opinto-opas - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi
opinto-opas - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi
opinto-opas - Eläinlääketieteellinen tiedekunta - Helsinki.fi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
HELSINGIN YLIOPISTO<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA<br />
OPINTO-OPAS 2011-2012<br />
Eläinlääketieteen koulutusohjelma
Eläinlääketieteen koulutusohjelma<br />
<strong>Helsinki</strong> 2011<br />
OPINTO-OPAS 2011-2012<br />
Helsingin yliopisto<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>
Toimitus:<br />
Tiedekunnan kanslia, <strong>opinto</strong>asiat<br />
Kannen kuva: Wilma Hurskainen<br />
ISSN 1238-4941<br />
<strong>Helsinki</strong> 2011<br />
Unigra<strong>fi</strong>a
HYVÄ OPINTO-OPPAAN LUKIJA<br />
Kädessäsi on tiivis tietopaketti eläinlääketieteellisen tiedekunnan tarjoamasta opetuksesta. Painetun<br />
oppaan lisäksi myös tiedekunnan kotisivuilla (http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/) on ajankohtaista ja<br />
tarpeellista tietoa perus- ja jatkokoulutuksesta sähköisessä muodossa.<br />
Eläinlääketieteen koulutusohjelma tarjoaa sekä eläinlääkärin ammattiin johtavan tutkinnon että monipuolisen<br />
lääketieteellis-biologisen peruskoulutuksen. Tiedekunnasta valmistuvat eläinlääketieteen<br />
lisensiaatit ovat kysyttyjä työelämän ammattilaisia. Koulutus mahdollistaa valmistuville hyvin moninaisia<br />
työuria. Perustutkinnon lisäksi tiedekunnassa voi suorittaa tieteellisenä jatkotutkintona<br />
eläinlääketieteen tohtorin tai <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an tohtorin tutkinnot. Ammatillisen suomalaisen erikoiseläinlääkärinjatkotutkinnon<br />
voi tiedekunnassa suorittaa kuudella eri erikoiseläinlääkärin erikoistumisalalla.<br />
Tiedekunta järjestää myös enenevässä määrin erilaisia eurooppalaisia eläinlääkäreiden<br />
ammatillisia erikoistumisohjelmia.<br />
Koulutusohjelma on tiivis ja päätoimista opiskelua vaativa, mutta sen yksityiskohtaisesti suunniteltu<br />
sisältö mahdollistaa valmistumisen kuuden vuoden tavoiteajassa. Koulutuksen sisältöä säätelee<br />
EU:n direktiivi, mutta valinnan mahdollisuuksiakin on; yli kymmenen prosenttia opinnoista voi<br />
valita kiinnostuksensa mukaisesti. Koulutusohjelma on kaksiportainen. Eläinlääketieteen kandidaattitutkinnosta<br />
opinnot jatkuvat suoraan eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon. Yhteensä kuusi<br />
vuotta kestävät perusopinnot on ryhmitetty laajahkoiksi blokeiksi, ja <strong>opinto</strong>jen ohjaus- ja tukipalveluja<br />
tehostettu <strong>opinto</strong>jen sujuvuuden varmistamiseksi.<br />
Tiedekunnassa annettava opetus pohjautuu tutkimukseen. Tiedekunnassa tehtävä tutkimus on ripeästi<br />
kehittyvää ja menestyksekästä. Koska eläinlääketiede on laaja-alainen tieteenala, on myös tutkimustoiminta<br />
painottunut moneen eri tutkimuskohteeseen: elintarviketurvallisuuteen, eläinten terveyteen<br />
ja hyvinvointiin sekä mikrobien vuorovaikutuksiin ja elimistön reagointiin erilaisiin haasteisiin.<br />
Tiedekunnan hallinto-organisaatiota uudistettiin yliopistolain muutoksen myötä vuonna 2010. Tiedekunta<br />
muodostuu neljästä osastosta, joiden kesken kahdeksantoista oppiainetta jakaantuvat. Opetuksen<br />
ja tutkimuksen tarvitsema eläinsairaalatoiminta on keskitetty yliopistolliseen eläinsairaalaan<br />
(YES). Tiedekunnalla on opetus- ja työtiloja sekä Viikin kampusalueella että Mäntsälässä. Viikin<br />
kampuksen pohjoislaidalla olevassa EE-talossa toimivat eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto ja<br />
elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto sekä <strong>tiedekunta</strong>hallinto. Clinicum-rakennuksessa<br />
kampuksen etelälaidalla sijaitsee kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto yhdessä YES:n<br />
pieneläin- ja hevossairaaloiden kanssa. Osa osaston oppiaineista on sijoitettu Clinicumin lähellä<br />
olevaan entisöityyn vanhaan oppilasrakennukseen. Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto sijaitsee<br />
Mäntsälässä Saaren kartanossa yhdessä YES:n tuotantoeläinlääketieteen sairaalan kanssa. Viikin<br />
kampuksen tilat luovat yhdessä Saarella sijaitsevien tilojen kanssa erinomaisen <strong>opinto</strong>- ja tutkimusympäristön.<br />
Opiskelija voi jo perus<strong>opinto</strong>jen aikana laajentaa maailmankuvaansa osallistumalla kansainväliseen<br />
opiskelijavaihtoon. Kansainvälisen kokemuksen lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus hyödyntää<br />
Helsingin yliopiston muiden tiedekuntien sekä maan muiden korkeakoulujen opetustarjontaa. Toivotan<br />
tiedekunnan jokaisen opiskelijan sekä koko henkilökunnan menestymään ja viihtymään tiedekunnassa.<br />
Yhteistyössä rakennamme hyvän tulevaisuuden.<br />
Antti Sukura, dekaani
1 HELSINGIN YLIOPISTO ............................................................................... 1<br />
1.1 Tehtävä ............................................................................................................................... 1<br />
1.2 Yksiköt ................................................................................................................................. 1<br />
1.3 Hallinto ................................................................................................................................ 1<br />
2 ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA .............................................. 3<br />
3 OPISKELU ..................................................................................................... 6<br />
3.1 Yliopiston lukuvuosi ja tiedekunnan opetuksen aikataulu .............................................. 6<br />
3.2 Ilmoittautuminen yliopistoon .............................................................................................. 6<br />
3.3 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin ........................................................................... 7<br />
3.4 Opintosuoritusten arvostelu .............................................................................................. 8<br />
3.5 Opintosuoritusten rekisteröinti .......................................................................................... 8<br />
3.6 Opiskelijapalaute ................................................................................................................ 9<br />
3.7 Opiskelijan oikeusturva ...................................................................................................... 9<br />
3.8 Opiskelutapaturmien korvaaminen ................................................................................. 11<br />
4 OPINTOJEN OHJAUS ................................................................................ 13<br />
4.1 Opintopsykologit ............................................................................................................... 14<br />
4.2 Tiedekunnan kanslian <strong>opinto</strong>asiat .................................................................................. 14<br />
4.3 Opiskelijapalvelut ............................................................................................................. 15<br />
4.4 Kielikeskuksen <strong>opinto</strong>neuvonta ...................................................................................... 15<br />
5 ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO ................................. 16<br />
5.1 Tavoite............................................................................................................................... 16<br />
5.2 Rakenne ja sisältö ............................................................................................................ 16<br />
5.3 Opintojen suoritusjärjestys ja <strong>opinto</strong>jen etenemisen seuranta .................................... 17<br />
6 ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA ........................................ 19<br />
6.1 Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto ............................................................................ 19<br />
6.2 Opintojaksokuvaukset (ELK) ........................................................................................... 20<br />
6.2.1 Perusopinnot ............................................................................................................. 20<br />
6.2.2 Aineopinnot ................................................................................................................ 28<br />
6.2.2.1 Valinnaiset opinnot ................................................................................................ 50<br />
6.2.3 Harjoittelu ................................................................................................................... 51<br />
6.2.4 Opinnäytetyö ............................................................................................................. 52<br />
6.3 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto ............................................................................ 54<br />
6.4 Opintojaksokuvaukset (ELL) ........................................................................................... 55<br />
6.4.1 Perusopinnot ............................................................................................................. 55<br />
6.4.2 Aine- ja syventävät opinnot ...................................................................................... 57<br />
6.4.2.1 Vaihtoehtoiset opinnot ........................................................................................... 70<br />
6.4.2.2 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma ............................................................... 96<br />
6.4.3 Harjoittelu ................................................................................................................... 98<br />
6.5 Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistaminen .......................................................... 100<br />
6.6 Väliaikainen oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia ................................................ 100<br />
6.7 Opintojen hyväksilukeminen ......................................................................................... 101<br />
6.7.1 Korvaaminen ........................................................................................................... 102<br />
6.7.2 Sisällyttäminen ........................................................................................................ 102<br />
7 YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN HARJOITTELU ...................................... 103<br />
8 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA KORKEAKOULUISSA ........... 104<br />
8.1 Opintoyhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa ............................................... 104<br />
8.2 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ........... 104<br />
8.3 Koko yliopiston yhteiset vaihtokohteet ......................................................................... 108<br />
9 VETERINÄRMEDICINSKA UTBILDNINGSPROGRAMMET ................... 109
9.1 Veterinärmedicine kandidat........................................................................................... 109<br />
9.2 Veterinärmedicine licentiat ............................................................................................ 110<br />
10 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS.................................................................. 111<br />
11 TUTKINTOA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT ELÄINLÄÄKÄRIKSI ............ 112<br />
LAILLISTAMISTA VARTEN ......................................................................... 112<br />
12 SIVUAINE- JA ERILLISET OPINNOT ELÄINLÄÄKETETEELLISESSÄ<br />
TIEDEKUNNASSA ....................................................................................... 115<br />
13 KIRJASTOPALVELUT ............................................................................ 117<br />
14 OPINTOSOSIAALISET PALVELUT ....................................................... 118<br />
14.1 Opintotuki ...................................................................................................................... 118<br />
14.2 Terveydenhoito ............................................................................................................ 118<br />
14.3 Yliopist<strong>opas</strong>tori ............................................................................................................. 118<br />
14.4 Nyyti ry .......................................................................................................................... 118<br />
15 TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT ............................ 119<br />
15.1 Urapalvelut.................................................................................................................... 119<br />
15.2 Alumnitoiminta tarjoaa yhteydet yliopistoon valmistumisen jälkeen ....................... 119<br />
16 MUITA PALVELUJA ............................................................................... 120<br />
16.1 Oikeudellista neuvontaa .............................................................................................. 120<br />
16.2 Tietotekniikkapalvelut .................................................................................................. 120<br />
16.3 Liikuntapalvelut ............................................................................................................ 120<br />
16.4 Unigra<strong>fi</strong>a ........................................................................................................................ 120<br />
17 OPISKELIJAJÄRJESTÖT ....................................................................... 121<br />
17.1 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) ................................................................ 121<br />
17.2 Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry......................................................... 121<br />
18 SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ ............................................................ 123<br />
18.1 Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö ........................................... 123<br />
18.2 Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon pysyväismääräys.............. 141<br />
19 OPETTAJAT ............................................................................................ 147
1 HELSINGIN YLIOPISTO<br />
1.1 Tehtävä<br />
Helsingin yliopisto on yksi maamme 16 yliopistosta. Yliopistojen tehtävät on määritelty yliopistolaissa:<br />
”yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista<br />
sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta, sekä kasvattaa nuorisoa palvelemaan<br />
isänmaata ja ihmiskuntaa”. Tutkimus ja opetus ovat yliopiston päätehtäviä. Yliopistojen<br />
tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten<br />
vaikuttavuutta. Pyrkimys tietoon ja totuuteen on yliopiston toiminnan peruslähtökohta.<br />
Helsingin yliopisto on strategiassaan 2010 - 2012 määritellyt tehtäväkseen olla Suomen monipuolisin<br />
tieteen, sivistyksen ja henkisen uudistumisen instituutio, tulevaisuuden rakentaja ja<br />
edelläkävijä.<br />
1.2 Yksiköt<br />
Lähes 4 000 tutkijan ja opettajan yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja 17 muulla<br />
paikkakunnalla. Opiskelijoita on 35 000, minkä lisäksi 30 000 osallistuu aikuiskoulutukseen.<br />
Helsingin yliopistossa on yksitoista <strong>tiedekunta</strong>a. Keskustakampuksella sijaitsevat teologinen,<br />
oikeustieteellinen, humanistinen, käyttäytymistieteellinen ja valtiotieteellinen <strong>tiedekunta</strong>. Viikin<br />
kampukseen kuuluvat maatalous-metsätieteellinen, eläinlääketieteellinen, farmasian ja<br />
bio- ja ympäristötieteellinen <strong>tiedekunta</strong>. Lääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> sijaitsee Meilahden<br />
kampuksella ja matemaattis- luonnontieteellinen <strong>tiedekunta</strong> Kumpulan kampuksella.<br />
Tiedekuntien lisäksi Helsingin yliopistossa on erillisiä laitoksia, joista suurin osa on tutkimuspainotteisia<br />
yksiköitä. Yliopistossa toimii myös erilaisia monitieteisiä tutkimusverkostoja<br />
ja kampusyksiköitä sekä valtakunnallisia viranomaistehtäviä hoitavia yksiköitä. Helsingin<br />
yliopisto osallistuu myös muiden yliopistojen kanssa eri puolilla maata toimivien yliopistokeskusten<br />
toimintaan.<br />
1.3 Hallinto<br />
Helsingin yliopiston organisaatiorakenne on kolmiportainen. Yliopistotasoon kuuluvat yliopistokollegio,<br />
hallitus, rehtori, kansleri ja keskushallinto. Toisen tason muodostavat tiedekunnat<br />
ja erilliset laitokset, ja kolmannen tason tiedekuntien ja erillislaitosten alaiset laitokset<br />
ja yksiköt. Lisäksi yliopistossa toimii erilaisia verkostoja ja kampusyksiköitä.<br />
Yliopistokollegio<br />
Yliopistokollegio on yliopistoyhteisöstä muodostuva toimielin. Sen tärkeimpänä tehtävänä on<br />
päättää hallituksen jäsenmäärästä ja toimikaudesta. Se valitsee myös hallituksen ns. ulkopuoliset<br />
jäsenet, vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallitukselle ja rehtoreille.<br />
Hallitus<br />
Helsingin yliopiston ylin päättävä elin on hallitus. Se päättää yliopiston toiminnan keskeisistä<br />
tavoitteista ja strategiasta. Hallitus valitsee myös yliopiston rehtorit. Helsingin yliopiston nykyisessä<br />
hallituksessa on 13 jäsentä, seitsemän yliopistoyhteisön sisältä ja kuusi ulkopuolelta.
Kansleri<br />
Helsingin yliopiston kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista<br />
vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa. Helsingin yliopiston kanslerilla<br />
on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä Helsingin yliopistoa<br />
koskevia asioita. Kanslerina toimii teoreettisen <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an professori Ilkka Niiniluoto.<br />
Rehtorit<br />
Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisesta, taloudellisesta<br />
ja tehokkaasta hoitamisesta. Rehtori vastaa hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta,<br />
esittelystä ja täytäntöönpanosta. Rehtori edustaa yliopistoa sekä tehtäviinsä yliopistolain<br />
mukaan kuuluvissa asioissa että muissa yliopistoa koskevissa asioissa. Hän kuuluu yliopiston<br />
konsernijohtoon yhdessä hallituksen kanssa. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa<br />
yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa. Helsingin yliopiston rehtorina 1.1.2010<br />
alkaneella viisivuotisella toimikaudella toimii siviili- ja kauppaoikeuden professori Thomas<br />
Wilhelmsson.<br />
Vararehtorit tukevat rehtoria yliopiston johtamisessa. Hallitus nimitti kaudelle 2010 - 2014<br />
rehtorin esityksestä neljä vararehtoria. Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori<br />
Ulla-Maija Forsberg toimii ensimmäisenä vararehtorina ja rehtorin varahenkilönä. Elintarvikehygienian<br />
professori Johanna Björkrothin tehtäväalueena ovat tutkimusasiat, tutkijankoulutusasiat<br />
ja innovaatiotoiminta. Maatalouspolitiikan professori Jukka Kola vastaa opetus- ja<br />
<strong>opinto</strong>asioista, tietohallinnosta ja elinikäisestä oppimisesta. Sisätautiopin professori Kimmo<br />
Kontulan tehtäväalueeseen kuuluu muun muassa yhteiskunnallinen vuorovaikutus, varainhankinta<br />
ja suhteet sektoritutkimuslaitoksiin.<br />
Keskushallinto ja hallintojohtaja<br />
Yliopiston keskushallinnon muodostavat rehtorin kanslia ja yliopistopalvelut. Rehtorin kanslian<br />
ja yliopistopalveluiden yhteisenä tehtävänä on luoda parhaat mahdolliset edellytykset<br />
yliopiston perustehtävien hoitamiselle. Hallintojohtaja johtaa yliopiston yleistä hallintoa rehtorin<br />
tukena ja vastaa yliopiston hallinnon tuloksellisesta, taloudellisesta ja tehokkaasta hoitamisesta<br />
sekä seuraa yliopistoa koskevia asioita ja tekee aloitteita yliopiston hallinnon kehittämiseksi.<br />
Tiedekunta ja dekaani<br />
Yliopisto jakautuu tiedekuntiin ja laitoksiin tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten.<br />
Tiedekunnat myöntävät tutkinnot opiskelijoille. Tiedekuntaa johtaa dekaani. Tiedekunnan<br />
monijäseninen hallintoelin on <strong>tiedekunta</strong>neuvosto, jonka tehtävänä on dekaanin johdolla kehittää<br />
tiedekunnan toimintaa kokonaisuutena. Tiedekunnassa voi olla laitoksia, erillisiä laitoksia<br />
ja tiedekuntien yhteisiä laitoksia siten kuin hallitus päättää.<br />
2
2 ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA<br />
Dekaani prof. Antti Sukura, puh. (09) 191 57150<br />
Varadekaanit<br />
prof. Olli Peltoniemi (tutkimus ja tutkijakoulutus),<br />
puh. (09) 191 40233<br />
dos. Mirja Ruohoniemi (perusopetus),<br />
puh. (09) 191 57164<br />
dos. Maria Wiberg (erikoistumiskoulutus ja kansainväliset<br />
asiat), puh. (09) 191 57359<br />
Hallintopäällikkö Maija Halme, puh. (09) 191 57151<br />
Tiedekunnan kanslian <strong>opinto</strong>asiat<br />
Opintoasiainpäällikkö Sanna Ryhänen, puh. (09) 191 57155 (huone B226)<br />
Opintoasiainsuunnittelija Anu Aunela, puh. (09) 191 57157 (huone B229)<br />
Suunnittelija (kv-asiat) Janna Koivisto, puh. (09) 191 57156 (huone B228)<br />
Suunnittelija (verkko-opetus) Kristian Lindqvist, puh. (09) 191 57159<br />
(huone B218)<br />
Suunnittelija (jatko-opinnot) Terttu Virri (-> 31.10.2011), puh. (09) 191 57153<br />
(huone B224)<br />
Pedagoginen yliopistonlehtori Mirja Ruohoniemi, puh. (09) 191 57164<br />
(huone B216)<br />
Suunnittelija (opetuksen kehittäminen) Leena Luukkanen, puh. (09) 191 57165<br />
(huone B217)<br />
Käyntiosoite: Viikin kampus, Agnes Sjöbergin katu 2,<br />
EE-talon 2. krs., huone B229<br />
Postiosoite:<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong><br />
PL 66, 00014 Helsingin yliopisto<br />
Puhelin (09) 191 57157<br />
Telefax (09) 191 57161<br />
Verkko-osoite<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong><br />
Suomessa eläinlääkärikoulutusta antaa ainoana yksikkönä Helsingin yliopistoon kuuluva<br />
eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>. Eläinlääketieteellinen korkeakoulu perustettiin vuonna<br />
1945. Vuonna 1995 se liitettiin osaksi Helsingin yliopistoa. Eläinlääkäreiden peruskoulutuksen<br />
ja tutkimustoiminnan ohella <strong>tiedekunta</strong> huolehtii alan tieteellisestä ja ammatillisesta jatko-<br />
ja täydennyskoulutuksesta. Opiskelijoita tiedekunnassa on noin 650, joista noin 420 suorittaa<br />
perustutkintoa. Tiedekunnan henkilökunnan määrä vuonna 2010 oli 406.<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan perustehtäviä ovat tutkimus, tutkimukseen perustuva opetus<br />
ja niihin liittyvä kliininen työ sekä elintarviketurvallisuuden hallintaan liittyvien käytännön<br />
taitojen opettaminen. Helsingin yliopiston strategian mukaisesti <strong>tiedekunta</strong> luo uutta tietoa<br />
ja tieteellistä ajattelutapaa. Tiedekunnan strategiset valinnat perustuvat tutkimuksen ja<br />
opetuksen korkeaan laatuun. Eettiset näkökohdat otetaan huomioon perustehtävien hoidossa.<br />
Tiedekunta kouluttaa eläinlääkäreitä ja tutkijoita vastaamaan yhteiskunnan tarpeita. Tiedekunta<br />
turvaa monialaisen eläinlääketieteen osaamisen ja kehittymisen Suomessa kouluttamalla<br />
opiskelijansa monipuolisiksi ja osaaviksi eläinlääketieteen asiantuntijoiksi. Näin toteutuu<br />
eläinlääketieteen tehtävä vastata omalta osaltaan eläinten ja ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista.<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> on pro<strong>fi</strong>loitunut eläinten terveyden- ja sairaanhoitoon sekä<br />
hyvinvointiin ja lisäksi eläinlääketieteen toimintakentässä ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin<br />
3
turvaamiseen ja elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamiseen. Toiminta ei rajoitu perinteiseen<br />
– ja edelleenkin tärkeään – sairaiden eläinten hoidon opettamiseen ja tutkimiseen, vaan<br />
se on laaja-alaista tieteenalan perustutkimuksesta monipuolisiin käytännön sovellutuksiin.<br />
Alansa ainoana yksikkönä Suomessa tiedekunnan tutkimus- ja opetusvastuu on valtakunnallinen.<br />
Tutkimusyhteistyö on vilkasta sekä kotimaisten että ulkomaisten tutkijoiden ja tutkimusverkostojen<br />
kanssa. Tiedekunta osallistuu aktiivisesti eläinlääkärikoulutuksen kehittämiseen<br />
Euro<strong>opas</strong>sa.<br />
Tiedekunnassa toimii neljä osastoa sekä tiedekunnan alainen erillinen laitos Helsingin yliopiston<br />
Yliopistollinen eläinsairaala. Eläinsairaala toimii omana talousvastuullisena yksikkönään.<br />
Yliopistollisen eläinsairaalan yksiköt ovat hevossairaala, pieneläinsairaala ja tuotantoeläinsairaala.<br />
Tiedekunnan opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat seuraavat osastot ja yksiköt:<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/elintar/<br />
oppiaineet: elintarvikehygienia, ympäristöhygienia, elintarvike- ja ympäristötoksikologia,<br />
lihantarkastus ja teurastamohygienia, ympäristöterveydenhuollon valvonta<br />
Osaston johtaja prof. Hannu Korkeala<br />
Osastosihteeri (<strong>opinto</strong>asiat) Mia Ketoharju, puh. (09) 191 57171<br />
Käyntiosoite: Viikin kampus, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2<br />
Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/vetbio/<br />
oppiaineet: eläinlääketieteellinen anatomia ja kehitysbiologia, eläinlääketieteellinen<br />
biokemia ja solubiologia, eläinlääketieteellinen fysiologia, eläinlääketieteellinen genetiikka,<br />
eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, eläinlääketieteellinen patologia<br />
ja parasitologia<br />
Osaston johtaja prof. Airi Palva<br />
Toimistosihteeri (<strong>opinto</strong>asiat) Ritva Katsuno, puh. (09) 191 57020<br />
Käyntiosoite: Viikin kampus, EE-talo, Agnes Sjöbergin katu 2<br />
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/klel/<br />
oppiaineet: eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia, pieneläinten sairaudet,<br />
hevosten sairaudet, eläinlääketieteellinen kliininen diagnostiikka<br />
Osaston johtaja dos. Satu Sankari<br />
Opintoasiainsihteeri Janne Kettunen, puh. (09) 191 57279<br />
Käyntiosoite: Viikin kampus, Viikintie 49<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/saari/<br />
oppiaineet: kotieläinten lisääntyminen, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito,<br />
eläintenpito ja hyvinvointi<br />
Osaston johtaja prof. Timo Soveri<br />
Osastosihteeri (<strong>opinto</strong>asiat) Maarit Mäki, puh. (09) 191 40537<br />
Osoite: Paroninkuja 20, 04920 SAARENTAUS (eläintenpidon ja hyvinvoinnin oppiaine:<br />
Viikin kampus, Koetilantie 7)<br />
4
Osastoon kuuluu myös Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus<br />
Yliopistollinen eläinsairaala<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/yes/<br />
maamme ainut eläinsairaala, joka toimii 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena<br />
päivänä<br />
opetussairaala, jossa eläinlääketieteen opiskelijat oppivat käytännön eläinlääkärin taitoja<br />
jatkokoulutuspaikka erikoistuville eläinlääkäreille sekä harjoittelupaikka pieneläinhoitajiksi<br />
opiskeleville hoitajille<br />
vuosittain sairaalassa hoidetaan noin 17 000 pieneläinpotilasta ja 2 700 hevospotilasta.<br />
Tuotantoeläinsairaalan potilasmäärä on noin 8 500, joista suurin osa on lypsylehmiä<br />
Eläinsairaalan johtaja Jussi Anttila puh. (09) 191 57293<br />
Käyntiosoitteet: Pieneläinsairaala: Koetilantie 2, <strong>Helsinki</strong>, Hevossairaala: Koetilankuja<br />
1, <strong>Helsinki</strong>, Tuotantoeläinsairaala: Leissantie 41, Mäntsälä<br />
Tiedekunta sijaitsee Viikin kampuksella ja Saarella Mäntsälässä. Viikissä Eläinlääke- ja elintarviketieteiden<br />
talossa (EE-talo) sijaitsevat elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto,<br />
eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto ja tiedekunnan kanslia. Lyhyen matkan päässä<br />
EE-talosta Viikintien varressa sijaitsee kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto ja hevos-<br />
ja pieneläinsairaala. Suurin osa kliinisestä opetuksesta tapahtuu Viikissä. Mäntsälässä<br />
sijaitsee kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto ja tuotantoeläinsairaala.<br />
5
3 OPISKELU<br />
3.1 Yliopiston lukuvuosi ja tiedekunnan opetuksen aikataulu<br />
Yliopiston lukuvuosi alkaa elokuun 1. päivänä ja jatkuu aina seuraavan heinäkuun loppuun.<br />
Lukuvuodet vaihtuvat aina heinä-elokuun vaihteessa. Syyslukukausi alkaa 1.8. ja päättyy<br />
31.12., kevätlukukausi alkaa 1.1. ja päättyy 31.7.<br />
Yliopistossa annettava opetus on jaettu neljään seitsemänviikkoiseen opetusperiodiin, joita on<br />
kaksi sekä syys- että kevätlukukaudella. Neljäs periodi (kevätlukukauden toinen) sisältää kuitenkin<br />
pääsiäisviikon ja periodia on myös mahdollista pidentää kahdella viikolla esimerkiksi<br />
intensiivikurssien järjestämiseksi. Opetusperiodin opetuksella tarkoitetaan kurssien opetusta,<br />
harjoitustöitä, kuulusteluja ja palautteita.<br />
Väliviikolla ei anneta kurssiopetusta. Silloin kuitenkin voidaan järjestää mm. <strong>tiedekunta</strong>tenttejä,<br />
rästitenttejä, tasokokeita tai tutkintoon kuuluvaa harjoittelua tai laboratoriotöitä. Väliviikolla<br />
voidaan lisäksi antaa tutkielman- ja <strong>opinto</strong>jen ohjausta. Opiskelijalle väliviikko on hyvää<br />
aikaa itsenäiseen opiskeluun ja kirjallisiin töihin.<br />
Tiedekunnan opetuksen aikataulu lukuvuonna 2011 - 2012:<br />
Uusien opiskelijoiden orientoiva viikko on 29.8. - 2.9.<br />
Yliopiston avajaiset ovat 5.9.<br />
Syyslukukausi 2011<br />
I periodi: 5.9.-23.10.<br />
*Väliviikko: 24.-30.10.<br />
II periodi: 31.10.-18.12.<br />
Kevätlukukausi 2012<br />
III periodi: 16.1.-4.3.<br />
Väliviikko: 5.-11.3.<br />
IV periodi: 12.3.-20.5.<br />
*Syyslukukauden väliviikon aikana on pääsääntöisesti opetusta ja tauko opetuksessa ajoittuu<br />
Eläinlääkäripäivien ajankohtaan. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan 1. lukuvuoden, 4. lukuvuoden<br />
ja 5. lukuvuoden (klinikkaopetus) opetuksessa on käytössä ylläolevasta poikkeava<br />
aikataulu.<br />
Tarkemmat tiedot tiedekunnan opetuksen aikataulusta eri lukuvuosina löytyvät Almasta:<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> -> Perusopinnot -> Lukujärjestykset ja tentit.<br />
3.2 Ilmoittautuminen yliopistoon<br />
Kaikkien tutkinto-opiskelijoiden on ilmoittauduttava jokaisena lukuvuonna joko läsnä- tai<br />
poissaolevaksi. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ilmoittautuminen hoidetaan tiedekunnassa<br />
yliopistoon kirjoittautumisen yhteydessä. Ilmoittautumisaika lukuvuodelle 2011 - 2012 on<br />
1.5. - 31.8.2011.<br />
6
Perustutkinto-opiskelijat kuuluvat ylioppilaskuntaan (HYY) ja heidän on maksettava HYY:n<br />
jäsenmaksu. Jatkotutkinto-opiskelijalle jäsenyys on vapaaehtoinen. Jos opiskelijalla on opiskeluoikeus<br />
sekä perus- että jatkotutkintoon, on maksettava perustutkinto-opiskelijan jäsenmaksu.<br />
Etappi eli tutkintojen valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmä muodostuu viidestä tarkistuspisteestä<br />
(1.1.2012 lähtien tarkistuspisteitä on kolme). Tarkistuspisteissä otetaan yhteyttä<br />
niihin opiskelijoihin, joilla ei ole kertynyt opiskelijarekisteriin edistymistavoitteiden mukaista<br />
määrää <strong>opinto</strong>pisteitä tai jotka eivät ole suorittaneet tutkintoaan tavoiteajassa. Etappiseurannassa<br />
tai jatko-opiskelijan rekisteriseurannassa oleva opiskelija ei voi ilmoittautua läsnäolevaksi<br />
ennen kuin <strong>opinto</strong>suunnitelma on hyväksytty tiedekunnassa ja kirjattu opiskelijarekisteriin.<br />
Poissaoloilmoituksen voi kuitenkin jättää ilmoittautumisaikana. Rajauslain piirissä<br />
oleva opiskelija ei voi ilmoittautua lainkaan, ennen kuin on saanut jatkoa tutkinnonsuoritusoikeuteensa.<br />
(Laki yliopistolain muuttamisesta 556/2005.)<br />
Läsnäolevaksi ilmoittautuminen onnistuu reaaliaikaisesti WebOodissa<br />
(www.helsinki.<strong>fi</strong>/weboodi). Jäsenmaksun voi maksaa ja ilmoittautua myös verkon välityksellä<br />
HYY:n maksusivulla (http://www.hyy.<strong>fi</strong>/maksu2011/). Läsnäoloilmoittautuminen kirjautuu<br />
automaattisesti opiskelijarekisteriin myös silloin, jos maksaa jäsenmaksun pankkiin ja käyttää<br />
opiskelijanumeroa. Opiskelijanumeroa viitteenä käytettäessä tulee numeron ensimmäinen<br />
nolla jättää pois. Ilmoittautuminen kirjautuu tässä tapauksessa noin kahden pankkipäivän viiveellä.<br />
Jos ilmoittautuu läsnäolevaksi vain syyslukukaudeksi, kevätlukukaudeksi kirjautuu automaattisesti<br />
poissaoloilmoittautuminen. Jos on tarkoitus ilmoittautua ainoastaan kevätlukukaudelle<br />
2012, tulee tästä ilmoittaa erikseen opiskelijaneuvontaan. Poissaolevaksi voi ilmoittautua joko<br />
WebOodissa tai opiskelijaneuvonnan palvelupisteisiin sähköpostitse (tarvitaan opiskelijanumero<br />
tai syntymäaika), puhelimitse tai henkilökohtaisesti.<br />
Tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät Helsingin yliopiston www-sivuilta ja Almasta<br />
osoitteista:<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/opiskelu/lukuvuosi_ilmoittautuminen.html<br />
https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/doclink/56691<br />
3.3 Ilmoittautuminen kursseille ja tentteihin<br />
Kaikkeen eläinlääketieteellisen tiedekunnan opetukseen ja tentteihin tulee ilmoittautua sähköisesti<br />
WebOodin (www.helsinki.<strong>fi</strong>/weboodi) kautta. Ilmoittautuminen lukuvuoden 2011 -<br />
2012 opetukseen on tehtävä 1.7. - 30.9. välisenä aikana. Syksyn ensimmäisille kursseille ilmoittautuminen<br />
on kuitenkin tehtävä ennen opetuksen alkua. Ilmoittautumalla ajoissa opiskelija<br />
varmistaa paikkansa ryhmätöissä, saa kaiken kurssiin liittyvän informaation, liitetään mukaan<br />
kurssien oppimisalustoille ja varmistaa <strong>opinto</strong>suoritusten rekisteröinnin ajoissa <strong>opinto</strong>suoritusrekisteriin.<br />
Kurssi-ilmoittautuminen sisältää samalla myös ilmoittautumisen kurssin<br />
varsinaiseen tenttiin. Ilmoittautumisen yhteydessä WebOodissa opiskelijan tulee ilmoittaa<br />
myös, millä kielellä hän haluaa tenttikysymykset (suomeksi tai ruotsiksi). Jos opiskelija tarvitsee<br />
vamman tai sairauden takia erityisjärjestelyjä tenttitilaisuudessa, asiasta on mainittava<br />
ilmoittautumisen yhteydessä lisätiedot-kohdassa.<br />
7
Uusintatentteihin tulee ilmoittautua aina erikseen. Uusintatentteihin ilmoittautuminen päättyy<br />
7 päivää ennen tenttiä. Tiedekunnan yleiset uusintatenttipäivät löytyvät WebOodista ja osoitteesta:<br />
alma.helsinki.<strong>fi</strong> > Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> > Perusopinnot > Periodit, lukujärjestykset<br />
ja tentit.<br />
Ilmoittautuminen sujuu helpoiten WebOodissa tämän <strong>opinto</strong>-oppaan sähköisen version<br />
(Eläinlääketieteen <strong>opinto</strong>-<strong>opas</strong> 2011 - 2012) Tutkintorakenne -välilehden kautta.<br />
Vaihtoehtoisista kursseista ja niille ilmoittautumisesta tiedotetaan loka-marraskuussa Almassa:<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> -> Perusopinnot -> Vaihtoehtoiset aineopinnot. Vaihtoehtoisilla<br />
kursseilla on rajoitettu osallistujamäärä ja kursseille ilmoittautuu yleensä enemmän<br />
opiskelijoita kuin niille voidaan ottaa. Tämän takia on erittäin tärkeää, että opiskelija peruu<br />
ilmoittautumisen ajoissa, jos ei voikaan ottaa paikkaa vastaan. Sitova ilmoittautuminen ajoissa<br />
on tärkeää myös kurssin käytännönjärjestelyiden kannalta ja sillä on vaikutusta siihen järjestetäänkö<br />
kurssia.<br />
Kurssi- ja tentti-ilmoittautumiseen liittyvissä kysymyksissä lisätietoja antaa tiedekunnan<br />
kansliasta <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelija Anu Aunela, puh. 09-191 57157.<br />
3.4 Opintosuoritusten arvostelu<br />
Opintosuoritukset arvostelee <strong>opinto</strong>jaksosta vastaava opettaja. Arvostelijan on viipymättä<br />
toimitettava <strong>opinto</strong>suoritustiedot ao. osaston toimistoon rekisteröintiä varten. Opintosuoritukset<br />
arvostellaan asteikolla hyväksytty/hylätty tai 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä,<br />
2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty). Kandidaatin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö arvostellaan<br />
asteikolla 0-5. Lisensiaatin tutkintoon kuuluva tutkielma arvostellaan kahdeksanportaisella<br />
asteikolla (improbatur, approbatur, lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum<br />
laude approbatur, magna cum laude approbatur, eximia cum laude approbatur tai laudatur).<br />
Opintokokonaisuuksista annetaan pääsääntöisesti loppuarvosana (5=erinomainen,<br />
4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty), jonka muodostuminen on selostettu<br />
tarkemmin kunkin <strong>opinto</strong>kokonaisuuden yhteydessä.<br />
3.5 Opintosuoritusten rekisteröinti<br />
Opintosuoritukset tallennetaan Opiskelun ja opetuksen tuen tietojärjestelmään (OODI). Tallennuksesta<br />
huolehtii <strong>opinto</strong>jaksosta vastaavan osaston toimisto ja tiedekunnan kanslia:<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto: osastosihteeri Mia Ketoharju<br />
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto: <strong>opinto</strong>asiainsihteeri Janne Kettunen<br />
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto: osastosihteeri Maarit Mäki<br />
Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto: toimistosihteeri Ritva Katsuno<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>: <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelija Anu Aunela<br />
Tiedekunnan kanslian <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelija huolehtii rekisteröinnistä <strong>opinto</strong>jen hyväksilukemisten,<br />
valinnaisten harjoitteluiden, kandidaatin tutkielman, lisensiaatin tutkielman, kypsyysnäytteen,<br />
seminaarityöskentelyn ja perus<strong>opinto</strong>jen osalta lukuun ottamatta kieli<strong>opinto</strong>ja.<br />
Ongelmatapauksissa voi ottaa yhteyttä tiedekunnan kanslian <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelija Anu<br />
Aunelaan, anu.aunela@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57157.<br />
8
Opiskelijan on oikeusturvansa vuoksi syytä ajoittain tarkistaa <strong>opinto</strong>suoritusotteensa. Suoritukset<br />
voi tarkistaa WebOodista: www.helsinki.<strong>fi</strong>/weboodi.<br />
Epävirallinen <strong>opinto</strong>suoritusote kelpaa yliopiston sisäisessä käytössä. Epävirallisen otteen<br />
voivat tilata verkosta Helsingin yliopiston läsnäolevat tutkinto-opiskelijat, joilla on voimassaoleva<br />
käyttäjätunnus yliopiston verkkoon. Ote tilataan WebOodin kautta ja se toimitetaan 1,5<br />
h kuluttua tilauksesta WebOodin etusivulle. Tilauksen saapumisesta lähetetään sähköposti<br />
tilaajan sähköpostiosoitteeseen, joka on muotoa etunimi.sukunimi@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
Läsnäoleva opiskelija saa yhden virallisen maksuttoman <strong>opinto</strong>suoritusotteen lukukaudessa.<br />
Opintosuoritusotteen voi noutaa tiedekunnan kanslian <strong>opinto</strong>asioista tai jostain opiskelijaneuvonnan<br />
palvelupisteestä. Lisäkappaleet (kotimaassa noudettaessa tai postitettaessa) 4 euroa/kpl,<br />
ulkomaille postitettaessa 8 euroa/kpl, otteen skannaus ja lähettäminen sähköpostitse<br />
maksullisen otteen yhteydessä 2 euroa. Tilausohjeet löytyvät Almasta: alma.helsinki.<strong>fi</strong> ><br />
Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainväliset asiat > Rekisteri- ja weboodipalvelut<br />
> Opintosuoritusote.<br />
3.6 Opiskelijapalaute<br />
Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa on käytössä koko eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelman<br />
opinnot kattava palautejärjestelmä, jonka tavoitteena on toiminnan jatkuva kehittäminen.<br />
Palautetta kerätään sekä <strong>opinto</strong>jaksoista että laajemmista kokonaisuuksista kuten<br />
lukuvuosista. Opintojaksoja koskeva palaute keskittyy oppimiseen, opetukseen, yksittäisten<br />
jaksojen toimivuuteen ja kuormittavuuteen. Laajempia kokonaisuuksia koskeva palaute keskittyy<br />
opetussuunnitelmaan ja sen toimivuuteen, <strong>opinto</strong>jen kuormittavuuteen ja ohjaukseen.<br />
Näihin vastaaminen on osa portfolio -<strong>opinto</strong>jakson suoritusta. Opiskelijalla on myös jatkuva<br />
palautteenantomahdollisuus sähköpostitse, suullisesti tai verkko-oppimisalustalla suoraan<br />
vastuuopettajille. Palautejärjestelmä on kuvattu tiedekunnan <strong>opinto</strong>sivulla Almassa: Tiedekunta<br />
-> Perusopinnot<br />
3.7 Opiskelijan oikeusturva<br />
Opiskelijan oikeusturvasta, mm. <strong>opinto</strong>suoritus ja opiskelijan tiedonsaantioikeus sekä <strong>opinto</strong>suorituksen<br />
arvostelun oikaiseminen, on säädetty yliopistolain (558/2009) 10. luvussa seuraavaa:<br />
<br />
<br />
<br />
Syventäviin <strong>opinto</strong>ihin kuuluvan tutkielman tai muun vastaavan <strong>opinto</strong>suorituksen arvosteluun<br />
tyytymätön opiskelija voi tehdä yliopiston määräämälle hallintoelimelle oikaisupyynnön<br />
<strong>opinto</strong>suorituksen arvostelusta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.<br />
Opintosuorituksen arvosteluun tai muualla suoritettujen <strong>opinto</strong>jen tai muulla tavoin<br />
osoitetun osaamisen hyväksilukemiseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti<br />
tai kirjallisesti oikaisua, arvostelusta sen suorittaneelta opettajalta ja <strong>opinto</strong>jen<br />
hyväksilukemisesta siitä päätöksen tehneeltä.<br />
Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa<br />
siitä ajankohdasta, josta opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä<br />
arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.<br />
9
Hyväksilukemista koskeva oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen<br />
tiedoksisaannista.<br />
Oikaisupyynnön johdosta tehtyyn päätökseen tyytymätön voi hakea oikaisua tutkintolautakunnalta<br />
tai muulta siihen tehtävään määrätyltä toimielimeltä 14 päivän kuluessa<br />
päätöksen tiedoksisaannista.<br />
Helsingin yliopiston määräykset <strong>opinto</strong>suorituksen arvostelun ja muulla tavoin hankitun<br />
osaamisen hyväksilukemista koskevan päätöksen oikaisemisesta löytyvät tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön<br />
10 luvusta:<br />
<br />
<br />
<br />
Oikaisupyyntöön on annettava perusteltu päätös kohtuullisessa ajassa ja opettajan on<br />
annettava päätöksensä kirjallisesti, mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön<br />
johdosta annettuun päätökseen.<br />
Opiskelija voi pyytää oikaisua tähän päätökseen oikeusturvalautakunnalta 14 päivän<br />
kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon<br />
Syventäviin <strong>opinto</strong>ihin kuuluvan tutkielman (=Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma)<br />
arvosteluun tyytymätön voi hakea oikaisua ensivaiheessa <strong>tiedekunta</strong>neuvostolta ja<br />
tämän päätöksestä edelleen oikeusturvalautakunnalta.<br />
Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö löytyy tämän <strong>opinto</strong>-oppaan luvusta<br />
18 Säädöksiä ja määräyksiä. Lisätietoja opiskelijoiden oikeusturvasta ja Helsingin yliopiston<br />
oikeusturvalautakunnasta löytyy myös Almasta: Opiskelu, tuet ja palvelut > Opinnot, opetus<br />
ja tutkinnot > Oikeusturva.<br />
10
3.8 Opiskelutapaturmien korvaaminen<br />
Työtapaturmalla tarkoitetaan tapaturmaa, joka aiheuttaa ruumiinvamman tai sairauden ja joka<br />
on sattunut työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa. Työmatkalla sattuva tapaturma on myös<br />
työtapaturma. IF Vahingonvakuutusyhtiö Oy korvaa yliopistoon palvelusuhteessa oleville<br />
sattuneet työtapaturmat. Sama koskee kenttätyössä tai laboratoriossa pakollista harjoittelua<br />
suorittavia opiskelijoita. Lisäksi <strong>tiedekunta</strong> on hankkinut ryhmätapaturmavakuutuksen vaihtoopiskelijoille.<br />
Työtapaturman tai läheltä piti tilanteen sattuessa, vahingoittuneen opiskelijan<br />
tulee tehdä viipymättä työtapaturmailmoitus. Vahinkoilmoitukset lähetetään sähköisesti IF<br />
Vahinkovakuutusyhtiöön.<br />
Yliopistollisessa eläinsairaalassa vakavan työtapaturman sattuessa opiskelijalle tilataan sairaankuljetusauto<br />
yleisestä hätänumerosta 112. Eläinsairaalasta lähtee saattaja tarvittaessa<br />
mukaan. Mikäli, työtapaturma ei vaadi sairaankuljetusautoa tilataan taksi (Helsingin taksin<br />
puhelinnumero on 0100 0700). Taksimatkasta on syytä ottaa kuitti. Työtapaturmatapauksissa<br />
opiskelijalla ei tarvitse olla rahaa lääkäriin mennessään. Opiskelijalle sattuneet vähemmän<br />
kiireelliset työtapaturmatapaukset hoidetaan ensisijaisesti virka-aikana YTHS:n vastaanotolla:<br />
Töölössä (Töölönkatu 37 A, tiedustelut puh. 046-7101027 ma - to klo 8-15 ja pe 8 – 14). Hoitoa<br />
voi myös hakea lähimmästä terveyskeskuksesta ja tarvittaessa yksityiseltä lääkäriasemalta,<br />
tällainen on esimerkiksi Mehiläinen 24 h, Runeberginkatu 47 A, puhelin 010 414 00.<br />
Yliopistollisessa eläinsairaalan pieneläinsairaalassa ja hevossairaalassa Viikissä vahinkoilmoitukset<br />
hoidetaan käytännössä seuraavasti:<br />
ARKIPÄIVINÄ<br />
1. Arkipäivinä toimistoaikoina vahingoittunut tulee henkilökohtaisesti hallintoon ja vahinkoilmoitus<br />
tehdään yhdessä toimistopäällikkö Anne Nevan (ensisijaisesti) tai henkilöstösihteeri<br />
Eine Haakanan (varalla) kanssa.<br />
2. Vakuutustodistus annetaan tässä yhteydessä vahingoittuneelle hoitopaikkaa varten.<br />
ILTAISIN, YÖLLÄ JA VIIKONLOPPUINA<br />
1. Vahingoittunut täyttää paperille sisäisen ilmoituksen työtapaturmasta. Lomake löytyy Almasta<br />
eläinsairaalan sivuilta kohdasta Hallinto ja henkilöstö -> Työtapaturmaohjeet ja niitä on<br />
myös postihuoneen työtapaturmakansiossa. Lomakkeen kaikki kohdat on täytettävä huolellisesti.<br />
2. Lomake palautetaan Anne Nevan tai Eine Haakanan postihuoneessa olevaan lokeroon.<br />
3. Vakuutustodistus lähetetään hoitopaikkaan jälkikäteen. Vahingoittuneen tulee pyytää hoitopaikasta<br />
yhteystiedot vakuutustodistuksen lähettämistä varten.<br />
Lisätietoja antavat toimistopäällikkö Anne Neva, anne.neva@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. 09 191 57286<br />
ja henkilöstösihteeri Eine Haakana, eine.haakana@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. 09 191 57283.<br />
Yliopistollisen eläinsairaalan tuotantoeläinsairaalassa Mäntsälässä vahinkoilmoitukset<br />
hoidetaan seuraavasti:<br />
Välitöntä ensiapua tarvittaessa otetaan yhteyttä Anu Aholaan (puh. 09 191 40548) tai Reijo<br />
Jokivuoreen (puh. 09 191 40227). Hätätapauksessa tulee soittaa 112 ja toimia annettujen ohjeiden<br />
mukaan. Tarvittaessa sairaalan henkilökunta kuljettaa opiskelijan Mäntsälän terveyskeskukseen<br />
(puh. 019-2645 500).<br />
11
Opiskelijoilla on vakuutussuoja tapaturman varalta. Tapaturman sattuessa täytä yksikön<br />
henkilökunnan kanssa kaksi lomaketta, ilmoitus työtapaturmasta ja vakuutustodistus.<br />
Ilmoitus työtapaturmasta-lomake täytyy aina täyttää. Lomake täytetään myös läheltä piti –<br />
tilanteista.<br />
Paperilomakkeita on klinikalla ja päärakennuksessa osaston toimistossa, jossa Maarit Mäki tai<br />
Anne Mikkola auttavat ilmoitusten täyttämisessä. Ota vakuutustodistus mukaan lääkärii mennessäsi.<br />
Kiireellisissä tapauksissa vakuutustodistus ei ole välttämätön, vaan se voidaan lähettää<br />
myöhemmin, muista pyytää hoitopaikasta yhteystiedot vakuutustodistuksen lähettämistä<br />
varten.<br />
Tiedekunnan ulkopuolella suoritettavat harjoittelut:<br />
Maatilaharjoittelun, tarkastuseläinlääkäriharjoittelun, ympäristöterveydenhuollon ja ulkomailla<br />
suoritettavan harjoittelun osalta tapaturma-asioissa lisätietoja saa tiedekunnan <strong>opinto</strong>asiainpäälliköltä<br />
(sanna.ryhanen@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. 09-191 57155) tai kansainvälisten asioiden<br />
suunnittelijalta (janna.koivisto@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. 09-191 57156).<br />
12
4 OPINTOJEN OHJAUS<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> järjestää opiskelijoille <strong>opinto</strong>-ohjausta, jonka tavoitteena on<br />
toivottaa opiskelija tervetulleeksi yliopistoyhteisöön sekä tukea opiskelijan oppimisprosessia<br />
ja <strong>opinto</strong>jen sujuvaa etenemistä koko opiskelun ajan.<br />
Uusille opiskelijoille pyritään antamaan valmiudet yliopisto-opiskeluun syyslukukauden alussa<br />
järjestettävällä <strong>opinto</strong>jaksolla 90027 Opiskeluun valmentava opetus. Uudelle opiskelijalle<br />
on nimetty oma tuutori, joka on vanhemman vuosikurssin opiskelija. Tuutorryhmätoiminnan<br />
tavoitteena on tutustuttaa uudet opiskelijat yliopistoon, <strong>tiedekunta</strong>an opiskeluympäristönä ja<br />
auttaa alkuvaiheen kysymyksissä. Vertaistuutoroinnin, pidemmälle ehtineiden opiskelijoiden<br />
antaman <strong>opinto</strong>jen ohjauksen, sekä opettajien tuen avulla pyritään takaamaan <strong>opinto</strong>jen sujuva<br />
eteneminen, oppimisen syventäminen sekä tiedeyhteisöön sitoutuminen.<br />
Henkilökohtaisen <strong>opinto</strong>suunnitelman (HOPS) tavoitteena on helpottaa <strong>opinto</strong>jen suunnittelua<br />
ja sen laatiminen on kaikilla opiskelijoilla osa <strong>opinto</strong>ja. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa<br />
opiskelija laatii niin sanotun avoimen hopsin (eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin<br />
portfolio).<br />
Etappi on Helsingin yliopiston <strong>opinto</strong>jen seuranta- ja tukijärjestelmä. Opintojen etenemistä<br />
seurataan viidessä tarkistuspisteessä <strong>opinto</strong>pistekertymän avulla ja tuetaan <strong>opinto</strong>suunnitelman<br />
ja ohjauksen keinoin. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa Etapin tarkistuspisteet ovat<br />
seuraavat (1.1.2012 lähtien etapin tarkistuspisteitä on kolme):<br />
1. etappi kandidaatin tutkinnon 1. lukuvuosi, maaliskuun loppu (opiskelijalla tulisi olla<br />
30 <strong>opinto</strong>pistettä suoritettuna)<br />
2. etappi kandidaatin tutkinnon 3. lukuvuoden III periodin loppu (opiskelijalla tulisi olla<br />
120 <strong>opinto</strong>pistettä suoritettuna)<br />
3. etappi kandidaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3, 5 vuotta, 4. lukuvuoden syyslukukauden<br />
loppu (opiskelijalla tulisi olla kandidaatin tutkinto valmis)<br />
4. etappi lisensiaatin tutkinnon 2. lukuvuoden syyslukukauden loppu (opiskelijalla tulisi<br />
50 <strong>opinto</strong>pistettä suoritettuna, 1. lukuvuoden kliiniset opinnot)<br />
5. etappi lisensiaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta, 4. lukuvuoden syyslukukauden<br />
loppu (opiskelijalla tulisi olla lisensiaatin tutkinto valmis)<br />
Etapin tarkistuspisteissä tehdään poiminta <strong>opinto</strong>suoritusrekisteristä ja poimintaan jäänyt<br />
opiskelija tekee <strong>opinto</strong>suunnitelman, jonka hyväkyy 1. etapissa eläinlääketieteellisten biotieteiden<br />
osaston ohjaava opettaja, 2. etapissa pedagoginen yliopistonlehtori, 3. etapissa <strong>opinto</strong>asiainpäällikkö,<br />
4. etapissa joko kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen tai kliinisen tuotantoeläinlääketieteen<br />
osaston ohjaava opettaja ja 5. etapissa elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osaston ohjaava opettaja tai <strong>opinto</strong>asiainpäällikkö. Opintosuunnitelman hyväksyjä<br />
antaa myös <strong>opinto</strong>jen ohjausta ja voi tarvittaessa ohjata opiskelijan tiedekunnan pedagogisen<br />
yliopistonlehtorin vastaanotolle. Tällöin <strong>opinto</strong>suunnitelman hyväksyy pedagoginen yliopistonlehtori.<br />
Hyväksytty <strong>opinto</strong>suunnitelma on edellytyksenä opiskelijan lukuvuosiilmoittautumiselle<br />
lukuunottamatta 1. etappia.<br />
Opintoneuvontaa voi saada usealta taholta. Pääsääntöisesti sitä on kuitenkin haettava itse,<br />
sillä yliopistossa korostuu opiskelijan oma vastuu opinnoistaan. Monet vastaan tulevat ongelmat<br />
voi selvittää tutustumalla vuosittain ilmestyvään eläinlääketieteen koulutusohjelman<br />
13
<strong>opinto</strong>-oppaaseen sekä yliopiston ja tiedekunnan intranet- ja www-sivuihin. Tiedekunnan<br />
<strong>opinto</strong>sivut löytyvät Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot.<br />
Opintojen ohjausta ja <strong>opinto</strong>neuvontaa saa<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
kyseisen <strong>opinto</strong>jakson vastuuopettajalta<br />
osastojen ohjaavilta opettajilta: eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston <strong>opinto</strong>ihin<br />
liittyen yliopistonlehtori Sami Junnikkalalta (sami.junnikkala@helsinki.<strong>fi</strong>), kliinisen<br />
hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston <strong>opinto</strong>ihin liittyen ELL Riitta Seppäseltä<br />
(riitta.t.seppanen@helsinki.<strong>fi</strong>), kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osaston <strong>opinto</strong>ihin<br />
liittyen kliininen opettaja Eeva Mustoselta (eeva.a.mustonen@helsinki.<strong>fi</strong>) ja elintarvikehygienian<br />
ja ympäristöterveyden osaston <strong>opinto</strong>ihin liittyen yliopisto-opettaja Suvi<br />
Joutsenelta (suvi.joutsen@helsinki.<strong>fi</strong>)<br />
tiedekunnan pedagogiselta yliopistonlehtorilta Mirja Ruohoniemeltä,<br />
mirja.ruohoniemi@helsinki.<strong>fi</strong>. Pedagoginen yliopistonlehtori ohjaa poikkeuksellista<br />
<strong>opinto</strong>suunnitelmaa noudattavia opiskelijoita, sekä niitä, joiden opinnot ovat viivästyneet<br />
tai uhkaavat viivästyä. Hän antaa myös Hops- ja Etappi-ohjausta<br />
tiedekunnan kanslian <strong>opinto</strong>asioista ja osastojen toimistoista <strong>opinto</strong>asioita hoitavilta<br />
henkilöiltä<br />
Opiskelija saa ohjausta opinnäytetöiden tekemisessä. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielman<br />
ohjaussuhteen pelisäännöissä on kuvattu opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman osalta opiskelija ja ohjaaja tekevät tutkielmatyöskentelyn<br />
alussa kirjallisen ohjaussopimuksen, jossa tutkielmalle nimetään ohjaaja(t) ja<br />
johtaja. Opiskelijan, ohjaajan ja johtajan oikeudet ja velvollisuudet on kuvattu tarkemmin<br />
eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman ohjaussuhteen pelisäännöissä. Tutkielmiin liittyvät<br />
ohjeet ja pelisäännöt löytyvät tiedekunnan <strong>opinto</strong>sivuilta Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot.<br />
4.1 Opintopsykologit<br />
Opintopsykologit tarjoavat ohjausta Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoille, jotka<br />
kaipaavat tukea opiskelutaitoihin, motivaatioon, ajankäyttöön, jaksamiseen tai tutkielmien<br />
tekoon liittyvissä kysymyksissä. Ohjausta annetaan ryhmissä tai yksilöllisesti. Lisätiedot<br />
alma.helsinki.<strong>fi</strong> > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opiskelijan tuet, arki ja hyvinvointi > Hyvinvointi<br />
ja terveys > Opintopsykologit tai sähköpostitse <strong>opinto</strong>psykologi@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
4.2 Tiedekunnan kanslian <strong>opinto</strong>asiat<br />
Kanslian <strong>opinto</strong>asiat sijaitsee Eläinlääke- ja elintarviketieteiden talon 2. kerroksessa ja palvelee<br />
opiskelijoita maanantaista torstaihin klo 9-15.<br />
Opintoasiainsuunnittelija Anu Aunelan (anu.aunela@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. 191 57157, huone<br />
B229) puoleen voi kääntyä mm. seuraavissa asioissa:<br />
yleinen <strong>opinto</strong>neuvonta<br />
valmistumiseen liittyvät kysymykset<br />
valinnaiset harjoittelut<br />
väliaikaiset ammatinharjoittamisoikeudet<br />
<strong>opinto</strong>jen hyväksilukeminen<br />
14
Opintoihin liittyvät lomakkeet löytyvät Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet.<br />
Opintoasiainsuunnittelijan lisäksi muilta kanslian <strong>opinto</strong>asioissa työskenteleviltä henkilöiltä<br />
saa <strong>opinto</strong>neuvontaa seuraavasti:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
eläinlääketieteen koulutusohjelman <strong>opinto</strong>ihin liittyvät kysymykset, <strong>opinto</strong>asiainpäällikkö<br />
Sanna Ryhänen (ks. yhteystiedot luvusta 2)<br />
kansainväliseen opiskelijavaihtoon ja laillistumiskoulutukseen liittyvät kysymykset<br />
suunnittelija Janna Koivisto (ks. yhteystiedot luvusta 2)<br />
tieteelliseen jatkotutkintoon, erikoistumiskoulutukseen ja täydennyskoulutukseen liittyvät<br />
asiat, suunnittelija Terttu Virri (-> 31.10.2011) (ks. yhteystiedot luvusta 2)<br />
opiskelijavalintoihin liittyvät kysymykset suunnittelija Mariia Hurjanen<br />
4.3 Opiskelijapalvelut<br />
Opiskelijaneuvonnan palvelupisteet keskustakampuksella sekä Kumpulan kampuksen palvelupiste<br />
matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan <strong>opinto</strong>toimistossa palvelevat kaikkien<br />
tiedekuntien opiskelijoita. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat noutaa <strong>opinto</strong>oppaan,<br />
lukuvuositarran ja ylioppilaskunnan kalenterin, hoitaa lukuvuosi-ilmoittautumiset<br />
sekä saada erilaisia opiskeluun liittyviä todistuksia (mm. läsnäolo-, poissaolotodistukset,<br />
<strong>opinto</strong>suoritusotteet) opiskelijaneuvonnan palvelupisteistä. Sieltä saa myös mm. <strong>opinto</strong>tukineuvontaa<br />
sekä tietoa Helsingin yliopiston rahastojen ja tiedesäätiön apurahoista.<br />
Ajalla 15.8.-16.9.2011 Viikin kampuksella toimii erillinen jakopiste, josta voi noutaa lukuvuositarran,<br />
<strong>opinto</strong>-oppaan ja kalenterin.<br />
Osoite: Biokeskus 1, Viikinkaari 9.<br />
Aukioloajat: ma-pe 10.00-15.00.<br />
Ajalla 15.8.-2.9.2011 yliopiston päärakennuksessa toimii erillinen jakopiste, josta voi noutaa<br />
lukuvuositarran, <strong>opinto</strong>-oppaan ja kalenterin.<br />
