1 NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 31.5.2012 ...

NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 31.5.2012VÄLIRAPORTTI1 Johdanto 32 Indikaattorityön taustaa 32.1 Indikaattorityön tavoitteet 32.2 Nuorten hyvinvointi-indikaattorit osana muita indikaattorihankkeita ja ohjelmia 43 Indikaattorityöskentely 63.1 Työryhmän jäsenet ja toiminta 63.2 Nuorten hyvinvointi-indikaattoreiden kehyksen määrittely 63.2.1 EU:n nuorisostrategian pohjalta valitut elämänalueet 63.2.2 Nuorten hyvinvointikysely ja sen tulokset 73.3 Nuorten hyvinvointi-indikaattorit ihmisoikeusindikaattoreina 74 Ehdotukset nuorten hyvinvointi-indikaattoreiksi 84.1 Huomioitavia seikkoja teemakohtaisissa indikaattoreissa 84.2 Koulutus 94.2.1 Sijoittuminen peruskoulun jälkeen 94.2.2 Opiskelun keskeyttäminen 94.2.3 Erityisopetus 104.2.4 Vaikeuksia itselle sopivan opiskelutavan löytämisessä 114.2.5 Koulunkäynnistä pitäminen 114.2.6 Oppilashuollon saavutettavuus 124.2.7 Oppisopimuskoulutus 124.3 Työllisyys ja yrittäjyys 124.3.1 Nuorten työttömyys 124.3.2 Tukitoimenpitein työllistetyt nuoret 134.3.3 Työvoiman ulkopuolella oleminen 134.3.4 Nuorten eläkkeellä oleminen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöidenvuoksi 144.3.5 Osatyökykyisten työllistyminen 144.3.6 Opiskelijoiden työssäkäynti 144.3.7 Nuorten yrittäjyyshalukkuus 154.4 Terveys 164.4.1 Terveydentilan kokeminen 164.4.2 Mielenterveysongelmat 164.4.2.1 Mielenterveysongelmien lääkehoito 164.4.2.2 Mielenterveysongelmien hoito kuntoutuspsykoterapialla. 174.4.2.3 Hoitoonpääsyaika mielenterveysongelmissa 174.4.3 Alkoholin käyttö 174.4.4 Lääkkeiden käyttö päihtymystarkoituksessa 184.4.5 Huumekokeilut 184.4.6 Tupakointi 194.4.7 Ylipaino 194.4.8 Seksuaaliterveys 194.5 Arjenhallinta 204.5.1 Alle 19-vuotiaat äidit 204.5.2 Nuoret yksinhuoltajat 204.5.3 Nuorten pienituloisuus 204.5.4 Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoret 214.5.5 Toimeentulotukea saavat nuoret 211

4.5.6 Maksuhäiriöt 214.5.7 Asunnottomuus 224.5.8 Rikollisuus 224.5.9 Etsivä nuorisotyö 224.5.10 Itsemurhat 234.6 Kulttuuri, luovuus ja harrastuneisuus 234.6.1 Ystävät 234.6.2 Harrastukset 234.6.3 Liikuntaharrastukset 244.6.4Yhdenvertaisuuden edistäminen vapaa-ajalla 244.7 Vaikuttaminen ja osallisuus 254.7.1 Opetusryhmän ilmapiiri 254.7.2 Nuorisovaltuustot 254.7.3 Nuoret ehdokkaat 254.8 Henkilökohtainen koskemattomuus ja oikeusturva 264.8.1 Koulukiusaaminen 264.8.2 Viharikosten uhreiksi joutuneet nuoret 264.8.3 Nettipoliisitoiminta 274.8.4 Seksuaalinen väkivalta 274.8.5 Perheväkivalta 274.8.6 Nuoret väkivallan uhreina 285 Tulevaisuuspohdintoja 285.1 Indikaattoritiedon hyödyntäminen 285.2 Tiedonkeruun kehittäminen 292

1 JohdantoNuorten hyvinvointi on nuorisopolitiikan saralla yksi keskeisimpiä teemoja. Kun kaikki onkunnossa, ei nuorten hyvinvoinnin kehittämiseen kiinnitetä välttämättä riittävässä määrinhuomiota. Usein on niin, että nuorten hyvinvointiin kiinnitetään yhteiskunnallisessakeskustelussa laajassa mitassa huomiota sitten, kun hyvinvointi on jo muuttunutpahoinvoinniksi ja ongelmat ovat kärjistyneet. 1990-luvun laman jälkeisen julkisentalouden säästökuurin vaikutukset nuorten hyvinvointiin ovat näyttäytyneet 2000-luvullarankalla tavalla, kun nuoret ovat päätyneet otsikoihin milloin holtittomasti ja kurittomastikäyttäytyvinä yhteiskunnallisina ongelmina, milloin raakoina murhaajina jakoulusurmaajina. THL:n toteuttamassa Kohdusta aikuisuuteen -tutkimuksessa seurataanvuonna 1987 syntyneen ikäluokan elämää ja kyseinen tutkimus on myös osaltaanvahvistanut näitä havaintoja. Euroopassa on myös koettu laajoja ja osinhallitsemattomiakin nuorten kansannousuja, joiden taustalla selittävänä tekijänä onnuorten pahoinvointi ja yhteiskunnallinen osattomuus.Valtion nuorisoasian neuvottelukunnan lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa ajankohtaistatietoa nuorista ja heidän elinoloistaan. Nuora on toteuttanut tehtäväänsä esimerkiksijulkaisutoimintansa (Nuorisobarometrit, Nuorten vapaa-aikatutkimus, Nuorten elinolot -vuosikirja) avulla. Eri tutkimuksissa on saatu jonkin verran ajan suhteen vertailukelpoistatietoa, mutta suurimmalta osin tieto on kuitenkin ollut kovin sirpaleista, eikä tiedonrippeiden perusteella ole ollut mahdollista nähdä nuorten hyvin-, tai pahoinvoinnin,kehitystrendejä.Lisäksi Nuora on kaudella 2007–2011 pohtinut pysyvien nuorten hyvinvointiindikaattoreidenkehittämistä, jotta indikaattoreilla kerätystä tiedosta pystytään tekemäänvertailuja ajan suhteen ja siten arvioimaan nuorten hyvinvoinnin kehitystrendejä javaltakunnan tason nuorisopolitiikan onnistumista. Kauden 2007–2011indikaattorityöskentelyn tulos kulminoituu Juha Makkosen työstämään raporttiin nuortenindikaattoreista. Tällä hetkellä Makkosen indikaattoriehdotukseen kuuluu kuitenkin useitaindikaattoriehdotuksia, joita koskevaa tietoa ei tällä hetkellä mikään taho kerää. Nuortenhyvinvointia koskevia indikaattoreita on myös kehitelty muiden tutkimushankkeidenyhteydessä, joista laajimpana voitaneen mainita THL:n toteuttama Kouluterveyskysely.2 Indikaattorityön taustaa2.1 Indikaattorityön tavoitteetNuorten hyvinvointi-indikaattorityöskentely kiinnittyy luonnollisesti vahvasti Nuoranlakisääteisen tehtävän toteuttamiseen. Lain kirjaimen toteuttamisen lisäksi on kuitenkinhuomioitava yleinen yhteiskunnallinen kehitys ja erityisesti tiedolla johtamisen merkityksenkasvu toiminnan legitimaatioperusteita etsittäessä. Rajallisten resurssien olosuhteidenvallitessa on kyettävä selkeästi osoittamaan toimenpiteiden tehokkuus ja vaikuttavuus.Nuoran indikaattorityöskentelyn tavoitteena on kerätä tietoa nuorten hyvinvoinnista ja tätätietoa perusteena käyttäen pyrkiä havainnoillistamaan nuorisopolitiikan toimenpiteidenonnistuneisuus.Indikaattoripatteristolla kerätty tieto on avainasemassa Nuoran laatiessa kannanottojaansuomalaista nuorisopolitiikkaa koskien. Nuora on nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin,mutta jäsennelty, objektiivinen ja määrällinen tiedonkeruu helpottaa Nuoran3

