsaustöitä. Vuoden päästä hän siirtyi Helsingin<br />
kantakaupungin putkiston kor<strong>ja</strong>ustöihin. Tuolloin alettiin<br />
miettiä keino<strong>ja</strong>, joilla vanhaa kaupunkikaasuverkostoa peruskor<strong>ja</strong>ttaisiin.<br />
– Aluksi hankittiin Japanista laite, jonka avulla putkistoa pinnoitettiin<br />
sisältäpäin, mutta menetelmä oli hidas <strong>ja</strong> kallis. Vuotta myöhemmin siirryimme<br />
sittemmin käyttämäämme menetelmään eli muoviputkien sujutukseen<br />
vanhojen putkien sisälle. Loppuvuodesta 1989 siirryinkin tarkasta<strong>ja</strong>ksi<br />
kaasunlajin vaihtoon. Viimeisin talous siirtyi kaupunkikaasusta<br />
maakaasuun viittä vuotta myöhemmin eli vuonna 1994, Sakari kertoo.<br />
Tämän jälkeen Sakari vaihtoi työsuunnitteli<strong>ja</strong>ksi <strong>ja</strong> huoltoneuvo<strong>ja</strong>ksi<br />
viideksi vuodeksi <strong>ja</strong> lopulta ennakkohuoltotiimin vetäjäksi. Nyt hän<br />
on vastannut kahdeksan vuotta Helsingin kantakaupungin maakaasuverkoston<br />
peruskor<strong>ja</strong>uksesta. Viimeiset kolme vuotta hän on ollut asennustyönjohta<strong>ja</strong>na<br />
vastuualueena asennuspalvelujen tuottaminen Gasum<br />
Paikallis<strong>ja</strong>kelu Oy :n hallinnoimissa <strong>ja</strong>keluverkoissa. Sakarin yksikössä<br />
eli teknisten palveluiden Helsingin alueella on 18 asenta<strong>ja</strong>a <strong>ja</strong> seitsemän<br />
toimihenkilöä.<br />
– Olen viihtynyt Gasumilla niin hyvin, koska työkierto on ollut <strong>ja</strong>tkuvaa.<br />
Olen saanut aina uusia, mielenkiintoisia töitä.<br />
Kaasuputkia uudelle sukupolvelle<br />
Vanhaa verkkoa uusitaan kantakaupungin alueella useita kilometrejä<br />
vuodessa. Maassa on 160 kilometriä matalapaineista 25 millibarin putkea<br />
<strong>ja</strong> 50 kilometriä 4 barin putkia. 4 barin putket on kaikki muovitettu,<br />
mutta matalapaineisesta verkostosta on uusittu vasta 52 prosenttia.<br />
– Tällä vauhdilla menee 10–15 vuotta, kunnes saamme koko putkiston<br />
saneerattua.<br />
Kaupunkikaasu täyttää juuri 150 vuotta, mutta niin vanho<strong>ja</strong> vanhatkaan<br />
putket eivät sentään ole.<br />
– Viime kesänä uusimme putkea, joka oli laitettu maahan vuonna<br />
1913. Vanhat teräksestä <strong>ja</strong> valuraudasta tehnyt putket ovat kestäneet hyvin,<br />
mutta toki ne täytyy nyt systemaattisesti kaikki uusia.<br />
– On hienoa tehdä työtä tuleville sukupolville. Sitä ei kukaan tiedä,<br />
millaista kaasua putkistossa viidenkymmenen vuoden päästä kulkee, ehkä<br />
se on biokaasua, mutta on mielekästä peruskor<strong>ja</strong>ta infrastruktuuria jälkipolville.<br />
Uudet putket kestävät ainakin sen sata vuotta taas.<br />
Vastapainoksi mökkeilyä<br />
Putkiston kuntoa seurataan vuosittaisilla vuotomittauksilla. Helsingin<br />
vanha verkko on <strong>ja</strong>ettu yli 70 osaan, joista jokainen ylimitataan<br />
vuosittain, verkko käydään läpi myös haistajilla, joilla paikallistetaan<br />
vuodot.<br />
Kunnossapitotöissä talvi on suunnittelun <strong>ja</strong> voimien keräämisen<br />
aikaa, sillä sulaan aikaan töitä painetaan hiki hatussa.<br />
Työn vastapainoksi Sakarin löytää vapaa-a<strong>ja</strong>lla todennäköisimmin<br />
mökiltä Heinolasta. Näin syksyisin mies viihtyy erityisesti mar<strong>ja</strong><strong>ja</strong><br />
sienimetsässä.<br />
– Kuntoa pidän yllä lenkkeilemällä <strong>ja</strong> käymällä salilla. Tässä elämänvaiheessa<br />
päiviämme ilahduttavat myös suloiset lapsenlapset, joita on<br />