Osoite: yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33, pohjakerros.<br />
Aukioloajat: ma 8.30-16.30, ti 8.30-16.00, ke 8.30-17.00, to-pe 8.30-16.00.<br />
Keskustan palvelupiste, Fabianinkatu 33, 1. krs, postiosoite: PL 3, 00014 Helsingin yliopisto,<br />
p. (09) 1912 2244.<br />
Kumpulan palvelupiste, Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan <strong>opinto</strong>toimisto (Jyrängöntie<br />
2), postiosoite: PL 44, 00014 Helsingin yliopisto, p. (09) 1915 0066 ja 1915 0065.<br />
Tarkat tiedot palveluista ja aukioloajoista ks. Alma.<br />
Sähköposti: neuvonta@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Internet: www.helsinki.<strong>fi</strong>/neuvonta<br />
Intranet: alma.helsinki.<strong>fi</strong> > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainväliset asiat<br />
> Yleinen opiskelijaneuvonta.<br />
4.4 Kielikeskuksen <strong>opinto</strong>neuvonta<br />
Helsingin yliopiston kielikeskus<br />
Fabianinkatu 26 (PL 4)<br />
15
00014 Helsingin yliopisto<br />
Opintotoimisto puh. (09) 191 23359 ja 191 22690.<br />
sähköposti: kielikeskus-neuvonta@helsinki.<strong>fi</strong>,<br />
lisätietoja Almassa: https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/tab/146<br />
Itseopiskelu<br />
Oppimiskeskus Aleksandria, Fabianinkatu 28, 1. krs, puh. (09) 191 23231, sähköposti:<br />
itseop@kielikeskus.helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
Itseopiskelutiloissa voi opiskella kieliä monimuotoisesti kirjojen, videoiden, äänitteiden,<br />
tietokoneohjelmien, verkko-ohjelmien ja satelliittitelevision avulla.<br />
Itseopiskeluhenkilökunta ja opettajatuutorit ohjaavat opiskelua ja auttavat käytännön<br />
kysymyksissä. Lisätietoja Almasta https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/window/151 tai itseopiskelun<br />
verkkosivuilta www.helsinki.<strong>fi</strong>/kksc/itseopiskelu.<br />
5 ELÄINLÄÄKETIETEEN LISENSIAATIN TUTKINTO<br />
5.1 Tavoite<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutusohjelman tavoitteet:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
monipuoliset perustiedot niistä tieteenaloista, joihin eläinlääkärin toiminta perustuu<br />
valmiudet itsenäiseen ja kriittiseen sekä tieteellisesti ja eettisesti perusteltuun ratkaisujen<br />
tekoon<br />
valmiudet monipuoliseen viestintään ja yhteistyöhön<br />
valmiudet eläinlääketieteellisten ammattitehtävien suorittamiseen ja itsenäiseen eläinlääkärin<br />
toimen harjoittamiseen<br />
valmiudet alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan oppimiseen<br />
valmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tulla Suomen<br />
lainsäädännön mukaisesti laillistetuksi eläinlääkäriksi ja toimia EU:n säädösten (EY<br />
854/2004) tarkoittamana virkaeläinlääkärinä eläinlääketieteen eri osa-alueilla.<br />
5.2 Rakenne ja sisältö<br />
Eläinlääketieteen koulutusohjelmaan kuuluvat eläinlääketieteen kandidaatin ja eläinlääketieteen<br />
lisensiaatin tutkinnot. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto (ELK) on laajuudeltaan 180<br />
<strong>opinto</strong>pistettä (op) ja siihen johtava koulutus järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa<br />
vuodessa. Kandidaatin tutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista, harjoittelusta ja 6 <strong>opinto</strong>pisteen<br />
laajuisesta opinnäytetyöstä.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto (ELL) on laajuudeltaan 180 op. Se suoritetaan välittömästi<br />
kandidaatin tutkinnon jälkeen ja järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa.<br />
Lisensiaatin tutkinto koostuu perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä harjoittelusta.<br />
Tutkintoon kuuluu 20 tai 25 <strong>opinto</strong>pisteen laajuinen syventävien <strong>opinto</strong>jen tutkielma.<br />
Opintojen mitoituksen peruste on <strong>opinto</strong>piste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän<br />
työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden <strong>opinto</strong>jen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1<br />
16
600 tunnin työpanos vastaa 60 <strong>opinto</strong>pistettä. Opintojaksot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai<br />
vapaasti valittavia.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen tiedekunnassa on mahdollista suorittaa eläinlääketieteen<br />
tohtorin tutkinto (ELT). Tiedekunnassa voi suorittaa myös <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an tohtorin<br />
tutkinnon. Nämä ovat tieteellisiä jatkotutkintoja. Eläinlääketieteen tohtorin tutkinto koostuu<br />
yleisopinnoista (7 op), tutkimusalakohtaisista opinnoista (23 op) ja väitöskirjatyöstä, jota on<br />
puolustettava julkisesti.<br />
Ammatillisena jatkotutkintona voi suorittaa erikoiseläinlääkärin tutkinnon. Eläinlääketieteen<br />
lisensiaatin tutkinnon suorittanut laillistettu eläinlääkäri voi erikoistua pieneläinsairauksiin,<br />
hevossairauksiin, tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoitoon, tarttuviin eläintauteihin, ympäristöterveydenhuoltoon<br />
ja elintarviketuotannon hygieniaan.<br />
5.3 Opintojen suoritusjärjestys ja <strong>opinto</strong>jen etenemisen seuranta<br />
Opiskelijoiden opinnot etenevät vuosittain laadittavan valmiin luku- ja tenttijärjestyksen mukaisesti.<br />
Yksittäisten oppiaineiden ja <strong>opinto</strong>kokonaisuuksien sisäiset suoritusjärjestystä koskevat<br />
asiat löytyvät kyseisen <strong>opinto</strong>jaksokuvauksen kohdalta.<br />
Opintojen etenemistä seurataan etukäteen päätetyissä vaiheissa. Tutkintojen valmistumisen<br />
seuranta- ja tukijärjestelmän (Etappi) avulla seurataan <strong>opinto</strong>jen etenemistä <strong>opinto</strong>pistekertymän<br />
avulla ja tuetaan <strong>opinto</strong>suunnitelman ja ohjauksen keinoin. Etappi-pisteitä on yhteensä<br />
viisi. 1.1.2012 lähtien Etapin tarkistuspisteitä on kolme. Tiedekunta antaa tarkemmat ohjeet<br />
uudistuneesta Etappi-seurannasta syksyn 2011 aikana.<br />
Ensimmäinen lukuvuosi<br />
Ensimmäisen lukuvuoden kevätlukukaudella maaliskuun loppuun mennessä alle 30 <strong>opinto</strong>pistettä<br />
suorittaneille (1. etappi) opiskelijoille tarjotaan <strong>opinto</strong>jen ohjausta eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osaston ohjaavan opettajan toimesta.<br />
Kolmas lukuvuosi<br />
Kolmannen lukuvuoden kevätlukukaudella 3. periodin loppuun mennessä alle 120 <strong>opinto</strong>pistettä<br />
suorittaneiden (2. etappi) opiskelijoiden tulee tehdä henkilökohtainen <strong>opinto</strong>suunnitelma<br />
kandidaatin tutkinnosta puuttuvien <strong>opinto</strong>jen suorittamisesta. Suunnitelman hyväksyy pedagoginen<br />
yliopistonlehtori ja hyväksytty suunnitelma on edellytyksenä seuraavalle lukuvuodelle<br />
läsnäolevaksi ilmoittautumiselle.<br />
Neljäs lukuvuosi<br />
Neljännen lukuvuoden syyslukukauden loppuun mennessä on suoritettava kandidaatin tutkinto<br />
(3. etappi). Jos opiskelija ei ole suorittanut tutkintoa, hänen tulee tehdä suunnitelma tutkinnosta<br />
puuttuvien <strong>opinto</strong>jen suorittamiseksi. Suunnitelman hyväksyy <strong>opinto</strong>asiainpäällikkö ja<br />
se on edellytyksenä seuraavalle lukuvuodelle läsnäolevaksi ilmoittautumiselle.<br />
Viides lukuvuosi<br />
Kliinisten aineiden neljännen lukuvuoden <strong>opinto</strong>kokonaisuuksien (blokit) kuulustelut tulee<br />
olla suoritettuna siinä vaiheessa, kun opiskelija on tehnyt yhden klinikkakierron mukaisesti<br />
yhden jakson jokaisella osastolla ja hänellä on ollut mahdollisuus varsinaisen tentin lisäksi<br />
17
kahteen uusintatenttiin (1.12. mennessä). Nämä <strong>opinto</strong>suoritukset ovat edellytyksenä klinikkaopetukseen<br />
osallistumiselle kevätlukukaudella.<br />
Viidennen lukuvuoden syyslukukauden loppuun mennessä on suoritettava vähintään 50 <strong>opinto</strong>pistettä<br />
eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnosta (4. etappi). Alle 50 <strong>opinto</strong>pistettä suorittaneiden<br />
on tehtävä suunnitelma lisensiaatin tutkinnosta puuttuvien <strong>opinto</strong>jen suorittamiseksi.<br />
Suunnitelman hyväksyy joko kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston tai kliinisen<br />
tuotantoeläinlääketieteen osaston ohjaava opettaja ja hyväksytty suunnitelma on edellytyksenä<br />
seuraavalle lukuvuodelle läsnäolevaksi ilmoittautumiselle.<br />
Kuudes lukuvuosi<br />
Kandidaatin tutkinnon tulee olla suoritettu ennen kuudennen lukuvuoden <strong>opinto</strong>jen aloittamista.<br />
Viidennen etapin ajankohta on, kun lisensiaattivaiheen <strong>opinto</strong>jen aloittamisesta (4. lukuvuosi)<br />
on kulunut 3,5 vuotta. Jos eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa ei ole suoritettu tässä vaiheessa,<br />
opiskelijan tulee tehdä suunnitelma puuttuvien <strong>opinto</strong>jen suorittamiseksi. Suunnitelman<br />
hyväksyy elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston ohjaava opettaja tai <strong>opinto</strong>asiainpäällikkö<br />
ja hyväksytty suunnitelma on edellytyksenä seuraavalle lukuvuodelle läsnä<br />
olevaksi ilmoittautumiselle.<br />
Opintovuosien suorittaminen poikkeavassa järjestyksessä edellyttää ohjaavan opettajan ja<br />
pedagogisen yliopistonlehtorin hyväksymää <strong>opinto</strong>suunnitelmaa (HOPS), joka on tehtävä<br />
poikkeamista edeltävän lukuvuoden aikana. Opintojaksojen suorittaminen poikkeavassa järjestyksessä<br />
käsitellään tapauskohtaisesti opiskelijan aloitteesta ja myös se edellyttää ohjaavan<br />
opettajan ja pedagogisen yliopistonlehtorin hyväksymää <strong>opinto</strong>suunnitelmaa. Suunnitelmia<br />
hyväksyttäessä otetaan huomioon opetustilojen ja opettajaresurssien asettamat rajoitukset.<br />
18
6 ELÄINLÄÄKETIETEEN KOULUTUSOHJELMA<br />
6.1 Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto<br />
Perusopinnot Laajuus Ajankohta Sivu<br />
Opiskeluun valmentava opetus 2 op 1. lkv. 20<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin portfolio 2 op 1., 2. ja 3. lkv. 20<br />
Tieto- ja viestintätekniikan käyttö<br />
Tvt-ajokortti<br />
Integroidut tvt-opinnot*<br />
3 op<br />
2 op<br />
1. lkv<br />
3. lkv<br />
21<br />
21<br />
Äidinkielen viestintäopinnot 3 op 1., 2. ja 3. lkv 22<br />
Vieraan kielen opinnot (englanti) 3 op 1. ja 2. lkv 22<br />
Toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi) 4 op 2. lkv 24<br />
Eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu 3 op 2. ja 3. lkv 26<br />
Eläinlääkäri virkamiehenä 2 op 3. lkv 26<br />
Opiskelijan kasvu tiedeyhteisön jäseneksi 2 op 2. ja 3. lkv 27<br />
Aineopinnot Laajuus Ajankohta<br />
Terve kotieläin -opinnot<br />
Molekyylit, solut ja kudokset<br />
Tuki- ja liikuntaelimistö sekä hermosto<br />
Verenkierto ja hengitys<br />
Ruoansulatus ja energia-aineenvaihdunta<br />
Homeostaasi ja lisääntyminen<br />
Vertaileva anatomia ja fysiologia<br />
Kotieläinten topogra<strong>fi</strong>nen anatomia<br />
Johdanto kotieläinten kliiniseen anatomiaan<br />
ja fysiologiaan<br />
yht. 53 op<br />
14,5 op<br />
10,5 op<br />
4,5 op<br />
10,5 op<br />
5 op<br />
2 op<br />
3 op<br />
1. ja 2. lkv<br />
1. ja 2. lkv<br />
1. lkv<br />
1. lkv<br />
1. lkv<br />
1. lkv<br />
1. lkv<br />
2. lkv<br />
3 op 3. lkv (lkv. 2012-2013 alkaen) 36<br />
Eläintenpito ja hyvinvointi yht. 10,5 op 1. ja 2. lkv 36<br />
Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja yht. 12,5 op 2. lkv 38<br />
immunologia<br />
Eläinlääketieteellinen parasitologia 5 op 2. lkv 41<br />
Lihantarkastus ja teurastamohygienia yht.7,5 op 2. ja 3. lkv 42<br />
Eläinlääketieteellinen patologia yht. 17 op 2. ja 3. lkv 43<br />
Eläinlääketieteellinen epidemiologia<br />
*Integroituja tvt-<strong>opinto</strong>ja<br />
Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia<br />
*Integroituja tvt-<strong>opinto</strong>ja<br />
28<br />
28<br />
31<br />
33<br />
33<br />
34<br />
35<br />
35<br />
yht. 9 op 3. lkv 46<br />
yht. 7 op 3. lkv 48<br />
Johdanto kliiniseen työhön 7,5 op 3. lkv 49<br />
Valinnaiset opinnot<br />
Vaihtoehtoiset opinnot<br />
Vapaasti valittavat opinnot<br />
yht. 7 op<br />
1-7 op<br />
0-6 op<br />
1., 2. ja 3. lkv 50<br />
Harjoittelu<br />
Maatilaharjoittelu<br />
Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu<br />
Opinnäytetyö<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma<br />
Kypsyysnäyte<br />
Yhteensä<br />
yht. 12 op<br />
6 op<br />
6 op<br />
2. lkv<br />
3. lkv<br />
6 op 2. ja 3. lkv<br />
180 op<br />
51<br />
52<br />
52<br />
53<br />
19
6.2 Opintojaksokuvaukset (ELK)<br />
6.2.1 Perusopinnot<br />
Opiskeluun valmentava opetus 2 op<br />
90027<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi, orientoiva viikko.<br />
Tavoite: Opiskelija tutustuu Helsingin yliopistoon, Viikin kampukseen ja erityisesti eläinlääketieteelliseen<br />
<strong>tiedekunta</strong>an ja sen eri osastoihin <strong>opinto</strong>- ja käytännön toimintaympäristönä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija:<br />
• tutustuu toisiin opiskelijoihin ja opiskeluympäristöön<br />
• osaa <strong>opinto</strong>jen aloittamisen kannalta oleelliset käytännön asiat<br />
• tunnistaa eläinlääkärin erilaisia uravaihtoehtoja<br />
• tietää mistä hakea apua opiskeluun ja opiskelijaelämään liittyviin ongelmiin<br />
Sisältö: Luentoja, pienryhmätyöskentelyä, vierailukäyntejä.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen opetukseen ja palautelomakkeen täyttäminen WebOodissa.<br />
Opetukseen kuuluu luentoja, pienryhmätyöskentelyä ja tutustumiskäyntejä sekä atkharjoituksia.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Leena Luukkanen<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin portfolio 2 op<br />
90100<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1.-3. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija hahmottaa eläinlääketieteen opinnot kokonaisuutena ja tiedostaa eläinlääkärin<br />
ammatin monipuolisuuden jo <strong>opinto</strong>jen alusta lähtien. Opiskelija oppii pohtimaan<br />
omaa oppimistaan ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä saa valmiuksia oman osaamisensa arviointiin<br />
ja dokumentointiin.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• arvioida oppimisympäristöään ja opetusta sekä tehdä rakentavia kehittämisehdotuksia<br />
• arvioida oppimistaan ja opiskelutekniikoitaan<br />
• arvioida kehittymistään oppijana ja tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä<br />
• hahmottaa oman paikkansa eläinlääketieteen lisensiaatin <strong>opinto</strong>polulla<br />
• hahmottaa osaamisensa koko tutkinnon tavoitteisiin nähden<br />
• tiedostaa vahvuutensa ja kehittämishaasteensa<br />
• kirjoittaa pohtivan yhteenvedon kandidaatin opinnoistaan<br />
• orientoitua lisensiaatin <strong>opinto</strong>ihin ja kertoa omista suunnitelmistaan niiden ja tulevan<br />
työelämän suhteen<br />
Sisältö: Sisältö painottuu opiskelu- ja työelämävalmiuksien kehittämiseen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Opinto-<strong>opas</strong> 2011-2012, Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>,<br />
Helsingin yliopisto; Ryti K & Uusitalo A.: Antoisampaan opiskeluun, Yliopistopaino. Muu<br />
jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat:<br />
Orientoivalla viikolla palautettava ennakkotehtävä. Palautekyselyihin vastaaminen, palautetilaisuuksiin<br />
ja luento-opetukseen osallistuminen 1.-3. lukuvuotena. Näyteportfolio kandidaatin<br />
<strong>opinto</strong>jen loppuvaiheessa.<br />
20
Arviointi: Hyväksytty/täydennettävä<br />
Vastuuhenkilö: Mirja Ruohoniemi, Sami Junnikkala<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Osa opetuksesta yhdistetty Opiskeluun valmentavaan<br />
opetukseen (90027). Antaa valmiuksia Eläinlääketieteen lisensiaatin portfolio -<strong>opinto</strong>jaksoon<br />
(90190).<br />
Lisätiedot: Opintojakson osasuoritukset ovat: 90100-1 Ennakkotehtävä, 90100-2 HOPStyöskentely<br />
ja 90100-3 Näyteportfolio.<br />
TVT-ajokortti 3 op<br />
90099<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi.<br />
Tavoite: Opintojakson suorittamisen jälkeen opiskelija hallitsee tietokoneen perustaidot, osaa<br />
toimia HY:n tietoteknisessä ympäristössä ja käyttää sen tarjoamia palveluita. Lisäksi hän tuntee<br />
yleisimmät opiskelussa tarvittavat ohjelmat ja osaa käyttää niitä tarkoituksenmukaisesti.<br />
Opiskelija kykenee hankkimaan tietoa tehokkaasti, kriittisesti ja eettisesti. Lisäksi hän tiedostaa<br />
Internetin ja tietokoneiden käyttöön liittyviä tietoturvariskejä ja kykenee välttämään<br />
yleisimpiä esiintulevia ongelmia. TVT-ajokortti koostuu viidestä eri osiosta, joiden rakenne<br />
ja oppimistavoitteet ovat kokonaisuudessaan luettavissa virallisella ajokorttisivustolla:<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/tvt-ajokortti/oppimistavoitteet.htm<br />
Sisältö: Opintojakso muodostuu seuraavista viidestä osiosta: HY:n tietotekninen ympäristö,<br />
tietokoneen käytön perusteet, tietoturva ja tietosuoja, tiedonhankinta sekä tiedon<br />
muokkaaminen ja esittäminen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kaikille tiedekunnille yhteinen oppimateriaali on saatavilla<br />
osoitteessa:<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/tvt-ajokortti/materiaali.htm<br />
Tiedekunnan oma TVT-info (jossa Moodlen kirjautumisohjeet & kurssiavain) löytyy osoitteessa:<br />
http://wiki.helsinki.<strong>fi</strong>/x/hKHFAQ<br />
Suoritustavat: Kurssi suoritetaan valvotulla näyttökokeella tiedekunnan TVT-ajokortin<br />
Moodle-alueella. Kurssiin sisältyvistä lähtötasotesteistä voi saada lisäpisteitä varsinaista koetta<br />
varten. Vapaaehtoiseen lähiopetukseen sekä loppukuulusteluun ilmoittaudutaan WebOodissa<br />
osoitteessa: http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/weboodi. Kuhunkin lähiopetusjaksoon ja loppukuulustelukertaan<br />
otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä enintään 26 opiskelijaa.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Tentin läpäisemiseksi opiskelijan tulee saada vähintään 70 %<br />
vastauksista oikein näyttökokeessa.<br />
Vastuuhenkilö: Kristian Lindqvist<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Muussa Helsingin yliopiston tiedekunnassa suoritettu<br />
TVT-ajokortti -<strong>opinto</strong>jakso (3 op) korvaa suoraan eläinlääketieteellisen tiedekunnan TVTajokortti<br />
-<strong>opinto</strong>jakson (3 op).<br />
Lisätiedot: TVT-ajokortti on kaikille tiedekunnille yhteinen <strong>opinto</strong>jakso ja osa viiden <strong>opinto</strong>pisteen<br />
laajuisia tieto- ja viestintätekniikan <strong>opinto</strong>ja. Opintojaksoa koskevaa yleistietoa on<br />
osoitteessa: http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/tvt-ajokortti<br />
Integroidut tvt-opinnot 2 op<br />
90097<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1.-3. lukuvuosi<br />
Sisältö: Opinnot on integroitu 1.-3. lukuvuoden muihin <strong>opinto</strong>ihin (eläinlääketieteellinen epidemiologia<br />
ja eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia).<br />
21
Äidinkielen viestintäopinnot 3 op<br />
90088<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1.-3. lukuvuosi.<br />
Tavoite: Opiskelija osaa valita tekstin ja suullisen viestinnän tyylilajin kohderyhmän mukaisesti.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• tuottaa asiatekstiä, jossa käyttää eläinlääketieteellistä terminologiaa<br />
• viestiä kirjallisesti ja suullisesti kriisitilanteessa<br />
Sisältö: 1. vuosikurssilla käsitellään eläinlääketieteellistä terminologiaa integroituna Terve<br />
kotieläin -<strong>opinto</strong>kokonaisuuteen, 2. vuosikurssilla paneudutaan asiatyylisen tekstin tuottamiseen<br />
integroituna kliinisen ravitsemustieteeseen ja 3. vuosikurssilla opetus painottuu kriisiviestintään<br />
integroituna eläinlääkäri virkamiehenä -<strong>opinto</strong>jaksoon.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luentojen yhteydessä annettavat tehtävät. Luentoja ja pienryhmätyöskentelyä<br />
integroituna eläinlääketieteen aine<strong>opinto</strong>ihin<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Antti Iivanainen/eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, Suvi Taponen/kliinisen<br />
tuotantoeläinlääketieteen osasto, Mari Nevas/elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto<br />
Lisätiedot: Opintojuonteen osasuoritukset ovat 90085 Eläinlääketieteen kieli (1 op), 90086<br />
Kirjoitusviestintä (1 op) ja 90087 Viestinnän opetus eläinlääkäreille virkamiehenä (1 op).<br />
Vieraan kielen opinnot<br />
Vieraan kielen opinnoista vastaa yliopiston kielikeskus. Opiskelija voi osoittaa tutkintovaatimusten<br />
mukaisen vieraan kielen taidon vaihtoehtoisesti englannin, espanjan, italian, ranskan,<br />
saksan tai venäjän kielessä. Opintojakson lähtötasona on Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso<br />
B2 englannin kielessä ja B1 muissa kielissä<br />
(http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/kksc/opetus/taitotasot.html). Opintojakso suoritetaan joko kurssilla<br />
tai korvaavalla kokeella.<br />
Englanti 3 op<br />
English Academic & Professional Skills: Reading, Writing & Spoken Communication<br />
(CEFR B2) 1 op<br />
995010EläinL<br />
Kohderyhmä: The Faculty of Veterinary Medicine.<br />
Ajoitus: First year, <strong>fi</strong>rst term, as indicated in the study programme.<br />
Edeltävät opinnot: Starting level CEFR B2.<br />
Tavoite:<br />
The aim of the course is for students to<br />
1) develop skills in the academic and professional English of their <strong>fi</strong>eld, such as to<br />
• understand text organisation, style, vocabulary and linguistic markers (related to the<br />
faculty exam textbooks and articles from the <strong>fi</strong>eld)<br />
• read critically and more ef<strong>fi</strong>ciently, understand a variety of texts and extract information<br />
(with a special focus on faculty exam textbooks)<br />
• discuss topics arising from the reading materials, presenting, explaining and illustrating<br />
ideas and opinions<br />
22
• communicate more fluently, clearly, spontaneously and accurately, and<br />
2) to gain con<strong>fi</strong>dence to communicate in situations relevant to their studies and professional<br />
life as well as to take responsibility for their own learning, through active participation and<br />
self-evaluation.<br />
Sisältö:<br />
Depending on the particular needs of the group, the course will include<br />
• <strong>fi</strong>nding of written material relating to the student’s <strong>fi</strong>eld from a range of sources such<br />
as journals, textbooks, the Internet. Additional reading materials may be provided by<br />
the teacher<br />
• reading a range of texts, applying appropriate strategies<br />
• presenting and discussing topics related to the <strong>fi</strong>elds of study<br />
• becoming familiar with strategies and tools for future language development.<br />
Contact hours 14, independent work 13.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Materials, in paper or electronic format, provided by both the teacher and the students, will be<br />
distributed during the course.<br />
Suoritustavat: Completing the course or passing an exemption test.<br />
Arviointi:<br />
A variety of evaluation methods will be used, including peer- and self-assessment, portfolios<br />
and the continuous evaluation of performance. There will be no <strong>fi</strong>nal test. To meet the goals,<br />
students are expected to engage actively in the tasks and other work agreed upon at the beginning<br />
of the course. 1 credit = 14 contact hours and 13 hours of independent work.<br />
Lisätiedot: KIELIKESKUKSEN OPINTO-OPAS (Alma) - SPRÅKCENTRUMS STUDIE-<br />
HANDBOOK (Alma) - LANGUAGE CENTRE STUDY GUIDE (Alma)<br />
English Academic & Professional Skills: Discussion & Writing (CEFR B2) 2 op<br />
995012EläinL<br />
Kohderyhmä:<br />
The Faculty of Veterinary Medicine.<br />
Ajoitus: Second year students in the Faculty of Veterinary Medicine.<br />
Edeltävät opinnot: Starting level CEFR B2.<br />
Tavoite: The aim of the course is for students to activate and develop skills in the academic<br />
and professional English of their <strong>fi</strong>eld and to gain con<strong>fi</strong>dence to communicate in situations<br />
relevant to their studies and professional life. The intention is that students improve their ability<br />
to<br />
• understand general and academic spoken language, extract information and identify<br />
viewpoints<br />
• discuss academic topics, presenting ideas and opinions<br />
• read and understand academic texts and extract information<br />
• write clear and structured academic texts using the vocabulary of their <strong>fi</strong>eld<br />
• communicate more fluently, clearly, accurately and spontaneously<br />
• take responsibility for their own learning, through active engagement and selfevaluation.<br />
Sisältö:<br />
Depending on the particular needs of the group, the course will include<br />
23
• practice and development of the skills needed to communicate with animal owners<br />
and veterinarians<br />
• development of professional vocabulary in veterinary medicine<br />
• writing texts relevant to the students’ academic and professional needs<br />
• presenting and discussing topics related to veterinary medicine, such as animal husbandry,<br />
diagnostic methods and the treatment of animals<br />
• becoming familiar with strategies and tools for future language development.<br />
Contact hours 28, independent work 26.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Materials, in paper or electronic format, provided by both<br />
the teacher and the students, will be distributed during the course.<br />
Suoritustavat: Completing the course or passing an exemption test. The exemption test is<br />
arranged once during the academic year.<br />
Arviointi: A variety of evaluation methods will be used, including peer- and self-assessment<br />
and the continuous evaluation of performance. There will be no <strong>fi</strong>nal test. To meet the goals,<br />
students are expected to engage actively in the tasks and other work agreed upon at the beginning<br />
of the course.<br />
Lisätiedot: KIELIKESKUKSEN OPINTO-OPAS (Alma) - SPRÅKCENTRUMS STUDIE-<br />
HANDBOOK (Alma) - LANGUAGE CENTRE STUDY GUIDE (Alma)<br />
Toinen kotimainen kieli (ruotsi/suomi) 4 op<br />
Toisen kotimaisen kielen opinnoista vastaa yliopiston kielikeskus. Opintojakson lähtötasona<br />
on Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B1<br />
(http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/kksc/opetus/taitotasot.html). Mikäli opiskelijan taitotaso on sitä alempi,<br />
suositellaan osallistumista valmentavaan opetukseen ennen kurssia.<br />
Opintojakso suoritetaan joko korvaavalla kokeella tai kurssilla ja siihen liittyvillä loppukokeilla.<br />
Koetta suositellaan opiskelijoille, jotka ovat täydentäneet ruotsin/suomen kielen taitoaan<br />
ylioppilastutkinnon jälkeen esim. työelämässä tai osallistuneet ruotsin- tai suomenkieliseen<br />
opetukseen. Tähän opetuksesta riippumattomaan kokeeseen voi osallistua vain kerran.<br />
Suullinen ja kirjallinen kielitaito arvioidaan ja rekisteröidään erikseen arvosanalla hyvä tai<br />
tyydyttävä taito.<br />
Katso tarkemmat tiedot kurssien ja korvaavien kokeiden ajankohdista Kielikeskuksen <strong>opinto</strong>oppaasta.<br />
Huom. kaikkiin Kielikeskuksen kokeisiin ja kaikille kursseille on ilmoittauduttava.<br />
Muualla suoritettujen kieli<strong>opinto</strong>jen hyväksilukemisesta saa lisätietoja Kielikeskuksen <strong>opinto</strong>oppaasta<br />
tai <strong>opinto</strong>toimistosta, Keskustakampuksella Fabianinkatu 26 (ma–to 10–14, pe suljettu)<br />
ja Viikissä A–talo huone 171 (tiistaisin 9–11 opetusperiodien aikana).<br />
Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito, ruotsi 4 op<br />
99291EläinL<br />
Kohderyhmä: Studenter inom veterinärmedicinska fakulteten enligt utbildningsprogrammet.<br />
Ajoitus: Rekommenderas fr.o.m. tredje terminen, tidigast andra terminen.<br />
Edeltävät opinnot: Utgångsnivå: CEFR B1. Färdigheter som motsvarar gymnasiekurs i<br />
svenska med minst magna cum laude i studentexamen. För den som behöver komplettera sina<br />
kunskaper rekommenderas förberedande kurs/valmentavat kurssit.<br />
Tavoite: Efter kursen har studenterna sådana muntliga och skriftliga färdigheter i svenska<br />
som de behöver i studierna och i yrkeslivet inom det egna fackområdet. Kunskaperna är på<br />
den nivå som krävs av offentligt anställda enligt lagen 424/2003 och förordningen 481/2003.<br />
Studenten behärskar den centrala veterinärmedicinska terminologin i kommunikativa situationer<br />
som är relevanta med tanke på framtida arbetsuppgifter. Studenterna kan i tal och skrift<br />
begära och ge information, uttrycka och motivera sin åsikt, göra upp planer samt uttrycka sig<br />
24
enligt situationens krav så att kommunikationen fungerar.<br />
Sisältö: Innehållet på kursen består av aktuella veterinärmedicinska teman. Temana behandlas<br />
muntligt och skriftligt i form av förståelseövningar, sammanfattningar, presentationer och<br />
diskussioner som baserar sig på texter och inspelningar. Också grammatik- och skrivövningar<br />
ingår i kursen. Arbetssättet på lektionerna är ofta grupp- och pararbete. Kursen består av 56 t<br />
klassundervisning och 56 t självständiga studier. Under kursen förutsätts aktivt deltagande<br />
och gjorda hemuppgifter.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Läraren ger information om materialet och kopieringsavgiften i början av kursen.<br />
Suoritustavat: Kurs och muntligt och skriftligt slutprov. Ett alternativ till kursen är ersättande<br />
prov.<br />
Arviointi:Muntligt och skriftligt slutprov. Utvärderingen baseras på kunskapsnivåerna B1<br />
(nöjaktig förmåga) och B2 (god förmåga) enligt CEFR.<br />
Lisätiedot:<br />
Mera information om kurstyp (nätkurs, integrerad kurs etc.) <strong>fi</strong>nns i samband med varje grupp.<br />
KIELIKESKUKSEN OPINTO-OPAS (Alma) - SPRÅKCENTRUMS STUDIEHANDBOOK<br />
(Alma) - LANGUAGE CENTRE STUDY GUIDE (Alma)<br />
Toisen kotimaisen kielen suullinen ja kirjallinen taito, suomi 3-5 op<br />
99292<br />
Kohderyhmä: Helsingin yliopiston opiskelijat ja JOO-opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kolmannelta lukukaudelta alkaen.<br />
Edeltävät opinnot: Lähtötaso CEFR B1 (lukion tiedot).<br />
Tavoite: Tavoitteena on, että opiskelija kurssin käytyään ymmärtää oman alansa puhuttua ja<br />
kirjoitettua suomen kieltä sekä pystyy keskustelemaan alaansa liittyvistä kysymyksistä. Hän<br />
osaa myös käyttää kieltä kirjallisesti omaan opiskelualaansa liittyvissä tehtävissä. Kurssin<br />
hyväksytty suorittaminen osoittaa opiskelijan saavuttaneen suomen kielen taidon, joka julkisyhteisöjen<br />
henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin<br />
mukaan vaaditaan valtion henkilöstöltä kaksikielisessä viranomaisessa ja joka on tarpeen<br />
oman alan kannalta.<br />
Sisältö: Kurssilla kartutetaan suullisia ja kirjallisia taitoja, joita opiskelija tarvitsee omalla<br />
alallaan sekä arjessa. Kurssilla luetaan ajankohtaisia artikkeleita ja käydään keskusteluja niiden<br />
pohjalta sekä laajennetaan oman alan suomenkielisen terminologian tuntemusta.<br />
Jokainen opiskelija pitää suullisia esityksiä (esim. esitelmä, tietoisku), ja tekee kirjallisia tehtäviä<br />
(esim. mielipideteksti, essee). Lisäksi kotona ja tunneilla tehdään kielioppiharjoituksia.<br />
Kontaktiopetusta 42 tuntia ja itsenäistä työskentelyä 39-93 tuntia.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Verkkomateriaali ja tunnilla jaettavat luentomonisteet. Monisteet ovat maksullisia, ja opettaja<br />
ilmoittaa monisteiden hinnan ensimmäisellä oppitunnilla.<br />
Suoritustavat: Opintojakso on mahdollista suorittaa kurssilla ja siihen liittyvällä suullisen ja<br />
kirjallisen taidon kokeella<br />
TAI<br />
osallistumalla kaksiosaiseen korvaavaan kokeeseen<br />
Del 1: det skriftliga provet<br />
Studerande skall visa sig ha förmåga att skriva en kort fackuppsats eller annan lämplig fram-<br />
25
ställning på <strong>fi</strong>nska och därvid behärska nödvändig fackterminologi.<br />
Del 2: det muntliga provet<br />
Studerande som godkänts i det skriftliga provet kallas till ett muntligt prov. Närmare information<br />
om det efter skrivprovet via e-post.<br />
Arviointi: Opiskelijoilta edellytetään annettujen tehtävien suorittamista sekä aktiivista osallistumista<br />
keskusteluihin. Kurssi päättyy kokeeseen, jossa suullinen ja kirjallinen taito arvioidaan<br />
kumpikin erikseen asteikolla hyvä CEFR B2 - tyydyttävä CEFR B1.<br />
Lisätiedot: Närmare information om deltagande på Språkalliansens webbsidor.<br />
Yleinen käytäntö Kielikeskuksen kursseilla on vähintään noin 80 %:n läsnäolovelvollisuus ja<br />
kurssiin kuuluvien tehtävien suorittaminen.<br />
KIELIKESKUKSEN OPINTO-OPAS (Alma) - SPRÅKCENTRUMS STUDIEHANDBOOK<br />
(Alma) - LANGUAGE CENTRE STUDY GUIDE (Alma)<br />
Eläinlääkärin etiikka ja eläinsuojelu 3 op<br />
90172<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1.-3. lukuvuosi.<br />
Tavoite: Opiskelija omaksuu eettisen päätöksenteon perusteet osaksi eläinlääkärin ammattiin<br />
kasvamista. Osaamistavoitteet kuvattu kunkin juonteeseen liittyvän <strong>opinto</strong>jakson yhteydessä.<br />
Sisältö: Juonteen aikana käsitellään mm. seuraavia asioita: Tuotanto-, harraste- ja lemmikkieläinten<br />
sekä koe-eläinten ja eläintarhan eläinten pitoon, tutkimukseen ja hyödyntämiseen<br />
liittyvät kysymykset, suhtautuminen villieläimiin, tuotantoeläinten kohtelu koko tuotantoketjun<br />
aikana, eettinen tuotanto, eläinjalostuksen ja geenien muuntelun näkökohdat, eläinten<br />
lääkehoidon eettisyys, eläinsuojeluviranomaisen vastuu, eläinlääkärikunnan eettiset periaatteet<br />
sekä tutkimusetiikan perusteet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Suoritustavat: Luennot, seminaarityöskentely, itsenäinen tietojen hankinta, ryhmätyöt ja<br />
verkkopohjainen työskentely. Oppimispäiväkirja ja osallistuminen eettiseen keskusteluun<br />
Moodle-alustalla.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Outi Vainio<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Juonneopetusta, joka on yhteydessä useisiin <strong>opinto</strong>jaksoihin<br />
ja -kokonaisuuksiin (esim. Eläinlääkäri virkamiehenä, Opiskelijan kasvu tiedeyhteisön<br />
jäseneksi, Eläinlääketieteellinen genetiikka, Eläintenpito ja hyvinvointi, Lihantarkastus ja<br />
teurastamohygienia, Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia).<br />
Lisätiedot: 3. lukuvuoden keväällä kirjoitetaan oppimispäiväkirjasta n. 1 liuskan mittainen<br />
yhteenveto siitä, miten oma ajattelu on muuttunut kolmen opiskeluvuoden kuluessa. Yhteenveto<br />
palautetaan huhtikuun tai marraskuun loppuun mennessä verkossa tai tiedekunnan kanslian<br />
<strong>opinto</strong>asiainsuunnittelijalle (EE-talon 2. krs, huone B229). Tarkemmat ohjeet löytyvät<br />
etiikkajuonteen Moodle-alustalla: https://moodle.helsinki.<strong>fi</strong>/course/view.php?id=933<br />
Eläinlääkäri virkamiehenä 2 op<br />
90082<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Virkamiehenä toimiminen valtion, alue-, kunnan- tai EU-hallinnon alueella edellyttää<br />
virkamiesvastuun ja -vallan sekä virkamiesetiikan tuntemusta. Opintojakson aikana opiskelija<br />
tutustuu virkaeläinlääkärin työn kannalta keskeisiin käsitteisiin ja tehtäviin sekä ym-<br />
26
märtää eläinlääkärin roolin esimiestehtävissä teurastamoissa, teollisuudessa ja ympäristöterveydenhuollon<br />
valvontayksiköissä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• osaa määritellä ympäristöterveydenhuollon tehtäväkentän ja hahmottaa eläinlääkärin<br />
virkamiesroolin tässä kokonaisuudessa.<br />
• osaa kuvata viranomaisen vastuun ja velvollisuudet.<br />
• tunnistaa esimies- ja johtotehtäviin liittyviä haasteita.<br />
• hallitsee kriisiviestinnän perusperiaatteet ja ymmärtää viestintäsuunnitelman kokonaisuuden.<br />
Sisältö: Opintojakson aikana opiskelija perehtyy virkamiehen vastuuseen ja valtaan, virkamiesetiikkaan<br />
sekä toimintaa säätelevään lainsäädäntöön. Luennoilla käsitellään lisäksi johtoja<br />
esimiestehtäviä, vuorovaikutusta sekä kriisiviestintää. Kurssilla suoritettavat harjoitustyöt<br />
liittyvät viestintään, valvontakäynteihin sekä hallintopäätöksiin. Viestintäopetus on osa integroituja<br />
äidinkielen viestintä<strong>opinto</strong>ja.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille (18 h), joista 70 % pakollisia sekä osallistuminen<br />
pakollisiin harjoitustöihin (30 h). Luennoille osallistumisen vaihtoehtona on luento-osuuden<br />
suorittaminen tenttimällä.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mari Nevas<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opetukseen osallistuminen edellyttää, että lihantarkastustekniikan<br />
<strong>opinto</strong>jakso on suoritettu hyväksytysti, sekä sitä, että on osallistunut eläinten<br />
pidon ja hyvinvoinnin sekä epidemiologian opetukseen. Opintojakson yhteydessä suoritetaan<br />
lisäksi äidinkielen <strong>opinto</strong>ihin kuuluva 90087 Viestinnän opetus eläinlääkäreille virkamiehenä<br />
-jakso (1op).<br />
Opiskelijan kasvu tiedeyhteisön jäseneksi 2 op<br />
90075<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2.-3. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija tutustuu tieteellisen tutkimustyön peruslähtökohtiin sekä tiedeyhteisön<br />
käyttämiin toimintatapoihin. Opiskelija saa käsityksen siitä, mitä tiedeyhteisö tarkoittaa ja<br />
miten se toimii uuden tutkimustiedon tuottajana ja arvioijana.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa:<br />
• kertoa tieteellisen ajattelun ja päättelyn periaatteista<br />
• arvioida kriittisesti tutkimuksessa käytettyä koemateriaalia ja sen otoskokoa<br />
• kertoa tieteellisen tutkimuksen toimintatavoista ja raportoinnista eettiset näkökohdat<br />
huomioiden<br />
• tarkastella kriittisesti tietolähteitä ja arvioida tutkimustulosten näytön tasoa<br />
Sisältö: Opintojuonne koostuu eläinlääketieteellisen tiedekunnan tutkimuksen esittelystä,<br />
tieteen ja tutkimuksen teorian opetuksesta ja tieteellisen kirjoittamisen opettamisesta. Jaksolla<br />
käsitellään myös tiedeyhteisön käyttämiä arviointimenettelyjä, tutkimuseettisiä kysymyksiä ja<br />
tutkimuslähtöisen opetuksen erityispiirteitä. Farmakologian ja toksikologian oppiaineen peruskurssin<br />
yhteydessä opettama (3. vuosikurssi) näyttöön perustuvan eläinlääketieteen (EBM)<br />
opetus 2 luentotuntia sekä tiedonhaun tehtävä (ohjattua tiedonhakua, löytyneiden artikkeleiden<br />
vertailua ja purkutilaisuus) on osa juonnetta. Osastot vastaavat opetuksensa yhteydessä<br />
annettavasta tutkimustoiminnan esittelystä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Jaettava materiaali; Johdatus tieteelliseen ajatteluun, Haaparanta<br />
& Niiniluoto. HY <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong>an laitoksen julkaisuja Nro 3 1986.<br />
Suoritustavat: Luento- ja seminaariopetusta sekä tiedonhaun tehtäviä yhteensä 30 tuntia.<br />
27
Osallistuminen luennoille ja seminaareihin<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen varadekaani Olli Peltoniemi<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opiskelijat voivat hyödyntää käsiteltäviä aiheita Eläinlääkärin<br />
etiikka ja eläinsuojelu -jaksoon (90172) kuuluvassa oppimispäiväkirjassa.<br />
6.2.2 Aineopinnot<br />
Aineopinnot ovat pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.<br />
Terve kotieläin<br />
Tavoite: Opintojen tärkein tavoite on antaa opiskelijalle kokonaiskuva kotieläinten rakenteesta,<br />
aineenvaihdunnasta ja elintoiminnoista.<br />
Ajoitus: Terve kotieläin -opinnot (yht. 53 op) ajoittuvat eläinlääketieteellistä genetiikkaa,<br />
kotieläinten topogra<strong>fi</strong>sta anatomiaa sekä johdantoa kotieläinten kliiniseen anatomiaan ja fysiologiaan<br />
lukuunottamatta ensimmäiselle lukuvuodelle.<br />
Sisältö:<br />
Molekyylit, solut ja kudokset 14,5 op<br />
Tuki- ja liikuntaelimistö sekä hermosto 10,5 op<br />
Verenkierto ja hengitys 4,5 op<br />
Ruoansulatus ja energia-aineenvaihdunta 10,5 op<br />
Homeostaasi ja lisääntyminen 5 op<br />
Vertaileva anatomia ja fysiologia 2 op<br />
Kotieläinten topogra<strong>fi</strong>nen anatomia 3 op<br />
Johdanto kotieläinten kliiniseen anatomiaan ja fysiologiaan 3 op (3. lukuvuosi)<br />
Lisäksi <strong>opinto</strong>ihin kuuluu koe-eläimiin liittyvä perusopetus. Opiskelijat voivat hyödyntää<br />
käsiteltäviä aiheita kirjoittaessaan Eläinlääkärin etiikkaan ja eläinsuojeluun (90172) kuuluvaa<br />
oppimispäiväkirjaa.<br />
Arviointi: Opintokokonaisuudet arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosanat muodostuvat kunkin<br />
kokonaisuuden <strong>opinto</strong>jaksojen <strong>opinto</strong>pistemäärällä painotetusta keskiarvosta. Vastuuhenkilö:<br />
Antti Iivanainen<br />
Molekyylit, solut ja kudokset 14,5 op<br />
90800<br />
Solut ja kudokset 3 op<br />
90181<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• osaa tehdä selkoa solujen ja pääkudostyyppien rakenteista ja niiden keskeisistä nimityksistä.<br />
• osaa selostaa solujen ja peruskudosten ominaisuuksia ja tehtäviä elimistössä<br />
• osaa käyttää valomikroskooppia itsenäisesti<br />
• on tutustunut joihinkin keskeisiin solujen ja kudosten tutkimusmenetelmiin, kuten<br />
histologisiin perusvärjäyksiin niin että osaa tehdä selkoa niiden suorittamisesta pääpiirteissään.<br />
Sisältö: Jaksolla käsitellään solun sisäisiä ja ulkopuolisia rakenteita, solujenväliseen kommunikaatioon<br />
tarvittavia rakenteita, peruskudostyyppien histologiaa sekä valomikroskopian ja<br />
histologisten menetelmien perusteita.<br />
28
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ross Histology, a Text and Atlas, 5. painos, Lippincott Williams<br />
& Wilkins, 2006. Alberts ym. Essential Cell Biology, 3. painos, Garland Science,<br />
2009. Opintojaksolla osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Piirrostehtävät ja kirjallinen tentti 2 h. Luento-opetusta 22 h, Ohjattua mikroskopointia<br />
10 h, Piirrostehtäviä.<br />
Arviointi: Tentti 0-5, piirrostehtävät hyväksytty/hylätty.<br />
Vastuuhenkilö: Mikael Niku<br />
Kehitysbiologia 2 op<br />
90187<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• osaa tehdä selkoa kehitysbiologiasta tieteenalana ja mainita joitakin liittymäkohtia<br />
kehitysbiologian ja eläinlääketieteen välillä<br />
• pystyy selittämään alan peruskäsitteitä sekä yksilönkehityksen eri vaiheita omin sanoin<br />
• osaa tehdä selkoa kehitystä ohjaavien mekanismien molekulaarisesta luonteesta ja<br />
mainita esimerkkejä kehitystä ohjaavista tekijöistä<br />
• osaa kuvata kantasolujen ominaisuuksia ja tietää, miksi kantasoluja tutkitaan<br />
• pystyy selostamaan, miten ympäristö vaikuttaa yksilönkehitykseen<br />
• löytää tarvitsemiaan tietoja kehitysbiologiaan liittyvistä aiheista alan oppikirjoista<br />
ja tieteellisistä julkaisuista<br />
Sisältö: Kurssilla perehdytään yksilönkehitykseen: kuinka yhdestä solusta kehittyy kokonainen<br />
eläin. Hedelmöityksestä ja varhaisesta alkionkehityksestä edetään eri elinjärjestelmien<br />
kehitykseen. Tutustutaan kotieläinten erilaisiin istukkarakenteisiin. Lopuksi tarkastellaan ympäristön<br />
vaikutuksia yksilönkehitykseen sekä yksilönkehityksen ja evoluution suhdetta. Kurssilla<br />
käsitellään myös ajankohtaisia kehitysbiologiaan liittyviä aiheita, kuten kantasolututkimusta,<br />
karjataloudessa käytettäviä alkioteknologioita ja koirien perinnöllisiin kehityshäiriöihin<br />
liittyvää tutkimusta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Jaksolla osoitettava materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus: Sariola Kehitysbiologia. Solusta yksilöksi, Duodecim, 2003. Gilbert<br />
Developmental biology, 8. painos, Sinauer, 2006. McGeady ym. Veterinary embryology 1.<br />
painos, Blackwell, 2006. Hyttel ym. Essentials of domestic animal embryology. Saunders<br />
2010.<br />
Suoritustavat: Harjoitustyö (ryhmätyö: tieteellisen artikkelin esittely), oppimispäiväkirja.<br />
Luento-opetus 28 h, pakollinen ryhmäopetus 2 h, harjoitustyö (ryhmätyö: tieteellisen artikkelin<br />
esittely), oppimispäiväkirja.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mikael Niku<br />
Solu- ja molekyylibiologia 4.5 op<br />
90188<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija tunnistaa pääpiirteet nukleiinihappojen rakenteesta ja biokemiallisista<br />
ominaisuuksista ja osaa selittää miten nämä mahdollistavat nukleiinihappojen biologiset tehtävät.<br />
Osaamistavoitteet:<br />
29
• Opiskelija osaa kuvata geenien ilmentymisen ja sen säätelyn eri vaiheet sekä solu- että<br />
kudostasolla.<br />
• Opiskelija osaa kuvata solujenvälisen signaloinnin yhteyden geenien ilmentymiseen.<br />
• Opiskelija osaa kertoa solutukirangan koostumuksen ja selittää sen tehtävät mukaan<br />
lukien solujen liikkuminen ja solunsisäinen kuljetus sekä merkityksen soluille ja kudoksille.<br />
• Opiskelija osaa vertailla solusyklin, solukuoleman ja syövän molekyylitason mekanismeja.<br />
• Opiskelijalla on peruskäsitys yleisimmistä tutkimuskäytössä olevista solu- ja molekyylibiologian<br />
malliorganismeista sekä yleisimmistä solu- ja molekyylibiologisista<br />
tutkimusmenetelmistä ja niiden soveltamisesta. Lisäksi hän osaa kuvata PCR- ja<br />
kloonaustekniikat ja arvioida niiden käyttöä eri tilanteissa.<br />
• Opiskelija osaa hakea geeni- ja genomitietoa eri tietokannoista bioinformatiikan tarjoamilla<br />
menetelmillä.<br />
Sisältö: DNA ja kromosomit, DNA:n replikaatio ja mutaatiot, mutaatioiden korjaaminen,<br />
transkriptio ja translaatio, proteiinien kuljetus ja elinkaari, geenien säätely ja solujenvälinen<br />
signalointi, solusyklin säätely, solukuolema ja syöpä, solutukiranka ja solunulkoiset kontaktit,<br />
bioinformatiikan perusteet ja solu- ja molekyylibiologian tutkimusmenetelmiä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla ja harjoitustöissä jaettu materiaali.<br />
Alberts et al. Essential Cell Biology, 3. painos, Garland Science, 2009. Täydentävä kirjallisuus:<br />
Nelson & Cox Lehninger Principles of Biochemistry, 5. painos. Sariola et al. Solusta<br />
yksilöksi - Kehitysbiologia, Duodecim.<br />
Suoritustavat: Tentti ja harjoitustöiden suoritus hyväksytysti. Luento-opetus 29 h, pakolliset<br />
pienryhmätyöt 10 h, pakolliset laboratorioharjoitustyöt 6 h.<br />
Arviointi: Tentin arviointi 0-5. Laboratorioharjoitustöiden työselostuksesta voi saada lisäpisteen.<br />
Vastuuhenkilö: Marjo Salminen<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Edellyttää Solun aineenvaihdunta ja Solut ja kudokset -<br />
kurssien tai vastaavien tietojen hallintaa.<br />
Histologisten preparaattien mikroskopointi 2 op<br />
90178<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus:1. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• tunnistaa terveen eläimen elimet niiden histologisen rakenteen perusteella<br />
• tuntee kunkin kudostyypin tärkeimmät valomikroskooppitasolla erottuvat rakenteelliset<br />
piirteet ja niiden nimitykset<br />
• osaa selostaa merkittävimmät kudosrakenteiden erot kotieläinlajien välillä<br />
Sisältö: Kotieläinten elinten rakenne kudostasolla: tärkeimmät rakenteet ja nimitykset.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ross ym. Histology: A Text and Atlas, 5 painos, Lippincott<br />
Williams & Wilkins, 2006. Elinhistologian mikroskopointiohje ja preparaattiluettelo.<br />
Suoritustavat: Piirrostehtävät ja preparaattitentti 2 h, jossa tunnistetaan kudosleikkeitä mikroskopoimalla.<br />
Ohjatut mikroskopointiharjoitukset 13 h. Omatoiminen mikroskopointi, jonka<br />
yhteydessä piirretään keskeisten kudosten ja elinten histologisia rakenteita.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mikael Niku<br />
Lisätiedot: Jakson hyväksytty suorittaminen on edellytys 2. vuosikurssin histopatologian<br />
<strong>opinto</strong>jakson suorittamiselle.<br />
30
Eläinlääketieteellinen genetiikka 3 op<br />
90132<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee eläinlääketieteellisen genetiikan ja geenitutkimuksen perusteita.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• tunnistaa ja osaa selittää perinnöllisyystieteeseen ja periytyvyyteen liittyviä peruskäsitteitä<br />
ja ilmiöitä<br />
• osaa kuvata erilaisia geenitutkimukseen liittyviä laboratoriomenetelmiä<br />
• osaa kuvata tautigeenitutkimuksen pääpiirteitä ja merkitystä<br />
• tuntee kotieläinten jalostustoimintaa ja sen vaikutuksia eläinten terveyteen ja hyvinvointiin<br />
Sisältö: Käydään läpi molekyyligenetiikan, sytogenetiikan, populaatiogenetiikan ja sairausgenetiikan<br />
perusteita sekä metodeja ja esitellään kotieläinten jalostustoimintaa ja jalostusjärjestöjä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Nicholas, F. W. Introduction to Veterinary Genetics. 3. painos. Blackwell Publishing Ltd.<br />
2010. Gelehrter, T. ym. Principles of medical genetics. 2. painos. Williams & Wilkins. 1998.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti. Luento-opetus 40 h + kotitehtävät.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Hannes Lohi<br />
Tuki- ja liikuntaelimistö sekä hermosto 10,5 op<br />
90801<br />
Luuoppi 2.5 op<br />
90182<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• tunnistaa ja kykenee nimeämään kotieläinten luut ja niiden tärkeimmät rakenteet<br />
• hahmottaa luiden rakenteen toiminnallisen tarkoituksenmukaisuuden<br />
• tunnistaa kansainvälisen anatomisen terminologian mukaiset luisten rakenteiden nimitykset<br />
ja osaa kertoa termien merkitykset omin sanoin<br />
Sisältö: Luiden ja niiden osien systemaattinen nimeäminen; kotieläinten kallon, vartalon sekä<br />
raajojen luiden makroskooppinen rakenne.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 3. tai uudempi<br />
painos p., Saunders, 2002. Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7. tai<br />
uudempi painos, Saunders/Elsevier, 2009. Muu jaksolla osoitettava kirjallinen ja sähköinen<br />
opiskelumateriaali<br />
Täydentävä kirjallisuus: Schaller Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. p., Enke,<br />
2007. Lääketieteen termit, 5. tai uudempi painos, Duodecim, 2007<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 2 h. Luento-opetus ja pienryhmäopetus 14 h, pakollinen<br />
ryhmäopetus 17 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Anna Ekman<br />
31
Lihakset, jänteet ja nivelet 4 op<br />
90184<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• tunnistaa ja osaa nimetä preparaatista tai kuvasta yleisempien kotieläinten lihakset ja<br />
eri nivelten keskeiset rakenteet<br />
• pystyy osoittamaan lihaksissa ja rakenteissa näkyvät eläinlajien väliset erot sekä määrittelemään<br />
minkälaisia lihas- ja nivelrakenteita lajityypilliset liikuntatavat edellyttävät<br />
Sisältö: Kotieläinten luurankolihasten, jänteiden ja nivelten makroskooppinen rakenne, systemaattinen<br />
nimeäminen, luokittelu sekä toiminnan kannalta tärkeiden anatomisten rakenteiden<br />
tunnistaminen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 3. tai uudempi<br />
painos, Saunders, 2002. Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7. tai uudempi<br />
painos, Saunders/Elsevier, 2009. VIELO -mallit ja opettajien antamat kurssimonisteet<br />
sekä muu jaksolla osoitettava kirjallinen ja sähköinen materiaali. Täydentävä kirjallisuus:<br />
Schaller Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. painos, Enke, 2007. Lääketieteen<br />
termit, 5. tai uudempi painos, Duodecim, 2007.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 h, suulliset kuulustelut dissektioiden yhteydessä (yht. 4 h).<br />
Kaksi johdantoluentoa (4 h), Vielo-perehdytys (1 h), pakolliset päivittäiset tehtävänannot ja<br />
ohjeistus dissektiosalissa sekä ryhmissä tapahtuva dissektio-opetus 48 h. Vapaaehtoiset dissektiot<br />
6 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Juha Laakkonen<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Yhdessä luiden (90182 Luuoppi) ja hermojen (90185<br />
Neurobiologia) kanssa lihakset, jänteet ja nivelet mahdollistavat eläinten tuki- ja liikuntaelimistön<br />
toiminnan ymmärtämisen.<br />
Neurobiologia 4 op<br />
90185<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• hahmottaa hermosolun ja keskushermoston rakenteen<br />
• pystyy kuvailemaan aivo- ja selkäydinhermojen karkean sijainnin, pääasialliset tehtävät<br />
ja kohde-elimet, impulssin syntymekanismit, impulssin johtumisen ja välittymisen<br />
toiseen soluun, keskushermoston toiminnallisen jaon sekä aistien toimintaperiaatteet.<br />
Sisältö: Hermosolujen, hermoston ja aistinelimien rakenteet ja toimintaperiaatteet<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Sjaastad ym. Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi<br />
painos, Scandinavian Veterinary Press, 2003. Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy,<br />
3. tai uudempi painos, Saunders, 2002. Evans & DeLahunta Guide to the dissection of<br />
the dog, 7 . tai uudempi painos, Saunders/Elsevier, 2009. Muu jaksolla osoitettava kirjallinen<br />
ja sähköinen opiskelumateriaali. Täydentävä kirjallisuus: Schaller Illustrated Veterinary Anatomical<br />
Nomenclature, 2. painos, Enke, 2007. Lääketieteen termit, 5. tai uudempi painos,<br />
Duodecim, 2007.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 2 h. Luento-opetus 32 h, pakollinen ryhmäopetus 21 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Antti Iivanainen<br />
32
Verenkierto ja hengitys 4,5 op<br />
90186<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• tunnistaa verenkierto- ja hengityselimistön sekä imutiejärjestelmän makroskooppiset<br />
ja histologiset rakenteet, mukaan luettuna veren solut<br />
• osaa nimetä ja paikallistaa tärkeimmät verisuonet, imutiet ja imusolmukkeet<br />
• osaa johdonmukaisesti kuvailla edellä mainittuihin rakenteisiin liittyvät toiminnot,<br />
niiden säätymisen sekä merkityksen elimistön yleisen toiminnan kannalta.<br />
Sisältö: Jaksolla käsitellään sydämen, verenkiertoelimistön, hengityselimistön ja imutiejärjestelmän<br />
makroskooppinen ja mikroskooppinen rakenne ja toiminta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ross Histology: a Text and Atlas, 5. painos, Lippincott Williams<br />
& Wilkins, 2006. Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 3. tai uudempi painos,<br />
Saunders, 2002. Sjaastad ym. Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos,<br />
Scandinavian Veterinary Press, 2003. Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the<br />
dog, 7. tai uudempi painos, Saunders/Elsevier, 2009. Muu jaksolla osoitettava materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus: Schaller Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. painos,<br />
Enke, 2007. Lääketieteen termit, 5. tai uudempi painos, Duodecim, 2007.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 h. Luento-opetus 38 h, pakollinen ryhmäopetus 32 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Tomi Taira<br />
Ruoansulatus ja energia-aineenvaihdunta 10,5 op<br />
90802<br />
Solun aineenvaihdunta 6 op<br />
90183<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden syyslukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• tunnistaa solun keskeiset molekyylit (makromolekyylit ja pienemmät yhdisteet) ja ionit<br />
sekä osaa selittää niiden ominaisuudet<br />
• osaa selittää bioenergetiikan, biologisten reaktioden ja entsyymikatalyysin perusperiaatteet<br />
• tunnistaa solun keskeiset aineenvaihduntareitit ja osaa analysoida niiden välisiä suhteita,<br />
huomioiden kudosten erityispiirteet<br />
Sisältö: Solun keskeiset molekyylit (makromolekyylit, pienemmät yhdisteet) ja ionit, bioenergetiikka,<br />
biologiset perusreaktiot, entsyymikatalyysi, aineenvaihdunta (hiilihydraatit,<br />
rasvat, ketoaineaineet, aminohapot, nukleiinihapot, typpi).<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Nelson & Cox Lehninger Principles of Biochemistry, 5.<br />
painos, Freeman. Myös vaihtoehtoisia Biokemian ja aineenvaihdunnan oppikirjoja voi käyttää.<br />
Muu jaksolla osoitettava materiaali<br />
Täydentävä kirjallisuus: Alberts ym. Essential Cell Biology, 3. painos, GarlandScience, 2009<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 h, sekä pienryhmätöihin ja laboratorioharjoituksiin liittyvät<br />
kirjalliset selostukset. Luento-opetus 46 h, pakolliset laboratorioharjoitukset 21 h, pakollinen<br />
pienryhmäopetus 15 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Jyrki Kukkonen (kurssi), Marjo Salminen (laboratoriotyöt)<br />
33
Ruoansulatus ja yleinen aineenvaihdunta 4,5 op<br />
90189<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• tunnistaa yksimahaisen ja märehtijän ruoansulatuskanavan makroskooppiset ja histologiset<br />
rakenteet<br />
• osaa johdonmukaisesti kuvailla edellä mainittuihin rakenteisiin liittyvät toiminnot,<br />
niiden säätymisen sekä merkityksen elimistön yleisen toiminnan kannalta<br />
Sisältö: Jaksolla käsitellään ruoansulatuskanavan histologinen ja makroskooppinen rakenne<br />
sekä ruoan hajoaminen ja ravinteiden imeytyminen ruoansulatuskanavasta. Lisäksi käsitellään<br />
ruoansulatuksen säätelytekijöitä, eksokriinisen haiman ja maksan rakenne ja toiminta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Ross Histology: a Text and Atlas, 5. painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006. Dyce ym.<br />
Textbook of Veterinary Anatomy, 3. tai uudempi painos, Saunders, 2002. Sjaastad ym. Physiology<br />
of Domestic Animals, 1. tai uudempi painos, Scandinavian Veterinary Press, 2003.<br />
Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7. tai uudempi painos, Saunders/Elsevier,<br />
2009. Muu jaksolla osoitettava materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus: Schaller Illustrated Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. painos,<br />