vaikuttamistyötä esimerkiksi tulevan hallitusohjelman ja lapsi- ja nuorisopoliittisenkehittämisohjelman valmisteluvaiheessa: on helpompaa olla uskottava, kun on mahdollistapelkän "mutu-tuntuman" sijaan nostaa tietoon nojautuen esiin tehdyn politiikan epäkohtiaja onnistumisia. Säännöllisen tiedonkeruun turvin on mahdollista nostaa nuorten asemaaomana erityisryhmänään esiin valtakunnallisessa päätöksenteossa.Yksinkertaistaen sanottuna Nuoran indikaattorityön tavoitteena on saada kokoon nuortenhyvinvointia kuvaava indikaattoripatteristo, johon on kerättynä olennaisimpia mittareitanuorten eri elämänalueilta. Tavoitteena on, että yhteensä indikaattoreita tulisi n. 40–50kappaletta, jotta niiden seuraaminen on mahdollista. Indikaattoreilla kerättävälle tiedolle onlisäksi vaatimuksena, että tieto on saatavilla riittävän usein, jotta Nuora voi käyttääkerättävää tietoa vuosittaisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumisenarvioinnin pohjana. Huomionarvoinen rajoite indikaattorityöskentelylle on myös se, ettäindikaattoripatteristoon mukaan otettavien indikaattorien on oltava sellaisia, joita koskevaatietoa jokin taho Suomessa jo kerää, sillä erillisten tiedonkeruiden ja hankkeidenkäynnistäminen ei ole Nuoran taloudellisten resurssien puitteissa mahdollista.Indikaattorityölle asetetuista rajoituksista johtuen indikaattoripatteristo on yksi tapamallintaa nuorten hyvinvoinnin kehittymistä. Vaihtoehtoisia malleja on myös olemassa.Indikaattoripatteristo on aikansa tuotos, ja siten siinä olevia indikaattoreita ja niidentuottamaa tietoa on mahdollista tarkastella kriittisestikin ja arvioida indikaattorin tuottamantiedon hyödyllisyyttä. Tästä syystä nuorten elämässä tapahtuvat muutokset onhuomioitava myös indikaattoripatteriston arvioinnissa, erityisesti, mikäli tiedonkeruussatapahtuu merkittäviä edistyksiä.Indikaattorityöskentelyssä Nuora tekee myös samalla selvitystä siitä, millaista tietoanuorista tällä hetkellä Suomessa kerätään, vaikka kaikkea tätä tietoa ei voidakaan ottaalopulliseen indikaattoripatteristoon. Nuoria koskevan tiedon keräämistapojenselvittämisellä voidaan havainnoida sitä, millaisia katvealueita nuorten hyvinvointiakoskevan tiedon keruussa on ja näin mahdollistaa erityishuomion kiinnittäminen siihen,että tulevaisuudessa tietoa kerätään myös näistä nyt katveeseen jäävistä asioista.Tällaisia tiedonkeruun katvealueita ovat tällä hetkellä esimerkiksi erilaisiin vähemmistöihinkuuluvat nuoret sekä syystä tai toisesta erilaisten tilastojen ulkopuolelle jäävät nuoret.Lisäksi nuorten työelämää ja työ- ja yrittäjyysasenteita koskeva tutkimus on hajanaista.Vaikka nuorten osallistumismahdollisuuksia on painotettu nuorisopoliittisessakeskustelussa voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, eiosallistumismahdollisuuksista ja niiden käytöstä ole olemassa säännöllistä tiedonkeruut.Nuorten vapaa-aikaa tutkitaan pääasiassa Nuoran ja Nuorisotutkimusverkoston Vapaaaikatutkimuksessa,mutta tutkimuksen kolmen vuoden frekvenssi ei tarjoa ajantasaistatietoa vapaa-ajanviettotapojen muutoksista. Yksi tiedonkeruun kehittämisen suurimpiahaasteita onkin kehittää tiedonkeruita ajantasaisemmiksi ja säännönmukaisemmiksi.2.2 Nuorten hyvinvointi-indikaattorit osana muita indikaattorihankkeita ja ohjelmiaNuoran indikaattorityötä ei siis toteuteta irrallaan muusta indikaattorityöskentelystä, vaantyöskentely linkittyy muihin valmistuneisiin ja valmisteilla oleviin indikaattoripatteristoihin ja-hankkeisiin. Tällaisia indikaattorihankkeita ovat esimerkiksi lasten hyvinvointi-indikaattorit,perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman indikaattorit, sisäisen turvallisuuden ohjelman4

nuorisoindikaattorit sekä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman seurantaa vartenvalmisteltavat indikaattorit.Lasten hyvinvointi-indikaattorit valmisteltiin vuosina 2009–2010 siten, että Lastenhyvinvoinnin kansalliset indikaattorit julkaistiin OKM:n työryhmämuistioita ja selvityksiä -sarjassa keväällä 2011. Lasten hyvinvointi-indikaattorit valmisteltiin laajassatyöryhmätyöskentelyssä. Valmistellun lapsi-indikaattoripatteriston tavoitteena on:- palvella YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen seurantaa- palvella hallituksen tarvetta seurata lasten hyvinvoinnin kehitykselle asetettujentavoitteiden toteutumista- hyödyttää ja tukee kuntien lasten hyvinvoinnin seurantaa- ottaa huomioon parhaan kansainvälisen kehitystyön alalla- ratkaisee indikaattorityön jatkuvuuteen ja ylläpitoon liittyvät kysymykset ja- arvioi tilastoviranomaisten yhteistyön tarpeet esimerkiksi rekistereiden käyttämisestä.Lapsi-indikaattorityön tavoitteet ovat osin yhteiset nyt rakennettavan nuorten hyvinvointiindikaattoripatteristonkanssa ja osin tavoitteet ovat sovellettavissa myös nuortenhyvinvointi-indikaattoreita koskeviksi. Lapsi-indikaattorityöskentely tapahtui kuitenkinhuomattavasti laajemmassa kokoonpanossa kuin Nuoran indikaattorityöskentelyn ontarkoitus tapahtua, joten yhtä laajaa selvitystyöstä nuorten hyvinvointi-indikaattoreidenosalta ei ole tarkoitus tehdä. Koska tavoitteet ovat joiltain osin yhteneväiset, on lapsiindikaattoripatteristonvalmistelussa tehtyä työtä tuloksineen mahdollista hyödyntää myösnuorten hyvinvointi-indikaattorien valmistelussa.Nuoran tehtävänä on tuottaa tietoa paitsi yleisesti nuorten elinoloista, myös arvioida lapsijanuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumista. Koska lapsi- ja nuorisopolitiikankehittämisohjelmassa on kyseessä kokonaisvaltainen ja poikkihallinnollinen ohjelmanuorten elämää koskien, linkittyy nuorten hyvinvointi-indikaattorityöskentely myös lapsi- januorisopolitiikan kehittämisohjelman arviointiin. On kuitenkin huomattava, etteivät lapsi- januorisopolitiikan kehittämisohjelman indikaattorit välttämättä suoraan sovellu nuortenyleisiksi hyvinvointi-indikaattoreiksi, koska lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmantoteutumista mitataan joka hallituskaudella hieman eri tavalla. Nuoran tavoitteena onkinlöytää sellaiset nuorten hyvinvointia koskevat indikaattorit, joiden perusteella onmahdollista arvioida nuorten hyvinvointia ja nuorisopolitiikan onnistuneisuutta ylihallituskausien. Tätä indikaattoripatteristoa yleisen nuorten hyvinvoinnin kehittymisenseurannan välineenä on mahdollista täydentää lapsi- ja nuorisopolitiikankehittämisohjelman seurantaa varten erillisillä seurantatyökaluilla.Hallitusohjelman mukaisesti oikeusministeriössä on käynnistetty kansallinen perus- jaihmisoikeustoimintaohjelma, jonka osana työstetään indikaattoreita kuvaamaanihmisoikeuksien tilaa Suomessa. Nuoran hyvinvointi-indikaattoriprojekti on myös kirjattunaohjelman hankeluetteloon. Nuorten hyvinvointi-indikaattoripatteriston valmistelulla onmahdollista osallistua myös ihmisoikeusindikaattorityöhön ja näin saada nuortenhyvinvoinnin kannalta merkittäviä asioita nostettua teemoiksi myös laajemminihmisarvoista elämää pohdittaessa.Indikaattorityöskentelyssä on pyritty huomioimaan myös muut käynnissä olevatindikaattoriprojektit ja indikaattorityöryhmän työskentelyn lisäksi asiasta on konsultoitu mm.valtioneuvoston kanslian Findikaattori-projektia sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksenINDI-ohjelmaa Indikaattoripatteriston rakentamisessa on ollut pyrkimys käyttää5

indikaattoreita, jotka ovat jo yleisesti käytössä. Tämä näkyy EU:n nuorisoindikaattoreidenlaajana hyödyntämisenä.3 Indikaattorityöskentely3.1 Työryhmän jäsenet ja toimintaNuorisoasiain neuvottelukunta nimesi kokouksessaan 17.1. indikaattoripatteristoavalmistelemaan työryhmän, joka voi tarvittaessa täydentää itse omaa kokoonpanoaan.Työryhmään nimettiin seuraavat henkilöt:vs. kehittämisjohtaja Mirella Huttunen (Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry.)tilastotutkija Sami Myllyniemi (Nuorisotutkimusverkosto)suunnittelija Marjut Pietiläinen (Tilastokeskus)ryhmäpäällikkö Salla Säkkinen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, varallaerikoissuunnittelija Outi Räikkönen)Työryhmän tehtäväksi annettiin laatia raportti työskentelystään käsiteltäväksi Nuorankokouksessa 22.5.2012. Työryhmä päätti pyytää pysyväksi asiantuntijajäsenekseen tutkijaLaura Kestilän THL:stä sekä jäsenekseen tiedottaja Asmo Kosteen Allianssista.Työryhmä on kokoontunut kevään 2012 aikana neljä kertaa, 7.2., 27.2., 21.3. ja 25.4.Kokousväleillä työryhmä on työskennellyt myös sähköpostitse.3.2 Nuorten hyvinvointi-indikaattoreiden kehyksen määrittely3.2.1 EU:n nuorisostrategian pohjalta valitut elämänalueetTyöryhmä päätti lähteä muodostamaan indikaattoripatteristoa soveltaen EU:nnuorisostrategian 2010–2018 elämänaluejaottelua, jossa strategiset tavoitteet on jaoteltuseuraaville elämänalueille:- Koulutus ja harjoittelu (Education and training)- Työllisyys ja yrittäjyys (Employment and entrepreneurship)- Terveys ja hyvinvointi (Health and well-being)- Kulttuuri ja luovuus (Creativity and culture)- Vaikuttaminen ja osallisuus (Participation)- Sosiaalinen osallisuus (Social inclusion)- Vapaaehtoistyö (Voluntary activities)- Globaalivastuu (Youth and the world)Työryhmä päätti käyttää EU-strategian elämänaluejaottelua indikaattorityöskentelynsäpohjana, jotta indikaattoreiden seuranta sitoutuisi myös kansainväliseen kontekstiin.Elämänaluejaottelua kuitenkin muokattiin suomalaiseen yhteiskunnalliseen ympäristöönsopivammaksi ja osa-alueiksi valittiin:- Koulutus- Työllisyys ja yrittäjyys- Terveys (hyvinvointi poistettiin otsikosta, sillä aiheen alle näytti valikoituvan suoraanterveyttä kuvaavia indikaattoreita)- Arjenhallinta (käsitteenä laajempi kuin sosiaalinen osallisuus ja sopii myös suomalaiseenkielenkäyttöön paremmin)6

