Me Rakentajat 1/07 pdf - Rakentaja.fi

Hinta 6,50 € 

1

Omakotirakentajan ihanteista 

ja valinnoista 

Omakoti on asumismuotona monelle haluttu, jopa ihanteeksi 

koettu. Mutta katsotaanpa tarkemmin, miltä taustalta 

ihanne muodostetaan, ja miten se vaikuttaa tai sen 

tulisi vaikuttaa valintoihin. Asiaa tutkittaessa on näet pystytty 

erottamaan kolme erilaista näkökulmaa, joista käsin 

asumisihanne muodostetaan. 

Ensimmäistä näkökulmaa edustaa suomalaisista hyvin 

pieni osa, joka kokee asumisihanteensa korostetusti 

sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvänä asiana, yhteisöllisyytenä. 

Tälle ryhmälle tavanomainen omakotialue ja - 

talo eivät ehkä olekaan paras ratkaisu. Ehkäpä parempi valinta 

on ns. kaupunkipientalo ja sen mukana tiiviimpi alue 

pienemmin tontein ja kaupunkimaisempi miljöö paremmin 

palveluiden lähellä. Voisi myös kerätä ryhmän samanmielisiä, 

ja rakennuttaa yhteisesti asuntoryhmän, jossa asunnot 

sinänsä olisivat vaikka erillisinä nappuloina, ehkäpä sivuasunnoilla 

täydennettyinä. 

Toinen, selvästi suurempi ryhmä lähestyy ja kuvaa ihannettaan 

esteettispainotteisesti, korostaen erityisesti talon 

ulkoarkkitehtuuria. Sisätiloja arvioidaan ja arvotetaan useimmiten 

sen pohjalta, millaisia tila- ja valovaikutelmia syntyy 

ns. avoimen pohjaratkaisun ollessa hyvin suosittu. Tekniikka 

ja itse rakentaminen eivät kiinnosta, mutta lopputuloksen 

hyvä viimeistely ja korkeatasoiset materiaalit kylläkin. 

Omakotitalon uudisrakentaminen ei ole poissuljettu valintana, 

mutta silloin luotettava ja kunnon työpanoksen antava 

ammattilainen ainakin valvojana on enemmän kuin tärkeä 

valinta. Ehkäpä kuitenkin parempi linja olisi etsiä myynnissä 

oleva ja tyyliltään miellyttävä, valmis omakotitalo, joka 

oston jälkeen käsialaltaan miellyttävän suunnittelijan tai sisustajan 

kanssa viritetään ihanteen mukaisesti. 

Kuitenkin selkeän enemmistön muodostaa kolmas ryhmä, 

joka määrittelee ihannetalonsa rationaalisesta, käytännöllisestä 

näkökulmasta. Tärkeintä sisältöä ihanteessa ovat asunnon 

sisätilat, niiden toiminnallisuus ja järkevyys käytön kannalta. 

Ulkonäkö ei ole yhtä oleellinen. Ulkoasua kuvataan 

usein sanoilla totutun näköinen, "neutraalinen". Perinteisyys 

ilmeessä ei ole vierasta, mutta ei kuitenkaan arvo sinänsä. 

Talon soveltuvuus ympäristöönsä korostuu. Työn laatu, oikeat 

materiaalit, turvalliset rakenneratkaisut sekä esimerkiksi 

energiansäästö ovat tärkeitä. Yksityiskohdat kiinnostavat. Tähän 

valtaryhmään itsensä luokittelevalle omakotirakentamiseen 

ryhtyminen on kaikkein luontevinta, ja tälle on suunnattu 

myös valtaosa alan moninaisesta tiedotus-, opaskirjallisuus- 

ja markkinointiviestintäaineistosta. On hyvä syy odottaa 

rakennushankkeenkin onnistuvan ainakin kohtuullisesti. 

Muutama evästys ja alleviivaus voisi silti olla hyödyksi. 

Ensiksi usein mainittu tilaohjelman, kustannusarvion ja 

rahoitussuunnitelman tärkeys. Ne kyllä tehdään ja apuvälineitä 

on tarjolla. Korostaisin kuitenkin todellista paneutumista, 

omaksumista ja sitoutumista. Juuri mikään ei ole niin 

turhauttavaa ja tuskallista kuin karsiminen ja tinkiminen 

hankkeen toteutusvaiheessa. Jos haluttua kokonaisuutta ei 

saa kerralla, on parempi alun pitäen suunnitella toteutukselle 

myöhempi täydennysvaihe. 

Toiseksi; vaikka hyväksyy "tavallisen" talon, ei automaattisesti 

pidä mennä valtavirran mukaan ja nyt vallitsevaan kahden 

kerroksen talotyyppiin. Vielä 80-luvulla kymmenestä 

perheestä 8 halusi yhden tason talon, yksi kahden tason ja se 

kymmenes kelpuutti kumman tahansa. Yhden tason ratkaisulla 

on edelleen eittämättömät etunsa. Sen yhteydessä on 

myös muistettava mahdollisuus tarpeen ja tonttitilanteen 

mukaiseen kellariin. Haitaksi ei ole sekään, että markkinoilla 

asuintilan tasoon toteutettu kellariala hinnoitellaan nyt jopa 

saman arvoiseksi kuin varsinainen huoneistoala. 

Kolmanneksi; jos pitää mukavista yksityiskohdista, ei pidä 

rakastua niihin. Rakastuminen tapahtuu usein niin, että itse 

ryhtyy piirtämään talon pohjapiirrosta osaratkaisuja tai yksityiskohtia 

yhteen liittäen. Syntynyt pohjapiirros kokonaisuutena 

näyttää lähes aina vähän sattumanvaraiselta ja ryhdittömältä, 

eikä julkisivuja, leikkauksista puhumattakaan, jakseta 

työstää ratkaistuiksi asti. Vaikka se ei ihannetalolta näytäkään, 

on siitä "omatekemänä" vaikea irtautua uusiin ajatuksiin. Oikeampi 

järjestys on tietysti kokonaisuudesta osiin, aluksi 

pelkistäen jolloin perusvaihtoehtojakin voi vertailla, lopuksi 

valittua perusratkaisua harkituilla muunnoksilla ja yksityiskohdilla 

budjetin puitteissa rikastaen ja yksilöllistäen. 

Neljänneksi; on hyvä, että hyväksyy ja korostaa talon sopivuutta 

ympäristöön. Omakotitalon olennainen arvo on silti 

myös mahdollisuus yksilöllisyyteen. Liika samanlaisuus on 

monotoonisuutta, ja liika kontrastisuus kaaosta. Ehkä oikea 

ja samalla realistinen tavoite on "yhtenäisyyttä vaihtelussa ja 

vaihtelua yhtenäisyydessä". Ennen vanhaan maalla ökytaloksi 

nimitettiin muita suurempaa ja vauraampaa maatilaa ja 

nimitys oli arvostava. Nykyisillä omakotialueilla ökytalo on 

haukkumanimi, jonka naapurusto antaa liian poikkeavalle ja 

suurelle, alueelle ilmaantuneelle talolle. Se ehkä kertoo rakentajan 

varallisuudesta, mutta ennen kaikkea piittaamattomuudesta 

naapureista. Jos on varaa isoon taloon, odottaisi 

olevan varaa myös jakaa talo vaistokkaasti siten massaltaan 

osiin, että rakennus "pujottautuu" tontille. 

Tästä pääsemmekin lopputoteamukseen: 

Ihannetalo on mieluisa, sopiva ja joustava, pitkäaikaiseen 

käyttöön hyvin tehty ja arvonsa säilyttävä. Sen varsinainen 

laatu punnitaan kuitenkin aina myös valinnoissa suhteessa 

ympäristöön. Kuinka se ottaa varteen tontin mahdollisuudet 

ja ominaisuudet. Kuinka luontevasti, tyyliltään ja arvokkuudeltaan 

kauniisti ja jopa oivaltavasti se sopii ympäristöönsä. 

Eli kertoo 

rakennuskulttuurin 

ymmärryksestä ja arvostuksesta. 

Sehän on 

kaiken rakentamisen 

perimmäinen tarkoitus. 

Erkki Kuoppamäki 

arkkitehti 

2

Sisällysluettelo 

Omakotirakentajan ihanteista ja valinnoista .......... 2 

Valintojen monet näkökulmat ............................... 3 

Tulevaisuudessakin asutaan – mutta miten? ........... 4 

Rakentaja.fi valtakunnan eliittiä ............................. 6 

Kiinteistömiehen omakotiprojekti ......................... 8 

Tiileri tulisija on täystiilitalon sydän ................... 11 

Passiivitalo – asumisen ikiliikkuja........................ 14 

Jätevesisaneerauksen aika on käsillä ..................... 16 

Kuka tekee kotisi? 

Työvoimapula uhkaa rakennusalaa....................... 18 

Värikkäästi kevääseen – keraamisissa laatoissa 

näkyy nyt iloiset ja pirteät sävyt 

tasapainottavien luonnon värien rinnalla............. 20 

Terve perusta talolle oikeilla sokkelin eristeillä .... 22 

Lattiabetonointi on taitolaji – 

varsinkin talvikeleillä ........................................... 24 

Päivää, esite, koska putket? .................................. 26 

Kestävää kehitystä imemällä ja puhaltamalla........ 28 

Kangasalalla rakennetaan kokonaiskonseptilla ..... 30 

Olkea, betonia, huopaa vai peltiä? ....................... 32 

RemonttiOptimi omakotitalojen, kesämökkien 

ja rivitalojen kustannuslaskentaan ....................... 34 

Levi on aina auki! ................................................ 35 

CGL 80 autotalliin ja -halliin ............................... 36 

Kevät on maanparannuksen kulta-aikaa ............... 38 

Kun rappaus rapisee............................................. 40 

Uponor-pientaloratkaisu helpottaa 

rakentajan valintoja.............................................. 42 

Harkitse kahdesti ................................................. 44 

Kauneinta katosta etsimässä ................................. 46 

Uusia Tuulia ......................................................... 48 

Valintojen monet näkökulmat 

Tapasin hiljattain sattumalta muutaman vuoden takaisen 

naapuripariskunnan, joiden elämäntilanne oli 

muotoutunut niin tuttuun vaiheeseen; lapset olivat 

maailmalla ja edessä häämötti eläkkeelle lähtö. Niinpä pariskunta 

oli päättänyt rakentaa kesämökin, kun olivat juuri perineet 

tontin järven rannalta ja vieläpä läheltä vakituista asuntoa. 

Päällimmäisenä ongelmana oli niin tuttu, miten verrata 

erilaisia rakenneratkaisuja. Taustani tuntien kysyivät tietysti, 

että mikä viisasta. Niinpä. Kun tähän ei taida kenelläkään olla 

heittää sitä ainoaa oikeaa vastausta, kiemurtelin minäkin vastuullisesta 

tehtävästä ohjaten heitä miettimään kestäviä, kauaskantoisia 

ratkaisuja ja kiinnittämään huomiota rakennuksen 

energiatalouteen, kun ”mökillä” kuulemma tultaisiin 

viettämään aikaa ympärivuotisesti, pidempiäkin aikoja kerrallaan, 

eläkkeellä olo kun sen mahdollistaa. 

Oli myös helppo sanoa, että hyvän energiatalouden lisäksi 

on valittava turvallista ja terveellistä. Myös asumisviihtyvyyteen 

voidaan vaikuttaa jo rakennuksen sijoittamisella, ilmansuuntien 

huomioon ottamisella, tilaratkaisuilla, pintamateriaaleilla, 

ilmanvaihdolla ja muilla teknisillä ratkaisuilla. Peruskysymys 

oli kuitenkin, että tekevätkö hirrestä vai puurungon 

lämmöneristein ja hirsipaneelein vai kenties ihan jostain muusta 

materiaalista. Ympäripyöreä vastaukseni sai heidät kuitenkin 

miettimään valintoja ehkä ihan toisesta näkökulmasta ja 

myös pohtimaan asioita elinkaaret huomioiden. Siis rakennuksen 

ja myös pariskunnan omaa elinkaarta, mahdollisesti 

vielä kymmeniä vuosia kestävää mukavaa yhteiseloa. Mitäpä 

silloin itse asiassa merkitsee, jos nyt ”paremmalta” tuntuva 

valinta on 2 750 euroa kalliimpi? Enkä tällä nyt tarkoita sitä, 

että kallein on aina parasta, mutta näin isossa ja pitkäkestoisessa 

investoinnissa on vaan avarasti katsottava muitakin kuin hintakriteereitä 

– ja valittava ratkaisuja joita joutuu katsomaan, 

koskettamaan, huoltamaan ja hellimään. 

Hyviä valintoja Riitta ja Markku! 

Raimo Holopainen 

päätoimittaja 

Syksy 2006 lukijatutkimuksen voittajat 

Maisematapetti: 

Kai Hakkarainen, Vantaa 

Heikki Jaaksi, Kokkola 

Hanne Koivula, Järvelä 

Kevät 2007 lukijatutkimus sivulla 50. 

3

Asuminen moninaistuu, monipuolistuu, monipaikkaistuu, moniarvoistuu… 

roolit, merkitykset, kontekstit korostuvat. 

– Johtava tutkija, dosentti Sirkka Heinonen 

Ihmisen asumisolosuhteet ovat muuttuneet vuosituhansien 

saatossa luonnon muovaamista koloista itse tehtyihin 

majoihin ja myöhemmin asuinrakennuksiin. Muutaman 

viimeisimmän vuosisadan aikana ovat materiaalit 

ja rakentamisen menetelmät muuttuneet entistä teollisimmiksi 

ja itse asunto on teknistynyt valtavasti. Nykyisin 

voidaan asumisolosuhteita ja -viihtyvyyttä muokata 

vaivattomasti säätelemällä erilaisin ohjausjärjestelmin 

mm. kodin lämpöä, valaistusta ja ilmanlaatua. Turvallisuusjärjestelmät 

ovat melkeinpä joka kodin perusvarustuksia. 

Mutta kuinka asumme ensi vuosikymmenellä, 

ensi vuosisadalla? 

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Suorakanava Oy 

Tulevaisuudessakin asutaan 

– mutta miten? 

Tulevaisuudentutkimuksen dosentti Sirkka Heinonen 

VTT:ltä ennakoi tulevaisuuden asumista Asuntomarkkinat 

2020 -huippuseminaarissa tammikuussa lähtökohtanaan 

asumisen toimintaympäristön muutoksiin vaikuttavat 

megatrendit. 

MAAILMA MUUTTUU NOPEASTI 

– Maailma muuttuu nopeasti ja siksi tarvitaan ennakointitietoa 

sen vaikutuksista myös asumisolosuhteissa odotettaviin 

muutoksiin, perusteli dosentti Heinonen. Asumisen toimintaympäristöön 

vaikuttavia megatrendejä ovat EU:n laajeneminen 

ja sen lähialueiden kehityskulun epävarmuus, 

talouden globalisoituminen ja digitalisoituminen, yhteiskunnan 

rakennemuutokset, kiihtyvä teknologinen kehitys, 

ympäristöongelmien kärjistyminen sekä siihen liittyvät eettiset 

ja ekologiset vastuunkannot. Asukkaan osalta liikkuminen 

ja vuorovaikutus tulevat lisääntymään, elämäntavat 

ja toimintatavat tulevat yksilöllisemmiksi ja verkostoidumme. 

Toiminnot eriaikaistuvat, elämme yhä enemmän 24/7 

-yhteiskunnassa, sanoi Heinonen. 

KOTINA ENERGIAPARATIISIASUNTO 

Asumisen ja asuntomarkkinoiden muutokset liittyvät lähes 

kaikkiin yhteiskunnallisiin ja taloudellis-teknisiin prosesseihin. 

Työn, asumisen ja vapaa-ajan linkittyminen yhä vahvemmin 

toisiinsa kertoo elämisen sisältöjen nousemisesta 

ohi yksiulotteisen asumisen, kiteytti Heinonen. Asumisen 

tulevista ilmiöistä kertovia, orastavia kehityssuuntia Heinonen 

kuvasi vielä heikoiksi signaaleiksi. Pitkän tähtäyksen 

visioita, suunnitelmia ja kokeiluja kyllä on, kuten kelluvat 

tai veden alle rakennetut asunnot, maahan upotetut energiaparatiisiasunnot, 

ekomodernit heinäpaalitalot ja orgaaniset, 

elävät talot. Aika kaukana massatuotannosta taitavat 

olla myös Heinosen visioimat asukasta opastavat ja kuntouttavat 

digitalot ja ilmassa leijuvat magneettilevitaatioasunnot. 

Sen sijaan tekosaarten ja niemekkeiden päälle rakennetut 

kodit on ainakin helpompi "nähdä" omissa ajatuksissa. 

IHMINEN ASUMISEN KESKIÖSSÄ 

Tulevaisuutta ei voi ennakoida, jos ei tunnista lähtötilannetta, 

kuvasi Sirkka Heinonen tutkijan otetta työhön. Asu- 

4

minen on ymmärrettävä fyysisenä, sosiaalisena, kulttuurisena 

ja taloudellisena kokonaisuutena, joka kuitenkin muuttuu 

koko ajan. Asuminen on nähtävä myös osana muuta 

yhteiskunnan ja ihmisen toimintojen muodostamaa kokonaisuutta, 

jota ohjaavat toimintaympäristön muutokset paikallisesti, 

alueellisesti ja globaalisesti. Asumisen keskiössä 

on aina ihminen. Asukaslähtöisyydessä on otettava huomioon 

asukas, perhe, kotitalous ja laajemmin koko asuinympäristö. 

Asukkaiden tarpeita on kuunneltava ja pystyttävä 

tarjoamaan toimivia, edullisia ja kestäviä ratkaisuja ottaen 

huomioon, että tarpeet vaihtelevat mm. asukkaan iän, perhe- 

ja elämäntilanteen mukaan. Kaiken kaikkiaan tämä tarkoittaa 

tavallisen ihmisen arkista tulevaisuutta, terveyttä, 

viihtymistä, toimeentuloa ja elämänlaatua. VTT:n johtavan 

tutkijan, dosentti Sirkka Heinosen mukaan asukkaan rooli 

tulee vahvistumaan asumistutkimuksissa, mutta myös itse 

asuntojen suunnittelussa ja rakentamisessa – vastataan tarpeeseen. 

KESKEISET ASUMISEN JA ASUNTOMARKKINOIDEN 

TULEVAISUUTEEN VAIKUTTAVAT MEGATRENDIT 

SIRKKA HEINOSEN MUKAAN: 

Ympäristö- ja energiakysymysten korostuminen – 

Energia- ja ympäristöherkkä asuminen 

– Energiaan ja ympäristöön liittyvät muutokset 

– Ilmastonmuutos, fossiilisten polttoaineiden rajallisuus 

– Puhtaan veden turvaaminen 

– Ihmisen ympäristötietoisuus ja yksilön vastuu 

Työn, asumisen ja vapaa-ajan toimintojen linkittyminen 

ja väestön muutos – Asumisen roolin muutos 

– Asumisen monitasoisuus 

– Elämisen sisällön korostuminen 

– Etätyön lisääntyminen, työ tehdään kotona 

– Väestön ikääntyy, mutta asuu pidempään kotona 

Kulttuurin uusi tuleminen ja elämysyhteiskunnan 

nousu – Asuminen elämystaloudessa 

– Valinnat halujen, ei tarpeiden pohjalta 

– Asumisesta kulutustuote, globaali markkina-alue 

– Elämänsisältöjen etsintää, yksilöllisyyttä 

– Passiivi- (viihde, vapaa-aika) tai aktiiviasuminen 

(opiskelu, itse tekeminen) 

5

Rakentaja.fi 

valtakunnan eliittiä 

Suorakanava Oy:n kehittämä ja ylläpitämä Rakentaja.fi-konsepti sai toiminnalleen 

korkeimman mahdollisen tunnustuksen, kun palvelulle myönnettiin 

Tasavallan presidentin valtakunnallinen INNOSUOMI 2006 -palkinto. 

Teksti ja kuvat: Suorakanava Oy 

INNOSUOMI-palkinto on perustettu 

vuonna 1994. Tasavallan presidentti 

myöntää INNOSUOMI-raadin 

esityksestä INNOSUOMI-palkinnon 

tunnustukseksi ja kannustukseksi 

innovatiivisesta yrittäjyydestä. Suorakanavalle 

myönnetyn palkinnon perusteluna 

oli: – INNOSUOMI 2006 -palkinto 

myönnetään erityisesti kehitetylle 

Rakentaja.fi-palvelukonseptille, joka 

tarjoaa jatkuvan interaktiivisen yhteyden 

rakentajiin, remontoijiin, pihan ja 

puutarhan kunnostajiin sekä sisustajiin 

ENSIMMÄISINÄ RAKENNUSALALLA 

– Kun katselimme vuosituhannen vaihteessa 

hieman ympärillemme pohtien, 

missä rakentamisen viestinnässä tullaan 

2000-luvulla menemään, näimme aika 

pian, että Internet on se taikasana. 

Niinpä herätimme koko silloisen organisaatiomme 

tähyämään bittiavaruu- 

teen, kuvaa Suorakanavan toimitusjohtaja 

Hannu Myöhänen Rakentaja.fin 

käynnistystä. – Luovuimme melkoisen 

rivakasti siihenastisesta lippulaivastamme, 

Rakenna & Remontoi -videosta, 

jota oltiin noin viidentoista vuoden 

ajan tuotettu ja jaettu rakentajille yli 

puoli miljoonaa kappaletta toiminnan 

myötäillessä periaatteessa nykyistä mallia, 

kommunikointiväline vaan oli toinen. 

Väitämmekin, että olimme tiettyjä 

uranuurtajia rakennusalalla, kun silloinen 

Rakentajan Suorakanava -portaali 

ja ensimmäiset verkkolehdet näkivät 

päivänvalon, toteaa Myöhänen. 

RAKENTAJA RAKENTAA VÄHEMMÄN 

– Vaikka itse rakentaminen ei teknisenä 

prosessina ole juurikaan muuttunut 

Suorakanavan 20 toimintavuoden aikana 

– puhumattakaan tästä vuosituhannesta 

– rakentamisen toimintatavat 

6

ja -ympäristö ovat muuttunet sitäkin 

enemmän, sanoo Myöhänen. Rakentaminen 

on tosin muuttunut yhä teollisemmaksi, 

johon on toisaalta ohjannut 

rakentajien omakohtaisen osaamisen 

ja ennen kaikkea ajankäytön vähentyminen. 

Enää ei voida uhrata puoltatoista 

vuotta työnantajan aikaa rakentamisen 

ohjaamiseen; suunnittelijapalavereihin, 

työvoiman hankintaan ja 

rautakaupassa asioimiseen, puhumattakaan 

itse rakennustyön tekemisestä. 

Omatoimirakentajan ajankäyttö painottuu 

tiedon hankintaan, vertailujen 

ja päätösten tekemiseen ja yhä enemmän 

siis omalla ajalla, iltaisin ja viikonloppuisin. 

Ja tässä on Internet pääosassa, 

Myöhänen vakuuttaa. 

HALU TIETÄÄ JA VALVOA 

– Rakentamisesta on valtavasti tietoa ja 

kaikkien tässä ajassa modernisti toimivien 

yritysten tuote- ja palvelutieto 

löytyy netistä – yrityksen omilta sivuilta 

ja Rakentaja.fin tapaisista klustereista. 

Ja juuri tämän me oivalsimme eturivissä 

ja siksi voimmekin sanoa olevamme 

kiistattomia markkinajohtajia rakentamisen 

tiedon sähköisessä välittämisessä, 

myhäilee Myöhänen. Tiedon 

välittämistä kuluttajalle ja myös toisinpäin, 

sen etsimistä helpottaa kotikoneiden 

määrän räjähdysmäinen kasvu. 

Kun vielä viisi vuotta sitten yli 80 % 

sähköpostiosoitteista oli työpaikkapäätteisiä, 

niin nyt kun laajakaistayhteyden 

voi hankkia jo 96 % suomalaistalouksista, 

näemme, että tietoa haetaan 

kotikoneilta, kaikkina vuorokauden 

aikoina. Rakentaja voi nyt siis koska 

tahansa paneutua rakentamisen 

moninaisiin valintoihin ja työtapaohjeisiin 

ja olla siten työmaansa herra, 

ylivalvoja. Jo tieto siitä, että tietää itse 

mikä on tärkeätä laadun ja asumisviihtyvyyden 

kannalta rauhoittaa. Olemme 

iloisia ja tyytyväisiä, että voimme 

olla näin avuksi pääosalle rakentajista 

ja remontoijista, onhan Rakentaja.fipalvelussa 

tällä hetkellä jo yli 145 000 

jäsentä. Erityisen otettuja olemme tällä 

hetkellä tietysti siitä, että palvelumme 

on noteerattu saamallamme tunnustuksella. 