jo kaksin kappalein.<br />
25
LYHYESTI KOONNUT MINNA OJALA, SUNA KOLJONEN KUVAT EMMA JA DREAMSTIME<br />
Mielenkiintoinen<br />
näyttelysyksy EMMAssa<br />
© JUBA TUOMOLA<br />
Viivi <strong>ja</strong> Wagner -näyttelyssä lähestytään<br />
sar<strong>ja</strong>kuvaa viiden eri teeman kautta.<br />
EMMA - Espoon modernin taiteen museo tarjoaa mielenkiintoisia<br />
näyttelyjä loppuvuodesta. Kaikki mainitut näyttelyt<br />
ovat avoinna 9.1.2011 asti. Gasum tukee EMMAn toimintaa.<br />
Viivi <strong>ja</strong> Wagner. Suomalaisten rakastamat Juba Tuomolan<br />
Viivi <strong>ja</strong> Wagner näkyvät EMMAssa loppuvuoden aikana. EMMAn<br />
näyttelyssä lähestytään Viivi <strong>ja</strong> Wagner -sar<strong>ja</strong>kuvaa viiden eri<br />
teeman kautta. Näyttely koostuu sadasta stripistä sekä muutamista<br />
Juban maalauksista.<br />
Kiinalaisen silkin tarina. Syysnäyttely vie silkin syntysijoille<br />
Kiinaan, silkin ihmeelliseen, vuosituhantiseen maailmaan.<br />
Näyttely esittelee silkin historiaa, kudottu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>iltu<strong>ja</strong><br />
kankaita, puku<strong>ja</strong>, asusteita <strong>ja</strong> seinävaatteita, joista<br />
vanhimmat ovat lähes 5000 vuoden takaa <strong>ja</strong> uusimmat<br />
nykya<strong>ja</strong>lta.<br />
Monipuolinen Jorma Puranen. Näyttely on osittain<br />
retrospektiivinen näyttely, joka esittelee Jorma Purasen<br />
(s. 1951) teoksia vuosilta 1992–2010. Näyttelyssä on esillä<br />
runsaat 50 teosta eri kuvasarjoista. Tekniikaltaan teokset<br />
ovat kromogeenisia värivedoksia <strong>ja</strong> mustavalkokuvia.<br />
Energiaväki Tampereelle<br />
Vuoden tärkein energia-alan tapahtuma järjestetään Tampereella<br />
25.–28.10. 2010. Tapahtumakokonaisuus EnergiaForum<br />
10 kattaa koko sektorin energiamarkkinoista, tuotannosta <strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong>kelusta voimalaitosjärjestelmiin, käyttöön <strong>ja</strong> kunnossapitoon. Kattoteemoina<br />
ovat alan keskeisimmät haasteet: energiatehokkuus,<br />
uusiutuvat energiat <strong>ja</strong> uudet energiainnovaatiot.<br />
EnergiaForum 10 Tampereen Messu- <strong>ja</strong> Urheilukeskuksessa<br />
koostuu kolmipäiväisistä Energia-messuista 26.-28.10, Energiapäivästä<br />
tiistaina 26.10 <strong>ja</strong> Energiakongressista 27.-28.10. Lisäksi<br />
on useita seminaare<strong>ja</strong>.<br />
Pirkanmaan energiapäivässä torstaina 28.10. käsittellään teollisuuden<br />
energiatehokkuutta. Tapahtuma on tarkoitettu teollisuusyrityksille<br />
sekä energiatehokkuusasioiden parissa työskenteleville.<br />
Tiistain Energiapäivässä keskustellaan muun muassa tulevaisuuden<br />
liikennekysymyksistä. Kaksipäiväisen Energiakongressin<br />
teemat ulottuvat energiamarkkinoista <strong>ja</strong> tekniikan mahdollisuuksista<br />
ympäristökysymyksiin.<br />
Kolmipäiväiset messut ovat lähes loppuunmyydyt <strong>ja</strong> mukana<br />
yli 250 näytteilleasetta<strong>ja</strong>a. Gasum esittelelee osastollaan A 218<br />
energiakaasujen monipuolisia ominaisuuksia <strong>ja</strong> EcoCityn osastolla<br />
A 294 maakaasun <strong>ja</strong> biokaasun liikennekäyttöä. Tervetuloa mukaan!<br />
Keskustelu liikkeelle<br />
Suomen Latu on avannut foorumin ulkoilusta <strong>ja</strong> retkeilystä<br />
kiinnostuneille osoitteessa www.suomenlatu.fi/keskustelu.<br />
Suomen Latu on huolissaan Metsähallituksen luontopalvelujen<br />
mahdollisista leikkauksista.<br />