- Kulttuuri, luovuus ja harrastuneisuus (teemaan lisättiin harrastuneisuus, sillä asia eisuoraan kuulu EU-strategian tavoitteistoon, mutta Suomessa harrastusten hyvinvointiatuottavasta vaikutuksesta käydään jatkuvaa keskustelua)- Vaikuttaminen ja osallisuus- Henkilökohtainen koskemattomuus ja oikeusturva3.2.2 Nuorten hyvinvointikysely ja sen tuloksetTyöryhmä halusi selvittää myös nuorten omia käsityksiä siitä, miten heidän hyvinvointiaantulisi mitata. Kyselyssä esitettiin jo olemassa olevia teema-aluekohtaisia indikaattoreita januoria pyydettiin arvioimaan, onko kyseinen indikaattori heidän mielestään (i) merkittävä,(ii) yhdentekevä vai (iii) ei täysin yhdentekevä, mutta ei kovin merkittäväkään heidän taiyleisesti nuorten hyvinvoinnin kuvaajana.Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol-kyselynä 31.1.–19.2.2012. Kyselyyn vastasi 1148nuorta, joista 108 (9 %) ruotsia äidinkielenään puhuvia. Indikaattorityöryhmä kävi kyselyntulokset läpi kokouksessaan 27.2. Suurelta osin nuorten mielipiteet merkittävinä koetuistaindikaattoreista olivat samoja, kuin työryhmän jäsenten näkemykset. Lisäksi EUindikaattoreiksivalitut indikaattorit nousivat kärkipäähän eri alueilla myös nuorten mielestämerkittävimpinä hyvinvointia kuvaavina indikaattoreina. Kyselyn tulokset voi tiivistää niin,että koulutus, työllisyys, terveys ja arjenhallinta ovat nuorten hyvinvoinnin kannaltamerkittäviä teemoja, sillä näihin teemoihin liittyviä indikaattoreita pidettiin useintärkeämpinä kuin esimerkiksi kulttuuriin liittyviä indikaattoreita.Toisaalta kuitenkin avoimien vastausten perusteella nousi esiin nuorten näkemysesimerkiksi ystävyyssuhteiden ja mielekkäiden vapaa-ajanviettomahdollisuuksienmerkityksestä nuorten hyvinvoinnin kannalta. Näistä teemoista kuitenkaan ei ole olemassasäännöllistä tiedonkeruuta siinä määrin, että asioita voisi tällä hetkellä vahvasti painottaaindikaattoripatteristossa. Useissa vastauksissa korostettiin myös sitä, että esimerkiksipalveluiden käyttäjämäärät eivät vielä kerro mitään nuorten hyvinvoinnista, vaan asiaapitäisi mitata nuorten käyttäjäkokemuksilla.3.3 Nuorten hyvinvointi-indikaattorit ihmisoikeusindikaattoreinaNuorten hyvinvointi-indikaattorihanke on osa kansallista perus- jaihmisoikeustoimintaohjelmaa. Indikaattorien avulla on tarkoitus tarkastella hyvinvoinninmuotoutumisen lisäksi myös perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista nuorten osalta.Perusoikeuksilla tarkoitetaan yleisesti perustuslain 2. luvussa säädettyjä perusoikeuksia.Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan yleisesti kansainvälisoikeudellisiin ihmisoikeussopimuksiinperustuvia oikeuksia. Ihmisoikeussopimusten kirjo on laaja, joten tässä indikaattorityössäkeskeisimpinä ihmisoikeussopimuksina pidetään YK:n taloudellisia, sosiaalisia jasivistyksellisiä oikeuksia koskevaa ns. TSS-oikeuksien sopimusta ja kansalais- ja poliittisiaoikeuksia koskevaa ns. KP-sopimusta. Hyvinvoinnin minimitasona voi pitääihmisoikeuksien toteutumista, eli viime kädessä hyvinvoinnissa on kyse ihmisoikeuksista.TSS-oikeuksien toteutumista seurataan erityisesti koulutuksen, työllisyyden & yrittäjyyden,terveyden ja arjenhallinnan teemaosioissa, kun taas KP-sopimuksen toteutumisenseuranta nuorten osalta toteutuu muissa teemoissa paremmin. Lisäksi esimerkiksi YK:n7

Lapsen oikeuksien sopimus ja Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevayleissopimus tulevat osittain tarkastelun kohteeksi, mutta Lapsen oikeuksien sopimuksentoteutumista seurataan tarkemmin lasten hyvinvointi-indikaattoreilla. Naisten syrjinnänpoistamista koskeva yleissopimus tulee tarkasteluun lähinnä siten, että indikaattoreidentuottama tieto pyritään saamaan sukupuolittain jaoteltuna, jotta mahdolliset sukupuoltenväliset hyvinvointierot ja erot oikeuksien toteutumisessa käyvät ilmi.4 Ehdotukset nuorten hyvinvointi-indikaattoreiksi4.1 Huomioitavia seikkoja teemakohtaisissa indikaattoreissaIndikaattoripatteriston kokoamisessa pyrittiin huomioimaan nuorten hyvinvointiamuodostavat elämänalueet mahdollisimman laajasti. Jo indikaattoripatteriston kokoamisenalkuvaiheessa tuli selväksi, että hyvinvoinnin mittaamisessa keskeisin ongelma on se, ettäseuranta tapahtuu lähinnä pahoinvointia kuvaavilla indikaattoreilla. Suomessa ei vallitseyksimielisyyttä säännöllisestä onnellisuuden mittaamisesta väestötasolla, vaikka erilaisiakansainvälisiä vertailuja esimerkiksi elämänlaatua koskien onkin tehty. Hyvinvoinninkuvaajana käytetään usein erilaisten pahoinvointia kuvaavien ilmiöiden, kuten itsemurhien,koulukiusaamisen ja lapsiperheköyhyyden mittaamista.Useat tahot keräävät nuorista tietoja palvelujärjestelmän käyttäjinä. Palveluiden käytönmittaamisessa on kuitenkin muistettava, että esimerkiksi psykoterapiapalveluiden käyttöönvaikuttaa nuorten mielenterveysongelmien määrän ohella myös palveluiden tarjonta jasaavutettavuus. Tämä taas tarkoittaa sitä, että esimerkiksi psykoterapiapalveluidentarjonnan vähentäminen johtaa myös palveluiden käyttäjämäärien vähenemiseen, vaikkaitse ongelma - nuorten mielenterveysongelmat - on saattanut kasvaa tilastojen osoittaessapäinvastaista trendiä. Indikaattoritietoa tulkittaessa on siis huomioitava erilaiset muutoksetpalvelujärjestelmässä, joilla voi olla vaikutusta indikaattorin antamaan tietoon.Varsinaisen hyvinvointitiedon puute nousi esiin myös nuorten hyvinvointikyselyssä, jossauseissa avoimissa vastauksissa kritisoitiin sitä, että nykyisenkaltaiset mittarit eivätoikeastaan tuota mitään relevanttia tietoa nuorten hyvinvoinnista. Ainoa oikea tapaselvittää nuorten hyvinvointia olisi kysyä nuorilta itseltään heidän kokemuksiaan omasta taiystäviensä hyvinvoinnista. Kouluterveyskyselyn lisäksi tällaista jatkuvaa ja säännöllistätutkimustoimintaa Suomessa ei kuitenkaan juuri ole tarjolla kattavasti nuorten erielämänalueilta, vaan kokemustietoa keräävät tutkimukset ovat olleet pääasiallisestierillistutkimuksia.Ongelmana indikaattoripatteristojen tekemisessä erityisesti jo olemassa olevistatiedonkeruista on se, että säännöllistä tiedonkeruuta aiheesta olisikin, saattaa niidenfrekvenssi olla sellainen, ettei tietoa ole saatavissa kuin esimerkiksi kerran viidessä taikerran kymmenessä vuodessa. Nuorten hyvinvoinnin osalta kerran kymmenessävuodessa tapahtuva tiedonkeruu ei tuota relevantimpia tutkimustuloksia hyvinvoinninkehittymisen seurannan kannalta kuin erillistutkimuksetkaan.Nuorten hyvinvointikyselyn tuloksissa myös todettiin, että nuoret pitivät esimerkiksikoulutusta, työtä, terveyttä ja arjenhallintaa koskevia indikaattoreita merkityksellisempinähyvinvoinnin kuvaajina kuin esimerkiksi vapaa-aikaa tai vaikuttamista koskeviaindikaattoreita. Tästä syystä koulutusta, työtä, terveyttä ja arjenhallintaa koskevia8