Se innostaa yhä uusien 

palveluratkaisujen kehittämiseen, lupaa 

Suorakanavan toimitusjohtaja Hannu 

Myöhänen. 

10 

8 

6 

4 

2 

0 

Rakentaja.fi käyntimäärät 2001-2007 (miljoonaa käyntiä) 

0,3 

0,7 

1,5 

Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi 2005 Vuosi 2006 Vuosi 2007 

2,2 

INNOSUOMELLA ARVOVALTAINEN TAUSTA 

INNOSUOMESSA ovat edustettuina Elinkeinoelämän keskusliitto, Kauppaja 

teollisuusministeriö, Keksintösäätiö, Keskuskauppakamari, Maakuntaliitot, 

Patentti- ja rekisterihallitus, Sitra, Suomen Jobs and Society, Suomen Yrittäjät, 

TE-keskukset, Tekes sekä Työministeriö. 

3,5 

6,7 

8,5 

7

Yksi Harri Hiltusen uudisrakennukselleen asettamista tavoitteista 

oli energiatehokkuus. Ilmanvaihtokone Vallox 180 yltää 

lähes 80 % hyötysuhteeseen ja on riittävän tehokas varmistamaan 

taloon hyvän sisäilman. 

Kiinteistömiehen 

omakotiprojekti 

Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen muutti perheineen lokakuussa 

2006 Espoon Laajalahteen rakentamaansa omakotitaloon. Ensi kesänä 

on pihatöiden vuoro. Rakennuttaminen antoi näkökulmaa pientalorakentamiseen 

laajemminkin – tukeutuminen asiansa hyvin hoitaviin ammattilaisiin 

ja energiakysymykset päällimmäisenä. 

Teksti: Vallox Oy/Communica, kuvat: Nina Dahl 

Harri ja Anu Hiltusen nelihenkisen perheen rakennusprojekti 

alkoi toden teolla vuonna 2004, jolloin 

sopiva omakotitontti löytyi läheltä heidän silloista 

rivitaloasuntoaan. 

Tontin ympäristössä oli rintamamiestaloasutusta. Suunnitteluvaiheessa 

Hiltuset miettivät pitkään valintaa kivi- ja 

puurakenteisen talon välillä. Lopulta he päätyivät puurakenteeseen 

ajatuksenaan löytää moderni rintamamiestalohenkinen 

ratkaisu. 

Hiltuset päätyivät Kastelli-Talojen malliin. – Rakennusvalvonta 

toivoi vahvasti, että talon pääsuunnittelija olisi arkkitehti. 

Kastellin arkkitehdin mukanaolo projektissa oli 

muutenkin hyvä ratkaisu. Tärkeinä pitämämme toiminnalliset 

asiat siirtyivät ammattilaisen avulla onnistuneesti toteutukseen. 

Hiltuset toivoivat 1,5-kerroksisen talonsa ylempään kerrokseen 

makuuhuonetiloja ja oleskeluaulaa. Parvekkeen tuli 

olla riittävän tilava, kuten myös kylpyhuoneen ja vaatehuo- 

8

neen. – Halusimme toisesta kerroksesta toiminnallisesti itsenäisen 

kokonaisuuden. 

Ensimmäisen kerroksen sisääntulokuistin piti olla riittävän 

iso. – Olimme edellisessä asunnossa havainneet, että 

ahdas tuulikaappi on hankala, erityisesti kun perheeseen 

kuuluu kaksi puuhaikäistä poikaa ja koira. Keittiöstä toivoimme 

sen verran isoa, että pystyimme sijoittamaan sinne 

arkiruokapöydän. Keittiö, ruokailutila ja olohuone muodostavat 

kokonaisuuden. Kodinhoitohuone tuli alakertaan 

ja sen kokoon panostimme, Harri Hiltunen listaa kodille 

asetettuja toiveita. 

Hiltuset eivät ole himosaunojia, joten saunaa ei tarvinnut 

korostaa. Alakertaan he sijoittivat makuuhuoneen, joka 

toimii tarvittaessa vierashuoneena ja arkikäytössä työhuoneena. 

Myös katettu takaterassi oli toivomuslistalla. 

TEKNISEEN TILAAN HUOMIOTA 

Alkuperäisessä talomallissa tekninen tila oli viritetty verrattain 

ahtaana ensimmäisen kerroksen yhteyteen. 

Hiltuset päättivät kuitenkin louhituttaa kunnollisen kokoisen 

kellariin, jolloin talotekniikallekin saatiin väljät tilat. 

Kellari ei myöskään rasittanut rakennusoikeutta. Sinne 

tuli teknisen tilan lisäksi tilava varasto, pelihuone-kuntosali 

sekä oleskelutila. 

Tekniseen tilaan sijoitettiin ilmanvaihtokone ja muun 

muassa kaukolämpöjärjestelmän lämmönvaihdin sekä Uponorin 

toimittaman käyttövesijärjestelmän jakotukit. Lämmönjakojärjestelmänä 

on lattialämmitys, jonka toimitti 

Uponor, kuten myös radon-paketin. 

Omakotirakentajan kannattaa varmistaa, että talon tekninen tila on riittävän 

suuri. Hiltusten talossa tilakysymykset ratkesivat, kun taloon päätettiin 

rakentaa kunnon kokoinen kellari. Tekniseen tilaan sijoitettiin 

muun muassa Valloxin ilmanvaihtokone. Kellariin tuli lisäksi oleskelu- ja 

varastotiloja. 

Pitkän pohdinnan jälkeen Hiltuset valitsivat puurakenteisen talon. Ideana oli löytää vanhalle rintamamiesalueelle moderni, mutta alueen henkeen 

sopiva talo. Hiltuset kiinnittivät erityistä huomiota siihen, kuinka joustavasti erilaisissa ratkaisuissa voidaan ottaa huomioon rakentajan toiveet. 

9

– Louhintatöiden yhteydessä jouduimme vaihtamaan kaukolämpökanavien 

paikat. Samalla tarjoutui mahdollisuus 

uusia naapurin iäkkäät viemäri- ja käyttövesilinjat. 

ILMANVAIHTOON ENERGIATEHOKAS RATKAISU 

– Uusien omakotitalojen ilmanvaihtoasiat ovat pääsääntöisesti 

kunnossa. Paineet kohdistuvat jatkossa erityisesti taloyhtiöihin, 

joiden 1,5 miljoonaisesta asuntokannasta vasta 

noin 180.000 on varustettu lämmön talteenotolla. Ilmanvaihdon 

saneeraus olisi järkevintä toteuttaa putkiremontin 

tai muiden mittavien saneerausoperaatioiden yhteydessä, 

pohtii Harri Hiltunen. 

Hiltusten tavoitteena oli hankkia omaan kotiinsa mahdollisimman 

energiataloudellinen ja hyvän sisäilman varmistava 

ratkaisu. Tämä vaikutti ilmanvaihtokoneen valintaan. 

Verrattain isokokoisen talon ilmanvaihto on aina haastava 

ratkaisu. Talon LVI-suunnittelun tehnyt insinööritoimisto 

Reijo Patronen päätyi suosittamaan, että ilmanvaihto 

hoidetaan yhdellä riittävän tehokkaalla ilmanvaihtokoneella. 

– Selviämme yhdellä suodattimien vaihdolla. Konetta ei 

ole tarve pitää täydellä teholla. Ilmanvaihto pysyy hiljaisena 

ja tarvittaessa laitteessa on vielä tehostamisvaraa, Harri 

Hiltunen kommentoi. Ilmanvaihtolaitteeksi hän valitsi Vallox 

180 -ilmanvaihtokoneen, jonka toiminta-arvot ovat 

VTT:n testaamat. 

Koneen hyötysuhde on korkea, jopa 80 prosenttia. Niinpä 

sen energiankulutus on suurimmillakin käyttötehoilla alhainen 

moneen muuhun laitteeseen verrattuna. Talon ilmanvaihtokanavisto 

rakennettiin pääosin muovikanavista, joiden 

liikuttelu ja työstäminen työmaalla on siistiä ja nopeaa. 

ITSELLEEN RAKENTAVAN 

KANNATTAA OLLA TARKKA LAADUSTA 

– Perushavainto rakentamisessa oli se valintojen runsaus, 

joiden eteen rakentaja joutuu. Sisustus, laatoitus, värit, 

maalit, ikkunat, ovet, kynnykset, listoitukset, tekniikka. Valintoja 

tuli eteen solkenaan, vaikka yritimme pilkkoa rakentamisen 

mahdollisimman isoihin urakoihin. 

Omakotitalossa voi rakentaja ja saneeraaja touhuta eri tavalla 

kuin asunto-osakeyhtiössä, joissa useisiin töihin on 

ilmoitusvelvollisuus, osa myös vaatii taloyhtiön luvan ja on 

taloyhtiön vastuulla. 

– Molemmille on kuitenkin yhteistä se, että ammattimiehen 

käyttö kannattaa. Osaava rakentaja voi toki itsekin tehdä 

osan töistä, mutta ammattimies tekee useimmiten asiat 

nopeammin ja laadukkaammin. Erityisesti kosteiden tilojen 

ja vedeneristysten osalta pidin tärkeänä luottaa osaajiin. 

Harri Hiltunen myös muistuttaa vastuukysymyksistä. 

– Harmaita markkinoita tuntuu pientalorakentamisessa olevan, 

mutta rakentajan kannattaa käyttää niitä ammattilaisia, 

jotka hoitavat asiansa säntillisesti. Asunnossa asutaan kymmeniä 

vuosia, joten perävalovastuullisten käyttö kilahtaa 

omaan nilkkaan. 

Harri Hiltunen kiittelee hyvin sujunutta yhteistyötä Espoon 

rakennusvalvonnan kanssa. – Lähtökohta on se, että 

kun on ajoissa liikkeellä ja ottaa rakennusvalvonnan näkökohdat 

huomioon, asiat sujuvat. Rakennusvalvonta esitti jo 

ensitapaamisessa omia näkökohtiaan, jotka otimme suunnitelmassa 

huomioon. Rakennuslupa oli käsissämme viidessä 

viikossa. 

Arkkitehdin mukanaolo suunnittelussa helpotti Harri ja Anu Hiltusen rakennukselle asettamien toiminnallisten tavoitteiden siirtämistä käytäntöön. 

10

Tiileri tulisija on täystiilitalon sydän 

Viime numerossa seurasimme Peltosen perheen täystiilitalon 

rakentamista. Näin pakkasen paukkuessa katsotaan 

hieman, miten täystiilitalon lämmitys on hoidettu. 

Peltoset valitsivat lämmitysmuodoksi ilmalattialämmityksen 

ja lisälämmönlähteeksi Tiilerin takkaleivinuuni 

Tuulian. Tiilerin Tuulia painaa peräti 3100 kg ja näin 

ollen siinä on runsaasti massaa, johon lämpö voi varautua. 

Teknisistä tiedoista voisi mainita reilun kokoisen 

tulipesän takan puolella 310x 580 mm ja lisäksi leivinuunin, 

joka on mitoiltaan 470 x 570 mm. 

Teksti ja kuvat: Jari Seppälä 

TULISIJA OSANA SISUSTUSTA 

Peltoset miettivät tulisijan väritystä tarkoin. Valintaan vaikuttivat 

kodin muu väritys ja valitut materiaalit. He halusivat, 

että tulisija istuu myös uuden kodin sisustukseen. He 

päätyivät tiilipintaiseen leivinuunimalliin, koska heidän 

mielestään tulisija on talon sydän. Koska Peltosten talo on 

täystiilitalo, on sen sydänkin luonnollisesti tiiltä. Kuoritiileksi 

he valitsivat ajattomia vaaleita sävyjä. Leivinuunin kuoritiileksi 

valittiin sama tiili kun heidän talonsa julkisivussa 

eli luonnonvalkoinen Tundra. Tundra-tiilen vaalea sävy sopii 

hyvin moderniin sisustukseen ja pinnan täydentää vielä 

vaalea Tundra-sauma, joka on varta vasten tätä tiiliväriä varten 

valmistettu. 

Peltoset halusivat tulisijaansa myös hieman vaaleankeltaista 

väriä ja siksi he valitsivat tulisijaansa koristetiilet ja 

kuvion Sahara-tiilestä, joka sopii Tundra-tiilen kanssa erinomaisesti 

yhteen. 

Luukuiksi valittiin Puulämmön valurautaiset luukut, jotka 

kestävät vuodesta toiseen kovaakin käyttöä muuttumattomina. 

Tiilerin kuivapuristetuista tulitiilistä tehty pesä kestää. Rungosta löytyy hyvän lämmönvarauskyvyn 

omaava massatulitiili 

11

LEIVINUUNILLA RUOKAA JA LÄMPÖÄ 

Tiilerin Tuuliassa on aito leivinuuni eli 

puita poltetaan itse leivinuunissa ja 

muutoin tulen loimusta voi nauttia 

takan luukun kautta. Näin leivinuuniin 

on mahdollista saada erittäin korkea 

lämpötila. Tätä tarvitaan kun paistetaan 

piirakoita, rieskoja ja vaikka pizzaa. 

Paula kertookin, että heidän perheessä 

leivinuuni ei ole pelkkä koriste, vaikka 

se toki on kaunis katsella. Hän aikoo 

talon valmistuttua laittaa monia eri 

ruokalajeja aina uunipuurosta haudutettuun 

lihapataan, joka on Paulan ehdoton 

suosikki. 

TOIMIVA RAKENNE JA 

KAIKKI TARVITTAVA LÖYTYY PAKETISTA 

Tiilitulisijan toimivuus on jo vuosikymmenten 

aikana hyväksi havaittu ja 

toimivaksi todettu. Sen vuoksi tiilitulisijan 

toimivuutta ei sinällään enää 

tarvitse perustella ja vakuutella. Tiileri 

on halunnut kehittää entisestään perinteistä 

tiilitulisijaa ja siksi valmis paketti 

koostuu kolmesta erilaisesta tiilityypistä, 

jotka on varta vasten tiettyyn tehtävään 

suunniteltu. 

Tulisijan tulipesä tehdään Tiilerin tulitiilistä, 

jotka on suunniteltu kestämään 

suuria lämpötilanmuutoksia. Tiilerin tulitiilet, 

kuten muutkin Tiilerin tiilet, ovat 

kaikki Suomessa valmistettuja. 

Tulisijan runko on lämmönvarauskyvyn 

vuoksi erityisen tärkeässä asemassa. 

Tiileri valmistaa tulisijan rungot ns. 

massatulitiilestä. Kuten nimikin kertoo, 

massatulitiili on normaaleja tiiliä painavampi 

ja siksi se varastoi entistä paremmin 

lämpöä. Tulisijojen vertailussa 

massa on kaikista tärkein seikka. Mitä 

enemmän on massaa, sitä suurempi 

Hyllytiilet antavat näköä. Asiakas voi valita hyllyt 

8 eri väristä 

Hyllyjen ja koristeiden asennus vaatii muurarilta 

taitoa. 

määrä lämpöä siihen on mahdollista 

varata. 

Tulisijan kuori erotetaan rungosta 10 

mm:n paksuisella mineraalivillalla. Villan 

tarkoituksena on tasata lämpöä ja 

toisaalta annostella sitä pitkän ajan kuluessa. 

Tällä rakenteella ja tiilien massalla 

saadaan tulisija, joka varaa hyvin lämpöä 

ja luovuttaa sitä hitaasti ja pitkään. 

Massiiviset tiilitakat ovat teholtaan maltillisia 

eli noin 1,5-2 KwH luokkaa. Tiilitulisijat 

soveltuvat hyvin tasalämpöisiin 

asuintiloihin. Tiileri-tulisijojen 

pintalämpötila on maltillinen, eli vain 

40-60 astetta. Tiilerit-ulisija on näin 

ollen turvallinen valinta lapsiperheeseen 

ja lisäksi vältytään liikalämmittämiseltä, 

kun tulisija säännöstelee lämpöä 

itsessään. Matala pintalämpötila oli 

tärkeä ominaisuus myös Peltosten perheelle, 

koska heillä on kolme lasta. Nyt 

tulisijan lämmössä on turvallista leikkiä, 

kunhan muistaa olla koskematta 

luukkuihin, jotka kaikissa tulisijoissa 

ovat käytön aikana erittäin kuumat. 

Kaikki Tiilerin tulisijapaketit ovat varaavia. 

Tämä on tärkeä ominaisuus näin 

alati nousevien energiakustannusten 

aikoina. Tulisijan ulkonäkö on tärkeä 

ominaisuus, mutta niin on myös mahdollisimman 

hyvä lämmönvarauskyky. 

Tiilet on tehtaalla valmiiksi sahattu ja numeroitu. 

Tämä nopeuttaa pystytystä huomattavasti. 

VALMIIKSI SAHATUT TIILET 

HELPOTTAVAT MUURARIN TYÖTÄ 

Ajatus tulisijapakettien valmistuksesta 

sai alkunsa muurarin työn helpottamisesta 

ja toisaalta myös asiakkaan valinnan 

helpottamisesta. Pakettiratkaisulla 

nopeutetaan oleellisesti muurarin työskentelyä 

työmaalla, kun pölyinen tiilien 

sahaus on siirretty tehtaalle. Muurarille 

ja asiakkaalle on selvää, minkälainen 

tulisija on tarkoitus tehdä. Lisäksi 

näin varmistetaan tulisijan toimivuus 

ja pitkäikäisyys. Asiakkaan ei tarvitse 

myöskään ostaa tiiliä enempää 

kuin on tarvetta, sillä paketissa on kaikki 

tarvittava. 

Leivinuunin luukun asennus vaatii keskittymistä. 

Puulämmön uunin luukku on kestävää valurautaa. 

12

Valmis tulisija ja piippu. Värit sopivat suomalaiseen 

kotiin. 

TIILIHORMI TOIMIVA RATKAISU 

Peltosen perhe luottaa luonnonmateriaaleihin 

ja sen vuoksi tiili oli heille selvä 

valinta. Kesällä täystiilirungon muurauksen 

yhteydessä tehtiin tiilistä myös hormi. 

Hormi muurattiin alhaalta ylös asti 

Tiilerin NRT75 II-luokan tiilistä. Tämä 

siksi, että talon väki päätti jo alussa että 

piippu pinnoitetaan rappaamalla valkoiseksi. 

Toinen syy kakkosluokan tiilen valintaan 

on n. 20 % edullisempi hinta. Kakkosluokan 

tiili säänkestävänä sopii mainiosti 

myös piipun materiaaliksi. Nrt kokoisena 

piippu nousi nopeasti ja oli yksinkertainen 

tehdä, koska alusta loppuun 

asti voitiin käyttää samaa tiililaatua. 

Kokonaiskustannukseltaan tiilipiippu 

on edullinen tehdä ja huokoisen rakenteen 

ansiosta piipun veto-ominaisuudet 

on vertaansa vailla. Tiilipiippu pystyy 

ottamaan kosteutta puoleensa ja 

eroaa siksi esimerkiksi piipuista, joissa 

on kova putki sisällä. Tärkein ja selvästi 

muista piippumateriaaleista erottava 

tekijä tiilipiipulla on sen lämmönluovutuskyky. 

Tiilipiippu on markkinoiden 

ainoa piippu, joka tulisijan tavoin 

luovuttaa lämpöä. Näillä perusteilla 

Peltoset tekivät valintansa ja vaikka 

talo ei vielä valmis olekaan, niin tulisijaa 

ja piippua on jo päästy kokeilemaan 

ja niiden lämmöstä nauttimaan. 

PÄÄLILIITTYMÄ VIE VÄHÄN TILAA 

Tiilerin mallistosta löytyy myös ns. 

pääliliittymämalleja, mikäli talossa hormia 

ei ole jo valmiina tai sitä ei voida 

perinteisellä tavalla tilan puutteen 

vuoksi toteuttaa. 

Pääliliittymämalli vaatii aina metallipiipun, 

koska se lähtee tulisijan päältä. 

Määräykset kieltävät tiili- tai harkkopiipun 

asentamisen tulisijan päälle. 

TIILERIN MALLISTOSTA MYÖS 

FUNKKISTYYLISET TULISIJAT 

Moderni sisustus suosii nykypäivänä 

selkeitä suoraviivaisia linjoja. Tähän tarpeeseen 

on vastattava myös tulisijamarkkinoilla. 

Niinpä Tiileri kehitti Funkkismalliston 

nykyajan sisustajalle. Perimmäisenä 

ideana oli kuitenkin tarjota 

kaikki tiilitulisijan hyvät ominaisuudet, 

Mallistossa on kymmeniä erilaisia funkkismalleja. 

Vasemmalla Funkkis Kulma-Lauri, 

alla Funkkis Lassi. 

kuten hyvä lämmönvarauskyky ja sen 

hidas luovuttaminen myös tähän uuteen 

mallistoon. Juuri tiilellä on ainutlaatuinen 

ominaisuus varata hyvin lämpöä ja 

luovuttaa sitä hitaasti ja pitkään. 

TULISIJAN PERUSTA JA PAINO 

Tiileri-tulisija on mahdollista asentaa 

sekä uudis- että saneerauskohteeseen. 

Usein meiltä tiedustellaan, onko lattia, 

johon takka tulee tarpeeksi vahva tulisijalle. 

Siihen seikkaan osaa parhaiten 

vastata rakennesuunnittelija. Kevyimmät 

Tiileri-tulisijat eli hellat painavat 

750 kg ja keveimmät Tiileri-takat ovat 

painoltaan 1500 kg. Raskaimmat takkaleivinuunit 

painavat yli 3500 kg. 

Kuten esimerkeistä huomataan, tiilitulisijoja 

on monen painoisia ja tietenkin 

monen kokoisia. Tämä asettaa erilaiset 

vaatimukset myös pohjarakenteille. 

TIILERI-TULISIJA MUUTTUU 

SISUSTUKSEN MUKANA 

Tiileri-tulisijalla on vielä eräs tulevaisuuden 

kannalta hyvä ominaisuus. Tulisija 

on mahdollista pinnoittaa jälkikäteen 

vielä uudestaan. Sen voi esimerkiksi 

maalata tai laatoittaa sekä rapata 

uudelleen. Näin tulisija elää sisustuksen 

ja remonttien mukana. 

Tiilerin tulisijapaketteja voi tilata kaikista 

rautakaupoista ympäri Suomen. 

Jos haluat tutustua eri mallivaihtoehtoihin 

paikan päällä, niin parhaimmat 

myyntinäyttelyt löytyvät Tiilerin toimipisteistä. 

Tervetuloa! 

Lisätietoja tiilistä ja tiilirakentamisesta 

Tiileri-myynti: 

Helsinki, puh. 09-878 5432 

Tampere, puh. 03-368 5883 

Turku, puh. 02-275 7500 

Kouvola, puh. 05-886 1125 

Kuopio, puh. 017-282 4805 

Oulu, puh. 08-371 995 

Seinäjoki, puh. 0500-565 906 

Tiileritehtaat: 

Tiileri Keramia, 25730 Mjösund 

puh. 02-420 000, fax 02-420 300 

Tiileri Seppälä 

Kyröntie 504, 21450 Tarvasjoki 

puh. 02-484 300, fax 02-484 8919 

Tiileri Ylivieska 

Lentokentäntie 833, 84880 Ylivieska 

puh. 08-427 6000, fax 08-427 139 

www.tiileri.fi 

13

Passiivitalo – asumisen ikiliikkuja 

Ihmistä on aina kiehtonut ikiliikkujan toteuttaminen; rakentaa suljettu 

systeemi, joka tuottaa energiaa tyhjästä saatuaan kerralla tietyn määrän 

energiaa. Fysiikan lait eivät tätä kuitenkaan mahdollista, elleivät sitten 

ko. lait pidäkään paikkaansa. Passiivitalo on kuitenkin aika lähellä 

tätä ideaalitoteutusta ja on joka tapauksessa merkittävä ratkaisu ilmastonmuutosta 

vastaan. 

Teksti: Raimo Holopainen ja Pekka Haikonen, kuvat: Suorakanava Oy ja Paroc Oy Ab 

Paroc, Building Insulation/Pekka Haikonen 

Periaatteessa passiivitalolla tarkoitetaan 

rakennusta, joka tulee toimeen 

ilman varsinaista lämmitysenergiaa 

eikä siis tarvitse erillistä 

lämmitysjärjestelmää. Talo pysyy lämpimänä 

rakennuksen sisäisistä lämpökuormista 

(mm. ihmisten ruumiinlämpö) 

hukkalämpöä hyödyntämällä 

sekä auringosta ikkunoiden kautta. 