Enke, 2007.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 2 h. Luento-opetus 28 h, pakollinen ryhmäopetus 22 h<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Tomi Taira<br />
Homeostaasi ja lisääntyminen 5 op<br />
90177<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• tunnistaa endokriinisten rauhasten, virtsa- ja lisääntymiselinten, maitorauhasten sekä<br />
ihon makroskooppiset ja histologiset rakenteet<br />
• osaa johdonmukaisesti kuvailla edellä mainittuihin rakenteisiin liittyvät toiminnot,<br />
niiden säätymisen sekä merkityksen elimistön yleisen toiminnan kannalta. Kuvailun<br />
kannalta keskeisiä ovat eri nestetilojen vakaata tilavuutta, osmolaalisuutta, happamuutta<br />
ja lämpötilaa ylläpitävät toiminnot<br />
Sisältö: Jaksolla käsitellään endokriinisten rauhasten, lisääntymiselinten ja virtsateiden makroskooppinen<br />
ja mikroskooppinen rakenne, elintoimintojen, homeostaasin ja aineenvaihdunnan<br />
hormonaalinen säätely sekä aineenvaihdunnan kudoskohtaiset erityispiirteet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Alberts ym. Essential Cell Biology, 3. painos, Garland Science, 2009. Nelson & Cox. Lehninger<br />
Principles of Biochemistry, 5. painos. Ross Histology: a Text and Atlas, 5. painos,<br />
Lippincott Williams & Wilkins, 2006. Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 3. tai uudempi<br />
painos, Saunders, 2002. Sjaastad ym. Physiology of Domestic Animals, 1. tai uudempi<br />
painos, Scandinavian Veterinary Press, 2003. Evans & DeLahunta Guide to the dissection<br />
of the dog, 7. tai uudempi painos, Saunders/Elsevier, 2009.<br />
Täydentävä kirjallisuus: Lääketieteen termit, 5. tai uudempi painos, Duodecim, 2007<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti 4 h. Luento-opetus 36 h, pakollinen ryhmäopetus 21 h<br />
34
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Tomi Taira<br />
Vertaileva anatomia ja fysiologia 2 op<br />
90803<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• tuntee eliölajien tieteellisen luokittelun perusteet<br />
• tunnistaa ja osaa nimetä keskeiset homologiset (vastaavat) rakenteet nisäkkäillä, kaloilla,<br />
linnuilla, matelijoilla sekä sammakkoeläimillä<br />
• pystyy kuvaamaan em. eliöryhmille tyypilliset erityispiirteet elinjärjestelmien toiminnassa<br />
Sisältö: Kurssilla tutustutaan lintujen, matelijoiden, sammakkoeläinten ja kalojen anatomisiin<br />
ja fysiologisiin erikoispiirteisiin. Fysiologiassa keskitytään erityisesti hengitykseen, ruoansulatukseen<br />
ja kuonaneritykseen. Jaksolla käsitellään myös koe-eläintieteen perusteet. Harjoitustöissä<br />
opetellaan ja demonstroidaan koe-eläinten, lintujen ja matelijoiden oikeaa käsittelyä<br />
ja tarkastellaan niiden hoitoon liittyviä erikoiskysymyksiä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Jaksolla osoitettava opiskelumateriaali.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen työ ja/tai suullinen esitys. Luentoja ja ryhmätöitä 16 h, pakollista<br />
ryhmäopetusta 14 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna Ekman<br />
Kotieläinten topogra<strong>fi</strong>nen anatomia 3 op<br />
90804<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija hahmottaa eri elinjärjestelmien keskinäiset rakenteelliset suhteet ruumiin<br />
eri osissa, esimerkiksi eri elinten sijainnin suhteessa toisiinsa.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa:<br />
kuvata omin sanoin eri elinjärjestelmiin kuuluvien rakenteiden väliset avaruudelliset<br />
suhteet eläimen eri osissa sekä kuvata ko. ruuminosan keskeiset rakenteelliset ominaispiirteet<br />
havainnollistaa ja kuvata omin sanoin kotieläinten rinta- ja vatsaontelon elinten projektiot<br />
eläimen ulkopinnalla<br />
Sisältö: Jaksolla käsitellään eläinlääkärin työn kannalta keskeisten kotieläinten ruumiinosien<br />
ja -onteloiden sisältöä sekä rakennetta alueellisesta ja avaruudellisesta näkökulmasta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Dyce ym. Textbook of Veterinary Anatomy, 3. tai uudempi<br />
painos, Saunders, 2002. Evans & DeLahunta Guide to the dissection of the dog, 7. tai uudempi<br />
painos, Saunders/Elsevier, 2009. Opettajien antamat kurssimonisteet sekä muu jaksolla<br />
osoitettava kirjallinen ja sähköinen oppimateriaali. Täydentävä kirjallisuus: Schaller Illustrated<br />
Veterinary Anatomical Nomenclature, 2. painos, Enke, 2007. Lääketieteen termit, 5. tai<br />
uudempi painos, Duodecim, 2007.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Antti Iivanainen<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Edellyttää tietoja kotieläinten elinjärjestelmien makroskooppisesta<br />
anatomiasta: Tuki- ja liikuntaelimistö sekä hermosto (90801), Verenkierto ja<br />
35
hengitys (90186), Ruoansulatus ja energia-aineenvaihdunta (90189) sekä Endokrinologia,<br />
lisääntyminen ja homeostaasi (90177) tai vastaavat tiedot.<br />
Johdanto kotieläinten kliiniseen anatomiaan ja fysiologiaan 3 op<br />
90805<br />
Ajoitus: 3. lukuvuosi (lukuvuodesta 2012-2013 alkaen)<br />
Eläintenpito ja hyvinvointi 10.5 op<br />
90161<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi, 2. lukuvuoden syyslukukausi, maatilaharjoittelu viimeistään<br />
2. lukuvuoden huhtikuun loppuun mennessä<br />
Tavoite: Opiskelijalle muodostuu eläinlääkäriammatissa tarvittava kokonaiskäsitys suomalaisesta<br />
kotieläintuotannosta, kotieläinten ruokinnasta ja kotieläintemme hyvinvoinnin arvioinnista<br />
ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.<br />
Sisältö: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin kokonaisuus sisältää <strong>opinto</strong>jaksot:<br />
• Kotieläinten pidon perusteet, etologia ja eläinsuojelu 5 op<br />
• Eläinten kliininen ravitsemustiede 5.5 op<br />
• Maatilaharjoittelu 6 op<br />
Kokonaisuuteen kuuluu Eläinlääkärin etiikkaan ja eläinsuojeluun (90172) liittyviä aiheita,<br />
joita opiskelija voi hyödyntää kirjoittaessaan etiikan ja eläinsuojelun oppimispäiväkirjaa.<br />
Suoritustavat: Välittömästi <strong>opinto</strong>jakson 90134 päätteeksi on tentti ja <strong>opinto</strong>jakson 90133<br />
jälkeen ryhmätyöt esittelevä seminaari. Blokkiopetus sisältää käytännön harjoituksia eläintiloissa<br />
ohjattua omaehtoista opiskelua sekä ryhmätyön. Lisäksi vieraillaan tutkimuslaboratoriossa.<br />
Maatilaharjoittelun suorittaminen on edellytys <strong>opinto</strong>kokonaisuuden läpäisemiseksi.<br />
Eläintenpidon ja hyvinvoinnin opetus on pääasiallisesti ensimmäisen vuoden keväällä ja toisen<br />
vuoden syksynä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: ilmoitettu kunkin <strong>opinto</strong>jakson yhteydessä<br />
Arviointi: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin loppuarvosana (0-5) lasketaan <strong>opinto</strong>jaksojen 90133<br />
ja 90134 keskiarvona. Maatilaharjoittelun tulee olla suoritettuna.<br />
Suoritustavat: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin opetus annetaan pääosin intensiivisenä blokkiopetuksena.<br />
Välittömästi <strong>opinto</strong>jakson 90134 päätteeksi on tentti, ja <strong>opinto</strong>jakson 90133<br />
jälkeen ryhmätyöt esittelevä seminaari. Blokkiopetus sisältää käytännön harjoituksia eläintiloissa<br />
,ohjattua omaehtoista opiskelua sekä ryhmätyön. Lisäksi vieraillaan tutkimuslaboratoriossa.<br />
Maatilaharjoittelun suorittaminen on edellytys <strong>opinto</strong>kokonaisuuden läpäisemiseksi.<br />
Vastuuhenkilö: Anna Valros<br />
Arviointi: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin loppuarvosana (0-5) lasketaan <strong>opinto</strong>jaksojen<br />
90133 ja 90134 keskiarvona.<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opiskelijat voivat hyödyntää kurssin aiheita etiikan ja<br />
eläinsuojelun juonteessa.<br />
Kotieläinten pidon perusteet, etologia ja eläinsuojelu 5 op<br />
90133<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• on tietoinen kotieläintuotantotapoihin ja -rakenteisiin vaikuttavista tekijöistä Suomessa.<br />
• osaa arvioida eläinten pitoympäristöä ja hoitoa eläinten tuottavuuden, käyttäytymi-<br />
36
sen, hyvinvoinnin ja eläinsuojelun näkökulmista.<br />
Sisältö: Opintojaksossa perehdytään kotieläinten tuotantoympäristön ja hoitomenetelmien<br />
hyvinvointivaikutuksiin. Kurssilla opetetaan soveltavaa kotieläinetologiaa, eläinsuojelun periaatteita<br />
ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden arviointia.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maaseutukeskusten Liitto, <strong>Helsinki</strong>,<br />
2005.<br />
Maitohygieniaan ja lypsyyn liittyvä kirjallisuus osoitteessa:<br />
http://www.mtt.<strong>fi</strong>/palvelut/mittaustestaus/lypsy.html<br />
Vasikoiden hoito-<strong>opas</strong> 2003. Valio (useita kirjoittajia), verkosta osoitteessa:<br />
http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/hyvinvointikeskus/dokumentit/Vasikka<strong>opas</strong>_2005.pdf<br />
Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Opintojakso järjestetään intensiivisenä blokkiopetuksena. Opintojaksoon sisältyy<br />
luento-opetuksen lisäksi omatoimista ohjattua blokkiopiskelua ja ryhmätyöskentelyä,<br />
sekä aiheeseen liittyvä tutustumiskäynti. Kurssi arvostellaan ryhmätyönä tehtävän loppuseminaariestyksen<br />
perusteella. Retkipäivä ja loppuseminaareihin osallistuminen ovat pakollisia.<br />
Arviointi: Seminaarin perusteella annettu arvosana, joka vaikuttaa Eläintenpidon ja hyvinvoinnin<br />
loppuarvosanaan 50 %.<br />
Vastuuhenkilö: Anna Valros<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Osa eläinten pito ja hyvinvointi - <strong>opinto</strong>kokonaisuutta<br />
maatilaharjoittelun sekä eläinlääketieteellisen ravitsemuksen ohella.<br />
Lisätiedot: Osa opetuksesta annetaan ruotsiksi, ja myös vierailevia, englanninkielellä opettavia,<br />
luennoitsijoita käytetään mahdollisuuksien mukaan. Opiskelijat voivat hyödyntää <strong>opinto</strong>ja<br />
etiikan ja eläinsuojelun juonneopetuksessa.<br />
Eläinten kliininen ravitsemustiede 5.5 op<br />
90134<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija saa käsityksen tavallisimpien kotieläinten ruokinnasta, käytetyistä rehuista<br />
ja rehumääristä, eläinten ravinnontarpeen arvioimisesta ja laskemisesta sekä ruokinnan<br />
suunnittelusta.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa:<br />
• arvioida ja laskea eläinten ravinnontarpeen<br />
• arvioida tavallisimpien kotieläinten (nauta, sika, lammas, vuohi, hevonen, kana, koira<br />
ja kissa) ruokinnan onnistumista käytettyjen rehujen ja rehumäärien, sekä eläinten<br />
laskennallisen ravinnontarpeen perusteella<br />
• arvioida aiheuttaako eläimen ruokinta sairausriskin ja osaa korjata eläimen ruokinnan<br />
terveyttä edistäväksi<br />
• arvioida rehun laatua ja sen merkitystä eläinten terveydelle<br />
Sisältö: Ravitsemusfysiologia kerrataan lyhyesti. Naudan, sian, lampaan, vuohen, kanan, hevosen<br />
sekä koiran ja kissan ruokinnan perusasiat käsitellään, samoin rehuhygienian perusteet<br />
sekä säilörehun valmistus ja laadun arvioiminen. Opiskelija saa eläinten lääkinnässä ja terveydenhuollossa<br />
tarvittavat perustiedot kotieläinten ravitsemuksesta, ruokinnasta, käytettävistä<br />
rehuista sekä ruokinnan ja rehun laadun merkityksestä eläinten terveyteen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Hevosen ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, <strong>Helsinki</strong> 2007.<br />
Koiran ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, <strong>Helsinki</strong>, 2005.<br />
Lampaan ruokinta ja hoito. ProAgria Maaseutukeskusten Liitto, <strong>Helsinki</strong>, 2000.<br />
Lypsylehmän ruokinta. ProAgria Keskusten Liitto, <strong>Helsinki</strong>, 2010.<br />
Sian ruokinta ja hoito. Tieto tuottamaan, no. 114, ProAgria Maasetukeskusten Liitto, Helsin-<br />
37
ki, 2006.<br />
Rehutaulukot ja ruokintasuositukset<br />
Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Opintojakso järjestetään intensiivisenä blokkiopetuksena. Luentoja 38 h, ohjattua<br />
omatoimista opiskelua 15 h, ekskursio 1 h, laboratoriotöitä rehuhygieniakurssilla 10 h<br />
ja yritysvierailu 4 h, kirjallinen tentti 2 h. Laboratoriotöissä ja yritysvierailulla on läsnäolopakko.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty, kirjallisen tentin pistemäärä vaikuttaa Eläintenpidon ja hyvinvoinnin<br />
loppuarvosanaan 50 %.<br />
Vastuuhenkilö: Suvi Taponen<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opintojaksoon on integroitu äidinkielen <strong>opinto</strong>ja (90086<br />
Kirjoitusviestintä) ja <strong>opinto</strong>jakso on osa eläinten pidon ja hyvinvoinnin <strong>opinto</strong>kokonaisuutta.<br />
Lisätiedot: Opiskelijat voivat hyödyntää kurssin aiheita etiikan ja eläinsuojelun juonteessa.<br />
Eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 12.5 op<br />
90116<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi<br />
Tavoite: Mikrobiologian ja immunologian <strong>opinto</strong>kokonaisuuden suoritettuaan opiskelija hallitsee<br />
kunkin tieteenalan perusteet, tuntee eläinlääketieteellisesti tärkeiden infektiotautien aiheuttajat<br />
ja niiden diagnostiikan, mikrobilääkkeet ja antibioottiresistenssiin vaikuttavat tekijät<br />
sekä ymmärtää isäntä-mikrobivuorovaikutussuhteeseen liittyvät tekijät ja immuunipuolustusjärjestelmän<br />
toiminnan pääpiirtein.<br />
Sisältö: Opintokokonaisuuden aikana perehdytään yleiseen, kliiniseen ja molekyylimikrobiologiaan,<br />
sekä immunologiaan. Mikrobiologian opetus koostuu bakteriologiasta, virologiasta ja<br />
mykologiasta.<br />
Opintokokonaisuus koostuu seuraavista jaksoista:<br />
Yleinen bakteriologia 2.5 op<br />
Virologia 3 op<br />
Immunologia 3 op<br />
Spesi<strong>fi</strong>nen bakteriologia ja mykologia 4 op<br />
Suoritustavat: Luentoja 103 h, laboratoriotyöskentelyä 48 h/opiskelija ja 4 kirjallista tenttiä.<br />
Kokonaisuuteen kuuluvien jaksojen tenttien, oppimis- ja laboratoriopäiväkirjojen yhteispisteet<br />
muodostavat eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian loppuarvosanan.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Airi Palva<br />
Yleinen bakteriologia 2.5 op<br />
90092<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee yleisen bakteriologian perusteet ja tuntee mikrobilääkkeet ja<br />
antibioottiresistenssiin vaikuttavat tekijät.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• bakteriologiaan ja bakteerigenetiikkaan liittyvän keskeisen terminologian<br />
• kuvata bakteerien taksonomiaan ja tunnistamiseen liittyvät keskeiset periaatteet<br />
• selittää bakteerisolun perusrakenteen ja eri rakenneosien toiminnallisen merkityksen<br />
• verrata grampositiivisen ja gramnegatiivisen bakteerisolun rakenne-eroja ja niiden<br />
kliinistä merkitystä<br />
38
• selittää bakteerien kasvuun, aineenvaihduntaan ja kasvun kontrolliin keskeisesti liittyvät<br />
tekijät<br />
• kuvata infektiotauteihin ja infektion syntymiseen ja leviämiseen liittyvät peruskäsitteet<br />
• kuvata bakteerien tärkeimmät patogeenisuusmekanismit<br />
• kuvata mikrobilääkeryhmät ja niiden vaikutusmekanismit<br />
• kuvata mikrobilääkeresistenssin kehittymismekanismit ja eri esiintymismuodot<br />
• kuvata keskeiset elimistö-mikrobi-vuorovaikutuksiin liittyvät tekijät<br />
Sisältö: Kurssilla perehdytään bakteerisolun rakenteeseen, toimintaan, kasvuun, kasvun kontrolliin<br />
ja metabolian säätelyyn sekä bakteerien taksonomiaan, diagnostiikkaan ja bakteerigenetiikan<br />
perusteisiin. Lisäksi perehdytään isäntä-mikrobi vuorovaikutussuhteisiin, infektiotaudin<br />
peruskäsitteisiin mikrobin kannalta, infektion syntymisen ja leviämisen peruskäsitteisiin,<br />
bakteerien patogeenisuusmekanismeihin sekä bakteerilääkkeisiin ja antibioottiresistenssin<br />
muodostumiseen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Hedman ym. Mikrobiologia, Kustannus Oy Duodecim,<br />
2010.<br />
Suoritustavat: Luento-opetusta 25 h, mahdollinen itsenäisesti tehtävä kirjallinen ryhmätyö.<br />
Kirjallinen tentti (2 h), vapaaehtoinen oppimispäiväkirja.<br />
Arviointi: Kirjallinen tentti, lisäpisteitä oppimispäiväkirjasta.<br />
Vastuuhenkilö: Airi Palva<br />
Virologia 3 op<br />
90096<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää, mitä virukset ja prionit ovat, miten ne rakentuvat, lisääntyvät,<br />
muuntuvat, säilyvät, tarttuvat ja aiheuttavat taudin sekä miten virustartuntoja diagnosoidaan<br />
ja ehkäistään. Lisäksi opiskelija tuntee eläinlääketieteellisesti tärkeät virus- ja prionitaudit ja<br />
niiden diagnostiikan perusteet sekä hallitsee pikatestien suorittamisen, peruslaboratoriotyöskentelyn<br />
ja soluviljelmien käytön perusteet myös käytännön tasolla.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• kuvata miten virukset rakentuvat, lisääntyvät ja muuntuvat (tarkemmin erityisesti retrovirusten<br />
ja influenssavirusten osalta) ja kuinka ne luokitellaan<br />
• kuvata kuinka virusinfektio aiheuttaa taudin; mitä solussa ja isäntäyksilössä tapahtuu<br />
virusinfektion yhteydessä ja kuinka ne puolustautuvat<br />
• kuvata kuinka virusinfektiota diagnosoidaan laboratoriossa, tehdä yksinkertaisia virusdiagnostisia<br />
testejä ja ottaa ja lähettää näytteitä viruslaboratorioon<br />
• kuvata kuinka virustauteja ehkäistään<br />
• selittää mitä prionit ovat, kuinka ne lisääntyvät, kuinka niitä voidaan todeta laboratoriossa<br />
• kuvata ja tunnistaa tärkeimmät Suomessa esiintyvät tai maatamme uhkaavat koti- ja<br />
tuotantoeläintenvirus- ja prionitaudit ja virustaudit jotka muodostavat zoonoottisen tai<br />
elintarvikevälitteisen riskin<br />
• selittää näiden virusten tärkeimmät ominaisuudet (tarttuminen, epidemiologia, oireet,<br />
patogeneesin pääpiirteet, torjunta, laboratoriodiagnostiikka)<br />
Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään yleisvirologiaan, eläimille tautia aiheuttaviin ja<br />
zoonoottisiin viruksiin sekä näiden diagnostiikkaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Quinn ym. Veterinary Microbiology and Microbial Disease, Blackwell Science Ltd.<br />
39
2002. TAI Dwight C. ym. Veterinary Microbiology, Blackwell Publishers, 2004.<br />
Lisäksi kurssin aikana osoitettava muu materiaali. Yleisvirologian osuutta voi lukea myös<br />
vaihtoehtoisesti kirjasta Hedman ym. Mikrobiologia, Kustannus Oy Duodecim, 2010.<br />
Suositeltava:<br />
MacLachlan ja Dubovi: Fenner´s Veterinary Virology, 4. p., Academic Press, 2011.<br />
Suoritustavat: Luento-opetus 24 h, laboratorio-opetus 6 h. Kirjallinen tentti (2 h), laboratoriotöiden<br />
yhteenvetolomake, verkkotehtävä.<br />
Arviointi: Kirjallinen tentti<br />
Vastuuhenkilö: Olli Vapalahti<br />
Lisätiedot: Laboratoriotöihin osallistuminen on edellytyksenä kurssin hyväksyttävälle suorittamiselle.<br />
Viikin kampuksen yhteinen virologian opetus:<br />
http://blogs.helsinki.<strong>fi</strong>/virologiaopetus<br />
Immunologia 3 op<br />
90093<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden syyslukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee immuunijärjestelmän toimintaperiaatteet ja yleisimmät toimintahäiriöt<br />
ja ymmärtää immuunipuolustuksen merkityksen ulkoisia uhkatekijöitä vastaan.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• käyttää immunologian perusterminologiaa<br />
• selittää immuunijärjestelmän aktivoitumiseen ja toimintaan liittyvät pääperiaatteet<br />
• määritellä eri eläinlajien immunologiset erityispiirteet<br />
• kuvata rokottamisen periaatteet ja seuraukset yksilölle<br />
• kuvata keskeiset immunologisen diagnostiikan perusmenetelmät<br />
Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään yleisimmunologian perusteisiin, eläinspesi<strong>fi</strong>seen<br />
immunologiaan (kotieläimet ja tuotantoeläimet), sekä immunologisiin laboratoriomenetelmiin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Tizard Veterinary Immunology, 8. painos, Elsevier, 2009.<br />
Lisäksi <strong>opinto</strong>jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Yleisimmunologian osuutta voi lukea myös vaihtoehtoisesti kirjasta Hedman ym. Immunologia,<br />
Kustannus Oy Duodecim, 2011.<br />
Suositeltava: Murphy ym. Janeway’s Immunobiology, 7. painos, Garland Science, 2008.<br />
Suoritustavat: Luento-opetus 30 h, laboratorio-opetus 6 h. Kirjallinen tentti (2 h).<br />
Arviointi: Kirjallinen tentti<br />
Vastuuhenkilö: Sami Junnikkala<br />
Lisätiedot: Laboratoriotöihin osallistuminen on edellytyksenä kurssin hyväksyttävälle suorittamiselle.<br />
Spesi<strong>fi</strong>nen bakteriologia ja mykologia 4 op<br />
90094<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuosi.<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee eläinlääketieteellisesti tärkeät infektioita aiheuttavat bakteerit ja<br />
sienet, sekä näiden virulenssitekijät ja patogeneesin pääpiirteissään. Lisäksi opiskelija hallitsee<br />
bakteriologisen ja mykologisen laboratoriotyöskentelyn sekä diagnostiikan perusteet<br />
40
myös käytännössä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• tunnistaa eläinlääketieteellisesti tärkeät infektioita aiheuttavat bakteerit ja sienet sekä<br />
niiden tärkeimmät taudinaiheutukseen liittyvät ominaisuudet<br />
• työskennellä mikrobiologisessa laboratoriossa turvallisesti ja aseptiikkaa noudattaen<br />
• suorittaa mikrobiologisen perusdiagnostiikan<br />
• valita diagnostisen menetelmän tietolähteitä hyväksikäyttäen<br />
Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään eläimille tautia aiheuttaviin bakteereihin ja sieniin,<br />
näiden diagnostiikkaan ja tunnistamiseen laboratoriossa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Quinn ym. Veterinary Microbiology and Microbial Disease, Blackwell Science, 2002 TAI<br />
Hirsh ym. Veterinary Microbiology, 2. painos, Blackwell Publishing, 2004.<br />
Lisäksi jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti (2 h), harjoitustyöt (pakolliset), laboratoriopäiväkirja sekä<br />
käytännön koe.<br />
Luento-opetus 28 h, laboratorio-opetus 40 h<br />
Arviointi: Kirjallinen tentti<br />
Vastuuhenkilö: Joanna Koort<br />
Eläinlääketieteellinen parasitologia 5 op<br />
90118<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee Suomessa esiintyvät merkittävimmät kotieläinten loiset, niiden<br />
aiheuttamat tyypilliset oireet, perusdiagnostiikan ja hoidon periaatteet.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• käyttää parasitologian perusterminologiaa<br />
• kuvata merkittävien kotieläinten loisten elämänkierrot, tartuntatavat ja erityispiirteet<br />
• kuvata loisten eläimille aiheuttamat tyypilliset oireet ja ottaa huomioon mahdollisen<br />
tartuntariskin ihmiselle<br />
• kuvata millaisia ennaltaehkäisyn ja lääkkeettömän loiskontrollin keinoja on käytettävissä<br />
• selittää loislääkitysten pääperiaatteet ja soveltaa niitä eri tilanteissa<br />
• tutkia tyypillisen parasitologisen näytteen perusmenetelmillä<br />
• arvioida loistartunnan merkityksen eläimelle ja eläinryhmälle<br />
Sisältö: Opintojakson aikana perehdytään suureen määrään (eläin)lääketieteellisesti merkittäviä<br />
loisia, niiden taksonomiaan, morfologiaan, elämänkiertoon, isännissä aikaansaamiin vasteisiin<br />
sekä diagnostiikkaan. Eläinten loissairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa käsitellään<br />
lyhyesti kunkin loisryhmän kohdalla. Lisäksi <strong>opinto</strong>jaksolla esitellään ajankohtaista loistutkimusta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Taylor ym. Veterinary Parasitology, 3. painos, Blackwell<br />
Publ. 2007. Saari & Nikander Elinympäristönä hevonen - hevosen loiset ja loissairaudet,<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>, Oppimateriaalia 8 (kirja tai verkkoversio).<br />
Suoritustavat: Luento-opetus 36 h, laboratorioharjoitukset pienryhmissä 6 h/opiskelija Kirjallinen<br />
kuulustelu (2 h) ja laboratorioharjoitusten sekä kurssitehtävien suorittaminen hyväksytysti.<br />
Arviointi: 0-5. Arvosana perustuu kirjallisen kuulustelun tulokseen. Kurssin läpäisemiseksi<br />
opiskelijan tulee osallistua laboratorioharjoituksiin.<br />
41
Vastuuhenkilö: Anu Näreaho<br />
Lihantarkastus ja teurastamohygienia 7.5 op<br />
90460<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi ja 3. lukukauden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy lihantarkastukseen ja teurastushygieniaan eri näkökulmista.<br />
Opiskelija saa valmiudet tarkastusapulaisena sekä tarkastuseläinlääkärinä toimimiseen.<br />
Sisältö: Kokonaisuus sisältää seuraavat <strong>opinto</strong>jaksot:<br />
90263 Lihantarkastustekniikka (1,5 op)<br />
90264 Lihantarkastus (6 op)<br />
Lisäksi kokonaisuuteen liittyy 6 op laajuinen tarkastuseläinlääkäriharjoittelu (90303). Opintojaksoissa<br />
perehdytään tarkastusapulaisen ja tarkastuseläinlääkärin työnkuvaan, käytännön<br />
lihantarkastuksen suorittamiseen, lihantarkastuspäätösten tekemiseen, sekä teurastamohygieniaan.<br />
Lisäksi perehdytään laitoshygieniaan, eläinsuojeluun ja lainsäädäntöön soveltuvin<br />
osin. Kokonaisuuteen kuuluu Eläinlääkärin etiikkaan ja eläinsuojeluun (90172) liittyviä aiheita,<br />
joita opiskelija voi hyödyntää kirjoittaessaan etiikan ja eläinsuojelun oppimispäiväkirjaa.<br />
Arviointi: 0-5, lihantarkastustekniikan ja lihantarkastuksen <strong>opinto</strong>pistemäärillä painotettu<br />
arvosanojen keskiarvo.<br />
Vastuuhenkilö: Maria Fredriksson-Ahomaa<br />
Lihantarkastustekniikka 1.5 op<br />
90263<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija saa valmiudet tarkastusapulaisena toimimiseen.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• erottaa sairaan eläimen terveestä eläimestä<br />
• tuntee eri teuraseläinten teurastusprosessit<br />
• on perehtynyt lihatarkastuksen suorittamiseen<br />
• on perehtynyt tarkastusapulaisen tehtäviin<br />
• on perehtynyt teuraseläinten anatomiaan<br />
• tuntee teuraseläinten tärkeimmät patologiset muutokset<br />
Sisältö: Luennoilla perehdytään tarkastusapulaisen tehtäviin ja lihantarkastuksen suorittamiseen.<br />
Ryhmätöiden avulla tutustutaan teuraseläinten anatomiaan ja tärkeimpiin patologisiin<br />
muutoksiin sekä lihantarkastustekniikkaan liittyviin aiheisiin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Gracey ym. Meat Hygiene. 10. painos, W. B. Saunders Co,<br />
1999 Luennoilla ja ryhmätöissä erikseen jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot (16 h), luentopäiväkirja, ryhmätyön kirjallinen ja suullinen esitys (6<br />
h, pakollisia), kirjallinen tentti.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Maria Fredriksson-Ahomaa, Eva Marami<br />
Lihantarkastus 6 op<br />
90264<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija saa valmiudet tarkastuseläinlääkärinä toimimiseen.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
42
• osaa arvostella teurasruhon laadun<br />
• osaa tehdä lihantarkastuspäätöksiä<br />
• osaa soveltaa lihantarkastuslainsäädäntöä<br />
• osaa valvoa eläinten tarttuvia tauteja ja zoonooseja, eläinsuojelua, teurastamohygieniaa<br />
sekä omavalvonnan ja HACCP:n toteutumista<br />
• osaa laatia teurastamon valvontasuunnitelmat<br />
• osaa suorittaa lihantarkastuksen yhteydessä tehtävät laboratoriotutkimukset<br />
• tuntee lihantarkastuskirjanpidon<br />
Sisältö: Luennoilla perehdytään tarkastuseläinlääkärin tehtäviin. Laboratoriotyöt koostuvat<br />
lakisääteisistä lihantarkastusmenetelmistä ja lihantarkastusmikrobiologiasta. Ryhmätyöt koostuvat<br />
lainsäädäntötehtävistä, lihantarkastuspäätöksistä ja seminaaritöistä. Lainsäädäntötehtävien<br />
avulla opiskelija joutuu soveltamaan lihantarkastuslainsäädäntöä käytännön toiminnassa<br />
ja lihantarkastuspäätösten tekoa harjoitellaan kuvamateriaalin avulla. Seminaaritöissä opiskelijat<br />
perehtyvät kriittisesti lihantarkastukseen ja laitosvalvontaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Gracey ym. Meat Hygiene. 10. painos, W. B. Saunders Co, 1999<br />
Eläinlääkintölainsäädäntö. Maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto.<br />
http://www.mmm.<strong>fi</strong>/el/laki/<br />
Luennoilla ja ryhmätöissä erikseen jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot (38 h), laboratoriotyöt (27 h), ryhmätyöt: lakiharjoitukset (8 h), lihantarkastuspäätökset<br />
(7 h) ja seminaarityöt (13 h). Laboratorioharjoitukset ja ryhmätyöt ovat<br />
pakollisia. Laboratoriopäiväkirja, kirjallinen seminaarityö, suulliset esitykset ja kirjallinen<br />
tentti (2 h)<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Maria Fredriksson-Ahomaa, Eva Marami<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Lihantarkastus<strong>opinto</strong>jaksoon voi osallistua, kun opiskelija<br />
on osallistunut toisen vuosikurssin lihantarkastustekniikan, patologian ja parasitologian<br />
opetukseen sekä mikrobiologian ja immunologian opetukseen. Ennen tarkastuseläinlääkäriharjoittelun<br />
aloittamista on suoritettava lihantarkastustekniikka sekä lihantarkastus<strong>opinto</strong>jaksosta<br />
laboratorio- ja ryhmätyöt.<br />
Eläinlääketieteellinen patologia 17 op<br />
90155<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 2. ja 3. lukuvuosi<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
ymmärtää patologian roolin osana yksilön ja/tai lauman terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa<br />
ymmärtää tärkeimpien tautien syntymekanismit eläimillä ja tunnistaa niiden aiheuttamat<br />
muutokset elimistössä<br />
osaa kuvailla havaitsemansa muutokset ja arvioida niiden merkitystä, taustalla olevia<br />
prosesseja ja syy-yhteyksiä<br />
osaa viestiä havainnot ja johtopäätökset tarkoituksenmukaisella tavalla ja hallitsee patologian<br />
keskeisen terminologian<br />
osaa käynnistää eläimen kuolinsyyn selvityksen ja suorittaa tavallisimpien kotieläinten<br />
obduktion<br />
tuntee patologiassa tavallisimmin käytettävät menetelmät ja niiden rajoitukset<br />
43
Sisältö: Patologia on oppi sairauksien syntymekanismeista, sairauksien aiheuttamista muutoksista<br />
ja muutosten seurauksista. Eläinlääketieteellinen patologia toimii siltana perustieteiden<br />
ja kliinisten aineiden välillä.<br />
Opintokokonaisuus muodostuu seuraavista <strong>opinto</strong>jaksoista:<br />
Yleinen patologia 2.5 op<br />
Histopatologia 1.5 op<br />
Elinpatologia 4.5 op<br />
Obduktiokurssi 8.5 op<br />
Suoritustavat: Kirjallisia ja suullisia tenttejä<br />
Lisätiedot: Opetuskieli osittain englanti<br />
Vastuuhenkilö: Antti Sukura<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Tämän <strong>opinto</strong>kokonaisuuden suorittaminen on suositeltavaa<br />
ennen klinikkaopetukseen osallistumista.<br />
Yleinen patologia 2.5 op<br />
90032<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
kuvata vaurioiden aiheuttamia vasteita elimistössä ja patofysiologisia prosesseja soluja<br />
kudostasolla<br />
selittää tavallisimpien tautien syntymekanismit ja nimetä etiologiset tekijät eläimillä<br />
yhdistää kudostason muutokset tautien syntymekamismeihin<br />
käyttää patologian keskeistä terminologiaa<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään solu- ja kudostason vasteita erilaisille ärsykkeille, niiden aiheuttamia<br />
muutoksia elimistössä ja näiden muutosten syntymekanismeja. Lisäksi käydään läpi<br />
patologista sanastoa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: McGavin & Zachary Pathologic Basis of Veterinary Disease.<br />
4. painos, Mosby Elsevier, 2007. Täydentävä kirjallisuus:<br />
Majno & Joris Cells, Tissues and Disease. 2. painos Oxford University Press, 2004.<br />
Slauson & Cooper Mechanisms of Disease: a textbook of comparative general pathology. 3.<br />
painos, Mosby Inc, 2002.<br />
Robbins and Cotran, Pathologic Basis of Disease, 8. painos, Saunders, 2010<br />
Suoritustavat: Luentoja 32 h. Kirjallinen tentti.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Karoliina Hagner, Antti Sukura<br />
Histopatologia 1.5 op<br />
90034<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• tuntee histopatologisen diagnostiikan periaatteet<br />
• osaa kuvailla tyypillisimpiä histopatologisia muutoksia ja tunnistaa ne kudosvauriotyyppitasolla<br />
(rappeuma, tulehdus, kasvain)<br />
• osaa yhdistää histologiset muutokset tautien kehittymiseen ja muodostaa histologisen<br />
diagnoosin<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään rappeumiin, tulehduksiin ja kasvaimiin liittyviä histologisia<br />
muutoksia eri elimissä.<br />
44
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Histopatologian preparaattiaineisto, McGavin & Zachary<br />
Pathologic Basis of Veterinary Disease. 4. painos, Mosby Elsevier, 2007.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Ross ym. Histology: A Text and Atlas. 5. painos, Lippincott Williams & Wilkins, 2006 Bacha<br />
& Bacha Color Atlas of Veterinary Histology. 2. painos, Wiley-Blackwell, 2000<br />
Suoritustavat: Mikroskopointiopetusta 18 h, kertausaikaa 6h. Mikroskopointitentti 2 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Vera Haapala, Karoliina Hagner<br />
Lisätiedot: Tenttejä järjestetään vain kevätlukukaudella.<br />
Elinpatologia 4.5 op<br />
90033<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• ymmärtää elinryhmien fysiologisia ja patofysiologisia vasteita ja niiden etiologisia<br />
tekijöitä<br />
• osaa selittää eläinten tärkeimpien tautien patogeneesin eri elimissä<br />
• osaa kuvata tärkeimpien tautien aiheuttamat muutokset elinryhmissä<br />
• ymmärtää morfologisen diagnoosin muodostamisen periaatteet ja merkityksen<br />
Sisältö: Elinpatologiassa perehdytään elinryhmittäin yleisimpien tautien syntymekanismeihin<br />
eläimillä, etiologisiin tekijöihin ja elinmuutoksiin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: McGavin & Zachary Pathologic Basis of Veterinary Disease.<br />
4. painos, Mosby Elsevier, 2007.<br />
Täydentävä kirjallisuus: Jubb, Kennedy and Palmer’s Pathology of Domestic Animals vol<br />
1-3, toimittanut M. Grant Maxie, 5. painos, Elsevier, 2007.<br />
Suoritustavat: Luento-opetus 54 h. Kaksi 4 h kirjallista tenttiä.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Anja Kipar, Karoliina Hagner<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: On suositeltavaa, että yleinen patologia on suoritettu<br />
ennen elinpatologian kurssia.<br />
Obduktiokurssi 8.5 op<br />
90036<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syys- ja kevätlukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
suorittaa tavallisimpien kotieläinten obduktion esitiedot huomioiden<br />
tunnistaa normaalin ja muuttuneen kudoksen<br />
arvioida makroskooppisten muutosten merkitystä ja niiden syntymekanismeja koko<br />
eläimessä ja ymmärtää muutosten tulkintaan liittyvän epävarmuuden<br />
kuvata obduktiolöydökset, ottaa tarvittavat näytteet jatkotutkimuksiin ja tuottaa johdonmukaisen<br />
yhteenvedon tapauksesta soveltaen diagnostista prosessia ongelmanratkaisussa<br />
patologiaan liittyvän asiantuntija-argumentoinnin perusteet kohderyhmän huomioiden<br />
(viestintä, lähetteet, lausunnot)<br />
toimia obduktioihin liittyen eettisesti ja vastuullisesti<br />
Sisältö: Kurssilla obdusoidaan eläinpotilaita. Opiskelussa keskitytään aluksi obduktiotekniikkaan,<br />
topogra<strong>fi</strong>seen anatomiaan ja muutosten kuvailuun. Perusasioiden oppimisen jälkeen<br />
45
painotus siirtyy enemmän demonstraatioihin. Koko vuoden harjoitusten kulku on kuitenkin<br />
sama: muutosten kuvaus, differentiaalidiagnoosit ja muutosten tai taudin syntymekanismin<br />
läpikäyminen. Kurssin aikana potilasmateriaalia kerätään Wiki-sivustolle, jossa opiskelijat<br />
voivat tutustua toistensa tapauksiin ja käydä keskustelua niiden pohjalta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: McGavin & Zachary Pathologic Basis of Veterinary Disease.<br />
4. painos, Mosby Elsevier, 2007. Täydentävä kirjallisuus:<br />
Jubb, Kennedy and Palmer’s Pathology of Domestic Animals vol 1-3, toimittanut M. Grant<br />
Maxie. 5. painos, Elsevier, 2007.<br />
Suoritustavat: Pienryhmäopetusta 33 h, demonstraatioita (Evira) 9 h, diskussioita 9 h. Kurssilla<br />
käytetään moodle-oppimisalustaa ja wiki-sivustoa. Obduktiokurssin aikana opiskelija<br />
suorittaa obduktioita ja osallistuu obduktiodemonstraatioihin (Evira). Opiskelijat valmistelevat<br />
pienissä ryhmissä kolme diskussiota kurssin aikana. Kurssin päätteeksi on suullinen tentti<br />
(= koeobduktio), jossa opiskelijat suorittavat yksin tai pareittain eläimen obduktion, kirjoittavat<br />
pöytäkirjan ja vastaavat suullisiin kysymyksiin.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Vera Haapala, Udo Hetzel<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opintojakson suulliseen lopputenttiin osallistumiselle on<br />
edellytyksenä yleisen patologian, histopatologian ja elinpatologian kurssien hyväksytty suorittaminen.<br />
Eläinlääketieteellinen epidemiologia 9 op<br />
90156<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opintokokonaisuuden aikana opiskelija perehtyy eläintautien ja zoonoosien vastustamiseen,<br />
epidemiologisen tutkimuksen mahdollisuuksiin ja haasteisiin sekä epidemiologian<br />
käyttämiseen kliinisen työn apuna.<br />
Osaamistavoitteet: Ilmoitettu <strong>opinto</strong>jaksokuvausten yhteydessä.<br />
Sisältö: sisältää seuraavat <strong>opinto</strong>jaksot:<br />
Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia 5 op<br />
Aineistoperusteinen eläinlääketieteellinen argumentointi 4 op<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitettu <strong>opinto</strong>jaksokuvausten yhteydessä.<br />
Kurssimateriaali on lainsäädäntöä lukuunottamatta Moodle-alustalla.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala<br />
Lisätiedot: Opintojakso 90063 sisältää biostatistiikan perusteita ja analyyttistä epidemiologiaa.<br />
Eläinlääketieteellinen infektioepidemiologia 5 op<br />
90031<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy eläinten infektiotautien ja zoonoosien perusasioihin koskien<br />
periaatteita niiden tarttumisesta, leviämisestä ja vastustamisesta.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• tuntee infektiotautien vastustuksen periaatteet<br />
• tuntee tärkeimmät vastustettavat eläintaudit ja niiden vastustamisen<br />
• omaa toimintavalmiuksia kohdatessaan vastustettavan eläintaudin ja työskennellessään<br />
tautivalmiusasioissa vuorovaikutuksessa erilaisten asiantuntijoiden kanssa aktii-<br />
46
visena ryhmän jäsenenä<br />
• osaa reflektoida omaa oppimistaan kurssilla ja ammatillista toimintaansa ryhmän jäsenenä<br />
ja asiakaspalvelussa<br />
• osaa soveltaa tiedonhakutaitoja<br />
Sisältö: Johdanto infektiotautien epidemiologiaan, eläinlääkintölainsäädännössä mainitut<br />
lakisääteisesti vastustettavat taudit ja zoonoosit, tautivastustusorganisaatio sekä Eläintautien<br />
torjuntayhdistyksen (ETT) ja rajatarkastuksen rooli tautivastustuksessa, tilatason desinfektio,<br />
eläinrokotteet tautivastustuksessa, valmiusharjoitukset, ajankohtaisia asiantuntijaluentoja.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomonisteet ja eläinlääkintölainsäädännön osa D -<br />
Eläintaudit, Maa- ja metsätalousministeriö, Elintarvike- ja terveysosasto, Valtion<br />
painatuskeskus, <strong>Helsinki</strong>, uusin painos; käytetään verkkoversiota<br />
(http://www.mmm.<strong>fi</strong>/el/laki/).<br />
Suoritustavat: Kotitentti (yksilötyö) ja tautivalmiusharjoitukset (projektityö ryhmissä). Luento-opetusta<br />
ja luentoharjoituksia 38 h, valmiusharjoitusten valmistaminen ryhmä- ja yksilötyöskentelynä<br />
47 h, valmiusharjoitusten purkaminen asiantuntijakommentaattoreille 12 h,<br />
oma ja vertaisarviointi 2 h, kurssin kooste- ja palautetilaisuus 1 h. Sen lisäksi kotitentin kirjoittamiseen<br />
on varattava aikaa noin 20 h; osa tästä ajasta on jo merkitty kurssiohjelmaan.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala<br />
Aineistoperusteinen eläinlääketieteellinen argumentointi 4 op<br />
90063<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden syyslukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy epidemiologisen tutkimuksen suunnitteluun, tekemiseen ja tutkimuksista<br />
saadun näytön arvioimiseen sekä epidemiologian käyttämiseen kliinisessä työssä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• osaa käyttää epidemiologian perusterminologiaa<br />
• tuntee taudinpurkausselvitysten periaatteet<br />
• pystyy arvioimaan erilaisten epidemiologisten tutkimusmenetelmien käyttötarkoituksia<br />
• osaa käyttää epidemiologisia menetelmiä kuvaamaan taudin ja terveyden esiintymistä<br />
populaatioissa ja arvioimaan syy-seuraussuhteita<br />
• tunnistaa diagnostisten testien tulosten tulkintavaikeudet<br />
• osaa lukea kriittisesti raportteja epidemiologisista eläinlääketieteellisistä tutkimuksista<br />
• osaa tehdä yksinkertaisen epidemiologisen tutkimussuunnitelman<br />
• osaa tehdä yksinkertaisia kuvailevia ja vertailevia tilastollisia analyysejä tilastoohjelmalla<br />
• osaa pohtia virhelähteiden vaikutuksia tuloksiin ja mahdollisuuksia välttää niitä<br />
Sisältö: Havaintotutkimukset ja kliiniset kokeet, taudin esiintymisen ja siihen liittyvien riskitekijöiden<br />
sekä taudin vaikutuksen mittaaminen, tutkimusaineiston tunnuslukujen laskeminen<br />
ja tilastollisen testaamisen periaatteet, otoskoko ja otanta, diagnostisten testien arviointi ja<br />
tulkinta, tutkimuksiin vaikuttavat harhat, kyselykaavakkeet, aineistojen kuvaileva analysointi,<br />
taudinpurkauksen selvittäminen, tutkimusetiikka.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomoniste.<br />
Lisämateriaali: Houe ym. Introduction to Veterinary Epidemiology, Biofolia, 2004. Thrus<strong>fi</strong>eld<br />
Veterinary epidemiology, 3. painos, Blackwell Publishing, 2005. Petrie & Watson Statistics<br />
for Veterinary and Animal Science, 2. painos, Blackwell Publishing, 2006.<br />
47
Lisäksi: Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Epidemiologisen artikkelin arviointi (pienryhmätyö), epidemiologisen tutkimussuunnitelman<br />
laatiminen (pareittain tehtävä projektityö), tietokoneharjoitukset. Luentoopetus<br />
ja niihin sisältyvät luentoharjoitukset 26 h, ryhmätyöskentelynä taudinpurkausharjoitukset<br />
3 h ja epidemiologisen artikkelin arviointi 4 h, parityöskentelynä tietokoneharjoitukset<br />
15 h ja oman epidemiologisen tutkimussuunnitelman laatiminen 7 h. Lisäksi artikkeliarviointien<br />
ja tutkimussuunnitelmaprojektien palauteseminaarit 8 h ja palautetilaisuus 1 h.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala<br />
Lisätiedot: Opintojakso sisältää biostatistiikan perusteita ja analyyttistä epidemiologiaa.<br />
Eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia 7 op<br />
90071<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy farmakologian ja toksikologian perusteisiin sekä eläinten lääkintää<br />
ohjaaviin säädöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin.<br />
Sisältö: Opintokokonaisuus sisältää seuraavat jaksot:<br />
Farmakologian (lääkeaineoppi) ja toksikologian (myrkkyoppi) perusjakso 6 op<br />
Lääkkeiden käyttö ja määrääminen 1 op<br />
Tarkemmat sisällöt on kuvattu kunkin jakson yhteydessä. Kokonaisuuteen kuuluu Eläinlääkärin<br />
etiikkaan ja eläinsuojeluun (90172) liittyviä aiheita, joita opiskelija voi hyödyntää kirjoittaessaan<br />
etiikan ja eläinsuojelun oppimispäiväkirjaa.<br />
Arviointi: 0-5. Arvosana määräytyy perusjakson välitenttien (1/3 + 1/3) sekä lääkkeiden<br />
käyttö ja määrääminen -tentin (1/3) pisteiden perusteella.<br />
Vastuuhenkilö: Outi Vainio, Marja Raekallio<br />
Suoritustavat: Perusjaksosta on kaksi kirjallista välitenttiä. Lääkkeiden käyttö ja määrääminen<br />
-kurssi: kirjallinen tentti<br />
Farmakologian ja toksikologian perusjakso 6 op<br />
90072<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
osaa selittää farmakokinetiikan ja -dynamiikan pääperiaatteet sekä tärkeimpien eläinlääkinnässä<br />
käytettävien lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit ja haittavaikutukset<br />
osaa hakea näyttöön perustuvaa tietoa yksittäisistä lääkeaineista ja niiden käytöstä<br />
eläimille<br />
osaa kuvailla myrkytyksen hoidon yleiset pääperiaatteet.<br />
Sisältö: Lääkeaineiden annostelun, imeytymisen, kulkeutumisen ja poistumisen perusperiaatteet<br />
elimistössä sekä lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit. Lääkkeiden käyttötarkoitukset,<br />
käytön vasta-aiheet sekä haitta- ja sivuvaikutukset. Lisäksi kurssilla perehdytään aiheeseen<br />
liittyviin sähköisiin tietokantoihin ja tiedon hankintaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Riviere & Papich Veterinary Pharmacology and Therapeutics, 9. painos, Wiley-Blackwell,<br />
2009.<br />
Koulu & Tuomisto Farmakologia ja toksikologia. 7. painos, Medicina, 2007 tai uudempi<br />
painos.<br />
Guardabassi ym. (edit.) Guide to Antimicrobial Use in Animals, Wiley- Blackwell 2008,<br />
48
ISBN: 978-1-4051-5079-8.<br />
Attila & Sandholm Lääkeaineet eläimissä. Farmakokinetiikan perusteet. 2. painos, Gummerus,<br />
1998 tai open access -verkkoversio http://hdl.handle.net/1975/380<br />
Attila ym. Eläinanestesiologia. 3. painos, Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>,<br />
oppimateriaalia 4, 2003 tai open access -verkkoversio<br />
http://ethesis.helsinki.<strong>fi</strong>/julkaisut/ela/sarjat/oppimateriaalia/4/<br />
Eläinten mikrobilääkehoidon periaatteet<br />
http://www.evira.<strong>fi</strong>/portal/<strong>fi</strong>/evira/julkaisut/?a=view&productId=135<br />
Moodle-alustalla jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luento-opetus 48 h, harjoitukset 41 h, verkko-opetus 12 h, vierailu teollisuuslaitokseen<br />
8 h, välitentit 4 h. Kaksi kirjallista välitenttiä, osallistuminen harjoituksiin, tehtävien<br />
tekeminen.<br />
Arviointi: Välitenttien pistemäärät lasketaan mukaan Eläinlääketieteellisen farmakologian ja<br />
toksikologian arvosanaan (0-5).<br />
Vastuuhenkilö: Outi Vainio, Marja Raekallio<br />
Lääkkeiden käyttö ja määrääminen 1 op<br />
90074<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
etsiä tietoa eläinten lääkintään liittyvästä lainsäädännöstä, määräyksistä ja ohjeista<br />
soveltaa niitä käytännössä<br />
kirjoittaa lääkemääräyksen<br />
Sisältö: Lääkkeiden käyttöä koskeva eläinlääkintälainsäädäntö, muut lääkkeiden käyttöä<br />
eläimillä koskevat määräykset ja ohjeet, antidopingtyö ja lääkkeiden käyttö eläintapahtumissa,<br />
reseptioppi.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Eläinlääkintölainsäädäntö, osa B: lääkkeet http://wwwb.mmm.<strong>fi</strong>/el/laki/b/default.html<br />
Pharmaca Fennica Veterinaria 2012<br />
Eläinten mikrobilääkehoidon periaatteet<br />
http://www.evira.<strong>fi</strong>/portal/<strong>fi</strong>/evira/julkaisut/?a=view&productId=135<br />
Moodle-alustalla jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot 7 h, harjoitukset 2 h, verkkotyöskentely 2 h, kotitehtävät 10 h, kirjallinen<br />
tentti 2 h.<br />
Arviointi: Kirjallisen tentin pistemäärä lasketaan mukaan Eläinlääketieteellisen farmakologian<br />
ja toksikologian arvosanaan (0-5).<br />
Vastuuhenkilö: Marja Raekallio<br />
Johdanto kliiniseen työhön 7.5 op<br />
90089<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy potilaskäynnin eri vaiheisiin ja saa monipuolisia valmiuksia<br />
Yliopistollisessa eläinsairaalassa toimimiseen.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• tunnistaa hoidon onnistumista edistävän vuorovaikutuksen ja soveltaa sitä vastaanottotilanteessa<br />
• suorittaa pieneläinten ja hevosten yleistutkimuksen<br />
49
• luetella koiran, kissan ja hevosen vitaaliarvot<br />
• määritellä tärkeimmät kliiniset laboratoriotutkimukset ja tunnistaa näytteen laatuun<br />
vaikuttavat tekijät<br />
• suorittaa kuivakemiallisia vieritestejä<br />
• kertoa, miten aseptiikkaa toteutetaan potilastyössä<br />
• tunnistaa tärkeimmät kirurgiset instrumentit, ommelaineet ja ompeleet<br />
• kirurgisten instrumenttien käsittelyn ja perusompelutekniikat<br />
• eläinten lääkintään liittyvän lainsäädännön, määräysten ja ohjeiden soveltaminen<br />
käytäntöön sekä lääkemääräyksen kirjoittamisen<br />
• selittää mihin fysikaalisiin ilmiöihin säteilyn käyttö röntgenkuvauksessa perustuu<br />
• kertoa, miten röntgenkuva otetaan turvallisesti<br />
Sisältö: Asiakaspalvelun ja vuorovaikutustaitojen perusteet. Pieneläin- ja hevospotilaan käsittely,<br />
kliininen tutkiminen ja terveydentilan arviointi. Tärkeimmät kliiniset laboratoriotutkimukset<br />
ja niiden tulosten tulkinta. Yleiskirurgian perusteet (aseptiikka, kirurgiset välineet,<br />
ompeleet ja ommelaineet) ja potilaan valmistelu leikkaukseen. Lääkkeiden käyttöä koskeva<br />
lainsäädäntö ja reseptioppi. Säteilyn käytön perusteet, säteilyturvallisuus, röntgenanatomia,<br />
röntgenkuvien ottamisen ja niiden tulkinnan perusteet sekä tutustuminen muihin diagnostisiin<br />
kuvantamismenetelmiin. Käytännön toiminta pieneläin- ja hevossairaalassa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: BSCW-alustalla sekä luennoilla osoitettava ja jaettava materiaali<br />
Suoritustavat: Oppimispäiväkirja ja osallistuminen harjoituksiin. Kliininen kemia: kirjallinen<br />
tentti tai oppimispäiväkirja. Yleinen radiologia: kirjallinen tentti.<br />
Luennot 62 h, harjoitukset 29 h, pieneläinpäivystykseen osallistuminen 6 h, oppimispäiväkirja<br />
10 h, kirjalliset tentit 4 tai 6 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Harjoitukset on suoritettu hyväksytysti, kun opiskelija on ollut<br />
läsnä jokaisessa harjoituksessa ja osallistunut niissä annettaviin tehtäviin. Oppimispäiväkirja<br />
kirjoitetaan pieneläinpäivystyksestä. Kliinisen kemian oppimispäiväkirjasta annetaan erilliset<br />
arviointikriteerit.<br />
Vastuuhenkilö: Marika Melamies<br />
Lisätiedot: Opintojakso sisältää kliinisen kemian (90114) ja yleisen radiologian osiot<br />
(90157), joista molemmista on erillinen tentti.<br />
6.2.2.1 Valinnaiset opinnot<br />
Kandidaatin tutkinto sisältää yhteensä 7 <strong>opinto</strong>pistettä valinnaisia <strong>opinto</strong>ja. Ne koostuvat tiedekunnassa<br />
suoritettavista vaihtoehtoisista opinnoista (1-7 op) ja vapaasti valittavista opinnoista<br />
(0-6 op). Tiedekunnan lukuvuonna 2011-2012 järjestämät vaihtoehtoiset opinnot löytyvät<br />
tämän oppaan kohdasta 6.4.2.1.<br />
Valinnaisia <strong>opinto</strong>ja voi täydentää myös osallistumalla tieteelliseen konferenssiin ja kirjoittamalla<br />
siitä lyhyen raportin (1-2 op), esittelemällä eläinlääketieteen <strong>opinto</strong>ja messuilla, lukioissa<br />
tai abi-infoissa (90390 Käytännön viestintä 1-2 op), kirjoittamalla esseen valitsemastaan<br />
kirjasta (1-2 op) tai kirjoittamalla laajemman ja syvällisemmän kandidaatin näyteportfolion (1<br />
op). Osallistumisesta ainejärjestötoimintaan (90391 Hallinto ja päätöksenteko yliopistossa 2-3<br />
op) on myös mahdollista saada <strong>opinto</strong>suoritus kandidaatin tutkinnon valinnaisiin <strong>opinto</strong>ihin.<br />
Opiskelija voi halutessaan sisällyttää kandidaatin tutkintoon muualla suoritettuja yliopistotasoisia<br />
vapaasti valittavia <strong>opinto</strong>ja enintään 6 <strong>opinto</strong>pistettä. Opinnot rekisteröidään tiedekunnan<br />
kansliassa opiskelijan esittäessä asianmukaisen todistuksen (esim. <strong>opinto</strong>suoritusote)<br />
50
<strong>opinto</strong>jen suorittamisesta. Lisätietoja saa tiedekunnan kansliasta <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelijalta<br />
(puh. 191 57157) ja Alman <strong>opinto</strong>sivuilta: Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> -> Perusopinnot.<br />
6.2.3 Harjoittelu<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto sisältää pakollisina harjoitteluina maatilaharjoittelun ja<br />
tarkastuseläinlääkäriharjoittelun. Vaihtoehtoisena jaksona opiskelija voi lisäksi suorittaa valinnaisen<br />
harjoittelun (tunniste 90305), josta hyväksiluetaan 2 <strong>opinto</strong>pistettä eläinlääketieteen<br />
kandidaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin <strong>opinto</strong>ihin (ks. <strong>opinto</strong>jaksokuvaus tämän oppaan kohdasta<br />
6.4.2.1).<br />
Maatilaharjoittelu 6 op<br />
90167<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 1. lukuvuoden päätteeksi, 2. lukuvuoden aikana, ja viimeistään 2. lukuvuoden huhtikuun<br />
loppuun mennessä.<br />
Tavoite: Opiskelija tutustuu suomalaiseen maatalouteen ja eläinten hoitotyöhön lypsykarjaja<br />
porsastuotantotilalla.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
ymmärtää kotimaisen kotieläintalouden käytännön toimintaa ja toimintaedellytyksiä<br />
tunnistaa keskeisimmät hyvinvointiin vaikuttavat tekijät navetassa ja sikalassa<br />
ymmärtää eläinten hoidon ja pito-olosuhteiden merkityksen hyvinvoinnille<br />
Sisältö: Opiskelija osallistuu tarkoitukseen sopivalla harjoittelutilalla kaikkiin töihin navetassa<br />
(12 työpäivää) ja sikalassa (12 työpäivää) sekä perehtyy tilan eläinten ruokintaan ja hoitoon.<br />
Maatilaharjoittelua varten opiskelijoille ja opettajille avataan oma keskustelualusta.<br />
Harjoitteluselostusten palautetilaisuudet järjestetään kerran kevät- ja syyslukukaudella. Opiskelija<br />
osallistuu harjoitteluselostusten palautetilaisuuteen sekä halutessaan keskusteluun ja<br />
pohdintaan keskustelualustalla.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinten pidon ja hyvinvoinnin kurssikirjallisuus.<br />
Suoritustavat: Maatilataloudessa tehtävät eläintenpitoon liittyvät käytännön työt (12 + 12<br />
pv), harjoitteluselostuksen kysymyksiin perehtyminen Eläintenpidon ja hyvinvoinnin kurssikirjallisuuden,<br />
alan nettisivujen sekä harjoittelutilan isäntäväen neuvojen avulla. Harjoitteluselostuksen<br />
täyttäminen ja palautus. Tilanomistajan tai -hoitajan antama todistus harjoittelun<br />
suorittamisesta.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Perusteina tilanomistajan tai -hoitajan antama todistus sekä<br />
hyväksytyt harjoitteluselostukset.<br />
Vastuuhenkilö: Laura Hänninen<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Maatilaharjoittelu on osa eläinten pito ja hyvinvointi -<br />
<strong>opinto</strong>kokonaisuutta.<br />
Lisätiedot: Harjoittelu on edellytys Eläinten pidon ja hyvinvoinnin <strong>opinto</strong>kokonaisuuden<br />
läpäisemiselle. Opiskelijat voivat hyödyntää harjoittelua etiikan ja eläinsuojelun juonneopetuksessa.<br />
Maatilaharjoittelun voi tarvittaessa suorittaa ruotsiksi. Jakso on mahdollista suorittaa<br />
ulkomailla ja englanninkielisen harjoittelupaikan löytymisessä avustetaan.<br />
Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu 6 op<br />
90303<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 3. lukuvuosi.<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy lihantarkastukseen ja tarkastuseläinlääkärin toimenkuvaan käy-<br />
51
tännössä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käytännössä<br />
• suorittaa lihantarkastuksen (ante mortem ja post mortem)<br />
• tehdä lihantarkastuspäätöksiä<br />
• valvoa eläinten tarttuvia tauteja ja zoonooseja<br />
• valvoa eläinsuojelua (eläinkuljetukset, tainnutus)<br />
• valvoa teurastus- ja teurastamohygieniaa<br />
• valvoa omavalvonnan ja HACCP:n toteutumista<br />
• laatia teurastamon valvontasuunnitelmat<br />
• pitää lihantarkastuksesta kirjanpitoa<br />
• tarkastaa ja ottaa huomioon ketjuinformaation tietoja<br />
Sisältö: Opiskelija perehtyy lihantarkastuksen käytännön suorittamiseen, erityisesti lihan arvosteluun,<br />
lihantarkastuspäätösten tekemiseen, lihantarkastukseen liittyviin laboratoriotutkimuksiin<br />
ja lihantarkastuslainsäädännön soveltamiseen. Opiskelija perehtyy myös teurastus- ja<br />
teurastamohygieniaan, lihan käsittely- ja tuotantohygieniaan, laitosvalvontaan, eläinsuojeluun<br />
sekä muihin teurastamotoimintaan liittyviin kysymyksiin.<br />
Suoritustavat: Opiskelija harjoittelee tarkastuseläinlääkärin ohjauksessa teurastamolla yhteensä<br />
neljä viikkoa, joista yhden viikon voi suorittaa työskentelemällä aluehallintovirastossa<br />
läänineläinlääkärin alaisuudessa. Harjoittelusta voi suorittaa korkeintaan kolme viikkoa siipikarja-<br />
tai poroteurastamossa ja vähintään yksi viikko suoritetaan teurastamolla, jossa teurastetaan<br />
sikoja ja/tai nautoja. Tarkastuseläinlääkärin harjoittelusta tehdään harjoitteluselostus ja<br />
aluehallintovirastossa työskentelystä tehdään oppimispäiväkirja.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Maria Fredriksson-Ahomaa, Eva Marami<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Ennen tarkastuseläinlääkäriharjoittelun aloittamista on<br />
suoritettava lihantarkastustekniikka sekä lihantarkastus-<strong>opinto</strong>jaksosta lainsäädännön harjoitukset<br />
ja laboratoriotyöt.<br />
Lisätiedot: Harjoittelua ei saa suorittaa ilman elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osaston hyväksymistä lyhyemmissä kuin 1 työviikon pituisissa jaksoissa. Jos opiskelija on<br />
työskennellyt lihantarkastusapulaisena suoritettuaan hyväksytysti lihantarkastustekniikan<br />
<strong>opinto</strong>jakson, hän saa hyvitystä 1 viikon per 3 viikon työjakso, enintään hyvitystä voi saada 3<br />
viikkoa (alkaen lv 2009-2010 suoritettu harjoittelu).<br />
6.2.4 Opinnäytetyö<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma 6 op<br />
90500<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2.-3. lukuvuosi. Sekä syys- että kevätlukukaudella järjestetään kaksi seminaaritilaisuutta.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• analysoida tieteellistä tekstiä (tutkimus- ja yleiskatsausartikkelit)<br />
• tuottaa omaa tieteellistä tekstiä muokaten, yhdistellen ja kiteyttäen lähdemateriaalista<br />
löydettyä tietoa<br />
• tiivistää tutkielmansa suullisen esityksen muotoon<br />
• käyttää viittaustekniikkaa<br />
Sisältö: Annettuun aiheeseen liittyviin, opiskelijan valitsemiin 4-6 artikkeliin ja yhteen oppikirjaan<br />
perustuva enintään 5 sivun laajuinen kirjallinen työ, joka tehdään opettajan ohjaukses-<br />
52
sa. Oman työn esittäminen ohjaajan kanssa sovittavassa seminaaritilaisuudessa havaintomateriaalia<br />
käyttäen.<br />
Tutkielmaan sisältyy myös kypsyysnäyte (90202). Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa tutkintoon<br />