indikaattoreita on painotettu määrällisesti ja eri teemojen alle kategorisoitujenindikaattoreiden määrä vaihtelee.Indikaattorityön tavoitteena oli myös saada tietoa erilaisista vähemmistöistä ja heidänhyvinvoinnistaan, mutta käytännössä tällaisen tiedon saaminen jo nyt kerättävään tietoonnojautuen on hyvin vaikeaa, sillä esimerkiksi Tilastokeskus ja THL käyttävät pääasiassataustamuuttujina väestötiedonkeruissa ikää, sukupuolta ja mahdollisesti esimerkiksiasuinaluetta. Tilastollisissa kyselytutkimuksissa vähemmistöstatuksen käyttäminentaustamuuttujana on hankalaa siksi, että otokseen ei eri tutkimuksissa osu riittävästi erivähemmistöihin kuuluvia henkilöitä, jotta näistä voitaisiin tehdä mitään tutkimuksellisestipäteviä havaintoja. Taustamuuttujakysymyksiin vastaaminen saattaa olla hankalaa myöskyselytutkimuksiin vastaaville henkilöille, sillä esimerkiksi sukupuolivähemmistöihinkuuluvat eivät mahdu valmiiseen nainen/mies -luokitteluun. Indikaattorityöryhmän tekemiähavaintoja tiedonkeruun puutteista ja tulevista kehitystarpeista on eritelty luvussa 5.4.2 Koulutus4.2.1 Sijoittuminen peruskoulun jälkeenIndikaattori:Peruskoulun 9. luokan päättäneiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin ja koulutuksenulkopuolelle jääneiden sijoittuminen muihin toimenpiteisiin (esim. ammattistartti,perusopetuksen lisäopetus tai työpajat)Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Pelkän peruskoulutuksen saaneiden riski jäädä yhteiskunnan ja työelämän ulkopuolelle onkolminkertainen verrattuna ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin. Pelkänperuskoulutuksen varassa olevien työvuosien odotusarvo on miehillä miltei seitsemän janaisilla jopa 10 vuotta lyhyempi kuin ammatillisen koulutuksen saaneilla.Peruskoulun jälkeisessä nivelvaiheessa koulutuksesta syrjään jääneillä on kohonnut riskijäädä syrjään koulutuksesta ja työstä pysyvästi. Mikäli nuori jää ilman toisen asteenopiskelupaikkaa yhteishaussa, olisi tälle taattava jokin muu mielekkään toiminnan muoto,kuten esimerkiksi osallistuminen ammattistarttiin, työpajatoimintaan tai perusopetuksenlisäopetukseen.Huomioimalla sekä tutkintotavoitteisen koulutuksen ulkopuolelle jääneet sekä muihintoimintoihin osallistuvat nuoret pystytään saamaan havainto siitä, kuinka suuri määränuoria on vaarassa syrjäytyä koulutus- ja työelämästä kokonaan.Indikaattoritiedon lähde:Tilastokeskus: Koulutukseen hakeutuminen (http://www.stat.fi/til/khak/index.html)Tieto on saatavissa kuntakohtaisesti. Julkaisu: vuosittain joulukuussa koskien edellisenvuoden tietoja.4.2.2 Opiskelun keskeyttäminenIndikaattori:9

Lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulukoulutuksessa jayliopistokoulutuksessa keskeyttäneet lukuvuosinaIndikaattorin tausta ja tarkoitus:Tutkintotavoitteisen koulutuksen ulkopuolelle jääneiden lisäksi syrjäytymisvaarassa ovatne nuoret, jotka keskeyttävät tutkintoon johtavan koulutuksen. Osa koulutuksenkeskeyttämisestä on ns. positiivista keskeyttämistä, jolloin opiskelija vaihtaa koulutusalaa.Osa keskeyttämisestä on taas ns. negatiivista keskeyttämistä, jolloin opiskelija lopettaatutkintotavoitteisen opiskelun kokonaan. Syrjään jäämisen kannalta olennaisempaa onseurata tätä kokonaan tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeyttäneiden joukon osuuttakaikista koulutukseen osallistuneista.Indikaattoritiedon lähde:Tilastokeskus: Koulutuksen keskeyttäminen (http://www.stat.fi/til/kkesk/index.html)Tiedot keskeyttämisestä saadaan seuraamalla syyskuussa xxxx opiskelleiden henkilöidentilannetta syyskuussa xxxx+1. Mikäli henkilö ei jatkanut opiskeluaan tai ei ollut suorittanuttutkintoa ko. vuoden aikana, hänet on laskettu keskeyttäneeksi. Tiedot valmistuvattammikuussa xxxx+2. Tieto on saatavissa maakunnittain.4.2.3 ErityisopetusIndikaattori:Erityisopetukseen siirrettyjen ja osa-aikaista erityisopetusta saavien peruskoululaistenosuus kaikista peruskoululaisista.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Suomessa erityisopetuksen piiriin kuuluvien lasten ja nuorten määrä on suhteellisen suuriverrattuna muihin länsimaihin. Erityisopetukseen osallistuvien määrä kertooerityisopetuksen palveluiden tarpeesta, mutta myös palveluiden tarjonnasta.Erityisopetukseen osallistuvien määrä on lisääntynyt miltei koko 2000-luvun ajan.Erityisopetusta voidaan tarjota joko kokoaikaisesti (erityisopetukseen siirretyt) tai osaaikaisesti(osa-aikaista erityisopetusta saavat). Erityisopetukseen siirrettyjen ja osaaikaistaerityisopetusta saavien määrää ei voi laskea yhteen, koska osa erityisopetukseensiirretyistä saa myös osa-aikaista erityisopetusta.Erityisopetusta koskeva lainsäädäntö on muuttumassa, joten lainsäädäntömuutoksistajohtuen myös tiedonkeruussa tapahtunee muutoksia, jolloin indikaattorin ajantasaisuustulee tarkistaa.Indikaattoritiedon lähde:Tilastokeskus: Peruskoulun erityisopetus (http://www.stat.fi/til/erop/) Huomioitava sekäeritysopetukseen siirretyt että osa-aikaiseen erityisopetukseen osallistuvat.Tieto saatavissa kuntakohtaisesti.Huomioita:Erityisopetusta koskeva lainsäädäntö on muuttumassa, joten lainsäädäntömuutoksistajohtuen myös tiedonkeruussa tapahtunee muutoksia, jolloin indikaattorin ajantasaisuustulee tarkistaa.10

Internetistä vapaasti saatavilla oleva tieto perusopetukseen osallistuvista ei olesukupuolittain eriteltynä. Tieto kuitenkin on olemassa Tilastokeskuksessa myösammatillisessa koulutuksessa erityisopetukseen osallistuvista, samoin kuin myössukupuolijakauma perusopetuksen erityisopetukseen osallistuvista.4.2.4 Vaikeuksia itselle sopivan opiskelutavan löytämisessäIndikaattori:Peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevat nuoret, jotkakokevat itselleen sopivan opiskelutavan löytämisessä olevan vaikeuksia melko paljon taierittäin paljon.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Nuoret kritisoivat usein suomalaisen koulutusjärjestelmän olevan kankea jaopetusmenetelmien olevan yksipuolisia, jotka eivät huomioi oppilaiden erilaisuutta.Kouluterveyskyselyssä itselle sopivan opiskelutavan löytämistä on kartoitettu peruskoulun8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osaltavuodesta 2009. Indikaattoritiedoksi muodostuu niiden nuorten osuus kyselyynvastanneista, jotka ovat kokeneet melko tai erittäin paljon vaikeuksia itselleen sopivanopiskelutavan löytämisessä.Indikaattoritiedon lähde:THL: Kouluterveyskysely (Onko sinulla vaikeuksia seuraavissa asioissa? Itselleniparhaiten sopivan opiskelutavan löytäminen). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, muttakuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan.4.2.5 Koulunkäynnistä pitäminenIndikaattori:Peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuortenosuudet, jotka pitävät koulunkäynnistä melko paljon tai hyvin paljon.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Suomessa oppilaat ja opiskelijat selviävät usein kansainvälisissä oppimistulosvertailuissamuita maita paremmin, mutta muualla nuoret pitävät silti koulunkäynnistä enemmän. Tämäon sinänsä erikoista, koska yleensä koulunkäynnistä pitäminen johtaa myös parempiinoppimistuloksiin. Vaikka Suomessa korrelaatio ei olekaan näin selvä, on olennaistaseurata sitä, pitävätkö suomalaiset nuoret koulunkäynnistään. Kouluterveyskyselyssäkoulunkäynnistä pitämistä on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaistenosalta vuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osalta vuodesta 2009. Indikaattoritiedoksimuodostuu niiden nuorten osuus kyselyyn vastanneista, jotka pitävät koulunkäynnistäerittäin tai melko paljon.Indikaattoritiedon lähde:THL: Kouluterveyskysely (Mitä pidät koulunkäynnistä tällä hetkellä?). THL kerää tiedotkuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan.11

4.2.6 Oppilashuollon saavutettavuusIndikaattori:Nuorten osuus, joiden mielestä terveydenhoitajan/lääkärin/kuraattorin/psykologinvastaanotolle on melko vaikea tai vaikea päästä.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Oppilas- ja opiskelijahuollon tilaa ja sen määrällisiä indikaattoreita (esimerkiksioppilashuoltohenkilöstön määrää) ei selvitetä tai seurata Suomessa säännöllisesti.Kouluterveyskyselyssä oppilashuollon koettua saavutettavuutta on kartoitettu peruskoulun8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2007 ja ammattiin opiskelevien osaltavuodesta 2009. Kouluterveyskyselyssä on selvitetty, kuinka helpoksi vastaaja kokeetarvittaessa päästä kouluterveydenhoitajan, -lääkärin, -kuraattorin ja psykologinvastaanotolle. Indikaattori muodostuu niiden nuorten osuus kyselyyn vastanneista, joidenarvion mukaan vastaanotolle on melko tai erittäin vaikea päästä.Indikaattoritiedon lähde:THL: Kouluterveyskysely (Jos haluaisit mennä koulusiterveydenhoitajan/lääkärin/kuraattorin/psykologin vastaanotolle, miten helppo sinnemielestäsi on päästä?). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot onsaatavilla vain erillistä korvausta vastaan.4.2.7 OppisopimuskoulutusIndikaattori:Oppisopimuskoulutuksessa opiskelevat, jotka ovat olleet alle 25-vuotiaita koulutuksenalkaessa.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Oppisopimuskoulutuksen lisääminen nousi yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi myös nuortenyhteiskuntatakuun toteuttamisessa, joten oppisopimuskoulutukseen osallistuvien nuortenmäärä on olennainen tieto ainakin hallituskaudella 2011–2015. Oppisopimuskoulutukseenosallistuvista määrällistä tietoa kerää Tilastokeskus, joka on määritellyt nuoriksioppisopimuskoulutukseen osallistuviksi alle 25-vuotiaat.Indikaattoritiedon lähde:Tilastokeskus: Ammatillinen koulutus (http://www.stat.fi/til/aop/index.html). Tieto onsaatavissa sukupuolittain ja maakunnittain eriteltynä.4.3 Työllisyys ja yrittäjyys4.3.1 Nuorten työttömyysIndikaattori:15–29 (jaottelu 15–19, 20–24, 25–29) -vuotiaiden nuorten työttömyysasteenvuosikeskiarvoIndikaattorin tausta ja tarkoitus:12

