4.6.2012 kokousmuistio (pdf)

Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta1Asia: Neuvottelukunnan IX (III/2012) kokousAika: Maanantai 04.06.2012 kello 12:00-15:00Paikka: Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, HelsinkiKokousmuistio18. Kokouksen avausPuheenjohtaja avasi kokouksen kello 12.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi ja erityisestikehittämispäällikkö Tellervo Tarkon, joka osallistui kokoukseen ensimmäistä kertaa Riikka-Maria Yli-Suomunvarajäsenenä. Kokouksen asialista hyväksyttiin.19. Valtion rahoittama opetustoimen henkilöstökoulutus tulevina vuosinaOpetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä alusti kutsuttuna asiantuntijana Suomen koulutuksen jatutkimuksen tilasta nykyisessä haastavassa taloustilanteessa sekä tarpeesta kehittää edelleen opetustoimenhenkilöstökoulutuksen painopisteitä. Hän totesi lähivuosien haasteita koulutusasioiden osalta olevan mm.lukioiden rakenteellinen kehittäminen, kuntien valtionosuusmuutokset, nuorten koulutustakuu jaoppimistulosten viimeaikainen huononeminen erityisesti matematiikassa, luonnontieteissä ja äidinkielessä.Hallintouudistusten osalta varhaiskasvatus tulee siirtymään vuoden 2013 alusta osaksi virallistakoulutusjärjestelmää ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle. Myös ministeriön päätös tulevastaperusopetuksen tuntijaosta tehtäneen pian. Suomalaista koulutusjärjestelmää tulee uudistaa em. haasteidenvalossa haastavassa kuntien ja valtion taloudellisessa tilanteessa ja yhtälö on vaikea.Pääjohtaja Pitkälä esitti ratkaisuksi erityistä koulutuksen järjestäjien, ml. kuntayhtymienkehittämissuunnitelmaa (”kunta-KeSu”), joka sisältäisi kokonaisvaltaiset linjaukset mm. paikallisesti jaalueellisesti järjestettävän koulutuksen rakenteesta, rahoituksesta, opetussuunnitelmien perusteidensoveltamisesta, koulutuksen pedagogiikasta ja erityisestä tuesta. Tällainen kehittämissuunnitelma voisi ollaesimerkiksi vaalikauden mittainen ja se laadittaisiin hyväksyttyjen valtakunnallisten raamien pohjaltakoulutuksen järjestäjien toimesta ottaen huomioon paikalliset ja alueelliset erityispiirteet. Pienet ja lähellätoisiaan sijaitsevat koulutuksen järjestäjät voisivat laatia suunnitelman yhdessä. Näin rajalliset resurssitsaataisiin mahdollisimman tarkasti hyödynnettyä ja esimerkiksi hallitusohjelmassa mainitun nuortenkoulutustakuun toteutumisen edellytykset paranisivat. Paikallisten kehittämissuunnitelmien tulisi jalostuaedelleen myös oppilaitostason kehittämissuunnitelmiksi lukuvuoden toimintojen ja organisoinnin suunnittelunavuksi. ”Kunta-KeSu” edellyttäisi selkeästi mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden avulla koulutuksenjärjestäjä pystyy seuraamaan tapahtunutta kehitystä (vastaava malli on käytössä esim. Espoossa jaKuntaliiton 50 kunnan Kouluikkuna-hankkeessa) ja joiden määrittelyistä kaikilla toimijoilla onyhteisymmärrys.Tällaisen järjestelmän käyttöönotto edellyttäisi koulutuksen kehittämiseen myönnettyjen valtionavustusten,ml. opetustoimen henkilöstökoulutus, nykyisten painopisteiden muuttamista niin, että paikallinen/alueellinenkehittämissuunnitelma olisi edellytys myönnettävälle rahoitukselle ja myöntöperusteisiin tulisi sisällyttäämyös edellytys kehittämissuunnitelmien avulla saatujen hyvien käytäntöjen levittämisestä edelleen.Ko. skenaarion käytännön toteuttamisessa opetus- ja sivistystoimen sekä oppilaitosten johtamisenkehittämisellä on keskeinen merkitys. Tällä hetkellä