Me Rakentajat 1/07 pdf - Rakentaja.fi
Me Rakentajat 1/07 pdf - Rakentaja.fi
Me Rakentajat 1/07 pdf - Rakentaja.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kun rappaus rapisee<br />
Mitä tehdä, kun vanha – tai uusikin – rappauspinta osoittaa periksi antamisen<br />
merkkejä: Rappauspinnassa näkyy halkeamia tai vesivaurioiden aiheuttamia<br />
tummia kohtia? Näinhän sen pitäisi mennä: Kokonaisvaurioiden selvittäminen,<br />
arviointi vaurioiden aiheuttajasta, korjaussuunnitelman teko ja<br />
lopulta itse korjaustyö.<br />
Teksti: Raimo Holopainen, kuvat: Paroc Oy Ab<br />
<strong>Me</strong> <strong><strong>Rakentaja</strong>t</strong> -lehden Syksy 2006 -numerossa olleessa<br />
jutussa oli korjauksen lähtötilanteena kehnosti<br />
tehdyn remontin johdosta aiheutuneet uudet<br />
ongelmat, jotka olivat pääosin vesivaurioita. Tämä kohde<br />
korjattiinkin sitten ihan viimeisen päälle lisäämällä samalla<br />
talon lämmöneristystä. Mutta miten ennakoida?<br />
TEE VUOSITARKASTUS<br />
Hyvään talonpitoon kuuluu säännöllinen, vähintään kerran<br />
vuodessa tehtävä ainakin silmämääräinen tarkistus kaikissa<br />
niissä rakenteissa – sisällä ja ulkona – joissa vesi tai<br />
kosteus voi mahdollisesti päästä rakenteisiin. Julkisivu, täysin<br />
pintamateriaalista riippumatta, on yksi keskeisistä tarkastuskohteista.<br />
Rapatuista pinnoista voi hakea mahdollisia<br />
halkeamia ja pinnoitteen irtoamisia silmämääräisesti ja koputtelemalla<br />
vaikkapa puupalikalla pintaa. Vaurioitunut rakenne<br />
antaa kyllä kuulua itsestään.<br />
SELVITÄ ONGELMAN ALKULÄHDE<br />
Mikäli vaurioita tai oireita löytyy julkisivurakenteista, on<br />
selvitettävä välittömästi syyn aiheuttaja. Asiantuntijana voi<br />
Tässä 60-luvun talossa on jo selviä merkkejä rapatun julkisivupinnan vaurioista<br />
- siis korjaustarpeesta.<br />
käyttää kuntokartoituksia tekeviä yrityksiä, rakennesuunnittelijaa,<br />
mahdollista rakennusaikaista vastaavaa työnjohtajaa.<br />
Joissain kunnissa lienee vieläkin mahdollisesti käyttää<br />
jopa kunnan rakennusvalvontaviranomaista. Yleensä<br />
vaurioiden syyt löytyvät jo alun perin tai myöhemmissä<br />
korjauksissa väärin tehdystä pinnoitteesta (liian tiivis pintamaali,<br />
mikä estää rakenteen hengittämisen), perustusten<br />
painumisesta ja siitä johtuvista liikkeistä runkorakenteessa,<br />
vesikatteen tai vesikourujen vuodoista ja siten veden<br />
pääsystä seinärakenteeseen tai kasvillisuuden (villiviinit,<br />
liian lähellä seinää kasvavat puut ja kasvit jne.) aiheuttamista<br />
kosteudensiirroista ja jopa mekaanisista liikkeistä<br />
pintaa vasten. On tietysti myös mahdollista, että koko<br />
ulkoseinärakenne on tehty jo rakennusvaiheessa täysin<br />
väärin.<br />
PAIKKAUS, KORJAUS VAI TÄYSREMONTTI<br />
Jos vaurion aiheuttaja selviää ja osoittautuu hyvinkin paikalliseksi,<br />
eikä ole ihan paraatijulkisivussa, voi harkita vain<br />
vaurioituneen kohdan korjaamista paikkausrappauksella.<br />
Jos taas ilmenee, että rakenteissa on laajempiakin ongelmia;<br />
esimerkiksi alla oleva vinolaudoitus on kosteuden<br />
PreWIS III kohde, jossa puurunko elementti, liimaamalla kipsilevyyn kiinnitetty<br />
PAROC FAL1. Toisiin elementteihin on tehtaalla asennettu myös<br />
pohjarappaus ja verkotus.<br />
40