Käytännössä jonkun verran lisälämpöä 

toki tarvitaan kylmimpänä aikana, 

mutta senkin jakelu rakennuksessa tapahtuu 

ilmanvaihtojärjestelmän kautta 

ilman erillistä lämmitysjärjestelmää. 

TEKNOLOGIARATKAISUT VALMIINA 

Vaikka passiivitalon lämmitysenergian 

kulutus on vain neljännes tämän 

päivän standarditalon kulutuksesta, 

sen toiminta perustuu koettuun, 

markkinoilla jo olevaan teknologiaan. 

Siinä hyödynnetään hyvin lämmöneristettyjä 

rakenteita, nykyaikaisia ikkunoita 

ja ovia, tehokasta ilmanvaihdon 

lämmön talteenottoa. Poikkeuksellisen 

paljon huomiota kiinnitetään 

eristetyn vaipan ilmanpitävyyteen 

sekä vältetään rakenteellisia kylmäsiltoja. 

14

VAIN 4 000 KWH VUODESSA 

Keski-Euroopassa passiivitaloja on rakennettu jo toistakymmentä 

vuotta ja sikäläisen passiivitalon määritelmässä lämmitysenergian 

vuosikulutus rajataan 15 kilowattituntiin 

neliötä kohti ja primäärienergian vuosikulutus 120 kilowattituntiin 

neliötä kohti. Edellinen tarkoittaa tilojen lämmittämiseen 

käytettävää ostoenergiaa ja jälkimmäinen rakennuksen 

koko energiankulutusta tuotanto- ja siirtohäviöt 

huomioon otettuina. Suomessa VTT on tutkinut asiaa ja 

todennut että meillä voitaisiin tulla toimeen noin 25-30 

kilowattitunnilla vuotuista ostoenergiaa neliötä kohti laskettuna. 

Keskimääräisellä 150 m2:n talolla tämä tarkoittaisi 

vain 4 000 kilowattitunnin vuosikulutusta. 

RATKAISU ILMASTONMUUTOSTA VASTAAN 

Kokemukset Euroopasta ovat osoittaneet, ettei passiivitalon 

rakentaminen tule oleellisesti perinteistä taloa kalliimmaksi. 

Lisäkustannuksia koituu reilummin mitoitetuista rakenteista, 

mutta säästöä taas vastaavasti saadaan, koska lämmitysjärjestelmää 

ei enää tarvita. Nettovaikutus rakentamiskustannuksiin 

on ollut 5 -15 %. Rakennuksen elinkaaren 

aikana lisäkustannus saadaan katettua edullisemmilla lämmityskuluilla 

jo muutamassa vuodessa. Sitä nopeammin 

mitä korkeammaksi energian hinta nousee. Asumismukavuus 

passiivitalossa on korkeata luokkaa, hallittu ilmanvaihto 

takaa raittiin ilman saannin ja hyvin eristetyn rakennusvaipan 

korkeat pintalämpötilat sekä tehokkaat ikkunat takaavat, 

ettei vedon tunnetta pääse syntymään. Passiivitalo on 

ympäristöystävällinen ja edustaa kestävää kehitystä. Passiivitaloa 

voidaankin pitää rakennusalan ratkaisuna ilmastonmuutosta 

vastaan. 

EU komission julkistamassa energiastrategiassa ehdotetaan 

passiivitalokonseptin kehittämistä vuonna 2008 ja passiivitalojen 

laajamittaista käyttöönottoa vuonna 2015. 

Aurinkopaneelit 

(lisävaruste) 

Normaalia 

tehokkaampi 

eristys 

Kolmilasinen 

ikkuna, jossa 

on kaksi 

selektiivipintaa 

tuloilma 

tuloilma 

poistoilma 

poistoilma 

Ilmanvaihtojärjestelmä 

lämmön talteenotolla 

Lämmönvaihdin 

15

Jätevesisaneerauksen aika 

Jos haluaa välttää kiireen ja varmistaa osaavien ammattilaisten saatavuuden, 

kannattaa jäteveden puhdistusjärjestelmä saattaa nyt uuden jätevesiasetuksen 

vaatimalle tasolle, neuvoo tekninen markkinoija Jyrki Löppönen Uponor 

Suomi Oy:stä. 

Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy 

Jyrki Löppösen mukaan laitetekniikassa 

ei ole tapahtumassa 

oleellisia muutoksia. Biologiskemialliset 

panospuhdistamot toimivat 

samalla periaatteella kuin kunnalliset 

jäteveden puhdistuslaitokset ovat 

jo kymmeniä vuosia toimineet, eivätkä 

tekniset ratkaisut ole muuttumassa. 

Jäteveden puhdistusjärjestelmien rakentamisen 

hintatasoon saattaa vaikuttaa 

suunnittelun ja asennustyön saatavuus. 

Suunnittelijoita ja asennuksen 

tekeviä yrityksiä on tällä hetkellä verrattain 

hyvin saatavilla, mutta saneerauksien 

kasautuminen aivan siirtymäajan 

loppuun muuttaisi tilanteen oleellisesti 

huonommaksi. 

JÄTEVESIRATKAISUN PERUSTEET 

Puhdistamon mitoitukselle ohjeen antaa 

jätevesiasetus, joka määrittää lähtökohdaksi 

pysyvässä asutuksessa olevan 

kiinteistön huoneistoalan. Minimivaatimuksena 

on jäteveden puhdistusjärjestelmän 

mitoittaminen viidelle 

hengelle. Asetus siis ottaa huomioon 

tilanteen, jossa kiinteistön omistaja 

mahdollisesti vaihtuu. 

Oleellinen lähtökohta järjestelmän 

valinnassa on tontti. Tontin koko ja sen 

tilankäyttö, sen sijainti vesistöön, 

omaan sekä naapurin juomavesikaivoon 

ja pohjavesialueisiin nähden sekä 

tontin maaperä vaikuttavat järjestelmän 

suunnitteluun ja sen valintaan. Tästä 

syystä suunnittelijan on aina välttämätöntä 

käydä tutustumassa tonttiin hyvän 

suunnitelman varmistamiseksi. 

Kiinteistön omistajan omista lähtökohdista 

ja elämäntavoista syntyvät tekijät, 

kuten esimerkiksi vapaa-ajan 

asunnon käytön runsaus, ekologiset arvostukset 

ja suhtautuminen vaadittavaan 

investointiin vaikuttavat nekin ratkaisuun. 

Oma vaikutuksensa voi olla myös 

sillä puhutaanko saneerauksesta vai uudisrakentamisesta 

– erityisesti saneerauksesta 

eri ratkaisut vaativat eri ta- 

valla kajoamista jo rakennettuun ympäristöön 

ja istutuksiin. 

KOLME PERUSRATKAISUA 

Jyrki Löppönen Uponor Suomi Oy:stä 

jakaa ratkaisut kolmeen pääryhmään. – 

Tarjolla on biologis-kemiallisia panospuhdistamoita, 

maapuhdistamoita ja 

erillisviemäröintijärjestelmiä, jossa wcvedet 

johdetaan umpisäiliöön ja muut 

asumajätevedet eli niin sanotut harmaat 

vedet käsitellään maapuhdistamossa. 

Trendinä on se, että panospuhdistamot 

ovat yleistymässä. Samoin lisääntyy 

erityisesti vapaa-ajanasuntoihin soveltuva 

erillisviemäröinti. Maapuhdistamot, 

joissa käsitellään samassa yhteydessä 

sekä wc- että muut asumajätevedet, 

ovat ratkaisuna entistä harvemmin. 

PANOSPUHDISTAMO ON 

YMPÄRIVUOTISEN KÄYTÖN RATKAISU 

Panospuhdistamo on ratkaisu nykyajan 

mukavuuksin varustettuihin rakennuksiin, 

joissa asutaan ympärivuotisesti ja 

käytetään runsaasti vettä. 

– Panospuhdistamo soveltuu rakennukseen, 

jossa asutaan vähintään viikonloppu 

kuukaudessa ympäri vuoden. Jos 

puhdistamoon johdetaan jätevesiä harvemmin, 

sen biologinen puhdistus kärsii 

ja puhdistustulokset heikentyvät tilapäisesti, 

kunnes käyttö nousee taas 

ohjeiden mukaiselle tasolle. 

Uponor-panospuhdistamo 7 on tarkoitettu 

yhden perheen kaikkien jätevesien 

käsittelyyn ja se soveltuu myös 

loma-asuntoihin, joiden käyttö on hyvin 

runsasta. 

Panospuhdistamon etuna on sen 

suunnittelun ja asennuksen helppous, 

mikä vaikuttaa vaadittuun investointiin. 

Pelkkä puhdistamon hinta siis ei 

ratkaise järjestelmän kokonaiskustannusta, 

vaan suunnittelun ja asennuksen 

kustannus tulee ottaa huomioon. 

Panospuhdistamon toiminta ei riipu 

tontin maaperän laadusta, eikä se edellytä 

maa-aineksen kuljettamista tontille. 

Panospuhdistamo saadaan toimintavalmiiksi 

yhdessä päivässä. 

ERILLISVIEMÄRÖINTI SOPII 

ERITYISESTI VAPAA-AJAN ASUNTOIHIN 

Erillisviemäröintiä Jyrki Löppönen pitää 

hyvänä ratkaisuna kevyemmän puhdistustarpeen 

loma-asuntokohteisiin, jotka 

eivät ole ympärivuotisessa käytössä. 

– Uponor-maapuhdistamo harmaille 

vesille sopii erillisviemäröityihin rakennuksiin, 

joissa wc-vedet johdetaan 

umpisäiliöön, esimerkiksi Uponorumpisäiliö 

5,3 m 3 , ja harmaat vedet 

käsitellään maapuhdistamossa. Erillistä 

fosforinpoistoratkaisua ei tarvita. Järjestelmä 

sopii sekä uudisrakentamiseen 

että saneeraukseen. Saneerauskohteissa, 

joissa viemäröinti on toteutettu yhdellä 

ulosmenevällä putkella, eikä wcvesille 

ole omaa putkeaan, erillisviemäröinnin 

rakentaminen on hankalaa. 

Oma lukunsa ovat perinteisten kesämökkien 

ratkaisut. Suurimmassa osassa 

suomalaisten kesämökkejä vesiratkaisu 

perustuu edelleen kantoveteen, eikä 

mökillä ole vesi-wc:tä tai pesukonetta. 

Tällöin ratkaisuksi sopii 300 litran Uponor-saunakaivo, 

jossa pesuvedet imeytetään 

vettä läpäisevään maaperään puhdistumaan. 

Jos järjestelmässä käsitellään 

myös rasvaisia tiskivesiä, liitetään järjestelmään 

saostuspallo. 

MAAPUHDISTAMOT WC- JA 

ASUMAJÄTEVESILLE 

Maasuodattamo sopii hyvin vettä läpäisemättömälle 

maaperälle, kuten savelle 

ja siltille. Maahan imeyttämössä vesi 

johdetaan sepelikerrokseen asennettujen 

imeytysputkien kautta hyvin vettä 

läpäisevään hiekka- tai soramaaperään. 

– Maapuhdistamot ovat yhä hyvin 

yleisiä ratkaisuja, vaikka niiden osuus 

onkin vähenemässä. Järjestelmää uusittaessa 

voi vanhan toimivan maapuhdistamon 

varustaminen Uponor-fosforinpoistokaivolla 

olla hyvä ratkaisu. 

Fosforinpoistokaivo pidentää maapuhdistamon 

käyttöikää 2-3 -kertaiseksi. 

Se täyttää jätevesiasetuksen vaatimuksen, 

jonka mukaan jätevesijärjestelmään 

tulevasta kokonaisfosforista on 

poistettava 85 prosenttia. 

16

on käsillä 

Jyrki Löppönen korostaa hyvän 

suunnittelun merkitystä erityisesti 

maapuhdistamoiden kohdalla. 

Hyvä lopputulos edellyttää suunnittelijalta 

ehdottomasti tonttiin ja 

sen maaperään tutustumista. 

– Oikeiden maa-aineksien käyttö 

on maapuhdistamoissa erityisen 

tärkeää. Se, kuinka läheltä tarvittava 

maa-aines saadaan, vaikuttaa 

investoinnin suuruuteen. 

JÄRJESTELMIEN TILAVAATIMUKSET 

Uponor-panospuhdistamo vie tilaa 

vajaat 10 m 2 , jolloin se sopii 

ahtaammillekin tonteille, esim. 

vanhojen betonirengaskaivojen 

tilalle ja sallii saneerauksissa olemassa 

olevien istutuksien säästämisen 

kaivuutöiltä. Maapuhdistamon 

imeytys-/suodatuskenttä 

vaatii enemmän tilaa, jolloin puhdistamoratkaisun 

kokonaistilantarve 

on noin 30-40 m 2 . 

Imeytys-/suodatuskentän vaatima 

tila voidaan vähentää kolmannekseen 

käyttämällä Uponorimeytysmoduulia. 

Imeytysmoduulia 

käytettäessä maapuhdistamon 

tilantarve putoaa puoleen eli 

15-20 m 2 :iin. 

– Vaadittavaan työhön ja sen myötä 

asennuskustannuksiin vaikuttaa 

myös puhdistamon muotoilu. Uponorin 

tuotteissa vaadittava kaivuutyö 

on pyritty saamaan mahdollisimman 

vähäiseksi muotoilemalla 

tuotteet matalanmallisiksi. 

HUOLTOTARPEET 

ERI JÄRJESTELMISSÄ 

Kaikkien asumajätevesien saostussäiliöt 

tyhjennytetään 2 kertaa 

vuodessa, erillisviemäröinnissä 

harmaiden vesien saostussäiliön 

tyhjennys tarvitaan noin kerran 

vuodessa ja umpisäiliön tyhjennys 

muutaman kerran vuodessa. 

Panospuhdistamon toiminnan 

seuranta vaatii jonkin verran aktiivisuutta. 

Sen kemikaalisäiliöt 

täytetään normaalisti 3-4 kuukauden 

välein. Vakituisessa asuinkäytössä 

olevan rakennuksen puhdistamon 

saostussäiliöt tyhjennetään 

Uponor maapuhdistamo harmaille vesille soveltuu rakennuksiin, 

joissa wc-vedet johdetaan umpisäiliöön tai kuivakäymälään, 

ja harmaat vedet (pesu- ja talöusjätevedet) 

käsitellään maapuhdistamossa. 

Uponor-panospuhdistamo on ratkaisu nykyajan mukavuuksin 

varustettuihin rakennuksiin, joissa asutaan ympärivuotisesti 

ja käytetään runsaasti vettä. 

Kaikille jätevesille tarkoitettu Uponor-maapuhdistamo 

voidaan toteuttaa maahan imeyttämönä tai maasuodattamona. 

Maapuhdistamon varustaminen Uponor-fosforinpoistokaivolla 

pidentää merkittävästi sen käyttöikää. 

lietteestä pari kertaa vuodessa. 

– Uponor-panospuhdistamon ja 

palvelukonseptin suunnittelussa 

kiinteistön omistajan asema on 

tehty helpoksi. Tekemällä palvelusopimuksen 

saa lietetyhjennyksen 

automaattisesti sitä erikseen tilaamatta. 

Uponor-huoltosopimus 

puolestaan sisältää puhdistamon 

perushuoltotoimet. 

PUOLUEETONTA TIETOA 

ON SAATAVILLA 

Kuluttajan kannattaa olla tarkkana 

järjestelmätoimittajan valinnassa 

ja turvautua ammattitaitoiseen 

suunnittelijaan ja asennusyritykseen. 

– Jätevesiasetuksen mukaan 

kiinteistön omistaja vastaa järjestelmän 

toimivuudesta, Jyrki Löppönen 

painottaa. 

Markkinoilla on tarjolla myös 

järjestelmiä, joilla ei ole mahdollisuuksia 

saavuttaa jätevesiasetuksessa 

edellytettäviä puhdistustuloksia. 

Suomen kansalliset määräykset 

esimerkiksi fosforinpoiston 

osalta ovat esimerkiksi Keski- 

Euroopan vaatimustasoa tiukemmat. 

– Puolueetonta tietoa järjestelmien 

toimivuudesta saa Suomen 

ympäristökeskuksen (SYKE) pitämästä 

puhdistamotiedostosta ympäristöhallinnon 

nettisivuilta tai 

ammattitaitoisilta suunnittelijoilta, 

Jyrki Löppönen neuvoo. 

JÄTEVEDEN KÄSITTELY- 

JÄRJESTELMÄN HANKINTA 

LOPPUKÄYTTÄJÄN KANNALTA 

1. Kiinteistönomistajan päätös jätevesijärjestelmän 

rakentamisesta 

tai korjaamisesta 

2. Ota yhteys jätevesisuunnittelijaan 

ja teetä suunnitelma. 

– paikkakuntakohtaisten määräysten 

selvittäminen 

– suunniteltavan järjestelmän valinta 

3. Hae rakennus- ja toimenpidelupa 

viranomaisilta. Liitä hakemukseen 

suunnitelma jäteveden 

käsittelystä 

4. Hakemuksen käsittely ja luvan 

myöntäminen 

5. Järjestelmän hankinta 

6. Asennus 

7. Viranomaisten tarkastukset 

8. Käyttöönotto 

9. Säännöllinen huolto 

17

Kuka tekee kotisi? 

Työvoimapula uhkaa rakennusalaa 

Rakennus- ja kiinteistöklusteri työllistää Suomessa yhteensä noin 500 000 ihmistä ja rakennettu 

ympäristö edustaa yli 70 % maamme kansallisvarallisuudesta. Suomea rakennetaan 

kuitenkin edelleen ja uusia tekijöitä tullaan tarvitsemaan rakentamisen kaikilla osaalueilla, 

jotta myös ensi vuosikymmenien rakentajien kodit voitaisiin toteuttaa osaamisella 

ja ammattitaidolla. 

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Suorakanava Oy ja 

Suomen Rakennusinsinöörien liiton toimitusjohtaja 

Helena Soimakallio toteaa laajaan alalta juuri valmistuneeseen 

barometriin viitaten työvoimapulan uhkaavan 

rakennusalaa nuorten kasvavasta kiinnostuksesta huolimatta. 

Toimitusjohtaja 

Helena Soimakallio, 

Suomen 

Rakennusinsinöörien 

Liitto IL 

NYKYISET KOULUTUSMÄÄRÄT EIVÄT RIITÄ 

– Ammatin löytyminen rakennusalalta näyttää onneksi olevan 

jälleen hyvä vaihtoehto nuorille, sillä kiinnostus rakennusalan 

opiskeluun on jatkuvasti kasvanut, sanoo Soimakallio. 

Tämä on hyvä uutinen, mutta nykyiset koulutusmäärät 

eivät silti riita kattamaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen 

jättämää vajetta. Tilanne on sama kaikkien ammattiryhmien 

osalta, mutta lisätarvetta on etenkin ammattityöntekijöistä, 

rakennusmestareista sekä LVI- ja rakennesuunnittelijoista, 

täsmentää Soimakallio. 

INSINÖÖREJÄ JA KIRVESMIEHIÄ 

– Rakennusalan diplomi-insinöörejä valmistuu vuoteen 

2010 mennessä noin 210 henkilöä vuodessa, mutta kokonaistarve 

on kuitenkin 50 henkilöä suurempi. Työnjohdon 

väheneminen on rakennusalalla ollut suurena huolena sen 

18

jälkeen, kun rakennusmestarikoulutus 

lopetettiin. Ammattikorkeakoulupohjaisen 

rakennusmestarikoulutuksen 

käynnistyminen kuudessa ammattikorkeakoulussa 

vuonna 2007 onkin ensiarvoisen 

tärkeää, sanoo Soimakallio. 

Ensimmäiset AMK-rakennusmestarit 

valmistuvat vuonna 2010. Insinöörien 

ja rakennusmestarien eläkepoistuma 

alkaa noin viiden vuoden kuluttua 

ja on noin 1 000 henkilöä vuodessa. 

Tarve on jatkossa vuositasolla suurin 

piirtein sama, mutta arvio valmistuvista 

on vain reilut 700 vuodessa. Arkkitehtikunnan 

osalta tilanne on kutakuinkin 

tasapainossa. Keskeisten rakennusalan 

ammattityöntekijöiden, kuten 

kirvesmiesten, muurareiden ja raudoittajien 

keski-ikä on varsin korkea ja kun 

tarve, 3 000-4 000 ammattityöntekijää 

vuodessa, suhteutetaan eri ammattikouluista 

vuosittain valmistuviin noin 

2 500:een on vaje huutavan suuri, Soimakallio 

toteaa. 

MITÄ ON TEHTÄVÄ 

– Työvoimapulan helpottamiseksi yliopistotasoisen 

rakennusalan perusopetus 

ja sen perustana oleva perustutkimus 

on turvattava budjettivaroin, sisäänottoja 

korkeakoulujen rakennusalan 

opintoihin tulee kasvattaa, rakennusalan 

teekkareita pitää kannustaa 

opiskelemaan nykyistä useammin rakennesuunnittelua 

ja LVI-tekniikkaa eli 

ohjata valmistumista alueille, joissa tarve 

barometrin mukaan tulee olemaan 

kaikkein suurin, painottaa Soimakallio. 

Tärkeätä on kiinnittää huomiota myös 

opiskelijoiden motivoimiseen, jotta 

huomattavasti enemmän kuin nykyiset 

60 % aloittavista myös valmistuisi. 

Haasteita on myös asetettava opintosisältöjen 

suunnitteluun ja opetuksen 

laatuun. Nyt aloitettavaa rakennusmestarikoulutusta 

pitäisi jatkaa pysyvästi ja 

peruskoulusta valmistuneiden nuorten 

kiinnostusta rakennusalaa kohtaan on 

lisättävä yleisesti, jotta heitä hakeutuisi 

vielä nykyistä enemmän rakennusalan 

toisen asteen koulutukseen. Aikuiskoulutus, 

alanvaihtajat ja ulkomainen 

työvoima auttavat vain osaltaan 

työvoimavajeen paikkauksessa. Yleisesti 

ottaen elinkeinotoiminnan ja oppilaitosten 

vuorovaikutusta tulisi lisätä. Alan 

yritykset voisivat esimerkiksi tarjota 

enemmän mielekkäitä harjoittelupaikkoja 

opiskelijoille sekä tukea opetusta 

ja tutkimusta, kiteyttää toimitusjohtaja 

Helena Soimakallio barometrin viestiä 

yhteiskunnan ja rakennusalan eri 

osapuolille. 

KOULUTUS- JA OSAAMISBAROMET- 

RIN 2006-2010 TOTEUTTIVAT: 

• Suomen Rakennusinsinöörien Liitto 

RIL 

• Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit 

RIA 

• Rakennusmestarit ja -insinöörit 

RKL 

• Suomen Arkkitehtiliitto – Finlands 

• Arkitektförbund SAFA 

• LVI-Talotekniikkateollisuus 

• Rakennusliitto 

• Rakennusteollisuus RT 

RAKENNUSALAN KOULUTUS- JA 

OSAAMISBAROMETRI 2006-2010 

Rakennusalan koulutus- ja osaamisbarometri 

antaa kuvan talonrakennus-, 

kiinteistö-, yhdyskunta-, ympäristö- 

ja talotekniikka sekä rakennusmateriaaliteollisuuden 

koulutuksen 

ja osaamisen tilanteesta, kehityksestä 

ja tulevaisuuden tarpeista. Barometrin 

avulla voidaan hahmottaa 

muutostrendejä ja auttaa näkemään 

tulevaisuuden osaamisen tarpeet. Saatujen 

tulosten avulla pystytään vaikuttamaan 

osaamisen ja koulutuksen 

tarpeenmukaiseen kehittämiseen. 

19

Värikkäästi kevääseen – 

keraamisissa laatoissa näkyy nyt 

iloiset ja pirteät sävyt 

tasapainottavien luonnon värien rinnalla 

Kevään saapuessa ja auringon paistaessa 

katseet kääntyvät jälleen kodin 

sisätiloihin ja on mukava uudistaa 

kodin pintoja pitkän pimeän jakson 

päätteeksi. Uusimmissa keraamisten 

laattojen valikoimissa on onneksi 

iloista värien loistoa sekä kesästä 

tuttuja kasvi- ja luonto-aiheita. 