vaadittavan kielitaidon siinä kielessä, jolla on saanut koulusivistyksensä. Näin ollen<br />
opiskelijan tulee kirjoittaa tutkielma koulusivistyskielellään.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman kirjoitusohjeet soveltuvin<br />
osin: http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/documents/kirjoitusohjeet.pdf<br />
Vapaasti valittava tieteellisen kirjoittamisen <strong>opas</strong>. Muun kirjallisuuden osalta Viikin kampuskirjaston<br />
antama tiedonhankinnan opetus.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen työ, esitys seminaarissa ja kypsyysnäyte (90202).<br />
Arviointi: 0-5. Tutkielman ohjaaja käyttää arvioinnin apuna arviointimatriisia, joka löytyy<br />
ALMA:sta tiedekunnan <strong>opinto</strong>sivuilta Perusopinnot -> Lomakkeet (Kandidaatin tutkielman<br />
arvostelu ja hyväksyminen) https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/doclink/29774<br />
Vastuuhenkilö: Jyrki Kukkonen. Tutkielman ohjauksesta vastaa 1.-3. lukuvuoden opettajista<br />
ja tutkijoista koostuva pooli.<br />
Lisätiedot: Aiheet, tarkemmat ohjeet ja lisätietoja ALMAsta: Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong><br />
-> Perusopinnot -> Kandidaatin tutkielma: https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/doclink/132020 ja <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelijalta,<br />
puh. 09-191 57157.<br />
Kypsyysnäyte (ELK)<br />
90202<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 2.-3. lukuvuosi.<br />
Tavoite: Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa muodollisesti valtion virkoja varten vaadittavan<br />
täydellisen kielitaidon, kun hän kirjoittaa kypsyysnäytteen sillä kielellä, jolla hän on saanut<br />
koulusivistyksensä.<br />
Sisältö: Opiskelija tekee kypsyysnäytteen osana kandidaatin tutkielman kirjoitusprosessia<br />
toimittamalla viimeistelyvaiheessa olevan tutkielman kielentarkastukseen Moodle-alustan<br />
kautta. Opiskelija vastaanottaa tekstistään palautteen ja tarvittaessa tekstiä on myös korjattava.<br />
Opiskelijan on mahdollista hyödyntää saamaansa palautetta myös lisensiaattivaiheen tutkielmassaan.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty. Kieliasun tarkastaa tiedekunnan ulkopuolinen kielentarkastaja.<br />
Lisäksi kiinnitetään huomiota siihen, että kirjoitus on johdonmukainen ja selkeä.<br />
Vastuuhenkilö: Anu Aunela<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Sisältyy kandidaatin tutkielma -<strong>opinto</strong>jaksoon (90500).<br />
Lisätiedot: Tarkempaa tietoa Almassa https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/doclink/132020<br />
53
6.3 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto<br />
Perusopinnot Laajuus Ajankohta Sivu<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin portfolio 1 op (4., 5. ja) 6. lkv 55<br />
Eläinlääkäri yrittäjänä ja esimiehenä 3 op 6. lkv 55<br />
Eläinlääkintähuolto 3 op 5. ja 6. lkv 55<br />
Aine- ja syventävät opinnot Laajuus Ajankohta<br />
Pieneläinsisätautioppi 11 op 4. lkv 57<br />
Anestesiologia ja tehohoito 3 op 4. lkv 58<br />
Neurologia ja oftalmologia 3 op 4. lkv 58<br />
Pieneläinkirurgia 4,5 op 4. lkv 59<br />
Hevossairaudet 4 op 4. lkv 60<br />
Kotieläinten lisääntymistiede 12 op 4. lkv 60<br />
Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito 11,5 op 4. lkv 62<br />
Klinikkaopetus<br />
Eläinlääketieteellinen diagnostinen kuvantaminen<br />
Farmakologian ja toksikologian kliininen<br />
jakso (integroitu 4. ja 5. lkv:n kliinisiin <strong>opinto</strong>ihin)<br />
yht. 54 op<br />
4,5 op<br />
1 op<br />
5. lkv<br />
5. lkv<br />
4. ja 5. lkv<br />
63<br />
64<br />
65<br />
Elintarvikehygienia 15,5 op 6. lkv 66<br />
Ympäristöhygienia 6,5 op 6. lkv 67<br />
Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö ja<br />
valvonta<br />
Kunnallishallinto<br />
3 op<br />
2 op<br />
6. lkv<br />
6. lkv<br />
68<br />
68<br />
Ympäristö- ja elintarviketoksikologia 3 op 6. lkv 69<br />
Vaihtoehtoiset opinnot<br />
(laajuus riippuu eläinlääketieteen lisensiaatin<br />
tutkielman laajuudesta)<br />
6 tai 11 op 4., 5. ja 6. lkv 70<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma<br />
Seminaarityöskentely<br />
Kypsyysnäyte<br />
20 tai 25 op 4., 5. ja 6. lkv 96<br />
97<br />
97<br />
Harjoittelu Laajuus Ajankohta<br />
Klinikkaharjoittelu 6 op 5. lkv:n jälkeen 98<br />
Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 3 op 6. lkv 98<br />
Yhteensä<br />
180 op<br />
54
6.4 Opintojaksokuvaukset (ELL)<br />
6.4.1 Perusopinnot<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin portfolio 1 op<br />
90190<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 4.-6. lukuvuosi.<br />
Tavoite: Opiskelija tunnistaa eläinlääketieteen lisensiaatin <strong>opinto</strong>jen aikana hankkimansa<br />
osaamisen kokonaisuutena ja pystyy esittämään osaamistaan työnhakuasiakirjoissa. Opiskelija<br />
tuntee jatkokoulutusvaihtoehdot.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• tuntee oman alansa jatkokoulutusmahdollisuudet.<br />
• osaa laatia työnhakuasiakirjoja ja tuoda niissä esille oman osaamisensa.<br />
Sisältö: Opiskelija esittää dokumentoidusti keskeisen osaamisensa ja tarkastelee oppimaansa<br />
kokonaisuutena. Sisältö painottuu työelämävalmiuksien kehittämiseen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Voimassa oleva <strong>opinto</strong>-<strong>opas</strong>, Urapalveluiden materiaali<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/urapalvelut/opiskelijat/tyonhaku.htm, Akateemisten rekrytointipalvelujen<br />
materiaali http://www.aarresaari.net/opiskelija.htm ja muu jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Näyteportfolion kirjoittaminen lisensiaatin tutkinnon loppupuolella. Pakollisten<br />
kokovuosipalautteiden ja muiden myöhemmin esitettävien tehtävien palauttaminen. Tutustuminen<br />
tieteelliseen ja ammatilliseen jatko- ja täydennyskoulutukseen sekä ansioluettelon<br />
ja työhakemuksen kirjoittamiseen (pakollinen läsnäolo).<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Suvi Joutsen<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Eläinlääketieteen lisensiaatin portfoliossa opiskelija<br />
käyttää kandidaatin portfolio-<strong>opinto</strong>jen (90100) aikana oppimiaan taitoja oman osaamisensa<br />
dokumentointiin ja arviointiin.<br />
Eläinlääkäri yrittäjänä ja esimiehenä 3 op<br />
90026<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija saa perustiedot yritystoiminnasta ja yrityksen perustamisesta.<br />
Sisältö: Opintojaksolla käsitellään mm. työnantajan ja työntekijän velvoitteita, yritystoimintaan<br />
liittyviä talousasioita, liiketoimintasuunnitelman laatimista ja eettisiä kysymyksiä sekä<br />
esitellään käytännön kokemuksia yrityksen perustamisesta ja hallinnoinnista eläinlääkärin<br />
näkökulmasta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Opintojakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille (30h) sekä jakson aikana annettava tehtävän tekeminen<br />
ja purku.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Jussi Anttila<br />
Eläinlääkintähuolto 3 op<br />
90402<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee eläinlääkintähuoltoon liittyvän lainsäädännön pääpiirteittäin ja<br />
55
osaa toimia kyseisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Opiskelija tietää Eviran, maa- ja<br />
metsätalousministeriön sekä aluehallintoviraston tehtäväjaon eläinlääkintähuollon kentässä.<br />
Sisältö: Kokonaisuus sisältää seuraavat <strong>opinto</strong>jaksot:<br />
<br />
<br />
Eläinlääkintähuolto I (ns. praktiikkakurssi)<br />
Eläinlääkintähuolto II 3 op<br />
Eläinlääkintähuolto I<br />
90081<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 5. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• osaa määritellä eläinlääkintähuollon osa-alueet.<br />
• tuntee eläinlääkintölainsäädännön niiltä osin, kun kunnaneläinlääkärin lyhytaikaisena<br />
sijaisena toimiessa on tarpeellista.<br />
• tietää perusteet kunnallisesta päätöksenteosta ja organisaatiosta.<br />
• tuntee kunnallisen päätöksentekomenettelyn pääpiirteittäin.<br />
Sisältö: Opiskelija perehtyy kirjanpitoon, taksoihin, eläinsuojeluun, eläintauteihin, eläinlääkintähuoltoon<br />
sekä lääkkeiden määräämiseen liittyviin menettelytapoihin ja lainsäädäntöön.<br />
Lisäksi tutustutaan Eviran, maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja aluehallintoviraston<br />
rooleihin ja läänineläinlääkärin toimintaan. Kunnallishallinnon osuudessa perehdytään toimintaan<br />
kunnan organisaatiossa, hyvän hallinnon perusteisiin ja hallintopäätöksen tekemiseen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö (Maa- ja metsätalousministeriö,<br />
elintarvike- ja terveysosasto). Muu luennoilla erikseen jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla (14 h) tai vaihtoehtoisesti tentti (2h).<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mari Nevas<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Kurssiin on integroitu 2 h kunnallishallinnon opetusta.<br />
Eläinlääkintähuolto II 3 op<br />
90004<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• osaa toimia vastuullisesti ja lainsäädäntöä asianmukaisesti soveltaen, kun kyse on<br />
- eläinlääkärin toimen harjoittamisesta<br />
- eläinsuojelutehtävistä<br />
- eläinten merkitsemisestä<br />
- eläinten tuonnista ja viennistä<br />
- sivutuotteiden valvonnasta<br />
- tarttuvista eläintaudeista<br />
- lääkkeiden määräämisestä<br />
• tuntee Eviran, MMM:n ja aluehallintoviraston roolit eläinlääkintähuollon tehtäväkentässä.<br />
Sisältö: Opiskelija syventää tietämystään eläinlääkintähuoltoon liittyvästä lainsäädännöstä<br />
sekä eri virastojen rooleista eläinlääkintähuollossa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääkintölainsäädäntö (Maa- ja metsätalousministeriö,<br />
elintarvike- ja terveysosasto). Muu luennoilla erikseen jaettava materiaali.<br />
56
Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla (16 h) sekä luentoihin liittyvän tehtävän suorittaminen tai<br />
vaihtoehtoisesti tentti (2h).<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mari Nevas<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Ennen <strong>opinto</strong>jakson suorittamista opiskelijan tulee olla<br />
suorittanut Eläinlääkintähuolto I (90081).<br />
6.4.2 Aine- ja syventävät opinnot<br />
Pieneläinsisätautioppi 11 op<br />
90406<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee tärkeimmät sisätauteihin ja infektiivisiin sairauksiin kuuluvat taudit<br />
koiralla, kissalla, fretillä, jyrsijöillä, kilpikonnilla, liskoilla ja käärmeillä; pystyy ongelmalähtöiseen<br />
diagnoosin tekoon; tuntee laboratorio- ja kuvantamistekniikat, niiden indikaatiot ja<br />
merkityksen diagnoosin teossa; pystyy arvioimaan sairauden kulun, vakavuuden ja ennusteen;<br />
tuntee yleiset hoitoperiaatteet; kykenee käyttämään kirjallisuutta, artikkeleja ja internettiä<br />
tiedonhaussa.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• tunnistaa tärkeimmät sisätaudit koiralla, kissalla ja eksoottisilla eläimillä (fretti, jyrsijät,<br />
liskot ja käärmeet) esitietojen ja kliinisten löydösten perusteella<br />
• määritellä tärkeimmät laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, niiden käyttötarkoitukset<br />
ja diagnostisen arvon<br />
• arvioida sairauden etenemisen, vakavuuden ja ennusteen<br />
• kertoa yleiset hoitoperiaatteet<br />
• soveltaa teoreettista tietoa potilastapausten ongelmalähtöisessä selvittämisessä<br />
• käyttää kirjallisuutta, artikkeleja ja Internetiä tiedonhaussa<br />
Sisältö: Kardiovaskulaariset sairaudet, hengitystiesairaudet, ihotautioppi, endokrinologia,<br />
mahasuolikanavan sairaudet sisältäen maksan ja haiman sairaudet, hematologia/immunologia,<br />
onkologia, polysysteemiset infektiiviset ja ei-infektiiviset sairaudet, virtsaelinten sairaudet,<br />
happo-emästasapainon häiriöt, kliininen farmakologia sekä eksoottisten ja pienten seuraeläinten<br />
sairaudet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Nelson & Couto (toim.) Small Animal Internal Medicine - Text and VETERINARY CON-<br />
SULT Package. Mosby, 4. painos, 2009, ISBN 978-0-323-06391-3; Harvey & Mc Keever A<br />
Colour Handbook of Skin Diseases of the Dog and Cat. Manson Publishing 1998. ISBN 1-<br />
874545-60-X;<br />
Lassila Eksoottisten lemmikkieläinten terveyden- ja sairaudenhoito, ohjeita omistajille. Oppimateriaalia<br />
2, Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>, 2001,<br />
BSCW-alustalla sekä luennoilla osoitettava ja jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti (4 h), monivalintakysymyksiä.<br />
Luento-opetus (103 h), pienryhmäopetus (10 seminaaria, 38 h/opiskelija). Jakso sisältää lukuvuoden<br />
aikana 62 h päivystystä pieneläinsairaalassa.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Thomas Spillmann (yleisvastuu), Minna Rajamäki (hengitysteiden sairaudet,<br />
virtsaelinten sairaudet), Maria Wiberg (sydänsairaudet), Karoliina Autio (onkologia, hemato-<br />
57
logia), Susanne Kilpinen (endokrinologia).<br />
Anestesiologia ja tehohoito 3 op<br />
90078<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija oppii eläinten nukutukseen, kivunhoitoon ja tehohoitoon liittyvät yleiset<br />
periaatteet.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• selittää anestesiassa ja tehohoidossa käytettävien tärkeimpien lääkkeiden käyttötavan,<br />
vaikutusmekanismin ja haittavaikutukset<br />
• arvioida potilaan kipua ja hoitaa sitä<br />
• selittää anestesialaitteiden ja anestesian valvontalaitteiden toimintamekanismit<br />
• kertoa miten anestesian valvonta suoritetaan<br />
• suunnitella terveen eläimen ja yleisimpien ongelmapotilaiden anestesian, kivunhoidon<br />
ja nestehoidon eri olosuhteissa<br />
Sisältö: Opintojaksolla käsitellään yleistä anestesiologiaa sekä seuraeläinten ja hevosten rauhoituksen,<br />
nukutuksen, kivunlievityksen ja tehohoidon perusteet. Märehtijöiden ja sikojen<br />
anestesia ja kivunhoito käsitellään ja tentitään tuotantoeläinblokin yhteydessä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Luentomateriaali ja suositeltava oppikirja Tranquilli, J. ym. Lumb and Jones´ Veterinary<br />
Anesthesia and Analgesia, 4. painos, Blackwell 2007.<br />
Suoritustavat: Luentoja 32 h, käytännön harjoituksia 3 h, vapaaehtoisia tenttiin valmistavia<br />
harjoituksia BSCW-alustalla, tentti. Jakso sisältää lukuvuoden aikana 10 h päivystystä pieneläinsairaalassa.<br />
Tentti 2 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Erja Kuusela<br />
Neurologia ja oftalmologia 3 op<br />
90501<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Neurologian osuudessa opiskelija perehtyy neurologisen tutkimuksen tekemiseen<br />
pieneläimillä ja hevosella, ongelman paikallistamiseen, erotusdiagnoosilistan laatimiseen,<br />
tavallisimpiin tutkimusmenetelmiin sekä tärkeimpiin neurologisiin sairauksiin. Oftalmologian<br />
osuudessa opiskelija perehtyy silmätutkimuksen tekemiseen, silmäsairauksien diagnostiikkaan<br />
ja hoitoon.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• paikallistaa neurologisen ongelman tekemänsä neurologisen tutkimuksen perusteella<br />
• luetella tärkeimmät erotusdiagnoosit paikallistettuaan neurologisen ongelman<br />
• suunnitella tarvittavat jatkotutkimukset<br />
• suunnitella tärkeimpien neurologisten sairauksien hoidon<br />
• tehdä perusteellisen silmätutkimuksen ja paikallistaa ongelman sen perusteella<br />
• tunnistaa ja hoitaa tavallisimpia silmäsairauksia pieneläimillä ja hevosilla<br />
• tunnistaa näkökykyä ja/tai silmämunaa uhkaavat tilat, jotka vaativat erikoiseläinlääkärin<br />
arviota ja hoitoa<br />
Sisältö: Neurologisen tutkimuksen tekeminen, neurologisen ongelman paikallistaminen neurologisen<br />
tutkimuksen perusteella, vaihtoehtodiagnoosilistan laatiminen ongelman sijainnin ja<br />
esitietojen perusteella, tärkeimmät aivojen, selkäytimen ja ääreishermoston sairaudet sekä<br />
58
niiden hoito, fysioterapia neurologiassa, diagnostinen kuvantaminen neurologiassa. Silmän<br />
anatomia ja fysiologia, silmän eri osien sairaudet, niiden etiologia, diagnostiikka ja hoito,<br />
farmakologia (integroitu)<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Platt & Olby (edit.) BSAVA Manual of Canine and Feline Neurology, 3. painos.<br />
Crispin Notes on Veterinary Ophthalmology (ensisijainen) TAI Maggs, Miller & Ofri Slatter´s<br />
Fundamentals of Veterinary Ophthalmology, 4. painos, Saunders Elsevier 2008. ISBN:<br />
978-0-7216-0561-6.<br />
Jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Neurologian osuus: Luennot (17 h), harjoitukset (2h), omatoiminen opiskelu<br />
(16 h). Oftalmologian osuus: Luento-opetus 15 h, integroitua farmakologian opetusta 1 h,<br />
harjoituksia 3 h (silmätutkimus koira ja hevonen).<br />
Jakso sisältää lukuvuoden aikana päivystystä pieneläinsairaalassa. Kirjallinen tentti<br />
Vastuuhenkilö: Tarja Pääkkönen (neurologia), Elina Pietilä (oftalmologia)<br />
Pieneläinkirurgia 4.5 op<br />
90405<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee tärkeimmät kirurgiaan kuuluvat sairaudet koirilla ja kissoilla, pystyy<br />
suorittamaan perusleikkaukset pieneläimillä, osaa tunnistaa erikoiseläinlääkärin hoitoa<br />
vaativat sairaudet.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
tunnistaa ja ymmärtää kirurgian yleiset periaatteet<br />
tuntee tavallisimpien kirurgiaa vaativien sairauksien etiologian<br />
tunnistaa esitietojen ja kliinisten löydösten perusteella tärkeimmät kirurgiaa vaativat<br />
sairaudet<br />
osaa arvioida sairauden etenemisen ja ennusteen<br />
osaa suorittaa perusleikkaukset pieneläimillä<br />
osaa tehdä ontumatutkimuksen koiralle ja kissalle<br />
osaa erottaa erikoiseläinlääkärin hoitoa vaativat sairaudet<br />
Sisältö: Pehmytosakirurgia: pieneläinten ihokirurgia ja haavahoito, pieneläinten yleisimpien<br />
vatsaonteloelinten kirurgisten sairauksien hoito Ortopedia: pieneläinten yleisimpien ortopedisten<br />
sairauksien ja traumatapausten diagnostiikka, hoito ja ennuste<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Fossum Small Animal Surgery, 3.painos Mosby Elsevier<br />
2007. Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Esitehtävät 4 h, luennot 30 h, ryhmätyöt 16 h, pehmytosakirurgian harjoitukset<br />
16 h ortopedian harjoitukset 6 h. Jakso sisältää lukuvuoden aikana päivystystä pieneläinsairaalassa.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Outi Laitinen-Vapaavuori (yleisvastuu), Bertel Kommonen (pehmytosakirurgian<br />
ryhmätyöt ja harjoitukset), Pauli Keränen (ortopedian ryhmätyöt ja harjoitukset)<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Anatomia ja fysiologia, diagnostinen kuvantaminen,<br />
farmakologia ja toksikologia, johdanto kliiniseen työhön (instrumenttien käsittely ja perusompelutekniikat<br />
ovat edellytys tehokkaalle oppimiselle pehmytosakirurgian harjoituksissa)<br />
Lisätiedot: Pehmytosakirurgian harjoituksissa opiskelijalla on oltava mukana omat perusinstrumentit<br />
(neulankuljettaja, atulat, kudos- ja lankasakset sekä suonipuristimet)<br />
59
Hevossairaudet 4 op<br />
90404<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden syyslukukausi<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee hevosen tärkeimmät ontumaan ja ortopedisiin sairauksiin, haavakirurgiaan<br />
ja sisätautien alaan kuuluvat sairaudet hevosella; pystyy ongelmalähtöiseen lähestymistapaan<br />
ja tutkimuskartoitukseen diagnoosin teossa; tuntee laboratorio- ja kuvantamistekniikat,<br />
niiden indikaatiot ja merkityksen; pystyy arvioimaan sairauden kulun, vakavuuden ja<br />
ennusteen; tuntee yleiset hoitoperiaatteet; osaa toteuttaa hevosen perusterveydenhuollon tehtäviä<br />
tallilla; kykenee käyttämään kirjallisuutta, artikkeleja ja internettiä tiedonhaussa.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
tehdä ontumatutkimuksen sekä eri elinryhmiin liittyvät kliiniset tutkimukset<br />
tunnistaa hevosen yleisimmät sairaudet<br />
valita oikeat diagnostiset testit diagnoosiin pääsemiseksi<br />
soveltaa tietoa yksittäisiin tautitapauksiin tehdäkseen diagnoosin<br />
suunnitella hoidon käyttäen niitä mahdollisuuksia, välineitä ja lääkkeitä, joita on tarjolla<br />
käytännön praktiikassa.<br />
haavahoidon periaatteet<br />
antaa riittävän ensiavun murtuma- ym. traumatapauksissa<br />
erottaa erikoiseläinlääkärin hoitoa vaativat sairaudet<br />
Sisältö: Perusterveydenhuolto tallilla ja tavallisimmat hevosten haavojen ja traumojen, ontumavikojen,<br />
hengitysteiden, sydämen, ruoansulatuskanavan, ihon, virtsateiden ja endokriiniset<br />
sairaudet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
M. W. Ross & S. J. Dyson Diagnosis and Management of Lameness in the Horse; Saunders<br />
2. painos, 2010 T.S. Stashak & C.L.Theoret Equine Wound Management; Wiley Blackwell,<br />
2. painos, 2008; Rose & Hodgson Manual of Equine Practice. Saunders, 2. painos<br />
2000. ISBN 0-7216-8665-6. Smith Large Animal Internal Medicine. Mosby, 4. painos 2008.<br />
ISBN 0-323-04297-X. Reed ym. Equine Internal Medicine. Saunders, 2. painos, 2004. ISBN<br />
0-7216-9777-1. BSCW-alustalla sekä luennoilla osoitettava ja jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Hevosten haava- ja traumakirurgia luento-opetus 4 h, hevosen ontumatutkimus,<br />
ortopedia ja varsojen jalkaviat luento-opetus 12 h, hevosen sisätautioppi: luento-opetus<br />
24 h. Ontumatutkimusharjoitus 2 h. Kirurgian potilastapausten parissa työskentely sisältäen 7<br />
h tehtäväpurkua, sisätautipotilastapausten parissa työskentely sisältäen 1 h ohjauksen ja 10 h<br />
tehtävien purkua. Jakso sisältää lukuvuoden aikana 18 h päivystystä hevossairaalassa. Tentti<br />
ja pakolliset harjoitukset (ontumatutkimus).<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Riitta-Mari Tulamo, Michael Hewetson<br />
Kotieläinten lisääntymistiede 12 op<br />
90083<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausi. Pienryhmäopetusta on integroitu myös 5. lukuvuoden<br />
klinikkakiertoon.<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää lisääntymishäiriöiden etiologian ja patogeneesin, tunnistaa<br />
niiden kliiniset oireet ja osaa käyttää diagnostisia menetelmiä sekä hallitsee sairauksien hoitomenetelmät.<br />
60
Osaamistavoitteet: Opiskelija:<br />
• hallitsee lisääntymisen endokrinologian ja fysiologian<br />
• osaa soveltaa oppimaansa lisääntymishäiriöiden etiologian ja patogeneesin ymmärtämisessä,<br />
diagnostiikassa ja hoidossa sekä biotekniikoiden käytössä<br />
• tiedostaa säännöllisen lisääntymisen ja oikein ajoitetun häiriöiden tunnistamisen taloudellisen<br />
merkityksen kotieläintuotannossa<br />
• tunnistaa lisääntymishäiriöiden kliiniset oireet, osaa diagnosoida ja hoitaa niitä<br />
• tunnistaa tärkeimmät lisääntymiskykyä vaarantavat tekijät tuotantoympäristössä<br />
• tuntee keinollisen lisääntymisen eri menetelmät<br />
• osaa ottaa ja tutkia spermanäytteen<br />
• osaa siementää tuotantoeläimiä ja hevosia<br />
• osaa tehdä rektaali- ja ultraäänitutkimuksen itsenäisesti<br />
• pystyy antamaan synnytysapua itsenäisesti, mutta osaa tarvittaessa analysoida omat<br />
resurssit ja sairaalahoidon tarpeen<br />
Sisältö: Andrologiaan kuuluu uroksien lisääntymisfysiologia ja uroseläimen tutkiminen,<br />
spermatutkimus, lisääntymishäiriöt, perinnölliset sairaudet ja keinollisen lisääntymisen tekniikat.<br />
Opiskelija tuntee teoriassa keinollisen lisääntymisen tekniikat ja osaa käytännössä keinosiemennyksen.<br />
Gynekologiaan kuuluu naaraiden lisääntymisfysiologia, rektalisointi-, ultraääni- ja muut tutkimustekniikat<br />
sekä lisääntymishäiriöiden diagnostiikka ja hoito. Opiskelija hallitsee käytännössä<br />
märehtijöiden, sikojen ja hevosten tutkimuksen hyvin ja pieneläinten tutkimuksen tyydyttävästi.<br />
Obstetriikkaan kuuluu tiineyden ja synnytyksen fysiologia, tiineysdiagnostiikka, synnytysapu<br />
sekä synnytyksen ja sen jälkeisen ajan häiriöiden diagnostiikka ja hoito. Neonataalisairaudet<br />
sisältävät alle viikon ikäisille vasikoille, varsoille, porsaille sekä koiran- ja kissanpennuille<br />
tyypilliset fysiologiset erityispiirteet, vastasyntyneen elvytyksen sekä tavallisimmat sairaudet,<br />
niiden etiologian, diagnostiikan ja hoidon. Lisäksi <strong>opinto</strong>jaksoon kuuluvat utare- ja vedinsairaudet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Pyörälä Kotieläinten synnytysoppi. HY, ELTDK, Oppimateriaalia 3, 2003. Senger Pathways<br />
to pregnancy and parturition. Current conceptions, 2. painos, 2003.<br />
Opintojakson aikana jaettava materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
RS Youngquist & Threlfall Current Therapy in Large Animal Theriogenology 2, 2007,<br />
ISBN 0-939674-33-5.<br />
Johnston ym. Canine and feline theriogenology , Elsevier Health Sciences, 2001 ISBN<br />
0721656072.<br />
Noaks ym. (ed.) Veterinary Reprodcution and Obstetrics, 9. painos, Saunders, London, 2009.<br />
Opettajat osoittavat jakson aikana myös eri eläinlajien erikoisteoksia.<br />
Suoritustavat: Ensimmäinen välitentti on monivalintatentti yleisestä lisääntymisfysiologiasta<br />
(90239, 3 op) 2 viikon kuluttua <strong>opinto</strong>jakson alkamisesta (vaikutus loppuarvosanaan 20%).<br />
Toinen välitentti on esseetentti (90244 Kliininen lisääntymistiede 7 op), joka on <strong>opinto</strong>jakson<br />
lopussa (vaikutus loppuarvosanaan 20%). Tentin kysymykset eri eläinlajien lisääntymisestä<br />
ovat kysymyspankissa.<br />
Lopputentti on loppusyksystä 5.:llä vuosikurssilla. Tentissä saa olla mukana tarvittava aineisto<br />
(vaikutus loppuarvosanaan 60%); lopputenttiin osallistuminen edellyttää hyväksytysti suoritettuja<br />
edellä mainittuja välitenttejä.<br />
Luento-opetusta 130 h, pienryhmäopetusta 10 h. Saarella pakollista pienryhmäopetusta 40 h<br />
5.:n lukuvuoden aikana. Tentit 8 h sekä palautetilaisuus.<br />
61
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Terttu Katila (vastuu koko oppiaineesta, mutta erityisesti naaraista ja hevosista),<br />
Magnus Andersson (keinollinen lisääntyminen, andrologia)<br />
Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito 11.5 op<br />
90084<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4. lukuvuoden kevätlukukausi, lopputentti 5. lukuvuoden aikana.<br />
Tavoite: Opiskelija oppii perustiedot tärkeimpien tuotantoeläinsairauksien etiologiasta, patogeneesistä,<br />
hoidosta ja ennaltaehkäisystä sekä tuotantoeläinten terveydenhuollosta. Tavoitteena<br />
on myös, että opiskelija ymmärtää eläintuotantoon liittyvät eettiset ja eläinten hyvinvointiin<br />
liittyvät tekijät samoin kuin taloudelliset tekijät.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• selostaa tuotantoeläinten yleistutkimuksen kulun ja kertoa normaaliarvot<br />
• nimetä sairauden tyypillisten oireiden ja löydösten perusteella<br />
• listata tavallisimpien sairauksien oireet, tutkimusmenetelmät ja hoitovaihtoehdot sekä<br />
kertoa hoitojen farmakologiset perusteet<br />
• selittää tavallisimpien sairauksien etiologian, patogeneesin ja ennaltaehkäisymenetelmät<br />
• tuotantoeläinkirurgian perusteet ja kertoa tavallisimpien kirurgisten toimenpiteiden<br />
kulun<br />
• esittää kansallisen eläinten terveydenhuoltotyön tavoitteet, organisaation ja työvälineet<br />
• laatia esimerkin terveydenhuoltosuunnitelmasta ottaen huomioon sairauksien taloudellisen<br />
merkityksen ja kotieläintilan kehittämistarpeet<br />
Sisältö: Kurssi kattaa tuotantoeläinten sairaudet ja terveydenhuollon: sisätaudit, kirurgia,<br />
infektiotautien kliininen osuus ja suunnitelmallinen terveydenhuolto.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Tarkennetaan jakson alussa.<br />
Straw ym. (ed.) Diseases of swine, 9. painos, Blackwell Publishing, 2006.<br />
Radostits ym. Veterinary Medicine. A textbook of diseases of cattle, sheep, pigs, goats and<br />
horses. 9. tai uudempi painos, W. B. Saunders, 2000.<br />
Radostits ym. Herd health - food animal production medicine. 3. painos, W. B. Saunders,<br />
2001.<br />
Pyörälä & Tiihonen Nautojen sairaudet 2005. CD-ROM. Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen<br />
<strong>tiedekunta</strong>, oppimateriaalia 6.<br />
Jordan ym. Poultry diseases, 5. painos, Saunders, 2001. ISBN 0702025976<br />
Rahkonen ym. Terve kala - tautien ennaltaehkäisy, tunnistus ja hoito. Riista- ja kalatalouden<br />
tutkimuslaitos, 2000. ISBN 951-776-257-7.<br />
Opintojakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: 90249 Märehtijöiden sairaudet (3 op) ja 90252 sikojen sairaudet (2,5 op):<br />
kirjalliset tentit (arvostelu 0-5): 1. märehtijöiden sairaudet 35 % (2 h) , 2. sikojen sairaudet 35<br />
% (2 h), 3. lopputentti (märehtijöiden ja sikojen sairaudet, terveydenhuolto) 30 % loppuarvosanasta.<br />
90254 Terveydenhuolto (2,5 op): läsnäolo luennoilla ja hyväksytysti suoritettu ryhmätyö,<br />
sekä erikseen määritelty aktiivisuus verkko-opetuksessa.<br />
90253 Siipikarjan, kalojen, riistaeläinten, turkiseläinten ja mehiläisten sairaudet (2,5 op): läs-<br />
62
näolo luennoilla tai kirjallinen tentti 2 h (arvostelu hyväksytty/hylätty)<br />
Luento-opetus 122 h, pienryhmäopetus 8 h (sikalakäynti Hyvinkäällä; muut käytännön harjoitukset<br />
Viikissä), ryhmätyöskentely 37 h, verkko-opetus 5 h, tentit 8 h.<br />
Arviointi: 0-5 ja hyväksytty/hylätty. Ks. suoritustavat.<br />
Vastuuhenkilö: Timo Soveri (vastuu koko oppiaineesta, mutta erityisesti märehtijät, siipikarja,<br />
kalat, riista, turkiseläimet, mehiläiset), Mari Heinonen (siat), Kristiina Sarjokari (terveydenhuolto)<br />
Klinikkaopetus 54 op<br />
90127<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 5. lukuvuosi. Tuotantoeläinsairaalassa kolmannen ja neljännen vuosikurssin opiskelijat<br />
voivat koota klinikkapisteitä kesäloman aikana osaston antaman erillisen ohjeen mukaan.<br />
Tavoite: Opiskelija kykenee toimimaan itsenäisesti kliinisessä eläinlääkärin työssä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• kysyä omistajalta asianmukaiset esitiedot ja tehdä huolellisen yleistutkimuksen<br />
• käsitellä eläimiä ottaen huomioon lajikohtaiset erot sekä oman ja eläimen turvallisuuden<br />
• soveltaa työssään hyviä vuorovaikutustaitoja<br />
• laatia potilaalle ongelmalistan, luetella todennäköisimmät erotusdiagnoosit ja suunnitella<br />
tarvittavat jatkotutkimukset ja arvioida niiden tuloksia sairauden syyn selvittämisessä<br />
• arvioida eläimen tilan vakavuuden, hoidon kiireellisyyden ja ennusteen<br />
• antaa tarvittavan ensiavun ja hoitaa tavallisimmat pieneläinten, hevosten ja tuotantoeläinten<br />
sairaudet<br />
• lääkitä eläimiä ajanmukaisten suositusten, säädösten ja määräysten mukaisesti<br />
• arvioida hoidon eettisyyttä ja taloudellisia näkökulmia<br />
• kirjoittaa virallisia todistuksia ja lausuntoja<br />
• arvioida eläinten pitoa ja eläintiloja eläinsuojelun ja eläinten hyvinvoinnin kannalta<br />
• hakea tietoa erilaisista lähteistä ja soveltaa sitä potilaiden hoitamisessa sekä oman<br />
ammattitaidon ylläpitämisessä<br />
Sisältö: Opiskelijat osallistuvat kliiniseen työskentelyyn ja ambulatoriseen praktiikkaan sekä<br />
päivystykseen Yliopistollisen eläinsairaalan Helsingin ja Saaren yksiköissä kurssikohtaisen<br />
viikko-ohjelman mukaisesti. Helsingin yksikössä sijaitsevat pieneläin- ja hevossairaala. Saaren<br />
yksikössä sijaitsevat ambulatorinen klinikka ja tuotantoeläinsairaala, jotka antavat tuotantoeläinten<br />
kliinisen opetuksen sairauksien hoidon ja suunnitelmallisen terveydenhuollon osalta.<br />
Saaren klinikkajaksoon on integroitu myös ao. blokkien käytännön harjoituksia.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kliinisen eläinlääketieteen oppikirjat.<br />
Suoritustavat: Käytännön kliininen potilastyö, terveydenhuoltokäynnit, diskussiot, seminaarit,<br />
demonstraatiot, suoritus- ja oppimispäiväkirjan pitäminen, omatoiminen opiskelu.<br />
Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto:<br />
Osallistuminen kliiniseen opetukseen ja työskentely eläinsairaalassa. Poissaolot on korvattava<br />
ao. yksikössä ao. esimiehen kanssa erikseen sovittavalla tavalla. Opiskelijan <strong>opinto</strong>jakson<br />
aikana tuottama kirjallinen materiaali, suulliset esitykset ja OSCE (objective structured clinical<br />
examination) -tentti.<br />
Opiskelijan on osoitettava hallitsevansa käytännössä kliinisen yleistutkimuksen perusteet ja<br />
osattava soveltaa anatomian ja fysiologian tietoja. Tämä osoitetaan kussakin yksikössä ensimmäisen<br />
kierron alussa tehtävällä käytännön testillä. Hyväksytty suoritus merkitään opiskelijan<br />
suorituskirjaan.<br />
63
Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto:<br />
Osallistuminen Saarella ambulatorisen klinikan tilakäynteihin, päivystykseen, terveydenhuoltokäynteihin<br />
ja tuotantoeläinsairaalan potilaiden hoitoon sekä opetukseen liittyviin harjoituksiin.<br />
Maatalouden tutkimuskeskuksessa Ypäjällä pidettävät hevosgynekologian käytännön<br />
harjoitukset kuuluvat myös opetukseen. Vapaaehtoinen kliinisten taitojen OSCE -tentti keväällä<br />
2012. Tarkempi klinikkaopetukseen liittyvä ohjeistus, kuten tarvittava klinikkapisteiden<br />
määrä, löytyy Tuotantoeläinsairaalan toimintaohjeesta.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty. OSCE -tentti arvioidaan 0-5, oltava hyväksytysti suoritettu.<br />
Vastuuhenkilö: Thomas Spillmann/kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, Helena<br />
Rautala/kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: 4. vuoden kliinisen blokkiopetuksen tentit ja muut suoritukset<br />
tulee olla tehtynä hyväksytysti viimeistään 1.12.<br />
Lisätiedot: Kliinisen opetuksen aikataulu Kliininen käytännön harjoittelu alkaa 22.8.2011<br />
ja päättyy 18.5.2012. Opiskelijat osallistuvat potilastyöskentelyyn kaikissa eläinsairaalan yksiköissä<br />
ja pääsääntöisesti kolme viikkoa kerrallaan yhdessä yksikössä. Opiskelijoille jaetaan<br />
tarkempia ohjeita syksyllä 2011.<br />
Opiskelijat työskentelevät yksiköissä seuraavasti:<br />
• pieneläinsisätaudit ja yleispoliklinikka 6 viikkoa vastaa 9 op<br />
• pieneläinkirurgia 6 viikkoa (sisältää anestesiarotaation) vastaa 9 op<br />
• pieneläinsairaalan päivystyspoliklinikka 3 viikkoa vastaa 4,5 op<br />
• hevossairaala sisältäen päivystyksen 6 viikkoa vastaa 9 op<br />
• diagnostinen kuvantaminen 3 viikkoa vastaa 4,5 op<br />
• tuotantoeläinsairaala ja päivystys10 viikkoa vastaa 14 op<br />
• vaihtoehtoinen jakso 2 viikkoa vastaa 3 op<br />
• farmakologian kliininen jakso 1 op<br />
Vaihtoehtoiset kolmen viikot jaksot ajoittuvat viikoille 2-10 (klinikkakierrossa jakso näkyy<br />
Saaren jaksona). Tästä kolmen viikon jaksosta yksi viikko suoritetaan Saarella tuotantoeläinsairaalan<br />
toiminnan ja päivystyksen turvaamiseksi. Kaksi muuta viikkoa voidaan suorittaa<br />
Saarella, harjoittelussa kunnaneläinlääkärin mukana, koti- tai ulkomaisella klinikalla tai pieneläin-<br />
tai hevossairaalassa. Tuotantoeläinosaston osastosihteeri laatii listan, josta ilmenee millä<br />
viikolla kullakin opiskelijalla on pakollinen Saaren viikko ja milloin hän voi olla muualla<br />
harjoittelussa. Yliopistollisen eläinsairaalan ulkopuolella suoritetusta harjoittelusta tulee toimittaa<br />
todistus kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston <strong>opinto</strong>toimistoon. Vaihtoehtoisten<br />
viikkojen jaksosta pidetään oppimispäiväkirjaa. Oppimispäiväkirjan hyväksyy pieneläinpainotteisen<br />
praktiikan osalta Pauli Keränen, hevospraktiikan osalta Riitta-Mari Tulamo<br />
ja tuotantoeläinpainotteisen harjoittelun osalta Saaren tutoropettaja.<br />
Päivystys: Jokainen 5. vuosikurssin opiskelija on velvollinen osallistumaan Yliopistollisen<br />
eläinsairaalan päivystykseen. Osastot laativat klinikkavuoden päivystysvuorolistat. Tarkempi<br />
klinikkaopetukseen liittyvä ohjeistus on Yliopistollisen eläinsairaalan toimintaohjeissa, jotka<br />
löytyvät Almasta ja BSCW-alustalta.<br />
Eläinlääketieteellinen diagnostinen kuvantaminen 4.5 op<br />
90159<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 4. ja 5. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy röntgen- ja ultraäänitutkimusten käytännön suorittamisen ja<br />
diagnostiikkaan.<br />
64
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• ottaa laadukkaita röntgenkuvia säteilysuojamääräyksiä noudattaen<br />
• tehdä suppean vatsaontelon ultraäänitutkimuksen kissalle ja koiralle<br />
• soveltaa röntgen- ja ultraäänidiagnostiikkaa potilastyössä<br />
-arvioida röntgenkuvan kuvaustekniikkaa ja laatua<br />
-kuvailla löydöksiä ja päätellä todennäköisimmän diagnoosin<br />
-luetella olennaiset erotusdiagnoosit<br />
-ehdottaa mahdollisia jatkotutkimuksia (kuvantamismenetelmillä)<br />
• kirjoittaa röntgen- ja ultraäänilausunnon<br />
Sisältö: Röntgenkuvauksen ja ultraäänitutkimuksen käytännön suorittamisen perusasiat.<br />
Kummankin menetelmän diagnostiikan pääpiirteet ja soveltaminen potilastyössä. Pieneläinten<br />
tavallisimpien sisätautien sekä kirurgisten, ortopedisten ja neurologisten sairauksien diagnosointi<br />
kuvantamismenetelmin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Täydentävä kirjallisuus:<br />
Owens JM, Biery DN Radiographic interpretation for the Small Animal Clinician, 1. , 2. tai<br />
uudempi painos, Williams & Wilkins, Baltimore, USA, 1999.<br />
Schwarz T, Johnson V BSAVA Manual of Canine & Feline Thoracic Imaging, 2008.<br />
Barr FJ, Kirberger RM BSAVA Manual of Canine & Feline Musculoskeletal Imaging,<br />
2006. BSCW-alustan oppimateriaali ja luennot, sekä luennoilla jaettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Opiskelijalta edellytetään aktiivista osallistumista potilaskuvauksiin ja diagnostiikan<br />
opetteluun jakson alussa annettavan erillisen ohjelman mukaisesti. Opiskelijoiden<br />
tulee osallistua potilastapausten analysointiin ja esittää ne ryhmässä ohjaavalle eläinlääkärille.<br />
Opiskelijan tulee osallistua ultraäänitutkimusharjoitukseen eläinlääkärin johdolla.<br />
Kliininen opetus yksikössä (3 viikkoa), lisäksi lopputentti kolmannen jakson/viikon aikana.<br />
Diagnostisen kuvantamisen <strong>opinto</strong>jakson läpipääsyyn vaaditaan hyväksytysti suoritetut lopputentti<br />
sekä erikseen klinikkajakson aikana suoritettavat tehtävät (röntgen- tai ultraäänilausunnot<br />
sekä OTO-paketit, uä-tehtävät ja -harjoitus). Yli 20 % poissaolo kliinisestä työstä täytyy<br />
korvata erikseen sovittavalla tavalla.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Merja Leinonen<br />
Lisätiedot: Opetus annetaan integroituna kliinisten aineiden blokkeihin ja klinikkaopetukseen.<br />
Farmakologian ja toksikologian kliininen jakso 1 op<br />
90073<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 4. ja 5. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy eläinpotilaiden yksilölliseen lääkehoitoon.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• kuvailla keskeisten lääkeaineiden käyttöaiheet ja vasta-aiheet eläinten sairauksien<br />
hoidossa<br />
• lääkitä eläimiä ottaen huomioon niiden yksilölliset ominaisuudet, lääkityksen käytännön<br />
toteuttamiseen liittyvät seikat ja lääkkeiden käyttämiseen liittyvät säädökset ja<br />
määräykset<br />
Sisältö: Eri elinten tai elinjärjestelmien sairauksissa käytettyjen lääkeaineryhmien vaikutusmekanismit,<br />
esimerkkejä tärkeimmistä eläinten lääkinnässä käytetyistä lääkeaineista ja niiden<br />
65
hyötyjen ja haittojen vertailua.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: BSCW-alustalla sekä luennoilla osoitettava ja jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Kirjallinen tentti tai sen vaihtoehtona kolmen farmakologisen potilasraportin<br />
(pieneläin, hevonen ja tuotantoeläin) kirjoittaminen annetun ohjeistuksen mukaisesti.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Marja Raekallio<br />
Lisätiedot: Opetus annetaan integroituna kliinisten aineiden blokkeihin ja kliinikkaopetukseen.<br />
Elintarvikehygienia 15.5 op<br />
90169<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden syyslukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää elintarvikehygienian tieteellisen perustan ja kykenee soveltamaan<br />
tietämystään käytännön elintarvikevalvonnassa ja laboratoriotyössä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• ymmärtää elintarvikkeissa esiintyvien patogeenisten mikrobien merkityksen kuluttajan<br />
terveyden kannalta.<br />
• osaa arvioida eri elintarvikeryhmien hygieenistä laatua ja turvallisuutta.<br />
• pystyy arvioimaan ja tunnistamaan elintarvikkeiden prosessoinnin ja pakkaamisen<br />
keskeiset riskitekijät.<br />
• pystyy erittelemään ennaltaehkäiseviä toimia riskien hallinnassa koko elintarviketuotantoketjun<br />
alueella.<br />
• osaa tutkia patogeenisten mikrobien esiintyvyyttä elintarvikkeissa.<br />
• osaa käyttää perinteisiä mikrobiviljelytekniikoita ja pystyy selittämään uusien molekyylibiologisten<br />
tekniikoiden periaatteen sekä perustelemaan, milloin niiden käyttö<br />
on tarkoituksenmukaista.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Hatakka ym. Ruokamyrkytysepidemioiden selvitys<strong>opas</strong>. Pori, 2000.<br />
Korkeala (toim.) Elintarvikehygienia: ympäristöhygienia, elintarvike- ja ympäristötoksikologia.<br />
WSOY Oppimateriaalit Oy, 2007. ISBN: 978-951-0-33469-0 Sandholm ym. Utareen<br />
sairaudet. 2. painos, 1993 TAI vastaava englanninkielinen kirja The Bovine Mastitis and Udder,<br />
1995.<br />
Tuorila & Appelbye (toim.) Elintarvikkeiden aistinvaraiset tutkimusmenetelmät. Yliopistopaino,<br />
2006.<br />
Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston opetusmonisteet, luentoihin ja laboratoriotöihin<br />
liittyvä muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Luento-opetus 109 h, laboratorio-opetus ja muita harjoituksia 118 h (pakolliset),<br />
ekskursioita 24 h (pakolliset).<br />
Kolme kirjallista välitenttiä:<br />
- 90195 Elintarvikevälitteiset patogeenit ja zoonoosit<br />
- 90196 Teollinen elintarvikehygienia<br />
- 90197 Elintarvikkeiden hygieeninen laatu<br />
Lopputentti:<br />
- 90198 Elintarvikehygienian loppukuulustelu<br />
Arviointi: 0-5. Loppuarvosana muodostuu välitenttien (3 kpl) ja lopputentin arvosanoista.<br />
Lopputentin osuus arvosanasta on 50 %.<br />
66
Vastuuhenkilö: Miia Lindström<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opintojaksolle osallistumisen edellytyksenä on, että<br />
eläinlääketieteellinen patologia, sekä lihantarkastus- ja teurastamohygienia on suoritettu.<br />
Ympäristöhygienia 6.5 op<br />
90040<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden syyslukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija tietää miten ympäristöhygienia liittyy osana ympäristöterveydenhuoltoon.<br />
Hänellä on valmiudet ymmärtää ympäristön ja terveyden välinen vuorovaikutus. Hän<br />
tuntee ihmisen elinympäristössä esiintyvät tärkeimmät ihmisen terveyttä vaarantavat biologiset,<br />
fysikaaliset ja kemialliset riskitekijät, tuntee paikallisen sekä keskushallintotason ympäristöterveyteen<br />
liittyvien päätösten valmisteluprosessit ja tietää alueeseen liittyvät säädökset<br />
ja osaa käyttää niitä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• tietää, mitä tarkoitetaan terveellisellä elinympäristöllä.<br />
• tietää, miten terveydensuojelu toimii yksilön ja väestön elinympäristön parantamiseksi<br />
ja turvaamiseksi.<br />
• osaa tunnistaa ympäristön tärkeimmät ihmisen terveyttä uhkaavat tekijät ja osaa suhteuttaa<br />
ne riskin suuruuden mukaan omassa toimintaympäristössään.<br />
• tunnistaa oman vastuunsa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.<br />
• osaa päivittää omaa osaamistaan koulutuksen avulla.<br />
Sisältö: Opintojaksossa käsitellään ympäristönsuojelun ja ympäristöhygienian käsitteitä ja<br />
ympäristöterveyteen liittyviä biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia riskitekijöitä, ympäristösuojelun<br />
ja ympäristöterveydenhuollon hallintoa ja säädöksiä. Erityisinä kohteina ovat ulkoilman,<br />
maaperän ja sisäilman laatu ja niiden vaikutus ihmisen terveyteen, elintarviketuotannon<br />
ympäristövaikutukset, sekä talousveden ja uimaveden kemiallinen ja mikrobiologinen<br />
laatu.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Maa- ja metsätalousministeriö, elintarvike- ja terveysosasto.<br />
http://www.mmm.<strong>fi</strong>/el/laki/ Terveydensuojelulaki ja ympäristölainsäädäntö soveltuvin osin.<br />
Mussalo-Rauhanmaa, Paile, Tuomisto, Vuorinen (toim. ) Ympäristöterveys, Duodecim,<br />
2007.<br />
Korkeala (toim.) Elintarvikehygienia: ympäristöhygienia, elintarvike- ja ympäristötoksikologia.<br />
WSOY Oppimateriaalit Oy, 2007. ISBN: 978-951-0-33469-0.,<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitoksen opetusmonisteet (ympäristöhygienia).<br />
Eläinlääkintölainsäädäntö myöhemmin tarkennettavin osin.<br />
Luentoihin ja laboratoriotöihin liittyvä materiaali.<br />
Suositeltava kirjallisuus: World Health Organization, Guidelines for drinking-water quality,<br />
3. p., Geneve 2006. ISBN 92 4 154696 4.<br />
Suoritustavat: Luentoja 56 h, laboratoriotöitä 30 h (pakolliset), ekskursioita 6 h (pakolliset),<br />
seminaarityöskentelyä. Kaksi kirjallista välitenttiä: 90049 Vesi- ja sisäilmahygienia ja 90358<br />
Ympäristöhygienia ja elintarvike- ja ympäristövirologia<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Marja-Liisa Hänninen<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opintojaksolle osallistumisen edellytyksenä on, että<br />
eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia, eläinlääketieteellinen patologia, lihantarkastustekniikka<br />
sekä lihantarkastus on suoritettu.<br />
67
Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö ja valvonta 3 op<br />
90403<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija käsittää ympäristöterveydenhuollon valvonnan tehtäväkentän ja osaa<br />
soveltaa aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä valvontatyössä.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• ymmärtää valvonnan tieteellisen perustan.<br />
• tuntee riskinarvioinnin perusteet.<br />
• ymmärtää valvontasuunnitelman tarkoituksen ja sisällön.<br />
• käsittää ympäristöterveydenhuoltoon liittyvän lainsäädäntökokonaisuuden ja osaa<br />
käyttää lainsäädäntökokoelmia ympäristöterveydenhuoltoon liittyvissä valvontatapauksissa.<br />
• osaa suorittaa elintarvikehuoneiston ja maidontuotantotilan tarkastuksen kiinnittäen<br />
huomiota ja puuttumalla elintarvikehygienian kannalta olennaisiin seikkoihin sekä<br />
soveltaen asianmukaisella tavalla aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä.<br />
Sisältö: Opiskelija perehtyy ympäristöterveydenhuollon valvonnan tutkimukseen, hallintoon<br />
ja lainsäädäntöön sekä elintarvikehuoneistojen tarkastuksen käytännön suorittamiseen. Kokonaisuus<br />
koostuu luennoista sekä lakiharjoituksista.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Elintarvikelainsäädäntö. Eläinlääkintölainsäädäntö. Luentoihin<br />
liittyvä muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Luento-opetusta 26 h, harjoituksia 12 h. Kirjallinen tentti.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Mari Nevas<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Ennen <strong>opinto</strong>jaksoa opiskelijan tulee olla osallistunut 6.<br />
lukuvuoden elintarvikehygienian, ympäristöhygienian ja elintarvike- ja ympäristötoksikologian<br />
opetukseen.<br />
Kunnallishallinto 2 op<br />
90401<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija saa käsityksen kunnallisesta päätöksentekomenettelystä ja kunnan organisaatiosta.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• tuntee kunnallisen hallinto-organisaation ja päätöksentekomallin.<br />
• tuntee keskeisen lainsäädännön.<br />
• osaa valmistella ja muotoilla hallintopäätöksen sekä soveltaa pakkokeinoja asianmukaisella<br />
tavalla päätöksenteon tukena.<br />
Sisältö: Opiskelija perehtyy kunnan hallinto-organisaatioon, kunnalliseen päätöksentekoon,<br />
keskeiseen lainsäädäntöön ja pakkokeinomenettelyyn. Elintarvike- tai terveydensuojelulain<br />
mukaisen hallintopäätöksen valmistelua harjoitellaan seminaarityön muodossa.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen pakollisiin luentoihin (8 h) sekä ympäristöterveydenhuollon<br />
seminaarityön suorittaminen (tehdään ryhmissä).<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mari Nevas<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opintojaksolle osallistumisen edellytyksenä on, että<br />
opiskelija on osallistunut ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö ja valvonta (90403) -<br />
kurssille.<br />
68
Lisätiedot: Kunnallishallinnon opetuksesta 2 h järjestetään 5. lukuvuonna eläinlääkintähuolto<br />
I -kurssin yhteydessä.<br />
Ympäristö- ja elintarviketoksikologia 3 op<br />
90039<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden syyslukukauden loppu (tentti kevätlukukauden alussa).<br />
Tavoite: Opintojakson tavoitteena on tutustuttaa opiskelija toksikologian perusteisiin ja esitellä<br />
hänelle keskeisimpiä elinympäristössämme ja ravinnossamme esiintyviä terveydelle potentiaalisti<br />
haitallisia kemikaaleja, niiden biologisia vaikutuksia ja vaikutusmekanismeja sekä<br />
riskinarviointia.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• selittää toksikologisen riskianalyysin periaatteen.<br />
• esitellä vierasaineiden kinetiikan päävaiheet elimistössä.<br />
• kertoa, miten uuden kemikaalin toksisuus voidaan systemaattisesti tutkia.<br />
• kuvata kemiallisen karsinogeneesin päämekanismit.<br />
• luetella Suomen oloissa tärkeimmät elintarvikkeiden ja talousveden kemialliset riskitekijät<br />
ja esitellä niiden potentiaaliset terveyshaitat.<br />
• tehdä itsenäisesti yksinkertaistetun Amesin testin annetulla kemikaalilla ja tulkita oikein<br />
testin tuloksen.<br />
Sisältö: Opetus koostuu perus- ja soveltavasta osiosta. Perustoksikologian opetuksessa käsitellään<br />
toksikologian avainkäsitteistöä, toksisuuden ilmenemistä ja muotoja, keskeisimpiä<br />
solutason yleisiä toksisuusmekanismeja, toksikologista riskinarviointia, toksikokinetiikan<br />
perusteita, karsinogeneesia, mutageneesia ja kehitystoksikologiaa sekä toksisuuden systemaattista<br />
tutkimista. Soveltavassa osassa käydään läpi elinympäristön ja ravinnon tärkeimmät<br />
kemialliset ja fysikaaliset vaarat, niiden altistuslähteet, vaikutusmekanismit ja terveysvaikutukset.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Korkeala (toim.): Elintarvikehygienia: ympäristöhygienia, elintarvike- ja ympäristötoksikologia.<br />
WSOY 2007. ISBN: 978-951-0-33469-0.<br />
Jaksolla osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Luento-opetusta 30 h, laboratorioharjoituksia 6 h, tiedonhakuharjoitus 8 h ja<br />
kirjallinen tentti 2 h.<br />
Arviointi: 0-5<br />
Vastuuhenkilö: Raimo Pohjanvirta<br />
69
6.4.2.1 Vaihtoehtoiset opinnot<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu tiedekunnan järjestämiä vaihtoehtoisia <strong>opinto</strong>ja<br />
6 tai 11 op (laajuus riippuu eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman laajuudesta, jonka<br />
laajuus on kokeellisesta osuudesta riippuen 20 tai 25 op).<br />
Vaihtoehtoisiin <strong>opinto</strong>ihin on tyypillisesti rajoitettu osallistujamäärä ja niihin on saatettu määritellä<br />
esitietovaatimuksia. Kursseille ilmoittaudutaan WebOodissa. Joillekin kursseille käytetään<br />
myös hakemusmenettelyä. Jos kurssille ei ole määritelty muita valintakriteereitä, valinnan<br />
perusteena käytetään ilmoittautumisjärjestystä.<br />
Vaihtoehtoisista kursseista ja niille ilmoittautumisesta tiedotetaan loka-marraskuussa Almassa:<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> -> Perusopinnot -> Vaihtoehtoiset aineopinnot. Vaihtoehtoisilla<br />
kursseilla on rajoitettu osallistujamäärä ja kursseille ilmoittautuu yleensä enemmän<br />
opiskelijoita kuin niille voidaan ottaa. Tämän takia on erittäin tärkeää, että opiskelija peruu<br />
ilmoittautumisen ajoissa, jos ei voikaan ottaa paikkaa vastaan. Sitova ilmoittautuminen ajoissa<br />
on tärkeää myös kurssin käytännönjärjestelyiden kannalta ja sillä on vaikutusta siihen järjestetäänkö<br />
kurssia.<br />
Mahdollisista muutoksista järjestettäviin vaihtoehtoisiin <strong>opinto</strong>ihin ilmoitetaan opiskelijoille<br />
erikseen. Lisätietoja saa tiedekunnan kanslian <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelijalta (puh. 191 57157).<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon vaihtoehtoiset opinnot lukuvuonna<br />
2011 – 2012<br />
Yleiset valmiudet<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Kohderyhmä<br />
Ajoitus<br />
90391 Hallinto ja päätöksenteko yliopistossa 2-3 op K, L lkv 2011-2012<br />
90316 Julkaisu 1-3 op L, K lkv 2011-2012<br />
90385 Kansainvälisen vaihto-opiskelijan tuutorointi 2 op L, K lkv 2011-2012<br />
90390 Käytännön viestintä 1-2 op K, L lkv 2011-2012<br />
90328 Opiskelijatuutorointi 2 op K, L huhti-syyskuu<br />
2012<br />
90392 Oppimassa eläinlääkäriksi 2 op K, L sl 2011<br />
90267 Talad svenska för veterinärer 2 op L 15.-29.8.2011<br />
90346 Tiedonlähteet verkossa (Vivo-kurssi) 1 op K, L lkv 2011-2012<br />
90305 Valinnainen harjoittelu 2 op K lkv 2011-2012<br />
90386 Valinnainen harjoittelu ulkomailla 2-6 op K, L lkv 2011-2012<br />
70
Pätevyyksiä antavat<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Kohderyhmä<br />
Ajoitus<br />
90317 Keinosiemennys 3 op K kl 2012<br />
90323 Siittolaeläinlääkärikurssi 3 op L (6. vsk) 26.-30.3.2012<br />
90389 Säteilysuojelu eläinröntgentoiminnassa 2 op L (6. vsk) tammikuu<br />
2012<br />
Tutkimus<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Kohde Ajoitus<br />
-ryhmä<br />
90359 Elintarvikkeiden välityksellä leviävien patogeenisten mik-<br />
K, L kl 2012<br />
robien molekyylibiologinen detektio 3 op<br />
90345 Näyttöön perustuva eläinlääketiede - mitä se on ja onko<br />
sitä? 3 op<br />
L<br />
tammimaaliskuu<br />
2012<br />
90346 Tiedonlähteet verkossa (Vivo-kurssi) 1 op K, L lkv 2011-2012<br />
90378 Tieteellinen kliininen tutkimus - mitä, miten ja miksi? 3 op K, L touko-elokuu<br />
2012<br />
90311 Tutkimus elintarvike- ja ympäristöhygieniassa; kysymyksenasettelusta<br />
K, L huhti-elokuu<br />
raportointiin 3 op<br />
2012<br />
90268 Tutkimusmenetelmien <strong>opinto</strong>piiri 1 op L 2011-2012<br />
Elintarvikehygienia ja ympäristöterveydenhuolto<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Koh Ajoitus<br />
deryhmä<br />
90359 Elintarvikkeiden välityksellä leviävien patogeenisten mikrobien<br />
molekyylibiologinen detektio 3 op<br />
K, L kl 2012<br />
90354 Siipikarja pellolta pöytään 2 op K, L tammikuu<br />
2012<br />
Hevoset<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Kohderyhmä<br />
Ajoitus<br />
90315 Hevosen anestesia 3 op L alk. viikko 10<br />
90370 Hevosen kengityksen ja sairaskengityksen perusteet 2 op L kl 2012<br />
90341 Hevosten ontumaviat 3 op L kl 2012<br />
(5. -6. vsk)<br />
90323 Siittolaeläinlääkärikurssi 3 op L (6. vsk) 26.-30.3.2012<br />
90308 Vastasyntyneen varsan hoitokurssi 2-3 op K kl 2012<br />
71
Pieneläimet<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Kohderyhmä<br />
Ajoitus<br />
90388 Clinical Animal Behaviour 3 op L lkv 2011-2012<br />
90351 Eläinakupunktion peruskurssi 2 op L avoin<br />
90395 Koiran ja kissan keuhkosairaudet 2 op L (6. vsk) viikko 13<br />
90398 Pieneläinten hammassairaudet 3 op L (6. vsk) viikko 12<br />
90397 Pieneläinten onkologia 2 op L (6. vsk) viikko 17<br />
90375 Pieneläinlääkäri päivystää 3 op L kl 2012<br />
90396 Pieneläinten ortopedia 3 op L (6. vsk.) viikko 16<br />
90383 Small animal cardiology 2 op L (6. vsk.) viikko 11<br />
Tuotantoeläimet<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Kohderyhmä<br />
Ajoitus<br />
90373 Johdanto tuotantoeläinlääkärinä työskentelyyn 3 op K, L kesä 2012<br />
90317 Keinosiemennys 3 op K kl 2012<br />
90334 Kotieläinten etologia ja hyvinvointi 3 op K, L kl 2012<br />
90369 Nauta pintaa syvemmältä 3 op L (6. vsk) kl 2012<br />
90337 Sikojen lisääntyminen ja terveydenhuolto 3 op L (6. vsk) kl 2012<br />
90354 Siipikarja pellolta pöytään 2 op K, L tammikuu<br />
2012<br />
90348 Sorkkahoitokurssi 2 op K kl 2012<br />
(2.-3. vsk)<br />
90393 Tuotantoeläinlääkärin viikonloppupäivystys 3 op K pääsiäis- ja<br />
kesäloma<br />
2012<br />
90329 Utareterveyskurssi 3 op L (6. vsk) kl 2012<br />
Muut eläimet<br />
Tunniste Nimi ja laajuus *Kohderyhmä<br />
Ajoitus<br />
90379 Diseases of wild and exotic birds 2 op L (6. viikko 19<br />
vsk)<br />
90306 Eläintarhaeläinten hoidon perusteet 2 op L kl 2012<br />
90372 Villieläinten ja eksoottisten kotieläinten makroskooppinen<br />
anatomia 2 op<br />
K viikko 2<br />
9.-13.1.2012<br />
*Kohderyhmä:<br />
K = eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat (1.-3. vsk)<br />
L = eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat (4.-6. vsk)<br />
72
Opintojaksokuvaukset<br />
Clinical Animal Behaviour 3 op<br />
90388<br />
Target goup: Veterinary students, 4. - 6. year, max 6 students.<br />
Timing: Academic year 2011-2012.<br />
Objective: Main objective: Basic knowledge of conducting behaviour consultations in a veterinary<br />
context<br />
Learning outcomes: Basic knowledge of the etiology of the most common behaviour problems<br />
in dogs and cats and the development of treatment programs.<br />
Basic knowledge of learning theory. The interrelationship between some behaviour problems,<br />
pathology and welfare issues. Basic understanding of client needs and effective counseling.<br />
Students will participate in:<br />
o Behaviour consultations<br />
o Monthly seminar lectures<br />
o Writing client reports<br />
o Case follow up<br />
Contents: Ethology. Learning theory and applied learning theory. History taking. Counseling,<br />
basic psychology. Psychopharmacology. Emotional states and the disorders that result in<br />
the development of behaviour problems. Treatment of behaviour problems<br />
Study materials and litterature: Recommended reading:<br />
