PISA 2006: ensituloksia - Opetusministeriö

N Ä I N P I S A-TUTK I M U S TE H D ÄÄ N
oli ns. PISA kriteereitä, jotka liittyivät puutteelliseen kielitaitoon,
fyysiseen tai psyykkiseen ongelmaan. Lopullinen
tutkimusjoukko oli 4714 oppilasta. Se oli 89,6 %
alkuperäisestä otoksesta.
Koulussa yhteyshenkilöinä toimivat yleensä oppilaanohjaajat.
Heidän vastuullaan oli tutkimuksen käytännön
läpivienti koulussa sekä siihen liittyvät raportoinnit.
Tätä varten heille järjestettiin päivän mittainen
koulutus, jonka pitivät Suomen PISA-keskuksen henkilöt.
Osa yhteyshenkilöistä oli osallistunut PISAn aiempiin
tutkimuksiin.
Kokeen läpiviennin jälkeen kaikki tutkimusmateriaali
lähetettiin kouluilta Suomen PISA keskukseen. Tämän
jälkeen kaikki raportoidut tiedot koepäivän tapahtumista
siirrettiin samaan ohjelmaan, jolla otoskin oli tehty.
Näin jokainen oppilas sai yhdenmukaisesti merkinnän
osallistumisestaan tai poisjäännistään selvityksineen.
Teoreettinen viitekehys
Jokaisen PISAn mittauskerran taustalla on teoreettinen
viitekehys (framework). Se on perusteellinen erittely
siitä, mitä PISAssa tutkitaan ja millä perusteilla. PISA
2006 teoreettinen viitekehys on julkaisussa ”Assessing
Scientific, Reading and Mathematical Literacy – A Framework
for PISA 2006”. Englanniksi se on saatavissa
OECD:n raporttijulkaisuista tai sähköisenä OECD:n
PISA sivuilta (www.pisa.oecd.org ).
Luonnontieteellinen osaaminen
PISA 2006 –tutkimuksen pääpaino on luonnontieteellisessä
osaamisessa. Tämän jäsentämiseksi viitekehyksessä
erotellaan konteksti, kyvyt, tieto ja asenteet seuraavasti.
Kontekstina ovat ne elämän tilanteet, jotka sisältävät
luonnontieteitä ja teknologiaa. Näissä yhteyksissä
toimimiseksi tarvitaan kolmea kykyä tai taitoa:
1) luonnontieteellisten ilmiöiden tunnistamista,
2) ilmiöiden selittämistä luonnontieteellisesti
3) luonnontieteellisen todistusaineiston käyttöä.
Tähän toimintaan vaikuttavat tieto siitä
1) mitä oppilas tietää luonnosta ja teknologiasta
(knowledge of science) ja
2) mitä oppilas tietää yleisesti luonnontieteestä
(knowledge about science).
Näiden lisäksi tähän toimintaan vaikuttavat oppilaan
uskomukset ja asenteet siitä,
1) miten oppilas suhtautuu luonnontieteellisiin
kysymyksiin,
2) miten oppilas suhtautuu tieteelliseen ajatteluun ja
päättelyyn,
3) miten oppilas ymmärtää vastuunsa kestävästä
kehityksestä ja mahdollisuutensa vaikuttaa siihen
Näitä kaikkia eri osia on mitattu PISA 2006-tutkimuksessa.
Tiivistäen voidaan sanoa, että PISAssa pidetään
perustasoista luonnontieteellistä, tai yleensä tieteellistä
osaamista jokaiselta kansalaiselta vaadittavana asiana.
Jokaiselta edellytetään, että hän on sisäistänyt tieteelliseen
ajatteluun liittyviä perustaitoja ja osaa erottaa
mielipiteen ja perustellun näkemyksen toisistaan.
Tehtävien rakentuminen
Jokainen tutkimukseen osallistuva maa voi esittää omia
tehtäviään sisällytettäväksi seuraavaan PISA tutkimukseen.
Ehdotetut tehtävät käsittelee ja niiden sisällyttämisestä
tutkimukseen päättää kansainvälinen asiantuntijaryhmä.
Tehtävien valinnan jälkeen järjestetään
esikoe. Se on muodoltaan samanlainen kuin varsinainenkin
koe, mutta osallistuvia kouluja ja oppilaita on vähemmän.
Suomessa esikokeeseen osallistuneita kouluja
vuonna 2005 oli 38 ja oppilaita 1330. Esikokeen
tarkoituksena on tutkia tehtävien toimivuutta. Erityisen
vaativaksi tämän vaiheen tekee se, että valitut tehtävät
on käännettävä suomeksi. Taustalla ovat sekä englannin
että ranskan alkuperäiskielet. Käännöstyön jälkeen
eri versiot on yhdistettävä ja ne on tarkistettava asiantuntijoilla
Suomessa. Tämän jälkeen tehtävät tarkistetaan
vielä ACERin toimesta erikseen. Esikoevaiheessa
luonnontieteen tehtäviä oli 70 kappaletta, joista varsi-
1 6