Suomen Ladun teettämän liikuntapaikkojen käyttöastetta selvittäneen<br />
kyselytutkimuksen mukaan aikuisista 80 prosenttia ulkoilee<br />
metsissä <strong>ja</strong> 62 prosenttia liikkuu retkeilyreiteillä vuosittain. Tutkimus<br />
myös osoitti, että kansalaiset toivovat retkeilyreittejä kehitettävän<br />
kolmanneksi eniten kaikista liikuntapaikoista. Gasum on<br />
Suomen ladun yhteistyökumppani.<br />
Suomalaiset liikkuvat mielellään luonnossa.<br />
26
BASREC-seminaari Helsingissä<br />
Suomi isännöi kesäkuussa Helsingissä Baltic Gasin BASRECseminaaria,<br />
jossa käsiteltiin Itämeren alueen kaasuinfrastruktuurin<br />
kehitystä. Baltic Gas keskittyy kahteen pääteemaan eli<br />
EU:n Itämeren energiayhteyksiä a<strong>ja</strong>vaan Baltic Energy Market Interconnection<br />
Plan (BEMIP) -suunnitelmaan <strong>ja</strong> biokaasun liikennekäyttöön.<br />
Järjestö kokoontui nyt toista kertaa Suomessa.<br />
Baltic Gas on Itämeren alueellinen kaasuyhtiöiden <strong>ja</strong> kaasun<br />
siirtoverkon haltijoiden foorumi. Sen tavoitteena on edistää <strong>ja</strong> kehittää<br />
kaasuteollisuuden integroitu<strong>ja</strong> markkinoita <strong>ja</strong> parantaa huoltovarmuutta<br />
Itämeren alueella.<br />
Baltic Gas perustettiin 1999. Siihen kuuluu 15 jäsentä Tanskasta,<br />
Ruotsista, Saksasta, Puolasta, Venäjältä, Liettuasta, Latviasta,<br />
Virosta <strong>ja</strong> Suomesta. Gasum on ollut mukana Baltic Gasin toiminnasta<br />
alusta lähtien.<br />
Korisliiga käynnistyi<br />
Korisliigan kausi alkoi 24. syyskuuta. Kouvolan Kouvojen ensimmäinen<br />
vastusta<strong>ja</strong> oli Espoon Honka <strong>ja</strong> seuraavana Suomen<br />
mestari Tampereen Pyrintö. Kouvot lähtivät uudelle kaudelle<br />
Jyri Lehtosen alaisuudessa. Joukkueen kapteenina on Ville<br />
Kaunisto. Kouvot on keski-iältään liigan nuorin joukkue.<br />
Liigan valmenta<strong>ja</strong>t ovat todenneet joukkueiden tasoerojen<br />
olevan melko suuria. Ja mestarisuosikke<strong>ja</strong> on runsaasti. Gasum toivottaa<br />
tukemalleen joukueelle, Kouvoille, onnea uuteen kauteen.<br />
Toni Toivonen voitti autoarvonnan<br />
Energiapalveluiden Maakaasuauto käyttöön viikonlopuksi<br />
-kisan voitti Toni Toivanen Helsingistä. Onnellinen voitta<strong>ja</strong><br />
kurvaili 1,4-litraisella VW Passat TSI EcoFuelilla kohti Itä-Suomessa<br />
si<strong>ja</strong>itsevaa mökkiä. Toni suunnitteli tankkaavansa auton Lappeenrannan<br />
tankkauspisteessä paluumatkaa silmällä pitäen. Auto<br />
saatiin voitta<strong>ja</strong>n käyttöön Herttoniemen Volkswagen Centeristä.<br />
Energiapalvelut lähetti huhtikuun lopussa suorapostituksen<br />
30 700:an talouteen Helsingin, Porvoon, Loh<strong>ja</strong>n <strong>ja</strong> Kotkan alueilla.<br />
Kyselyyn vastanneet osallistuivat Maakaasuauto käyttöön viikonlopuksi<br />
-arvontaan. Lisäksi arvottiin vielä 15 voitta<strong>ja</strong>lle Weberin digitaaliset<br />
paistomittarit. Kilpailuun pystyi osallistumaan myös Gasumin<br />
nettisivuilla. Onnittelemme lämpimästi voittajia.<br />
NIMITYKSET<br />
DAN HRAMOFF on nimitetty projektipäälliköksi <strong>ja</strong> Baltian maiden<br />
aluepäälliköksi 1.8. alkaen energiakaupan osastolle.<br />
SAKARI ALVESALO on vakinaistettu 1.8. alkaen markkina-analyytikoksi<br />
energiakaupan osastolle.<br />
ANTTI VAINIKKA on vakinaistettu 1.9.2010 alkaen kaasuasenta<strong>ja</strong>ksi Gasum<br />
Energiapalveluihin.<br />
HENNA HUUSARI on vakinaistettu sihteeriksi 1.10. alkaen<br />