Bowen and Heath, 2005, Behaviour Problems in Small Animals: Practical Advice for the<br />
Veterinary Team., Elsevier Saunders, Edinburgh<br />
Overall 1997,Clinical Behavioral Medicine for Small Animals, Mosby,St. Louis<br />
Landsberg, G et al., 2003,Handbook of Behavioural Problems of the Dog and Cat, Saunders,<br />
Edinburgh.<br />
The students will be directed to further literature/papers according the cases they see and follow<br />
up.<br />
Completion: Preparing of speci<strong>fi</strong>c cases, following consultations, participating in writing of<br />
client report, directed self study, lectures.<br />
Evaluation: Passed/failed. Casebook, preparation and presentation of case study to peer<br />
group.<br />
Responsible person(s): Dr med vet Tuulia Burgherr Dip CABC, David Appleby Msc CCAB<br />
Other information: Language English (and partly Finnish).<br />
Diseases of wild and exotic birds 2 op<br />
90379<br />
Target goup: 6 th year students of the Veterinary Faculty. Limited amount of participants 20<br />
Timing: Spring term 2012 (week 19)<br />
Objective: Deepening the knowledge about the diagnosis and treatment of diseases of wild<br />
and exotic birds. Includes the WWF course in rescuing oiled birds.<br />
Study materials and litterature: to be announced later<br />
Evaluation: passed/failed<br />
Responsible person: Thomas Spillmann<br />
Completion: Lectures and case seminars in English, WWF course partly in Finnish.<br />
73
Elintarvikkeiden välityksellä leviävien patogeenisten mikrobien molekyylibiologinen<br />
detektio 3 op<br />
90359<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon opiskelijat ja valmiit<br />
eläinlääkärit<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2012<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologisessa<br />
detektiossa yleisesti käytettyjen menetelmien toimintaperiaatteet, pystyy käyttämään<br />
PCR-menetelmiä itsenäisesti sekä tietää miten PCR-menetelmiä voi soveltaa omiin<br />
tarpeisiin.<br />
Sisältö: Kurssilla perehdytään elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologisiin<br />
detektiomenetelmiin (PCR-, hybridisaatio- ja mikrosirumenetelmät). Kurssin pääpaino<br />
on PCR-menetelmillä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille, harjoituksiin ja demonstraatioon.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Leena Maunula<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistua opiskelijat, jotka ovat<br />
suorittaneet Terve kotieläin -kokonaisuuden.<br />
Lisätiedot: Harjoituksiin otetaan 15 henkilöä.<br />
Eläinakupunktion peruskurssi 2 op<br />
90351<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat sekä eläinlääkärit<br />
Ajoitus: Ilmoitetaan myöhemmin<br />
Tavoite: Antaa valmiudet diagnostisoida ja hoitaa koiria akupunktiolla. Myös muut eläinlajit<br />
käsitellään lyhyesti.<br />
Sisältö: Akupunktion historia, vaikutusmekanismit, menetelmät, pisteet, käyttöindikaatiot,<br />
hoidot sekä akupunktiotutkimus.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: BSCW-alustalla jaettava materiaali. Suositeltava oppikirja:<br />
Schoen (toim.): Veterinary acupuncture- Ancient art to modern medicine.<br />
Suoritustavat: Luento-opetus sekä käytännön ryhmäharjoitukset koiralla..Aktiivinen läsnäolo<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna Hielm-Björkman<br />
Lisätiedot: Rajoitettu osallistujamäärä (45 opiskelijaa vuosikursseilta 4-6 sekä 5 eläinlääkäriä).<br />
Eläintarhaeläinten hoidon perusteet 2 op<br />
90306<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa (4.-6. lkv) suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2012.<br />
Tavoite: Opiskelijalle muodostuu käsitys eläintarhaeläinlääkärin työstä ja tehtäväkuvasta.<br />
Suoritustavat: Aktiivinen läsnäolo.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Eeva Rudbäck/Korkeasaari (eeva.rudback@hel.<strong>fi</strong>), Timo Soveri.<br />
Lisätiedot: Opiskelijamäärä on rajoitettu (20 opiskelijaa).<br />
74
Hallinto ja päätöksenteko yliopistossa 2-3 op<br />
90391<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tai lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Tavoite: Opiskelija saa monipuolista kokemusta (vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, kokoustekniikka,<br />
ryhmätyöskentely, kokousten ja tapahtuminen järjestäminen, päätöksenteko, neuvottelutaidot)<br />
yliopiston luottamustehtävissä toimimisesta.<br />
Sisältö: Kaksi <strong>opinto</strong>pistettä saa toimittuaan vähintään yhden vuoden ylioppilaskunnan piirissä<br />
toimivan järjestön, osakunnan tai ainejärjestön hallituksessa tai kahden tai useamman vuoden<br />
ylioppilaskunnan piirissä toimivan järjestön, osakunnan tai ainejärjestön virkailijana tai<br />
yliopiston tai tiedekunnan hallintoelimen varsinaisena opiskelijaedustajana.<br />
Kolme <strong>opinto</strong>pistettä saa toimittuaan vähintään yhden vuoden ylioppilaskunnan hallituksen<br />
jäsenenä, kahden tai useamman vuoden ylioppilaskunnan piirissä toimivan järjestön, osakunnan<br />
tai ainejärjestön hallituksessa tai monipuolisesta järjestöaktiivisuudesta (vähintään vuosi<br />
ylioppilaskunnan, sen piirissä toimivan järjestön, osakunnan tai ainejärjestön hallituksessa ja<br />
virkailijana sekä yliopiston tai tiedekunnan hallintoelimen varsinaisena opiskelijaedustajana).<br />
Suoritustavat: Opiskelijan tulee kirjoittaa lyhyt (enintään yhden sivun pituinen) hakemus.<br />
Hakemuksessa tulee kertoa, kuinka montaa <strong>opinto</strong>pistettä haetaan, luetella tehtävät, joiden<br />
perusteella <strong>opinto</strong>pisteitä haetaan, ja niiden suoritusvuodet. Lisäksi tulee lyhyesti kertoa, mitä<br />
on oppinut toimittamissaan tehtävissä.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anu Aunela<br />
Lisätiedot: Hakemus palautetaan tiedekunnan kansliaan <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelijalle<br />
(anu.aunela@helsinki.<strong>fi</strong>).<br />
Hevosen anestesia 3 op<br />
90315<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2012, alkaen viikolla 10.<br />
Tavoite: Opiskelija osaa seurata hevosen anestesiaa ja kuvailla hevosen anestesian erityispiirteitä,<br />
erityisesti sydämen ja verenkiertoelimistön sekä hengityselimistön toimintaa yleisanestesian<br />
aikana, osaa selittää tärkeimmät hevosen anestesian riskitekijät sekä niiden ennaltaehkäisyn<br />
ja hoidon pääperiaatteet, ja osaa lievittää hevosen perioperatiivista kipua.<br />
Sisältö: Opintojaksolla perehdytään hevosen rauhoitukseen, kivun hoitoon sekä anestesian<br />
seurantaan ja erityispiirteisiin. Erityisesti painotetaan sydämen ja verenkiertoelimistön sekä<br />
hengityselimistön toimintaa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin Moodle-alueella jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Annettujen tehtävien tekeminen, aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn.<br />
Verkkokurssi, ennakkotehtävä 5 h, itsenäinen opiskelu 38 h, verkkotyöskentely 38 h (ei<br />
lähitapaamisia)<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Marja Raekallio<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opintojaksolle osallistuminen edellyttää, että anestesiologian<br />
ja tehohoidon blokki ja vähintään yksi talliharjoittelujakso on suoritettu.<br />
Lisätiedot: Osallistujamäärä 15. Opintojaksoon sisältyy ennakkotehtävä. Kurssille voidaan<br />
ottaa myös hevossairauksien erikoiseläinlääkäritutkintoa suorittavia eläinlääkäreitä.<br />
75
Hevosen kengityksen ja sairaskengityksen perusteet 2 op<br />
90370<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2012<br />
Tavoite: Kurssi parantaa opiskelijoiden kykyä arvioida ja hoitaa hevosten kavioperäisiä ongelmia,<br />
jotka ovat merkittävä osa hevosten terveydenhuoltoa. Kurssi lisää opiskelijan käytännön<br />
taitoja kavioiden käsittelyn suhteen. Kurssi opettaa kavioiden vuolemisen, kengän irrottamisen<br />
ja kiinnittämisen perusteet sekä sairaskengityksen yleisiä perusteita.<br />
Sisältö: Kengityksen käsitteet, kengän muotoilun, sovituksen ja naulauksen perusteet. Kavion<br />
ja jalan perusanatomia, jalka-asennot, jalan biomekaniikka ja kinematiikka. Kavion ja raajojen<br />
yleisimmät vammat/ontumaviat sekä yleisimmät sairaskengitykset. Kengitys- ja vuolemistekniikan<br />
käytännön harjoitukset pienryhmissä pakastetuilla/sulatetuilla hevosenjaloilla.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin aikana jaettava opetusmateriaali.<br />
Suoritustavat: Luennot - pakollisia (8h), käytännön harjoitukset - pakollisia (4h), kirjallisuuteen<br />
tutustuminen ja kurssiraportti.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Riitta-Mari Tulamo, Jaakko Granström<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Eläinlääketieteellinen anatomia (kavion ja raajan normaali<br />
anatomia), ortopedia (yleisimmät kavioista johtuvat ontumasyyt ja niiden hoito). Hevosten<br />
hyvinvointi (ontuman aiheuttaman kivun arviointi ja hoito).<br />
Hevosten ontumaviat 3 op<br />
90341<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 5. ja 6. lukuvuoden opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2012<br />
Tavoite: Opiskelija syventää osaamistaan hevosten ontumista.<br />
Sisältö: Hevosen ontumaviat, niiden diagnostiikka ja hoitoperiaatteet sekä ennuste ja siihen<br />
vaikuttavat tekijät.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Ross & Dyson: Diagnosis and management of lameness in the horse, uusin painos.<br />
Suoritustavat: Esitehtävät, luennot ja käytännön harjoitustyöt.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Riitta-Mari Tulamo, Martin Waselau, Tytti Niemelä<br />
Lisätiedot: Kurssille haetaan kirjallisesti perustellen lyhyesti, miksi haluaa kurssille. Rajoitettu<br />
opiskelijamäärä 25.<br />
Johdanto tuotantoeläinlääkärinä työskentelyyn 3 op<br />
90373<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
(1.-4. lukuvuoden opiskelijat)<br />
Ajoitus: Kesäloman 2012 aikana.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• tietää millaista tuotantoeläinlääkärin työ on käytännössä<br />
• on hankkinut ensiaputaitoja tuotantoeläinten hätäpäivystystilanteita varten<br />
• on saanut paremmat vuorovaikutustaidot haastavien tilanteiden hallitsemiseksi<br />
Sisältö: Opintojakso sisältää perehdytyspäivän Tuotantoeläinsairaalassa (7 h), klinikkajakson<br />
(36 h) sekä ohjattua itseopiskelua sekä verkkotentin (yhteensä 34 h).<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Pyörälä Kotieläinten synnytysoppi.<br />
76
Radostits Veterinary medicine. Pyörälä & Tiihonen Nautojen sairaudet CD-ROM.<br />
Suoritustavat: Opintojakso alkaa kaikille yhteisellä perehdytyspäivällä (vapaaehtoinen).<br />
Klinikkaviikon aluksi järjestetään opiskelijoiden pienryhmälle lyhyt perehdytys, jonka aikana<br />
käydään läpi kunnaneläinlääkärin tarvikkeet ja toimintatavat Tuotantoeläinsairaalassa. Klinikkajakso<br />
sisältää noin 36 h aktiivityötä Tuotantoeläinsairaalassa arkipäivinä, iltapäivystykseen<br />
osallistuminen on vapaaehtoista. Opintojakson sisältää ohjattua itseopiskelua (30 h),<br />
sekä arviointi- ja palauteosuuden (1 h, verkkotentti), jotka toteutetaan Moodle oppimisalustalla.<br />
Opintojakson hyväksytty suorittaminen edellyttää aktiivista mukanaoloa klinikkatyössä<br />
opiskelijan valitsemana klinikkajaksona ja verkkotentin tekemistä.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Eeva Mustonen, Helena Rautala, Mari Heinonen<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Kurssille voivat ilmoittautua ne opiskelijat, jotka ovat<br />
osallistuneet Kotieläinten pidon perusteet, etologia ja eläinsuojelu -<strong>opinto</strong>jakson opetukseen.<br />
Lisätiedot: Ilmoittautuessaan opiskelija valitsee itselleen sopivan klinikkaviikon annetuista<br />
vaihtoehdoista.<br />
Julkaisu 1-3 op<br />
90316<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Sisältö: Suomen Eläinlääkärilehdessä tai muussa esitarkastusmenettelyä käyttävässä lehdessä<br />
julkaistavaksi hyväksytty artikkeli (1-3 op), yleistajuinen artikkeli (1-2 op).<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman ohjaaja tai johtaja.<br />
Lisätiedot: Kandidaatin tutkielman pohjalta kirjoitetusta yleistajuisesta artikkelista on mahdollista<br />
saada 1-2 op hyväksiluettua kandidaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin <strong>opinto</strong>ihin.<br />
Kansainvälisen vaihto-opiskelijan tuutorointi 2 op<br />
90385<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin (ja kandidaatin) tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Pääosin viidentenä lukuvuonna, mutta mahdollisesti myös muina opiskeluvuosina.<br />
Tavoite: Vaihto-opiskelijan vertaistukena toimiminen.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa käyttää vierasta kieltä luontevasti työympäristössä ja<br />
opiskelussa. Opiskelijan kulttuurinen tietoisuus lisääntyy ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen<br />
taidot kehittyvät. Opiskelija osaa arvioida omia toiminta- ja ajatusmallejaan. Opiskelija<br />
oppii uutta vaihto-opiskelijan kotimaan eläinlääketieteen opinnoista ja eläinlääkärin ammatista.<br />
Sisältö: Tiedekunnan klinikkaopetukseen osallistuvan vaihto-opiskelijan vertaistukena toimiminen<br />
(auttaminen ja <strong>opas</strong>taminen) suomalaissa opiskeluympäristössä. Vaihto-opiskelija<br />
voi tulla myös opiskelemaan muualle kuin klinikalle, jolloin tuutori perehdyttää häntä ainoastaan<br />
1-2 viikon ajan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: University of <strong>Helsinki</strong>, Student Services: Orientation Handbook<br />
for International Students 2011-2012. International Exchange Services / Tuula<br />
Hellstedt: A Guide for International Tutors 2011-2012.<br />
Suoritustavat: Tuutorikoulutukseen osallistuminen, vaihto-opiskelijan tuutorina toimiminen<br />
ja tuutorointiraportin kirjoittaminen<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Janna Koivisto<br />
Lisätiedot: Tuutorina toimimisesta maksetaan palkkio (170 eur).<br />
77
Keinosiemennys 3 op<br />
90317<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat.<br />
Ajoitus: Luennot ja harjoitukset loppukeväällä, teurastamoharjoittelu toukokuussa 2012.<br />
Opintojakson toteutuminen varmistuu syksyn 2011 aikana.<br />
Tavoite: Opiskelija omaksuu perustiedot naudan ja sian lisääntymisfysiologiasta sekä oppii<br />
kummankin lajin keinosiemennystekniikat.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• osaa siementää nautoja ja sikoja<br />
• on pätevä toimimaan seminologin sijaisena<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali<br />
Suoritustavat: Luentoja 22 h, käytännön harjoituksia noin 35 h Saarella sekä nautateurastamossa,<br />
paikka avoin, (tuntimäärä vaihtelee sen mukaan, miten tarvittavat pisteet saadaan suoritetuksi),<br />
kirjallinen tentti 2 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Juhani Taponen<br />
Lisätiedot: Opintojaksolle otetaan enintään 20 opiskelijaa sen mukaan, miten seminologilomittajapaikkoja<br />
on tarjolla. Käytännön harjoituksia myös virka-ajan ulkopuolella.<br />
Koiran ja kissan keuhkosairaudet 2 op<br />
90395<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2012 (vko 13)<br />
Tavoite: Syventää opiskelijan perustietämystä koiran ja kissan keuhkosairauksista, erikoisdiagnostiikka<br />
menetelmistä sekä hoidoista ja niiden perusteista.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin BSCW-kansiossa jaettava materiaali ja kurssilaisten<br />
itse tuottama materiaali. Täydentävä kirjallisuus: Textbook of respiratory disease of dogs and<br />
cats, toim. King, LG 2004.<br />
Suoritustavat: Esitehtävät, luennot ja käytännön harjoitustyöt.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Minna Rajamäki<br />
Lisätiedot: Teaching language is English when foreign students attend the course. Kurssilla<br />
on rajoitettu opiskelijamäärä 20.<br />
Kotieläinten etologia ja hyvinvointi 3 op<br />
90334<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
sekä muut alasta kiinnostuneet opiskelijat sekä valmiit eläinten kanssa työskentelevät ammattilaiset.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2012.<br />
Edeltävät opinnot: Opintojaksolle voivat osallistua eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat,<br />
joilla on Kotieläinten pidon perusteet, etologia ja eläinsuojelu -kurssi suoritettu.<br />
Tavoite: Opiskelija saa käsityksen kotieläinten etologian merkityksestä eläinten pidolle ja<br />
hyvinvoinnille.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• huomioida eläinten käyttäytymistarpeet<br />
• lukea soveltavan etologian alan tutkimuksia kriittisesti<br />
Sisältö: Tuotantoeläinpainotteisella kurssilla käsitellään luennoimalla, paripohdintojen ja<br />
erilaisten ryhmätöiden avulla kotieläinten käyttäytymispiirteiden kautta mm. domestikaatiota<br />
ja evoluutiota, hyvinvoinnin määritelmiä sekä häiriökäyttäytymisen syntyyn vaikuttavia teki-<br />
78
jöitä. Lisäksi perehdytään käyttäytymistutkimuksen suunnitteluun ja metodeihin. Kurssilla<br />
tutustutaan uusimpiin alan tutkimustuloksiin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla jaettu ja etukäteen lähetetty materiaali.<br />
Suoritustavat: Kurssi on viiden päivän intensiivikurssi, jossa päivittäin on noin 4 h luentoja<br />
ja ohjattuja pari- ja ryhmätyöpohdintoja 2-3 h. Kurssiin kuuluu opiskelijoille lähetettävät etätehtävät.<br />
Aktiivinen osallistuminen opetuspäiviin.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Laura Hänninen, Anna Valros<br />
Lisätiedot: Muille kuin eläinlääketieteen opiskelijoille suositellaan etukäteislukemistoksi<br />
Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maatalouskeskusten liitto, <strong>Helsinki</strong>, 2005 tai vastaavat tiedot.<br />
Kurssille otetaan enintään 25 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Eläinlääketieteen opiskelijoilla<br />
on etusija.<br />
Käytännön viestintä 1-2 op<br />
90390<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Sisältö: Eläinlääketieteen <strong>opinto</strong>jen esittely messuilla, lukioissa tai abi-infoissa. Ennen esittelyä<br />
opiskelija saa koulutusta esittelystä ja perehtyy esittelymateriaaliin. Esittelyvierailut sovitaan<br />
erikseen. Opiskelija voi myös itse ehdottaa vierailua esimerkiksi omaan lukioonsa.<br />
Suoritustavat: Eläinlääketieteen <strong>opinto</strong>jen ja opiskelemaan hakemisen esittely (3 lyhyttä<br />
esittelyä esim. lukioissa tai koululaisryhmille tiedekunnassa ja 1 pidempi esittely, esim. osallistuminen<br />
Farmari- tai Studia-messuille vastaa yhtä <strong>opinto</strong>pistettä).<br />
Lisäksi esittelystä tulee kirjoittaa pieni vapaamuotoinen palaute (mikä meni hyvin, mitä kehitettävää<br />
jäi), joka toimitetaan sähköpostitse tiedottajalle (eeva.karmitsa@helsinki.<strong>fi</strong>).<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Eeva Karmitsa, puh. 191 58461<br />
Lisätiedot: Tiedekunnan <strong>opinto</strong>sivuilta almasta: https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/doclink/180287<br />
Nauta pintaa syvemmältä 3 op<br />
90369<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, joilla on vähintään<br />
viidennen lukuvuoden opinnot suoritettuna. Kurssille mahtuu 20 opiskelijaa. Kurssille<br />
otetaan myös valmistuneita eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2012<br />
Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa ja osaa hoitaa myös harvinaisempia naudan<br />
sairauksia, tarvittaessa erilaisten tietolähteiden avulla. Lisäksi hän saa valmiuksia ruokinnallisten<br />
ja tartunnallisten karjaongelmien selvittämiseen ja ennaltaehkäisevään neuvontatyöhön.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa:<br />
• diagnosoida ja hoitaa perustapausten lisäksi myös harvemmin esiintyviä nautojen sairaustiloja<br />
• antaa ohjeita tavallisten ruokintaan liittyvien karjaongelmien ratkaisemiseksi<br />
• selvitellä myös harvinaisia ja vaikeita sairausongelmia erilaisten lähdemateriaalien<br />
avulla<br />
• suunnitella toimintansa tartuntatautitilanteissa<br />
Sisältö: Poikimahalvauksen ennaltaehkäisy, ruokinnan yhteydet sairauksiin, tavallisimmat<br />
epidemiatilanteet ja niiden selvittely, syventäviä luentoja ruuansulatuskanavan, liikuntaelinten,<br />
hermoston ja vasikoiden sairauksista. Lisäksi ajankohtaisia aiheita.<br />
79
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Radostits ym. Veterinary medicine. 9. tai uudempi painos,<br />
W.B. Saunders, 2000. Pyörälä&Tiiihonen Nautojen sairaudet 2005. CD-ROM.<br />
Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong>, oppimateriaalia 6 sekä kurssilla jaettava<br />
materiaali.<br />
Täydentävä kirjallisuus:<br />
Divers TJ & Peek SF Rebhun’s Diseases of Dairy Cattle, 2. painos, Saunders 2008.<br />
Smith BP Large Animal Internal Medicine 3. painos, Mosby, ST. Louis 2002.<br />
Suoritustavat: Läsnäolo kurssilla, ennakkotehtävien teko ja esitysten hyväksytty suorittaminen.<br />
Kurssilla on 17 h luento-opetusta, 8 h ryhmätyötä ja 8 h ohjattua keskustelua opiskelijoiden<br />
alustusten pohjalta. Ryhmätyöhön valmistautumiseen, oman esityksen valmisteluun ja<br />
muuhun omatoimiseen opiskeluun on varattu 48 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Helena Rautala<br />
Näyttöön perustuva eläinlääketiede - mitä se on ja onko sitä? 3 op<br />
90345<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Tammi-maaliskuu 2012<br />
Tavoite: Opiskelija osaa keskustella eläinlääketutkimusten tekemisestä, osaa lukea kriittisesti<br />
raportteja kliinisistä ja kokeellisista eläinlääketutkimuksista, arvioida tieteellisen näytön tasoa<br />
ja soveltaa tutkimuksen tuloksia kliinisessä työssään.<br />
Sisältö: Luento kliinisen lääketutkimuksen käsitteistä ja tulosten tulkinnasta, tehtävä näytön<br />
asteen arvioinnista julkaistujen tutkimusten perusteella, verkkokeskustelu esimerkkitapauksista.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin Moodle-alueella jaettava ja kurssilaisten itse tietokannoista<br />
etsimä materiaali.<br />
Suoritustavat: Lähitapaaminen 3 h (tammikuussa 2012) itsenäinen opiskelu 40 h verkkotyöskentely<br />
38 h. Annetun tehtävän tekeminen, aktiivinen osallistuminen verkkotyöskentelyyn.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Marja Raekallio<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistua sellaiset opiskelijat, joilla<br />
on farmakologian perusjakso (välitentit), sekä 90063 Aineistoperusteinen<br />
eläinlääketieteellinen argumentointi -kurssi suoritettuna.<br />
Lisätiedot: Rajoitettu osallistujamäärä, 15 opiskelijaa, kurssille otetaan myös erikoiseläinlääkäritutkintoa<br />
suorittavia eläinlääkäreitä.<br />
Opiskelijatuutorointi 2 op<br />
90328<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Huhtikuu-syyskuu 2012.<br />
Tavoite: Tuutoritoiminnan avulla uudet ensimmäisen vuoden opiskelijat tutustuvat eläinlääketieteelliseen<br />
<strong>tiedekunta</strong>an ja Helsingin yliopistoon opiskelu- ja käytännön toimintaympäristönä.<br />
Tuutori auttaa uusia opiskelijoita ajankohtaisissa käytännön kysymyksissä sekä ennen<br />
kaikkea auttaa uusia opiskelijoita tutustumaan toisiinsa. Tuutorina toimiva opiskelija syventää<br />
tietojaan Helsingin yliopistosta, Viikin kampuksesta ja eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta<br />
sekä soveltaa niitä auttaessaan uutta opiskelijaa integroitumaan yliopistoyhteisöön. Tuutori<br />
saa myös kokemusta pienryhmän ohjaamisesta ja toimimisesta vertaistukena.<br />
Sisältö: Tiedekunnan järjestämä tuutorikoulutus (6 tuntia), tuutorointisuunnitelman sekä kirjeen<br />
laatiminen omalle tuutoriryhmälle, pienryhmäohjaajana toimiminen syyslukukaudella<br />
80
2012.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Lähteinen-Kyykkä, Merja: Uusien opiskelijoiden pienryhmäohjaajan <strong>opas</strong> (2004). <strong>Helsinki</strong>:<br />
YTHS. Nyytin www-sivuilta löytyvä “Tuutori<strong>opas</strong>”<br />
http://www.nyyti.<strong>fi</strong>/evaita_opiskeluun/tuutori<strong>opas</strong>.htm<br />
Suoritustavat: Tuutorikoulutukseen osallistuminen, tuutorointisuunnitelman tekeminen,<br />
pienryhmäohjaajana toimiminen ja itsearviointiraportti tuutoroinnista.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Leena Luukkanen<br />
Lisätiedot: Tuutorina toimimisesta maksetaan palkkio (150 eur).<br />
Oppimassa eläinlääkäriksi 2 op<br />
90392<br />
Kohderyhmä: Ensisijaisesti eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Syyslukukausi 2011<br />
Tavoite: Opiskelija saa tietoa ja työkaluja oman hyvinvointinsa rakentamiseen ja ylläpitämiseen<br />
sekä henkilökohtaiseen kasvuunsa eläinlääkäriksi.<br />
Sisältö: Elämäntaidot, hyvä arki, ymmärtävän oppimisen tukeminen, eläinlääketieteen opiskelun<br />
erityispiirteet, asiantuntijuus ja henkilökohtainen kasvu.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Osoitetaan tarvittaessa jakson aikana<br />
Suoritustavat: Luentoja, yhteistoiminnallista työskentelyä, itsearviointia. Raportti, suunnitelma<br />
tai muu vapaamuotoinen tuotos.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mirja Ruohoniemi<br />
Lisätiedot: Opintojakso toteutetaan yhteistyössä YTHS:n, Helsingin yliopiston <strong>opinto</strong>psykologien<br />
ja Yliopistoliikunnan kanssa.<br />
Pieneläinten hammassairaudet 3 op<br />
90398<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2012 (vko 12)<br />
Tavoite: Opiskelija tunnistaa ja oppii hoitamaan pieneläinten hammassairauksia.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään suun ja hampaiden tutkiminen sekä hammaskiven poisto.<br />
Suoritustavat: Esitehtävä, ryhmätöitä, käytännön harjoitustöitä.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Eva Sarkiala-Kessel, Niina Luotonen<br />
Lisätiedot: Kurssille haetaan kirjallisesti lyhyesti perustellen, miksi haluaa osallistua kurssille.<br />
Kurssille otetaan 16 opiskelijaa.<br />
Pieneläinten onkologia 2 op<br />
90397<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2012 (vko 17)<br />
Tavoite: Onkologian kurssin aikana opiskelija perehtyy pieneläinten kasvainsairauksien etiologiaan,<br />
diagnostiikkaan ja hoitoon.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
• kertoa miten erilaiset kasvainsairaudet voidaan diagnosoida<br />
• määrätä potilaalle levinneisyyskartoituksen vaatimat tutkimukset ja perustella miksi<br />
kyseiset tutkimukset tehdään<br />
• suunnitella tavallisimpien kasvainsairauksien hoidon<br />
81
• kertoa mitkä asiat tulee huomioida, jotta solunsalpaajahoito voidaan antaa turvallisesti<br />
Sisältö: Kasvainsairauksien etiologia ja diagnostiikka. Leikkaushoidon, solunsalpaajahoidon<br />
ja sädehoidon periaatteet. Pieneläinten yleisimmät kasvainsairaudet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Kurssin BSCW -kansiossa jaettava materiaali ja kurssilaisten itse etsimä materiaali. Täydentävä<br />
kirjallisuus: Decision Making in Small Animal Oncology, Argyle , Brearley &<br />
Turek (toim.), 2008.<br />
Suoritustavat: Luentoja 16 h, harjoituksia 13 h. Harjoituksissa käydään läpi sytologisten<br />
näytteiden diagnostiikkaa, ohutneulanäytteiden ja erilaisten koepalojen ottamista sekä solunsalpaajahoitojen<br />
antamista.<br />
Osallistuminen luennoille ja harjoituksiin. Mahdollisuuksien mukaan harjoituksia pidetään<br />
klinikalla yhtenä päivänä.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Karoliina Autio<br />
Lisätiedot: Osallistujamäärä 14 opiskelijaa.<br />
Pieneläinlääkäri päivystää 3 op<br />
90375<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2012<br />
Tavoitteet: Opiskelija täydentää pieneläinpäivystyksessä tarvittavaa osaamistaan.<br />
Sisältö: Opintojakso sisältää luento-opetusta, pienryhmäopetusta ja -ohjausta sekä päivystyspraktiikkaa<br />
pieneläinsairaalassa.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Nelson RW, Couto CG. Small Animal Internal Medicine,<br />
4. painos, Mosby Elsevier, 2009. Silverstein DC, Hopper K. Small Animal Critical<br />
Care Medicine, Saunders Elsevier, 2009.<br />
Suoritustavat: Opintojakso alkaa kaikille yhteisillä luennoilla aamupäivällä (4 h), aiheena<br />
päivystystyö pieneläinsairaalassa. Iltapäivällä (3 h) pienryhmissä tutustumista pieneläinsairaalan<br />
päivystyksen toimintaan: teho-osasto, päivystyspoliklinikka, leikkausosasto.<br />
Päivystysjakso sisältää 42 h päivystystyötä. Päivystysjakso toteutetaan kolmena iltapäivystys-vuorona<br />
ja kahtena pyhän tai viikonlopun päivävuorona. Opintojakson lopuksi järjestetään<br />
palautetilaisuus (2 h) Kurssiin sisältyy 30 h itsenäistä opiskelua.<br />
Opiskelijat pitävät potilaskirjanpitoa kaikista <strong>opinto</strong>jakson aikaisista potilaista. Opiskelijat<br />
tekevät yhdestä potilaasta tapausselostuksen. Kurssin verkkoalustana toimii BSCW, jossa<br />
ohjeet potilaskirjanpitoon ja potilastapauksen kirjoittamiseen. Opintojakson päivystysjaksot<br />
suoritetaan joulun, pääsiäisen tai kesän viikonloppujen aikana. Järjestettyyn opetukseen ja<br />
päivystysvuoroon osallistuminen on pakollista. Potilaskirjanpito ja kirjallinen tapausselostus<br />
palautetaan annettuun määräaikaan mennessä.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Helka Heikkilä ja Maria Louhelainen, Thomas Spillmann<br />
Lisätiedot: Opintojaksolle valitaan 18 opiskelijaa. Ilmoittautuessaan opiskelija voi esittää<br />
toiveen päivystysjakson suorittamisen ajankohdasta.<br />
Pieneläinten ortopedia 3 op<br />
90396<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2012 (vko 16)<br />
Tavoite: Opiskelija oppii syvällisemmin ortopedisten sairauksien diagnostisointia ja hoitope-<br />
82
iaatteita pieneläimillä.<br />
Sisältö: Ortopedisten ongelmien etiologia, diagnosointi, toimenpiteet ja jatkohoito.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus:<br />
Fossum Small Animal Surgery, 3.painos Mosby Elsevier 2007<br />
Suoritustavat: Ryhmätyöskentely, käytännön harjoitustyöt ja luennot.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Pauli Keränen, Mikael Morelius<br />
Lisätiedot: Kurssille otetaan 20 opiskelijaa.<br />
Siipikarja pellolta pöytään 2 op<br />
90354<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat, jatko-opiskelijat ja valmiit<br />
eläinlääkärit.<br />
Ajoitus: Tammikuu 2012<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy siipikarjan alkutuotantoon sekä siipikarjan tuotanto- ja elintarvikehygieniaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali, ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla ja essee.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Timo Soveri, Maria Fredriksson-Ahomaa<br />
Siittolaeläinlääkärikurssi 3 op<br />
90323<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovat suorittaneet<br />
vähintään 5. lukuvuoden opinnot (Klinikkaopetus). Kurssilla on rajoitettu osallistujamäärä<br />
(10-15 henkilöä) ja sille haetaan kirjallisesti. Hakemus osoitetaan vastuuopettajalle ja<br />
siitä on käytävä ilmi opiskelijan suoriutuminen tähänastisista opinnoista, hevoskokemus sekä<br />
selvitys siitä, miten kurssi liittyy opiskelijan urasuunnitelmiin. Lisäksi kurssille otetaan täydennyskoulutettavia<br />
eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: 26.-30.3.2012<br />
Tavoite: Opiskelija hallitsee oriin lisääntymisfysiologian ja ymmärtää sen vaikutukset spermantuotantoon,<br />
seksuaalikäyttäytymiseen ja lisääntymishäiriöihin. Opiskelija tuntee lisääntymishäiriöiden<br />
etiologian, patogeneesin, tutkimuksen ja hoidon. Hän osaa käytännön spermanoton<br />
tekniikat, osaa tutkia sperman ja pakata sen lähetystä varten. Hän osaa myös siementää<br />
tamman oikeaan aikaan ja hallitsee siemennystekniikat. Hän tuntee keinosiemennystoimintaa<br />
koskevan lainsäädännön ja siittolaeläinlääkärin tehtävät keinosiemennysasemalla.<br />
Sisältö: Oriin lisääntymisfysiologia, seksuaalikäyttäytyminen ja sen poikkeavuudet sekä siitosoriin<br />
hoito. Sperman tutkimus, käsittely, pakastus ja jäähdytys, siemennysannosten laskeminen<br />
sekä siirtosperman käyttö. Spermanottotekniikat ja spermanoton ongelmat. Oriin tutkimus<br />
ja patologisten tilojen diagnosointi ja hoito. Keinosiemennyshygienia, tammojen tutkiminen<br />
ja siementäminen. Siittolan tarttuvat taudit ja management.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla jaettava materiaali. Kurssilla esitellään oriin lisääntymistä<br />
ja keinosiemennystä koskevaa ulkomaista kirjallisuutta.<br />
Suoritustavat: Kurssille osallistuminen. Luentoja 30 h, pienryhmäopetusta 15 h.<br />
Arviointi: Opiskelijan on tehtävä etukäteen kirjallinen tehtävä, jonka vastuuopettaja hyväksyy.<br />
Vastuuhenkilö: Terttu Katila<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Lisääntymistieteen välitentit on oltava suoritettuina.<br />
Lisätiedot: Kurssi järjestetään Ypäjällä. Opiskelija järjestää ja maksaa itse matkansa, majoituksensa<br />
ja ruokailunsa. Kurssi antaa pätevyyden toimia hevosten ks-luvassa mainittuna toi-<br />
83
minnasta vastaavana eläinlääkärinä.<br />
Sikojen lisääntyminen ja terveydenhuolto 3 op<br />
90337<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden opiskelijat,<br />
eläinlääkärit.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2012<br />
Tavoite: Antaa valmiudet analysoida ja ratkaista tilatason terveys- ja hedelmällisyysongelmia<br />
sianlihatuotannossa.<br />
Osaamistavoite: Opiskelija osaa tehdä tilan hedelmällisyyteen liittyvän tilaraportin ja terveydenhoitosuunnitelman.<br />
Sisältö: Yksilö- ja tilatason hedelmällisyysongelmiin, tautisaneerauksiin, hännänpurentaan,<br />
niveltulehduksiin, ruokintaan, sikojen hyvinvointiin ja sianlihatuotannon etiikkaan liittyvät<br />
kysymykset. Kurssin sisältöä räätälöidään vuosittain siten, että uudet ja ajankohtaiset, sikataloutta<br />
puhuttavat teemat sekä kurssilaisten itsensä tärkeänä pitämät teemat tulevat käsitellyiksi.<br />
Kurssi sisältää keskeisiä terveydenhuollon työkaluja.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla käsitelty materiaali<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja harjoitustyö. Luennot ja keskustelut 27 h, ryhmätyöt<br />
ja tilakäynnit ja niiden työstäminen 8 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Olli Peltoniemi, Mari Heinonen<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Tuotantoeläinblokki on oltava suoritettuna.<br />
Lisätiedot: Kurssi järjestetään Saarella Mäntsälässä. Rajoitettu osallistujamäärä 20 opiskelijaa.<br />
Small animal cardiology 2 op<br />
90383<br />
Target group: 6 th year students of the Veterinary Faculty. Limited amount of participants<br />
20.<br />
Timing: Spring term 2012 (week 11)<br />
Objective: Deepening the knowledge about the diagnosis and treatment of congential and<br />
acquired cardiac diseases in dogs and cats.<br />
Study materials and litterature: To be announced later<br />
Evaluation: passed/failed<br />
Responsible person: Maria Wiberg<br />
Other information: Lectures and case seminars, Teaching language is English in cooperation<br />
with a foreign specialist in cardiology who will be announced later.<br />
Sorkkahoitokurssi 2 op<br />
90348<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat (2. ja 3. vuosikurssin) opiskelijat.<br />
Ajoitus: Mahdollisesti kevätlukukausi 2012 (varmistuu loppuvuodesta 2011).<br />
Tavoite: Perustiedot toiminnallisesta sorkkahoidosta naudalla.<br />
Sisältö: 1. pv (iltapäivä): sorkan rakenne, tavallisimmat sorkkasairaudet, toiminnallinen sorkkahoito;<br />
2. pv: sorkkahoitoa käytännössä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali ja jakson aikana osoitettava muu materiaali.<br />
Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla ja harjoituksissa. Luentoja 4 h Viikissä ja 8 h käytännön<br />
sorkkahoitoa Saarella, kirjallinen tehtävä ja omatoiminen opiskelu.<br />
84
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Timo Soveri<br />
Säteilysuojelu eläinröntgentoiminnassa 2 op<br />
90389<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijat, joilla on vähintään viidennen<br />
lukuvuoden opinnot suoritettuna sekä valmiit eläinlääkärit ja henkilöt, jotka haluavat suorittaa<br />
eläinröntgentoiminnasta vastaavan johtajan pätevyyden.<br />
Ajoitus: Tammikuu 2012.<br />
Tavoite: Opiskelija pätevöityy toimimaan säteilyn käytön turvallisuudesta vastaavana johtajana<br />
eläinröntgentoiminnan pätevyysalueella<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa<br />
säteilyfysiikan perusteet, säteilylähteet ja –mittasuureet<br />
säteilyn biologiset vaikutukset ja riskit<br />
säteilyn käyttöön liittyvän lainsäädännön<br />
säteilyn käytön organisatoriset järjestelyt, valvonnan ja altistuksen seurannan<br />
säteilyn turvallisen käytön ja säteilysuojelutoimet eläinröntgentoiminnassa<br />
eläinröntgentutkimusmenetelmät ja -laitteet sekä niiden käytön<br />
Sisältö: Kurssin sisältö noudattaa Säteilyturvakeskuksen ohjetta ST 1.8. Kurssilla käsitellään<br />
mm. säteilyfysiikan perusteita, säteilyyn liittyviä suureita ja säteilyn mittaamista, säteilyn<br />
biologiasia vaikutuksia, säteilyn riskejä ja säteilysuojelun perusperiaatteita. Kurssilla perehdytään<br />
säteilysuojelulainsäädäntöön, säteilyn käytön valvontaan, käytännön säteilysuojelutoimiin<br />
työpaikalla, säteilyaltistuksen seurantaan ja työntekijöiden terveystarkkailuun. Opiskelija<br />
tutustuu eläinröntgentutkimuksiin, vaihtoehtoisiin tutkimusmenetelmiin, eläinröntgentoiminnan<br />
laadunvarmistukseen ja harjoittelee eläinröntgenlaitteiden käyttöä.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali, jakson aikana osoitettu kirjallisuus.<br />
Suoritustavat: Luentoja 12 t, harjoituksia. Kurssin suorituksen edellytyksenä on hyväksytty<br />
kuulustelu.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anu Lappalainen (varalla Merja Leinonen)<br />
Talad svenska för veterinärer 2 op<br />
90267<br />
Målgrupp: 4-6 års studenter, de som är i specialiseringsutbildningen och veterinärmedicinska<br />
fakultetens personal.<br />
Mål: Att öka deltagarnas färdigheter och motivation att använda svenska i praktiska, yrkesrelaterade<br />
situationer.<br />
Tidpunkt: 15.-29.8.2011<br />
Innehåll: Kursen består av undervisning och diskussioner för att främja deltagarnas aktiva<br />
ordförråd samt av praktiska övningar i att använda muntlig och skriftlig svenska. Kursen<br />
genomförs som diskuterande och aktiverande, med gruppdiskussioner och rollspel. Skriftliga<br />
färdigheter tränas genom att skriva korta texter i form av bl.a. e-postmeddelanden och referat<br />
av svenska forskningsrapporter. De praktiska övningarna planeras och genomförs av veterinärer<br />
med erfarenhet av kel- och produktionsdjurpraktik. Kursen bedöms som godkänd eller<br />
underkänd på basen av aktivt deltagande och består av 27 timmar närundervisning samt självständigt<br />
arbete.<br />
Studiematerial och litteratur: Inget förhandsmaterial.<br />
Prestationssätt: Grupparbeten, diskussioner, rollspel.<br />
85
Värdering: godkänd/underkänd<br />
Ansvarig person: Anna Valros<br />
Tiedonlähteet verkossa (Vivo-kurssi) 1 op<br />
90346<br />
Kohderyhmä: Kurssia järjestetään eri kohderyhmille:<br />
1. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, joilla on tutkielman aihe<br />
valittuna.<br />
2. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat sekä ne kandidaatin tutkintoa<br />
suorittavat, jotka ovat tehneet lisensiaatin tutkielman tutkimussuunnitelman.<br />
Ajoitus: Erikseen sovittavana aikana järjestettävä monimuotokurssi, jonka voi tarvittaessa<br />
suorittaa kokonaan verkkokurssina.<br />
Tavoite: Opiskelija osaa etsiä ja löytää tietoa ja erilaisia tiedonlähteitä, osaa arvioida löytämänsä<br />
tiedon laatua ja sen käyttökelpoisuutta ja ymmärtää tiedonhankinnan ja -haun merkityksen<br />
oman oppimisen kannalta ja osana elinikäistä oppimisprosessia.<br />
Sisältö: Viikin kampuskirjaston koostama Vivo-kurssi <strong>opas</strong>taa tiedonhaussa ja esittelee keskeiset<br />
verkkotiedonlähteet. Kurssin suorittaminen edellyttää Vivo-sivustolta löytyvään materiaaliin<br />
ja sivustolla esiteltyihin eläinlääketieteen tiedonlähteisiin perehtymistä, sekä annetun<br />
oppimistehtävän hyväksyttyä suorittamista. Kurssilla on käytössä Moodle-oppimisalusta.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Raisa Iivonen/Viikin kampuskirjasto<br />
Tieteellinen kliininen tutkimus - mitä, miten ja miksi? 3 op<br />
90378<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat,<br />
jotka on valittu kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston kesäklinikalle. Myös eläinlääketieteen<br />
tohtorin tutkintoa suorittavat väitöskirjatyöntekijät.<br />
Ajoitus: Touko-elokuu 2012<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää kliinisen tutkimuksen keskeiset asiat ja hallitsee siinä käytettävien<br />
menetelmien periaatteet. Opiskelija oppii kliinisen tutkimuksen erilaiset menetelmät,<br />
pystyy itse suunnittelemaan pienimuotoisen tutkimuksen, osaa aineiston käsittelemisen ja<br />
pystyy tulkitsemaan tuloksia.<br />
Sisältö: Eläinlääketieteen tiedeyhteisön ja infrastruktuurin esittely, kirjallisuushaku, tutkimuksissa<br />
käytetyt metodologiat, tutkimuksen etiikka ja koe-eläinluvat, aineiston työstäminen,<br />
tulosten analysointi, tieteellinen kirjoittaminen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Opintojakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Luennot ja harjoitukset. Harjoitukset perustuvat opiskelijan omaan materiaaliin<br />
ja niiden pohjalta opiskelija kirjoittaa lisensiaatin tutkielman. Oma työ esitetään seminaarissa.<br />
Pakollinen osallistuminen kaikkeen annettuun opetukseen. Poissaolot korvataan kirjallisin<br />
tehtävin.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna Hielm-Björkman<br />
Tuotantoeläinlääkärin viikonloppupäivystys 3 op<br />
90393<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovat suorittaneet<br />
''Johdanto tuotantoeläinlääkärinä toimimiseen'' -kurssin.<br />
Ajoitus: Pääsiäis- ja kesäloman aikana 2012.<br />
Tavoite: Opiskelija tutustuu tuotantoeläinpäivystykseen ja sen vaatimiin taitoihin.<br />
86
Sisältö: Viikonloppupäivystys Yliopistollisen eläinsairaalan tuotantoeläinsairaalassa tai alueella,<br />
jossa tuotantoeläinpäivystys on eriytetty omalle eläinlääkärille. Varallaoloa päivystyksessä<br />
64 tuntia, josta arviolta puolet (32 h) aktiivista työaikaa. Ensiapuun liittyviä luentotallenteita<br />
ja tehtäviä moodle oppimisalustalla. Näiden läpikäymiseen (itseopiskeluun) on varattu<br />
noin 50 tuntia.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Moodlen luentotallenteet.<br />
Erkki Pyörälä: Kotieläinten synnytysoppi.<br />
Heinonen ja Laisi: Nautojen ja sikojen lopetus: pulttipistooli ja verenlasku, DVD.<br />
Pyörälä ja Tiihonen: Nautojen sairaudet 2005. TE blokin luentomateriaali.<br />
Suoritustavat: Opiskelija varaa Tuotantoeläinsairaalasta loma-ajan viikonloppupäivystysvuoron<br />
(moodle-alusta) tai ilmoittaa moodle lomakkeella kurssin vastaavalle eläinlääkärille<br />
missä, milloin ja kenen eläinlääkärin mukana hän suorittaa tuotantoeläinpäivystysviikonlopun.<br />
Moodle-oppimisalustan tehtävät (oppimispäiväkirja viikonlopun ajalta sekä kysymyksiä<br />
luentomateriaaliin liittyen) hän voi tehdä itse valitsemanaan ajankohtana syyskuun loppuun<br />
mennessä.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Eeva Mustonen, Mari Heinonen (Tuotantoeläinsairaalan johtava eläinlääkäri)<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Jatkoa valinnaiselle Johdanto tuotantoeläinlääkärinä<br />
työskentelyyn -kurssille.<br />
Tutkimus elintarvike- ja ympäristöhygieniassa; kysymyksenasettelusta raportointiin 3<br />
op<br />
90311<br />
Kohderyhmä: Tarkoitettu elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston kesäkouluun<br />
osallistuville eläinlääketieteen opiskelijoille, rajoitettu opiskelijamäärä. Kesäkouluopiskelijat<br />
valitaan vapaamuotoisten hakemusten ja haastattelujen perusteella.<br />
Ajoitus: Huhtikuu-elokuu 2012<br />
Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee elintarvike- ja ympäristöhygieenisen<br />
tutkimuksen keskeiset teemat ja osaa käyttää tavallisimpia tutkimusmenetelmiä ja selittää<br />
niiden periaatteet. Opiskelija hallitsee tieteellisen kirjoittamisen ja viitteidenhallinnan perusteet<br />
ja pystyy soveltamaan oppimaansa lisensiaatin tutkielman kirjoittamisessa. Opiskelija<br />
pystyy esittelemään tutkimustuloksia tieteellisen esitelmän muodossa. Opiskelija osaa perustella,<br />
miten elintarvike- ja ympäristöhygienian tutkimuksen keskeiset teemat liittyvät käytännön<br />
elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden tehtäväkenttään.<br />
Sisältö: Opiskelija perehtyy kurssin aikana tutkimuksen tekemiseen, etiikkaan ja raportointiin<br />
sekä tutustuu elintarvike- ja ympäristöhygienian tehtäväkenttään.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssin oppimateriaali.<br />
Suoritustavat: Luennot, harjoitukset, kirjalliset tehtävät, ekskursiot, seminaarit, tieteellisen<br />
posterin laatiminen, muut mahdolliset työtavat. Osallistuminen kaikkeen annettuun opetukseen.<br />
Poissaolot korvataan kirjallisin tehtävin.<br />
Arviointi: hyväksytty/hylätty. Kurssilla käytetään osaamisen jatkuvaa arviointia, jossa opiskelija<br />
saa läpi kurssin palautetta edistymisestään.<br />
Vastuuhenkilö: Miia Lindström<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opiskelijan tulee olla hyväksytty elintarvikehygienian ja<br />
ympäristöterveyden osaston kesäkouluun. Kandidaatin tutkielman suorittamisesta ennen kesäkoulua<br />
voi sopia lisensiaatin tutkielman ohjaajan kanssa.<br />
Lisätiedot: Hakuaika kesäkouluun joulu-tammikuussa, ilmoitus julkaistaan Almassa.<br />
Tutkimusmenetelmien <strong>opinto</strong>piiri 1 op<br />
87
90268<br />
Kohderyhmä: Lisensiaatti- tai väitöstutkielmaa suunnittelevat ja tekevät opiskelijat ja heidän<br />
ohjaajansa, jotka käyttävät biostatistisia ja epidemiologisia menetelmiä.<br />
Ajoitus: Korkeintaan kerran kuussa kevät- ja syyslukukausien aikana.<br />
Tavoite: Opintopiirissä perehdytään tilastotieteelliseltä ja epidemiologiselta kannalta opiskelijoiden<br />
omiin tutkimussuunnitelmiin tarkoituksena saada ne palvelemaan paremmin tutkimuksen<br />
tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi perehdytään keskustellen tilastollisten menetelmien<br />
käyttämiseen päättelyn tukena.<br />
Sisältö: Tutkimusmenetelmien <strong>opinto</strong>piiri on havainto-, kenttä- ja kliinisten tutkimusten sekä<br />
epidemiologisten ja tilastollisten menetelmien keskustelufoorumi. Tutkimusmenetelmät ovat<br />
keskeinen osa tutkimustyötä ja niiden valinnassa tulee ottaa huomioon tutkimuskysymykset ja<br />
odotetut tulokset sekä niistä tehtävät päätelmät, koska päätelmät ovat osaltaan menetelmien<br />
leimaamia. Hyvään menetelmäosaamiseen kuuluu paitsi menetelmien tekninen hallinta myös<br />
näkemys tutkimuskohteen ja menetelmien vuorovaikutuksesta.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: M. Elwood Forward projection - using critical appraisal in<br />
the design of studies; International Journal of Epidemiology 2002; 31:1071-1073.<br />
http://ije.oupjournals.org/cgi/reprint/31/5/1071<br />
Suoritustavat: Läsnäolo ja mahdollisesti esitys; osallistuminen keskusteluun. Perusopiskelijat<br />
saavat <strong>opinto</strong>piiristä yhden <strong>opinto</strong>pisteen 1) osallistumalla kuuteen <strong>opinto</strong>piiriin tai 2) pitämällä<br />
oman esityksen ja osallistumalla sen lisäksi kahteen <strong>opinto</strong>piiriin. Opintopisteet on<br />
pyydettävä vastuuhenkilöltä erikseen. Opintopiirissä esittävät etukäteen ilmoittautuneet osanottajat<br />
tutkimussuunnitelmansa tai -ongelmansa tiivistetysti, jonka jälkeen muut osallistujat ja<br />
vetäjät kommentoivat ja keskustelevat aiheesta.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna-Maija Virtala<br />
Lisätiedot: anna-maija.virtala@helsinki.<strong>fi</strong> ja<br />
http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/tutkimus/tutkijankoulutus/<strong>opinto</strong>piiri.html<br />
Utareterveyskurssi 3 op<br />
90329<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, joilla on vähintään<br />
5. lukuvuoden opinnot suoritettuna. Kurssille haetaan kirjallisesti, perustellen lyhyesti,<br />
miksi haluaa tälle kurssille. Kurssille otetaan myös valmistuneita eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2012.<br />
Tavoite: Opiskelija syventää tietojaan utaretulehduksen ja vedinsairauksien patogeneesistä,<br />
diagnostiikasta, hoidosta ja ennaltaehkäisystä sekä saa valmiudet karjan utaretulehdusongelman<br />
kokonaisvaltaiseen selvittämiseen.<br />
Sisältö: Perehdytään utaretulehdusta aiheuttavien bakteerien erityispiirteisiin ja tulehduksen<br />
patogeneesiin. Utaretulehduksen hoitoon liittyvän kliinisen farmakologian tietoja syvennetään.<br />
Käydään läpi lypsyn teoriaa ja käytäntöä. Utareen ja vedinten tutkimustekniikoita harjoitellaan<br />
käytännössä. Laboratoriossa perehdytään bakteriologiseen diagnostiikkaan ja herkkyysmääritykseen.<br />
Jaksoon sisältyy myös tapausselostuksia sekä karjakäynti ja karjakohtaisen<br />
utareterveyssuunnitelman teko.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Suoritustavat: Läsnäolo luennoilla ja osallistuminen ryhmätyöskentelyyn, laboratorioharjoitus,<br />
utareterveyssuunnitelman teko. Luento-opetus 16 h, pienryhmäopetus 8 h, yksilöopetus 1<br />
h, ryhmätyöskentely 12 h, verkkotyöskentely 7 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Satu Pyörälä<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito (90084) tu-<br />
88
lee olla suoritettuna.<br />
Lisätiedot: Rajoitettu osallistujamäärä, 15 opiskelijaa. Kurssille haetaan kirjallisesti, perustellen<br />
lyhyesti, miksi haluaa tälle kurssille.<br />
Valinnainen harjoittelu 2 op<br />
90305<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Tavoite: Tutustuminen eläinlääkärin työhön tai alan työkokemuksen saaminen <strong>opinto</strong>jen aikana.<br />
Sisältö: Eläinlääkärin työn seuraaminen vähintään 5+5 arkipäivän tai 5 arkipäivän ja päivystysviikonlopun<br />
ajan, yhtäjaksoinen tai säännöllinen työskentely eläinlääkärin alaisuudessa<br />
(esim. avustaminen pieneläinvastaanotolla, antidoping-työ ravi/ratsastuskilpailuissa), tai yliopiston<br />
tukema harjoittelu. Oppimispäiväkirjan pitäminen.<br />
Suoritustavat: Täytetty harjoittelulomake, jossa on työpaikan yhdyshenkilön allekirjoitus, ja<br />
sen liitteenä 1-2 sivun pituinen tiivistelmä oppimispäiväkirjasta (palautetaan kahden kuukauden<br />
kuluessa harjoittelun päättymisestä)<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anu Aunela<br />
Lisätiedot: Yliopisto tukee vuosittain harjoittelua. Harjoittelupaikan tarjoaja voi olla kotimainen<br />
tai ulkomainen yksityinen yritys, järjestö, kunta tai valtio. Haettavana olevista yliopiston<br />
tukemista harjoittelupaikoista ilmoitetaan tammi-helmikuussa 2012 tiedekunnan <strong>opinto</strong>sivuilla<br />
Almassa: Perusopinnot -> Harjoittelu. Harjoittelun kesto on yleensä 1-3 kk (väh. 1<br />
kk) ja siitä voidaan hyväksilukea 2 op eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin<br />
<strong>opinto</strong>ihin.<br />
Valinnainen harjoittelu ulkomailla 2-6 op<br />
90386<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Ympäri vuoden, myös kesäkuukausina.<br />
Tavoite: Alan työkokemuksen saaminen <strong>opinto</strong>jen aikana ja tutustuminen kohdemaan kulttuuriin.<br />
Kielitaidon kehittäminen.<br />
Osaamistavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija:<br />
• omaa paremmat valmiudet toimia kansainvälisessä työyhteisössä<br />
• osaa laittaa oman tieteenalansa ja oman maan käytänteet kansainväliseen yhteyteen.<br />
• osaa toimia ja kommunikoida toisessa kulttuuriympäristössä.<br />
• osaa käyttää vierasta kieltä työympäristössä, opiskelussa ja vapaa-ajalla.<br />
• osaa toimia tehokkaasti uudessa ympäristössä tai järjestelmässä. Opiskelija luottaa itseensä<br />
ja on itsenäisempi ja rohkeampi työssään<br />
• osoittaa sitoutumista ja yhteiskunnallista vastuuta globaalilla tasolla (koskee erityisesti<br />
harjoittelua kehitysmaassa)<br />
• osaa soveltaa opiskelussaan omaksumiaan tietoja ja taitoja käytännön työtehtävissä ja<br />
arvioida omaa osaamistaan sekä uusien tietojen ja taitojen tarvetta<br />
Sisältö: Harjoittelupaikan tarjoaja voi olla ulkomainen praktiikka, yritys, yliopisto, maatila,<br />
järjestö, tutkimusinstituutti, kunta tai valtio. Harjoittelun kesto on vähintään yksi viikko . Yliopiston<br />
kansainvälistä harjoitteluapurahaa haettaessa keston on oltava vähintään kaksi kuukautta,<br />
Erasmus-apurahaa haettaessa kolme kuukautta. Opintojaksosta saatavien <strong>opinto</strong>pisteiden<br />
määrä riippuu harjoittelun pituudesta ja sisällöstä.<br />
Suoritustavat: Työharjoittelu ja lyhyt noin yhden sivun mittainen oppimispäiväkirja, jossa<br />
opiskelija arvioi työtehtäviä ja oppimista.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
89
Vastuuhenkilö: Kansainvälisistä asioista vastaava varadekaani Maria Wiberg ja suunnittelija<br />
Janna Koivisto.<br />
Vastasyntyneen varsan hoitokurssi 2-3 op<br />
90308<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2012<br />
Tavoite: Kurssi valmentaa opiskelijoita eläimen normaalin käyttäytymisen sekä sen poikkeavuuksien<br />
tunnistamiseen. Kurssi lisää opiskelijan käytännön valmiuksia eläinten käsittelyssä<br />
ja hoitamisessa. Opiskelija saa tuntuman elävän eläimen kanssa työskentelyyn jo <strong>opinto</strong>jen<br />
alkuvaiheessa.<br />
Sisältö: Tamman tiineys ja synnytys, vastasyntynyt varsa ja sen ominaispiirteet, normaali<br />
varsan käyttäytyminen, varsan ongelmien tunnistaminen (heikko varsa, hengityselinten, raajojen,<br />
ruoansulatuskanavan, navan ongelmat), varsan keinoruokinta, orpovarsa ja sen erityispiirteet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali<br />
Suoritustavat: Hyväksyttävä läsnäolo, tuntiseuranta (Flexim), oppimispäiväkirja. Luennot 3<br />
h, opetusvideot ja oppimispäiväkirja käytännön harjoittelun aikana, iltapäivädiskussio ja palaute<br />
6 tuntia. Käytännön harjoittelu <strong>opas</strong>tuksineen 32 h (2 op). Opiskelijan on mahdollista<br />
suorittaa kurssi laajempana osallistumalla lisäksi kesän aikana kolmen varsapotilaan hoitoon<br />
(8 h/potilas), kirjoittamalla oppimispäiväkirjan ja osallistumalla palautteenantotilaisuuteen<br />
syksyllä (1 op).<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty, vaatimuksena osallistuminen teoriaosaan, <strong>opas</strong>tuksiin, käytännön<br />
toimintaan ja iltapäivä-diskussioihin<br />
Vastuuhenkilö: Michael Hewetson, Ninja Karikoski<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Eläinlääketieteellinen fysiologia (normaalit elintoiminnot),<br />
obstetriikka (tamman riskitiineydet, synnytys ja sen ongelmat), neonatologia (vastasyntyneen<br />
sairaudet)<br />
Villieläinten ja eksoottisten kotieläinten makroskooppinen anatomia 2 op<br />
90372<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Viikko 2, 9.-13.1.2012.<br />
Tavoite: Kurssin suoritettuaan opiskelija on käynyt esimerkkilajien avulla läpi eksoottisten<br />
kotieläinlajien ja villieläinten rakenteellisia erikoispiirteitä, ja kerrannut tavallisimpien kotieläinten<br />
perusanatomiaa vertailemalla niiden rakenteita eksoottisten koti- ja tuotantoeläinlajien<br />
vastaaviin rakenteisiin. Kurssin suoritettuaan opiskelija on saanut tietoa eläinten erikoisrakenteiden<br />
merkityksestä eläinten luontaisille liikkumistavoille, käyttäytymiselle ja ravinnonvalinnalle.<br />
Sisältö: Eksoottisten koti- ja tuotantoeläinten perusrakenne ja rakenteelliset erikoispiirteet.<br />
Lajista tai lajiryhmästä riippuen rakenteen läpikäyminen voi keskittyä esimerkiksi tuki- ja<br />
liikuntaelimistöön tai ruoansulatuselimistöön. Läpikäytävinä ryhminä eksoottiset märehtijät<br />
(poro, alpakka, laama), jyrsijät (hamsteri, gerbiili, rotta, marsu), jäniseläimet (kani), linnut<br />
(strutsi, papukaijat), matelijat (käärmeet, liskot, kilpikonna) sekä muut lajit opiskelijoiden<br />
kiinnostuksen tai ajankohtaisuuden mukaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Eläinlääketieteellisen anatomian ja kliinisen anatomian oppikirjat,<br />
esimerkiksi: O’Malley, B. Clinical anatomy and physiology of exotic species: structure<br />
and function of mammals, birds, reptiles and amphibians. Saunders co. Ltd, 2005.<br />
Opiskelijoiden valitsemat ja opettajan hyväksymät tieteelliset artikkelit ja eläinlajikohtaiset<br />
rakenneoppaat.<br />
90
Suoritustavat: Osallistuminen kaikkeen opetukseen; luennot, suulliset esitykset sekä ryhmätyöt<br />
leikkelysalissa. Luento-opetus 8 h, opiskelijaesitykset 34 h (20 h esityksen teko + 14 h<br />
esitykset), ryhmätyöskentely leikkelysalissa 12 h. Luennot koostuvat vastuuopettajan johdanto-<br />
ja yhteenvetoluennoista sekä kahdesta vierailevan asiantuntijan luennosta.<br />
Opiskelijat valmistelevat ja esittävät 20 minuutin mittaisen esityksen valitsemastaan lajista<br />
(opettajan tuottamasta lajilistasta tai omavalintaisesta lajista). Dissektioharjoitukset tehdään<br />
ryhmätyönä vastuuopettajan johdolla (lajit valikoituvat saatavuuden mukaan).<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Juha Laakkonen<br />
Lisätiedot: Kurssille otetaan haun perusteella enintään 28 opiskelijaa.<br />
Myöhemmin kuin lukuvuonna 2011-2012 järjestettäviä eläinlääketieteen kandidaatin ja<br />
lisensiaatin tutkinnon vaihtoehtoisia <strong>opinto</strong>ja<br />
Elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologinen tyypittäminen 3<br />
op<br />
90312<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat ja<br />
tiedekunnan jatko-opiskelijat<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2013<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologisessa<br />
tyypittämisessä yleisesti käytettyjen menetelmien perusperiaatteet sekä tietää miten<br />
menetelmiä voidaan käyttää hyödyksi esim. epidemiologisissa tutkimuksissa, kontaminaatioreittien<br />
selvityksessä elintarvikkeiden tuotantoketjussa sekä bakteerilajien tunnistamisessa.<br />