sivistys- ja opetustoimen johtajille ei ole olemassaerityisiä koulutus- tai pääsyvaatimuksia, joten heidät tulisi saada pitkäkestoisen ammatillisen osaamisenkehittämiskoulutuksen piiriin paikallisten/alueellisten kehittämissuunnitelmien toteuttamisen varmistamiseksi.Lisäksi tarvitaan erityinen valtakunnallinen sivistys- ja opetustoimen johdon koulutusjärjestelmä, jokasisältäisi johdon tehtäviin rekrytoivan koulutuksen, johtotehtäviin perehdyttävän koulutuksen sekä johdonammatillisen osaamisen kehittämisen (täydennyskoulutuksen).Keskustelun aikana todettiin mm. seuraavaa:

Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta2- opettajien peruskoulutus ei näytä tarjoavan riittävästi valmiuksia työelämän tarpeisiin.Opettajankoulutuslaitokset ovat kukin profiloituneet omanlaisikseen huolimatta, että niissä kaikissanoudatetaan samoja valtakunnallisia opetussuunnitelmien perusteita. Balanssi näiden välillä tulisilöytää;- em. paikallista koulutusjärjestelmää kehitettäessä tulee huolehtia, ettei siitä tulekeskushallintojohtoista, ns. ”ylhäältä alas” -mallia;- malli lisäisi kannustusta yhteisölliseen opettajuuteen nykytilanteeseen verrattuna, jossaopettajajohtoisella opetuksella on erittäin suuri rooli;- malli suosisi positiivisella tavalla koulutuksen järjestäjille myönnettyjen valtionavustustenpainopisteiden kehittämistä kohti suurempia ja vaikuttavampia hankkeita sen sijaan, ettärahoituspäätöksiä tehtäisiin vain teemakohtaisen kehittämisen tarpeisiin;- on mahdollista, että em. oppimistulosten huononeminen johtuu opettajankoulutuksessa aiempaavähemmästä panostuksesta didaktiikkaan;- oppilaitostason kehittämissuunnitelmatyön onnistuminen edellyttää riittäviä resursseja jaoperatiivisen päätösvallan jättämistä oppilaitoksille itselleen;- varhaiskasvatuksen siirron myötä tulisi harkita päiväkodinjohtajien mukaan ottamista samoihinkoulutuksiin rehtoreiden ja sivistysjohdon kanssa;- neuvottelukunnan tulisi ottaa tehtäväkseen nostaa keskusteluun varhaiskasvatuksen henkilöstönsujuva sisällyttäminen valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen piiriin;- tällä hetkellä ei ole suositusta siitä, millainen on oikeasti hyvä oppimisympäristö vaikka sillä on suurivaikutus itse oppimistuloksiin.Puheenjohtaja veti keskustelun yhteen toteamalla, että neuvottelukunnassa on runsaasti yhteisymmärrystäsen suhteen, mihin suuntaan mm. oppimistulos- ja opetustoimen resurssikehitysten valossa opetustoimenhenkilöstökoulutusta tulee kehittää. Sivistys- ja oppilaitosjohdon pitkäjänteinen koulutus on tässä valossaerittäin tärkeää, samoin ”kunta-KeSu”-suunnitelman jatkokehittäminen toteuttamiskelpoiseksi. Myösosaamisen johtamiseen tulee panostaa nykyistä enemmän.Puheenjohtaja kiitti Aulis Pitkälää esityksestä ja totesi useissa puheenvuoroissa kiitetyn hänen esittämiäänajatuksia. Katsaus merkittiin tiedoksi.Sovittiin, että neuvottelukunta laatii esityksen opetus- ja kulttuuriministeriölle valtion rahoittamanopetustoimen henkilöstökoulutuksen painopisteiden tarkistamiseksi yllä kuvatun nykyistä paremmaksihuomioimiseksi. Puheenjohtaja ja pääsihteeri laativat esitysluonnoksen jäsenten kommentointia vartenennen kesälomia.20. Kansainvälinen rehtorikartoitusPuheenjohtaja esitteli asiakohdan. Opetushallitus oli päättänyt vuonna 2011 teettää täydennyskoulutuksenedelleen kehittämiseksi kartoituksen, jossa selvitetään rehtoreiden/oppilaitosjohdon kelpoisuusvaatimuksia jatäydennyskoulutusjärjestelmiä 16 maassa tai alueella. Kartoituksen