Nuorisotyöttömyys on Suomessa huomattavasti yleisempää kuin työttömyys koko väestönkeskuudessa. Sama tilanne on myös useissa muissa Euroopan maissa, ja osassa maistajo yli puolet nuoresta työvoimasta on työttömänä. Suomessa tilastotietoja nuortentyöttömyydestä kerätään työ- ja elinkeinoministeriössä sekä Tilastokeskuksessa. Työ- jaelinkeinoministeriön tilastoissa on laskettu työttömiksi työvoimahallinnon rekistereissäolevat työttömät työnhakijat, eli ne nuoret, jotka ovat ilmoittaneet itsensä työttömäksityönhakijaksi. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen tilastointi perustuu koko väestöäkoskevaan otantaan, jossa työttömyys on määritelty ILO:n suosituksen perusteella, elityötyön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla, on etsinyt työtä aktiivisestiviimeisen neljän viikon aikana ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa.Indikaattorityöryhmä totesi, että erityisesti nuorisotyöttömyyden seurannan osaltaTilastokeskuksen tunnusluku on kuvaavampi, sillä kaikki nuoret työttömät eivät välttämättäole rekisteröityneet työttömiksi työnhakijoiksi.Indikaattoritiedon lähde:Tilastokeskus: Työvoimatutkimus (http://www.stat.fi/til/tyti/index.html). Tieto on saatavissaainoastaan koko maata koskien.4.3.2 Tukitoimenpitein työllistetyt nuoretIndikaattori:Erilaisin tukitoimenpitein työllisten nuorten osuus työllisistä nuorista.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Nuorten työllisyyttä pyritään parantamaan saattamalla nuori erilaisien työvoimahallinnontukitoimenpiteiden piiriin. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien määränseuraaminen on olennaista paitsi palvelutarjonnan selvittämiseksi, myös analysoitaviksiyhdessä nuorten kokonaistyöllisyyden ja -työttömyyden kanssa, jotta saadaan kuvatyömarkkinoiden luonnollisesta työllistävyydestä. Tällaisia työvoimapoliittisia toimenpiteitäovat palkkatuki (työmarkkinatuki tai työllisyysmäärärahat), oppisopimus, starttiraha,työharjoittelu työmarkkinatuella ja työelämävalmennus työttömyysetuudella.Oppisopimuskoulutusta on tarkasteltu erikseen jo koulutusta koskevissa indikaattoreissa,joten tuetun oppisopimuksen määriä ei ole tarpeen analysoida enää tässä kohtaa, jotentukitoimenpiteiksi lasketaan ainoastaan palkkatuki, työharjoittelu työmarkkinatuella,starttiraha ja työelämävalmennus työttömyysetuudella.Indikaattoritiedon lähde:TEM: Toimiala Online: 15–29-vuotiaiden tukityöllistäminen toimenpiteen mukaan. Tietosaatavissa ELY-keskuksittain.4.3.3 Työvoiman ulkopuolella oleminenIndikaattori:Työvoiman ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden nuorten määräIndikaattorin tausta ja tarkoitus:Työvoiman ulkopuolella olevien määrä kuvaa sitä määrää, jotka eivät ole työllisiä eivätkätyöttömiä ja ovat siten työvoiman ulkopuolella. Kokonaisuudessaan tähän ryhmään13

kuuluvat esimerkiksi opiskelijat, eläkeläiset ja muut työvoiman ulkopuolella olevat, eliesimerkiksi kotiäidit ja varusmiespalvelusta suorittavat. Olennaista on seurata näistäluokkaa "Muut työvoiman ulkopuolella olevat", sillä tuohon ryhmään kuuluu erityisessäsyrjäytymisvaarassa olevia nuoria.Indikaattoritiedon lähde:Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto. (http://tilastokeskus.fi/til/tyokay/index.html)4.3.4 Nuorten eläkkeellä oleminen mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöidenvuoksiIndikaattori:Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut 2000-luvulla huomattavasti.Kokonaisuudessaan työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden nuorten määrässä on mukanaesimerkiksi synnynnäisen vamman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle jääneitä, mutta suurinosa nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä johtuu mielenterveydellisistä syistä. Tästä syystäerityisesti mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrää on seurattava.Indikaattoritiedon lähde:THL: Sotkanet, indikaattori nro 3328 (http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu)4.3.5 Osatyökykyisten työllistyminenIndikaattori:Vajaakuntoisten 15–29-vuotiaiden työttömien määrä ja pitkäaikaistyöttömien osuusvajaakuntoisista työttömistä nuorista.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Osatyökykyisten (esimerkiksi kehitysvammaiset tai mielenterveyskuntoutujat)työllistymisestä ei ole olemassa selkeää ja yksiselitteistä seurantaa, mutta eri tietojayhtäaikaisesti tarkastelemalla on mahdollista muodostaa kuva työllistymisestä.Vajaatyökykyisellä tarkoitetaan TEM:n tilastoissa henkilöä, jolla on jokin diagnoosi. Nuorakokee, että korrektimpi tapa puhua tällaisista henkilöistä on puhua osatyökykyisistähenkilöistä, joten indikaattorin nimeksi on valittu "osatyökykyisten työllistyminen", vaikkakintietokannassa terminä käytetään vajaatyökykyisyyttä. Käytännössä tieto kuitenkin kuvaasamaa ilmiötä. Työttömien määrän kehitys kuvaa paitsi työllistymismahdollisuutta myössitä, kokevatko osatyökykyiset työnsaantimahdollisuutensa sellaiseksi, että heidänkannattaa rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi. Kaksinaisesta tulkintamahdollisuudestajohtuen on syytä tarkastella myös osatyökykyisten nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä yhdessäkaikkien työttömien kanssa, jotta pystytään tekemään havaintoja osatyökykyisten nuortentyöllistymisestä.Indikaattoritiedon lähde:TEM: Työnvälitystilasto4.3.6 Opiskelijoiden työssäkäyntiIndikaattori:14

Vähintään 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynti koulutusasteen mukaanIndikaattorin tausta ja tarkoitus:Opiskelijat muodostavat n. 14 % kokonaistyövoimasta Suomessa. Opiskelijoidentyössäkäynti herättää kuitenkin ajoittain keskustelua, sillä opiskelijoiden työssäkäynninuskotaan viivyttävän opintoja. Toisaalta opiskelujen aikaisen työssäkäynnin positiivisistavaikutuksista opiskeluajan lyhenemiseen ja valmistumisen jälkeiseen työllistymiseen onmyös esitetty tutkimuksia. On siis näkemysero, pidetäänkö opiskelujen aikaistatyössäkäyntiä positiivisena vai negatiivisena asiana. Mielenkiintoista työssäkäynninmäärien kehittymistä on seurata myös opintososiaalisten etuisuuksien kehittymisennäkökulmasta. Alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden työssäkäynnistä ei ole tilastotietoja, sillätyöeläkejärjestelmän piiriin kuuluu vain yli 18-vuotiaat työntekijät. Relevanttia on seuratalukiolaisten, toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien,ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoiden (psl. jatko-opiskelijat) työskentelyäopintojen aikana.Indikaattoritiedon lähde:Tilastokeskus: Koulutus/Opiskelijoiden työssäkäynti(http://www.stat.fi/til/opty/2010/opty_2010_2012-03-20_tie_001_fi.html)Tieto on saatavissa ainoastaan koko maata koskevana.4.3.7 Nuorten yrittäjyyshalukkuusIndikaattori:18–24-vuotiaiden nuorten, joilla on aikomuksia ryhtyä yrittäjäksi seuraavan kolmen vuodenaikana. osuus vastaavanikäisestä ei-yritystoiminnassa aktiivisesta väestöstä.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Nuorten yrittäjyyshalukkuudesta tai muista yrittäjyyttä koskevista asenteista ei olejuurikaan säännöllistä tiedonkeruuta. Suomalaisessa työllisyyspolitiikassa kuitenkinyrittäjyyteen pyritään kannustamaan ja nuoriin kohdistuu erilaisia yrittäjyyteen kannustaviatoimenpiteitä. Keskuskauppakamari tilastoi nuorten yrittäjien määrää, mutta nuorenayrittäjänä pidetään heidän tilastoissaan alle 40-vuotiasta henkilöä. Lisäksi yrittäjyydenmäärittely on usein ongelmallista erilaisten yrittäjyyskäsitysten vuoksi.GEM:n (Global Enterpreneurship Monitor) kansainvälisessä yrittäjyystutkimuksessayrittäjyysasenteita on selvitetty vuosittain jaoteltuna myös ikäperusteisesti. Tutkimuksentoteuttaa Suomessa Turun yliopisto. Indikaattorilla selvitetään yrittäjyysaikomuksiaseuraavan kolmen vuoden aikana niiden henkilöiden joukossa, jotka eivät tällä hetkellätoimi aktiivisesti yrittäjyysmaailmassa.Indikaattoritiedon lähde:GEM: National reports.(http://www.gemconsortium.org/docs/search?doc_cat_id=4&team_id=15&q=)15