Teksti ja kuvat: Pukkila Oy Ab 

SISUSTAMISEN SÄVYT 

Suomalainen sisustaa perinteisesti hyvin 

neutraaleja sävyjä käyttäen ja pintamateriaalitarjonta 

on vastannut tähän 

kysyntään. Iloksemme olemme saaneet 

kuitenkin huomata, että rohkeus mm. 

värien käytössä on lisääntynyt. Keraamisissa 

laatoissa näkyy muunkin sisustamisen 

trendit, joihin kuuluvat tällä 

hetkellä erilaiset luonto-aiheet sekä 

luonnon beigen, ruskean ja harmaan 

sävyt, joihin yhdistellään värikkäitä 

tehosteita. Tehostesävyistä ovat tällä 

hetkellä suosituimpia punainen, keltainen, 

turkoosi ja vihreän eri sävyt. 

Myös musta-valkoisuus on jälleen 

nousemassa tapetille – ja laattoihin. 

Mustaan yhdistetään lisäksi kirkkaita 

sävyjä sekä metallin tai helmiäisen 

hohdetta. Mustavalkoiseen sisustamiseen 

saadaan pehmeyttä nimenomaan 

erilaisia tehostevärejä käyttämällä tai 

pehmeillä tekstiileillä ja muilla sisustamisen 

elementeillä. 

LAATTAKOOT KASVAVAT 

Vuosi vuodelta on tarjolla yhä isompia 

ja isompia laattakokoja, joita käytetään 

niin lattioissa kuin seinissäkin. 

Perinteisemmin suuria laattoja käytetään 

oleskelutilojen ja keittiöiden lattioissa 

mutta uudet lattiakaivoratkaisut 

mahdollistavat niiden käytön myös pesutiloissa. 

Pienissä tiloissa, kuten wc:n 

seinässä isot laatat antavat tilan tuntua 

sillä suuret laatat tekevät tilasta yhtenäisemmän 

kun saumapintaa on vähemmän. 

Suuriin, jopa 60 x 60 cm kokoisiin 

laattoihin yhdistellään pienempiä laattakokoja, 

jolloin pinnasta tulee eläväinen. 

Pinta säilyy pelkistettynä mikäli 

yhdistellään saman sävyisiä erikokoisia 

laattoja kun taas kirkkailla mosaiikeilla, 

listalaatoilla ja peruslaatoilla saadaan 

aikaan piristäviä yksityiskohtia. 

Tilaan voidaan luoda ilmeikkyyttä 

myös laatoittamalla yksi seinä tai vaikka 

suihkuhanan taustaosa tehostevärillä 

tai erikokoisella laatalla. 

Tehostevärit tekevät pesutilasta 

raikkaan houkuttelevan. 

Kuvassa Pukkilan 

Flou-sarjan laattoja. 

Pukkilan mallistosta löytyy runsaasti suuria laattakokoja. Kuvassa Trendstone-laattoja 

koossa 60 x 60 cm. 

20

Eri laattakokoja yhdistelemällä pintaan tulee 

pelkistettyä ilmeikkyyttä. Kuvassa Pukkilan Keraplus-sarjan 

laattoja. 

KUVIOT JA PINTASTRUKTUURIT 

LUONNON TEEMOISSA 

Perinteisten kuviolaattojen rinnalle 

ovat nousseet yhtenäisen kuvion muodostavat 

useamman laatan yhdistelmät. 

Esimerkiksi asentamalla päällekkäin 

monta kasviaiheista lista- tai kuviolaattaa 

muodostuu kaunis köynnösmäinen 

kuvio. Pintakuviot henkivät muutenkin 

luonnon läheisyyttä toistaen niin 

kasvi- kivi- kuin puuaiheitakin. 

Luonto on innoittanut myös kotimaista 

Kosketus-mallistoa. Pukkilan ja 

suunnittelija Jarkko Kallion yhteistyötä 

jatkava mallisto sisältää kauniin ajattomia 

yksivärisiä struktuuripintoja, 

jotka suorastaan houkuttelevat kokeilemaan 

pintaa kädellä. Malliston laattasarjojen 

"Kaarna", "Ruoko" ja "Verso" 

-nimetkin kertovat niiden luontoa 

henkivästä olemuksesta. 

Uutta keraamisissa laatoissa on myös 

erilaisilla pintastruktuureilla sekä matan 

ja kiiltävän lasitteen yhdistelmillä 

muodostetut hempeät ja elegantit kuvioinnit. 

Kuvion ei siis aina tarvitse olla 

värikkään räiskyvä vaan elävyyttä saadaan 

aikaan myös pelkistetymmin. 

Pukkilan Basaltina-sarjan kauniit listalaatat muodostavat hempeän köynnöskuvion. 

Lisätietoja: 

Pukkila Oy Ab 

Pitkämäenkatu 9, PL 29, 20251 Turku 

puh. 0207 219 600, fax 0207 219 690 

www.pukkila.com 

Pukkila Myymälät: 

• Hagelstamintie 31/Tammisto, 

Vantaa 

puh. 0207 219 755 

• Tiilipojanlenkki 4/Petikko, Vantaa 


• Finnoonniitynkuja 1/Suomenoja, 

Espoo 


• Pitkämäenkatu 9, 20250 Turku 


• Lekatie 2, 90150 Oulu 


• Viinikankatu 47, 33800 Tampere 


21

Terve perusta talolle 

oikeilla sokkelin eristeillä 

Toimiva sokkelineristysratkaisu suojaa talon rakenteita kosteudelta, parantaa 

asumisen laatua ja pidentää talon ikää. Rakenteisiin päästessään vesi ja 

kondensoituva kosteus aiheuttavat monenlaisia haittoja. - Homeongelmat, 

rakenteiden muodonmuutokset ja muut vauriot ovat helposti estettävissä, 

kun jo rakennusvaiheessa kiinnitetään huomiota oikeaoppiseen kosteuseristämiseen, 

sanoo Icopalin tuotepäällikkö Jaana Valjus. 

Teksti ja kuvat: Icopal Oy 

Sokkelin eristysmateriaali valitaan maaperän ominaisuuksien 

mukaan. Kun pohjavesi ei nouse perustamistason 

yläpuolelle ja maaperän kuivumisominaisuudet 

ovat hyvät, eristeeksi sopii Valjuksen mukaan Icopalin 

Universal-eristelevy. Tämä polypropyleenista valmistettu 

nystyrälevy estää kosteuden tunkeutumisen sokkeliin. 

– Nystyräkuviointi jättää levyn ja seinän väliin ilmaraon, 

jonka ansiosta mahdollinen kosteus tiivistyy ja levyyn 

ja valuu sitä pitkin alas salaojiin, Valjus kertoo. Kattavaan 

Universal-eristysjärjestelmään kuuluvat lisäksi yläreunan 

peitelista, tulpalliset naulat betoni- ja harkkoperustuksille 

sekä erilliset tulpat poraproppuja ja naulaimia varten, sekä 

hitsattava Radon/Sokkelipolar-kumibitumikermi sokkelin 

ja anturan liitoskohtaa varten. 

22

KELLARILLINEN PERUSTUS VAATII KUMIBITUMIERISTYKSEN 

Kosteammalla rakennuspaikalla sokkelin vedeneristeiltä vaaditaan 

tukevampaa vedenpitävyyttä. Jos pohjaveden pinta 

nousee välillä tai jatkuvasti perustamistason yläpuolelle, tai 

maaperän kuivumisominaisuudet ovat muuten huonot, 

sokkeli eristetään hitsattavalla kumibitumikermillä, esimerkiksi 

Icopalin Hitsattavalla Polarilla. 

Kellarin eristykseen käytetään aina kumibitumikermiä. 

Maanpinnan alapuolelle jäävä kellarin seinä käsitellään bitumiliuksella. 

Kun liuos on kuivunut, kiinnitetään hitsattavat 

Polar-kumibitumikermit nestekaasupolttimen lämmöllä 

rakenteisiin. Jos kyseessä on harkoista muurattu sokkeli, 

tulee pinta tasoittaa slammaamalla ennen bitumiliuoskäsittelyä. 

– Universal-levyn voi omakotirakentaja asentaa itsekin, 

mutta kermieristystä käytettäessä on syytä kääntyä 

ammattimiehen puoleen, sillä nestekaasupolttimella tapahtuva 

kermien kiinnitys vaatii asentajaltaan tulityökortin, 

Jaana Valjus muistuttaa. 

KOSTEUSKATKOT VARMISTAVAT 

TOIMIVAN KOSTEUSERISTYKSEN 

Maakosketuksissa olevissa ulko- ja väliseinissä on estettävä 

veden kapillaarinen nousu perustuksista ylöspäin. Ensimmäinen 

kosteuskatko suositellaan tehtäväksi anturan ja perustusten 

väliin ja toinen sokkelin yläpintaan erottamaan 

ulkoseinä sokkelista. Kosteuskatkot tehdään lisäksi myös kantavien 

seinien perustusten yläpintaan. Kosteuskatkot tehdään 

bitumikaistoilla, jotka liimataan yhteen 50 mm:n limityksillä. 

Perusmuurin kosteuseristyksiä suunniteltaessa on hyvä 

huomioida myös radonin torjunta. Radioaktiivista radonkaasua 

nousee huoneilmaan maasta ja hiekkapohjaisista rakennusmateriaaleista. 

Kumibituminen Radon/Sokkelipolarkermi 

estää tehokkaasti radonin kulkeutumisen huoneilmaan, 

kun myös läpivientien tiivistäminen on tehty huolella. 

23

Lattiabetonointi on taitolaji 

– varsinkin talvikeleillä 

- Lattiabetonointi on periaatteessa helppoa. valmisbetonin kehityspäällikkö 

Vesa Anttila Lohja Rudus Oy Ab:stä toteaa. Sen oikeaoppinen suorittaminen 

edellyttää kuitenkin paljon taitoa ja kokemusta sekä tarkkuutta vaativaa käsityötä 

ja toisaalta sekä työsuoritus että tietenkin lopputulos ovat hyvin herkkiä 

olosuhteille. 

Teksti ja kuvat: Dakota Lavento ja Lohja Rudus Oy Ab 

Lattiabetonointi on taitolaji. Onnistuneen 

lopputuloksen saa kyllä 

aikaan talvikeleilläkin, kun käyttää 

olosuhteisiin ja tarkoitukseen 

sopivaa betonilaatua. 

Kuva: Suomen Lämpöpumpputekniikka 

Oy. 

Jos kaikki vain noudattaisivat - 

peruslattiabetonointiohjeita, 

monet ongelmat vältettäisiin – 

mutta kun usein kuvitellaan, että rakentaminen 

on helppoa ja jokainen on 

siinä mestari itsestään, ongelmilta ei 

aina voi välttyä! 

– Ongelmana eivät ole ainoastaan 

kuumina, tuulisina kesäpäivinä tehtävät 

valut, joiden pinta kuivuu liian 

nopeasti ja halkeilee. Samaa voi tapahtua 

myös päinvastaisissa olosuhteissa, 

pakkasella, Vesa Anttila huomauttaa. 

Pakkasella pinnan liian 

nopeaan kuivumiseen ei 

oikein aina osata varautua, 

koska syynä on betonin hitaampi 

sitoutuminen, jolloin 

pinta on haihtumiselle 

pitkään avoin. 

Lattiabetonin tulee olla 

helposti valettavaa ja hyvin 

hierrettävää, juuri sellaista 

kuin Normaalisti sitoutuva 

lattiabetoni (LA) onkin. 

Vesi erottuu siitä vähemmän 

kuin karkeista rakennebetoneista 

ja se sitoutuu 

normaalilämmössä sopivasti. 

Se toimii hyvin, kun olosuhteet 

ovat lattiavalulle 

otolliset eikä lattialle ole 

asetettu mitään erikoisvaatimuksia. 

Tyypillisiä käyttökohteita 

ovat pintalattiat, 

maanvaraiset ja kelluvat lattiat 

sekä muut hierrettävät 

vaakarakenteet. Normaalisti 

sitoutuvan lattiabetonin suositeltava 

käyttölämpötila on yli +15 °C:ta, sillä 

sen sitoutuminen hidastuu oleellisesti 

viileissä olosuhteissa. 

PEIKKOINA KIIRE JA KYLMYYS 

- Tyypilliset ongelmat lattiavalussa johtuvat 

yleensä kiireestä, vaikeista olosuhteista 

ja/tai väärästä lattiabetonilaadusta, 

Vesa Anttila kertoo. Vesikellot pintabetonissa 

kertovat, ettei betoni ehtinyt 

sitoutua ennen hiertoa tarpeeksi. 

Kelluva betonivalu puolestaan syntyy, 

jos pohja on valettaessa ollut liian kylmä. 

Silloin pohja ei sitoudu kunnolla, 

vaikka pinta sen tekeekin. Pinta pitäisi 

hiertää, mutta pohjakerros ei sitä kestä. 

Vesa Anttila sanoo, että myös talvipakkasilla 

lattiavalujen pitäisi vielä oikein 

toteutettuna onnistua. Valettavan 

alueen tulisi olla sääsuojassa ja mahdollisimman 

vedoton. Kunhan valualusta 

pystytään pitämään +5 astetta 

korkeammassa lämpötilassa, olosuhteet 

ovat sitoutumiselle otolliset myös 

talvisaikaan. 

Jos valualusta ja -tila on alle +5 asteen 

lämpötilassa tai jopa pakkasen 

puolella, tulee usein ongelmia. 

– Erityisesti, jos halutaan halvin 

mahdollinen betonilattia ja tilataan 

vaativiin olosuhteisiin normaalibetonia, 

Vesa Anttila 

huomauttaa. Pahimmillaan 

sitä valetaan 

sitten jäätyneelle 

alustalle paljaan 

taivaan alla ja 

lumiräntää sataa 

päälle. 

– On kuitenkin 

olemassa juuri hankaliin 

ja kylmiin talviolosuhteisiin 

kehitettyjä 

betonilaatuja, 

joiden sitoutuminen 

on nopeaa, 

Vesa Anttila huomauttaa. 

Tällöinkin 

lämpötilan tulisi 

olla yli +5 C-astetta. 

Asiakkaan pitäisi 

niitä tilata tai mikäli 

on asian suhteen 

epävarma, pyytää 

neuvoa tilauskeskuksesta 

tai betonin 

myyjältä. Näin voidaan 

ongelmia välttää. 

Nopeasti sitoutuvaa 

lattiabetonia 

(LR) suositellaan 

käytettäväksi 

24

Betoni kannattaa tilata ajoissa, noin viikkoa 

ennen ajateltua valua. Jos olosuhteet olennaisesti 

muuttuvat, laatu kannattaa vaihtaa sopivaksi, 

sanoo Vesa Anttila Lohja Rudukselta. 

varsinkin viileissä olosuhteissa. Nopeasti 

päällystettävä lattiabetoni (NP) 

puolestaan on pinnoitettavien lattioiden 

erikoisbetoni. Nopean kuivumisen 

johdosta se vaatii huolellisen jälkihoidon 

sekä tarkkuutta työssä, sillä 

se on hivenen sitkeämpää työstää. Tyypillisiä 

käyttökohteita ovat mm. liittolaatat, 

pinta- ja kallistuslattiat, massiivilaatat, 

kelluvat lattiat sekä elementtisaumaukset 

tai muut kosteusaralla 

materiaalilla pinnoitettavat betonirakenteet. 

Säänkestävä lattiabetoni (SL) on 

työstettävyysominaisuuksiltaan säänkestävää 

rakennebetonia paremmin 

ohuisiin tai tiuhasti raudoitettuihin 

laattarakenteisiin soveltuva betonilaatu, 

joka kestää myös toistuvia pakkasrasituksia. 

Ideaalisissa oloissakin onnistunut 

valu edellyttää huolellista jälkihoitoa. 

Erityisesti hankalissa olosuhteissa varhaisjälkihoitoaine 

levitetään heti massan 

valun jälkeen ja pinnan hiertämisen 

jälkeen toistamiseen varsinainen 

jälkihoitoaine pinnan halkeilun estämiseksi. 

– Kylmässä sitoutuminen kestää 

pidempään, veto haihduttaa vettä liikaa 

ja kun sitä ei nouse betonista riittävästi, 

pintaan muodostuu vetojännitystä ja se 

alkaa halkeilla, Vesa Anttila selvittää. Samoin 

voi tapahtua kesäkuumalla. 

TARKKAILE 

OLOSUHTEIDEN MUUTOKSIA 

Ammattiasiakas tilaa lattiabetoninsa 

hyvissä ajoin, noin viikkoa ennen suunniteltua 

valua oikean laadun ja saatavuuden 

varmistaakseen. Tilauksen voi kuitenkin 

muuttaa olosuhteiden vaatiessa 

vaikka valupäivän aamuna. Työmailla 

Normaalisti sitoutuva lattiabetoni (LA) edellyttää valulle otollisia olosuhteita. Sen suositeltava 

käyttölämpötila on yli +15 °C:ta, sillä sen sitoutuminen hidastuu oleellisesti viileässä. Tyypillisiä 

käyttökohteita ovat pintalattiat, maanvaraiset ja kelluvat lattiat sekä muut hierrettävät vaakarakenteet. 

kannattaakin seurata säätietoja tarkkaan. 

– Kokemattomamman asiakkaan kannattaa 

soittaa vaikka Lohja Ruduksen 

tekniseen neuvontaan tai betonin myyjälle 

varmistaakseen, että kohteeseen ja 

vallitseviin olosuhteisiin valitaan varmasti 

paras mahdollinen betonilaatu 

sekä tekniseltä että taloudelliselta kannalta, 

Vesa Anttila muistuttaa. 

Erityisesti vaativien erikoislattioiden 

valut edellyttävät kaikilta osapuolilta 

toimivaa yhteistyötä. Uusien rasitusluokkavaatimusten 

kohteissa käytetään 

joskus pienen vesisementtisuhteen 

massoja, jotka ovat voimakkaasti notkistettuja 

betonilaatuja. Näiden käyttö 

vaatii enemmän harkintaa ja kokemusta 

sekä lämmityksen, sitoutumisajan 

että hierron suhteen. 

Tehonotkistimilla betonimassaan tehdään 

vedenvähennys, joka kasvattaa betonin 

loppulujuutta ja tiivistää betonia. 

Tehonotkistetut massat ovat hyvin työstettäviä 

ja vaativat huolellisen varhaisja 

varsinaisen jälkihoidon. Viileissä olosuhteissa 

tehonotkistettujen massojen 

sitoutuminen hidastuu voimakkaasti, 

joten valuolosuhteiden lämpötilan tulisi 

olla mielellään vähintään +10 °C:ta. 

Suuremmilla työmailla kannattaa järjestää 

ennen betonitöiden aloittamista 

aloituspalaveri. Kannattaa myös pitää 

betonointipöytäkirjaa, josta ilmenevät 

olosuhteet, betonilaatu ja betonoinnin 

sujuminen. Pöytäkirjasta kaikki seikat 

on helppo tarkistaa ja jos jotakin menee 

pieleen, se on apuna ongelmien 

selvittelyssä. 

Vesa Anttila haluaa korostaa myös alkutöiden 

ja suunnittelun merkitystä: 

– Epätasainen sepelikerros valun alla 

saattaa aiheuttaa kapeisiin kohtiin halkeiluherkkyyttä. 

Jos teräsverkkoa ei käytetä 

ollenkaan, halkeiluriski on melkoinen. 

Verkkojen on puolestaan oltava oikeassa 

syvyydessä, jotta ne estävät parhaiten 

kutistumaa ja halkeilua. Verkon 

pitäisi olla myös niin tuettu, ettei se 

valunaikana liikkumisen takia painu. 

Lohja Rudus järjestää ammattiasiakkailleen 

säännöllisesti lattiabetonikoulutusta 

oikeista valuista ja työtavoista 

työmaille. – Lattiabetonikouluista on 

saatu paljon kiitosta. Ammattilaisellekin 

sieltä on löytynyt uutta kerrottavaa, 

Vesa Anttila sanoo. 

OHJEITA LATTIABETONOINTIIN: 

• Betonilattiat 2002 

• Betoninormit 2005 

• Pintabetonilattioiden halkeilun syyt ja 

halkeamisen estäminen, RTK Oy 2006 

• Betonityömaaohje, Lohja Rudus Oy Ab, 

www.lohjarudus.fi/docs/betonityomaaohje.doc 

• Työmaan betonilattiaohje, Lohja Rudus 

Oy Ab 

Lisätietoja: Lohja Rudus Oy Ab 

www.lohjarudus.fi/valmisbetoni 

25

Päivää, esite, koska putket? 

Omakotitalon rakentajista suurin osa käyttää rakentamiskustannusten 

osarahoitukseen kerrostaloyhtiön 

asunnosta saatavaa myyntihintaa. Varsinkin pääkaupunkiseudulla 

on myös vanhoista asunnoista muuttoliikkeestä 

johtuen runsasta kysyntää. Nykyisin vaan tervehdysten 

ja esitepyynnön jälkeen onkin jo seuraava kysymys 

talon putkiremontin ajankohta, kertoo Kiinteistömaailman 

Bulevardin asuntomyymälässä työskentelevä 

myyntineuvottelija Saija Hakola. 

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat Suorakanava Oy 

Vanhan asunnon myynnissä, 

sen sijainnissa, kunnossa ja 

hinnassa on aina kaksi näkemystä; 

myyjän ja ostajan. Kuinka 

usein, millä edellytyksillä ja millaisin 

toimenpitein nämä parhaiten 

kohtaavat, siitä keskustelimme Saija 

Hakolan kanssa. 

JUGENDIA VAI SIPOON KORPEA 

- Muistan kun jo pikkutyttönä piirtelin 

mieluummin asunnon pohjapiirustuksia 

kuin ikkunalaudan kukkapurkkirivistöjä. 

Arkkitehtiä minusta 

ei sitten koskaan kuitenkaan tullut, 

mutta tämä työ on nyt ihan mielettömän 

hauskaa ja mielenkiintoista, 

jossa on aina myös ripaus historian 

havinaa mukana. Ei ole esimerkiksi 

ollenkaan harvinaista, että joku 

myytäväksi tuleva, varsinkin suurempi 

kohde on ollut saman suvun hallussa 

jo viime vuosisadan alusta asti, 

kuvaa Saija "toiveammattinsa" perspektiiviä. 

Tällaisten Jugend-talojen 

ostajina ovat sekä perusstadilaiset, 

jotka eivät muuta kaupunginosastaan 

kuin korkeintaan korttelin päähän ja 

toisaalta nuoret lapsiperheet, jotka 

tosin saattavat tehdä myös salamannopean 

päätöksen rakentaa sittenkin 

Sipooseen omakotitalon, kun saavatkin 

samalla rahalla ihan muuta. 

HISSI JA REMONTIT TEHTY 

- Jos asunnon ostajan mielikuvissa 

on asunto, josta näkyy meri ja puita, 

remontit tehty, hinta on halpa ja vastike 

on pieni, niin hän kyllä etsii 

edelleenkin, sanoo Saija. Ja vaikka 

kaikki olisi muuten lähes haluttua, 

niin sitten talosta saattaa puuttua hissi 

ja aika moneen sitä ei ole edes lupa 

tehdä. Monelle nuorellekin ihmiselle tämä on ylittämätön 

kynnys, kun ei enää jakseta kävellä, huokaa Saija. Taloyhtiön 

vastuulla olevien remonttien tila tietysti kiinnostaa, mutta 

myös asunnon sisäinen kunto on tärkeää. Eikä aina auta, että 

kymmenen vuotta sitten tehty keittiöremontti on kuin eilen 

tehty, jos se ei edusta nykyisiä modernimpia ratkaisuja. Keittiön 

tulisi olla mieluummin avoin ja lisäksi kylpyhuoneen 

on oltava kunnossa. Ja jos remontoimaan on jostain päin alettu, 

niin valitettavasti kontrasti mm. kuluneeseen lattiaan vaan 

korostuu. Ihmisten toiveiden ja odotusten erilaisuus kiehtoo 

tässä työssä. Kun lisäksi joka ikisellä vanhalla asunnolla on 

tarinansa ja olemuksensa, täytyy olla 

jatkuvasti skarppina niin myyjän kuin 

ostajankin suuntaan. Ammattitaitoisen 

kiinteistönvälittäjän tehtävänä on 

huolehtia, että kauppa saatetaan turvallisesti 

alusta loppuun asti hyvää 

välitystapaa ja lakeja noudattaen, kiteyttää 

Saija. 

NELJÄN KUUKAUDEN ENNAKOINTI 

Tulevia omakotirakentajia uskallan jo 

neuvoakin; sopiva ajankohta asunnon 

myynnin aloittamiseen on nelisen 

kuukautta ennen asunnon luovuttamista. 