Sisältö: Kurssilla perehdytään elintarvikehygieenisesti merkittävien mikrobien molekyylibiologiseen<br />
tyypittämiseen.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Jakson aikana osoitettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille sekä kirjallisen tehtävän palauttaminen<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Marja-Liisa Hänninen<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistuva opiskelijat, jotka ovat<br />
suorittaneet eläinlääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian opinnot.<br />
Eläinlääkäri esimiehenä: johtamis- ja vuorovaikutustaidot 2 op<br />
90367<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat 6. lukuvuoden elintarvikeja<br />
ympäristöhygienian opetukseen osallistuneet opiskelijat sekä erikoistumiskoulutuksessa<br />
olevat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2013<br />
Tavoite: Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää ympäristöterveydenhuollon yksikön<br />
sisäiseen ja ulkoiseen toimintaan liittyviä tekijöitä ja haasteita sekä saa valmiuksia johtajatehtävissä<br />
toimimiseen.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa johtamisen eri alueet ympäristöterveydenhuollon<br />
tehtäväkentässä ja pystyy pohtimaan valvontayksikön johtamiseen liittyviä haasteita ja omia<br />
valmiuksiaan toimia johtajana.<br />
Sisältö: Kolmen lähiopetuspäivän sisältö koostuu seuraavista osa-alueista:<br />
• Johdatus ympäristöterveydenhuollon hallintoon<br />
• Asioiden johtaminen / strateginen johtaminen<br />
91
• Ihmisten johtaminen ja itsensä johtaminen<br />
• Vuorovaikutus ja viestintä<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille sekä kirjallisen työn tekeminen.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mari Nevas<br />
Eläinten hyvinvointi - etiikasta käytännön eläinsuojelutyöhön 3 op<br />
90384<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
(2. - 6. lukuvuosi), sekä muut aiheesta kiinnostuneet kotieläinalan opiskelijat ja valmiit ammattilaiset.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2013<br />
Tavoite: Kurssilla saa kuvan eläinkäsityksiin ja eläinten hyvinvointikäsityksiin vaikuttavista<br />
tekijöistä, eläinten hyvinvoinnin arvioinnista, eläinsuojelusta ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavista<br />
biologisista ja yhteiskunnallisista tekijöistä.<br />
Sisältö: Tuotantoeläinpainotteisella kurssilla käsitellään luennoimalla, paripohdintojen ja<br />
erilaisten ryhmätöiden avulla mm. eläinten hyvinvoinnin määritelmiä ja arviointimenetelmiä,<br />
eläinkäsityksiin ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, eläinsuojelua ja eläinetiikkaa.<br />
Lisäksi perehdytään hyvinvointitutkimuksen suunnitteluun ja metodeihin.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Aktiivinen läsnäolo ja etätehtävien suorittaminen.<br />
Kurssi on viiden päivän intensiivikurssi, jossa päivittäin on noin 4 h luentoja ja ohjattuja parija<br />
ryhmätyöpohdintoja 2-3 h. Kurssiin kuuluu opiskelijoille lähetettävät etätehtävät.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Anna Valros ja Laura Hänninen<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Syventää Kotieläinten pidon, etologian ja eläinsuojelunperusteet<br />
kurssin antia yhdessä Kotieläinten etologia ja hyvinvointi - syventävän kurssin<br />
kanssa.<br />
Lisätiedot: Muille kuin eläinlääketieteen opiskelijoille suositellaan etukäteislukemistoksi<br />
Hyvinvoiva tuotantoeläin, Maatalouskeskusten liitto, <strong>Helsinki</strong>, 2005 tai vastaavat tiedot.<br />
Kurssille otetaan enintään 25 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Eläinlääketieteen opiskelijoilla<br />
on etusija.<br />
Kalatuotantoketjun elintarvikehygienia 2-3 op<br />
90343<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
sekä eläinlääkärit.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2013.<br />
Tavoite: Opiskelija ymmärtää tuotantoketjun eri vaiheiden merkityksen kalatuotteiden elintarvikehygieenisten<br />
riskien synnyssä ja torjunnassa.<br />
Sisältö: Kurssilla perehdytään kalatuotantoon ja kalavalmisteisiin liittyviin elintarvikehygieenisiin<br />
riskeihin. Opetus käsittää kalanviljelyn ja jatkojalostuksen sekä perehtymisen kuhunkin<br />
tuotantovaiheeseen liittyviin elintarvikehygieenisiin riskeihin, riskien torjuntaan ja kalaalan<br />
laitosten valvontaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali.<br />
Suoritustavat: Osallistuminen luennoille ja ekskursiolle sekä kirjallisen tehtävän palauttaminen<br />
(2 op). Osallistuminen harjoituksiin (vapaaehtoiset) (+1 op).<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Annamari Heikinheimo<br />
92
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opintojaksolle voivat osallistua ne opiskelijat, jotka ovat<br />
suorittaneet eläinlääketieteellisen patologian opinnot.<br />
Lisätiedot: Harjoituksiin otetaan 15 henkilöä.<br />
Kliininen sytologia 2 op<br />
90318<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, joilla on eläinlääketieteellisen<br />
patologian kokonaisuus (90155) on suoritettuna.<br />
Ajoitus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Tavoite: Antaa valmiudet sytologisten näytteiden ottoon ja tulkintaan.<br />
Sisältö: Luento-opetusta korvan, ihon, imusolmukkeen, eri punktaattien ja ihon uudismuodostumien<br />
sytologiasta, käytännön näytteenottoharjoituksia sekä omatoimista mikroskopointia.<br />
Suoritustavat: Esitehtävät ja luennot.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Pernilla Syrjä<br />
Lisätiedot: Kurssille otetaan 12 opiskelijaa.<br />
Lihakarja pellolta pöytään 2 op<br />
90355<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2013.<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy lihakarjan sairauksiin ja terveydenhuoltoon, naudanlihan tuotantoon<br />
ja siihen liittyvään elintarvikehygieniaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali.<br />
Suoritustavat: Aktiivinen läsnäolo kurssilla. Luentoja 25 tuntia.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Sanna Hellström, Timo Soveri<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opiskelijan tulee olla suorittanut lihantarkastustekniikka<br />
ja eläintenpito ja hyvinvointi -jaksot.<br />
Maidontuotanto pellolta pöytään 2 op<br />
90352<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2014.<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy maidontuotantoon ja maitohygieniaan sekä lypsykarjan tuotanto-<br />
ja elintarvikehygieniaan.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luentomateriaali.<br />
Suoritustavat: Aktiivinen osallistuminen luennoille ja ryhmätyöhön.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Miia Lindström, Satu Pyörälä<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Eläintenpidon ja hyvinvoinnin kokonaisuus (90161) tulee<br />
olla suoritettuna ennen <strong>opinto</strong>jaksolle osallistumista.<br />
Riista ja poro kairasta pöytään 2 op<br />
90366<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
sekä jatko-opiskelijat.<br />
Ajoitus: Ilmoitetaan myöhemmin.<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy riistan- ja poronlihan “alkutuotantoon”, saaliin käsittelyyn, li-<br />
93
hantarkastukseen ja lainsäädäntöön sekä elintarvikehygieenisiin riskeihin.<br />
Sisältö: Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat mm. riistan merkitys, saaliit, metsästysmuodot,<br />
istutukset, riistanhoito ja eläinsuojelu metsästyksessä, elintarvikkeena käytettävät riistalajit ja<br />
tarhattavat riistaeläimet, saaliin käsittely, lainsäädäntö: riistan ja poron lihantarkastus, valvonta,<br />
porotalous, porojen sairaudet ja lääkintä, riistaeläinten tyypillisimmät sairaudet, zoonoosit<br />
ja elintarvikehygieeniset riskit.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla jaettava materiaali.<br />
Suoritustavat: Aktiivinen läsnäolo luennoilla.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Pekka Juntunen (Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto) sekä<br />
Timo Soveri (Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto).<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Opiskelijan tulee olla suorittanut 1. lukuvuoden Terve<br />
kotieläin -opinnot.<br />
Sianlihan tuotanto pellolta pöytään 2 op<br />
90353<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Kevätlukukaudella 2015<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy sianlihan tuotantoon ja siihen liittyvään elintarvikehygieniaan<br />
elintarvikeketjun näkökulmasta. Opiskelija hahmottaa elintarviketuotannon alkutuotannosta<br />
lähtevänä ketjuna ja kykenee arvioimaan eri vaiheiden merkitystä elintarvikehygienian kannalta.<br />
Sisältö: Kurssilla käsitellään monipuolisesti alkutuotannon tekijöitä ja niiden vaikutusta lihan<br />
laatuun, sikoihin liittyviä elintarvikepatogeeneja elintarvikeketjun näkökulmasta ja sianlihan<br />
tuotantoa ja kulutusta meillä ja maailmalla.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Luennoilla ja harjoituksissa jaettu materiaali<br />
Suoritustavat: Kurssin suorituksen edellytyksenä on aktiivinen läsnäolo kurssilla ja ryhmätöiden<br />
tekeminen. Luennot ja ryhmätyöt.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Pekka Juntunen, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto ja Mari<br />
Heinonen, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Kurssi soveltuu kaikkien vuosikurssien opiskelijoille.<br />
Lisätiedot: Kurssi toteutetaan, mikäli vähintään 10 opiskelijaa ilmoittautuu kurssille.<br />
Tammapraktiikkakurssi 3 op<br />
90325<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat, jotka ovat suorittaneet<br />
vähintään 5. lukuvuoden opinnot. Kurssilla on rajoitettu osallistujamäärä (8-10 hlöä)<br />
ja sille haetaan kirjallisesti. Vastuuopettajalle osoitetusta hakemuksesta on käytävä ilmi opiskelijan<br />
suoriutuminen tähänastisista opinnoista, hevoskokemus sekä selvitys siitä, miten kurssi<br />
liittyy opiskelijan urasuunnitelmiin. Lisäksi kurssille otetaan täydennyskoulutettavia eläinlääkäreitä.<br />
Ajoitus: Kevätlukukausi 2013.<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy syvällisesti tamman lisääntymisfysiologiaan, munasarja- ja tiineysdiagnostiikkaan,<br />
lisääntymishäiriöihin ja niiden hoitoon sekä vastasyntyneiden varsojen<br />
ongelmiin.<br />
Sisältö: Tamman endokrinologia ja munasarjojen toiminta, diagnostiikka, patologiset tilat ja<br />
niiden hoito. Kohdun fysiologia, patologisten tilojen diagnostiikka ja hoito. Tiineysdiagnostiikka,<br />
tiineyden fysiologia ja patologia. Keinosiemennys. Varsominen ja vastasyntyneen var-<br />
94
san sairaudet.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kurssilla jaettava materiaali. Kurssilla esitellään tamman<br />
lisääntymistä koskevaa ulkomaista kirjallisuutta.<br />
Suoritustavat: Kurssille osallistuminen ja kirjallisen tehtävän suorittaminen. Kirjallinen etätehtävä.<br />
Luentoja 28 h ja käytännön harjoituksia tammoilla 12 h.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Terttu Katila<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Lisääntymistieteen välitentit on oltava suoritettuina.<br />
Lopputentin suorittaminen katsotaan ansioksi.<br />
Lisätiedot: Kurssi järjestetään Ypäjällä. Opiskelija järjestää ja maksaa itse matkansa, majoituksensa<br />
ja ruokailunsa.<br />
Teollinen hygienia ja elintarvikeprosessien riskinhallinta 2 op<br />
90326<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat,<br />
jotka ovat osallistuneet lihantarkastuksen opetukseen. Lisäksi valtion ja kuntien tarkastuseläinlääkärit.<br />
Ajoitus: Ilmoitetaan myöhemmin<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy laitos- ja prosessihygieniaan sekä elintarvikkeiden turvalliseen<br />
tuotantoon riskinhallinnan keinoin. Kurssilla perehdytään myös laitostarkastukseen.<br />
Sisältö: Opintojakson sisältö muodostuu teollisesta hygieniasta sekä riskinhallinnasta yrityksen<br />
ja/tai viranomaisten näkökulmasta. Opintojaksoon sisältyvät laitostarkastuksen suorittaminen<br />
ja tarkastuskertomuksen laadinta.<br />
Suoritustavat: Luennot, ekskursio ja harjoitustyö (tarkastuskertomuksen laadinta).<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Maria Fredriksson-Ahomaa<br />
Zoonoosit Euro<strong>opas</strong>sa 2 op<br />
90368<br />
Kohderyhmä: Kurssi on suunnattu erityisesti eläinlääketieteen 2.-3. vuosikurssien, sekä lääketieteen<br />
opiskelijoille. Kurssille otetaan myös valmistuneita eläinlääkäreitä ja lääkäreitä.<br />
Ajoitus: Järjestetään parittomina vuosina.<br />
Edeltävät opinnot: Suositeltavaa on, että opiskelija on osallistunut mikrobiologian opetukseen.<br />
Tavoite: Opiskelija tuntee tärkeimmät Euro<strong>opas</strong>sa eläimistä ihmiseen siirtyvät zoonoosit,<br />
niiden ekologian, rakenteen ja lisääntymisen, epidemiologian, diagnostiikan, torjunnan ja<br />
hoidon, sekä mahdolliset taustatekijät uusien ja vanhojen zoonoottisten mikrobien aiheuttamille<br />
epidemioille.<br />
Sisältö: Luentoja zoonooseja aiheuttavista mikrobeista Euro<strong>opas</strong>sa, pääpaino villieläinperäisissä<br />
(myös niveljalkaisten välittämissä), ei elintarvikevälitteisissä infektioissa.<br />
Kurssilla käsitellään mm. seuraavia mikrobeja/infektioita: myyräkuume, puutiaisaivokuume,<br />
West Nile- infektio, pogostantauti, lehmärokko, borrelioosi, tularemia, anaplasmoosi, babesioosi,<br />
bartonellat, leptospiroosi, toksoplasma, ekinokokkoosi, trikinelloosi, leishmaniaasi, rabies.<br />
Suoritustavat: Luentoja kaksi päivää, itseopiskelua sekä seminaari, johon opiskelija laatii 5-<br />
10 min esityksen etukäteen jaetun taustamateriaalin pohjalta.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty (seminaariesityksen perusteella)<br />
Vastuuhenkilö: Olli Vapalahti<br />
95
6.4.2.2 Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma 20 tai 25 op<br />
90400<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: 4.-6. lukuvuosi<br />
Tavoite: Opiskelija paneutuu itsenäisesti mutta ohjatusti eläinlääketieteen kannalta mielekkääseen,<br />
tieteellisesti tai ammatillisesti kiinnostavaan aiheeseen tai tutkimuskysymykseen.<br />
Tutkielma osoittaa kohteena olevan aihepiirin syvällistä tuntemusta, tarvittavien tutkimusmenetelmien<br />
hallintaa sekä kykyä monipuoliseen tieteelliseen viestintään.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija<br />
• osaa ohjatusti suunnitella ja toteuttaa projektinomaisen kokonaisuuden valitsemansa,<br />
tieteellisesti tai ammatillisesti tärkeän ongelmakokonaisuuden ratkaisemiseksi<br />
• osaa hankkia itsenäisesti tieteellistä tietoa, arvioida sitä kriittisesti ja hyödyntää sitä<br />
tarkoituksenmukaisella tavalla<br />
• hallitsee tutkimuksensa kohteena olevan aihepiirin syvällisesti ja pystyy kirjoittamaan<br />
ja keskustelemaan siitä asiantuntijan tavoin<br />
• hallitsee tarvittavat tutkimusmenetelmät tarkoituksenmukaisella tasolla<br />
• osaa kirjoittaa tieteellisen tutkielman annettujen ohjeiden mukaisesti<br />
• osaa pitää tutkielmansa pohjalta suullisen tieteellisen esityksen annettujen ohjeiden<br />
mukaisesti<br />
• osaa ottaa vastaan ja antaa rakentavaa kritiikkiä sekä vastata siihen<br />
Sisältö:<br />
1) Tutkielmatyöskentely: tutkimussuunnitelman tekeminen, tiedonhaku ja kirjallisuuteen perehtyminen,<br />
mahdollinen kokeellinen osa ja tutkielman kirjoittaminen<br />
2) Seminaarityöskentely: oma esitys, opponointi ja osallistuminen viiteen muuhun seminaariin.<br />
3) Kypsyysnäyte<br />
Suoritustavat: Tutkielma (90400), Seminaarityöskentely (90095), Kypsyysnäyte (90016).<br />
Opiskelija voi aloittaa lisensiaatin tutkielman tekemisen missä tahansa <strong>opinto</strong>jen vaiheessa<br />
edellyttäen, että hänellä on riittävät perustiedot aiheesta ja eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma<br />
on suoritettu. Tutkielman aiheesta voi ottaa yhteyttä sen oppiaineen professoriin, jonka<br />
alaan kuuluvasta aiheesta haluaisi tehdä tutkielman. Tarjolla olevia aiheita on nähtävillä<br />
myös Almassa.<br />
Tutkimussuunnitelma tehdään yhdessä työn johtajan ja ohjaajan kanssa. Johtaja on professori<br />
tai dosentti, joka on palvelusssuhteessa <strong>tiedekunta</strong>an. Ohjaaja on vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon<br />
suorittanut henkilö. Ohjaajia voi tarvittaessa olla useampia. Tutkimussuunnitelmassa<br />
sovitaan tutkielman aiheesta, toteuttamisesta, aikataulusta, ohjauksesta ja kielestä.<br />
Aikatauluun myöhemmin tulevat mahdolliset muutokset on tehtävä yhdessä ohjaajan tai johtajan<br />
kanssa. Opiskelija toimittaa kopion suunnitelmasta sen osaston toimistoon, jonka oppiaineeseen<br />
kuuluvasta aiheesta tekee tutkielman.<br />
Arviointi: Tutkielmalla on kaksi tarkastajaa. Tutkielman ensimmäisenä tarkastajana toimii<br />
pääsääntöisesti vastuullinen ohjaaja. Jos hän on estynyt, niin tutkielman tarkastaa toinen ohjaaja<br />
tai johtaja. Tutkielman toisen tarkastajan nimeää johtaja. Vähintään jommankumman<br />
tarkastajista tulee olla väitellyt.<br />
Tutkielma arvostellaan arviointimatriisia käyttäen 8-portaisella asteikolla improbatur (i), ap-<br />
96
probatur (A), lubenter approbatur (B), non sine laude approbatur (NSLA), cum laude approbatur<br />
(C), magna cum laude approbatur (M), eximia cum laude approbatur (E) tai laudatur<br />
(L).<br />
Opponointi ja seminaariesitys arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Arvioinnin suorittaa<br />
esitettävän lisensiaatin tutkielman ohjaaja.<br />
Valmis tutkielma jätetään kansitettuna tiedekunnan kansliaan vähintään neljänä kappaleena<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvostossa tapahtuvaa arvostelua ja Viikin kampuskirjastoa varten.<br />
Vastuuhenkilö: Perusopetuksesta vastaava varadekaani Mirja Ruohoniemi<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Ennen tutkielman aloittamista suositellaan Tiedonlähteet<br />
verkossa -<strong>opinto</strong>jakson (Vivo -verkkokurssi) suorittamista.<br />
Lisätiedot:<br />
Lisensiaatin tutkielman tutkimussuunnitelmalomake, kirjoitusohjeet ja arviointimatriisit sekä<br />
seminaariohjeet ja opponentin muistilista löytyvät Almasta: Tiedekunta -> Perusopinnot -><br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma; Tiedekunta -> Perusopinnot -> Lomakkeet. Tutkielma<br />
julkaistaan sähköisesti Heldassa edellyttäen, että opiskelija ja ohjaaja antavat siihen<br />
luvan.<br />
Seminaarityöskentely<br />
90095<br />
Tavoite: Hyväksytyllä seminaariesityksellä opiskelija osoittaa hallitsevansa tieteellisen esityksen<br />
perusperiaatteet ja tarvittavien av-välineiden käytön. Opiskelija hallitsee tutkimusaiheensa<br />
siten, että kykenee esittämään työnsä suullisesti muille eläinlääketieteen opiskelijoille<br />
rajatussa ajassa, keskustelemaan aiheesta yleisön kanssa sekä ottamaan vastaan opponentin<br />
antaman palautteen ja vastaamaan siihen rakentavasti.<br />
Sisältö: Opiskelijan pitää esitelmän omasta tutkielmastaan, toimii yhdessä seminaarissa opponenttina<br />
ja osallistuu lisäksi viiteen muuhun tutkielmaseminaariin, tutkimusmenetelmien<br />
<strong>opinto</strong>piiriin tai osastojen tutkimusseminaareihin.<br />
Seminaarityöskentelyn ohjeet ja opponentin muistilista löytyvät Almasta: Perusopinnot -><br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma -> Seminaarityöskentely<br />
Suoritustavat: Oma esitys, opponointi, osallistuminen 5 muuhun seminaariin.<br />
Arviointi: Seminaariesityksen arvioi lisensiaatin tutkielman ohjaaja asteikolla hyväksytty/hylätty.<br />
Opponoinnin arvioi esitettävän lisensiaatin tutkielman ohjaaja asteikolla hyväksytty/hylätty.<br />
Vastuuhenkilö: Anu Aunela<br />
Kypsyysnäyte (ELL)<br />
90016<br />
Sisältö: Tutkielmaan kuuluva tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä. Kypsyysnäytteellä osoitetaan<br />
perehtyneisyys tutkielman kohteena olevaan ongelmakokonaisuuteen ja kyky tiivistää<br />
olennainen asiasisältö erikseen annettavien ohjeiden mukaisesti.<br />
Suoritustavat: Ohje tiivistelmän tekoon löytyy lisensiaatin tutkielman kirjoitusohjeista<br />
https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/doclink/105937. Tiivistelmän eli kypsyysnäytteen hyväksyy tutkielman<br />
ohjaaja. Kypsyysnäytteen suorittamisesta saa erillisen merkinnän <strong>opinto</strong>suoritusrekisteriin<br />
(90016 Kypsyysnäyte).<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Tutkielman ohjaaja tai johtaja.<br />
97
6.4.3 Harjoittelu<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto sisältää pakollisina harjoitteluina klinikkaharjoittelun<br />
eli amanuenssuurin ja ympäristöterveydenhuollon harjoittelun.<br />
Klinikkaharjoittelu 6 op<br />
90301<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat<br />
Ajoitus: Harjoittelu suoritetaan viidennen lukuvuoden jälkeen loma-aikoina erillisen ohjelman<br />
mukaisesti.<br />
Tavoite: Opiskelija oppii soveltamaan aineopinnoissa ja klinikkakierroilla saatuja teoriatietoja<br />
ja valmiuksia käytäntöön sekä oppii eläinlääkärin ammattiin kuuluvia käytännön taitoja.<br />
Osaamistavoitteet: Opiskelija osaa:<br />
• soveltaa aineopinnoissa ja klinikkaopinnoissa saatuja tietoja ja taitoja käytäntöön<br />
• arvioida ja täydentää omia taitojaan kliinisessä eläinlääkärintyössä<br />
• analysoida ja soveltaa eri lähteistä löytyvää tietoa potilaiden hoitamisessa ja oman<br />
ammattitaidon ylläpitämisessä<br />
• käyttää työssään hyviä vuorovaikutustaitoja<br />
Sisältö: Harjoittelun aikana opiskelija perehtyy kliiniseen työhön. Hän työskentelee Yliopistollisen<br />
eläinsairaalan eri yksiköissä (pieneläin-, hevos- ja tuotantoeläinsairaala). Harjoitteluun<br />
kuuluu myös päivystys ja osallistuminen aamukierroille klinikan ohjelman ja järjestelyjen<br />
mukaan. Amanuenssi suorittaa valvotusti eläinlääkärin perustaitoihin kuuluvia toimenpiteitä<br />
itsenäisesti.<br />
Oppimateriaali ja kirjallisuus: Kliinisen eläinlääketieteen oppikirjat.<br />
Suoritustavat: Opiskelija saa hyväksytyn suorituksen tehtyään harjoittelujaksoon kuuluvat<br />
työtunnit. Läsnäolo kirjataan amanuenssuurikorttiin, joka palautetaan jakson lopussa <strong>opinto</strong>asiainsihteerille.<br />
Poissaolo on ilmoitettava Helsingissä sairaalan potilastoimistoon ja Saarella<br />
päivystyspuhelimeen. Poissaolot korvataan erikseen sovitulla tavalla. Harjoittelu on kliinistä<br />
potilastyötä Yliopistollisen eläinsairaalan yksiköissä eläinlääkäreiden valvonnassa.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Maria Louhelainen/kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, Helena<br />
Rautala/kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto<br />
Lisätiedot: Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston <strong>opinto</strong>asiainsihteeri tekee<br />
amanuenssuurin suorittajien ryhmäjaon. Yliopistollinen eläinsairaala laatii työaikalistat. Harjoittelusta<br />
maksetaan korvaus.<br />
Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 3 op<br />
90302<br />
Kohderyhmä: Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa suorittavat opiskelijat.<br />
Ajoitus: 6. lukuvuoden kevätlukukausi.<br />
Tavoite: Opiskelija perehtyy ympäristöterveydenhuollon keskeisten tehtävien käytännön suorittamiseen<br />
sekä siihen liittyvään lainsäädäntöön.<br />
Osaamistavoite: Opiskelija osaa suorittaa ympäristöterveydenhuoltoon liittyviä erityyppisiä<br />
valvontatehtäviä käytännössä.<br />
Sisältö: Harjoittelun aikana opiskelijan perehtyy kunnalliseen päätöksentekoon, elintarvikehuoneistojen<br />
ja -laitosten viranomaisvalvontaan ja omavalvontaan, ensisaapumispaikkavalvontaan,<br />
elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä ja naudanlihan merkintäjärjestelmää koskevaan<br />
lainsäädäntöön, talousvettä, sisäilmaa ja uimavesiä koskevaan lainsäädäntöön sekä näytteenottoon<br />
ja laboratoriomäärityksiin.<br />
98
Suoritustavat: Kahden viikon pituinen harjoittelu suoritetaan kaupungissa tai seudullisessa<br />
valvontayksikössä hygieenikkoeläinlääkärin ohjauksessa. Harjoittelusta pidetään päiväkirjaa.<br />
Arviointi: Hyväksytty/hylätty<br />
Vastuuhenkilö: Mari Nevas<br />
Yhteydet muihin <strong>opinto</strong>jaksoihin: Harjoitteluun voi osallistua suoritettuaan ympäristöterveydenhuollon<br />
lainsäädännön ja valvonnan (90403).<br />
99
6.5 Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistaminen<br />
Suoritettuaan tutkintoon vaadittavat koulutusohjelman opetussuunnitelman mukaiset opinnot<br />
opiskelija voi pyytää tutkintotodistusta tiedekunnalta. Opiskelijan tulee myös tarkastaa, että<br />
<strong>opinto</strong>suoritusrekisteristä löytyy merkinnät kaikista tutkintoon kuuluvista <strong>opinto</strong>suorituksista.<br />
Tutkintotodistusta pyydetään tiedekunnalta tutkintotodistuspyyntölomakkeella. Opiskelijan<br />
tulee lisäksi täyttää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran edellyttämät lomakkeet laillistamista<br />
varten. Kaikki lomakkeet löytyvät Almasta (Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet) ja ne<br />
tulee palauttaa tiedekunnan kansliaan <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelija Anu Aunelalle viimeistään 7<br />
päivää ennen publiikkia.<br />
Todistuksen antaa tiedekunnan dekaani noin kerran kuussa järjestettävissä publiikeissa. Tutkintotodistuksen<br />
liitteenä annetaan suomen/ruotsin- ja englanninkielinen <strong>opinto</strong>suoritusote<br />
sekä Diploma Supplement, joka on tarkoitettu kansainväliseen käyttöön. Publiikkien ajankohdat<br />
löytyvät Almasta (Tiedekunta > Perusopinnot > Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi<br />
laillistaminen).<br />
Eläinlääkäriksi laillistamisessa annetaan eläinlääketieteellisen tutkinnon suorittaneelle henkilölle<br />
oikeus toimia eläinlääkärinä Suomessa. Laillistamisen suorittaa Evira publiikin yhteydessä.<br />
Lisätietoja laillistamisesta antaa Evira, puh. 020 772 4322, www.evira.<strong>fi</strong> (Esittely ><br />
Toiminta > Eläinlääkärintoimi).<br />
6.6 Väliaikainen oikeus harjoittaa eläinlääkärin ammattia<br />
Eläinlääkärinammatin harjoittamista koskevan lain (29/2000) 7 §:n mukaan henkilö, joka on<br />
suorittanut Suomessa eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnon ja tarvittavat <strong>opinto</strong>suoritukset<br />
eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnosta, saa ennen eläinlääkäriksi laillistamista harjoittaa<br />
väliaikaisesti, enintään kolme vuotta, eläinlääkärinammattia laillistetun tai 8 §:ssä tarkoitetun<br />
eläinlääkärin sijaisena. Kolmen vuoden määräaika lasketaan edellä tarkoitetun oikeuden saavuttamisesta.<br />
Elintarviketurvallisuusvirasto voi erityisistä syistä pidentää kyseistä aikaa. Maaja<br />
metsätalousministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset oikeuden saavuttamisen<br />
edellytyksenä olevista <strong>opinto</strong>suorituksista. Sijaisuuskelpoisuus alkaa automaattisesti, kun<br />
kaikki kelpoisuuteen vaaditut opinnot on suoritettu ja on voimassa kolme vuotta riippumatta<br />
siitä, toimiiko opiskelija eläinlääkärin sijaisena.<br />
Opiskelija voi harjoittaa eläinlääkärinammattia laillistetun eläinlääkärin tai sellaisen eläinlääkärin,<br />
joka tarjoaa väliaikaisesti eläinlääkäripalveluja eläinlääkärinammatin harjoittamisesta<br />
annetun lain 8 §:n mukaisesti, sijaisena. Itsenäisenä ammatinharjoittajana opiskelija ei voi<br />
toimia. Väliaikaiset praktiikkaoikeudet ovat voimassa enintään kolme vuotta. Oikeudet alkavat<br />
viimeisestä väliaikaisiin praktiikkaoikeuksiin tarvittavasta suorituspäivämäärästä (<strong>opinto</strong>suorituksen<br />
rekisteröimispäivämäärä), kuitenkin niin, ettei viimeinen suorituspäivämäärä vähennä<br />
kolmen vuoden määräaikaa. Jos opiskelija on esimerkiksi suorittanut viimeisen vaaditun<br />
suorituksen 31.5.2012, niin hänellä on oikeus harjoittaa väliaikaisesti eläinlääkärinammattia<br />
enintään 31.5.2015 asti.<br />
Opiskelijan on hyvä aina ennen kuin ryhtyy väliaikaisesti harjoittamaan eläinlääkärinammattia<br />
varmistaa tiedekunnalta, että hänellä on vaaditut <strong>opinto</strong>suoritukset hyväksyttävällä tavalla<br />
100
suoritettu. Tämä on opiskelijan edun mukaista, sillä luvaton eläinlääkärinammatin harjoittaminen<br />
on rikoslaissa säädetty rangaistavaksi teoksi.<br />
Jotta opiskelija voi toimia eläinlääkärin sijaisena, tulee hänellä olla suoritettuna eläinlääketieteen<br />
kandidaatin tutkinnon lisäksi seuraavat opinnot lisensiaatin tutkinnosta:<br />
90076 Sisätautioppi (nykyisin, sl 2011 lähtien Pieneläinsisätautioppi)<br />
90078 Anestesiologia ja tehohoito<br />
90077 Kirurgia (nykyisin, sl 2011 lähtien Neurologia ja oftalmologia, Pieneläinkirurgia<br />
ja Hevossairaudet)<br />
90083 Kotieläinten lisääntymistiede<br />
90084 Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito<br />
90127 Klinikkaopetus<br />
90073 Farmakologian ja toksikologian kliininen jakso<br />
90159 Eläinlääketieteellinen diagnostinen kuvantaminen<br />
90081 Eläinlääkintähuolto I (ns. praktiikkakurssi)<br />
Lisäksi tulee olla suoritettuna viiden päivän yhtäjaksoinen tutustuminen kunnaneläinlääkärin<br />
työoloihin- ja ympäristöön praktiikkaa harjoittavan kunnaneläinlääkärin luona.<br />
Kun opiskelija on suorittanut harjoittelun, hän palauttaa todistuksen harjoittelusta tiedekunnan<br />
kansliaan. Viiden päivän harjoittelu saa sisältää arkipäivien lisäksi yhden lauantain tai<br />
muulle päivälle kuin sunnuntaille sattuvan pyhäpäivän. Harjoittelun voi tarvittaessa anoa hyväksyttäväksi<br />
osaksi klinikkaopetuksen vaihtoehtoista jaksoa (ks. klinikkaopetuksen 90127<br />
<strong>opinto</strong>jaksokuvaus).<br />
Tiedekunnan kanslian <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelija tarkistaa tarvittavat opinnot <strong>opinto</strong>suoritusrekisteristä<br />
ja lähettää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan listan opiskelijoista osoitetietoineen.<br />
Evira lähettää opiskelijalle joko kotiosoitteeseen tai tarvittaessa suoraan työosoitteeseen<br />
tiedon siitä, mihin asti opiskelijalla on enintään oikeus harjoittaa eläinlääkärinammattia, sekä<br />
opiskelijan tunnusnumeron (ns. eläinlääkärinumero). Tämän vuoksi on tärkeätä tarkistaa, että<br />
osoitetiedot ovat ajantasalla WebOodissa, ja ilmoittaa tarvittaessa kanslian <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelija<br />
Anu Aunelalle työosoite (työpaikan nimi, osoite, faksinumero).<br />
Lisätietoja väliaikaisista ammatinharjoittamisoikeuksista antaa Evira, puh. puh. 020 772<br />
4322, www.evira.<strong>fi</strong> (Esittely > Toiminta > Eläinlääkärintoimi). Tiedekunnan kansliasta lisätietoja<br />
saa <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelija Anu Aunelalta, puh. (09) 191 57157.<br />
6.7 Opintojen hyväksilukeminen<br />
Opintojen hyväksilukemisen muotoja ovat kovaaminen ja sisällyttäminen. Korvaaminen tarkoittaa<br />
tutkintovaatimuksiin kuuluvien <strong>opinto</strong>jen korvaamista aiemmin hankitun osaamisen<br />
perusteella. Korvaaminen edellyttää sisällöllistä vastaavuutta. Sisällyttäminen tarkoittaa aiemmin<br />
hankitun osaamisen liittämistä osaksi tutkintoa, jolloin ei edellytetä sisällöllistä vastaavuutta.<br />
Eläinlääketieteen koulutusohjelmassa mahdolliset hyväksiluettavat opinnot kartoitetaan <strong>opinto</strong>jen<br />
alkuvaiheessa henkilökohtaiseen <strong>opinto</strong>suunnitelmaan kuuluvan ennakkotehtävän laatimisen<br />
yhteydessä. Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa ei hyväksilueta opinnäytteitä, vaan<br />
eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkielmat on suoritettava tiedekunnassa.<br />
101
Opintojen hyväksilukemista tulee aina anoa kirjallisesti. Lomake tätä varten löytyy tiedekunnan<br />
<strong>opinto</strong>sivuita Almasta: Tiedekunta > Perusopinnot > Lomakkeet.<br />
Lisätietoja saa tiedekunnan kanslian <strong>opinto</strong>asioista <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelija Anu Aunelalta,<br />
anu.aunela@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57157 tai <strong>opinto</strong>asiainpäällikkö Sanna Ryhäseltä, sanna.ryhanen@helsinki.<strong>fi</strong>,<br />
puh. (09) 191 57155. Ulkomaisten <strong>opinto</strong>jen hyväksilukemiseen liittyvissä<br />
kysymyksissä auttaa kansainvälisten asioiden suunnittelija Janna Koivisto, janna.koivisto@helsinki.<strong>fi</strong>,<br />
puh. (09) 191 57156.<br />
6.7.1 Korvaaminen<br />
Korvaavuudella tarkoitetaan eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmaan kuuluvien pakollisten<br />
<strong>opinto</strong>jen korvaamista kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritetuilla opinnoilla.<br />
Korvaavuutta haetaan kirjallisesti kunkin <strong>opinto</strong>jakson osalta ko. oppiaineen professorilta<br />
(oppiaineen vastuuhenkilö) tai hänen valtuuttamaltaan henkilöltä (<strong>opinto</strong>jakson vastuuopettaja).<br />
Hakemukseen tulee liittää oikeaksi todistettu jäljennös suoritetuista opinnoista<br />
(esim. <strong>opinto</strong>suoritusrekisteriote tai muu todistus) sekä tarvittaessa yksityiskohtaisempia tietoja<br />
suoritettujen <strong>opinto</strong>jen sisällöstä (<strong>opinto</strong>-oppaan <strong>opinto</strong>jaksokuvaus tms.).<br />
Äidinkielen viestintä<strong>opinto</strong>jen korvaavuuksista päättää <strong>opinto</strong>asiainpäällikkö. Muiden juonteina<br />
järjestettävien <strong>opinto</strong>jen korvaavuuksista päättää juonteen vastuuopettaja. Jos opiskelija<br />
haluaa korvata tutkintoon kuuluvat vaihtoehtoiset aineopinnot kokonaan muualla suoritetuilla<br />
opinnoilla, niiden tulee olla sisällöltään sellaisia, että niiden voidaan katsoa olevan lähellä<br />
tiedekunnan jotain oppiainetta. Näitä <strong>opinto</strong>ja on eläinlääketieteen kandidaatin tutkinnossa 1-<br />
7 <strong>opinto</strong>pistettä ja eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinnossa lisensiaatin tutkielman laajuudesta<br />
riippuen 6 tai 11 <strong>opinto</strong>pistettä. Hakemukseen tulee liittää asianmukainen todistus <strong>opinto</strong>suorituksista<br />
tai <strong>opinto</strong>suunnitelma. Korvaavuudesta päättää opetuksesta vastaava varadekaani.<br />
Helsingin yliopiston muussa tiedekunnassa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa<br />
tutkintoon suoritetuilla kieliopinnoilla voidaan korvata eläinlääketieteen kandidaatin<br />
tutkintoon vaadittavat vastaavat kieliopinnot, vaikka niiden laajuus poikkeaisi tiedekunnan<br />
mitoituksesta. Myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua kieliosaamista<br />
voidaan tietyin edellytyksin hyväksilukea. Kieli<strong>opinto</strong>jen osalta hyväksilukemista haetaan<br />
Kielikeskuksesta. Lomake löytyy tiedekunnan <strong>opinto</strong>sivuilta Almasta: Tiedekunta -> Perusopinnot<br />
-> Lomakkeet.<br />
6.7.2 Sisällyttäminen<br />
Sisällyttäminen tarkoittaa muualla suoritettujen <strong>opinto</strong>jen liittämistä osaksi tutkintoa vapaavalintaisina<br />
<strong>opinto</strong>ina. Kandidaatin tutkintoon opiskelija voi halutessaan sisällyttää vapaasti<br />
valittavia suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa suoritettuja <strong>opinto</strong>ja vuosittain vahvistettavien<br />
tutkintovaatimusten mukaisesti. Opiskelijan tulee viimeistään valmistumisvaiheessa<br />
toimittaa tiedekunnan kansliaan asianmukaiset todistukset näistä <strong>opinto</strong>suorituksista.<br />
102
7 YLIOPISTO-OPISKELIJOIDEN HARJOITTELU<br />
Harjoittelu on yksi parhaista tavoista saada oman alan työkokemusta jo <strong>opinto</strong>jen aikana. Yliopisto<br />
tukee rahallisesti vuosittain yli 850 yliopisto-opiskelijan harjoittelua. Harjoittelumäärärahaa<br />
on rajoitetusti, ja sitä ei valitettavasti riitä kaikille hakijoille vuosittain. Harjoittelupaikan<br />
tarjoaja voi olla kotimainen tai ulkomainen yksityinen yritys, järjestö, kunta tai valtio.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
yliopiston tukea voidaan myöntää 1 - 3 kuukauden ajaksi<br />
tukea myönnetään vain perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden harjoitteluun<br />
tuen myöntää opiskelijan <strong>tiedekunta</strong> ja se maksetaan työnantajalle<br />
harjoittelija on aina palvelussuhteessa työnantajaansa (työ- tai virkasuhde), joka maksaa<br />
harjoittelijalle palkan<br />
harjoittelijan saama palkka tässä järjestelmässä on 1 071 € / kk (vuoden 2011 tieto)<br />
Harjoittelupaikkailmoitukset julkaistaan Almassa (Alma > Tiedekunta > Perusopinnot > Harjoittelu)<br />
vuodenvaihteen jälkeen. Opiskelija lähettää haluamaansa harjoittelupaikkaan kirjallisen<br />
hakemuksen harjoittelupaikkailmoituksessa kuvatulla tavalla. Tiedekunta solmii harjoittelupaikan<br />
tarjoajien kanssa harjoittelusopimukset ja lisäksi harjoittelupaikka tekee erillisen<br />
työsopimuksen opiskelijan kanssa.<br />
Harjoittelu on vapaaehtoista eläinlääketieteen opiskelijoille ja se voidaan hyväksilukea eläinlääketieteen<br />
kandidaatin tai lisensiaatin tutkinnon vaihtoehtoisiin <strong>opinto</strong>ihin. Lisätietoja muista<br />
harjoitteluvaihtoehdoista myös tämän oppaan kohdasta 6.4.2.1, <strong>opinto</strong>jaksokuvauksesta<br />
90305 Valinnainen harjoittelu (2 op) sekä 90386 Valinnainen harjoittelu ulkomailla (2-6 op).<br />
Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa harjoittelun yhdyshenkilö on <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelija<br />
Anu Aunela (anu.aunela@helsinki.<strong>fi</strong>, p. (09) 191 57157), johon kannattaa olla yhteydessä<br />
harjoittelukäytäntöihin liittyvissä asioissa.<br />
Yliopisto-opiskelijoiden harjoittelun ohjeistuksen valmistelee keskushallinto ja ohjeistus julkaistaan<br />
Urapalveluiden Alma-sivuilla > Opiskelu, tuet ja palvelut > Opinnot, opetus ja tutkinnot<br />
> Opinnot ja työelämä. Lisätietoja: Urapalvelut, urapalvelut@helsinki.<strong>fi</strong>, p. (09) 191<br />
22125.<br />
103
8 OPINNOT MUISSA YLIOPISTOISSA JA KORKEAKOULUISSA<br />
Helsingin yliopiston opiskelijalla on mahdollisuus monipuolistaa tutkintoaan myös muissa<br />
yliopistoissa ja korkeakouluissa suoritettavilla opinnoilla. Yleensä oikeus erillisiin <strong>opinto</strong>ihin<br />
myönnetään, jos ne voidaan sisällyttää kotiylipistossa suoritettavaan tutkintoon. Erillis<strong>opinto</strong>oikeuden<br />
nojalla ei kuitenkaan voi saada tutkinnonsuoritusoikeutta toiseen korkeakouluun.<br />
Ennen erillis<strong>opinto</strong>-oikeuden hakemista kannattaa keskustella <strong>opinto</strong>suunnitelmista <strong>tiedekunta</strong>si<br />
<strong>opinto</strong>asiainpäällikön tai <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelijan kanssa. Hakuajat vaihtelevat korkeakouluittain<br />
ja ne on syytä tarkistaa hyvissä ajoin.<br />
8.1 Opintoyhteistyö suomalaisten korkeakoulujen kanssa<br />
Joustavan <strong>opinto</strong>-oikeuden (JOO) sopimuksessa ovat mukana kaikki Suomen yliopistot. Sopimus<br />
antaa opiskelijoille mahdollisuuden sisällyttää tutkintoonsa <strong>opinto</strong>ja muista suomalaisista<br />
yliopistoista. JOO-opiskelu on opiskelijalle maksutonta. Opiskelijan tulee olla läsnäolevana<br />
kotiyliopistossaan, jotta hän voi hakea joustavaa <strong>opinto</strong>-oikeutta ja suorittaa <strong>opinto</strong>ja<br />
toisessa yliopistossa. JOOPAS-verkkopalvelusta löydät joustavan <strong>opinto</strong>-oikeuden hakemista<br />
koskevat ohjeet, tietoa yliopistojen JOO-<strong>opinto</strong>tarjonnasta sekä JOO-hakulomakkeen, ks.<br />
www.jo<strong>opas</strong>.<strong>fi</strong>.<br />
8.2 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa<br />
Opiskelu tai työharjoittelu ulkomailla on hyvä tapa tuoda omaan tutkintoonsa jotakin erityistä<br />
ja uutta. Opiskelijavaihdolla tarkoitetaan ulkomailla opiskelua, joka voidaan lukea hyväksi<br />
suoritettavaan tutkintoon. Helpointa opiskelijavaihtoon lähteminen on vaihto-ohjelmien kautta.<br />
Niihin sisältyy yleensä vapautus lukukausimaksuista ja opiskelustipendi. Stipendin lisäksi<br />
vaihtoon lähtevä opiskelija saa normaalia <strong>opinto</strong>tukea (<strong>opinto</strong>rahaa, asumislisää ja <strong>opinto</strong>lainaa).<br />
Opiskelijavaihtoon voi lähteä ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen.<br />
Yliopiston julkaisema ”Opas opiskelijavaihtoon aikovalle” löytyy osoitteesta:<br />
https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/doclink/64028<br />
Tiedekunnan omat alma-sivut ulkomailla opiskelusta: https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/doclink/29569<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tarjoamista mahdollisuuksista opiskella ulkomailla järjestetään<br />
syksyllä tiedotustilaisuus, jonka ajankohdasta tiedotetaan opiskelijoille erikseen sähköpostitse.<br />
Lisäksi yliopiston kansainvälisen liikkuvuuden palvelut järjestää tiedotustilaisuuksia<br />
vaihtomahdollisuuksista. Kaikissa kansainväliseen opiskeluun ja työharjoitteluun liittyvissä<br />
kysymyksissä voi ottaa yhteyttä tiedekunnan suunnittelijaan Janna Koivistoon, puh: 191<br />
57156, matkapuhelin: 050 415 4480, int-vet@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
Erasmus- ja Nordplus -ohjelmissa (Eurooppa) hakuaika lukuvuonna 2012 – 2013 vaihtoon<br />
lähteville on 1.2. - 21.2.2012. Jos haluat hakea vaihtoon jo ensi kevääksi 2012 on joitakin<br />
paikkoja vielä jäljellä ja niihin voi hakea 19.9. - 3.10.2011. Yliopiston kahdenvälisiin kaukokohteisiin<br />
hakuaika vaihtelee kohteittain. Tarkempia tietoja saa osoitteesta<br />
ulkomaillaopiskelu@helsinki.<strong>fi</strong>.<br />
104
Vaihto-ohjelmiin haetaan sähköisen Mobility online - hakujärjestelmän kautta. Lisätietoja<br />
saat Almasta osoitteesta https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/doclink/138791.<br />
Milloin kannattaa lähteä vaihtoon?<br />
2. vuosi: Toisena vuonna vaihtoon lähtemisessä on se hyvä puoli, että jokaisen eläinlääketieteellisen<br />
tiedekunnan opetusohjelmaan kuuluvat samat perusopinnot kuin Helsingissä eli<br />
bakteriologia, virologia, immunologia, genetiikka, mikrobiologia, parasitologia ja patologia.<br />
Yhden lukukauden vaihdoissa on kuitenkin tärkeää löytää kohdeyliopisto, jossa samat kurssit<br />
järjestetään suunnilleen samaan aikaan kuin meillä. Tästä syystä koko lukuvuoden vaihto voi<br />
olla helpompi järjestää. Toisena vuonna vaihtoonlähtö vaatii opiskelijalta aika paljon suunnittelua,<br />
koska vuosi koostuu monesta erillisestä <strong>opinto</strong>jaksosta. Jos opinnoista jää puuttumaan<br />
suorituksia, voi niitä suorittaa jälkikäteen kolmannen vuoden aikana.<br />
3. vuosi: Kolmannen vuoden syksyä ei suositella vaihtoajankohdaksi, koska eläinlääketieteellinen<br />
infektioepidemiologia on vaikea suorittaa ulkomailla. Sama koskee Eläinlääkäri virkamiehenä<br />
-kurssia. Kolmannen vuoden kevät on vaihtoajankohtana parempi, sillä farmakologian<br />
ja toksikologian voi tehdä myös ulkomailla. Patologian obduktiot voi suorittaa ulkomailla<br />
tai tehdä osan etu- tai jälkikäteen Helsingissä. Teurastamoharjoittelun voi tehdä ulkomailla tai<br />
Suomessa muuna ajankohtana. Johdatus kliiniseen työhön – <strong>opinto</strong>jakson voi tehdä osittain<br />
ulkomailla, mutta osia siitä pitää suorittaa jälkikäteen Suomessa.<br />
4. vuosi: Neljäntenä vuonna on mahdollista lähteä vaihtoon, mutta kannattaa varmistaa että<br />
kohdeyliopistossa voi myös opiskella kliinistä teoriaa hevosista, pieneläimistä ja tuotantoeläimistä<br />
ja että osaamistavoitteet vastaavat toisiaan. Keväällä tuotantoeläinten terveys- ja<br />
hyvinvointiblokin terveydenhuolto-osuus on suoritettava Suomessa joko vuotta aiemmin tai<br />
myöhemmin, jos lähtee vaihtoon keväällä. Lisääntymistieteessä on muutamia pakollisia harjoituksia,<br />
jotka voi tehdä myöhemmin Saarella. Mahdollisia puuttuvia suorituksia voi täydentää<br />
vielä viidennen vuoden joulukuuhun saakka.<br />
5. vuosi: Viidentenä vuonna vaihtoon lähtö on helpointa. Osan klinikkaharjoittelusta voi tehdä<br />
ulkomaisessa yliopistossa. Koko lukuvuotta ei suositella olemaan ulkomailla, mutta 1-3 kk<br />
ulkomailla klinikkavuoden aikana antaa perspektiiviä ja itseluottamusta eläinlääkärin työhön.<br />
Ulkomaiseen yliopistoon tulee ottaa mukaan klinikkavuoden suorituskirja hyväksilukuja varten.<br />
Vaihtoa suositellaan kevääksi, jolloin <strong>Helsinki</strong>in tulee vastaavasti vaihto-opiskelijoita<br />
ulkomailta. Ulkomailla opiskeltaessakin tulee suorittaa tietty määrä kutakin klinikkaa ennen<br />
väliaikaisten praktiikkaoikeuden saamista (esim. pieneläinkirurgiaa ei voi vaihtaa hevosviikkoihin<br />
ulkomailla).<br />
6. vuosi: Kuudennen vuoden syksyn elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden opinnot<br />
kannattaa tehdä Helsingissä, sillä ulkomailla ei järjestetä täysin vastaavanlaisia kursseja. Sen<br />
sijaan maalis – toukokuu on hyvä aika lähteä ulkomaille tekemään valinnaisia, syventäviä<br />
<strong>opinto</strong>ja tai lisensiaatintyötä.<br />
Kesäajat: Kesät ovat hyvää aikaa hankkia ulkomaan kokemusta esimerkiksi harjoittelemalla<br />
ulkomaisella klinikalla, osallistumalla kesäkursseille tai tekemällä lisensiaatintyönsä ulkomailla.<br />
105
Eri tapoja lähteä vaihtoon:<br />
Erasmus –opiskelijavaihto<br />
Erasmus on Euroopan unionin (EU/EEA-maat ja Turkki) ohjelma, jonka kautta on helppoa<br />
lähteä opiskelemaan Eurooppaan. Osa tiedekunnan vaihtosopimuksista mahdollistaa kolmen<br />
kuukauden opinnot, mutta osassa kohteista voi viipyä jopa kokonaisen lukuvuoden. Vaihtoon<br />
lähtevät opiskelijat saavat Erasmus -stipendin, jonka suuruus riippuu vaihdon pituudesta<br />
(1000–2000 €). Stipendin voi saada vain kerran. Vaihtoon lähtevät voivat hakea myös harvinaisempien<br />
kielten intensiivikurssille (EILC) kohdemaassa ennen vaihtojakson alkua.<br />
Vaihdon keskeisenä periaatteena on ulkomailla suoritettujen <strong>opinto</strong>jaksojen täysimääräinen<br />
hyväksyminen kotiyliopistossa suoritettavaan tutkintoon. Vaihtoon lähtevän opiskelijan pitää<br />
kuitenkin hyvissä ajoin varmistaa, että vaihdon aikana suoritettavat opinnot luetaan hyväksi<br />
hänen tutkintoonsa. Asiasta voi keskustella kyseisen osaston ohjaavan opettajan kanssa. Ohjaavat<br />
opettajat on listattu Alma-sivulla https://alma.helsinki.<strong>fi</strong>/doclink/184944.<br />
Tiedekunnan partnerikorkeakoulut, opiskelijapaikkamäärät sekä opetuskieli Erasmusohjelmassa<br />
lukuvuonna 2011 - 2012 on listattu osoitteessa<br />
www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>opiskelu/kansainvalisyys/erasmus.html<br />
Vaihto-yliopistoja on seuraavissa maissa: Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Itävalta, Latvia,<br />
Liettua, Norja, Portigali, Ranska, Saksa, Sveitsi ja Unkari.<br />
Erasmus -työharjoittelu<br />
Erasmus-työharjoittelu on hyvä vaihtoehto Eurooppaan (EU/ETA-maat ja Turkki) suuntaaville<br />
harjoittelijoille. Harjoittelijat saavat Erasmus-apurahan (1200€/3kk), joka kattaa osan harjoittelun<br />
kustannuksista. Muut mahdolliset tuet tai harjoittelupaikan maksama palkka eivät<br />
vaikuta Erasmus-apurahaan.<br />
Erasmus-harjoitteluksi hyväksytään harjoittelu, joka kuuluu <strong>opinto</strong>ihin joko pakollisena tai<br />
vapaaehtoisena osana. Erasmus-harjoittelujakson kesto on 3–12 kuukautta. Ennen harjoittelun<br />
alkua opiskelijalla on oltava vähintään yhden lukuvuoden korkeakouluopinnot suoritettuna.<br />
Erasmus-harjoitteluun voi hakea ympäri vuoden. Opiskelija etsii harjoittelupaikan ulkomailta<br />
itse. Harjoittelupaikkana voi olla yritys tai yksityinen tai julkinen organisaatio. Vinkkejä harjoittelupaikan<br />
löytämiseksi voi kysellä tiedekunnan suunnittelija Janna Koivistolta. Pakollisten<br />
<strong>opinto</strong>jen korvaamisesta Erasmus-harjoittelulla tulee keskustella ennen harjoittelua kyseisen<br />
osion vastuuopettajan kanssa.<br />
Lisätietoja Erasmus -harjoittelusta ja kansainvälisen harjoittelun matka-apurahasta löydät<br />
Almasta: Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainväliset asiat > Harjoittelu ja<br />
työ ulkomailla.<br />
Toinen tukimuoto kansainväliselle harjoittelulle on urapalvelujen matka-apuraha, jota myönnetään<br />
myös Euroopan ulkopuolisiin harjoitteluihin. Matka-apurahaa voi hakea <strong>opinto</strong>ihin<br />
liittyvään vähintään kolme kuukautta kestävään työharjoitteluun.<br />
106
Nordplus -opiskelijavaihto<br />
Nordplus on Pohjoismaiden ministerineuvoston stipendijärjestelmä yhteistyön ja liikkuvuuden<br />
lisäämiseksi pohjoismaisten korkeakoulujen välillä. Korkeakoulut muodostavat verkostoja<br />
opetusyhteistyötä varten. Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> kuuluu NOVA-verkostoon, jonka<br />
jäseniä ovat pohjoismaiset maatalous- ja metsätieteelliset sekä eläinlääketieteelliset yliopistot<br />
ja tiedekunnat. NOVA-verkosto järjestetään opiskelija- ja opettajanvaihtoa sekä eripituisia<br />
kursseja perus- ja jatko-opiskelijoille.<br />
Opiskelija voi hakea Nordplus-stipendiä 1–12 kuukauden <strong>opinto</strong>ja varten toisessa pohjoismaisessa<br />
tai Baltian maan yliopistossa. Stipendin suuruus on 200 euroa kuukaudessa. Stipendin<br />
lisäksi saat matka-avustuksen. Myös 1 – 4 viikon vaihdot ovat mahdollisia ja niihin saa<br />
matka-apurahan. Nordplus-stipendi voidaan myöntää toistuvasti samalle hakijalle. Muuten<br />
Nordplus-ohjelmaan pätevät pääosin samat säännöt kuin Erasmus-ohjelmaankin.<br />
Lisätietoja NOVA-verkostosta saat NOVAn www-sivuilta osoitteesta:<br />
http://www.nova-university.org/.<br />
Itsenäinen vaihtoon hakeminen<br />
Vaihto-opiskelupaikan voi hankkia myös itsenäisesti. Tällöin ei kuitenkaan ole kysymys<br />
opiskelijavaihdosta eivätkä vaihtosopimuksiin kuuluvat edut ole käytössäsi; joudut siis muun<br />
muassa maksamaan lukukausimaksut vaihtokohteessasi. Itsenäisesti opiskelupaikan hankkinut<br />
voi hakea matka-apurahaa yliopiston kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden palvelut -<br />
yksiköstä.<br />
Vaihto ja kieliopinnot<br />
Kieliopinnot ovat tärkeä osa vaihtosi suunnittelua ja siihen valmistautumista. Kielen opinnot<br />
kannattaa aloittaa hyvissä ajoin jo ensimmäisenä opiskeluvuotenasi. Kielikeskus tarjoaa monia<br />
mahdollisuuksia kielten opiskeluun. Tietyt kurssit on tähdätty juuri vaihtoon aikoville tai<br />
lähteville. Viikin kampuksellakin on mahdollista opiskella ruotsin ja englannin lisäksi muutamia<br />
kursseja espanjaa, ranskaa ja venäjää. Lisätietoja saat Almasta: Kielikeskus -> Kielikeskuksen<br />
<strong>opinto</strong>-<strong>opas</strong><br />
107
8.3 Koko yliopiston yhteiset vaihtokohteet<br />
Kansainvälisen vaihdon palveluista (Fabianinkatu 33) saa tietoa Helsingin yliopiston perustutkinto-opiskelijoiden<br />
opiskelijavaihtomahdollisuuksista. Kv-vaihdon palvelut -yksikkö<br />
koordinoi yliopiston yhteisiä vaihto-ohjelmia. Ohjelmista vastaavilta koordinaattoreilta voi<br />
kysyä esimerkiksi vaihtoon hakemisesta ja hakuajoista. Tiloissa on Opiskelu ulkomailla -<br />
kirjasto, jossa voi tutustua partneriyliopistojemme toimittamiin oppaisiin sekä löytää maakohtaista<br />
yleisinfoa. Kirjaston tietokoneella voi lisäksi selailla ulkomaisten yliopistojen wwwsivuja.<br />
Koko yliopiston solmimien sopimusten kautta ei yleensä pääse kliinisille kursseille. Näissä<br />
kohteissa opiskelijat ovat usein suorittaneet vapaavalintaisia kursseja tai ravitsemustieteen<br />
kursseja.<br />
Alma -intranetin Opiskelu ulkomailla -palveluikkuna auttaa silloin, kun suunnittelee vaihtoon<br />
hakeutumista tai valmistelee vaihtoon lähtöä.<br />
Tietoa intranetissä: alma.helsinki.<strong>fi</strong><br />
> Opiskelu, tuet ja palvelut > Opintopalvelut ja kansainväliset asiat<br />
> Opiskelu ulkomailla<br />
Ohjelmista vastaavat koordinaattorit tavoittaa vastaanottoaikoina ma–to klo 10–15. Puhelimitse<br />
voi sopia tapaamisen vastaanottoajan ulkopuolelle. Erasmus -neuvontaa saa paitsi tiedekunnasta,<br />
myös numerosta (09) 191 22441. Aasian, Afrikan, Euroopan ja Venäjän vaihtomahdollisuuksista<br />
ja ohjelmien apurahoista voi tiedustella puhelimitse numerosta (09) 191<br />
22241.<br />
ISEP-, AEN-, MAUI -ohjelmista, kansainvälisten opiskelijapalveluiden intensiivikursseista,<br />
vaihto-opiskelusta Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Australiassa ja Uudessa Seelannissa sekä<br />
Free Mover -apurahasta voi tiedustella puhelimitse numerosta (09) 191 22177. Pohjoismaihin<br />
ja Baltian maihin kohdentuvista Nordplus- ja Nordlys -vaihtomahdollisuuksista saa tietoa<br />
numerosta (09) 191 22178.<br />
Palveluosoitteet opiskelijoille:<br />
erasmus@helsinki.<strong>fi</strong> (lähtevät ja saapuvat Erasmus-opiskelijat)<br />
nordplus@helsinki.<strong>fi</strong> (lähtevät ja saapuvat Nordplus-opiskelijat)<br />
ulkomaillaopiskelu@helsinki.<strong>fi</strong> (kahdenvälisten sopimusten ja muiden ohjelmien kautta lähtevät<br />
opiskelijat)<br />
108
9 VETERINÄRMEDICINSKA UTBILDNINGSPROGRAMMET<br />
9.1 Veterinärmedicine kandidat<br />
Grundstudier Omfattning Tidpunkt<br />
Studievägledning 2 sp 1. lå<br />
Veterinärmedicine kandidat portfolio 2 sp 1., 2. och 3. lå<br />
Informations- och kommunikationsteknologilära<br />
IKT-körkort<br />
Integrerade IKT-studier<br />
3 sp<br />
2 sp<br />
1. lå<br />
3. lå<br />
Kommunikationsstudier i modersmålet 3 sp 1., 2. och 3. lå<br />
Främmande språket (engelska) 3 sp 1. och 2. lå<br />
Andra inhemska språket (<strong>fi</strong>nska/svenska) 4 sp 2. lå<br />
Veterinäretik och djurskydd 3 sp 2. och 3. lå<br />
Veterinären som tjänsteman 2 sp 3. lå<br />
Studerandens utveckling som medlem av det<br />
2 sp 2. och 3. lå<br />
vetenskapliga samfundet<br />
Ämnesstudier Omfattning Tidpunkt<br />
Det friska husdjuret 53 sp 1. lå<br />
Djurhållning och -välfärd 10,5 sp 1. och 2. lå<br />
Veterinärmedicinsk mikrobiologi och immunologi 12,5 sp 2. lå<br />
Veterinärmedicinsk parasitologi 5 sp 2. lå<br />
Köttbesiktning och slakterihygien 7,5 sp 2. och 3. lå<br />
Veterinärmedicinsk patologi 17 sp 2. och 3. lå<br />
Veterinärmedicinsk epidemiologi<br />
Veterinärmedicinsk infektionsepidemiologi<br />
Materialbaserad veterinärmedicinsk argumentering<br />
Integrerade IKT-studier<br />
1 sp<br />
Farmakologins och toksikologins grunder<br />
6 sp<br />
3. lå<br />
Läkemedelsanvändning och –ordination<br />
1 sp<br />
Integrerade IKT-studier<br />
1 sp<br />
Inledning till kliniskt arbete 7,5 sp 3. lå<br />
Alternativa ämnesstudier 1-7 sp 1., 2. och 3. lå<br />
Valfria studier<br />
tot. 7 sp 1., 2. och 3. lå<br />
Valbara studier<br />
1-7 sp<br />
Fritt valbara studier<br />
0-6 sp<br />
Praktik<br />
Lantgårdspraktik<br />
Besiktningsveterinärpraktik<br />
Kandidatavhandlingen<br />
Mognadsprov<br />
Totalt<br />
9 sp<br />
tot.12<br />
6 sp<br />
6 sp<br />
3. lå<br />
2. lå<br />
3. lå<br />
6 sp 2. och 3. lå<br />
180 sp<br />
109
9.2 Veterinärmedicine licentiat<br />
Grundstudier Omfattning Tidpunkt<br />
Veterinärmedicine licentiat portfolio 1 sp (4., 5. och) 6. lå<br />
Veterinären som företagare och föreståndare 3 sp 6. lå<br />
Djurhälsovård 3 sp 5. och 6. lå<br />
Ämnes- och fördjupade studier Omfattning Tidpunkt<br />
Smådjur inre medicin 11 sp 4. lå<br />
Anestesiologi och intensivvård 3 sp 4. lå<br />
Neurologi och oftalmologi 3 sp 4 lå<br />
Smådjurskirurgi 4,5 sp 4 lå<br />
Hästsjukdomar 4 sp 4 lå<br />
Husdjurens fortplantningslära 12 sp 4 lå<br />
Hälsovård och sjukdomar inom husdjursproduktionen 11,5 sp 4. lå<br />
Klinikundervisning<br />
Veterinärmedicinsk diagnostisk bildanalys<br />
(integrerad med andra ämnesstudier och klinikundervisning)<br />
Klinisk farmakologi och toxikologi (integrerad med<br />
andra ämnesstudier)<br />
54 sp<br />
4,5 sp<br />
5. lå<br />
5. lå<br />
1 sp<br />
4. och 5. lå<br />
Livsmedelshygien 15,5 sp 6. lå<br />
Miljöhygien 6,5 sp 6. lå<br />
Lagstiftning och kontroll av miljöhälsovård<br />
3 sp<br />
6 lå<br />
Kommunalförvaltning<br />
2 sp<br />
6. lå<br />
Miljö- och livsmedelstoxikologi 3 sp 6. lå<br />
Alternativa ämnesstudier 6 eller 11 sp 4., 5. och 6. lå<br />
Veterinärmedicine licentiatexamen<br />
Seminararbete<br />
Mognadsprov<br />
20 eller 25 sp 4., 5. och 6. lå<br />
Praktik Omfattning Tidpunkt<br />
Klinikpraktik 8 sp 4. och 5. lå<br />
Miljöhälsovårdspraktik 3 sp 6. lå<br />
Totalt<br />
180 sp<br />
Studieperiodernas noggranna beskrivningar <strong>fi</strong>nns i elektroniska studiehandboken i WebOodi,<br />
(Veterinärmedicinska studiehandboken 2011-2012, http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/weboodi)<br />
110
10 AVOIN YLIOPISTO-OPETUS<br />
Helsingin yliopiston opiskelijat voivat osallistua yliopiston järjestämään avoimeen yliopistoopetukseen.<br />
Avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot rekisteröidään yliopiston <strong>opinto</strong>rekisteriin.<br />
Opetusta järjestävät Avoimen yliopiston toimipisteet sekä useat yhteistyöoppilaitokset<br />
eri puolilla Suomea. Opetus on pääasiassa lähiopetusta, mutta joitakin <strong>opinto</strong>ja voi suorittaa<br />
myös etäopiskeluna (monimuoto- ja verkko-opinnot).<br />
Tiedot opetuksesta julkaistaan heinäkuun alussa ja kesäopinnoista huhtikuussa Avoimen yliopiston<br />
verkkopalvelussa. Helsingin yliopiston läsnä olevat perustutkinto-opiskelijat saavat<br />
lukuvuoden aikana alennusta ja kesäopinnot ovat maksuttomia.<br />
Lisätietoja: Helsingin toimipiste, Kluuvikatu 7, Kauppakeskus Kluuvi, 3. krs,<br />
puh. (09) 191 28320<br />
Asiakaspalvelu: Opiskelijaneuvonta, Fabianinkatu 33, puh. (09) 191 22244<br />
Vantaan toimipiste, Lummetie 2b A, p. (09) 191 29077<br />
Lahden toimipiste, Kirkkokatu 16, p. (09) 191 20271<br />
www.helsinki.<strong>fi</strong>/avoin<br />
111
11 TUTKINTOA TÄYDENTÄVÄT OPINNOT ELÄINLÄÄKÄRIKSI<br />
LAILLISTAMISTA VARTEN<br />
Euroopan unioniin tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisen muussa EU- tai<br />
ETA-valtiossa kuin Suomessa hankkiman eläinlääkärin pätevyyden tunnustaminen tapahtuu<br />
joko EU:n automaattisen tunnustamisjärjestelmän tai yleisen tunnustamisjärjestelmän mukaisesti.<br />
Yleistä tunnustamisjärjestelmää sovelletaan silloin, kun uusista EU-maissa opiskelleet<br />