tekijäksi valittiin tarjouskilpailun jälkeenHelsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia.Kartoitus käsittelee oppilaitosten johtamisjärjestelmiä, johtamisen resurssointia, johdonkelpoisuusvaatimuksia ja virkoihin valintaa. Tarkastelun kohteena olivat myös mm. erilaiset valmennusohjelmatvirkoihin hakeutuville, uusien rehtoreiden perehdyttämisohjelmat sekä rehtoreidentäydennyskoulutustavat ja sisällöt. Raportti sisältää myös 15 toimenpide-ehdotusta, miten kansainvälisentiedonkeruun valossa suomalaista rehtorikoulutusta tulisi kehittää.Keskustelun aikana todettiin mm. seuraavaa:- niin kansainvälisesti kuin Suomessakin on tärkeää pohtia, miten tulevaisuudessa saadaan uusiarehtoreita rekrytoitua alalle. Keskeistä rekrytoinnissa on pikemminkin ammatillisen osaamisenkehittämisen mahdollisuuksien kuin esim. palkkauksen korostaminen. Asia liittyy myös

Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukuntaneuvottelukunnan parhaillaan menossa olevaan opetushenkilöstön elinikäisen oppimisen joustaviakouluttautumisen polkuja pohtivaan työhön, jossa johtamisen väylän mallinnoksella on tärkeä osuus;- muutosjohtamisen valmiuksien parantaminen on tärkeää rehtoreiden ammatillisen osaamisenkehittämisessä.Katsaus merkittiin tiedoksi.21. Teaching and Learning International Survey (TALIS 2013)Armi Mikkola esitteli asiakohdan. TALIS on OECD:n opetuksen ja oppimisen kansainvälinen hanke, jonkatoiseen vaiheeseen opetus- ja kulttuuriministeriö päätti Suomen osallistuvan vuonna 2010. Osallistujamaitaon yhteensä 33 ja hanke toteutetaan vv. 2011 - 2014 (jolloin loppuraportti ilmestyy). Kyseessä onkyselypohjainen opettaja- ja rehtoritutkimus, jonka avulla selvitetään heidän näkemyksiään mm. koulujenoppimisympäristöstä ja työoloista. Tutkimuksen kohteena Suomessa ovat alakoulut, yläkoulut, lukiot jaammatilliset oppilaitokset sekä PISA 2012 -tutkimukseen osallistuneet koulut eli Suomi oli päättänytosallistua sekä hankkeen ydintutkimusosaan (yläkoulut) että sen kaikkiin muihin optioihin. Tarjouskilpailunjälkeen hankkeen kansalliseksi toteuttajaksi hyväksyttiin Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.Hankkeessa on tällä hetkellä meneillään valmistautuminen varsinaiseen pääkokeeseen eli -kyselyynalkuvuoden 2012 esikoevaiheen jälkeen, jonka avulla testattiin lomakekysymysten soveltuvuutta.Pääkoevaihe toteutetaan Suomessa keväällä 2013.Suomi odottaa hankkeelta ainakin kansainvälistä vertailutietoa, opettajien työskentely-ympäristöjenkansainvälistä kuvausta, joitakin seurantaindikaattoreita ja hyvien käytänteiden tietovarantoa. Hanke antaalisäksi kansainvälistä vertailutietoa Osaava-ohjelman tarpeisiin.Kimmo Hämäläinen kertoi vielä hankkeen viimeisimmän maakokouksen tuloksista (10.- 11.5.2012), jossa olipohdittu mm. hankkeen muuttumista jatkuvaksi säännöllisine sykleineen PISA-hankkeen tapaan ja senkanssa samanaikaiseksi. Asiasta tehdään päätös ensi marraskuun maakokouksessa. Mm. OECD, omankoulutushallintonsa uudelleenorganisoinnin mukaisesti, ajaa lähempää yhteyttä PISA:an synergiasyistä ja ontodennäköistä, että PISA 2015:een tullaan sisällyttämään myös kysymyslomake myös opettajille.Keskustelun aikana todettiin mm. seuraavaa:- hankkeen oppilaitoskohtaisesti kerätty tieto edistää hyvin järjestelmien välisten erojen tunnistamista;- lomakkeiden kysymyksiä on muokattu Suomen oloihin paremmin sopiviksi kansainvälisenvertailtavuuden kuitenkaan kärsimättä.Keskustelu merkittiin tiedoksi.22. Korkeakoulutettujen