4.4 Terveys4.4.1 Terveydentilan kokeminenIndikaattori:Peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevat nuoret, jotkakokevat terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Terveydentilaa voidaan selvittää monella eri mittarilla arvioimalla esimerkiksi päihteidenkäyttöä, sairastavuutta tai ruokailutottumuksia. Mielenkiintoinen tieto näiden eritietokannoista saatavien tunnuslukujen lisäksi kuitenkin on nuorten kokemus omastaterveydentilastaan. Koettu terveys on yleinen mittari terveydentilan kuvaamisessa. Koettuterveys kertoo yleisarvion yksilön fyysisestä ja psyykkisestä terveydentilasta.Omakohtaiseen arvioon vaikuttavat yksilön tavoitteet ja se, millaisessa ympäristössä hänelää. Oma koettu terveys saattaa poiketa paljonkin lääkärin tai muiden ihmisten arviosta.Kouluterveyskyselyssä oman terveydentilan kokemista on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9.luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osaltavuodesta 2009. Indikaattori muodostuu niiden nuorten osuus kyselyyn vastanneista, jotkakokevat oman terveydentilansa erittäin tai melko hyväksi.Indikaattoritiedon lähde:THL: Kouluterveyskysely (Mitä mieltä olet terveydentilastasi? Onko se erittäin hyvä/melkohyvä/ keskinkertainen / melko tai erittäin huono). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, muttakuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan.4.4.2 MielenterveysongelmatMielenterveysongelmat ja niiden ilmeneminen koettiin nuorten hyvinvointikyselyssä erittäinmerkitseväksi asiaksi nuorten hyvinvoinnille. Myös julkisessa keskustelussa nuortenmielenterveysongelmat nousee usein esille. Mielenterveysongelmien määrästä ei oleolemassa mitään absoluuttista ja kokonaisvaltaista tietoa, joten ilmiötä joudutaanhavainnollistamaan mielenterveyspalveluiden käytöllä.Mielenterveyspalveluiden saatavuutta on kritisoitu, joten tähän indikaattoreiksi on valittumielenterveyslääkitystä saavien nuorten määrä kuvaamaan ilmiön koko laajuutta,psykoterapiaa saaneiden määrä sekä hoitoonpääsyaika kuvaamaan palveluidensaavutettavuutta. Indikaattorityöryhmän näkemys on, että näitä tietoja on mahdollistakäsitellä yhtenä kokonaisuutena siten, että tiedot yhdistetään visuaalisesti.4.4.2.1 Mielenterveysongelmien lääkehoitoIndikaattori:15–34-vuotiaiden nuorten määrä, jotka ovat saaneet Kelalta korvausta vaikean psykoosinja muun vaikean mielenterveyden häiriön perusteella.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:16

vähemmän ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiokoulutuksessa. Kouluterveyskyselyssäalkoholin käyttöä on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osaltavuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osalta vuodesta 2009. Indikaattori muodostuuniiden nuorten osuudesta kyselyyn vastanneista, jotka kertovat käyttävänsä alkoholia ylikerran kuukaudessa ollen tosi humalassa (kerran viikossa tai useammin tai noin 1-2 kertaakuussa).Indikaattoritiedon lähde:THL: Kouluterveyskysely (Kuinka usein käytät alkoholia tosi humalaan asti?). THL keräätiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla erillistä korvaustavastaan.4.4.4 Lääkkeiden käyttö päihtymystarkoituksessaIndikaattori:Peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus,jotka ovat kokeilleet huumaavia lääkkeitä päihtymystarkoituksessaIndikaattorin tausta ja tarkoitus:Kouluterveyskyselyssä on kartoitettu lääkkeiden käyttöä päihtymystarkoituksessaperuskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiinopiskelevien osalta vuodesta 2009. Kyselyn mukaan lääkkeiden (esimerkiksi rauhoittavatja unilääkkeet) käytössä päihtymystarkoituksessa on tapahtunut hienoista lisäystä 2000-luvun aikana. Lisäksi lääkkeiden käyttö on yleisempää tyttöjen kuin poikien keskuudessa.Indikaattori muodostuu niiden nuorten osuudesta kyselyyn vastanneista, jotka kertovatkäyttäneensä lääkkeitä päihtymystarkoituksessa ainakin kerran.Indikaattoritiedon lähde:THL: Kouluterveyskysely (Oletko koskaan kokeillut tai käyttänyt lääkkeitä (rauhoittavia,uni- tai särkylääkkeitä ilman alkoholia) päihtyäksesi?). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti,mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavilla erillistä korvausta vastaan.4.4.5 HuumekokeilutIndikaattori:Peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus,jotka ovat kokeilleet marihuanaa tai kannabista ainakin kerran.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Huumekokeiluiden osalta kouluterveyskyselyssä selvitetään nuorten kokeiluita erihuumausaineista, mutta kuvaavimpana indikaattorina näistä on marihuanan jakannabiksen kokeilut koko ilmiötä havainnollistamassa, sillä yleensä muita huumeitakokeilleet ovat kokeilleet myös marihuanaa tai kannabista. Huumekokeiluissa on myöshavaittavissa eroavaisuuksia koulualoittain, sillä marihuanaa tai kannabista kokeilleita onselvästi enemmän ammatillisessa koulutuksessa kuin lukiokoulutuksessa.Kouluterveyskyselyssä huumekokeiluita on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten jalukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osalta vuodesta 2009.Indikaattoritiedon lähde:18

THL: Kouluterveyskysely (Oletko koskaan kokeillut tai käyttänyt marihuanaa taikannabista?). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot on saatavillavain erillistä korvausta vastaan.4.4.6 TupakointiIndikaattori:Peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus,jotka ilmoittavat tupakoivansa päivittäin.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Nuorten tupakointi on vähentynyt selkeästi 2000-luvulla. Tupakoinnin vähentymisessä ontapahtunut kuitenkin selkeää koulutusalakohtaista jakautumista, sillä lukiolaisista 11 %tupakoi päivittäin, kun taas ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 40 % tupakoipäivittäin.Indikaattoritiedon lähde:THL: Kouluterveyskysely (Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten nykyistätupakointiasi?). Kuntakohtaiset tiedot on saatavissa SOTKAnetistä.4.4.7 YlipainoIndikaattorin kuvaus:Lihavien (BMI>30) osuus ikäryhmässä 15–24.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt viimeisen 25 vuoden aikana erittäin paljon.Ylipaino on yksi keskeinen taustatekijä monessa sairaudessa. Lapsuudessa januoruudessa alkanut ylipaino jatkuu usein myös aikuisiässä, jolloin esimerkiksi riskisairastua II-tyypin diabetekseen kohoaa. Ylipainon mittariksi on valittu painoindeksi 30 taiyli, sillä nuorten miesten osalta useat raavaat miehet luokiteltaisiin ylipainoisiksi, mikälirajana käytettäisiin painoindeksiä 25.Indikaattoritiedon lähde:THL: Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen4.4.8 SeksuaaliterveysIndikaattori:Klamydiatartuntojen määrä 15–29-vuotiailla nuorilla.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Klamydia on yleisin nuorten sukupuolitaudeista, joten klamydiatartuntojen määränseuraaminen kertoo nuorten seksuaaliterveyden tilasta. Huomioitavaa kuitenkin on, ettärekistereissä näkyy vain todetut klamydiatartunnat, joten todellinen määrä voi ollaselvästikin rekisteröityjä tartuntoja suurempi, sillä tauti voi olla myös täysin oireeton.19

Indikaattoritiedon lähde:THL: Tartuntatautirekisteri (http://www3.ktl.fi/)4.5 Arjenhallinta4.5.1 Alle 19-vuotiaat äiditIndikaattori:Elävän lapsen synnyttäneiden alle 19-vuotiaiden äitien määräIndikaattorin tausta ja tarkoitus:Alle 19-vuotiaiden äitien määrän kehitys kuvaa perhesuunnittelun tilaa. Tilastokeskuskerää tietoja synnyttäjistä äidin iän mukaan, jolloin ns. teiniäiteyttä kuvaa 19-vuotiaiden jasitä nuorempien synnyttäjien määrä.Indikaattoritiedon lähde:Tilastokeskus: Syntyneet. (http://www.stat.fi/til/synt/index.html) . Tieto on saatavissakuntakohtaisesti.4.5.2 Nuoret yksinhuoltajatIndikaattori:Alle 29-vuotiaiden yhden vanhemman perheiden määräIndikaattorin tausta ja tarkoitus:Yhden vanhemman perheissä riski lapsiköyhyyteen on suurempi, kuin kahdenvanhemman perheissä (THL: Lapsiköyhyys on Suomessa kasvussa:http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/hankkeet/stop_koyhyys/nakokulmia/lapsikoyhyys_on_suomessa_kasvussa). Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa on lisäksi todettu, ettäyksinhuoltajanaisten terveydentila on huonompi, kuin avioliitossa lapsia saaneiden naisten,tulotaso alhaisempi ja yksinhuoltajanaisilla on usein myös vähäisempi koulutus verrattunaavio- tai avoliitossa eläviin äiteihin (1979 National Longitudinal Survey of Youth). Suurinosa yhden vanhemman perheiden aikuisista huoltajista on naisia.Indikaattoritiedon lähde:Tilastokeskus: Väestö: Perheet (http://www.stat.fi/til/perh/index.html) . Tieto on saatavissakuntakohtaisesti.4.5.3 Nuorten pienituloisuusIndikaattori:16–24 -vuotiaiden nuorten pienituloisuusaste vastaavanikäisestä väestöstäIndikaattorin tausta ja tarkoitus:Nuorten henkilöiden pienituloisuusaste on yli kaksinkertaistunut vuosien 1990-2010 välillä.Suomessa nuoret itsenäistyvät aikaisin verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Tämälisää osaltaan nuorten pienituloisuutta, kuten myös asuminen yksin, sillä itsenäistyneidennuorten pienituloisuusaste on huomattavasti korkeampi kuin kotonaan asuvien nuorten.Lisäksi pienituloisuutta lisää oleminen ansiotyön ulkopuolella esimerkiksi opiskeluistajohtuen.Indikaattoritiedon lähde:20