Asunto pitää tietysti myydä kotina, 

mutta useimpia ostajia häiritsee 

kuitenkin kylpyhuoneessa roikkuvat 

kurahaalarit, yletön pikkuesineiden ja 

yleensäkin tavaran määrä. Niinpä valokuvista 

suurin osa piirongin laatikkoon, 

kylpyhuoneessa ei tarvitse olla 

17 shampoopulloa esillä. Erittäin tärkeä 

on valoisuus, jossa auttaa ikkunoiden 

pesu. Olen itsekin vähintään 

harrastestailaaja ja tuon joskus puutteellisesti 

valaistuun asuntoon omia 

valaisimia. Usein pienetkin asiat, kuten 

tuoreet leikkokukat, uudet tabletit 

pöydällä ja puhtaat matot auttavat 

huomattavasti. Muutama satanen kannattaa 

varmasti laittaa kodin ehostukseen 

eli stailaukseen. Jos taas asunto 

on hurjan huonossa kunnossa, on tietysti 

mietittävä myyntiä sellaisenaan 

halvemmalla hinnalla tai pohtia, että 

saako mahdollisen remonttiin käytetyn 

rahan myynnissä takaisin. Aivan 

kuten yhtiölle kuuluvan putki- tai julkisivuremontinkin 

osalta. Kaikki tapaukset 

ovat aina yksilöllisiä ja annan tietysti 

tarvittaessa mielelläni myös 

oman näkemykseni, lupaa Saija Hakola. 

Ja semmoinen tuntuma keskustelustamme 

jäi, että kannattaa varmaan 

kuunnella. 

26

Saija Hakolan monet muistavat Speden Spelien 

juontajana noin 5 vuoden takaa. Tätä edelsi 

kuitenkin toinen naispääosa elokuvassa Iskelmäprinssi 

vuonna 1991. Muita Saijan TVohjelmia 

90-luvun alusta 2000-luvulle ovat 

olleet Puutarhassa, Koiravisa ja Ihmeidentekijät. 

Kiinteistönvälittäjänä Saija on ollut nyt 

kolme vuotta nousten raketin lailla Kiinteistömaailman 

valtakunnalliseksi huippumyyjäksi 

vuosina 2005 ja 2006. Omakohtaista kokemusta 

vanhan asunnon remontoinnista Saija 

hakee parhaillaan miehensä kanssa remontoidessaan 

jokin aika sitten hankittu uutta kotia. 

27

Teollisuushallien ja pientalojen yläpohjan eristyksessä on käytetty puhallusvillaa 

merkittävästi jo 70- ja 80-luvulla rakennetuissa kohteissa. Nyt kun 

teollisuuden rakenne ja tuotantopaikat muuttuvat, jää isojakin halleja tyhjilleen 

tai puretaan pois nykyisten tarpeiden tieltä. Kaikkea ei tarvitse kuitenkaan 

ajaa kaatopaikalle, sillä mm. puhallusvillat voidaan ottaa uuskäyttöön 

– kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. 

Teksti ja kuvat: Raimo Holopainen 

Lohjalainen Anpe Oy on investoinut 

Suomessa aivan toisen kokoluokan 

kalustoon kuin tähän 

saakka markkinoilla olleet. Niinpä imukaluston 

kapasiteettikin on moninkertainen, 

säiliöön mahtuu jopa 70 m3 

pakkautunutta puhallusvillaa. Olemme 

hankkimassa nyt jo toista vastaavaa yksikköä, 

sillä kysyntää näyttää olevan, 

sanoo Anpe Oy:n toisen polven toimitusjohtaja 

Hannu Pesola. 

KAATOPAIKALLE VAI KIERRÄTYKSEEN 

– Vaikka itse rakennuksen kestoikä voisi 

olla 50-100 vuotta, niin mm. muuttoliikkeestä 

johtuen jää 70- ja 80-luvuilla 

tehtyjä marketteja, jopa kouluja ja tuotantolaitoksia 

tyhjilleen, sanoo Pesola. Jos 

tämmöinen rakennus sitten saa purkutuomion, 

niin nykyisin selvitetään aina 

yhä tarkemmin, olisiko osalla rakenteista 

uuskäyttöä, sillä kaatopaikkamaksut 

ovat nousseet merkittävästi – isoissa teollisuuskohteissa 

maksut nousevat helposti 

tuhansiin euroihin. Kysymyksessä on siis 

toisaalta taloudelliset näkökulmat, mutta 

vahvasti myös ympäristölliset, vakuuttaa 

Pesola. Meillä on yhteistyötä myös 

talotehtaiden kanssa, sillä tehtaalla ylitse 

jääneet villasuikaleet voidaan repiä laitteillamme 

puhalluskäyttöön sopivaksi ja 

hyödyntää näin jälleen eristyskäyttöön. 

Tämä imutyö sopii meille erittäin hy- 

Kestävää kehitystä 

imemällä ja puhaltamalla 

vin, sillä miehet ovat tottuneet liikkumaan 

ahtaissa tai muutenkin hankalissa 

paikoissa. Aika usein pystymme puhaltamaan 

imetyn puhallusvillan saman tien 

uuteen kohteeseen ilman välivarastointia. 

Tuhansia kuutioita on jo siirretty toiselle 

kierrokselle, vaikka toimintamme 

on imu-urakoinnin osalta vasta aluillaan. 

MYÖS OMAKOTITALOT 

Teknis-taloudellisesti myös omakotitalojen 

puhallusvillaeristeet kannattaa ottaa 

mieluummin talteen kuin ajaa kaatopaikalle. 

– Aina ei kysymyksessä ole 

kuitenkaan purkaminen, sillä jos taloon 

tehdään isoa saneerausta, jossa yläpohjaan 

asennetaan esim. runsaasti ilmanvaihtoputkia, 

saattaa olla mielekästä 

imeä eristeet välillä pois ja puhaltaa ne 

sitten IV-töiden jälkeen takaisin, kuvaa 

Pesola mahdollisuuksia. Tällöinhän voidaan 

samalla lisätä eristevahvuutta vas- 

Puhallusvillan kierrätys on hyvä esimerkki suomalaisten 

oikeasta asenteesta kestävän kehityksen 

periaatteiden noudattamisessa, sanoo 

toimitusjohtaja Hannu Pesola. 

28

taamaan nykyisiä mitoituksia. Eräänkin 

rivitaloyhtiön yläpohjan eristevahvuus 

on nyt uusintapuhalluksen jälkeen peräti 

500 mm. Jos kysymyksessä on vesivahingosta 

johtuva remontti, niin tällöin 

usein kuitenkin pienellä alueella 

olevaa märkää eristettä ei luonnollisestikaan 

kierrätetä vaan se kannattaa toimittaa 

kaatopaikalle. Vuorivilla on kaiken 

kaikkiaan erittäin kiitollinen materiaali, 

eristyskyky ei ole muuttunut vuosien 

saatossa miksikään. Niinpä tämän 

tyyppinen kierrättäminen on jo ratkaisu, 

kun EU:ssa kiristetään vaatimuksia 

teollisesti tuotettujen materiaalien elämänkaaresta 

ja jatkokulutuspaikasta, 

pohtii toimitusjohtaja Hannu Pesola. 

Imu tapahtuu 100 mm:n taipuisalla letkulla. 

Antti Pesola perusti Anpe Oy:n 1976. 

Vuonna 2005 tehtiin sukupolvenvaihdos 

ja toimitusjohtajuus siirtyi 

Antin pojalle Hannulle. Yritys toimii 

Lohjalla ja työllistää 20 henkilöä. 

Anpe toimii Parocin valtuuttamana 

puhallusvillaurakoitsijana, tekee märkähiekkapuhalluksia 

sekä suurtehoimurointia, 

mikä mahdollistaa kaikkien 

irtoeristeiden talteenoton ja kierrätyksen. 

Yrityksen muut toimipaikat 

sijaitsevat Vantaalla ja Hollolassa. Anpen 

toiminta-alue kulkee suurin piirtein 

akselin Pori-Tampere-Heinola- 

Kotka eteläpuolella, mutta varsinkin 

isommat imukohteet Keski- ja Pohjois-Suomessa 

kiinnostavat. 

Lisätietoja: www.anpe.fi 

Vanhojen purujen poisto. 

Forssan Sahan sahalaitos puretaan ja tilalle 

nousee Prisma. 

Imukalusto on ajettu rakennuksen viereen. Puhallusvillaeristeet imetään katon kautta. 

Sahalaitteet on myyty Venäjälle. 

29

Kangasalalla 

rakennetaan 

kokonaiskonseptilla 

Kangasalan Putkilämpö Oy rakentaa Pirkanmaan kasvukeskuksiin lukeutuvaa 

Kangasalaa konseptilla, jossa luotetaan valmiina järjestelminä valmistajalta 

tulevaan talotekniikkaan. 

Teksti: Uponor Suomi Oy, kuvat: Nina Dahl 

Komponentit sopivat varmasti 

yhteen, kokonaisuus on toimintavarma, 

eikä yksittäisten 

osien kokonaisuuteen sovittamisen kanssa 

tarvitse leikkiä. Yhden vastuunkantajan 

ratkaisu on sekä urakoitsijan että loppuasiakkaan 

kannalta selkeä, sanoo yrityksen 

toimitusjohtaja Esko Saarikko. 

Kangasalan Putkilämpö on perustettu 

olympiavuonna 1952. Alun perin 

neljän putkimiehen perustama yritys 

on ollut Veikkolaisten suvun omistuksessa 

jo liki 50 vuotta. 

Yritys siirtyi vuonna 2002 tehdyssä 

sukupolvenvaihdoksessa Kalevi Veikkolaiselta 

hänen tyttärilleen Virpi Rannikolle 

ja Kirsi Veikkolaiselle. Ennen Kalevi 

Veikkolaista yrityksen omisti hänen 

setänsä Reino Veikkolainen. 

Yrityksen toimitusjohtaja on alun 

perin työnjohtajaksi yritykseen tullut 

Esko Saarikko. Tällä hetkellä Kangasalan 

Putkilämpö työllistää 16 henkeä, 

joista 10 asennustehtävissä, 3 myymälässä 

sekä kolme yritysjohdossa. 

Yritys toimii Pirkanmaalla tehden 

LVI-asennuksia pientaloista teollisuuteen. 

Työ käsittää sekä uudisrakentamista 

että vanhan korjaamista. Nykyisessä 

suhdannetilanteessa uudisrakentaminen 

muodostaa hieman suuremman osan 

liikevaihdosta. Merkittävä osa liikevaihdosta 

tulee myös LVI-myymälästä. Yritys 

kuuluu Hanakat-ketjuun. 

ERIKOISLIIKE KILPAILEE PALVELULLA 

JA OSAAMISELLA 

– Kilpailemme palvelulla ja asiantuntemuksella. 

Itsensä ajantasalla pitäminen 

on varsin haastava tehtävä, sillä 

tuoteuutuuksia tulee markkinoille kiivaaseen 

tahtiin. Onneksi merkittävät 

valmistajat hoitavat koulutuksen kiitettävästi. 

Kokemus tuotteista ja järjestelmistä 

on tärkeää. Jos jokainen työmaa 

Toimitusjohtaja Esko Saarikko tuli Kangasalan 

Putkilämpöön alunperin työnjohtajaksi. Hänen 

mukaansa selkeiden järjestelmäkokonaisuuksien 

käyttö on talotekniikkaa rakennettaessa 

järkevää. Yhden vastuunkantajan ratkaisu on 

selkeä sekä loppuasiakkaan että urakoitsijan 

kannalta. 

on opettelukohde, ei hommasta tule 

mitään Esko Saarikko toteaa. 

Urakoitsija arvostaa toimittajien luotettavuutta. 

Niillä tulee olla toimiva 

myyntiorganisaatio, jonka puoleen voi 

tarvittaessa kääntyä. – Kokemus tuo tullessaan 

toimittajatuntemusta, mikä auttaa 

yhteistyökumppaneiden valinnassa. 

26 000 asukkaan Kangasala lukeutuu 

Pirkanmaan alueen kasvukeskuksiin. 

Pientalotontteja on tarjolla ja rakentaminen 

on vilkasta. Yksi Kangasalan 

Putkilämmön kohteista on seitsemän 

kolmen asunnon rivitaloa kunnan 

keskustassa. Asuntojen koot vaihtelevat 

55 neliömetristä 110 neliöön. 

KATTAVAT JÄRJESTELMÄT 

Kangasalan Putkilämpö on asentanut Uponor-lattialämmityksiä jo vuodesta 1991 asti, yhteensä 

tuhansia kilometrejä. Yhdestäkään kohteesta ei yritykselle ole tullut huomautuksia, mikä 

kertoo sekä työn että tuotteen laadusta. Lattialämmityssuunnittelu tehdään Uponorissa. 

Rakenteilla olevat rivitalokohteet ovat 

esimerkki rakentamisen nykysuuntauksesta, 

jossa perinteisestä työmaalla 

tapahtuvasta palapelin kokoamisesta 

ollaan siirtymässä valmiiden järjestelmien 

käyttöön. 

Kangasalan Putkilämmön keskeisenä 

kumppanina rakennushankkeessa on 

Uponor, jolta tulevat kohteisiin lattialämmitys- 

ja käyttövesijärjestelmät, koneellisen 

tuloja poistoilmanvaihdon ilmanvaihtokanavistot 

sekä eristetyt putkistot. 

30

Esa Saarikko Kangasalan Putkilämmöstä ja Pekka 

Natukka Uponorilta katsastavat Kangasalan 

kohteen ilmanvaihtokanavistoa. Alunperin peltikanavaksi 

suunniteltu ratkaisu vaihdettiin hygieeniseen 

muoviin, jota on kevyt ja siisti käsitellä 

työmaalla. 

PELTI VAIHTUI MUOVIKANAVIKSI 

– Ilmanvaihtokanavisto oli alun perin 

suunniteltu peltikanavien varaan, mutta 

vaihdoimme ratkaisun muoviin. Perusteena 

oli materiaalin helpompi käsiteltävyys 

työmaalla. Muovi ei vaadi "rälläkän" 

käyttöä. Muutenkin muovikanavan 

kokoaminen on siistimpää, sujuvampaa 

ja vaatii vähemmän työkaluja. 

Lattialämmitysratkaisuista Esko Saarikko 

kertoo yrityksellä olevan pitkä 

kokemus. – Olemme asentaneet Uponor-lattialämmityksiä 

jo vuodesta 

1991 asti, yhteensä satojatuhansia 

metrejä lattialämmitysputkea. Yhdestäkään 

kohteesta ei ole tullut huomautuksia. 

Lattialämmityksen suunnittelussa 

käytämme Uponorin lattialämmityssuunnittelupalvelua. 

LATTIALÄMMITYSRATKAISUILLA 

MONIPUOLISET 

KIINNITYSMAHDOLLISUUDET 

rakenteeseen voidaan valita siihen parhaiten 

sopiva kiinnitys. 

Kangasalan kohteiden järjestelmätoimitukseen 

sisältyvät lattialämmitysjärjestelmän 

tehdasvalmisteiset Jakotecjakolaatikot. 

Lattialämmityksellä on jakotukit 

talojen molemmissa kerroksissa, 

mutta käyttöveden jako tapahtuu 

alakerran jakotukista. Alakerrassa jakotukkikaappi 

on sijoitettu lattiaan ja yläkerrassa 

seinään. 

Lattialämmityksen kiinnitystapa on 

ylä- ja alakerrassa erilainen. Välipohjaratkaisuna 

kohteessa on tavallaan puu- ja 

betonipohjan välimuoto. Välipohjaristikkojen 

päälle sijoitetaan vanerilevy, johon 

muoviset putkipidikelistat kiinnitetään. 

Rakenteen päälle tulee verkko, ja tämän 

päälle tehdään ohutvalu. Alakerrassa lattialämmitysputket 

kiinnitetään verkkoon, 

jonka päälle lattiavalu tehdään. 

SERTIFIOITU KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ 

ON KOSTEUSTURVALLINEN 

Käyttövesiratkaisuna kohteessa on rakenteisiin 

asennettavaksi tarkoitettu 

Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmä. 

Tämä on ensimmäisenä Suomessa VTTsertifikaatin 

saanut käyttövesijärjestelmä. 

Lisäksi järjestelmällä on pohjoismainen 

Nordtest-hyväksyntä. 

Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmä 

on sekä järjestelmäkokonaisuuden että 

yksittäisten osien kohdalla läpäissyt 

muun muassa osien yhteensopivuutta, 

tiiviyttä ja kestävyyttä mittaavat testit 

ja tyyppihyväksynnät. Valmiin järjestelmäkokonaisuuden 

käyttö antaa raken- 

tajalle varmuuden siitä, etteivät keskenään 

yhteensopimattomat osat tai sopimattomat 

liitokset synnytä kosteusongelmia 

ja vesivahinkoja. 

ERISTETYT PUTKISTOT YHDISTÄVÄT 

TEKNISEN TILAN RAKENNUKSEEN 

Kaukolämmöllä lämpiävät rivitaloasunnot 

on yhdistetty eristetyillä putkilla 

erilliseen rakennukseen, jossa tekninen 

tila ja lämmönsiirtimet sijaitsevat. 

Lämmitysverkoston vesi sekä kylmä- 

ja lämmin käyttövesi kulkevat valmiiksi 

eristetyissä PEX-putkissa. 

Eristettyjen putkistojen suojakuori 

on poikittaissuunnassa jäykkä, mutta 

taipuu helposti pituussuunnassa. Siksi 

putkien käsittely ja sijoittaminen kaivantoihin 

on helppoa ja linjaukset voidaan 

tehdä piha-aluetta säästäen. 

ENEMMÄN TEKNIIKKAA, 

VÄHEMMÄN ASENTAJIA 

Uuden tekniikan ja järjestelmien tulo 

näkyy työmaalla niin yksittäisen asentajan 

kuin koko yrityksen näkökulmasta. 

– Vuoteen 1952 verrattuna asentajan 

työ on nykyään kuin kellosepän 

työtä. Asentajan työ on entistä siistimpää 

ja kevyempää. Yrityksellä on 

asentajia rakennuksella entistä vähemmän, 

mutta talotekniikkaa sijoitetaan 

taloihin yhä enemmän. Työ on muuttunut 

rakentamisprosessissa etupainotteisemmaksi 

ja se tehdään selvästi aiempaa 

nopeammin, Esko Saarikko arvioi 

rakentamisen muutoksia. 

Uponor-lattialämmitystarjonnan etuna 

on vaihtoehtojen monipuolisuus. Sekä 

saneerauksella että uudisrakentamisella 

on omat vaateensa. Lukuisat vaihtoehtoiset 

lattialämmitysputkien kiinnitystavat 

ovat eduksi, sillä jokaiseen lattia- 

Kohteessa käytetään rakenteisiin asennettavaksi tarkoitettua Uponor-PEX-käyttövesijärjestelmää, 

jolla on sekä VTT-sertifikaatti että pohjoismainen Nordtest-hyväksyntä. 

31

Talon vesikatemateriaalin valinnassa 

on kaksi mahdollisuutta. Joko kaavoittaja 

on sen valinnut tai sitten se 

on rakentajan valittavissa täysin vapaasti 

tai jonkinlaisin reunaehdoin 

ja vähintäänkin suosituksin. Joskus 

rakennustapaohjeet ovat täysin yksiselitteiset; 

tummanharmaa tai musta 

huopakate. Joskus hieman väljemmät; 

punainen betonitiili tai vaihtoehtoisesti 

punainen kattotiiltä jäljittelevä 

profiilipelti. 

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Icopal Oy 

Olkea, betonia, huopaa vai peltiä? 

Jos rakentaja saa itse valita vesikattonsa 

täysin vapaasti muodon, 

kaltevuuden ja materiaalin 

osalta, on vaihtoehtoja sitten jo kymmenittäin. 

Lähtökohtana pitää tietysti 

olla vesikaton perimmäinen tehtävä. 

Muita valintatekijöitä ovat katteen tekninen 

toimivuus ja arkkitehtuuriset näkökulmat 

sekä tyylilliset seikat. 

VESIKATON TEHTÄVÄ 

Vesikaton tehtävä on suojata rakennusta 

luonnon "hyökkäyksiä" vastaan, joita 

ovat mm. sateet, tuulet ja auringonpaiste 

sekä toimia tiettyjen yläpohjaratkaisujen 

runkona. Näitä ovat mm. 

eristeet, kattoikkunat, savupiippu, kattoturvatuotteet 

ja sadevesijärjestelmät. 

Oma tehtävänsä sillä on myös talon ulkonäköä 

arvioitaessa, onhan katto talon 

viides julkisivu. Materiaali ja muoto 

vaikuttavat rakennuksen ilmeeseen. 

Kun tontit ovat usein monimuotoisessa 

maastossa, myös asuntoalueen talojen 

katot ovat luontaisesti nähtävissä. 

YLÄPOHJAN RAKENNE 

Kiviteräskate edustaa uutta, modernia linjaa. 

Vesikaton kannatus tapahtuu ulkoseinien 

ja joskus myös kantavien väliseinien 

päältä. Varsinaisen vesikaton kantavana 

rakenteena käytetään kattotuoleja (ristikoita) 

ja erilaisia palkkiratkaisuja, varsinkin 

silloin, kun halutaan korkeaa 

huonetilaa tai hyödyntää ylintä tilaa 

maksimaalisesti asuinhuoneena. Tällöin 

kattokaltevuuden tulee olla vähintään 

1:2 tai jyrkempi. Palkkirakenteinen yläpohja 

tarvitsee harjapalkin, joka puolestaan 

kannatetaan joko kantavilla seinillä 

tai pilareilla. Näiden tarve riippuu 

palkin pituudesta ja katon muista kuormista. 

Tuettaessa harjapalkki päätyseiniin 

tämä tulee ottaa huomioon niiden aukotuksen 

suunnittelussa 

Vesikaton ja koko yläpohjan rakenteet 

riippuvat jonkin verran varsinaisesta 

vesikatteesta. Esimerkiksi tiilikatteella 

koko rakenne on alhaalta ylöspäin: 

sisäverhous, ilmarako, höyrynsulku, 

eriste, aluskate, ruoteet, kattotiili. 

Varsinkin ns. 11/2 -kerroksisissa 

taloihin lisätään erilaisia valoa tuovia 

elementtejä, kuten kattoikkunoita ja 

erilaisia kattolyhtyjä. Erityisen tärkeätä 

on huolehtia vesikaton tuuletuksesta, 

sillä yläpohjan läpi kulkevan kosteuden 

on poistuttava riittävän tehokkaasti 

jotta rakenteet pysyvät kuivina 

ja kosteusvaurioilta vältytään ja että 

lämmöneristävyys säilyy suunnitellun 

mukaisena. 

32

luonnonmateriaalit ja teollisesti tuotetut. 

Tässäkin on tapahtunut noin sadan 

vuoden sisällä selkeä teollinen 

vallankumous, sillä vaikka luonnonmateriaaleja 

edelleenkin käytetään, on 

niiden osuus van murto-osa ja sekin 

lähes yksinomaan korjausrakentamisen 

puolella mm. museoviraston suojelukohteissa. 

Rakentamisessa on 

kautta aikain käytetty mitä moninaisimpia 

ratkaisuja. Puu on luonnollisesti 

ollut tärkeä materiaali, samoin 

muut luonnontuotteet. Katteiden historiassa 

voidaankin puhua erilaisista 

kausista ja jopa kausivaihteluista. On 

ollut puukausia, rautakausia, tiilikausia 

ja huopakausia. Eri kaudet ovat olleet 

osittain tai kokonaan päällekkäisiä 

ja jotkut voimakkaita ja pitkään 

vallitsevia ja jotkut lyhyitä, useampinakin 

jaksoina toistuvia. Entisaikojenkaan 

rakentajilla ei toki kaikki vaihtoehdot 

ole olleet samaan aikaan "tarjolla". 

Huopakate 

Puukatteet 

* Tuohi- eli malkakatto 

* Palkkikatto 

* Kourukatto 

* Lautakatto 

* Liistekatto 

* Paanukatto 

* Kimpikatto 

Muut luonnonmateriaalikatot 

* Turvekatto 

* Olkikatto 

* Liuskekivikatto 

* Savitiilikatto 

* Paperikatto 

Peltikate. 

Profiilipeltikate 

Teollisesti tuotetut 

* Sementtikattotiili 

* Lasitiili 

* Asbestisementtikate 

* Kupari- ja lyijykate 

* Aaltopelti 

* Rautapeltikate 

* Huopakate 

* Kiviteräskate 

Tiilikate 

AUMAA JA PULPETTIA 

Vesikaton tyypillisin muoto on harjaeli 

satulakatto. Nykyisin käytetään 

myös 70-luvulla uudelleen ”muotiin” 

tullutta auma- eli valmikattoa sekä erilaisia 

harja- ja aumakaton yhdistelmiä, 

kuten leikattua aumakattoa ja puoliaumakattoa. 