jatkokoulutuksen haasteet - KYTKÖSAsiakohdan käsittely siirrettiin seuraavaan kokoukseen.23. Tutustumismatka HollantiinKimmo Hämäläinen esitteli asiakohdan. Matkan ohjelman valmistelu on jatkunut ja ilmoittautumiset matkallepyydetty neuvottelukunnan varsinaisilta jäseniltä. Lähtijöitä on 13 (tilanne 7.6.2012). Ensimmäisenävierailukohteena on maan opetus-, tiede- ja kulttuuriministeriö Haagissa, jossa on tapaamiset opetustoimenhenkilöstökoulutuksen kansallisesta politiikasta vastaavien virkamiesten kanssa. Matkan jälkimmäisenäpäivänä vieraillaan Utrechtissa, jossa tavataan maan ammatillisen koulutuksen rehtorijärjestön johtoa jamaan opettajajärjestön edustajia. Kaikki vierailukohteet toteutetaan vastavuoroisen informoinnin merkeissäeli neuvottelukunta esittelee matkansa aikana isännilleen myös Suomen opetustoimen henkilöstökoulutuksen3

Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukuntaajankohtaisia asioita. Matkaohjelma on miltei valmis ja se lähetetään lähtijöille viimeisten yksityiskohtienvarmistuttua.24. Opetushenkilöstön elinikäisen oppimisen polutOpetustoimen henkilöstön elinikäisen oppimisen polkuja pohtivan neuvottelukunnan jaoksen työ onsiirtymässä loppumuistiovaiheeseen, jota tullaan käsittelemään jaoksen kokouksessa 27.8 ja sen yhdenpäivän työseminaarissa 23.10. Jaos oli toivonut neuvottelukunnalta päätöstä esitykseensä, jonka mukaantyön tulokset julkaistaisiin kuulemistilaisuudessa, jossa eri sidosryhmät, ml. opettajankoulutuslaitokset”haastettaisiin” keskusteluun jaoksen esittämistä nykyistä joustavammista osaamisen kehittämisen malleista.Sovittiin, että jaos järjestää työnsä valmistuttua kuulemistilaisuuden aiheesta.25. Tiedotusasiat- Opetushallituksen Koulutuksen tilastollinen vuosikirja 2011 (jaettiin kokouksessa);- Jyväskylän yliopiston Rehtori-instituutin laatima väitöskirjakooste Muuttuva oppilaitosjohtaminen ;- Osaava Forum 2012: 14. – 15.11.2012 Oulussa;- Osaava-ohjelman toimeenpaneva ryhmä on koonnut perustietoja v. 2012 rahoitusta saaneistaOsaava-ohjelman verkostohankkeista.Ei muita asioita.26. Muut asiatPuheenjohtaja kiitti jäseniä aktiivisesta keskustelusta ja päätti kokouksen klo 15.00. Seuraava kokousjärjestetään maanantaina 27.08.2012 klo 12.00-15.00 Opetushallituksessa, Hakaniemenranta 6, Helsinki(Johtokunnan huone 3070, 3. krs.).Neuvottelukunnan IX kokous 04.06.2012Osallistujalistajohtaja, professori Kauko Hämäläinenerityisasiantuntija Lieselotte Eskelinenrehtori Markku Ainolaopetusneuvos Kristiina Haavistokoulutoimentarkastaja Arja-Sisko Holappaylitarkastaja Mia Honkanenutbildningsdirektör Barbro Högströmpedagoginen johtaja Esa Juvonenjohtaja Jari Laukiakoulutusjohtaja Heljä Misukkaopetusneuvos Armi Mikkolakoulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntijaKirsi Rasinahosuunnittelija Leena Saloheimokehittämispäällikkö Tellervo Tarkoopetusneuvos Kimmo Hämäläinenpääjohtaja Aulis PitkäläpuheenjohtajavarapuheenjohtajajäsenAnneli Rautiaisen varajäsenjäsenJouni Kangasniemen varajäsenTorbjörn Sandénin varajäsenjäsenjäsenjäsenjäsenjäsenjäsenRiikka-Maria Yli-Suomun varajäsenneuvottelukunnan pääsihteerikutsuttu asiantuntija4

Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukuntaPoissa:kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemipääsihteeri Anna Pitkäkoskipuheenjohtaja Ari Pokkaopetusneuvos Anneli Rautiainenjohtaja Torbjörn Sandénjohtaja Tiina Silanderkehittämispäällikkö Riikka-Maria Yli-Suomujäsenjäsenjäsenjäsenjäsenjäsenjäsen5