maakaasukeskukseen Kouvolaan.<br />
Kaasu vie<br />
taivaan tuuliin<br />
TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA PETER LINDHOLM<br />
Gasumilla on oma kuumailmapallo, jota<br />
operoi Suomen Kuumailmapallokerho ry. Lentäjä<br />
Peter Lindholmilla on takana jo 2 500 lentoa <strong>ja</strong><br />
yhä edelleen veri vetää yläilmoihin.<br />
Saimme uuden pallon kesäkuussa<br />
Millainen Gasumin uusi englantilaiselta kuumailmapallotehtaalta.<br />
Tämä oli jo kolmas kuori<br />
kuumailmapallo on?<br />
tälle pallolle. Yksi kuori kestää noin<br />
300 lentoa tai kymmenen vuotta. Sitten<br />
kangas alkaa hapertua. Uusi pallo on entistä<br />
hiukan isompi, tilavuus on 2 500 kuutiota. Se on silti pieni kuumailmapallo,<br />
sillä se on rekisteröity lentäjälle <strong>ja</strong> kahdelle matkusta<strong>ja</strong>lle.<br />
Tänä kesänä pallon on voinut nähdä jo muun muassa U2:n konsertissa<br />
<strong>ja</strong> EM Drag Race -kiihdytyskilpailussa Alastarossa. Muuten pallo on Kuumailmapallokerhon<br />
koulutus- <strong>ja</strong> harrastuskäytössä.<br />
Lentäminen kuluttaa noin 35 kiloa<br />
Kuinka paljon kuumailmapallo nestekaasua tunnissa. Kulutus riippuu<br />
paljon olosuhteista, säästä <strong>ja</strong><br />
kuluttaa polttoainetta?<br />
matkustajien painosta. Vähiten polttoainetta<br />
kuluu talvipakkasella, sillä silloin<br />
palloa ei tarvitse lämmittää niin kuumaksi. Pallon <strong>ja</strong> ilman<br />
lämpötilan eronhan tulee olla riittävän suuri, jotta pallo lentää.<br />
Pakkasella myös lämmönhukka on pienin.<br />
Pallo kulkee noin 10–20 kilometriä<br />
Millaisia lennot yleensä ovat?<br />
tunnissa. Yleensä itse lennot kestävätkin<br />
noin tunnin verran, valmisteluihin<br />
<strong>ja</strong> siirtymisiin menee helposti<br />
lisäksi neljä tuntia. Olen itse lentänyt jopa<br />
430 kilometrin matkan yhteen soittoon. Lennämme noin<br />
400 metrin korkeudessa, mutta jos halutaan lentää pitkiä matko<strong>ja</strong>,<br />
kannattaa nousta mahdollisimman korkealle, siellä ovat parhaat ilmavirtaukset.<br />
Matkan taittuminen riippuu tuulista.<br />
Se on kivaa. Olen itse lentänyt 30 vuoden<br />
aikana 2 500 lentoa <strong>ja</strong> yhä edel-<br />
Millaista lentäminen on?<br />
leen lentäminen on kiehtovaa. Oikeastaan<br />
on hienoa, että maailmassa<br />
<strong>ja</strong> tässä a<strong>ja</strong>ssa voi edelleen tehdä asioita,<br />
joista ei ole mitään hyötyä. Niistä voi vain nauttia.<br />
Gasumin pallo lähtee lokakuun alussa<br />
Kuumailmapallon MM-kisoihin Unkariin.<br />
Siellä lennetään viikon aika-<br />
Mihin pallo lentää<br />
seuraavaksi?<br />
na yli kymmenen tarkkuuslentoa.<br />
Parhaimmillaan Suomi on sijoittunut<br />
MM-kisoissa kuudenneksi. Olin silloin itse<br />
kartturi <strong>ja</strong> Martti Kivitie lensi.<br />
27
UILLA<br />
Tervetuloa tankkaamaan maakaasu- <strong>ja</strong> biokaasutietoutta<br />
Gasumin osastoille ENERGIA 10 -tapahtumaan.<br />
Esittelemme tulevaisuuden energiatuotteita kuten<br />
innovatiivisia LNG-ratkaisu<strong>ja</strong> sekä biokaasusta liikennepolttoaineena<br />
saatavia hyötyjä.<br />
Muista myös Gasumin tietoisku<br />
BIOKAASUA MAAKAASUVERKOSTA<br />
ke 27.10. klo 14.00–14.20<br />
Pasi Torri, Liiketoimintayksikön päällikkö<br />
GasCard<br />
a<br />
Osasto A218<br />
k<br />
a<br />
a<br />
s<br />
u<br />
a<br />
m<br />
GasCard<br />
o<br />
k<br />
Osasto A924 EcoCity<br />
a<br />
a<br />
s<br />
u<br />
i<br />
b<br />
www.gasum.fi
Change language