Tilastokeskus: Tulonjakotilasto. (http://www.stat.fi/til/tjt/index.html)4.5.4 Kodin ulkopuolelle sijoitetut nuoretIndikaattori:Huostaanotettujen 13–17-vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Sijoitettujen lasten hoidon kustannukset aiheuttavat Suomen kunnille yli 500 miljoonaneuron kustannukset vuosittain laitossijoituksen laskennallisten kustannusten ollessa yli 70000 euroa vuodessa lapselta. Huostaanottojen määrä on viime vuosina hieman laskenut,mutta kiireellisten huostaanottojen määrä erityisesti nuorten osalta on lisääntynyt. Lisäksion todettu, että huostaanotettujen lasten ja nuorten edellytykset menestyä elämässäänovat huomattavasti koko ikäluokkaa heikommat, sillä huostaanotettujen lasten ja nuortenkoulutusaste jää esimerkiksi huomattavasti koko ikäluokan koulutusastetta matalammaksi.Indikaattoritiedon lähde:THL4.5.5 Toimeentulotukea saavat nuoretIndikaattori:Pitkäaikaisesti (yli 10kk) toimeentulotukea saaneiden 18–24-vuotiaiden nuorten osuusvastaavanikäisestä väestöstä.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Toimeentulotuki myönnetäänyleensä kuukaudeksi kerrallaan, sillä toimeentulotuen varassa elämisen tulisi ollaainoastaan tilapäistä. Toimeentulotukiasiakkuus on kuitenkin pitkittynyt jatoimeentulotukea yli 10 kk saaneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanutvuosina 2009–2010.Indikaattoritiedon lähde:THL: SOTKAnet: Toimeentulotuki (http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu). Tietoon saatavissa SOTKAnetistä kuntakohtaisesti.4.5.6 MaksuhäiriötIndikaattori:Maksuhäiriömerkintäisten nuorten määrä.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Nuorten maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut huomattavasti.Maksuhäiriömerkinnöistä suurin osa aiheutuu luottokortti- ja kulutusluotto-ostoksista,puhelinlaskuista, verkkokauppaostoksista ja maksamattomista vuokrista. Nuortenmaksuhäiriömerkintöjen yleistyminen kuvaa osaltaan nuorten taloudenhallintakykyjenheikkoutta sekä vaikeuksia sopeuttaa omat menot omiin tuloihin.Indikaattoritiedon lähde:Suomen Asiakastieto. Tieto saatavissa maakunnittain.21

4.5.7 AsunnottomuusIndikaattori:Asunnottomien alle 25-vuotiaiden nuorten määrä 10 suurimmassa kaupungissa.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Nuorten asunnottomuudesta ei ole olevassa täysin absoluuttista tietoa antavaatiedonkeruuta, sillä suuri osa asunnottomista nuorista ei ole rekisteröitynyt asunnottomaksiasunnonhakijaksi, vaan nuoret saattavat asua esimerkiksi kavereidensa asunnoissa.Suomessa asunnottomuus on suurin ongelma suurissa kaupungeissa ja erityisestipääkaupunkiseudulla. Vaikka asunnottomien määrä kokonaisuudessaan on 2000-luvullalaskenut, on nuorten osuus asunnottomista kasvanut.Indikaattoritiedon lähde:Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus Ara: Asunnottomat.(http://www.ara.fi/default.asp?node=1637&lan=fi)4.5.8 RikollisuusIndikaattori:Alle 29-vuotiaiden tilastoitu rikollisuus seuraavin osin- varkaudet (varkaudet, törkeät varkaudet ja näpistykset)- vahingonteot (vahingonteot, lievät ja törkeät vahingonteot)- väkivalta (pahoinpitelyt, lievät ja törkeät pahoinpitelyt)Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Indikaattorin tarkoituksena on kuvata nuorten rikollisuutta. Indikaattorilla tarkasteltavaksion valittu yleisimpien, eli varkaus-, vahingonteko- ja väkivaltarikokset, sillä esimerkiksihuumausaineita ja alkoholia koskeva nuorten käyttäytyminen tulee ilmi jo terveyttäkoskevissa indikaattoreissa. Olennaista on kuitenkin tarkastella eri tyyppistenrikoslakirikosten määrän kehittymistä, sillä kokonaisrikollisuuden seuraaminen ei annatarkkaa kuvaa rikoslakirikosten sisäisestä hajonnasta. Indikaattorin tulkinnassa on lisäksihuomioitava, että Tilastokeskuksen tiedoissa on ainoastaan huomioitu poliisin tietoon tullutrikollisuus, jolloin ns. piilorikollisuus jää kokonaan tilastoinnin ulkopuolelle.Indikaattoritiedon lähde:Tilastokeskus: Poliisin tietoon tullut rikollisuus. (http://www.stat.fi/til/polrik/index.html). Tietosaatavissa kunnittain.4.5.9 Etsivä nuorisotyöIndikaattori:Etsivän nuorisotyön kattavuus kunnissa ja etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määräsekä jatkotoimenpiteisiin sijoittuneiden osuus.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on löytää syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka eivätosallistu mihinkään yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin sekä muutoin auttaasyrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Vuonna 2010 etsivää nuorisotyötä tehtiin 192kunnassa, eli 56 % kunnista. Etsivä nuorisotyö ja monialainen yhteistyö nuortenpalveluissa on lisätty nuorisolakiin vuonna 2010. Etsivästä nuorisotyöstä on raportoitupositiivisia tuloksia ja Nuorten yhteiskuntatakuu -hankkeen tavoitteena on laajentaa etsivä22

nuorisotyö koko maahan, joten etsivän työn toteutumisen seuranta on erityisenajankohtaista. Koska Suomen kuntakenttä elää muutoksessa ja kuntien määrä supistuu,on etsivän työn kattavuutta mielekkäämpää seurata %-osuutena kaikista kunnista eikäabsoluuttisena kuntien määränä.Indikaattoritiedon lähde:OKM/Nuorisoyksikkö4.5.10 ItsemurhatIndikaattori:Itsemurhan tehneiden 15–29-vuotiaiden nuorten määrä.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa tehdään paljon itsemurhia, ja erityisesti nuortenmiesten itsemurhien suuri määrä korostuu tilastollisessa vertailussa. Tarkat syytitsemurhien taustalla jäävät usein epäselviksi, mutta Itsemurhien taustalla voi ollaesimerkiksi monimutkaisia arjenhallinnan ongelmia, epäonnistumisen ja voimattomuudentunteita.Indikaattoritiedon lähde:Tilastokeskus: Kuolemansyyt. (http://www.stat.fi/til/ksyyt/)4.6 Kulttuuri, luovuus ja harrastuneisuus4.6.1 YstävätIndikaattori:Peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus,joilla ei ole yhtään läheistä ystävää.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Nuoret ovat useissa kyselyissä raportoineet ystävien puutteen olennaisimmaksisyrjäytymistä aiheuttavaksi tekijäksi. Ystävien määrä yleensä vähentää myösyksinäisyyden tunnetta. Kouluterveyskyselyssä ystävien määrää on kartoitettuperuskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiinopiskelevien osalta vuodesta 2009. Indikaattori muodostuu niiden nuorten osuudestakyselyyn vastanneista, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää.Indikaattoritiedon lähde:THL: Kouluterveyskysely (Onko sinulla tällä hetkellä todella läheistä ystävää, jonka kanssavoit keskustella luottamuksellisesti lähes kaikista omista asioistasi?). Tieto on saatavissaSOTKAnetistä kuntakohtaisesti.4.6.2 HarrastuksetIndikaattori:Nuorten määrä, joilla on vähintään yksi harrastus (% nuorista).Indikaattorin tausta ja tarkoitus:23