ovat aloittaneet <strong>opinto</strong>nsa ennen EU-jäsenyyden alkamista. Tällöin henkilö voi joutua eläinlääkäriksi<br />
laillistuakseen suorittamaan ns. korvaavia toimenpiteitä.<br />
Eläinlääkäriksi laillistaminen Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolisessa<br />
valtiossa eli ns. kolmannessa maassa suoritetun tutkinnon perusteella edellyttää Suomessa<br />
pääsääntöisesti lisä<strong>opinto</strong>ja ja riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Lisäopinnot suoritetaan<br />
eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Tiedekunnassa tulee suorittaa kliininen harjoittelu,<br />
elintarvikehygienian harjoittelu sekä kliinisten aineiden, elintarvike- ja ympäristöhygienian ja<br />
lainsäädännön kuulustelut. Elintarviketurvallisuusvirasto päättää tiedekunnassa suoritettavien<br />
harjoitteluiden pituuden. Päätöstä harjoittelujen pituudesta haetaan virastolta kirjallisesti.<br />
Tarkemmat ohjeet löytyvät Eviran www-sivuilta: www.evira.<strong>fi</strong> > Eläinlääkärintoimi > Oikeus<br />
toimia eläinlääkärinä.<br />
Eviran päätöksen saatuaan hakija sopii tiedekunnan kanssa <strong>opinto</strong>jen aloittamisesta. Hakemuslomakkeen<br />
saa suunnittelija Janna Koivistolta ja se palautetaan tiedekunnan kansliaan.<br />
Hakemukseen liitetään todistus riittävästä suomen tai ruotsin kielen taidosta (taso 4 yleisessä<br />
kielitutkinnossa).<br />
Kliinisen harjoittelun (2 – 6 kk) suoritusajankohdasta sovitaan erikseen kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen osaston <strong>opinto</strong>sihteerin kanssa. Harjoittelu suositellaan suoritettavaksi<br />
aivan laillistumiskoulutuksen lopussa kliinisten aineiden kuulustelujen jälkeen. Harjoittelun<br />
onnistumisen kannalta on tärkeää, että laillistujalla on hallussaan riittävä teoreettinen osaaminen.<br />
Vähimmäisvaatimuksena ennen kliinisen harjoittelun aloittamista tulee suorittaa hyväksytysti<br />
kaksi kuulustelua: lääkkeiden käyttö ja määrääminen sekä eläinlääketieteellinen farmakologia<br />
ja toksikologia. Harjoittelu suoritetaan Helsingissä ja Mäntsälässä yliopistollisessa<br />
eläinsairaalassa.<br />
Elintarvike- ja ympäristöhygienian harjoitteluajankohdat ovat kurssikohtaisia. Laboratorioharjoittelu<br />
on lukuvuonna 2011 – 2012 syyskuussa ja kunnallishallinto II helmikuussa. Lihantarkastuslainsäädäntö<br />
tulee tenttiä ennen teurastamoharjoittelun aloittamista.<br />
112
Opintovaatimukset lukuvuonna 2011 - 2012<br />
-kliinisten aineiden kuulustelut:<br />
90073 Farmakologian ja toksikologian kliininen jakso 4 op<br />
90074 Lääkkeiden käyttö ja määrääminen 1 op<br />
90078 Anestesiologia ja tehohoito 3 op<br />
90405 Pieneläinkirurgia 4,5op<br />
90501 Neurologia ja oftalmologia 3 op<br />
90406 Pieneläinsisätautioppi (tieto tarkasta <strong>opinto</strong>pistemäärästä lähetetään syksyllä 2011 sähköpostitse)<br />
90404 Hevossairaudet 4 op<br />
90159 Diagnostinen kuvantaminen 2 op<br />
90083 Kotieläinten lisääntymistiede 5 op (lopputentti)<br />
90084 Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoito 6,5 op (kolme tenttiä) pakollinen lukuvuonna<br />
2011 - 2012 <strong>opinto</strong>nsa aloittaville laillistujille, muille suositeltava.<br />
-elintarvike- ja ympäristöhygienian kuulustelut:<br />
90198 Elintarvikehygienian lopputentti 3,5 op<br />
90175 LAILL-elinympäristöhygienia 3,5 op<br />
-lainsäädännön kuulustelut:<br />
90170 LAILL-Lihantarkastuslainsäädäntö 1op<br />
90403 Ympäristöterveydenhuollon lainsäädäntö ja -valvonta 1,5 op<br />
90004 Eläinlääkintähuolto II 3 op<br />
-kliininen harjoittelu 2-6 kk:<br />
90127 Klinikkaopetus 6 kk = 39 op<br />
-elintarvike- ja ympäristöhygienian harjoittelut:<br />
90303 Tarkastuseläinlääkäriharjoittelu 2 vkoa = 3 op<br />
90302 Ympäristöterveydenhuollon harjoittelu 2 vkoa = 3 op<br />
90010 Kunnallishallinto 1 vko = 2 op<br />
90361 Laboratorioharjoittelu 3 vkoa = 2,5 op<br />
Kliinisten aineiden loppukuulusteluvaatimuksista, niihin liittyvistä luentomateriaaleista sekä<br />
kuulusteluajankohdista voi tiedustella myös kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osastolta<br />
<strong>opinto</strong>sihteeri Janne Kettuselta, janne.kettunen@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57280. Kliiniseen<br />
harjoitteluun liittyvistä muista vaadittavista suorituksista kerrotaan harjoittelun alkaessa. Elintarvikehygienian<br />
ja ympäristöterveyden ja lainsäädännön kuulusteluvaatimuksista sekä elintarvike-<br />
ja ympäristöhygienian harjoitteluista voi tiedustella osastosihteeri Mia Ketoharjulta,<br />
el-eyhl@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57171.<br />
Lukuvuosi-ilmoittautuminen<br />
Kaikkien opiskelijoiden on ilmoittauduttava lukuvuosittain joko läsnä- tai poissaolevaksi yliopistoon.<br />
Ilmoittautumisaika laillistumiskoulutusta jo suorittavien osalta on 1.5.–31.8. Ilmoittautuminen<br />
tapahtuu helpoiten WebOodin (www.helsinki.<strong>fi</strong>/weboodi) kautta, mikäli sinulla<br />
on voimassa oleva atk-käyttäjätunnus. Opiskelijaneuvontaan voi ilmoittautua myös<br />
esimerkiksi sähköpostitse: neuvonta@helsinki.<strong>fi</strong>. Ilmoittautumisen yhteydessä voi halutessaan<br />
liittyä Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaan (HYY) maksamalla jäsenmaksun. HYYn<br />
113
jäsenenä laillistuja saa samat edut kuin muutkin opiskelijat, ks. lisätietoja www.hyy.<strong>fi</strong> -> Jäsenelle.<br />
Atk-käyttöluvan hankkiminen<br />
Osa oppimateriaalista on tiedekunnan verkko-oppimisalustoilla sekä intranetissä. Oppimateriaalia<br />
pääsee käyttämään vain, mikäli opiskelijalla on voimassa oleva atk-käyttöluvan. Atkkäyttäjätunnuksen<br />
saa vain läsnä olevaksi ilmoittautunut opiskelija. Tunnuksen saa ottamalla<br />
yhteyttä suunnittelija Kristian Lindqvistiin, kristian.lindqvist@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191<br />
57159.<br />
Todistuksen saaminen ja laillistaminen<br />
Suoritettuaan vaadittavat harjoittelut ja kuulustelut opiskelija voi pyytää tiedekunnalta todistuksen<br />
<strong>opinto</strong>jen suorittamisesta. Todistuspyyntölomake löytyy osoitteesta:<br />
http://www.vetmed.helsinki.<strong>fi</strong>/documents/todistuspyynto_laillistuja.pdf<br />
Todistuksen saa kahden viikon kuluttua todistuspyynnön jättämisestä. Tämän jälkeen opiskelija<br />
voi anoa laillistamista Elintarviketurvallisuusvirastolta.<br />
Lisätietoja tiedekunnassa suoritettavista täydennysopinnoista antaa suunnittelija Janna Koivisto,<br />
puh. (09) 191 57156, janna.koivisto@helsinki.<strong>fi</strong>. Lisätietoja laillistamisesta antaa Elintarviketurvallisuusviraston<br />
osastosihteeri Kirsi Rantala kirsi.rantala@evira.<strong>fi</strong> (vuoden 2011<br />
loppuun asti) ja osastosihteeri Anita Venäläinen, anita.venalainen@evira.<strong>fi</strong>, (vuoden 2012<br />
alusta), puh 020 772 4322, fax. 02077 24355.<br />
114
12 SIVUAINE- JA ERILLISET OPINNOT ELÄINLÄÄKETETEELLISESSÄ<br />
TIEDEKUNNASSA<br />
Hakuajat:<br />
- syyslukukaudella järjestettäviin <strong>opinto</strong>ihin huhtikuun loppuun mennessä<br />
- kevätlukukaudella järjestettäviin <strong>opinto</strong>ihin lokakuun loppuun mennessä<br />
Opinto-oikeuden myöntää dekaani. Opintojen suoritusoikeuksia myönnetään kunkin oppiaineen<br />
sallimissa rajoissa kyseisen <strong>opinto</strong>jakson vastuuopettajan tai oppiaineen vastuuhenkilön<br />
(professorin) puollosta. Opinto-oikeuden voimassaolo on kaksi lukuvuotta. Myönnettävien<br />
sivuaine- ja erillis<strong>opinto</strong>jen laajuus voi olla pääsääntöisesti enintään 30 <strong>opinto</strong>pistettä. Sivuaine-<br />
ja erillisten <strong>opinto</strong>jen suoritusoikeus ei oikeuta tutkinnon suorittamiseen eläinlääketieteellisessä<br />
tiedekunnassa.<br />
1) sivuaineopinnot Helsingin yliopistossa opiskeleville:<br />
Tiedekuntaan voidaan hyväksyä Helsingin yliopiston muissa tiedekunnissa opiskelevia suorittamaan<br />
sivuaine<strong>opinto</strong>ja. Opinto-oikeutta anotaan tiedekunnan kanslian <strong>opinto</strong>asioista saatavalla<br />
lomakkeella.<br />
Hyväksymiskriteerit:<br />
-opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon<br />
-haettavia <strong>opinto</strong>ja vastaavia <strong>opinto</strong>ja ei ole tarjolla opiskelijan omassa tiedekunnassa<br />
-kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita<br />
-hakija on suorittanut vähintään 30 <strong>opinto</strong>pistettä oman tiedekunnan <strong>opinto</strong>ja<br />
2) sivuaineopinnot valtakunnallisen JOO-sopimuksen perusteella<br />
Hakemuslomake ja lisätietoja löytyy osoitteesta: http://www.jo<strong>opas</strong>.<strong>fi</strong><br />
Hakemuksen liitteet: oikeaksi todistettu kopio <strong>opinto</strong>suoritusotteesta<br />
Hyväksymiskriteerit:<br />
-opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon<br />
-haettavia <strong>opinto</strong>ja vastaavia <strong>opinto</strong>ja ei ole tarjolla opiskelijan kotiyliopistossa<br />
-kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita<br />
-hakija on suorittanut vähintään 30 <strong>opinto</strong>pistettä oman tiedekunnan/kotiyliopiston <strong>opinto</strong>ja<br />
3) erilliset opinnot<br />
Tiedekuntaan voidaan hyväksyä erillisiä <strong>opinto</strong>ja suorittamaan henkilöitä, jotka<br />
a) haluavat täydentää ja lisätä ammattipätevyyttään<br />
liite: oikeaksi todistettu kopio viimeisimmästä tutkintotodistuksesta<br />
b) opiskelevat ulkomailla ja anovat erillis<strong>opinto</strong>-oikeutta vaihtosopimuksen ulkopuolella<br />
liite: oikeaksi todistettu kopio <strong>opinto</strong>suoritusotteesta, virallinen todistus englanninkielentaidosta<br />
c) opiskelevat muussa kuin 1 tai 2 –kohdassa tarkoitetussa korkeakoulussa ja voivat<br />
liittää eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa suorittamansa opinnot osaksi tutkintoaan<br />
liite: oikeaksi todistettu kopio <strong>opinto</strong>suoritusotteesta<br />
Hyväksymiskriteerit:<br />
-kyseiseen oppiaineeseen voidaan ottaa ylimääräisiä opiskelijoita<br />
-opiskelija voi liittää opinnot toisessa tiedekunnassa suorittamaansa tutkintoon, kohdat b ja c<br />
-haettavia <strong>opinto</strong>ja vastaavia <strong>opinto</strong>ja ei ole tarjolla opiskelijan kotiyliopistossa, kohdat b ja c<br />
-hakija on suorittanut kotiyliopistossa vähintään 30 <strong>opinto</strong>pistettä, kohdat b ja c<br />
115
Sivuaine- tai erillisten <strong>opinto</strong>jen suoritusoikeutta haetaan lomakkeella, jonka saa eläinlääketieteellisen<br />
tiedekunnan kansliasta. Lisätietoa tiedekunnan kansliasta <strong>opinto</strong>asiainsuunnittelija<br />
Anu Aunelalta, anu.aunela@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57157 tai <strong>opinto</strong>asiainpäällikkö Sanna<br />
Ryhäseltä, sanna.ryhanen@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09) 191 57155.<br />
116
13 KIRJASTOPALVELUT<br />
Viikin kampuskirjasto<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kirjastopalveluista vastaa Helsingin yliopiston kirjaston<br />
Viikin kampuskirjasto, joka sijaitsee Viikin kampuksella Infokeskuksessa. Kirjaston<br />
tieteenalat ovat eläinlääketieteen lisäksi biotieteet, ekologia ja ympäristötieteet, elintarvike- ja<br />
ravitsemustieteet, farmasia, maataloustieteet, metsätieteet sekä talous- ja yhteiskuntatieteet.<br />
Kirjasto palvelee kampuksen opiskelijoita ja henkilökuntaa sekä valtakunnallisesti<br />
toimialojensa kaikkia tiedontarvitsijoita.<br />
Käyntiosoite: Viikinkaari 11 A<br />
Postiosoite: PL 62, 00014 Helsingin yliopisto<br />
Kotisivu: www.helsinki.<strong>fi</strong>/kirjasto/viikki/<br />
Avoinna: lukukausien aikana ma-pe klo 8-20 (lainauspalvelut klo 9-20), la klo 10-16,<br />
su suljettu. Tarkista poikkeavat aukioloajat kirjaston kotisivulta.<br />
Puhelin: lainaus (09) 191 58040<br />
Yhteystiedot: suositellaan PALAUTELOMAKETTA yhteydenottosivulla<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/kirjasto/viikki/tutustu/yhteydenotto.html<br />
Tietoaineistot<br />
Kirjaston painetut kokoelmat ovat Infokeskuksessa neljässä kerroksessa. Voit etsiä aineistoja,<br />
uusia lainasi ja tehdä varauksia HELKA-kokoelmatietokannassa (helka.linneanet.<strong>fi</strong>). Elektronisia<br />
aineistoja voit käyttää NELLI-tiedonhakuportaalin (www.nelliportaali.<strong>fi</strong>) kautta.<br />
Palvelut<br />
Kirjasto tarjoaa asiakkailleen lainaus- ja kaukopalveluja, neuvontaa, koulutuspalveluja ja tietopalvelua.<br />
Jokainen lainaaja tarvitsee kirjastokortin, jonka käytön ehtoihin hän sitoutuu kirjoittaessaan<br />
nimensä HELKA-lainauskorttiin tai kun kirjaston henkilökunta lainauspisteessä<br />
aktivoi voimassa olevan opiskelijakortin kirjastokortiksi.<br />
Opiskelu- ja työskentelytilat<br />
Viikin kampuskirjaston tiloissa on lukupaikkoja, ryhmätyöhuoneita ja työasemia asiakaskäyttöön.<br />
Lisäksi Infokeskuksessa on tietotekniikkaluokkia ja ympärivuorokautinen lukusali.<br />
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan tiloissa EE-talossa (Agnes Sjöbergin katu 2) on oppimiskeskus<br />
Veterinarium, jossa on tietokoneita, ryhmätyöhuoneita ja ainoastaan näissä tiloissa<br />
käytettävää painettua oppimateriaalia. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan yliopistollisen eläinsairaalan<br />
tiloissa (Viikintie 49) on kliinisiä aineita opiskeleville käsikirjasto Clinicum, jossa<br />
on tietokoneita, muutama lukupaikka ja ainoastaan näissä tiloissa<br />
käytettävää painettua oppimateriaalia.<br />
Tiedonhankinnan koulutus<br />
Kirjaston käytön opetus ja itsenäisen tiedonhankinnan koulutus sisältyvät opetusohjelmaan.<br />
Kirjasto vastaa koulutusten sisällöstä. Oppiaineiden ryhmille (opiskelijat, henkilökunta) järjestetään<br />
tilauksesta tiedonhankinnan opetusta. Edellä mainittujen kurssien lisäksi kirjasto<br />
järjestää säännöllisesti toistuvia kursseja. Kaikesta kirjaston järjestämästä tiedonhankinnan<br />
koulutuksesta on tietoa sivulla www.helsinki.<strong>fi</strong>/kirjasto/viikki/koulutus/index.html.<br />
117
14 OPINTOSOSIAALISET PALVELUT<br />
14.1 Opintotuki<br />
Helsingin yliopiston opiskelijoiden <strong>opinto</strong>tukihakemukset käsitellään Kelan <strong>opinto</strong>tukikeskuksessa.<br />
Opintotukiasioissa voi asioida monella tavalla. Kelan asiointipalvelussa verkossa<br />
voi hakea, perua tai palauttaa <strong>opinto</strong>tukea tai ilmoittaa olosuhteissa tapahtuvista muutoksista.<br />
Sieltä voi takistaa myös omat <strong>opinto</strong>tukitietonsa ja esimerkiksi tulorajat.<br />
Sähköpostitse asiointi tapahtuu Kelan <strong>opinto</strong>tukikeskuksen kanssa: <strong>opinto</strong>tuki@kela.<strong>fi</strong> ja Helsingin<br />
yliopiston opiskelijaneuvonnan kanssa: neuvonta@helsinki.<strong>fi</strong>. Sähköpostitse asioidessa<br />
ei kuitenkaan ole syytä lähettää arkaluonteisia tietoja kuten henkilötunnusta. Kelan valtakunnallinen<br />
palvelunumero on (020) 692 209 ja se palvelee arkisin klo 8-18. Helsingin yliopiston<br />
opiskelijaneuvonnan numero on (09) 191 22244.<br />
Lisätietoa <strong>opinto</strong>tuesta löytyy Kelan <strong>opinto</strong>tuen verkkosivuilta (www.kela.<strong>fi</strong>) ja Yliopiston<br />
intranetistä (Opintotuki-palveluikkunasta) alma.helsinki.<strong>fi</strong> > Opiskelu, tuet ja palvelut ><br />
Opiskelijan tuet, arki ja hyvinvointi > Opintotuki.<br />
14.2 Terveydenhoito<br />
Opiskelijaterveydenhoito on lakisääteistä ja siitä huolehtii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö<br />
(YTHS). Opiskelija maksaa ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä terveydenhoitomaksun,<br />
joka oikeuttaa käyttämään kaikkien YTHS -toimipisteiden palveluita.<br />
Helsingin toimipiste: Töölönkatu 37 A, 00260 <strong>Helsinki</strong>. Ajanvaraus lääkäreiden vastaanotoille<br />
Helsingin toimipisteessä klo 8.00 - 12.00 ajanvarauspisteestä tai puh. (046) 710 1027. Katso<br />
lisätietoja osoitteesta www.yths.<strong>fi</strong>.<br />
14.3 Yliopist<strong>opas</strong>tori<br />
Yliopist<strong>opas</strong>tori tarjoaa luottamuksellista ja kahdenkeskistä keskusteluapua elämän eri tilanteissa.<br />
Hän on käytettävissä myös kirkollisia toimituksia varten. Viikin kampuksella yliopist<strong>opas</strong>torina<br />
toimii Laura Mäntylä. Hän on tavattavissa torstaisin klo 12-14 inforakennuksen<br />
pohjakerroksessa (Viikinkaari 11), huoneessa 110C. Tapaamisesta voi sopia myös päivystysajan<br />
ulkopuolella sähköpostitse (laura.mantyla@evl.<strong>fi</strong>) tai puhelimitse (050) 5919874.<br />
14.4 Nyyti ry<br />
Nyyti r.y. on valtakunnallinen opiskelijoiden tukikeskus, joka pyrkii edistämään ja tukemaan<br />
opiskelijoiden henkistä hyvinvointia monin eri tavoin ja palveluin. Toiminta on tarkoitettu<br />
kaikille tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoille. Nyytin Virtuaaliolkapää, Nettiryhmät ja<br />
nettisivut ovat käytettävissä. Pääkaupunkiseudulla Nyyti järjestää opiskelijoille myös teemailtoja,<br />
erilaisia ryhmiä ja kursseja sekä yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa Hengailuiltoja.<br />
Lisää tietoja palveluista ja toiminnasta löytyy Nyytin verkkosivuilta (www.nyyti.<strong>fi</strong>).<br />
118
15 TYÖNHAKUUN JA URAAN LIITTYVÄT PALVELUT<br />
15.1 Urapalvelut<br />
Urapalvelujen tehtävä on tukea opiskelijoiden laadukasta sijoittumista työelämään. Urapalvelujen<br />
asiantuntemuksen alueita ovat työnhakuun ja urasuunnitteluun, harjoitteluun, työelämään<br />
sijoittumiseen ja pro gradu –toimeksiantoihin liittyvät kysymykset. Urapalvelujen maksuttomia<br />
palveluita voivat käyttää kaikki Helsingin yliopiston perus- ja jatkotutkintoopiskelijat<br />
aina ensimmäisestä <strong>opinto</strong>vuodesta lähtien. Palvelut ulottuvat myös vastavalmistuneille<br />
ja alumneille. Lisätietoa palveluista opiskelijoille löytyy osoitteesta:<br />
http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/urapalvelut/opiskelijat/palvelut_opiskelijoille.htm sekä Almasta: Opiskelu,<br />
tuet ja palvelut > Opinnot, opetus ja tutkinnot > Opinnot ja työelämä.<br />
RekryForum on urapalvelujen verkkopalvelu, jossa työnantajat ja opiskelijat, myös jo valmistuneet,<br />
voivat kohdata. RekryForumilta voi etsiä työ- ja harjoittelupaikkoja tai pro gradu -<br />
toimeksiantoja sekä yritysten ilmoittamia työelämätapahtumia ja trainee-ohjelmia.<br />
(http://erinys.it.helsinki.<strong>fi</strong>/rekry/rekryforum/)<br />
15.2 Alumnitoiminta tarjoaa yhteydet yliopistoon valmistumisen jälkeen<br />
Jokainen Helsingin yliopistossa opiskellut tai työskennellyt on yliopiston alumni. Valmistumisen<br />
jälkeen siteen yliopistoon ei tarvitse katketa, sillä yliopiston alumnitoiminta tarjoaa<br />
oivan mahdollisuuden verkostoitua maamme laaja-alaisimpaan akateemiseen asiantuntijaverkostoon.<br />
Samalla pysyy ajan tasalla, uudesta tutkimuksesta sekä jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksista.<br />
Rekisteröidy alumnikampukseen, joka onalmistuneille tarkoitettu maksuton<br />
verkkopalvelu: https://alumniverkosto.helsinki.<strong>fi</strong>/portal/public/Default.aspx<br />
Lisäksi voit liittyä alumniyhdistykseen, jonka kautta saat monia etuja pientä vuosimaksua<br />
vastaan: http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/alumniyhdistys/<br />
Ole sinäkin mukana vaikuttamassa, oppimassa uutta ja tapaamassa ystäviä!<br />
Eläinlääketieteellinen <strong>tiedekunta</strong> on käynnistänytoman alumnitoimintansa ja järjestää vuosittaisen<br />
alumnitapaamisen, jonne kutsutaan 30, 40 ja 10 vuotta sitten <strong>opinto</strong>nsa aloittaneet<br />
eläinlääkärit.<br />
119
16 MUITA PALVELUJA<br />
16.1 Oikeudellista neuvontaa<br />
Oikeustieteellisen tiedekunnan <strong>tiedekunta</strong>järjestön Pykälä ry:n oikeusapuvaliokunta antaa<br />
opiskelijoille oikeudellista neuvontaa kirjeitse, puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisesti.<br />
Suurin osa valiokunnalle esitetyistä kysymyksistä koskee asumista, työsuhteita, perheja<br />
jäämistöoikeutta sekä opiskelua ja sosiaaliturvaa. Valiokunta ei laadi asiakirjoja, mutta<br />
neuvoo niiden laadinnassa ja tarkastaa valmiita asiakirjoja. Oikeusapu ei tarjoa veroneuvontaa,<br />
vaan verotusta koskevissa asioissa on syytä kääntyä veroviraston puoleen. Neuvonta on<br />
maksutonta. Valiokunta päivystää lukukausien aikana Pykälä ry:n toimistolla ma ja ke klo<br />
17–19, Mannerheimintie 3 B, 5. krs, 00100 <strong>Helsinki</strong>, puh. (09) 2785 005, sähköposti oikeusapu(at)helsinki.<strong>fi</strong><br />
16.2 Tietotekniikkapalvelut<br />
Jokainen yliopisto-opiskelija saa käyttöluvan yliopiston verkkoon ja sen mukana yliopiston<br />
atk-palvelut, esim. sähköpostiosoitteen, atk-asemien käyttömahdollisuuden, ohjelmistojakelun<br />
ja oman kotihakemiston. Opiskelijoilla on käytössään atk-asemia kaikilla kampuksilla, joista<br />
osaa voi käyttää ympäri vuorokauden. Myös monissa opiskelija-asuntoloissa on mahdollisuus<br />
käyttää yliopiston verkkoa omalla koneellaan. Atk-neuvontaa saa henkilökohtaisesti, puhelimella<br />
ja sähköpostitse.<br />
Yliopistossa tietotekniikkapalveluista vastaa tietotekniikkaosasto, joka julkaisee vuosittain<br />
tiedotuslehdestään erikoisnumeron uusille opiskelijoille ja ylläpitää myös erityistä fuksisivustoa<br />
(http://www.helsinki.<strong>fi</strong>/atk/fuksit/index.html), joilla esitellään Helsingin yliopiston tarjoamia<br />
tietotekniikkapalveluita. Sivuilta löytyy myös linkkejä erilaisiin tietotekniikkaosaston<br />
palveluihin ja pikaohjeita keskeisimpien tietotekniikkapalveluiden käyttöön sekä ratkaisuja<br />
ongelmatilanteisiin. Käyttölupiin, ohjelmistoihin, tulostimiin jne. liittyvissä kysymyksissä ja<br />
ongelmatilanteissa voi kääntyä myös Helpdesk–tuen puoleen: helpdesk@helsinki.<strong>fi</strong>, puh. (09)<br />
191 55555.<br />
16.3 Liikuntapalvelut<br />
Yliopistoliikunta edistää hyvinvointia yliopistoyhteisössä ja yhteiskunnassa lisäämällä ihmisen<br />
tietoisuutta omasta hyvinvoinnistaan, mahdollistamalla liikunnan harrastaminen sekä<br />
luomalla liikuntamyönteistä ilmapiiriä. Yliopistoliikunta tuottaa yliopistolaisille liikuntapalveluita<br />
yliopiston kaikilla neljällä kampuksella. Yliopistoliikunnan toiminnan muodostavat<br />
ryhmäliikunta, tanssit, palloilu, kuntosalitoiminta, seinäkiipeily, kamppailulajien seuratoiminta,<br />
erilaiset yksilö- ja ryhmäpalvelut sekä monipuolinen kurssivalikoima. Lisätietoja Almasta:<br />
Alma.helsinki.<strong>fi</strong> > hyöty, huvi ja vapaa-aika > Järjestöt, liikunta ja vapaa-aika > Liikunta sekä<br />
www.helsinki.<strong>fi</strong>/yliopistoliikunta.<br />
16.4 Unigra<strong>fi</strong>a<br />
Unigra<strong>fi</strong>a palvelee opiskelijoita värikopiointi-, monistus-, kansitus- ja painoasioissa sekä kirjakustannus-<br />
ja myyntiasioissa. Lisätietoja: www.unigra<strong>fi</strong>a.<strong>fi</strong>, puh. (09) 701 0230 (vaihde)<br />
120
17 OPISKELIJAJÄRJESTÖT<br />
17.1 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY)<br />
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on julkishallinnollinen yhteisö, jonka asema ja tarkoitus<br />
on määritelty yliopistolain 46 §:ssä: ”Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä<br />
ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja<br />
opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä.”<br />
Ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki Helsingin yliopistossa alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa<br />
suorittavat opiskelijat. Myös jatko-opiskelijat voivat halutessaan liittyä ylioppilaskunnan<br />
jäseniksi.<br />
HYY tarjoaa jäsenilleen neuvontapalveluita ja edunvalvontaa sekä erilaisia jäsenetuja. Näitä<br />
ovat mm. maksuton oikeusapu, Ylioppilaslehti tai Studentbladet sekä opiskelijakalenteri.<br />
HYYn jäsenyys oikeuttaa myös yhteiskunnan tarjoamiin opiskelijaetuihin mm. joukkoliikenteessä,<br />
opiskelijaruokailussa ja esimerkiksi kulttuuripalveluissa. HYY palvelee myös piirissään<br />
toimivia järjestöjä, joita on noin 250 ja joiden toimintaan osallistuu suuri osa ylioppilaskunnan<br />
jäsenistöä. Järjestöille HYY tarjoaa mm. toiminta- ja projektiavustuksia sekä kokousja<br />
juhlatiloja Uudelta ylioppilastalolta ja Domus Academicalta.<br />
Lisätietoja ylioppilaskunnan toiminnasta saa osoitteesta www.hyy.<strong>fi</strong>, opiskelijakalenterista,<br />
Ylioppilaslehdestä ja Studentbladetista.<br />
17.2 Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry<br />
Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys (EKY) ry on kaikkien eläinlääketieteellisen tiedekunnan<br />
opiskelijoiden aine- ja etujärjestö. EKY tarjoaa jäsenilleen <strong>opinto</strong>-, kulttuuri- ja sosiaalipalveluja<br />
sekä edistää jäsenistönsä harrastusmahdollisuuksia. EKY toimii jäsentensä taloudellisten<br />
ja ammatillisten etujen puolesta sekä kaikilla muillakin jäsenistöänsä ja eläinlääketiedettä<br />
koskevilla alueilla.<br />
EKY toimii yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa Helsingin yliopiston, sen tiedekuntien ja ylioppilaskunnan<br />
kanssa. Se toimii myös yhteistyössä Suomen Eläinlääkäriliiton sekä sen jäsenistön<br />
kanssa ja ylläpitää yhteyksiä valtakunnallisiin ja paikallisiin opiskelijajärjestöihin sekä<br />
kansainvälisiin vastaaviin järjestöihin. EKY:n jäseniä voivat olla kaikki Helsingin yliopiston<br />
eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa <strong>opinto</strong>-oikeuden saaneet eläinlääketieteen lisensiaatin<br />
perustutkintoa tai eläinlääketieteen jatkotutkintoa suorittavat yksityishenkilöt. Jäseneksi haluava<br />
suorittaa yhdistyksen jäsenmaksun eräpäivään mennessä EKY:n pankkitilille, jonka<br />
jälkeen hänet rekisteröidään jäseneksi. Jäsen menettää jäsenyytensä joko valmistuttuaan tiedekunnasta<br />
tai laiminlyötyään jäsenmaksunsa suorittamisen. Ensimmäisen vuoden opiskelijat<br />
saavat olla syyslukukauden ilmaiseksi EKY:n jäseniä. EKY:n kerhotila Kuopio on kaikkien<br />
jäsenten käytössä, samoin kuin Suomen Eläinlääkäriliiton yhteydessä sijaitseva Selli-tila.<br />
Jäsen voi halutessaan erota ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai puheenjohtajalle.<br />
Mahdollisesti maksettua jäsenmaksua ei tällöin palauteta. Yhdistys voi vuosikokouksen<br />
niin päättäessä nimittää yksityishenkilön tai yhteisön kunniajäsenekseen. Yhdistys<br />
voi myös hallituksen päätöksellä ottaa erityisiä kannatusjäseniä, jotka voivat olla yksityisjäseniä,<br />
yrityksiä tai yhteisöjä. Päätösvaltaa EKY:ssä käyttävät kaikki jäsenet yhdistyksen ko-<br />
121
kouksissa. Sääntömääräisiä kokouksia on joka vuosi vähintään kaksi: syys- ja kevätkokous.<br />
Lisäksi voidaan kutsua koolle ylimääräinen kokous mikäli vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista<br />
jäsenistä niin vaatii. EKY valitsee vuosittain jäsenistönsä keskuudesta hallituksen,<br />
joka muodostuu hallituksen puheenjohtajasta, sihteeristä, taloudenhoitajasta ja vähintään<br />
viidestä (5) ja enintään yhdeksästä (9) hallituksen muusta jäsenestä. Uusi hallitus astuu virkaan<br />
vuoden vaihteessa. Hallitus kokoontuu pääsääntöisesti kerran viikossa, kokoukset ovat<br />
kaikille avoimia.<br />
EKY julkaisee lehteä nimeltä Epiglottis, joka ilmestyy noin kuusi kertaa vuodessa. EKY:n<br />
tiloissa on jäsenistön käytettävissä mm. pelikonsoli, biljardipöytä, kahvinkeitin, rummut ja<br />
piano. Siellä myös pidetään hallituksen ja yhdistyksen kokoukset sekä yhdistyksen teemailtoja<br />
ja muita tapahtumia.<br />
Käyntiosoite: EE-talon 1. krs, Agnes Sjöbergin katu 2<br />
Postiosoite:<br />
ELTDK, PL 66, 00014 Helsingin yliopisto<br />
E-mail:<br />
eky-hallitus@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kotisivu:<br />
http://www.eky-ry.<strong>fi</strong><br />
122
18 SÄÄDÖKSIÄ JA MÄÄRÄYKSIÄ<br />
18.1 Helsingin yliopiston tutkinto- ja oikeusturvajohtosääntö<br />
Tutkinto- ja oikeusturvajohtosäännön alan keskeiset säädökset ovat yliopistolaki (558/2009),<br />
valtioneuvoston asetus yliopistoista (770/2009), valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista<br />
(794/2004, tutkintoasetus) sekä opetusministeriön asetus koulutusvastuun täsmentämisestä,<br />
yliopistojen koulutusohjelmista ja erikoistumiskoulutuksista (568/2005).<br />
Sisällys<br />
1 JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA<br />
2 TUTKINTO- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS<br />
3 YLIOPISTON MUU OPETUS JA KOULUTUS<br />
4 OPETUS JA OPINNOT<br />
5 OSAAMISEN ARVIOINTI JA ARVOSTELUASTEIKOT<br />
6 LAATU JA LAADUNHALLINTA<br />
7 EETTISET PERIAATTEET<br />
8 VILPPI OPINNOISSA<br />
9 TODISTUKSET, OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI JA OPINTOSUORI-<br />
TUSOTE<br />
10 OIKAISUMENETTELYT JA OIKEUSTURVALAUTAKUNTA<br />
11 VOIMAANTULO<br />
1 JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA<br />
1 § Johtosäännön soveltamisala<br />
Tätä johtosääntöä sovelletaan Helsingin yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin ja niihin kuuluviin<br />
<strong>opinto</strong>ihin sekä soveltuvin osin erillisiin <strong>opinto</strong>ihin sekä avoimena yliopistoopetuksena<br />
ja täydennyskoulutuksena järjestettäviin <strong>opinto</strong>ihin. Johtosääntöä sovelletaan<br />
myös opiskelijoita koskevaan oikeusturvamenettelyyn ja yliopiston oikeusturvalautakuntaan<br />
sekä soveltuvin osin valintakokeisiin. Svenska social- och kommunalhögskolanissa suoritettaviin<br />
tutkintoihin ja <strong>opinto</strong>ihin sovelletaan sen omia johtosääntöjä.<br />
Tässä johtosäännössä tiedekunnalla tarkoitetaan yliopiston tiedekuntia ja soveltuvin osin opetusta<br />
antavia erillisiä laitoksia.<br />
Rehtori ja <strong>tiedekunta</strong> voivat antaa tätä johtosääntöä tarkentavia määräyksiä.<br />
Tämä johtosääntö on yliopistolain 41 §:ssä tarkoitettu yliopiston tutkintosääntö.<br />
123
2 TUTKINTO- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS<br />
2 § Yliopiston koulutusvastuut<br />
Koulutusvastuista säädetään yliopistolain 7 §:n mukaan valtioneuvoston ja opetus- ja kulttuuriministeriön<br />
asetuksilla. Hallitus päättää tiedekuntia kuultuaan ministeriölle tehtävistä koulutusvastuita<br />
koskevista muutosesityksistä.<br />
Rehtori päättää yliopistolle asetuksilla säädetyn koulutusvastuun jakautumisesta tiedekunnille.<br />
3 § Tutkinto-ohjelman perustaminen ja lakkauttaminen<br />
Tutkinto-ohjelmalla tarkoitetaan koulutusohjelmaa, oppiainepohjaisesti järjestettävää koulutusta<br />
ja muuta koulutuskokonaisuutta, josta <strong>tiedekunta</strong> myöntää tutkinnon.<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnan koulutusvastuun puitteissa tutkinto-ohjelmien perustamisesta<br />
ja lakkauttamisesta.<br />
Jos tutkinto-ohjelma lakkautetaan, tiedekunnan tulee järjestää siihen tutkinnonsuoritusoikeuden<br />
saaneille opiskelijoille mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa.<br />
Tiedekunta päättää siirtymäkauden järjestelyistä.<br />
Jos oppiaine lakkautetaan, tiedekunnan tulee järjestää sen opiskelun aloittaneille pää- ja sivuaineopiskelijoille<br />
mahdollisuus suorittaa opinnot loppuun kohtuullisen ajan kuluessa. Tiedekunta<br />
päättää siirtymäkauden järjestelyistä.<br />
4 § Tutkintoihin vaadittavien <strong>opinto</strong>jen laajuus ja tutkintojen suoritusaika<br />
Yliopistossa suoritettavien tutkintojen tavoitteista, niihin vaadittavien <strong>opinto</strong>jen laajuuksista<br />
ja tavoitteellisista suoritusajoista säädetään yliopistolaissa ja yliopistolain 7 §:n mukaan tutkintoasetuksessa.<br />
Rehtori päättää tutkintoasetuksen 13 §:ssä tarkoitettujen pääasiassa ulkomaalaisille suunnattujen<br />
ylempään korkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien <strong>opinto</strong>jen laajuuksista.<br />
5 § Yhteistutkinto-ohjelmat<br />
Kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen kanssa järjestettävistä yhteistutkinto-ohjelmista sovitaan<br />
erillisissä yliopistojen välisissä sopimuksissa. Sopimuksen allekirjoittavat rehtori ja dekaani.<br />
Rehtori päättää yhteistutkinto-ohjelmia koskevista yleisistä määräyksistä.<br />
Tutkinnonsuoritusoikeudet, sivuaine<strong>opinto</strong>-oikeudet sekä <strong>opinto</strong>-oikeudet erikoistumiskoulutuksiin<br />
124
6 § Valintaperusteet alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin <strong>opinto</strong>ihin<br />
Valittaessa opiskelijoita suorittamaan alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa tai molempia<br />
tutkintoja käytetään valintaperusteina aiemman koulutuksen todistuksia, muita asiakirjoja,<br />
valintakokeita tai aiempia <strong>opinto</strong>suorituksia tai näiden yhdistelmiä.<br />
Rehtori päättää yliopiston opiskelijavalintojen yleisistä linjauksista.<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää tiedekunnan uusien opiskelijoiden valintaperusteista.<br />
7 § Valintaperusteet tohtorin ja muuhun jatkotutkintoon johtaviin <strong>opinto</strong>ihin<br />
Valittaessa opiskelijoita tohtorin tutkintoon johtavan koulutukseen käytetään valintaperusteina<br />
aiempia <strong>opinto</strong>ja, <strong>opinto</strong>menestystä, <strong>opinto</strong>- ja tutkimussuunnitelmaa, muita jatko<strong>opinto</strong>kelpoisuutta<br />
osoittava selvitystä tai muita vastaavia perusteita. Valintaa tehtäessä on<br />
varmistettava, että opiskelijalla on mahdollisuus saada väitöskirjatyössä ja tutkintoon liittyvissä<br />
opinnoissa korkeatasoista ohjausta ja tukea.<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää jatko-opiskelijoiden valintaperusteista. Valinnan valmistelussa<br />
käytetään <strong>tiedekunta</strong>neuvoston päätöksen mukaisesti joko <strong>tiedekunta</strong>- tai laitostasolla toimivaa<br />
jatkokoulutustoimikuntaa tai vastaavaa ryhmää.<br />
8 § Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntäminen<br />
Tiedekuntaneuvosto tai sen asettama toimielin myöntää oikeuden suorittaa tutkinto yliopistossa.<br />
Tiedekuntaneuvosto voi myös siirtää tämän tehtävän dekaanille.<br />
Svenska social och kommunalhögskolan –yksikössä tutkinnon suorittaneella on oikeus jatkaa<br />
<strong>opinto</strong>ja yliopistossa valtiotieteiden maisterin tutkintoa varten.<br />
9 § Valintaperusteet erikoistumiskoulutukseen tai erikoistumistutkintoon<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää valintaperusteista, joilla opiskelijat valitaan tutkintoon sisältyvään<br />
erikoistumiskoulutukseen tai suorittamaan erillistä erikoistumistutkintoa tai -koulutusta.<br />
Tiedekuntaneuvosto tai asettama toimielin valitsee opiskelijat erikoistumiskoulutukseen tai<br />
erikoistumistutkintoon. Tiedekuntaneuvosto voi myös siirtää tämän tehtävän dekaanille.<br />
10 § Tutkinto-ohjelman ja tiedekunnan vaihtaminen<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää periaatteista, joiden perusteella opiskelija voi vaihtaa tutkintoohjelmaa<br />
tiedekunnassa sekä periaatteista, joiden perusteella toisen tiedekunnan opiskelija voi<br />
siirtyä suorittamaan tutkintoa <strong>tiedekunta</strong>an.<br />
125
11 § Opettajan pedagogiset opinnot<br />
Käyttäytymistieteellinen <strong>tiedekunta</strong> järjestää aineenopettajiksi opiskeleville opettajan kelpoisuuden<br />
tuottavat pedagogiset opinnot, päättää näiden opiskelijoiden valinnan perusteista ja<br />
myöntää <strong>opinto</strong>-oikeudet. Rehtori päättää opiskelupaikkojen jakautumisesta tiedekunnille ja<br />
oppiaineille.<br />
12 § Sivuaine<strong>opinto</strong>-oikeudet<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää sivuaine<strong>opinto</strong>jen suoritusoikeuden hakumenettelystä ja myöntämisperusteista<br />
tiedekunnan oppiaineisiin ja <strong>opinto</strong>kokonaisuuksiin.<br />
Muiden kotimaisten ja ulkomaisten korkeakoulujen opiskelijat voivat suorittaa <strong>opinto</strong>ja yliopistossa<br />
siten kuin erillisissä korkeakoulujen välisissä sopimuksissa sovitaan.<br />
13 § Opintojen keskeyttäminen<br />
Opiskelija voi keskeyttää <strong>opinto</strong>nsa määräajaksi, vähintään vuodeksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti<br />
yliopistolle. Keskeyttäminen kirjataan alkaneeksi ilmoituspäivänä. Keskeytysaikana<br />
opiskelija ei voi suorittaa <strong>opinto</strong>ja.<br />
14 § Tutkinnonsuoritusoikeuden rajaaminen<br />
Rehtori päättää tarkemmista määräyksistä, jotka koskevat yliopistolain 40-42 §:n mukaista<br />
opiskeluoikeuden eli tutkinnonsuoritusoikeuden rajaamista ja lisäajan myöntämistä.<br />
15 § Tutkinnonsuoritusoikeuden päättyminen ja tutkinnonsuoritusoikeudesta luopuminen<br />
Opiskeluoikeus päättyy sen lukuvuoden lopussa, jolloin opiskelija on suorittanut sen tutkinnon,<br />
jonka suoritusoikeus on myönnetty.<br />
Opiskelija voi luopua tutkinnonsuoritusoikeudesta ilmoittamalla siitä kirjallisesti yliopistolle.<br />
Tällöin tutkinnonsuoritusoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituspäivänä. Tutkinnonsuoritusoikeuden<br />
voi tällöin saada uudelleen vain osallistumalla opiskelijavalintaan.<br />
16 § Tutkinnonsuoritusoikeuden menettäminen<br />
Yliopistolain 43 §:n mukaan opiskelija, joka on <strong>opinto</strong>paikan vastaanotettuaan laiminlyönyt<br />
ilmoittautumisen yliopistoon tai joka laiminlyönyt lukuvuosittaisen ilmoittautumisen, ja opiskelija,<br />
joka ei ole suorittanut tutkintoa yliopistolaissa säädetyssä ajassa tai myönnetyssä lisäajassa<br />
tai jolle ei ole myönnetty lisäaikaa, menettää opiskeluoikeutensa eli tutkinnonsuoritusoikeutensa.<br />
Jos opiskelija haluaa myöhemmin aloittaa <strong>opinto</strong>nsa tai jatkaa niitä, hänen on<br />
haettava tiedekunnalta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi; hakemus voidaan tehdä osallistumatta<br />
opiskelijavalintaan.<br />
126
Päätöksen tutkinnonsuoritusoikeuden menettämisestä tekee dekaani.<br />
3 YLIOPISTON MUU OPETUS JA KOULUTUS<br />
17 § Avoin yliopisto-opetus<br />
Yliopistossa järjestetään tutkintovaatimusten mukaista avointa yliopisto-opetusta. Avoimen<br />
yliopiston johtokunta päättää avoimen yliopiston <strong>opinto</strong>jen hakumenettelystä ja <strong>opinto</strong>jen<br />
suoritusoikeuksien myöntämisperiaatteista ja siitä, kuka suoritusoikeudet myöntää sekä opinnoista<br />
perittävistä maksuista.<br />
18 § Erilliset opinnot<br />
Dekaani voi myöntää erillisten <strong>opinto</strong>jen suorittamisoikeuden henkilölle, jolla ei ole tutkinnonsuoritusoikeutta<br />
yliopistossa tai joka on aiemmin suorittanut tutkinnon tiedekunnassa.<br />
Hakumenettelystä ja valintaperiaatteista päättää <strong>tiedekunta</strong>neuvosto.<br />
Rehtori päättää erillisistä opinnoista perittävistä maksuista.<br />
Käyttäytymistieteellinen <strong>tiedekunta</strong> päättää valintaperusteista erillisiin opettajan pedagogisiin<br />
<strong>opinto</strong>ihin ja myöntää suoritusoikeudet.<br />
19 § Täydennyskoulutus<br />
Yliopistossa järjestetään täydennyskoulutusta.<br />
4 OPETUS JA OPINNOT<br />
20 § Opiskelijan ilmoittautuminen<br />
Rehtori määrää opiskelijaksi hyväksytyn ilmoittautumisesta yliopistoon ja lukuvuosittain tehtävästä<br />
läsnä- ja poissaoloilmoittautumisesta.<br />
Opetuksen järjestäminen ja <strong>opinto</strong>jen suunnittelu<br />
21 § Opetussuunnitelma<br />
Tiedekunnan opetussuunnitelma sisältää tutkintojen tavoitteet ja sisällöt, osaamisen arviointimenetelmät,<br />
opetusmuodot ja muut tutkintovaatimukset sekä opetusohjelman. Opetusohjelmasta<br />
päättää laitosneuvosto ja laitoksettomassa tiedekunnassa <strong>tiedekunta</strong>neuvosto. Tiedekuntaneuvosto<br />
päättää muista opetussuunnitelman osista.<br />
127
22 § Opetuksen järjestäminen<br />
Yliopistolain mukaisesti tiedekunnat järjestävät opetuksen ja <strong>opinto</strong>jen ohjauksen siten, että<br />
tutkinto on mahdollista suorittaa päätoimisesti opiskellen yliopistolaissa säädetyssä tavoiteajassa,<br />
tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja keskeytyksettä.<br />
Yliopiston lukuvuosi jakautuu neljään opetusperiodiin, joista kaksi on syyslukukaudella ja<br />
kaksi kevätlukukaudella. Opetus voi kestää useamman periodin ajan, jos se on opiskeltavan<br />
aiheen luonteen ja oppimisprosessin kannalta perusteltua. Rehtori päättää opetusperiodien<br />
alkamisesta ja päättymisestä. Hän voi perustellusta syystä myöntää tiedekunnalle oikeuden<br />
yleisestä päätöksestä poikkeavien opetusperiodien käyttämisen.<br />
23 § Tutkintoihin kuuluvat opinnot<br />
Rehtori päättää yliopistossa suoritettavien alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen sekä<br />
jatkotutkintojen rakenteita ja sisältöjä koskevista yleisistä linjauksista. Tiedekuntaneuvosto<br />
antaa tutkintoja ja niihin sisältyviä <strong>opinto</strong>ja koskevat tarkemmat määräykset sekä päättää koulutusten<br />
sisällöistä.<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää erikoislääkärin, erikoishammaslääkärin ja erikoiseläinlääkärin<br />
tutkintojen rakenteesta, sisällöistä, opinnoista ja tarvittaessa arvosteluasteikoista. Tutkintoihin<br />
sisältyvien tai niitä täydentävien erikoistumiskoulutusten rakenteista, sisällöistä ja opinnoista<br />
päättää <strong>tiedekunta</strong>neuvosto.<br />
24 § Opetukseen osallistuminen<br />
Annettava opetus voidaan määritellä opetussuunnitelmassa pakolliseksi, valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi.<br />
Tiedekuntaneuvosto voi päättää siitä, kuinka suureen osuuteen opetussuunnitelmassa<br />
pakolliseksi määrätystä opetuksesta opiskelijan on osallistuttava. Tiedekuntaneuvosto<br />
voi päättää myös siitä, onko opetukseen osallistumista tällöin mahdollista täydentää korvaavilla<br />
töillä.<br />
25 § Alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijan ohjaus<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää <strong>opinto</strong>jen ohjauksen periaatteista, jotka sisältävät opiskelijan ja<br />
ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet, ja antaa ohjeet henkilökohtaisen <strong>opinto</strong>suunnitelman laatimisesta<br />
ja sen hyväksymistä ja päivittämistä koskevista käytännöistä.<br />
Opiskelijan tulee saada ohjausta sekä <strong>opinto</strong>jen kuluessa että opinnäytetyön laadinnassa.<br />
26 § Jatko-opiskelijan ohjaus<br />
Rehtori päättää tutkimustyön ja jatko-<strong>opinto</strong>jen ohjauksen yleisistä periaatteista yliopistossa.<br />
Tiedekuntaneuvosto antaa ohjauksesta tarkemmat määräykset, jotka sisältävät opiskelijan ja<br />
ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet, sekä antaa ohjeet henkilökohtaisen <strong>opinto</strong>suunnitelman<br />
laatimisesta.<br />
128
Jatko-opiskelijan tulee saada säännöllisesti ohjausta sekä tutkimustyöhön että jatkokoulutukseen<br />
liittyviin <strong>opinto</strong>ihin. Jatko-opiskelijalle nimetään yksi tai useampi ohjaaja, minkä lisäksi<br />
opiskelijan tukena voi olla seurantaryhmä.<br />
27 § Opintojen vanhentuminen<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää perusteista, joiden mukaan opiskelijan suorittamat opinnot vanhenevat.<br />
Opetuksen ja opiskelun kieli<br />
28 § Opetus- ja tutkintokieli<br />
Yliopistolain mukaisesti yliopiston opetus- ja tutkintokielet ovat suomi ja ruotsi. Svenska<br />
social- och kommunalhögskolanin opetus- ja tutkintokieli on ruotsi. Tiedekuntaneuvosto voi<br />
päättää lisäksi muun kielen käyttämisestä tutkintokielenä opetussuunnitelman hyväksymisen<br />
yhteydessä.<br />
Dekaani tai laitoksen johtaja voi päättää muun kielen käyttämisestä opetus- ja kuulustelukielenä.<br />
Rehtori päättää kriteereistä, joiden perusteella tutkinto-ohjelma on vieraskielinen tai kaksikielinen.<br />
29 § Opintosuorituksen kieli<br />
Ellei kuulusteltavan aineen laatu tai opetuksen luonne edellytä muuta, opiskelijalla on oikeus<br />
käyttää <strong>opinto</strong>suorituksissa suomen tai ruotsin kieltä ja kirjallisten kuulustelujen tehtävät ja<br />
<strong>opinto</strong>ihin sisältyvät muut tehtävät annetaan opiskelijan ilmoittamalla kielellä, suomeksi tai<br />
ruotsiksi.<br />
Vieraskielisten tutkinto-ohjelmien opetuksessa ja <strong>opinto</strong>suorituksissa käytetään opetussuunnitelmassa<br />
määriteltyä kieltä.<br />
Opiskelijan oikeudesta käyttää <strong>opinto</strong>suorituksissa muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia<br />
muussa kuin vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa päättää asianomainen kuulustelija, oppiaineen<br />
vastuuhenkilö tai laitoksen johtaja sen mukaan kuin <strong>tiedekunta</strong>neuvosto määrää. Oppiaineen<br />
professori päättää siitä, voiko opiskelija kirjoittaa syventävien <strong>opinto</strong>jen tutkielmansa<br />
muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Opiskelijan oikeudesta käyttää vierasta kieltä kypsyysnäytteessä<br />
päättää dekaani, ellei <strong>tiedekunta</strong>neuvosto toisin määrää.<br />
30 § Väitöstilaisuuden kieli<br />
Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka kielestä väitöstilaisuuden kustos<br />
määrää etukäteen kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielenä<br />
tulee olla joko suomi tai ruotsi, tai se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus<br />
129
voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat<br />
väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.<br />
Opintojen etenemisen seuranta<br />
31 § Opintojen etenemisen seuranta<br />
Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa tai tohtorin tutkintoa suorittavan opiskelijan <strong>opinto</strong>jen<br />
etenemistä seurataan etukäteen päätetyissä <strong>opinto</strong>jen vaiheissa. Rehtori päättää seurannan<br />
toteuttamisen yleisistä periaatteista.<br />
Tiedekuntaneuvosto päättää erikoistumistutkintoa ja jatkotutkintona suoritettavaa lisensiaatin<br />
tutkintoa suorittavan <strong>opinto</strong>jen etenemisen seurannasta.<br />
5 OSAAMISEN ARVIOINTI JA ARVOSTELUASTEIKOT<br />
32 § Osaamisen arviointi<br />
Osaamista arvioidaan opetussuunnitelmassa määrättävillä tavoilla. Opiskelijoille annetaan<br />
palautetta osaamisen kehittymisestä <strong>opinto</strong>jen aikana.<br />
Tiedekunta ja muu opetusta antava yksikkö järjestävät kuulusteluja tai muita osaamisen arviointimenettelyjä<br />
riittävästi siten, että <strong>opinto</strong>jen eteneminen ei hidastu. Kuulusteluun ja vastaavaan<br />
muuhun arviointimenettelyyn tulee liittyä uusimismahdollisuus, jollei jokin erityinen<br />
syy sitä estä. Tiedekuntaneuvosto voi rajoittaa uusintakuulustelujen tai muiden arviointimenettelyjen<br />
uusintakertojen määrää.<br />
Osallistumiskertoja kuulusteluihin, jotka ovat annettavasta opetuksesta riippumattomia, ei saa<br />
rajoittaa.<br />
Rehtori päättää kuulustelujen ja muiden osaamisen arviointitilanteiden järjestämiseen liittyvistä<br />
tarkemmista määräyksistä.<br />
33 § Opintosuoritukset<br />
Opintosuorituksia ovat kuulustelut, harjoitustyöt, esseet, oppimispäiväkirjat, näyttökokeet tai<br />
muut opetussuunnitelmassa määrättävät suoritustavat ja niiden yhdistelmät. Opintosuorituksella<br />
tarkoitetaan lisäksi väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, ylemmän ja alemman korkeakoulututkinnon<br />
tutkielmaa sekä hyväksiluettua <strong>opinto</strong>suoritusta tai muuta opetussuunnitelman<br />
edellyttämää osaamisen osoittamista.<br />
Opintosuorituksen laajuus lukuun ottamatta väitöskirjaa ja lisensiaatintutkimusta ilmaistaan<br />
<strong>opinto</strong>pisteinä. Opintosuoritus arvostellaan ja arvosana, <strong>opinto</strong>pistemäärä sekä suorituskieli<br />
merkitään opiskelijarekisteriin. Tiedekuntaneuvoston päätöksellä myös osasuorituksia arvosanoineen,<br />
mahdollisine <strong>opinto</strong>pisteineen ja suorituskielineen voidaan merkitä opiskelijarekisteriin.<br />
130
Kirjalliset ja muulla tavoin tallennetut kuulustelut ja vastaavat <strong>opinto</strong>suoritukset on säilytettävä<br />
vähintään kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta. Muut <strong>opinto</strong>suoritukset säilytetään<br />
yliopiston arkistojohtosäännössä ja arkistonmuodostussuunnitelmassa määritellyn ajan.<br />
34 § Opintosuoritusten arvostelussa käytettävät asteikot ja arvosanat<br />
Opintosuoritusten arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5, jossa arvosanojen merkitys on seuraava:<br />
5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2= tyydyttävä, 1 = välttävä ja 0 = hylätty.<br />
Tiedekuntaneuvoston päätöksellä harjoittelun sekä taitokurssien ja vastaavien kurssien arvostelussa<br />
voidaan käyttää arvosanoja hyväksytty - hylätty.<br />
Toisen kotimaisen kielen kirjallinen ja suullinen taito arvostellaan arvosanoilla tyydyttävät<br />
tiedot ja hyvät tiedot.<br />
Alemman korkeakoulututkinnon tutkielman arvostelussa käytetään asteikkoa 0-5.<br />
Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielman sekä väitöstutkimuksen ja lisensiaatintutkimuksen<br />
arvostelussa käytetään arvosanoja laudatur, eximia cum laude approbatur, magna cum<br />
laude approbatur, cum laude approbatur, non sine laude approbatur, lubenter approbatur, approbatur<br />
ja improbatur, joka on hylätty. Väitöstutkimuksen ja lisensiaatintutkimuksen arvostelussa<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvosto voi myös päättää käyttää arvosanoja kiittäen hyväksytty, hyväksytty<br />
ja hylätty.<br />
35 § Opintosuorituksen arvostelu<br />
Jokaisen <strong>opinto</strong>suorituksen arvostelijalla tulee olla kyseisen suorituksen vastaanottamiseen<br />
tarvittava asiantuntemus.<br />
Mikäli opiskelija on uusinut <strong>opinto</strong>suorituksen ja saanut samasta <strong>opinto</strong>suorituksesta eri arvosanoja<br />
tai <strong>opinto</strong>pistemääriä, tulee hänen lopulliseksi <strong>opinto</strong>suorituksekseen <strong>opinto</strong>pistemäärältään<br />
laajin suoritus tai jos <strong>opinto</strong>pistemäärät ovat samoja, arvosanaltaan korkein suoritus,<br />
ellei opiskelija muuta halua. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi <strong>opinto</strong>suoritukseksi<br />
uusin suoritus.<br />
Opintosuorituksen arvostelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain (434/2003) 27-<br />
30 §:ssä säädetään.<br />
Kuulustelussa saman henkilön tulee arvostella kaikki tiettyyn tehtävään annetut vastaukset,<br />
ellei muunlainen menettely ole kuulustelun laatuun nähden perusteltu. Kuulusteluissa, joiden<br />
arvostelu edellyttää poikkeuksellisen paljon harkintaa, tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää<br />
vähintään kahta arvostelijaa.<br />
36 § Kuulustelun tulosten julkistaminen<br />
Kuulustelun tulokset on julkistettava hyvissä ajoin ennen seuraavaa saman kuulustelun suoritustilaisuutta<br />
tai siihen ilmoittautumista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua kuuluste-<br />
131
lusta. Valintakokeiden sekä kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana järjestettävien<br />
kuulustelujen tulokset voidaan kuitenkin julkistaa kuukautta pidemmän ajan kuluttua.<br />
Tulokset julkistetaan ainakin asianomaisen laitoksen tai kuulustelun järjestäneen muun yksikön<br />
ilmoitustaululla tai yliopiston sisäisillä sähköisillä sivuilla. Tulosten tulee olla nähtävillä<br />
vähintään kolme viikkoa. Julkistettavissa tuloksissa ilmoitetaan arvostelu opiskelijanumeroittain<br />
sekä arvosanajakauma.<br />
Kuulustelija varmentaa kuulustelun tuloksen. Jos kuulustelun arvostelijoita on ollut useita, on<br />
ilmoitettava kaikkien arvostelijoiden nimet sekä se, minkä kysymyksen vastauksen arvostelusta<br />
kukin heistä vastaa.<br />
37 § Arvosteluperusteiden julkistaminen<br />
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arvosteluperusteiden soveltamisesta <strong>opinto</strong>suoritukseensa.<br />
Hänelle on varattava tilaisuus tutustua arvosteltuun kirjalliseen tai muuten tallennettuun <strong>opinto</strong>suoritukseen.<br />
Viimeistään tulosten julkistamisen yhteydessä on ilmoitettava, missä kuulusteluvastaukset<br />
säilytetään sekä milloin ja missä opiskelija voi nähdä oman tarkastetun <strong>opinto</strong>suorituksensa.<br />
Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös vastauksistaan.<br />
Kuulustelukohtaiset arvosteluperusteet julkistetaan viimeistään kuulustelun tulosten julkistamisen<br />
yhteydessä. Milloin yksityiskohtaisten arvosteluperusteiden laatiminen ja julkistaminen<br />
ei kuulustelun laadun tai osallistujien määrän vuoksi ole tarkoituksenmukaista, on kuulustelun<br />
tulosten julkistamisen yhteydessä ilmoitettava, millä tavoin opiskelija voi saada tietoonsa ne<br />
ja niiden soveltamisen omalla kohdallaan. Perus-, aine- ja syventävien <strong>opinto</strong>jen loppuarvosanan<br />
määräytymisperusteet on julkistettava aina etukäteen.<br />
Kuulusteluvastauksia ja niihin liittyviä arvosteluhuomautuksia ei saa julkistaa ilman asianomaisen<br />
opiskelijan lupaa. Kuulusteluvastauksia ei saa ilman opiskelijan lupaa käyttää opetus-<br />
ja tutkimustarkoituksiin siten, että opiskelijan tunnistaminen on mahdollista.<br />
38 § Opinnäytetöitä koskevien asioiden käsittely<br />
Tiedekuntaneuvosto voi yliopiston johtosäännön 10 §:n mukaisesti siirtää ylempään korkeakoulututkintoon<br />
kuuluvien tutkielmien, lisensiaatintutkimusten ja väitöskirjojen arvostelun<br />
laitosneuvostolle. Tällöin <strong>tiedekunta</strong>neuvoston tulee päättää myös, mitkä <strong>tiedekunta</strong>neuvoston<br />
tämän johtosäännön 40-44 §:ien mukaiset tehtävät hoitaa laitosneuvosto ja mitkä dekaanin<br />
tehtävät laitoksen johtaja.<br />
39 § Tutkielman tarkastaminen ja arvostelu<br />
Ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvan tutkielman tarkastaa kaksi tarkastajaa, siten kuin<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvosto tarkemmin määrää. Tutkielman hyväksyy ja arvostelee <strong>tiedekunta</strong>neuvosto,<br />
ellei <strong>tiedekunta</strong>neuvosto ole siirtänyt päätösvaltaa laitosneuvostolle.<br />
132
Tiedekuntaneuvosto määrää tarkemmin tutkielman arvostelumenettelystä.<br />
40 § Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee<br />
olla tohtoreita.<br />
Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta<br />
yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arvostelulausunto. Tutkimuksen arvostelee<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvosto, ellei <strong>tiedekunta</strong>neuvosto ole siirtänyt päätösvaltaa laitosneuvostolle. Ennen<br />
tutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan<br />
lausunnosta.<br />
41 § Tutkielman ja lisensiaatintutkimuksen arvostelun raukeaminen<br />
Opiskelija voi ennen <strong>tiedekunta</strong>- tai laitosneuvostossa tapahtuvaa arvostelua pyytää kirjallisesti,<br />
että ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielman tai lisensiaatintutkimuksen arvostelu<br />
keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa.<br />
42 § Väitöstutkimuksen esitarkastaminen<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstutkimukselle vähintään kaksi esitarkastajaa, joiden tulee<br />
olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä, joilla on vastaavat tieteelliset ansiot, tai poikkeustapauksessa<br />
vähintään tohtoreita. Väitöstutkimuksen ohjaaja ei voi toimia esitarkastajana.<br />
Työnohjaaja ja oppiaineen vastuuhenkilö ehdottavat esitarkastajia <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle. Väitöstutkimuksen<br />
tekijälle on varattava tilaisuus esittää <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle huomautuksensa<br />
esitarkastajien valinnasta.<br />
Esitarkastajien tulee <strong>tiedekunta</strong>neuvoston määräämässä ajassa yhdessä tai erikseen antaa perusteltu<br />
kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä.<br />
Vakavat puutteet tai virheet johtavat väittelyluvan epäämiseen. Esitarkastajan lausunnon antamisen<br />
määräaika ei saa olla ilman erityistä syytä kolmea kuukautta pidempi.<br />
Esitarkastajalla on oikeus antaa väitöstutkimuksen tekijälle parannus- ja korjausehdotuksia<br />
väittelyluvan myöntämisestä riippumatta. Esitarkastaja ei ole kuitenkaan työnohjaajan asemassa.<br />
Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan tiedekunnalle antamasta<br />
lausunnosta, ennen kuin <strong>tiedekunta</strong>neuvosto päättää väittelyluvasta.<br />
Mikäli esitarkastusta ei joko esitarkastajien välisten näkemyserojen tai työssä havaittujen vakavien<br />
puutteellisuuksien tai virheiden vuoksi voida määräajassa tai esitarkastajien ja väitöstutkimuksen<br />
tekijän välillä sovitun kohtuullisen pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa<br />
puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöstutkimuksen tekijä<br />
halua viedä asiaa <strong>tiedekunta</strong>neuvoston ratkaistavaksi. Tiedekunnan dekaanille on ilmoitettava<br />
esitarkastuksen jatkumisesta yli <strong>tiedekunta</strong>neuvoston määräämän ajankohdan.<br />
133
Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöstutkimukseen<br />
on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työnohjaaja<br />
tai muu aineen professori puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.<br />
Väittelyluvan saatuaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöstutkimus, joko painettuna<br />
tai muulla tavalla, tulee julkisesti saataville ennen tutkimuksen julkista tarkastamista. Väitöstutkimusta<br />
on pidettävä julkisesti saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista tarkastusta.<br />
Dekaani voi kirjallisesta hakemuksesta lyhentää tätä aikaa siten, että väitöstutkimus<br />
on saatavilla vähintään viisi päivää. Rehtori määrää tarkemmin väittelijän velvollisuudesta<br />
luovuttaa väitöstutkimuksen kappaleita yliopistolle.<br />
43 § Väitöstutkimuksen julkinen tarkastaminen<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää kuultuaan työnohjaajaa ja oppiaineen vastuuhenkilöä väitöstilaisuuteen<br />
yhden tai kaksi vastaväittäjää, joiden tulee olla professoreita tai dosentteja tai henkilöitä,<br />
joilla on vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöstutkimuksen ohjaaja ei voi toimia vastaväittäjänä.<br />
Väitöstutkimuksen tekijälle on varattava tilaisuus esittää <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle huomautuksensa<br />