Sen sijaan mansardi- eli taitekatto 

tunnetaan jo 1700 -luvun kartanoista. 

Vuosisadan vaihteen huviloiden 

katot olivat upeita lanterniini- eli 

säterikattoja. Varsinkin rivitaloissa käytettiin 

1960-luvulla paljon tasakattoja. 

Modernia tyyliä edustaa nykyisin 

myös pulpettikatot. 

VESIKATEVAIHTOEHDOT 

Varsinaiset vesikatemateriaalit voidaan 

jakaa karkeasti kahteen luokkaan: 

ENTÄ TÄNÄÄN? 

Reilusta paristakymmenestä vaihtoehdosta 

on rakentajalla valittavissa nyt 

vain puolenkymmentä, joskin kaikkien 

osalta on useampia eri vaihtoehtoja 

tarjolla. Perusvaihtoehdot ovat pelti, 

betoni ja huopa, mutta myös yksilöllisiäkin 

ratkaisuja löytyy. Miten olisi 

esim. kuparikatto? Joillain kaava-alueilla 

on haettu tietoisesti myös ns. vanhoja 

ratkaisuja, kuten konesaumattua 

peltikattoa, mutta siinä nimenomaan 

perinteisen ratkaisun tekijät taitavat olla 

vähissä. Olipa ratkaisusi sitten mikä 

tahansa, muista kuitenkin vesikaton 

perimmäinen tehtävä vaikkapa Alexander 

Rutin oppien mukaan. Pidä myös 

tyyli ja käytä hyvää makua, kuten 

muussakin elämässä. 

Katto, eli se ylimmäinen pinta, jolla 

warjellaan rakennuksia weden sateesta, 

tehdään monista erilaisista 

aineista. 

– Alexander Ruti, vuonna 1867 ilmestyneessä 

oppikirjassa Muistellus oppi Rakennustaidosta. 

33

RemonttiOptimi omakotitalojen, 

kesämökkien ja rivitalojen 

kustannuslaskentaan 

RemonttiOptimi kustannusarvioohjelman 

uusin versio julkaistaan 

Rakenna & Remontoi messuilla 

Esport Arenalla perjantaina 

9.2.2007. Uuden ohjelman avulla 

voidaan laskea kokonaisvaltaisesti 

niin omakotitalojen, kesämökkien 

kuin rivitalojenkin korjaustöiden 

kustannusarvioita. 

Ohjelma on toteutettu yhteistyössä 

Tekesin kanssa 


REMONTTIOPTIMI KERTOO 

KUSTANNUSARVION TYÖVAIHEITTAIN 

Ohjelmassa eri remonttikohteita tarkastellaan 

vaiheittain, aivan kuten niitä 

itse työmaallakin tehdään. Arvion 

tekijä voi esimerkiksi ensin laskea mitä 

maksaa vanhan peltikatteen vaihtaminen 

uuteen katteeseen. Uudeksi katteeksi 

voidaan valita tiilikate, huopakate, 

muovipinnoitettu pelti, konesaumattu 

pelti, kiviteräskate tai vaikka 

kupari. Valintojen jälkeen ohjelma kertoo 

mitä kustannukset ovat purkutöiden 

osalta ja mitä vastaavasti uuden katteen 

osalta. 


TYÖHÖN MENEVÄN AJAN 

Ohjelman näyttämä kustannusarvio 

erittelee työhön käytettävän ajan. Esimerkiksi 

laajennuksen uutta runkorakennetta 

laskettaessa ohjelma kertoo 

kuinka monta tuntia menee rungon ja 

eristeiden asentamiseen, tuulensuojien 

asentamiseen, julkisivuverhoukseen 

ja sisäpuoliseen rakenteeseen. 

REMONTTIOPTIMI KERTOO MITÄ 

TARVIKKEITA TYÖSSÄ TARVITAAN 

Ohjelmassa arvion tekijä valitsee kohteen 

vaatimat työvaiheet sekä niihin 

haluamansa rakenneratkaisut valmiista 

valikoista. Tämän jälkeen ohjelma 

kertoo tuotenimikohtaisesti mitä tuotteita 

työssä tarvitaan. Näin remontintekijän 

ei tarvitse erikseen kaivaa selville 

mitkä tuotteet ja tuotenimikkeet 

kyseiseen työhön soveltuvat. 

REMONTTIOPTIMI KERTOO TARVITTAVI- 

EN TUOTTEIDEN TARKAT TUOTETIEDOT 

Ohjelman esittämistä tarvikkeista on 

suurimmasta osasta myös linkit suoraan 

kyseisen tuotteen yksityiskohtaisiin 

tietoihin, eli tuotekortteihin. 


TARVITTAVIEN TARVIKKEIDEN MÄÄRÄN 

Ohjelma kertoo mikä on kyseiselle tuotteelle 

yleisesti käytettävä hukkaprosentti 

sekä kuinka paljon sitä tarvitaan neliötä 

tai juoksumetriä kohden. Samoin se laskee 

puolestasi kuinka paljon sitä kaiken 

kaikkiaan hankkeessa tarvitaan. 


TARVIKKEIDEN YKSIKKÖHINNAT 

Jotta tarvikkeiden hankinnassa ei tulisi 

ikäviä yllätyksiä kertoo ohjelma 

myös tuotteiden yksikköhinnat. Esitettyjä 

hintoja voit omien tinkimistaitojesi 

ja isompien ostoerien avulla pienentää. 

RemonttiOptimi huomioi 

omat tarvike- ja työhintasi 

OHJELMA HUOMIOI MYÖS 

OMAT TYÖ- JA TARVIKEHINTASI. 

Toisin sanoin jos teet työn itse voit laittaa 

työn hinnaksi 0 euroa tunnilta tai 

kulloinkin maksamasi muun hinnan. 

Samoin tarvikkeiden osalta voit muuttaa 

hintaa tai poistaa sen kokonaan. 

REMONTTIOPTIMIA KÄYTETÄÄN 

NETIN VÄLITYKSELLÄ 

Kustannusarvio-ohjelmaa käytetään 

netin kautta suoraan Rakentaja.fi sivuilta 

ja näin kaikki hinta- ym. päivitykset 

tulevat välittömästi ilmaantuessaan 

kaikkien käyttöön. Ohjelma on siis jatkuvasti 

ajan tasalla. 

REMONTTIOPTIMI OPASTAA 

TYÖVAIHEISSA 

Ohjelman kautta avautuvat myös sekä 

tuote- että työvaihekohtaiset ohjeet. 

Rakentaja. fi TV:n kautta voi remontoija 

myös katsoa erilaisten työvaiheiden toteutustapoja. 

REMONTTIOPTIMI KÄYTTÖOIKEUS 

NYT VAIN 50 EUROA 

Uuden RemonttiOptimin käyttöoikeuden 

hinta on 50 euroa/vuosi. 

34

REMONTTIOPTIMIN KÄYTTÖOIKEUDEN SAAT OSOITTEESTA 

WWW.RAKENTAJA.FI 

Ruskaa, hiihtoa, golfia 

Levi on aina auki! 

Suomi on suuri maa, jossa neljä vuodenaikaa korostuvat 

selkeämmin kuin missään muualla. Erityisen vahva on 

kontrasti Suomen Lapissa. Niinpä mm. Levi on monien 

erilaisten mahdollisuuksien ja aktiviteettien lomanviettopaikka. 

Teksti ja kuva: Suorakanava Oy 

Levi sijaitsee Kittilän kunnassa, noin 150 km Rovaniemeltä 

luoteeseen. Toinen suuri keskus Ylläs sijaitsee noin 40 km:n 

päässä. Kittilän asukasluku on vajaat 6 000 henkeä, johon 

suhteutettuna Levillä vuosittain vierailevat noin puoli miljoonaa 

matkailijaa kertoo mistä kunta elää. 

BONGAA LEVIN VIISI VUODENAIKAA 

RemonttiOptimin käyttö 

Vaihe 1. 

Kohteen luominen tai jo luodun kohteen valitseminen. 

• Uusi kohde luodaan valitsemalla uusi kohde ja täyttämällä kohteen 

perustiedot. 

• Luodut kohteet löydät “Listaa kohteet”. 

Vaihe 2. 

Valitse luotu kohde ”Käppärän puistikko” käsittelyyn. Tässä mallissa Käppärän 

Puistikko on jo laskettu. Saat yhteenvedon huonetiloittain. Huonetilan 

saat käsittelyyn klikkaamalla huonetilan edessä olevasta plussasta. 

Vaihe 3. 

Valitse haluttu huonetila ”Käppärän puistikon keittiö”, saat keittiön eritellyn 

yhteenvedon. 

Vaihe 4. 

Valitse halutun huonetilan remonttikohde ”Käppärän puistikon keittiön 

seinät”, voit alkaa päivittämään ko. kohteen remonttitietoja. 

Lähtötiedoissa kysytään huoneen mitat ja oletustuntihinta, jota voit 

päivittää jokaisessa eri työvaiheessa 

– Valitut työt: 

• Valitut työt on laitettu tietokantaan, josta voit alasvetovalikosta valita 

halutun. 

• Oletuksena käytetään tunnettuja materiaaleja, joihin voit päivittää omia 

hintojasi. Materiaaleista on lisätietolinkki ja yleensä työohjeet. 

Käytettyäsi ohjelmaa muutaman kerran lasket yhden huonetilan remontin 

muutamassa minuutissa. 

Valtaosa suomalaisista on käynyt joskus Lapissa, useimmat 

keväthankien hohtaessa ja aika iso osuus myös ruskan aikaan, 

syyskuun ensimmäisinä viikkoina. Kevätviikot etelän 

hiihtolomista aina Vappuun asti (viikot 8-17) ovatkin merkittävää 

sesonkiaikaa. Aivan toisen väristä Lappia on sitten 

nähtävissä elokuun lopusta lokakuun alkupuolelle (vkot 35- 

40), jolloin Lapin ruska aukeaa parhaimmillaan. Myös kaamosajassa 

on herkkyyttä alkaen ensilumista joulun- ja uuden 

vuoden ajan ylitse aina hiihtoloma-aikoihin. Oma viehätyksensä 

on myös Lapin kesässä kalastus- ja marjastusmahdollisuuksineen. 

Kaiken kokeneet Lapin kävijät sanovat 

kuitenkin, että kaikkein vaikuttavin aika on kevään ja 

kesän välissä, jolloin lumi sulaa, vedet virtaavat kuruissa ja 

luonto herää aivan huikealla vauhdilla. Suomen Lappi onkin 

usein touko-kesäkuun vaihteessa jopa koko Euroopan 

lämpimintä aluetta. Ja silloinhan voi jo nimenomaan Levillä 

pelata nykyisin myös golfia 18-reikäisellä kentällä, lähteä 

maastopyörällä luontoon tai vaan olla. 

VARAA OMA VIIKKOSI 

Kaikille löytyy siis aina jotain ja aina löytyy jotain kaikille. 

Levi odottaa kävijöitä ympärivuotisesti. Katsopa heti, onko 

lomaviikollasi vielä tilaa jossain kuudessa korkeatasoisessa, 

hyvin varustetussa mökissä, jotka löytyvät osoitteesta: 

www.rakentaja.fi. 

35

Kylmän ja lämpimämmän tilan välipohjan lämmön-, äänen- ja palotekninen 

eristäminen voidaan nyt toteuttaa vaivattomasti Parocin uutuustuotteella 

CGL 80 - vuorivillaeristeellä, joka soveltuu moninaisiin tarkoituksiin 

mm. pientalorakentajan autotallista kerrostalon autohalliin. 

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat Paroc Oy ja Raimo Holopainen 

Rakennusliike Reponen käytti 

PAROC CGL-eristettä rakentamassaan 

kuusikerroksisessa 

kerrostaloasunnossa eristämään pysäköintikerros 

yläpuolelle tulevasta toimistokerroksesta. 

Työmenetelmä oli tavallisuudesta 

poikkeava, sillä eristekerros 

ladottiin välipohjamuottien päälle 

ja sen päälle tehtiin raudoitukset ja 

valettiin välipohjan betoni. 

ERISTEEN ASENNUS 

HELPPOA LATOMISTA 

PAROC CGL 80 voidaan kiinnittää välipohjaan 

joko alakautta liimaamalla ja 

ilman tukea jopa 200 mm vahvuuteen 

saakka. Varminta on kuitenkin asentaa 

tuote jo betonivalun yhteyteen, jos se 

on mahdollista. Liimaaminen lienee 

järkevin tapa, vanhoissa, pienissä kohteissa, 

esimerkiksi yhden kahden auton 

autotallissa, jolloin tuote toimii 

sekä eristeenä että lopullisena pinnoitteena, 

joka voidaan rapata tai maalata. 

Jos kysymyksessä on isompi kohde, esimerkiksi 

kerrostalo, jonka alin kerros 

on kokonaan tai suurelta osin autohallia, 

voidaan rakentaminen tehdä toisinpäin. 

Tällöin muottitaso suunnitellaan 

eristettävältä osuudelta eristeen 

Piispankallioon toteutetun kerrostaloasunnon autohallin katto on pinnoitusta vailla. 

CGL 80 autotalliin 

ja -halliin 

36

Ensimmäisen kerroksen välipohjan muottityötä. 

PAROC CGL 80 asennusta… 

…muottilevytyksen päälle… 

…irti eristeestä korotusvälikkeillä, joiden kantavuutta 

voidaan lisätä lähes kolminkertaiseksi 

asentamalle alle PAROC aluslevy. 

Välipohjan betonivalu. 

PAROC CGL 80 liimautuu tiukasti betoniin. 

paksuuden verran alemmas. Muottivanerin 

tulee olla puhdas, mielellään 

uusi. Eriste asennetaan sitten vain tiiviisti 

toisiaan vasten, saumat ristiin. Työ 

on helppoa ja nopeaa, kun ei tarvitse 

kurottaa ylöspäin, pölyä ei tule silmiin 

eikä tarvita erillisiä kiinnikkeitä eikä liimaustyövaihetta. 

Monta työvaihetta 

toteutuu samanaikaisesti. Lopputuloksen 

on tiivis ja tasainen pinta, joka on 

kiinnittynyt lujasti betonin omilla sideaineilla 

– ilman erillistä liimausta 

siis. Muottirakenteen purku vaatii to- 

sin normaalia suurempaa huolellisuutta, 

kun alla onkin eriste, eikä betonipinta. 

EI MITÄÄN ONGELMIA 

”Samoilla tai jopa pienemmillä kustannuksilla siistimpään lopputulokseen” 

Rakennusliike Reponen Oy on heinolalainen, 

yli 50 vuotta vanha rakennusliike, 

jonka pääasiallinen 

toiminta-alue on vuodesta 1989 

lähtien ollut pääkaupunkiseutu. 

Reponen on rakentanut kaikkiaan 

yli 4 000 asuntoa. Nykyinen vauhti 

on noin 300 asuntoa vuodessa. 

Henkilökunnan määrä on noin 100 

ja liikevaihto reilut 20 miljoonaa 

euroa. 

Espoon Piispankallioon valmistuvan 

asuinkerrostalon autohalli- ja toimistokerroksen 

äänen-, lämmön- ja paloeristykseen 

käytettiin kuvattua menetelmää. 

Rakennusliike Reposelle 

tämä oli ensimmäinen kohde, jossa työ 

tehtiin tavallaan käänteisesti. – Teknisesti 

työssä ei ollut mitään ongelmia, 

kertoi toimitusjohtaja Mika Airaksela. 

– Lopputulos ja työ olivat sitä mitä kuvittelimmekin. 

Hieman vaan pohditti, 

entäpä jos olisi satanut kaatamalla ennen 

raudoituksen asentamista ja valua. 

Teräksien korotusvälikkeiden kantopinnan 

on hyvä olla normaalia suurempi. 

Ei tämä työkustannuksiltaan ainakaan 

kalliimpi ole, kun jälkityöt voidaan 

jättää pois, arvioi Airaksela. Joka 

tapauksessa jälki on varmasti siistimpi. 

Tämä pilottikohde on omaa gryndaustuotantoamme 

ja oma pääkaupunkiseudun 

toimistomme siirtyy huhtikuussa 

rakennukseen. – Uskon, että 

käytämme tulevissa, vastaavissa välipohjaratkaisuissa 

myös nyt testattua 

menetelmää, sanoi toimitusjohtaja 

Mika Airaksela. 

CGL 80 

– Vuorivillatuote kylmän ja lämpimämmän 

tilan välipohjan lämmön- 

, äänen- sekä palotekniseen eristämiseen. 

– Tuotemitat: 1200 x 200 x 

50…250 mm 

– Lämmönjohtavuus: 0,041 W/mK 

– Puristuslujuus: 50 kPa 

– Halkaisulujuus: 80 kPa 

– Tuotteen pinta voidaan rapata tai 

maalata. 

37

Kevät on maanparannuksen 

kulta-aikaa 

Kun lumi alkaa sulaa, ja keväinen auringonpaiste houkuttelee pihalle, kannattaa 

tehdä pieni tarkistuskierros: alustavasti voi tutkailla mm. nurmikon 

paikkaustarvetta, arkojen kasvien talvivaurioita ja jänisten sekä myyrien 

mahdollisesti aiheuttamia tuhoja. Saman tien voi kuitenkin jo aloittaa kasvien 

perusolojen kohentamisen eli maanparannustoimet. 

Teksti: Suorakanava Oy, kuvat: Suorakanava Oy ja Biolan Oy 

Keväällä lannoitteet ja kalkki voidaan levittää 

maanmuokkauksen yhteydessä. 

Kalkitus vähentää maan happamuutta, parantaa 

maan rakennetta ja edistää ravinteiden liukoisuutta 

kasvien käyttöön. 

Keväällä kukkapenkistä leikataan pois kuolleet 

kasvinosat ja maa kunnostetaan. Kalkki voidaan 

levittää aikaisin – jopa hangen päälle. 

Kasvien kasvualustan laadussa ja 

syvyydessä tehdyt laiminlyönnit 

näkyvät melko nopeasti: 

kasvit voivat huonosti ja jopa kuolevat. 

Uusien kasvien hankinta kerta toisensa 

perään tulee kalliiksi - asiaan 

kannattaa siis paneutua. Maanparannuksella 

pyritään syventämään multakerrosta, 

parantamaan kasvualustan 

rakennetta ja vilkastuttamaan pieneliötoimintaa. 

Niksit ovat loppujen lopuksi 

melko yksinkertaisia. Maanparannusaineet 

voi ”kylvää” vaikka ohuen lumikerroksen 

päälle. Kun maa sulaa ja 

kuivahtaa, aineet muokataan huolellisesti 

maahan ja pinta tasoitetaan. 

HYVÄN MAAN TUNNUSMERKIT 

Hyvä maa näyttää ja tuoksuu mullalle. 

Muita tunnusmerkkejä ovat mm. muruinen 

rakenne, runsas pieneliötoiminta, 

huokoisuus, hyvä veden läpäisy- 

ja varastointikyky sekä sopiva pH. 

Normaali kasvualustan pH on n. 6 (kalkinkarttajakasvit 

suosivat happamampaa, 

jopa alle 5 pH:ta, ja kalkinsuosijat 

emäksisempää, pH n. 7). Jos pH on 

kovin alhainen tai korkea, voi kasvien 

ravinteiden saanti vaikeutua oleellisesti. 

Mm. typpi (N), fosfori (P), kalium (K), 

kalsium, rikki ja magnesium liukenevat 

paremmin pH:n ollessa yli 6. Toisaalta 

rauta ja kupari liukenevat parhaiten 

pH:n ollessa alle 6. Kasvualustan 

happamuutta lisäävät mm. kalkitsematon 

turve, pieneliötoiminta, juuriston 

toiminta ja kasvualustassa olevan 

rikin hapettuminen. 

KASVATA KERROSTA JA PARANNA 

RAKENNETTA 

Eloperäiset maa-aineet maatuvat vähitellen, 

ja niinpä lumen painon väistyessä 

multakerrokset voivat näyttää hieman 

kutistuneen. Keväällä onkin mainio 

aika lisätä uutta puhtia maahan. Rakenteen 

parantamiseen käytetään mm. 

hiekkaa, savea, turvetta ja kompostia. 

Kalkki ja kevätlannoite on ripotellaan 

38

seuraksi. Myöhemmin lisää kasvuvoimaa 

saadaan mm. ruohosilpulla ja 

kompostoidulla lannalla. 

Hiekkamaa ei pidätä vettä eikä ravinteita, 

mutta on hyvin kantavaa. Sitä 

voidaan parantaa sekoittamalla mukaan 

savea 2 cm kerros) ja maatunutta turvetta 

ja/tai kompostia (10 cm kerros). 

Hietamaa on sellaisenaan hyvää viljelymaata. 

Hiesumaa tiivistyy helposti, ja eliötoiminta 

on yleensä heikkoa. Sitä voidaan 

parantaa hiekalla (1 cm kerros) 

ja maatuneella turpeella ja/tai kompostilla 

(10 cm kerros). 

Savimaa sisältää paljon ravinteita, 

mutta kovettuu ja tiivistyy helposti sekä 

on kylmää. Sitä voidaan kuohkeuttaa 

hiekalla (2 cm kerros) ja maatuneella 

turpeella ja/tai kompostilla (10 cm 

kerros). 

Turvemaa pidättää hyvin ravinteita ja 

vettä ja pysyy ilmavana tallaamattomilla 

paikoilla. Se kuitenkin kuivuu ja 

kuorettuu helposti. Lisäksi raaka turve 

hajoaa nopeasti ja sitoo hajotessaan 

kasvualustan typpeä. Turvemaata voidaan 

parantaa lisäämällä saven ja hiekan 

sekoitusta (n. 100 l/m 2 ). 

Kalkitus elvyttää pieneliöstöä, vähentää 

happamuutta ja parantaa maan mururakennetta. 

Suomen maaperä on 

luonnostaan melko hapanta. Kalkin tarve 

riippuu maan pH:sta. Normaali kasvialusta 

on hyvä kalkita vähintään parin 

vuoden välein, n. 10-20 kg/100 

m 2 . Jos maa on hapanta, kalkkia pitäisi 

levittää jopa 40-80 kg/100 m 2 . Tarkemmat 

ohjeet löytyvät aina kunkin 

tuotteen pakkauksista. 

Lannoitus varmistaa kasvien ravinteiden 

saannin. Ravinteet antavat kasville 

voimaa kasvaa, kukkia ja tehdä satoa. 

Eniten kasvit tarvitsevat typpeä (N), 

fosforia (P), kaliumia (K), kalsiumia 

(Ca), magnesiumia (Mg) ja rikkiä (S). 

Nämä ovat makro- eli pääravinteita. 

Lanta ja komposti vilkastuttavat pieneliötoimintaa. 

Lantakin on syytä kompostoida 

ennen käyttöä. 

Kuorihumus ja ruohosilppu (1-2 

cm:n kerroksena) parantaa maan ilmavuutta 

ja sopii myös katteeksi, jolloin 

se myös säilyttää kosteutta. 

VALJASTA PIENELIÖT JA KASVIT 

APUUN 

Maassa on matoja, toukkia, alkueläimiä 

ja bakteereja. Ne sekoittavat maaaineksia, 

tuottavat maahan humusta, 

hiilidioksidia ja vitamiineja. Humus on 

siis mm. kasvi- ja eläinjätteistä syntynyttä 

mullan perusainesta, joka sisältää 

runsaasti ravinteita ja lisää maan vedenvarastointikykyä, 

vähentää ravinteiden 

huuhtoutumista ja täten vähentää 

kalkitus- ja lannoitustarvetta, lisää 

muruisuutta ja tekee maasta helpommin 

muokattavaa sekä ehkäisee tiivistymistä. 

Toisaalta liiallinen humuspitoisuus 

heikentää kantavuutta. Maan 

pieneliöstölle luodaan paremmat kasvuolot 

kastelemalla, käyttämällä kompostia, 

lisäämällä lantaa ja ruohosilppua 

katteeksi sekä viljelemällä kasveja, 

joista jää maahan runsaasti juurimassaa 

pieneliöstön ruoaksi, kuten esim. 

syväjuurisia apiloita. 

Maanparannuskasvien vaikutus perustuu 

siihen, että kasvit sitovat itseensä 

ilmasta typpeä. Hyvässä kasvussa 

oleva kasvusto muokataan maahan, 

jossa maatuessaan kasveihin sitoutunut 

typpi vapautuu. Tällaisen viherlannoituksen 

jälkeen paikalla viljellään voimakasta 

typpilannoitusta tarvitsevia 

kasveja, esimerkiksi kaalikasveja. Hyviä 

kasveja ovat mm. keltalupiini, auringonkukka, 

hunajakukka, härkäpapu, 

persianapila, tattari, rehuvirna, valkomesikkä, 

persianapila ja veriapila. Erityisen 

hyvin typpeä sitovat apilat ja palkokasvit 

juuriston typensitojanystyröidensä 

avulla. 

VILJAVUUSTUTKIMUKSELLA FAKTAA 

Kasvien hyvinvoinnista voi tehdä johtopäätöksiä 

kasveja tarkkailemalla. Tarkkaa 

tietoa maan ravinnetilasta halutessaan 

voi teettää viljavuustutkimuksen. 

Näytteistä tutkitaan maalaji, maan 

multavuus, pH, maan johtoluku (ilmaisee 

maan suolaväkevyyttä eli ravinnetilaa 

yhdellä luvulla) ja eri ravinteiden 

määrät. Tutkimuksesta saatujen tietojen 

perusteella on huomattavasti helpompaa 

suunnitella maanparannusta, 

kalkitusta ja lannoittamista. 

39

Kun rappaus rapisee 

Mitä tehdä, kun vanha – tai uusikin – rappauspinta osoittaa periksi antamisen 

merkkejä: Rappauspinnassa näkyy halkeamia tai vesivaurioiden aiheuttamia 

tummia kohtia? Näinhän sen pitäisi mennä: Kokonaisvaurioiden selvittäminen, 

arviointi vaurioiden aiheuttajasta, korjaussuunnitelman teko ja 

lopulta itse korjaustyö. 

Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Paroc Oy Ab 

Me Rakentajat -lehden Syksy 2006 -numerossa olleessa 

jutussa oli korjauksen lähtötilanteena kehnosti 

tehdyn remontin johdosta aiheutuneet uudet 

ongelmat, jotka olivat pääosin vesivaurioita. Tämä kohde 

korjattiinkin sitten ihan viimeisen päälle lisäämällä samalla 

talon lämmöneristystä. Mutta miten ennakoida? 

TEE VUOSITARKASTUS 

Hyvään talonpitoon kuuluu säännöllinen, vähintään kerran 

vuodessa tehtävä ainakin silmämääräinen tarkistus kaikissa 

niissä rakenteissa – sisällä ja ulkona – joissa vesi tai 

kosteus voi mahdollisesti päästä rakenteisiin. Julkisivu, täysin 

pintamateriaalista riippumatta, on yksi keskeisistä tarkastuskohteista. 

Rapatuista pinnoista voi hakea mahdollisia 

halkeamia ja pinnoitteen irtoamisia silmämääräisesti ja koputtelemalla 

vaikkapa puupalikalla pintaa. Vaurioitunut rakenne 

antaa kyllä kuulua itsestään. 

SELVITÄ ONGELMAN ALKULÄHDE 

Mikäli vaurioita tai oireita löytyy julkisivurakenteista, on 

selvitettävä välittömästi syyn aiheuttaja. Asiantuntijana voi 

Tässä 60-luvun talossa on jo selviä merkkejä rapatun julkisivupinnan vaurioista 

- siis korjaustarpeesta. 

käyttää kuntokartoituksia tekeviä yrityksiä, rakennesuunnittelijaa, 

mahdollista rakennusaikaista vastaavaa työnjohtajaa. 

Joissain kunnissa lienee vieläkin mahdollisesti käyttää 

jopa kunnan rakennusvalvontaviranomaista. Yleensä 

vaurioiden syyt löytyvät jo alun perin tai myöhemmissä 

korjauksissa väärin tehdystä pinnoitteesta (liian tiivis pintamaali, 

mikä estää rakenteen hengittämisen), perustusten 

painumisesta ja siitä johtuvista liikkeistä runkorakenteessa, 

vesikatteen tai vesikourujen vuodoista ja siten veden 

pääsystä seinärakenteeseen tai kasvillisuuden (villiviinit, 

liian lähellä seinää kasvavat puut ja kasvit jne.) aiheuttamista 

kosteudensiirroista ja jopa mekaanisista liikkeistä 

pintaa vasten. On tietysti myös mahdollista, että koko 

ulkoseinärakenne on tehty jo rakennusvaiheessa täysin 

väärin. 

PAIKKAUS, KORJAUS VAI TÄYSREMONTTI 

Jos vaurion aiheuttaja selviää ja osoittautuu hyvinkin paikalliseksi, 

eikä ole ihan paraatijulkisivussa, voi harkita vain 

vaurioituneen kohdan korjaamista paikkausrappauksella. 

Jos taas ilmenee, että rakenteissa on laajempiakin ongelmia; 

esimerkiksi alla oleva vinolaudoitus on kosteuden 

PreWIS III kohde, jossa puurunko elementti, liimaamalla kipsilevyyn kiinnitetty 

PAROC FAL1. Toisiin elementteihin on tehtaalla asennettu myös 

pohjarappaus ja verkotus. 

40

vaurioittama, saattaa olla tarpeen poistaa koko rappaus ja 

vaihtaa vaurioituneet laudat uusiksi. Vanhojen talojen kenties 

vuosikymmeniäkin kestäneistä rakenteista saattaa löytyä 

mielenkiintoisia konstruktioita – rappauksen tukiverkko 

on irrotettu seinästä naulaamalla verkon alle kaljapullon 

kruunukorkkeja. Mikäli näin pitkälle joudutaan seinää 

purkamaan ja varsinkin jos alla oleva aikanaan hyvinkin 

yleinen vinolaudoitus on jo "pehmeä", kannattaa harkita 

saman tien täydellisempää remonttia. Tällöin laudoitus 

korvataan nykyaikaisella tuulensuojalevyllä, jonka päälle 

kiinnitetään lisälämmöneriste, joka sitten rapataan. Lämpörappauksen 

voi tietysti tehdä myös vanhan rappauspinnan 

päälle, jos alusrakenteiden kunto on todettu hyväksi. 

Rakenteesta löytyy työohjeineen hyviä esimerkkejä mm. 

Parocin sivuilta. Rakennesuunnittelijan tai muun asiantuntijan 

on tarkastettava, että seinärakenteelle jää riittävä 

jäykkyys. 

Työmaalla kipsilevyn pintaan liimatut lamellituote PAROC FAL 1 on vielä 

näkyvissä. 

Alla valmis kohde rapattuna (Alsecco ohutrappaus). 

ÄLÄ JÄTÄ KESKEN 

Seinärakenteen uusiminen kokonaan nykyaikaisin menetelmin 

parantaa tietysti talon lämpötaloutta. Tärkeintä tässäkin 

on, että työ tehdään hyvällä ammattitaidolla. Varsinkin 

rappaustyö on vaativaa, muu työ saattaakin sitten sujua 

jo omin voimin ja taidoin. Joka tapauksessa on aina hyvä, 

että käytettävissä on osaava valvoja – ja pohjana hyvä suunnittelu. 

Jos päädytään näin laajaan seinäremonttiin, on erityisen 

tärkeätä tarkistaa saman tien huolella myös vesikaton 

ja vedenpoistojärjestelmien kunto, ettei uusia yllätyksiä 

tule lähivuosina eikä vuosikymmeninäkään. 

PUURUNKOSEINÄ, OHUTRAPPAUS 

Sopiva alusta on umpilaudoitus tai tuulensuojakipsilevy. 

PAROC FAS 4 kiinnitetään 

rappausurakoitsijan ohjeiden mukaisesti 

joko liimalaastilla ja/tai mekaanisesti villan 

läpi runkokoolaukseen. 

Eristeen päälle ruiskutettuun pohjalaastikerrokseen 

asennetaan alkalin kestävä lasikuituverkko. 

Pohjalaastikerros tasoitetaan ja 

kokonaisuus ruisku- tai hierrepinnoitetaan, 

jolloin rappauksen kokonaispaksuudeksi tulee 

n. 10 mm. 

– n. 10 mm rappauslaastikerros 

– muovipinnoitettu, alkalinkestävä lasikuituverkko 

– mekaaniset kiinnikkeet 

– PAROC FAS 4, mahdollinen liimakiinnitys 

rappausurakoitsijan ohjeiden mukaan 

– tuulensuojalevy tai umpilaudoitus 

– puurunko ja PAROC eXtra 

– höyryn-/ilmansulku 

– sisäverhouslevy 

PAROC FAS 4 sijasta voidaan käyttää myös tuotetta PAROC FAL 1 ohutrappausmenetelmissä ja PAROC FAS 1 kolmikerrosrappauksissa. 

Rakenteet tarkemmin www.paroc.fi/channels/fi/building+insulation/solutions/external+walls/ 

default.asp 

41

Uponor-pientaloratkaisu 

helpottaa rakentajan valintoja 

Uponor on kehittänyt omakotirakentajan avuksi uuden toimintamallin. Se 

tuo rakentajan valittavaksi kymmenen Uponor-järjestelmää – lähes kaikki, 

mitä talotekniikkaan tarvitaan. Rakentaja saa talotekniikan lisäksi palveluja 

ja kumppanin, johon hän voi olla yhteydessä rakentamisen ja asumisen eri 

vaiheissa. 

Teksti ja kuvat: Uponor Suomi Oy 

Uponor-pientaloratkaisuun kuuluu kymmenen yhteensopivaa 

ja testattua Uponor-järjestelmää. Koska 

jokainen talotekninen järjestelmä on vain yhtä vahva 

kuin sen heikoin lenkki, sisältävät Uponorin ratkaisut 

kaikki tarvittavat komponentit. Tämä varmistaa, että jokainen 

osa on varmasti mitoiltaan ja materiaaleiltaan yhteensopiva 

muiden kanssa. 

Jokainen Uponor-järjestelmä on saatavissa erikseenkin, 

mutta valitsemalla taloonsa vähintään kolme Uponor-järjestelmää 

rakentaja pääsee nauttimaan Uponor-pientaloratkaisuun 

kuuluvista eduista ja saa Uponor-LVI-talokansion 

sekä laadukkaasta rakentamisesta kertovan ja laadun tuomaa 

arvoa osoittavan kyltin taloonsa kiinnitettäväksi. 

Uponorin uuteen pientaloratkaisupakettiin kuuluvat lattialämmitys, 

käyttövesi, sammutusjärjestelmä, ilmanvaihto, 

sadeveden poisto ja salaojitus, kiinteistöviemäröinti, jäteveden 

käsittely (haja-asutusalueet), eristetyt putkistot, radonin 

poisto ja pihan sulanapito. 

Uponor-pientaloratkaisu tarjoaa lähes koko talotekniikan yhdessä paketissa. Ratkaisuun 

kuuluvat 1. vesikiertoinen lattialämmitys 2. käyttövesijärjestelmä 3. pientalon sammutusjärjestelmä 

4. ilmanvaihtojärjestelmä 5. sadeveden poisto ja salaojat 6. talon sisäiset viemärit 

7. haja-asutusalueen jätevesijärjestelmä (jäteveden puhdistamot ja säiliöt) 8. eristetyt putkistot 

(rakennuksen ulkopuoliset vesi- ja lämpöjohdot) 9. pihan sulanapito 10. radonin poisto 

42

Uudessa toimintamallissa rakentajan 

eteneminen projektissaan on pyritty 

tekemään mahdollisimman vaivattomaksi. 

Kun rakentaja toimittaa lähtötietolomakkeen 

ja talonsa LVI-suunnitelman 

Uponorille, hän saa veloituksetta 

materiaaliluettelot kaikkiin haluamiinsa 

Uponorin tuotejärjestelmiin sekä lattialämmitys- 

ja sammutusjärjestelmäsuunnitelman. 

Uponorilta saaduilla 

materiaalilistoilla hän voi pyytää tuotteista 

ja niiden asennuksista jälleenmyyjiltä 

vertailukelpoiset tarjoukset. 

RAKENTAJALLE NEUVONTAA JA 

JÄRJESTELMÄTODISTUS 

Uponor-pientaloratkaisussa rakentajaa 

palvellaan puhelimitse ja sähköpostin 

välityksellä. Rakentaja saa neuvoja, miten 

edetä rakennushankkeen eri vaiheissa 

ja mitä on huomioitava taloteknisiä 

valintoja tehdessä. Uponor auttaa tarvittaessa 

löytämään myös sopivia ammattilaisia 

hankkeen toteuttajiksi. 

Rakentaja saa järjestelmätodistuksen 

Uponor-järjestelmilleen. Todistus 

osoittaa, että rakennuksessa on käytetty 

keskenään yhteensopivia tuotteita, 

joiden laadusta Uponor vastaa. Asennuksen 

tehnyt yritys puolestaan vastaa 

asennustyöstä. 

Kun taloon on asennettu vähintään 

kolme Uponor-järjestelmää, rakentajalle 

toimitetaan LVI-talokansio, joka sisältää 

järjestelmätodistuksen, järjestelmien 

käyttö- ja huolto-ohjeet sekä cdlevyllä 

olevat suunnittelu- ja asennusohjeet. 

Kootusti kansissa oleva tieto 

helpottaa talon myöhempiä LVI-töitä. 

RATKAISUJA VUOSIKYMMENIKSI 

Oman kodin rakentaminen on merkittävä 

investointi. Se vaatii rakentajalta 

sekä taloudellisia että henkisiä 

voimavaroja. Kyse ei ole vain rakentamishetkestä 

ja varsinaisen rakentamisvaiheen 

kustannuksista. Jo projektin 

suunnitteluvaiheessa rakentaja tekee 

ratkaisuja, joilla on vaikutus asumisen 

mukavuuteen, kustannuksiin ja 

turvallisuuteen vuosikymmeniksi 

eteenpäin. 

Laadukkaalla talotekniikalla vaikutetaan 

merkittävästi rakennuksen huolto- 

ja ylläpitokustannuksiin, jotka ovat 

rakennusajan investointia selvästi suurempi 

kuluerä. 

Omakotirakentajan on hyvä vaatia, 

että kaikki hänen kotinsa talotekniikassa 

käytetyt osat ja järjestelmät perustuvat 

hyväksyttyihin ja testattuihin 

tuotteisiin ja ratkaisuihin, joissa kaikki 

komponentit ovat keskenään yhteensopivia. 

Ammattitaitoisten asentajien 

käyttö on oleellista. 

Talotekniikka on tehty vuosikymmeniä 

kestävään käyttöön. Siksi valmistajan 

luotettavuus, asianmukainen neuvonta 

ja käyttöohjeet sekä kyky vastata 

tuotteista myös tulevaisuudessa ovat 

tärkeitä. 

ETENE NÄIN: 

1. Ota yhteys LVI-suunnittelijaan ja teetä 

talosi LVI-suunnitelma. (huom. 

Uponor-lattialämmityksen ja Uponorsammutusjärjestelmän 

suunnitelman 

saat Uponorilta.) 

2. Täytä lähtötietolomake, jonka löydät 

Uponorin verkkosivuilta 

(www.uponor.fi). Palauta se yhdessä 

LVI-suunnitelman kanssa Uponorille. 

3. Uponor tekee haluamistasi järjestelmistä 

materiaaliluettelot ja toimittaa ne 

sinulle. 

4. Materiaaliluettelojen avulla voit vaivattomasti 

pyytää Uponor-jälleenmyyjiltä 

tarjouksen järjestelmistä asennettuna. 

Lisätietoja Uponor-pientaloratkaisusta 

www.uponor.fi 

Uponor kehitti pientalorakentajien avuksi Uponor-pientaloratkaisun. Pientaloratkaisulla rakentaja voi 

varmistaa turvallisen ja mahdollisimman selkeän rakentamisprojektin sekä laadukkaan lopputuloksen. 

Pientaloratkaisu koostuu omakotitalon keskeisistä taloteknisistä järjestelmistä, rakentajan tukena 

olevista palveluista sekä myöhempää kiinteistönhoitoa helpottavista materiaaleista. 

43

Harkitse kahdesti 

Pientalon rakennuslupapiirustukset ovat lähes valmiit. Seuraavaksi 

alkaa rakentaminen. Kysytäänpä valmistuvan talon 

rakentajilta: Onko kukaan perheestänne joutunut luopumaan 

tärkeimmästä toiveestaan? Ei. 


Siinä vastaus, johon jokaisen tulisi pyrkiä omaa kotia 

suunniteltaessa. Miten tähän lopputulokseen pääsee? 

Lue erään perheen tarina ja mieti omia valintojasi 

vielä kerran. 

TONTTI OIKEALTA ALUEELTA 

Tontin hankintaa tulisi edeltää huolellinen suunnittelu. Tontin 

sijainnin kannalta on tärkeää miettiä mitä kodin lähiympäristöltä 

vaaditaan, jotta arjen askareet sujuvat. Kuinka 

kaukana työpaikat, koulut ja ystävät ovat, kuluvatko päivät 

autossa istumiseen, kuinka lähellä naapurit ovat. Tontin kokoon 

vaikuttavat tietysti rakennusten koko, aktiviteettien 

viemä tila sekä omat mieltymykset vapaan tilan suuruudesta. 

Tarinan perhe halusi tontin alueelta, jonka he tiesivät olevan 

lähes täydellinen omiin tarpeisiinsa. Tonttia he etsivät 

vuoden päivät, mutta lopulta sitkeys palkittiin. Tontti löytyi 

juuri oikealta paikalta, jossa palvelut, ihmiset ja luonto ovat 

lähellä. 

44

KAHDEN KERROKSEN VÄKEÄ? 

Unelmien tontti sijaitsi kaavaalueella, 

jossa suosituksena on 

1,5 -kerroksinen talo. Suosituksen 

mukaisesti taloa ryhdyttiinkin 

suunnittelemaan 1,5-kerroksiseksi. 

Yläkerrasta tehtäisiin 

ikään kuin lasten valtakunta, 

jossa heillä olisi tilaa olla sekä 

yhdessä että yksin. Aula voisi 

toimia lasten yhteisenä leikkipaikkana 

ja ehkä tulevaisuudessa 

teini-ikäisten tv/pelihuoneena. 

Alakerrassa olisivat muut tilat 

ja aikanaan lasten muuttaessa 

pois kotoa yläkerran tiloista 

voisi tehdä esimerkiksi vierashuoneen 

ja harraste/työtilan. 

Suunnittelutyön alkamiseen 

asti toiveet tarvittavista tiloista 

ja ratkaisuista pysyivät vahvoina. 

Kuitenkin takaraivossa jyskytti 

pienen pieni epäilys, onko 

kahden tason ratkaisu sittenkään 

oikea valinta perheelle. Entä jos elämä on sitä että aikuiset 

elävät omassa kerroksessaan ja lapset pysyvät omissa 

oloissaan, eikä perhe kokoonnu muutoin kuin ruoan ääreen. 

Entä yöllä, jos lapsi itkee, kuulevatko vanhemmat sen 

alakertaan asti. Entä jos joku perheenjäsen loukkaantuu, esimerkiksi 

portaikon muuttaminen esteettömäksi ei ole nopea 

projekti. 

Perhe tuntee tapansa ja tietää, että nimenomaan illat ovat 

perheen yhteistä aikaa, josta halutaan ottaa kaikki irti. Arkielämä 

pyörii pääosin keittiön ja olohuoneen ympärillä, joten 

vaikuttaisiko kahden kerroksen koti liiaksi perheen yhteiseen 

arkeen ja vapaa-ajan viettoon. Vaikka lapset leikkivät 

omissa huoneissaan, tunne siitä että he ovat lähellä haluttiin 

säilyttää vastaisuudessakin. Näitä asioita pienten lasten 

perheessä pohdittiin tarkoin. 

TAKAISIN MAAN PINNALLE 

Entä jos sittenkin rakennettaisiin 1-kerroksinen talo? Perheen 

lapset ovat vielä pieniä, 

joten perhe alkoi pohtimaan 

uudestaan hyviä ja huonoja 

puolia 1- ja 1,5 -kerroksisen 

talon välillä. Miten arkielämä 

sujuisi kahden kerroksen 

välillä? 

Entä kun lapset kasvavat 

teini-ikäisiksi, kaduttaisiko 

päätös 1-kerroksiesta ratkaisusta 

silloin? Mutta taloahan 

ei rakenneta pääasiassa tulevaisuutta 

varten, vaan myös 

tähän päivään ja tähän hetkeen. 

Saahan 1-kerroksiseen 

ratkaisuun lapsille tarvittaessa 

omaa rauhaa, ja ehkäpä 

panostetaan huoneiden ääneneristävyyteen 

jne. 

Viime hetkellä mieli siis 

muuttui lopullisesti ja soitto 

suunnittelijalle antoi siunauksen 

asialle. Ammattilaisen tavoin 

suunnittelija ei pannut lainkaan 

vastaan, vaan oli heti mukana 

uudessa ideassa. 

Seuraavaksi ajatukset keskitettiin 

yksitasoratkaisuun, ja oitis 

palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen. 

Vaikka suunnittelija loi 

luonnokset pelkästään haastattelujen 

pohjalta, ajatukset osuivat 

juuri oikeaan. Huoneet olivat 

paikoillaan, tilaratkaisut 

kunnossa ja positiivisena yllätyksenä 

neliöitäkin oli vähemmän 

mitä perhe oli luullut tarvittavan. 

Takaraivossa kolkutellut epäilys 

poistui ja perhe saattoi keskittyä 

entistä paremmalla mielellä 

suunnitteluun. Siitä huolimatta, 

ettei taloon rakenneta 

yläkertaa, lapset saavat yhteisen valtakuntansa, eikä heidänkään 

tarvitse luopua haaveistaan. 

LUVALLISTA VAKOILUA 

Hyvä tapa varmistua valintojen oikeellisuudesta on tutustua 

vaihtoehtoihin luonnollisessa ympäristössään. Esimerkiksi 

julkisivun väristä perheessä päätettiin vasta sen jälkeen 

kun sävy oli nähty luonnossa ja ennen kaikkea kokonaisuutena. 

Kävely naapurustossa antaa paremman käsityksen 

kuin paperilta tai tietokoneen näytöltä katsottuna. 

Julkisivu- ja muiden materiaalien valinnat olivat kuitenkin 

huomattavasti helpompia kuin tontti- ja kerroslukupäätökset. 

Silti nämäkin valinnat perustuvat perusteelliseen 

harkintaan ja eri vaihtoehtojen konkreettiseen tarkasteluun. 

TOIVEET TOTEEN 

Yläkerran lasten valtakunta jätettiin odottamaan mahdollista 

myöhempää ajankohtaa, 

mutta nyt perheellä 

on helppoa olla yhdessä 

erikseen. Tontin hankinta 

vei aikaa vuoden, mutta 

palkitsi täydellisesti. 

Suunnitelmat ovat muuttuneet 

useammankin kerran 

mutta nyt päätökset 

ovat oikeita ja harkittuja. 

Kodista on tulossa onnistunut 

kokonaisuus. Miten? 

Huolellisella suunnittelulla. 

45

Kauneinta katosta etsimässä 

Pihapiirissä ja maanteiden varsilla on paljon kauniita rakennuksia, joiden 

materiaaliin, rakenteeseen ja värimaailmaan on kiinnitetty paljon huomiota. 

Varsinkin omakotitalon tai mökin yhteydessä oleva kesäkeittiö, jäteastiakatos, 

puuvaja, koirankoppi ja postilaatikon kiinnitysteline ovat usein samasta 

materiaalista, sävy sävyyn tehtyjä. Suomen maanteiden varsille on ikään kuin 

uustuotantona noussut sijaintikunnan imagoa vahvistavia bussikatoksia. 


Onko Sinun tai naapurustosi pihapiirissä tai kenties 

mökkitien varrella jokin kaunis rakennus, jonka 

haluat esitellä kaikille Me Rakentajat -lehden lukijoille? 

Nappaapa siitä kuva digikameralla ja lähetä toimitukseemme. 

Kaikki julkaistun kuvan lähettäneet saavat kuvauspalkkion 

ja kuva osallistuu mahdolliseen lukijaäänestykseen, 

jonka voitosta annamme vielä lisäpalkinnon. 

LUVAN KANSSA VAI ILMAN 

Pihapiiriin tulevat pikku katokset ja vajat eivät yleensä vaadi 

rakennuslupaa, mutta autotalli tai -katos sen luonnollisesti 

tarvitsevat. Onpa näille pääsääntöisesti määritelty myös 

maksimikokokin. Myös kesäkeittiöiden, huvimajojen ja puuvajojen 

osalta on hyvä selvittää lupatarve rakennuskunnan 

rakennusvalvontavirastosta ennen työhön ryhtymistä. Ja joka 

tapauksessa; naapurin kanssa kannattaa asiasta myös kes- 

kustella, ettei rakennelmalla nyt ehdoin tahdoin peitetä 

näkymää järvelle tai niitylle. Jos saman kadun tai tienvarteen 

tulee kaikille oma jätekatos, on aika sympaattista jos 

näillä on jokin yhteinen piirre, vaikka muuten erilaisia ja 

erivärisiä olisivatkin. Ainakin sama mittasuhde ja mahdollinen 

kattokaltevuus ja katemateriaali yhdistävät jo kummasti. 