vastaväittäjien valinnasta.<br />
Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professoreista.<br />
Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria),<br />
minkä jälkeen vastaväittäjä esittää omat huomautuksensa väitöstutkimuksesta. Tämä tarkastus<br />
saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen on muidenkin sallittu tehdä muistutuksia väitöstutkimusta<br />
vastaan. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia.<br />
44 § Väitöstutkimuksen arvostelu<br />
Vastaväittäjän tulee kuukauden kuluessa väitöstilaisuudesta antaa <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle perusteltu<br />
kirjallinen lausunto väitöstutkimuksesta. Mikäli lausunto viivästyy huomattavasti,<br />
<strong>tiedekunta</strong>neuvoston tulee päättää siitä, miten arvostelu suoritetaan.<br />
Väitöskirjan hyväksyy ja arvostelee <strong>tiedekunta</strong>neuvosto, ellei <strong>tiedekunta</strong>neuvosto ole siirtänyt<br />
päätösvaltaa laitosneuvostolle.<br />
Väitöskirjan arvostelussa tulee ottaa huomioon myös väittelijän kyky puolustaa väitöstutkimustaan<br />
väitöstilaisuudessa.<br />
Ennen väitöstutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän<br />
lausunnosta ja muista mahdollisista arvosteluun liittyvistä asiakirjoista.<br />
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen<br />
45 § Opintosuoritusten ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksilukeminen<br />
134
Yliopistossa suoritettavaan tutkintoon voidaan hyväksilukea sekä aiemmin suoritettuja <strong>opinto</strong>ja<br />
että muulla tavoin hankittua osaamista. Hyväksilukeminen edellyttää, että hyväksiluettavat<br />
opinnot tai muuten hankittu osaaminen vastaavat tutkinnolle ja sen osille asetettuja osaamistavoitteita.<br />
Rehtori päättää aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen yleisestä periaatteista<br />
yliopistossa ja <strong>tiedekunta</strong>neuvosto antaa asiasta tarkemmat määräykset.<br />
6 LAATU JA LAADUNHALLINTA<br />
46 § Vastuut koulutuksen laadunhallinnassa<br />
Yliopisto vastaa koulutuksen kokonaislaadusta ja sen resursseista.<br />
Tiedekunta vastaa myöntämiensä tutkintojen laadusta ja sovittujen tulosten saavuttamisesta<br />
sekä koulutukseensa saamien resurssien kohdentamisesta ja priorisoinnista. Koulutusta järjestävät<br />
erilliset laitokset vastaavat kukin antamansa koulutuksen laadusta.<br />
Opetusta järjestävä yksikkö ja sen johtaja vastaavat yksikön opetuksen ja <strong>opinto</strong>suoritusten<br />
laadusta. Oppiaineen vastuuhenkilö vastaa oppiaineen opetuksen laadusta ja erityisesti opetuksen<br />
koordinoinnista ja kehittämisestä.<br />
Opettaja vastaa opetustilanteen laadusta ja oppimisen arvioinnista.<br />
Opiskelija vastaa oppimisesta ja <strong>opinto</strong>jensa etenemisestä.<br />
47 § Opetustoiminnan johtaminen ja asiantuntijaelimet<br />
Opetustoimintaa johdetaan yliopistotasolla, tiedekunnissa, laitoksilla sekä muissa opetusta<br />
antavissa yksiköissä.<br />
Yliopistossa on rehtorin asettama <strong>opinto</strong>asiainneuvosto, jonka tehtävänä on erityisesti yliopiston<br />
koulutukseen liittyvien strategisten linjausten valmistelu ja seuranta sekä opetuksen ja<br />
oppimisen laadun edistäminen ja seuraaminen.<br />
Tiedekunnassa on yksi tai useampi dekaanin asettama <strong>opinto</strong>asiaintoimikunta, jonka tehtävänä<br />
on valmistella tiedekunnan <strong>opinto</strong>asioita. Opetusta antavissa erillisissä laitoksissa <strong>opinto</strong>asiaintoimikunnan<br />
asettaa johtokunnan puheenjohtaja.<br />
Laitoksettomissa tiedekunnissa ja tiedekuntien laitoksissa voi olla osastojen, oppiaineiden tai<br />
niitä vastaavien kokonaisuuksien <strong>opinto</strong>asioiden valmistelua varten muita toimikuntia tai<br />
ryhmiä.<br />
Laitoksen johtaja tai laitoksettomassa tiedekunnassa dekaani nimeää oppiaineen vastuuhenkilön<br />
professorien tai yliopistoon työsuhteessa olevien dosenttien joukosta kuultuaan oppiaineen<br />
edustajia.<br />
135
48 § Koulutuksen arviointi<br />
Yliopiston koulutusta arvioidaan määrävuosin. Arvioinnin suorittavat ulkopuoliset arvioijat.<br />
Rehtori päättää arvioinnin toteuttamisesta.<br />
49 § Opetusta ja koulutusta koskeva palaute<br />
Opetuksesta, opinnoista ja tutkinnoista kerätään palautetta opiskelijoilta, työnantajilta ja muilta<br />
tahoilta. Rehtori antaa ohjeet opiskelijapalautteen keräämisestä, käsittelystä ja palautteeseen<br />
liittyvästä tietosuojasta.<br />
7 EETTISET PERIAATTEET<br />
50 § Eettiset periaatteet<br />
Rehtori päättää yliopiston opetuksessa ja opinnoissa noudatettavista eettisistä periaatteista.<br />
8 VILPPI OPINNOISSA<br />
51 § Menettely plagiointi- ja muissa vilppitapauksissa<br />
Sen, joka epäilee opiskelijaa plagioinnista eli toisen ideoiden, ajatusten tai kirjoitusten kopioinnista<br />
ja esittämisestä ominaan tai muusta vilpistä opinnoissa, tulee ilmoittaa epäilystä laitoksen<br />
johtajalle tai laitoksettomassa tiedekunnassa oppiaineen vastuuhenkilölle. Epäilystä on<br />
ilmoitettava opiskelijalle ja annettava hänelle mahdollisuus selityksen antamiseen. Kirjallisen<br />
kuulemisen lisäksi laitoksen johtaja tai laitoksettomassa tiedekunnassa oppiaineen vastuuhenkilö<br />
järjestää asiasta suullisen kuulemisen, josta pidetään pöytäkirjaa. Laitoksen johtajan tai<br />
oppiaineen vastuuhenkilön tulee toimittaa kuulemistilaisuuden pöytäkirja joko tiedoksi tai,<br />
mikäli hän katsoo vilpin vakavaksi, jatkotoimenpiteitä varten joko oman tiedekunnan dekaanille<br />
tai sen tiedekunnan dekaanille, jossa opiskelijalla on ensisijainen tutkinnonsuoritusoikeus.<br />
Dekaani järjestää tarvittaessa vilpistä kuulemisen, josta pidetään pöytäkirjaa. Kun opiskelijan<br />
syyllistyminen vilppiin on näytetty toteen, dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa vilpin<br />
rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyn aloittamista varten.<br />
Rehtori voi antaa tarkemmat ohjeet menettelystä plagiointi- ja vilppitapauksissa.<br />
Kuulustelun häiritseminen ja kuulusteluvilppi<br />
52 § Kuulusteluvilppi<br />
136
Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava toimii vilpillisesti, hän keskeyttää asianomaisen<br />
opiskelijan kuulustelun. Kuulusteluvilppiä ja häirintää koskevia määräyksiä noudatetaan soveltuvin<br />
osin muilla tavoilla suoritettavissa <strong>opinto</strong>jaksoissa.<br />
53 § Häiritseminen<br />
Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava aiheuttaa häiriötä kuulustelutilaisuudessa tai vastaavassa<br />
osaamisen arviointitilanteessa, hänen on huomautettava siitä asianomaiselle sekä tarpeen<br />
mukaan ryhdyttävä muihin vaadittaviin toimenpiteisiin häiriön jatkumisen estämiseksi.<br />
Jos häiritseminen näistä toimenpiteistä huolimatta jatkuu, valvoja saa keskeyttää häiriötä aiheuttavan<br />
opiskelijan kuulustelun. Jos häiritseminen on aiheuttanut kohtuutonta häiriötä muille<br />
kuulustelussa oleville opiskelijoille, on kuulusteluun varattua aikaa pidennettävä häiriön<br />
kestoa vastaavalla ajalla.<br />
54 § Kuulusteluvilpistä ja häiritsemisestä epäillyn oikeus selityksen antamiseen<br />
Opiskelijalle, jota epäillään kuulusteluvilpistä tai kuulustelun häiritsemisestä, on annettava<br />
tilaisuus selityksen antamiseen. Kun opiskelijan kuulustelu keskeytetään vilpin tai häiritsemisen<br />
johdosta, valvoja merkitsee vastauspapereihin tai muuhun vastaavaan suoritusaineistoon<br />
keskeytyksen syyn, sekä sen, kiistääkö vai myöntääkö opiskelija vilpin tai häiritsemisen.<br />
55 § Seuraamukset<br />
Vilpillisesti toimineen opiskelijan <strong>opinto</strong>suoritus hylätään. Ennen hylkäämistä opiskelijalle on<br />
varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Tapauksesta on ilmoitettava tiedekunnan dekaanille.<br />
Opiskelija, joka on tyytymätön vilpin perusteella tapahtuneeseen <strong>opinto</strong>suorituksen hylkäämiseen,<br />
voi saattaa asian kirjallisesti <strong>tiedekunta</strong>neuvoston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä,<br />
kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tällaisen asian käsittelyssä noudatetaan muutoin<br />
soveltuvin osin <strong>opinto</strong>suoritusten arvostelun oikaisua koskevia määräyksiä.<br />
56 § Kurinpitomenettely<br />
Kun opiskelijan vilpillinen menettely on näytetty toteen, tiedekunnan dekaani voi harkintansa<br />
mukaan ilmoittaa vilpistä rehtorille yliopistolain 45 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten.<br />
9 TODISTUKSET, OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI JA OPINTOSUORI-<br />
TUSOTE<br />
57 § Tutkinnoista annettavat todistukset<br />
Tiedekunta antaa suoritetuista tutkinnoista tutkintotodistuksen liitteineen. Rehtori päättää<br />
tutkintotodistusten sisällöstä ja ulkoasusta.<br />
137
Vieraskielisessä tutkinto-ohjelmassa tutkinnon suorittaneelle annetaan suomen- tai ruotsinkielisen<br />
tutkintotodistuksen lisäksi englanninkielinen tutkintotodistus. Tällaisen tutkinnon suorittaneelle<br />
annetaan myös suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi englanninkielinen<br />
tutkintonimike.<br />
Tohtorin tutkinnon suorittaneelle, jonka väitöskirja on englanninkielinen ja jonka väitöstilaisuus<br />
on pidetty englanniksi, annetaan pyynnöstä suomen- tai ruotsinkielisen tutkintotodistuksen<br />
lisäksi englanninkielinen tutkintotodistus. Samoin menetellään silloin, kun väitöskirja ja<br />
väitöstilaisuus ovat muulla vieraalla kielellä.<br />
Rehtori päättää yhteistutkinto-ohjelmien tutkintotodistuksia koskevista periaatteista.<br />
58 § Opintosuoritusten rekisteröinti<br />
Opintosuorituksen arvostelijan on viipymättä rekisteröitävä vastaanottamansa ja arvostelemansa<br />
<strong>opinto</strong>suoritukset tai toimitettava varmentamansa <strong>opinto</strong>suoritustiedot rekisteröintiä<br />
varten. Opintosuoritus on tallennettava opiskelijarekisteriin välittömästi tulosten julkistamisen<br />
jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta, ellei erityisestä<br />
syystä muuta johdu.<br />
Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään kuulustelun päivämäärä. Osasuorituksiin<br />
perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä.<br />
59 § Opintosuoritusote<br />
Opiskelijalla, jolla on oikeus suorittaa tutkinto yliopistossa ja joka on ilmoittautunut läsnä<br />
olevaksi, on oikeus saada maksutta yksi virallinen <strong>opinto</strong>suoritusote lukukaudessa.<br />
60 § Opintosuoritustietojen oikaiseminen<br />
Rekisterinpitäjän oma-aloitteiseen <strong>opinto</strong>suoritustietojen korjaamiseen sovelletaan henkilötietolain<br />
(523/1999) 29 §:n säännöksiä. Opiskelija voi pyytää arvostelun suorittanutta yksikköä<br />
oikaisemaan <strong>opinto</strong>suoritusotteessa havaitsemansa virheen tai puutteen. Oikaisupyyntö tehdään<br />
kirjallisesti. Oikaisupyyntö on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä.<br />
Oikaisupäätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua oikeusturvalautakunnalta.<br />
10 OIKAISUMENETTELYT JA OIKEUSTURVALAUTAKUNTA<br />
61 § Valintapäätöksen oikaisumenettely<br />
Opiskelijavalintaan tyytymätön saa hakea kirjallisesti oikaisua 14 päivän kuluessa valinnan<br />
tulosten julkistamisesta tiedekunnan asettamalta toimielimeltä tai <strong>tiedekunta</strong>neuvostolta. Tiedekuntaneuvosto<br />
voi myös päättää, että oikaisua valintaan on haettava tiedekunnan toimieli-<br />
138
meltä ja että toimielimen antamaan päätökseen saa pyytää edelleen oikaisua <strong>tiedekunta</strong>neuvostolta.<br />
Tällöin oikaisua on pyydettävä <strong>tiedekunta</strong>neuvostolta 14 päivän kuluessa päätöksen<br />
tiedoksisaannista.<br />
62 § Tutkinnonsuoritusoikeuden menettämistä koskeva oikaisumenettely<br />
Opiskelija voi hakea tiedekunnalta kirjallisesti oikaisua opiskeluoikeuden eli tutkinnonsuoritusoikeuden<br />
menettämistä koskevaan päätökseen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.<br />
63 § Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisumenettely<br />
Opiskelija, joka on tyytymätön muun <strong>opinto</strong>suorituksen kuin väitöstutkimuksen tai lisensiaatintutkimuksen<br />
arvosteluun, voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisua on pyydettävä suullisesti tai<br />
kirjallisesti arvostelusta vastaavalta opettajalta tai, milloin <strong>tiedekunta</strong>neuvosto tai laitosneuvosto<br />
on suorittanut <strong>opinto</strong>suoritusta koskevan arvostelun, kirjallisesti <strong>tiedekunta</strong>- tai laitosneuvostolta.<br />
Aika, jonka kuluessa oikaisua saa pyytää, on 14 päivää siitä päivästä, jolloin<br />
opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen<br />
omalta kohdaltaan tietoonsa. Opintosuoritusten ja muulla tavoin hankitun osaamisen hyväksi<br />
lukemista koskevaan päätökseen pyydetään oikaisua samaa menettelyä noudattaen.<br />
Oikaisupyyntöön on annettava perusteltu päätös kohtuullisessa ajassa. Opettajan on annettava<br />
päätöksensä kirjallisesti, mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta<br />
annettuun päätökseen. Tiedekunta- ja laitosneuvoston päätös on aina annettava kirjallisena.<br />
Opiskelija voi pyytää oikaisua tähän päätökseen oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa<br />
siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.<br />
64 § Lisensiaatintutkimuksen ja väitöstutkimuksen arvostelua koskeva oikaisumenettely<br />
Opiskelija, joka on tyytymätön lisensiaatintutkimuksen tai väitöstutkimuksen arvosteluun, voi<br />
hakea siihen oikaisua kirjallisesti oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.<br />
Lautakunta voi palauttaa arvostelun <strong>tiedekunta</strong>neuvostolle tai laitosneuvostolle,<br />
mikäli <strong>tiedekunta</strong>neuvosto on siirtänyt arvostelun laitosneuvoston tehtäväksi, uudelleen<br />
käsiteltäväksi.<br />
65 § Oikeusturvalautakunnan kokoonpano<br />
Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten yliopistossa on oikeusturvalautakunta,<br />
jonka rehtori asettaa. Lautakunnan toimikausi on neljä vuotta kuitenkin siten, että<br />
opiskelijoita edustavat jäsenet valitaan kahden vuoden toimikaudeksi.<br />
Oikeusturvalautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen<br />
varajäsen. Jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee olla yliopistoyhteisöön kuuluvia<br />
henkilöitä. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla professoreita. Muista jäsenistä<br />
ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla professori, vähintään yhden muu<br />
opetus- tai tutkimushenkilöstöön kuuluva kuin professori ja vähintään kahden opiskelijoita.<br />
139
Oikeusturvalautakunnan käsitellessä väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvostelusta tehtyä<br />
oikaisupyyntöä lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, joilla kummallakin on henkilökohtainen<br />
varajäsen. Lisäjäsenen ja hänen varajäsenensä on oltava professori tai dosentti.<br />
Oikeusturvalautakunnan esittelijän tulee olla oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinnon<br />
suorittanut.<br />
66 § Oikeusturvalautakunnan tehtävät<br />
Oikeusturvalautakunnan tehtävänä on<br />
1) käsitellä 63 ja 64 §:n nojalla tehdyt oikaisupyynnöt,<br />
2) seurata 62 §:n nojalla tehtyjen oikaisupyyntöjen ratkaisuja tiedekunnissa opiskelijoiden<br />
yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi,<br />
3) käsitellä opiskelijan esittämä oikaisupyyntö, joka koskee <strong>opinto</strong>suoritusotteen oikaisua,<br />
4) tehdä aloitteita opiskelijoiden oikeusturvan kehittämiseksi,<br />
5) antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä, sekä<br />
6) käsitellä muita sellaisia opiskelijoiden oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä, joiden käsittely<br />
ei yliopistolain tai johtosäännön nojalla ole yliopiston muiden hallintoelinten tehtävä.<br />
67 § Oikeusturvalautakunnan päätösvaltaisuus ja päätöksenteko<br />
Oikeusturvalautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai mikäli<br />
vähintään kolmannes lautakunnan jäsenistä niin vaatii. Lautakunta on päätösvaltainen, kun<br />
kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä<br />
tai varajäsentä. Käsiteltäessä väitöstutkimuksen tai lisensiaatintutkimuksen arvostelusta tehtyä<br />
oikaisupyyntöä lautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä puheenjohtajan<br />
lisäksi vähintään neljä jäsentä tai lisäjäsentä tai heidän varajäsentään, jotka ovat professoreita<br />
tai dosentteja.<br />
Oikeusturvalautakunnan on, ennen kuin se ratkaisee oikaisupyynnön, varattava tilaisuus vastineen<br />
antamiseen arvostelun suorittaneelle tai hyväksi lukemista koskevan päätöksen tehneelle<br />
opettajalle tai <strong>tiedekunta</strong>- tai laitosneuvostolle. Ennen päätöksentekoa lautakunta voi<br />
hankkia myös muiden asiaa tuntevien henkilöiden lausunnon asiassa. Oikaisupyynnön tekijälle<br />
on varattava tilaisuus tulla kuulluksi vastineesta ja lausunnosta.<br />
Oikeusturvalautakunta tekee päätöksensä esittelystä.<br />
68 § Oikeusturvalautakunnan päätökset<br />
Oikeusturvalautakunta antaa päätöksensä kirjallisesti. Päätös on perusteltava. Perusteluissa on<br />
ilmoitettava, mihin seikkoihin ja mihin päättelyyn ratkaisu perustuu.<br />
Mikäli lautakunta katsoo opiskelijan tekemän oikaisupyynnön aiheelliseksi, tulee arvostelusta<br />
vastaavan opettajan lautakunnan niin vaatiessa arvostella kaikkien kyseiseen kuulusteluun<br />
osallistuneiden opiskelijoiden <strong>opinto</strong>suoritukset uudestaan.<br />
69 § Muutoksenhaku<br />
140
Yliopistolain 84 §:n mukaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta<br />
valittamalla hallinto-oikeudelta. Oikeusturvalautakunnan <strong>opinto</strong>suorituksen arvostelua ja hyväksilukemista<br />
koskevaan, oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta<br />
valittamalla.<br />
11 VOIMAANTULO<br />
Tämä johtosääntö tulee voimaan 1.8.2011.<br />
18.2 Eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnon pysyväismääräys<br />
Tiedekuntaneuvoston 11.5.2011 vahvistama perustutkintoja koskeva pysyväismääräys, joka<br />
tulee voimaan 1.8.2011.<br />
1 § Tavoitteet<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon johtavan koulutusohjelman tavoitteet:<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
monipuoliset perustiedot niistä tieteenaloista, joihin eläinlääkärin toiminta perustuu<br />
valmiudet itsenäiseen ja kriittiseen sekä tieteellisesti ja eettisesti perusteltuun ratkaisujen<br />
tekoon<br />
valmiudet monipuoliseen viestintään ja yhteistyöhön<br />
valmiudet eläinlääketieteellisten ammattitehtävien suorittamiseen ja itsenäiseen eläinlääkärin<br />
toimen harjoittamiseen<br />
valmiudet alan kehityksen seuraamiseen ja jatkuvaan oppimiseen<br />
valmiudet tieteelliseen ja ammatilliseen jatkokoulutukseen<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto antaa tiedolliset ja taidolliset valmiudet tulla Suomen<br />
lainsäädännön mukaisesti laillistetuksi eläinlääkäriksi ja toimia EU:n säädösten (EY<br />
854/2004) tarkoittamana virkaeläinlääkärinä eläinlääketieteen eri osa-alueilla.<br />
2 § Tutkintojen laajuus ja rakenne<br />
Eläinlääketieteen koulutusohjelmaan kuuluvat eläinlääketieteen kandidaatin ja eläinlääketieteen<br />
lisensiaatin tutkinnot. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 <strong>opinto</strong>pistettä<br />
ja siihen johtava koulutus järjestetään siten, että sen voi suorittaa kolmessa vuodessa.<br />
Kandidaatin tutkinto koostuu perus- ja aineopinnoista, harjoittelusta ja 6 <strong>opinto</strong>pisteen<br />
laajuisesta opinnäytetyöstä. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto on laajuudeltaan 180 <strong>opinto</strong>pistettä.<br />
Se suoritetaan välittömästi kandidaatin tutkinnon jälkeen ja järjestetään siten, että<br />
sen voi suorittaa kolmessa vuodessa. Lisensiaatin tutkinto koostuu perus-, aine- ja syventävistä<br />
opinnoista sekä harjoittelusta. Lisensiaatin tutkintoon kuuluu 20 tai 25 <strong>opinto</strong>pisteen laajuinen<br />
syventävien <strong>opinto</strong>jen tutkielma. Tutkielman laajuus on 25 <strong>opinto</strong>pistettä, jos siihen<br />
kuuluu kokeellinen osuus. Opintojaksot voivat olla pakollisia, vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia.<br />
141
3 § Opintojen mitoitus<br />
Opintojen mitoituksen peruste on <strong>opinto</strong>piste, joka vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä.<br />
Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden <strong>opinto</strong>jen<br />
suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 <strong>opinto</strong>pistettä.<br />
4 § Opetuksen järjestäminen<br />
Helsingin yliopistossa lukuvuosi jakautuu neljään periodiin. Syys- ja kevätlukukaudella on<br />
periodien välissä viikon pituinen tauko, jolloin ei järjestetä pakollista opetusta. Neljäs periodi<br />
on lisäksi kaksi viikkoa yliopiston tavanomaisia periodeja pidempi. Eläinlääketieteellisessä<br />
tiedekunnassa periodeja sovelletaan lukuun ottamatta ensimmäisen ja viidennen lukuvuoden<br />
opetusta.<br />
5 § Opetukseen ja tentteihin ilmoittautuminen<br />
Opiskelijan tulee ilmoittautua tiedekunnan opetukseen ja tentteihin <strong>opinto</strong>-oppaassa tarkemmin<br />
kuvatulla tavalla.<br />
6 § Opintosuoritusten arvostelu<br />
Opintosuoritukset arvostelee <strong>opinto</strong>jaksosta vastaava opettaja. Opintosuoritukset arvostellaan<br />
asteikolla 0-5 (5=erinomainen, 4=kiitettävä, 3=hyvä, 2=tyydyttävä, 1=välttävä, 0=hylätty) tai<br />
hyväksytty/hylätty. Opintokokonaisuuksista annetaan loppuarvosana 0-5. Pääsääntöisesti arvosanaan<br />
1 vaaditaan noin 60 % kuulustelun kokonaispistemäärästä.<br />
Kandidaatin tutkintoon kuuluva opinnäytetyö arvostellaan asteikolla 0-5. Kandidaatin tutkielman<br />
arvostelee työn ohjaaja tutkielman arviointimatriisin mukaisesti.<br />
Lisensiaatin tutkintoon kuuluvalle tutkielmalle nimetään ohjaussopimuksessa johtaja ja ohjaaja(t).<br />
Tutkielmalla tulee olla pääsääntöisesti vähintään kaksi ohjaajaa, joista toinen on vastuullinen<br />
ohjaaja. Työn johtaja on tiedekunnan professori tai dosentti ja hän voi tarvittaessa toimia<br />
myös ohjaajana. Tutkielmalla on kaksi tarkastajaa. Tutkielman ensimmäisenä tarkastajana<br />
toimii pääsääntöisesti vastuullinen ohjaaja. Jos hän on estynyt, niin tutkielman tarkastaa<br />
toinen ohjaaja tai johtaja. Tutkielman toisen tarkastajan nimeää johtaja. Vähintään jommankumman<br />
tarkastajista tulee olla väitellyt.<br />
Lisensiaatin tutkintoon kuuluva syventävien <strong>opinto</strong>jen tutkielma arvostellaan asteikolla approbatur,<br />
lubenter approbatur, non sine laude approbatur, cum laude approbatur, magna cum<br />
laude approbatur, eximia cum laude approbatur ja laudatur. Tutkielman tarkastajat tekevät<br />
arvosanaehdotuksensa käyttäen tutkielman arviointimatriisia, jossa on kuvattu arvosanojen<br />
perusteet ja arviointikriteerit.<br />
Tutkielman arvosanasta päättää <strong>tiedekunta</strong>neuvosto. Opiskelija voi ennen <strong>tiedekunta</strong>neuvostossa<br />
tapahtuvaa arvostelua pyytää, että <strong>opinto</strong>suorituksen arvostelu keskeytetään.<br />
7 § Kieliopinnot<br />
Kandidaatin tutkintoon sisältyy kieli<strong>opinto</strong>ja, jotka koostuvat äidinkielen viestintäopinnoista,<br />
toisen kotimaisen kielen opinnoista ja yhden vieraan kielen opinnoista. Toisen kotimaisen<br />
142
kielen (suomi/ruotsi) <strong>opinto</strong>jakson suorittaminen osoittaa, että opiskelijalla on julkisyhteisöjen<br />
henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) 6 §:n 1 momentin nojalla<br />
kaksikielisessä viranomaisessa valtion henkilöstöltä vaadittava toisen kotimaisen kielen taito.<br />
Suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat määräykset eivät koske opiskelijaa, joka on saanut<br />
koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä eivätkä opiskelijaa, joka on saanut<br />
koulusivistyksensä ulkomailla. Toisen kotimaisen kielen taitoa osoittavan <strong>opinto</strong>jakson sijasta<br />
tällaisen opiskelijan tulee suorittaa vastaavan laajuinen määrä muita suomen tai ruotsin kielen<br />
perus<strong>opinto</strong>ja.<br />
Vieraan kielen <strong>opinto</strong>jakson suorittaminen osoittaa, että opiskelijalla on sellainen vieraan<br />
kielen taito, joka mahdollistaa oman alan kehityksen seuraamisen ja kansainvälisessä ympäristössä<br />
toimimisen. Vieraan kielen opinnot opiskelija voi suorittaa vaihtoehtoisesti englannin,<br />
espanjan, italian, ranskan, saksan tai venäjän kielessä osallistumalla kielikeskuksen järjestämään<br />
opetukseen tai kokeeseen.<br />
8 § Kypsyysnäyte<br />
Kypsyysnäytteen avulla opiskelija osoittaa perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan sekä suomen<br />
tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte kirjoitetaan sekä eläinlääketieteen kandidaatin että<br />
lisensiaatin tutkielman yhteydessä.<br />
Suomen tai ruotsin kielen taito osoitetaan eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoa varten annettavassa<br />
kypsyysnäytteessä. Kypsyysnäyte on osa kandidaatin tutkielman kirjoitusprosessia<br />
ja opiskelija saa palautteen tutkielmansa kieliasusta kielentarkastajalta. Opiskelija osoittaa<br />
täydellisen kotimaisen kielen taidon kirjoittamalla kandidaatin tutkielman koulusivistyskielellään<br />
suomeksi tai ruotsiksi.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman osalta tutkielman tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä.<br />
Tutkielman ohjaaja tarkastaa tiivistelmän. Hyväksytyn tiivistelmän kriteerit on määritelty<br />
tutkielman arviointilomakkeessa.<br />
Suomen ja ruotsin kielen taitoa koskevat määräykset eivät koske opiskelijaa, joka on saanut<br />
koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä eivätkä opiskelijaa, joka on saanut<br />
koulusivistyksensä ulkomailla. He voivat kirjoittaa kypsyysnäytteen työn johtajan (tai ohjaajan)<br />
kanssa sovittavalla muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.<br />
9 § Opintojen vanheneminen<br />
Opintosuoritukset ja –kokonaisuudet vanhenevat 10 vuoden kuluttua niiden suorittamisesta.<br />
Yli 10 vuotta vanhojen suoritusten hyväksymisestä päättää asianomaisen oppiaineen professori.<br />
Vanhentunut suoritus tulee suorittaa uudelleen tai opiskelijan on osoitettava hallitsevansa<br />
osaamisensa oppiaineen määräämällä tavalla. Opintokokonaisuuden suorituspäivämäärä on<br />
viimeiseksi suoritetun <strong>opinto</strong>jakson tai tentin suorituspäivämäärä. Vanhenemissääntö ei koske<br />
kandidaatin tutkinnon perus<strong>opinto</strong>ja (ml. kieliopinnot). Suoritettu eläinlääketieteen kandidaatin<br />
tutkinto ei vanhene. Kiistanalaiset tapaukset voidaan tuoda opetuksesta vastaavan varadekaanin<br />
ratkaistaviksi.<br />
10 § Opintojen etenemisen seuranta<br />
143
Opiskelijoiden <strong>opinto</strong>jen etenemistä seurataan etukäteen päätetyissä vaiheissa. Etappi – Tutkintojen<br />
valmistumisen seuranta- ja tukijärjestelmän tavoitteena on pyrkiä tukemaan opiskelua<br />
ja tutkintojen valmistumista. Etapin avulla seurataan <strong>opinto</strong>jen etenemistä <strong>opinto</strong>pistekertymän<br />
perusteella ja <strong>opinto</strong>jen etenemistä tuetaan <strong>opinto</strong>suunnitelman ja ohjauksen keinoin.<br />
Hyväksiluetut opinnot otetaan mukaan <strong>opinto</strong>pistekertymään.<br />
Etapin tarkistuspisteet ovat<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
1. etappi kandidaatin tutkinnon 1. lukuvuosi, maaliskuun loppu (30 <strong>opinto</strong>pistettä)<br />
2. etappi kandidaatin tutkinnon 3. lukuvuoden 3. periodin loppu (120 <strong>opinto</strong>pistettä)<br />
3. etappi kandidaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta, 4. lukuvuoden syyslukukauden<br />
loppu (tutkinto valmis)<br />
4. etappi lisensiaatin tutkinnon 2. lukuvuoden syyslukukauden loppu (50 <strong>opinto</strong>pistettä,<br />
1. lukuvuoden kliiniset opinnot)<br />
5. etappi lisensiaatin tutkinnon aloittamisesta kulunut 3,5 vuotta, 4. lukuvuoden syyslukukauden<br />
loppu (tutkinto valmis)<br />
Etappi-poimintaan joutunut opiskelija tekee <strong>opinto</strong>suunnitelman, jonka hyväksyy 1. etapissa<br />
eläinlääketieteellisten biotieteiden osaston ohjaava opettaja, 2. etapissa pedagoginen yliopistonlehtori,<br />
3. etapissa <strong>opinto</strong>asiainpäällikkö, 4. etapissa kliinisen tuotantoeläinlääketieteen tai<br />
hevos- ja pieneläinlääketieteen osaston ohjaava opettaja ja 5. etapissa elintarvikehygienian ja<br />
ympäristöterveyden osaston ohjaava opettaja tai <strong>opinto</strong>asiainpäällikkö. Opintosuunnitelman<br />
hyväksyjä antaa myös <strong>opinto</strong>jen ohjausta. Hyväksytty <strong>opinto</strong>suunnitelma on edellytyksenä<br />
opiskelijan lukuvuosi-ilmoittautumiselle. Kiistanalaiset tapaukset voidaan tuoda opetuksesta<br />
vastaavan varadekaanin ratkaistaviksi.<br />
11 § Opintojen suoritusjärjestys<br />
Tutkintovaatimusten yhteydessä vahvistetaan <strong>opinto</strong>jen suoritusjärjestys. Opintojaksojen suorittamisen<br />
edellytyksenä voi olla esitietovaatimuksia.<br />
Eläinlääketieteen kandidaatin tutkinto tulee suorittaa neljännen lukuvuoden syyslukukauden<br />
loppuun mennessä. Muussa tapauksessa opiskelijan tulee tehdä <strong>opinto</strong>suunnitelma jäljellä<br />
olevien eläinlääketieteen kandidaatin tutkintoon kuuluvien <strong>opinto</strong>jen loppuunsaattamiseksi.<br />
Kandidaatin tutkinto on edellytyksenä kuudennen lukuvuoden <strong>opinto</strong>ihin osallistumiselle.<br />
Kliinisten aineiden neljännen lukuvuoden <strong>opinto</strong>kokonaisuuksien (blokit) kuulustelut tulee<br />
olla suoritettuna siinä vaiheessa, kun opiskelija on tehnyt yhden klinikkakierron mukaisesti<br />
yhden jakson jokaisella osastolla ja hänellä on ollut mahdollisuus varsinaisen tentin lisäksi<br />
kahteen uusintatenttiin (1.12. mennessä). Nämä <strong>opinto</strong>suoritukset ovat edellytyksenä klinikkaopetukseen<br />
osallistumiselle kevätlukukaudella.<br />
Poikkeaminen <strong>opinto</strong>jen suoritusjärjestyksestä edellyttää, että opiskelijalla on hyväksytty<br />
henkilökohtainen <strong>opinto</strong>suunnitelma (HOPS).<br />
12 § Opiskelijan ohjaus ja henkilökohtainen <strong>opinto</strong>suunnitelma<br />
Opintojen ohjausta ja <strong>opinto</strong>neuvontaa saa osastokohtaisilta ohjaavilta opettajilta sekä tiedekunnan<br />
pedagogiselta yliopistonlehtorilta. Opintoneuvontaa saa myös tiedekunnan kanslian<br />
<strong>opinto</strong>asioista sekä osastojen toimistoista <strong>opinto</strong>asioita hoitavilta henkilöiltä. Opintojaksokoh-<br />
144
taista neuvontaa saa kunkin <strong>opinto</strong>jakson opettajalta. Kansainvälisten asioiden suunnittelija<br />
neuvoo ulkomailla opiskeluun liittyvissä kysymyksissä ja auttaa <strong>opinto</strong>suunnitelman teossa.<br />
Opiskelija saa ohjausta opinnäytetöiden tekemisessä. Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielman<br />
ohjaussuhteen pelisäännöissä on kuvattu opiskelijan ja ohjaajan oikeudet ja velvollisuudet.<br />
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman osalta opiskelija ja ohjaaja tekevät tutkielmatyöskentelyn<br />
alussa kirjallisen ohjaussopimuksen, jossa tutkielmalle nimetään ohjaaja(t) ja<br />
johtaja. Opiskelijan, ohjaajan ja johtajan oikeudet ja velvollisuudet on kuvattu tarkemmin<br />
eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman ohjaussuhteen pelisäännöissä.<br />
Opintoihin kuuluu pakollisena ns. avoin HOPS (eläinlääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin<br />
portfolio). Nämä on kuvattu tarkemmin <strong>opinto</strong>-oppaassa. Yksilöllistä <strong>opinto</strong>suunnitelmaa<br />
noudattavat tekevät rajatun HOPS:in. Opintovuosien suorittaminen poikkeavassa järjestyksessä<br />
edellyttää ohjaavan opettajan ja pedagogisen yliopistonlehtorin hyväksymää <strong>opinto</strong>suunnitelmaa,<br />
joka on tehtävä poikkeamista edeltävän lukuvuoden aikana. Opintojaksojen<br />
suorittaminen poikkeavassa järjestyksessä käsitellään tapauskohtaisesti opiskelijan aloitteesta<br />
ja se edellyttää ohjaavan opettajan ja pedagogisen yliopistonlehtorin hyväksymää <strong>opinto</strong>suunnitelmaa.<br />
13 § Opintojen hyväksilukeminen<br />
Pakollisten ja vaihtoehtoisten <strong>opinto</strong>jen korvaavuudesta päättää kyseisen <strong>opinto</strong>jakson vastuuopettaja<br />
tai oppiaineen professori. Vaihtoehtoisten aine<strong>opinto</strong>jen korvaamisesta kokonaan<br />
muualla suoritetuilla opinnoilla päättää opetuksesta vastaava varadekaani. Äidinkielen viestintä<strong>opinto</strong>jen<br />
korvaavuuksista päättää <strong>opinto</strong>asiainpäällikkö. Muiden juonteina järjestettävien<br />
<strong>opinto</strong>jen korvaavuuksista päättää juonteen vastuuopettaja. Kandidaatin tutkintoon opiskelija<br />
voi halutessaan sisällyttää myös vapaasti valittavia suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa<br />
suoritettuja <strong>opinto</strong>ja vuosittain vahvistettavien tutkintovaatimusten mukaisesti.<br />
Helsingin yliopiston muussa tiedekunnassa tai muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa<br />
korkeakoulussa tutkintoon suoritetuilla kieliopinnoilla voidaan korvata eläinlääketieteen kandidaatin<br />
tutkintoon vaadittavat vastaavat kieliopinnot, vaikka niiden laajuus poikkeaisi tiedekunnan<br />
mitoituksesta. Myös muulla tavoin kuin muodollisessa koulutuksessa hankittua kieliosaamista<br />
voidaan tietyin edellytyksin hyväksilukea. Kieli<strong>opinto</strong>jen osalta hyväksilukemista<br />
haetaan Kielikeskuksesta.<br />
14 § Tutkintotodistus ja eläinlääkäriksi laillistuminen<br />
Suoritettuaan ELK- tai ELL-tutkintoon vaadittavat opetussuunnitelman mukaiset opinnot<br />
opiskelija pyytää tiedekunnan kanslian <strong>opinto</strong>asioista tutkintotodistuksen. Todistuksen antaa<br />
tiedekunnan dekaani. Tarkat tiedot kaikista suoritetuista opinnoista arvosanoineen ilmoitetaan<br />
tutkintotodistuksen liitteenä annettavassa <strong>opinto</strong>suoritusotteessa. Tutkintotodistuksen yhteydessä<br />
annetaan kansainväliseen käyttöön tarkoitettu Diploma Supplement –liite. Todistusten<br />
jakotilaisuuksia (publiikki) järjestetään noin kerran kuukaudessa. Kahdesti lukuvuodessa järjestetään<br />
juhlallinen publiikki, johon kutsutaan myös kaikki aiemmin kuluvana lukukautena<br />
valmistuneet. Eläinlääkärinammatin harjoittaminen edellyttää, että eläinlääketieteen lisensiaatin<br />
tutkinnon suorittanut henkilö laillistetaan. Laillistamisen suorittaa Elintarviketurvallisuusvirasto<br />
(EVIRA) publiikkien yhteydessä.<br />
15 § Laatu ja laadunhallinta<br />
145
Tiedekunta osallistuu Helsingin yliopiston ja eläinlääketieteen koulutuksen ja laadunhallinnan<br />
arviointeihin. Koulutustoiminta on kuvattu tiedekunnan toimintakäsikirjassa, jota päivitetään<br />
säännöllisesti. Toimintakäsikirjan liitteenä on kuvaus tiedekunnan opiskelijapalautejärjestelmästä.<br />
Palautetta kerätään yksittäisten kurssien lisäksi laajemmista kokonaisuuksista kuten<br />
<strong>opinto</strong>vuosista ja tutkinnoista. Työelämäpalaute ja sidosryhmäyhteistyö on osa koulutuksen<br />
laadunhallintaa ja kehittämistä.<br />
146
19 OPETTAJAT<br />
Professorit<br />
Andersson, Magnus, ELT, kotieläinten lisääntymistiede, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 40231, 040-5142964, magnus.andersson@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Björkroth, Johanna, ELT, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh. (09) 191 57112, (09) 191 21744, johanna.bjorkroth@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Fredriksson-Ahomaa, ELT, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, puh. (09)<br />
191 57140, maria.fredriksson-ahomaa@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Heinonen, Mari, ELT, sikojen sairaudet ja terveydenhoito, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 40219, 0400-687915, mari.heinonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Hänninen, Marja-Liisa, ELT, eläinlääketieteellinen ympäristöhygienia, elintarvikehygienian<br />
ja ympäristöterveyden osasto, puh. (09) 191 57113, marja-liisa.hanninen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Iivanainen, Antti, ELT, eläinlääketieteellinen anatomia, eläinlääketieteellisten biotieteiden<br />
osasto, puh. (09) 191 57034, antti.iivanainen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Katila, Terttu, ELT, MSc. (Illinois), Dip ECVR, kotieläinten lisääntymistiede, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 40532, 040-5142956, terttu.katila@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kipar, Anja, PD, Dr. med vet, Dip ECVP, MRCVS, eläinlääketieteellinen elinpatologia,<br />
eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57600, 050-3180280,<br />
anja.kipar@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Korkeala, Hannu, ELT, VTM, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh. (09) 191 57100, hannu.korkeala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kukkonen, Jyrki, FT, eläinlääketieteellinen solu- ja molekyylibiologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57024, jyrki.kukkonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Laitinen-Vapaavuori, Outi, ELT, Dip ECVS, pieneläinkirurgia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57287, outi.vapaavuori@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Lindström, Miia, ELT, maidon teollinen hygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh. (09) 191 57107, miia.lindstrom@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Lohi, Hannes, FT, eläinlääketieteellinen genetiikka, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto,<br />
puh. (09) 191 57025, hannes.lohi@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Palva, Airi, MMT, eläinlääketieteellinen mikrobiologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden<br />
osasto, puh. (09) 191 57058, airi.palva@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Peltoniemi, Olli, ELT, kotieläinten lisääntymistiede, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 40233, 040-5381621, olli.peltoniemi@helsinki.<strong>fi</strong><br />
147
Pohjanvirta, Raimo, ELT, toksikologia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto,<br />
puh. (09) 191 57147, raimo.pohjanvirta@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Pyörälä, Satu, ELT, maitohygienia, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191<br />
40533, 050-4150189, satu.pyorala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Sihvonen, Liisa, eläintautivirologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09) 191<br />
57019, puh. 050-5539226, liisa.sihvonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Soveri, Timo, ELT, sisätautioppi, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191<br />
40539, 050-4150195, timo.soveri@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Spillmann, Thomas, Dipl.med.vet., Dr. med. vet., Dip ECVIM-CA, eläinlääketieteellinen<br />
sisätautioppi, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57353, thomas.spillmann@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Sukura, Antti, ELT, Dip ECVP, eläinlääketieteellinen patologia ja parasitologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57150, (09) 191 57185, 050-4358741, antti.sukura@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Taira, Tomi, FT, eläinlääketieteellinen fysiologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto,<br />
puh. (09) 191 59855, tomi.taira@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Tulamo, Riitta-Mari, ELT, MSc. (Ohio), Dip ECVS., kirurgia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57288, riitta.tulamo@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Vainio-Kivinen, Outi, ELT, Dip ECVPT, eläinlääketieteellinen farmakologia, kliinisen hevos-<br />
ja pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57316, outi.vainio@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Valros, Anna, FT, kotieläinten hyvinvointitiede, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,<br />
puh (09) 191 57400, 050-4151242, anna.valros@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Vapalahti, Olli, LT, zoonoosivirologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09)<br />
191 57050, (09) 191 26604, 040-8384015, olli.vapalahti@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Vos de, Willem, molekyylimikrobiologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh.<br />
(09) 191 57071, willem.vos@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Dosentit<br />
Ali-Vehmas, Terhi, FT, soveltava bakteriologia<br />
Gröhn, Yrjö, ELT, MSc. (Davis), MPVM (Davis), epidemiologia<br />
Happonen, Irmeli, ELT, pieneläinten sisätautioppi<br />
Hielm, Sebastian, ELT, elintarvikehygienia<br />
148
Hirn, Jorma, ELT, elintarvikehygienia<br />
Honkanen-Buzalski, Tuula, ELT, sisätautioppi<br />
Huovilainen, Anita, FT, virologia<br />
Hyyppä, Seppo, ELT, hevosten urheilufysiologia<br />
Juokslahti, Tapio, ELT, turkiseläintaudit<br />
Järveläinen, Harri, ELT, toksikologia<br />
Kaartinen, Liisa, ELT, eläinlääketieteellinen farmakologia<br />
Kommonen, Bertel, ELT, eläinlääketieteellinen kirurgia, ks. yliassistentit<br />
Korpela, Heikki, LT, ELL, elintarvikehygienia<br />
Laaksonen, Sauli, ELT, hirvieläinten sairaudet ja terveys<br />
Lundén, Janne, ELT, elintarvikehygienia<br />
Maijala, Riitta, ELT, Dipl. ECVPH, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri, elintarvikehygienia<br />
Mattila-Sandholm, Tiina, ELT, elintarvikehygienia<br />
Maunula, Leena, FT, elintarvike- ja ympäristövirologia<br />
McGowan, Catherine, PhD, hevosten sisätautioppi<br />
Mäkinen, Auli, kotieläinten perinnöllisyystiede<br />
Nevalainen, Timo, ELT, koe-eläintiede<br />
Nevas, Mari, ELT, elintarvikehygienia<br />
Niskanen, Aimo, ELT, elintarvikemikrobiologia ja -toksikologia<br />
Nurmi, Janne, ELT, eläinlääketieteellinen kirurgia<br />
Oksanen, Antti, ELT, eläinlääketieteellinen parasitologia<br />
Pelkonen, Sinikka, ELT, eläinlääketieteellinen bakteriologia<br />
Pösö, Reeta, FT, eläinlääketieteellinen fysiologia<br />
Raekallio Marja, ELT, eläinlääketieteellinen anestesiologia, ks. yliopistonlehtorit<br />
Rajala-Schultz, Päivi, PhD, eläinlääketieteellinen epidemiologia<br />
149
Rapala, Jarkko Tapio, MMT, ympäristömikrobiologia<br />
Rinkinen, Minna, ELT, pienläinsairaudet<br />
Rizzo, Aldo, FaT, analyyttinen elintarviketoksikologia<br />
Ruohoniemi, Mirja, ELT, CertVR, Dip ECVDI, diagnostinen eläinradiologia, ks. yliopistonlehtorit<br />
Räihä, Jan, ELT, kirurgia<br />
Saijonmaa-Koulumies, Leena, PhD, eläinlääketieteellinen dermatologia<br />
Sankari, Satu, ELT, eläinlääketieteellinen kliininen kemia, ks. kliiniset opettajat<br />
Sarkiala-Kessel, Eva, ELT, hammas- ja suusairaudet<br />
Soback, Stefan, ELT, eläinlääketieteellinen farmakologia<br />
Taponen, Juhani, ELT, märehtijöiden lisääntyminen<br />
Trees, Eija, ELT, elintarvikehygienia<br />
Yliopistonlehtorit<br />
Atroshi, Faik, eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57314<br />
Heikinheimo, Annamari, ELT, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh. (09) 191 57106, annamari.heikinheimo@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Junnikkala, Sami, FT, eläinlääketieteellinen immunologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden<br />
osasto, puh. (09) 191 57063, sami.junnikkala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Keto-Timonen, Riikka, ELT, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh (09) 191 57145, riikka.keto-timonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kivistö, Rauni, ELT, ympäristöhygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto,<br />
puh. (09) 191 57120, rauni.kivisto@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Koort, Joanna, ELT, mikrobiologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09) 191<br />
57059, joanna.koort@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Laakkonen, Juha, FT, eläinlääketieteellinen anatomia, eläinlääketieteellisten biotieteiden<br />
osasto, puh. (09) 191 57040, juha.laakkonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
150
Laukkanen-Ninios, Riikka, ELT, lihantarkastus, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh. (09) 191 57135, riikka.laukkanen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Lundén, Janne, ELT, elintarvikevalvonta, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto,<br />
janne.lunden@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Maunula, Leena, FT, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, puh. (09) 191<br />
57143, 040-8384007, leena.maunula@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Nevas, Mari, ELT, ympäristöterveydenhuollon valvonta, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh. (09) 191 57144, mari.nevas@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Niku, Mikael, FT, eläinlääketieteellinen anatomia ja kehitysbiologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57029, mikael.niku@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Näreaho, Anu, ELT, eläinlääketieteellinen parasitologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden<br />
osasto, puh. (09) 191 57058, anu.nareaho@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Raekallio, Marja, ELT, eläinlääketieteellinen farmakologia ja toksikologia, kliinisen hevosja<br />
pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57315, marja.raekallio@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Ruohoniemi, Mirja, ELT, CertVR, Dip ECVDI, pedagoginen yliopistonlehtori, tiedekunnan<br />
kanslia, puh. (09) 191 57164, mirja.ruohoniemi@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Salminen, Marjo, FT, eläinlääketieteellinen biokemia, eläinlääketieteellisten biotieteiden<br />
osasto, puh. (09) 191 57028, marjo.salminen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Virtala, Anna-Maija, MSc, PhD (eläinlääketiede), Dipl. ECVPH, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri,<br />
infektioepidemiologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09)<br />
191 57065, anna-maija.virtala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Åvall-Jääskeläinen, Silja, FT, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57068, silja.avall-jaaskelainen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kliiniset opettajat<br />
Hewetson, Michael, hevosten sairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 57411, michael.hewetson@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Hielm-Björkman, Anna, ELT, pieneläinkirurgia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57391, anna.hielm-bjorkman@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Hovinen, Mari, ELT, kotieläinten hyvinvointi, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 57426, 050-4156661, mari.hovinen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Hänninen, Laura, ELT, kotieläinten hyvinvointi, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 57312, laura.hanninen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
151
Keränen, Pauli, erikoiseläinlääkäri, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, puh.<br />
(09) 191 57290, pauli.keranen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kuusela, Erja, ELT, eläinten anestesiologia ja tehohoito, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57292, erja.kuusela@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Lappalainen, Anu, ELT, diagnostinen kuvantaminen, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57297, anu.k.lappalainen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Leinonen, Merja, ELT, erikoiseläinlääkäri, diagnostinen kuvantaminen, kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57362, merja.leinonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Morelius, Mikael, erikoiseläinlääkäri, kirurgia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57476, mikael.morelius@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Mustonen, Eeva, erikoiseläinlääkäri, märehtijöiden sairaudet ja terveydenhuolto, ohjaava<br />
opettaja, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 40228, 040-5142948, eeva.a.mustonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Mykkänen, Anna, ELT hevosten sisätaudit, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto,<br />
anna.mykkanen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Mölsä, Sari, erikoiseläinlääkäri, Dip ECVS, pieneläinkirurgia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, sari.molsa@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Oliviero, Claudio, ELT, sikojen sairaudet ja terveydenhuolto, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 40518, claudio.oliviero@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Pietilä, Elina, erikoiseläinlääkäri, Dip ECVO, oftalmologia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57295, elina.pietila@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Pääkkönen, Tarja, erikoiseläinlääkäri, neurologia ja neurokirurgia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57361, tarja.jokinen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Rajamäki, Minna, ELT, erikoiseläinlääkäri, pieneläinten sisätautioppi, kliinisen hevos- ja<br />
pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57342, minna.m.rajamaki@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Rantala, Merja, ELT, kliininen mikrobiologia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, (09) 191 57415, merja.rantala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Rautala, Helena, ELT, märehtijöiden sairaudet, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 40538, 050-4150194, helena.rautala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Sankari, Satu, ELT, keskuslaboratorio, eläinlääketieteellinen kliininen kemia, kliinisen hevos-<br />
ja pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 57379, satu.sankari@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Sarjokari, Kristiina, erikoiseläinlääkäri, nautaterveydenhuolto, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 40216, 0400-616642, kristiina.sarjokari@helsinki.<strong>fi</strong><br />
152
Simojoki, Heli, erikoiseläinlääkäri, märehtijöiden sisätaudit, kirurgia ja terveydenhoito, kliinisen<br />
tuotantoeläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 40224, 0400-721987, heli.simojoki@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Syrjä Pernilla, TÄ, Hannover, eläinlääkäri, eläinlääketieteellinen patologia ja parasitologia,<br />
eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57186, pernilla.syrja@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Taponen, Juhani, ELT, nautojen lisääntymistiede, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 40229, 040-5142953, juhani.taponen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Taponen, Suvi, ELT, nautojen lisääntymistiede, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto,<br />
puh. (09) 191 57311, suvi.taponen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Waselau, Martin, eläinlääketieteellinen sisätautioppi, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57410, martin.waselau@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Wiberg, Maria, ELT, eläinlääketieteellinen sisätautioppi, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57359, maria.wiberg@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Yliopisto-opettajat<br />
Haapala, Vera, ELL, eläinlääketieteellinen patologia ja parasitologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57429, vera.haapala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Hagner, Karoliina, ELL, eläinlääketieteellinen patologia ja parasitologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 58894, karoliina.hagner@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Hellström, Sanna, ELL, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, (09) 191 57134, sanna.hellstrom@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Hetzel, Udo, Dr.med.vet., Dr.rer.nat, Dip Biol, FTAPathologie, MRCVS, eläinlääketieteellinen<br />
patologia ja parasitologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto<br />
Joutsen, Suvi, ELL, ohjaava opettaja, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto,<br />
(09) 191 57174, suvi.joutsen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kantala, Tuija, ELL, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto,<br />
(09) 191 57169, tuija.kantala@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kilpinen, Susanne, erikoiseläinlääkäri, pieneläinsairaudet, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen<br />
osasto, puh. (09) 191 57360, susanne.kilpinen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kivalo, Matti, ELT, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57032, matti.kivalo@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Koho, Ninna, FM, eläinlääketieteellinen fysiologia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto,<br />
puh. (09) 191 57047, ninna.koho@helsinki.<strong>fi</strong><br />
153
Lahti, Päivi, ELL, ympäristöterveydenhuollon valvonta, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh. (09) 191 57136, paivi.lahti@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Lindén Jere, ELL, eläinlääketieteellinen patologia ja parasitologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57187, jere.linden@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Lindholm, Agneta, FT, eläinlääketieteellinen mikrobiologia ja epidemiologia, eläinlääketieteellisten<br />
biotieteiden osasto, puh. (09) 191 57070<br />
Marami, Eva, ELL, lihantarkastus ja teurastamohygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden<br />
osasto, puh. (09) 191 57148, eva.marami@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Melamies, Marika, ELL, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191<br />
57341, marika.melamies@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Olkkola, Satu, ELL, ympäristöhygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto,<br />
puh. (09) 191 57114, satu.olkkola@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Seppä-Lassila, Leena, ELL, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, puh. (09) 191 40229,<br />
040-5142953, leena.seppa-lassila@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Säde, Elina, ELT, elintarvikehygienia, elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto,<br />
puh. (09) 191 57118, elina.sade@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Yliassistentit<br />
Kommonen, Bertel, ELT, kirurgia, kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, puh. (09)<br />
191 57289, bertel.kommonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Assistentit<br />
Ekman, Anna, FM, eläinlääketieteellinen anatomia, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto,<br />
puh. (09) 191 57026, anna.ekman@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Salomäki, Tiina, FM, eläinlääketieteellinen anatomia, eläinlääketieteellisten biotieteiden<br />
osasto, puh. (09) 191 57027, tiina.salomaki@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Sairaalaeläinlääkärit<br />
Autio, Karoliina, erikoiseläinlääkäri, Yliopistollinen eläinsairaala, Pieneläinsairaala, puh.<br />
(09) 191 57494, karoliina.autio@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Friman, Mari, erikoiseläinlääkäri, Yliopistollinen eläinsairaala, Tuotantoeläinsairaala, puh.<br />
(09) 191 40550, mari.friman@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Heikkilä, Helka, erikoiseläinlääkäri, Yliopistollinen eläinsairaala, Pieneläinsairaala, puh.<br />
(09) 191 57357, helka.heikkilä@helsinki.<strong>fi</strong><br />
154
Honkavaara, Jussi, ELL, Yliopistollinen eläinsairaala, Pieneläinsairaala, puh. (09) 191<br />
57412, jussi.honkavaara@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kallio, Sanni, ELL, Yliopistollinen eläinsairaala, Tuotantoeläinsairaala, puh. (09) 191 40551,<br />
sanni.kallio@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Karikoski, Ninja, ELL, Yliopistollinen eläinsairaala, Pieneläinsairaala,<br />
ninja.karikoski@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Kivistö, Taina, erikoiseläinlääkäri, Yliopistollinen eläinsairaala, Pieneläinsairaala, puh. (09)<br />
191 57355, taina.kivisto@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Louhelainen, Maria, erikoiseläinlääkäri, Yliopistollinen eläinsairaala, Tuotantoeläinsairaala,<br />
puh. (09) 191 57332, maria.louhelainen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Luotonen, Niina, ELL, Yliopistollinen eläinsairaala, Pieneläinsairaala,<br />
niina.luotonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Niemelä, Tytti, erikoiseläinlääkäri, Yliopistollinen eläinsairaala, Hevossairaala, puh. (09)<br />
191 57256, tytti.niemela@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Niemi, Mari, erikoiseläinlääkäri, Yliopistollinen eläinsairaala, Tuotantoeläinsairaala, puh.<br />
(09) 191 40230, mari.niemi@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Niinistö, Kati, erikoiseläinlääkäri, Yliopistollinen eläinsairaala, Hevossairaala, puh. (09) 191<br />
57460, kati.niinisto@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Oksa, Leena, erikoiseläinlääkäri, Yliopistollinen eläinsairaala, Pieneläinsairaala,<br />
leena.oksa@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Salonen, Hanna, ELL, Yliopistollinen eläinsairaala, diagnostinen kuvantaminen, puh. (09)<br />
191 57441, hanna.salonen@helsinki.<strong>fi</strong><br />
Sarkiala-Kessel, Eva, ELT, Dip AVDC, Dip EVDC, Yliopistollinen eläinsairaala, Pieneläinsairaala,<br />
puh. (09) 191 57466, eva.sarkiala-kessel@helsinki.<strong>fi</strong><br />
155
WWW.HELSINKI.FI<br />
ISSN 1238-4941<br />
Unigra<strong>fi</strong>a<br />
<strong>Helsinki</strong> 2011<br />
HELSINGIN YLIOPISTO<br />
HELSINGFORS UNIVERSITET<br />
UNIVERSITY OF HELSINKI<br />
ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA
Change language