Väritys sen sijaan valitaan oman tontin päärakennuksia 

myötäileviksi. 

TEE SE ITSE 

Omaan pihaan tulevat ”lisärakennukset” tehdään usein 

asuintalon rakentamisesta yli jääneistä puutavaroista, mikä 

sitten varmistaakin, että julkisivumateriaali on molemmissa 

samaa dimensiota. Suunnitelmat on aina hyvä tehdä etukäteen, 

oli rakennelma kuinka pieni tahansa. Mitoitusta ja 

designia voi aina vakoilla naapurilta tai kierrellä joillain 

46

omakoti- tai mökkialueilla kameran ja mittanauhan kanssa. 

Myös netistä löytyy apua, katso vaikka www.rakentaja.fi > 

verkkolehdet > Tee Se Itse, jossa on parisenkymmentä ideaa 

suunnittelun ja rakentamisen pohjaksi. 

MAITOLAITURIT – KATOAVA KANSALLISPERINNE 

Onko mitään romanttisempaa ja nostalgisempaa rakennusta 

kuin suomalainen maitolaituri? No, heinälatoa tai uimakoppia 

saattaa joku ehdottaa. Vaan niinpä taitaa näiden kaikkien 

aika pikku hiljaa olla ohitse. Maitolaitureita on toki 

vielä tuulimyllyjen tavoin teiden varsilla runsaastikin, mutta 

aktiivikäytössä vähemmän. Sen sijaan etenkin pohjoisemmassa 

Suomessa on teiden varsille ilmaantunut toinen toistaan 

sievempiä muutaman hengen ”vetäviä” bussin odotuskatoksia. 

Joidenkin kuntien infotaulut on niin ikään sijoitettu 

näpsäkän katoksen alle. 

MISSÄ LIE KAUNEIN? KERRO MEILLE! 

Me Rakentajat -lehti julkistaa idea- ja valokuvauskilpailun 

Suomen kauneimmasta oheisrakennuksesta, jonka käyttötarkoitus 

on siis muu kuin suoranaisesti asumiseen liittyvä 

edellä kerrottujen ja oheisten kuvien esimerkkien mukaisesti. 

Rakennus voi olla myös näköalatorni, venevaja, tikkatauluteline, 

koirankoppi, lasten leikkipaikka tai vaikkapa 

pienoisgolfin rata. Pääasia, että rakenne on omaleimainen, 

mielellään itse tai muuten vaan käsityönä tehty. Sarjoja on 

kaksi: pihapiiri ja julkiset rakennukset. 

Lähetä ehdotuksesi sähköpostitse: merakentajat@rakentaja.fi 

tai jos liitemateriaalista tai muusta syystä johtuen haluat käyttää 

postia, niin osoitteella: Suorakanava Oy, Me Rakentajat 

-lehti, Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 PORI. Ehdotusten tulee 

olla toimituksessa viimeistään maanantaina 7. päivä toukokuuta. 

47

Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – 

UUSI JÄTEVESIRATKAISU UPONORILTA: MAAPUHDISTAMO HARMAILLE VESILLE 

Uponor tuo markkinoille haja-asutusalueilla sijaitsevien 

omakotitalojen ja loma-asuntojen pesu- ja talousjätevesien 

eli niin sanottujen harmaiden vesien käsittelyyn tarkoitetun 

jätevesiratkaisun. 

Harmaiden vesien maapuhdistamo soveltuu rakennuksiin, 

joissa wc-vedet johdetaan umpisäilöön (esimerkiksi Uponor-umpisäiliö 

5,3 m 3 ), tai joissa on kuivakäymälä ja harmaat 

vedet käsitellään maapuhdistamossa. 

Ratkaisu sopii sekä uudisrakentamiseen että saneerauskäyttöön. 

Uutuustuote tekee maapuhdistamon kuljetuksesta, 

varastoinnista ja asennuksesta entistä vaivattomampaa. 

Erillisviemäröintiin tarkoitettu 2-osainen saostussäiliö 

on tilavuudeltaan 1 m 3 (leveys on 

1220 mm ja korkeus 1685 mm). Säiliö on 

mitoitettu enintään kuuden hengen talouksille. 

Järjestelmään voidaan johtaa harmaita vesiä 

750 l vuorokaudessa. Loma-asuntokäytössä 

säiliön tyhjennystarve on joka toinen vuosi ja 

omakotitalokäytössä kerran vuodessa. 

Uusi saostussäiliö on helppo kuljettaa, asentaa ja huoltaa. 

Matalan muotoilun ansiosta asennussyvyys säiliön pohjasta 

tulolyhteen pohjaan on alle metrin. Tämän ansiosta asentaminen 

onnistuu hankalaankin maastoon. Tasainen pohja 

varmistaa säiliön vakauden kaivannossa. Säiliön tyhjentäminen 

tapahtuu kätevästi yhden huoltoaukon kautta. 

Maapuhdistamopaketti voidaan varustaa joko jakokaivolla 

tai sisäänrakennetuin virtaussäätimin. Jakokaivollisen ratkaisun 

sijoitus tontille on joustavaa. Sisäänrakennetuin virtaussäätimin 

varustettu maapuhdistamo puolestaan säästää 

tilaa, koska imeytysputkisto alkaa välittömästi säiliön läheisyydestä. 

Uponor-imeytysputkiston avulla 

voidaan rakentaa järjestelmälle 24 m 2 kenttä 

kahdella 12 metrin putkistolla. 

Harmaiden vesien maapuhdistamo voidaan 

toteuttaa maasuodattamona tai soveltuvassa 

maaperässä maahan imeyttämönä. 

Erillistä fosforinpoistoratkaisua ei tarvita. 

Lisätietoja: Uponor Suomi Oy, Tuotepäällikkö Jaana Suur-Askola, puh. 020 129 211, www.uponor.fi 

UUSI ENERGIAPIHI MUOTTIHARKKO 

Lohja Ruduksen tytäryhtiö 

Abetoni Oy on tuonut markkinoille 

RUDUS-muottiharkon, 

jossa vahvan betonirungon 

lisäksi on erinomainen 

lämmön- ja ääneneristävyys. 

Matalaenergiaharkon u-arvo 

on 0,19 W/mK. Harkko on 

kevyt käsitellä: se painaa 21 kg. 

Mitat: leveys 400 mm, pituus 

600 mm, korkeus 200 mm. 

RUDUS-muottiharkon eristevahvuus on 188 mm ja valuontelo 

on muottiharkkostandardin täyttävä 80 mm. Mittatarkat 

harkot valmistetaan uusimmalla olemassaolevalla 

tekniikalla varustetulla linjalla Abetonin Haminan tehtaassa. 

Samassa tehtaassa ja samalla tuotantoporukalla on tehty 

Suomen ensimmäiset muottiharkot jo vuonna 1984. 

RUDUS-muottiharkkojärjestelmä minimoi betonirakentamisen 

työteliäimmät vaiheet eli muotti- ja eristystyöt. Harkon 

hinta, käsiteltävyys ja energiataloudellisuus ovat markkinoiden 

tämän päivän vaatimuksia. Abetoni tarjoaa rakentajille 

standardin täyttävän ja siitä huolimatta erittäin hyvän 

lämmöneristävyyden omaavan muottiharkon. Abetonin 

muottiharkot ovat markkinoiden kevyimpiä käsitellä. 

Erilaiset johdotukset on vaivatonta kuljettaa suurissa valuonteloissa 

ennen valuja ja työläältä roilotukselta vältytään kokonaan. 

Harkkojärjestelmään kuuluu myös väliseinäharkot 

100-300 mm leveänä ja toukokuusta 2007 lähtien myös 

harkko kaarevien seinien rakentamiseen. 

Kivitalorakentajille tarjotaan uutuutena monimuotoisenkin 

muotoilun sallivia EPS -muotteja. 

HARKKOTÄYTTÖIHIN ON KEHITETTY ERIKOISBETONI 

Harkkopientalojen suosio on jälleen voimakkaassa kasvussa. 

Lohja Rudus Oy Ab:ssä on nyt kehitetty omatoimirakentajienkin 

käyttöön soveltuva, harkkojen betonitäyttöön 

ideaalinen täyttöbetoni RUDUS-harkkobetoni. 

Harkkovälien täyttö on osoittautunut ongelmalliseksi, sillä 

raot ovat pieniä ja täryttäminen on raudoituksen takia usein 

vaikeaa. Betonimassan saaminen tasaisesti joka paikkaan on 

vaikeaa, varsinkin, jollei harkkoja muisteta kastella. 

Käytetyn betonin on siksi oltava hyvin notkeaa, ja Lohja 

Ruduksen kehittämä harkkobetoni on oivallista juuri näihin 

vaativiin täyttövaluihin. 

– Täyttöihin on tavattu käyttää SB-saumabetoneja. Edes 

nesteytettynä ne eivät kuitenkaan aina ole riittävän notkeita 

täyttääkseen kaikki harkot, ja yritettäessä notkistaa niitä 

ne erottuvat helposti. RUDUS-harkkobetoni on hyvin notkea 

ja koossapysyvä sekä helposti pumpattava betonilaatu 

jolla omatoimipystyttäjäkin saa aikaan hyvän tuloksen. 

– Erityisen vaativiin kohteisiin on harkkobetonista kehitetty 

myös maksimiraekooltaan 16 mm versio. Suuremman 

raekoon takia tämä on hyvin vähän kutistuva, mutta valutekniikaltaan 

vaativampi kuin normaali 8 mm maksimiraekoon 

harkkobetoni. Laboratoriopäällikkö 

Kim Johansson 

Lohja Rudukselta suositteleekin 

sitä vain kokeneille 

valuharkkotalojen rakentajille. 

Lisätietoja: puh. 020 447 4340, www.abetoni.fi/harkot 

48

Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia– Uusia tuulia 

Säänkestävät betonilaadut eivät ole 

vain ammatikseen talvisaikaan rakentavien 

erikoistuotteita. Myös pientalorakentajan 

on syytä tietää, milloin 

niitä tarvitaan. 

Säänkestäviä betonilaatuja tarvitaan 

esimerkiksi talon sokkelissa, ulkoportaissa, 

ajorampeissa, julkisivuissa ja 

autotallin lattiassa – rakenteissa, jotka 

voivat jäätyä talvella. Myös suola voi 

rapauttaa esimerkiksi alttiiksi joutuvan 

sokkelin parissa vuodessa. Autotalliin 

suolaa voi joutua renkaissa, eikä 

tavallinen lattiabetoni suolarasitusta 

montaa vuotta kestä. 

Pakkassuolarasituksille alttiiden rakenteiden 

valuihin tarvitaan P-luku 

betonia (rasitusluokat XF2, XF4) ja 

pakkasrasitettuihin betonirakenteisiin 

tavallista säänkestävää betonia (rasitusluokat 

XF1, XF3), valmisbetonin 

kehityspäällikkö Vesa Anttila Lohja 

Rudukselta kertoo. 

Säänkestävä rakennebetoni (SK) 

kestää toistuvaa pakkasrasitusta rapautumatta 

sen sisältämien suojahuokosten 

johdosta. Sitä käytetään rakenteissa, 

jotka voivat jäätyä märkänä (julkisivut, 

laatat jne). 

SÄÄNKESTÄVÄT BETONIT ULKOVALUISSA 

Pakkasbetoni (PA) on lähinnä elementtien 

saumauksiin, erilaisiin juotoksiin 

ja täyttövaluihin tarkoitettu pakkasessakin 

hitaasti kovettuva erikoisbetoni. 

Sen sisältämän lisäaineen johdosta 

betoni kovettuu jopa – 10 C-asteen lämpötilassa, 

mutta kestää jäätymättä aina - 

15 C-asteeseen asti. Pakkasbetoni ei ole 

tarkoitettu ulkorakenteisiin joihin kohdistuu 

toistuvaa pakkasrasitusta. 

– Oikean betonilaadun valinnassa 

voi pyytää apua Lohja Ruduksen teknisestä 

neuvonnasta. Suunnittelijan 

pitäisi merkitä betonin vaatimustasot 

aina piirustuksiin, valmisbetonin kehityspäällikkö 

Vesa Anttila neuvoo. 

Lisätietoja: Lohja Rudus Oy Ab, 

www.lohjarudus.fi/valmisbetoni 

Säänkestäviä betonilaatuja 

tarvitaan 

rakenteissa, 

jotka voivat jäätyä 

talvella tai jotka 

joutuvat kosketuksiin 

maantiesuolan 

kanssa. 

Niitä käytetään 

esimerkiksi talon 

sokkelissa, ulkoportaissa, 

ajorampeissa, 

julkisivuissa 

ja autotallin 

lattiassa. 

Tallinnaan valmistuu keväällä 2007 

Viron korkein talo. Vallox Oy toimittaa 

satametriseen pilvenpiirtäjän 

kaikkiin 184 asuntoon huoneistokohtaiset 

ilmanvaihtolaitteet. 

VALLOXIN ILMANVAIHTO VIRON KORKEIMPAAN PILVENPIIRTÄJÄÄN 

Tornimäe 3:ssa sijaitsevan pilvenpiirtäjän 

viisi alinta kerrosta ovat liike- ja 

toimistotiloja, 25 kerrosta on varattu 

asunnoille. 

Kohteen LVI-urakan on tehnyt AS 

Clik, yksi maan merkittävimmistä 

asennusliikkeistä. Clik on erikoistunut 

moderneja materiaaleja hyödyntävään 

ja teknologioiden hallintaa edellyttäviin 

kohteisiin. 

Vallox Oy toimitti kohteeseen huoneistokohtaiset 

ilmanvaihtolaitteet, jotka 

sijoitettiin pääsääntöisesti asuntojen 

kylpyhuoneisiin. Isommissa asuinnoissa 

laitteina ovat elektronisesti säädettävä, 

hyötysuhteeltaan korkeatasoinen 

Vallox 180 tai Vallox 130 -ilmanvaihtokone, 

pienemmissä asunnoissa 

ilmanvaihtolaitteena on Vallox 95. 

Tuloilma otetaan kussakin kerroksessa 

sisään keskitetysti rakennuksen seinästä. 

Poistoilma johdetaan kerroskohtaisesti 

ulos seinästä. Kaikissa huoneissa on myös 

ilmanvaihdosta erillään oleva huoneistokohtainen 

jäähdytysjärjestelmä. 

Vallox Oy:tä Virossa edustava Toivo 

Türi arvioi laadukkaiden ilmanvaihtolaitteiden 

kysynnän olevan 

Virossa nousussa. 

– Valloxin laatumielikuva Virossa 

on hyvä ja se on markkinajohtaja 

omassa markkinasegmentissään. Valloxin 

ilmanvaihtolaitteiden myynti 

Virossa on ollut jatkuvassa kasvussa 

rakennuksilta edellytettävän laadun 

ja tekniikan vaatimustason noustessa, 

kertoo Toivo Türi. 

49

Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – 

VALLOX JÄLLEEN TOIMIALAN ARVOSTETUIN 

Vallox arvioitiin jo neljännen kerran peräjälkeen toimialansa 

parhaaksi yritykseksi Taloustutkimus Oy:n tekemässä 

LVI-tarvikevalmistajien ja -toimittajien yrityskuvatutkimuksessa. 

Vastaajat arvioivat Vallox Oy:n 

jälleen sekä yleisarvosanaltaan että tunnettuudeltaankin 

parhaimmaksi ilmankäsittelykonevalmistajaksi. 

Yhdeksästä mitatusta arvosanasta Vallox sai parhaan 

arvioinnin kuudessa. Tutkimuksen tiedonkeruu suoritettiin 

loka-marraskuussa 2006. 

Vallox oli niin ikään jälleen toimialansa tunnetuin 

yritys. Myös yrityksen asiakkaaksi ilmoittautuneiden 

vastaajien lukumäärällä mitattuna Vallox oli ilmankäsittelykonevalmistajien 

ykkönen. 

Vastaajat arvioivat tutkimuksessa yritysten yrityskuvaa 

yhdeksällä eri mittarilla. 

Näistä kuudessa: asiakaspalvelu, tuotteiden laatu, toimitusnopeus, 

toimitusten virheettömyys, mainonta ja 

markkinointi sekä luotettavuus, Vallox arvioitiin toimialan 

parhaaksi. Myös hintatason kohdallaan oloa ja 

valikoimia arvioitaessa vastaajat sijoittivat Valloxin toimialansa 

kolmen parhaan joukkoon. 

Yhteistyön kannalta tärkeimpiä tekijöitä olivat yrityksen 

tuotteiden laatu, kohdallaan oleva hintataso ja luotettavuus. 

Edelliseen tutkimukseen verrattuna Vallox oli edelleen onnistunut 

kehittämään tuotteidensa laatua ja toimituslogistiikkaansa. 

Myös tuotteiden hintatason koettiin kehittyneen 

myönteiseen suuntaan. 

Vallox Oy:n yleisarvosana on ollut toimialan paras myös 

vuosina 2003, 2004 ja 2005 tehdyissä tutkimuksissa. 

Tutkimuksessa mitattiin 16 ilmankäsittelykonevalmistajan 

yrityskuvaa ja tunnettuutta. Vastaajina olivat muun muassa 

LVI- ja ilmastointiasennusliikkeet ja -suunnittelijat, LVIeristysliikkeet, 

talonrakennusurakoitsijat, LVI- tukkukaupat 

sekä kunnalliset vesi- ja viemärilaitokset sekä kiinteistöjen 

huoltopalveluja tarjoavat tahot. 

Tutkimuksen ilmankäsittelykoneet-tuoteryhmää arvioi 

351 vastaajaa. 

Mitkä tämän lehden jutuista kiinnostivat sinua 

eniten tai mitkä olivat muuten vaan hyödyllistä 

tai mukavaa luettavaa? Merkitse rastilla kolme 

parasta juttua (ei järjestystä) ja faksaa kopio tästä 

sivusta numeroon 02-634 6449. 

Voit toki lähettää myös postikortin toimituksen 

osoitteeseen Suorakanava Oy/Me Rakentajat 

-lehti, Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori. 

Kaikkein helpoimmin vastaat Internetin kautta 

osoitteessa www.rakentaja.fi > Viikon tapahtumat 

ja aktiviteetit. 

Vastausaika on huhtikuun loppuun asti. 

Kiitos avustasi lehden kehittämisessä. 

Kaikkien 

vastanneiden kesken arvomme 

kolme maisemaikkunatapettia. 

Voittajien 

nimet julkaistaan kesä 

2007 numerossa. 

Omakotirakentajan ihanteista ja valinnoista ..................... 2 

Valintojen monet näkökulmat .......................................... 3 

Tulevaisuudessakin asutaan – mutta miten? ...................... 4 

Rakentaja.fi valtakunnan eliittiä ........................................ 6 

Kiinteistömiehen omakotiprojekti .................................... 8 

Tiileri tulisija on täystiilitalon sydän .............................. 11 

Passiivitalo – asumisen ikiliikkuja................................... 14 

Jätevesisaneerauksen aika on käsillä ................................ 16 

Kuka tekee kotisi? Työvoimapula uhkaa rakennusalaa .... 18 

Värikkäästi kevääseen – keraamiset laatat........................ 20 

Terve perusta talolle oikeilla sokkelin eristeillä ............... 22 

Lattiabetonointi on taitolaji – varsinkin talvikeleillä ....... 24 

Päivää, esite, koska putket? ............................................. 26 

Kestävää kehitystä imemällä ja puhaltamalla................... 28 

Kangasalalla rakennetaan kokonaiskonseptilla ................ 30 

Olkea, betonia, huopaa vai peltiä? .................................. 32 

RemonttiOptimi kustannuslaskentaan ............................ 34 

Levi on aina auki! ........................................................... 35 

CGL 80 autotalliin ja -halliin .......................................... 36 

Kevät on maanparannuksen kulta-aikaa .......................... 38 

Kun rappaus rapisee........................................................ 40 

Uponor-pientaloratkaisu helpottaa rakentajan valintoja . 42 

Harkitse kahdesti ............................................................ 44 

Kauneinta katosta etsimässä ............................................ 46 

Uusia Tuulia .................................................................... 48 

50

Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia – Uusia tuulia– Uusia tuulia 

1 000 EUROLLA TUOTTEITA 

Lohja Rudus ja Abetoni arpoivat 

1 000 euron tuotelahjakortin 

yhtiöiden kyselyyn 

Rakenna & Remontoi 

-messuilla vastanneiden 

kesken. 

Jari Vikstedt, Espoosta oli 

onnellinen voittaja. 

VALLOX 140 EFFECT -ILMANVAIHTOKONE 

– TEHOKAS JA TALOUDELLINEN UUTUUS 

Vallox 140 Effect -ilmanvaihtouutuus 

on äänitasoltaan hiljainen ja energiankulutukseltaan 

alhainen. Koneessa on 

hyvä suodatus, tyylikäs muotoilu sekä 

elektroninen ohjaus. Lisäksi muun 

muassa säätö- ja asennusvaihtoehtoja 

on useita. 

HILJAISTA ENERGIATALOUDELLISUUTTA 

Uusi Vallox 140 Effect -ilmanvaihtokone 

on tarkoitettu erityisesti omakotitaloihin. 

Tyylikkäästi muotoillussa 

uutuudessa on energiataloudelliset tasavirtapuhaltimet 

ja hyvä lämmöntalteenottokyky. 

Koneen lämmöntalteenoton 

hyötysuhde on lähes 80 %. Hiljainen 

äänitaso saavutetaan koneen ulkopeltien 

ja eristeiden normaalia suuremmalla 

vahvuudella sekä puhaltimien 

vaimennuskumeilla. 

HYVÄ SUODATUS 

Koneen tehokkaat ja suuret ulkoilman 

suodattimet, G3-karkeasuodatin ja F7- 

hienosuodatin, sekä poistoilman suodatus 

G3-karkeasuodattimella takaavat 

hyvätasoisen suodatuksen. Lisävarusteena 

koneeseen on saatavana tuloja 

poistopuolen suodatinvahti. 

MONIPUOLISIA OMINAISUUKSIA 

Vallox 140 Effect -konetta voidaan 

ohjata elektronisesti asukkaan tarpeiden 

mukaan tai automaattisesti hiilidioksidi-tai 

kosteuspitoisuuden mukaan 

Vallox SED -ohjauksella. Ohjaus 

voi tapahtua myös Valloxin uudella langattomalla 

kauko-ohjauksella. 

Koneen monikäyttöisyyttä lisäävät 

mahdollisuus liittää kone kaukovalvontaohjaukseen 

LON-verkon kautta tai 

jännite-/virtaviestiin perustuen. Kone 

asennetaan lattialle säädettävän jalustan 

avulla. 

Vakiovarusteena Vallox 140 Effect -koneessa 

on sähköinen etu- ja jälkilämmitysyksikkö 

sekä vesikeskuslämmitysvaihtoehtona 

nestekiertoinen jälkilämmityspatteri. 

Vallox-kone on varustettu 

kesä-/talviautomatiikalla sekä tuloja 

poistoilmamäärien mittausta helpottavilla, 

kiinteillä ilmavirran mittayhteillä. 

Lisätietoja: Vallox Oy, 

markkinointipäällikkö 

Markku Mäenpää 

puh. (02) 7636 300 

www.vallox.com 

Julkaisija 

Me Rakentajat yhteistyöryhmä 

Toimitus 

Suorakanava Oy 

Luotsinmäenpuistokatu 1, 28100 Pori 

Puh. 02-634 6400, fax 02-634 6449 

Painopaikka 

Punamusta 

Päätoimittaja 

Raimo Holopainen 

raimo.holopainen@rakentaja.fi 

Toimituskunta 

Anna Arvonen 

Tord Holmlund 

Markku Mäenpää 

Tapio Näslund 

Mirja Forsman 

Marianne Junkkarinen 

Tuula Nordberg 

Heikki Perkiö 

Taitto ja ulkoasu 

Virve Rintasalo 

virve.rintasalo@rakentaja.fi 

Osoitteenmuutokset 

Tilaukset 

Kirsi Hankimaa 

kirsi.hankimaa@rakentaja.fi 

Puh. 02-634 6400 

51

Rakentaja.fille 

TASAVALLAN PRESIDENTIN 

INNOSUOMI-PALKINTO 

Liity jäseneksi heti! 

Meitä on jo 150.000 tyytyväistä jäsentä. 

Jäsenyys on maksutonta! 

52

Me Rakentajat 1/07 pdf - Rakentaja.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?