Ystävien lisäksi nuoret kokevat harrastukset syrjäytymistä ehkäisevänä tekijänä. Nuorilla,joilla on vähintään yksi harrastus, on yleensä myös mielekästä tekemistä, joka lisäänuorten hyvinvointia. Lisäksi harrastukset ovat usein myös sosiaalisia, mikä taas lisäänuorten ystävien määrää.Indikaattoritiedon lähde:Nuorten harrastuneisuutta selvitetään Nuoran vapaa-aikatutkimuksessa. Tutkimustoteutetaan ainoastaan kolmen vuoden välein, joten kattavaa seurantaa vapaaaikatutkimuksentuottamilla tiedoilla nuorten harrastuneisuudesta ei saada. Tästä syystänuorten harrastuneisuuden mittaaminen on syytä ottaa osaksi vuosittaisenNuorisobarometrin taustamuuttujia.4.6.3 LiikuntaharrastuksetIndikaattori:Nuorten määrä, jotka harrastavat liikuntaa vähintään tunnin viikossa.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Nuorten terveyden kannalta riittävä liikkuminen on vähentynyt. Terveyden kannaltariittävänä liikuntana pidetään liikuntaa, joka kestää vähintään puoli tuntia ja hengästyttäävähintään kevyesti. Aiemmin riittävän liikunnan määränä pidettiin kolmea liikuntakertaaviikossa, mutta nykyisin liikuntaa suositellaan harrastettavan miltei päivittäin.Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että myös liikunnan suhteen hyvinvointi on vahvastipolarisoitunuttua, ja erityistä huolta pitäisi kantaa niistä, jotka eivät liiku lainkaan. Tästäsyystä indikaattoriksi on valittu liikunnan harrastaminen vähintään tunnin verran viikossa.Liikuntaharrastuksissa on myös havaittavissa eroja esimerkiksi lukiolaisten ja ammattiinopiskelevien välillä.Indikaattoritiedon lähde:THL: Kouluterveyskysely (Kuinka monta tuntia viikossa tavallisesti harrastat liikuntaavapaa-aikanasi niin, että hengästyt ja hikoilet?). Tieto on saatavissa SOTKAnetistäkuntakohtaisesti.4.6.4Yhdenvertaisuuden edistäminen vapaa-ajallaIndikaattorin kuvaus:Monikulttuurisuustoimintaan ja rasisminvastaiseen työhön myönnetyt avustukset (OKM)Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää vuosittain määrärahoja monikulttuurisuustoimintaanja rasisminvastaiseen työhön. Määrärahojen kehityksen seuraamisella on osin mahdollistaarvioida monikulttuurisuustyön levinneisyyttä Suomessa.Indikaattoritiedon lähde:OKM/Nuorisoyksikkö Tilastotietoa on mahdollista saada tuettujen hankkeidenlukumäärästä ja niille myönnetyistä avustuksista. Tulevaisuudessa olisi pohdittavamahdollisuutta kerätä tietoja esimerkiksi toimintaan osallistuneiden nuorten määristä.24

4.7 Vaikuttaminen ja osallisuus4.7.1 Opetusryhmän ilmapiiriIndikaattori:Peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevat nuorten osuus,joiden mielestä luokan / opetusryhmän ilmapiiri on sellainen, jossa uskaltaa vapaastiilmaista mielipiteensä.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Opetusryhmän ilmapiiristä on usein kiinni se, kuinka avoimesti nuoret uskaltavat ilmaistamielipiteensä lähiympäristössään. Mikäli opetusryhmän ilmapiiri on huono, on vaarana se,etteivät nuoren itseilmaisutaidot kehity riittävästi, eikä tämä uskalla myöhemminkään tuodaomaa mielipidettään julki erilaisissa häntä koskevissa tilanteissa. Kouluterveyskyselyssäkokemusta opetusryhmän ilmapiiriä on selvitetty vuodesta 2011 alkaen. Indikaattorimuodostuu niistä vastaajista, jotka ovat olleet täysin samaa mieltä tai samaa mieltäväittämän "Luokan/ryhmän ilmapiiri on sellainen, että uskallan vapaasti ilmaistamielipiteeni" kanssa.Indikaattoritiedon lähde:THL: Kouluterveyskysely (Luokan/ryhmän ilmapiiri on sellainen, että uskallan vapaastiilmaista mielipiteeni). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta kuntakohtaiset tiedot onsaatavilla erillistä korvausta vastaan.4.7.2 NuorisovaltuustotIndikaattori:Osuus kunnista, joissa toimii nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Nuorisovaltuustot ovat kunnallisia nuorten vaikuttajaryhmiä, joiden tehtävänä on tuodanuorten ääntä kunnalliseen päätöksentekoon. Nuorisovaltuustojen saaminen jokaiseenkuntaan on ollut sekä lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2007-2011 tavoitteissa,samoin kuin se on osa paikallistason toteutuksen tavoitteita myös vuosien 2012-2015ohjelmassa. Koska Suomen kuntakenttä elää muutoksessa ja kuntien määrä supistuu, onnuorisovaltuustojen kattavuutta mielekkäämpää seurata %-osuutena kaikista kunnista eikäabsoluuttisena kuntien määränä.Indikaattoritiedon lähde:Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry.4.7.3 Nuoret ehdokkaatIndikaattori:Nuorten kunnallisvaaliehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Nuorten innokkuutta osallistua politiikkaan voi mitata useilla eri mittareilla, muttasäännöllistä kartoitusta nuorten asenteista ei ole olemassa. Nuorten ehdokkaiden25

absoluuttisen määrän seuraaminen ei anna tarkkaa tietoa, sillä ehdokkaiden määrävaihtelee vuosittain. Nuorten ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista kertoo paremminmuutoksista, kuin ehdokkaiden absoluuttinen määrä. Koska nuorten on helpompaa lähteäehdolle kunnallisvaaleissa kuin esimerkiksi eduskuntavaaleissa, on ehdokasmääränkehittymistä kunnallisvaaleissa mielekkäämpää seurata. Tietoa asiasta on kuitenkinmahdollista saada ainoastaan vaalivuosina, jolloin lyhyen aikavälin muutoksiakiinnostuksessa poliittiseen osallistumiseen ei ole mahdollista havainnoida.Indikaattoritiedon lähde:Oikeusministeriö: Demokratia- ja kieliasioiden yksikkö / Tilastokeskus4.8 Henkilökohtainen koskemattomuus ja oikeusturva4.8.1 KoulukiusaaminenIndikaattori:Peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus,jotka ovat ilmoittaneet kokeneensa kiusaamista koulussaan kyseisen lukukauden aikana.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Nuorten koulukiusaaminen on edelleenkin melko yleistä, sillä n. 30 % kaikistaperuskouluikäisistä on ollut kiusattuna, vaikka yli 90 % suomalaisista peruskouluista onsitoutunut ns. KiVa-kouluohjelmaan (kiusaamisvapaa koulu). Traagisimmissa tapauksissakoulukiusatut lapset ja nuoret ovat päätyneet itsemurhaan tai ovat jättäneetkouluttautumatta peruskoulun jälkeen kiusaamiskokemuksistaan johtuen.Kouluterveyskyselyssä koulukiusaamiskokemuksia on kartoitettu peruskoulun 8. ja 9.luokkalaisten ja lukiolaisten osalta vuodesta 2001 ja ammattiin opiskelevien osaltavuodesta 2009. Indikaattori muodostuu niiden nuorten osuudesta kyselyyn vastanneista,jotka ovat vastanneet tulleensa kiusatuksi koulussaan kyseisen lukukauden aikana.Indikaattoritiedon lähde:THL: Kouluterveyskysely (Kuinka usein sinua on kiusattu koulussa tämän lukukaudenaikana?). Tieto on saatavissa SOTKAnetistä kuntakohtaisesti.4.8.2 Viharikosten uhreiksi joutuneet nuoretIndikaattori:Viharikosten määrä, joissa asianomistajana 15–24 -vuotiaat.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Kuten kaikessa rikollisuudessa, on myös viharikosten tilastoinnissa se ongelma, ettätilastoituna on ainoastaan poliisin tietoon tulleet rikokset. Viharikoksiin luetaan esimerkiksirasistiset rikokset tai henkilön seksuaaliseen tai sukupuoliseen suuntautumiseen taivammaisuuteen liittyvät rikokset. Viharikosten määrän tilastoinnissa ikäperusteisestituottaa ongelmia se, että aina ulkomaalaisiin kohdistuneissa viharikoksissa asianomistajanikä ei ole tiedossa. Lisäksi viharikosten tilastoinnissa epätarkkuutta saattaa aiheuttaa myösannettujen ohjeiden tulkinta siitä, milloin rikos on katsottava viharikokseksi.Indikaattoritiedon lähde:Poliisiammattikorkeakoulu: Viharikollisuus Suomessa.26

4.8.3 NettipoliisitoimintaIndikaattori:Nettipoliisien määrä & toiminnan kautta tehtyjen rikosilmoitusten määräIndikaattorin tausta ja tarkoitus:Suuri osa erilaisista kiusaamistapauksista tapahtuu nykyisin verkossa. Osa rikollisuudestaon myös siirtynyt verkkoon. Nettipoliisitoiminnan avulla seurataan esimerkiksi erilaisiaInternet-keskusteluja. Lisäksi nettipoliiseihin on mahdollista ottaa yhteyttä Internetinvälityksellä ja saada näin apua ja tukea mahdollisesti poliisin toimialaan kuuluvissaasioissa.Indikaattoritiedon lähde:Poliisi.4.8.4 Seksuaalinen väkivaltaIndikaattori:Peruskoulussa, lukiokoulutuksessa ja ammattioppilaitoksissa opiskelevat nuorten osuus,jotka ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Seksuaalisen väkivallan kokemuksissa on selviä eroja eri koulutusmuotoihin osallistuviennuorten keskuudessa. Esimerkiksi kehon intiimialueiden koskettelua vasten tahtoaan onkokenut huomattavasti suurempi osuus ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista tytöistäkuin lukiolaisista. Kouluterveyskyselyssä on selvitetty seksuaalisen väkivallan kokemuksiavuodesta 2011 alkaen, jolloin seksuaalisen väkivallan kokemuksia on selvitetty loukkaavannimittelyn kokemisena, häiritsevän ehdottelun kokemisena, kehon intiimien alueidenvastentahtoisena kosketteluna, yhdyntään tai muunlaiseen seksiin pakottamisena ja rahantai muun vastikkeen tarjoamisena seksistä. Tässä tarkastelussa seksuaalisen väkivallankokemisen indikaattoriksi on valittu kehon intiimien alueiden koskettelu.Indikaattoritiedon lähde:THL: Kouluterveyskysely (Oletko kokenut jotakin seuraavista? Kehon intiimien alueidenkoskettelua vasten tahtoasi). THL kerää tiedot kuntakohtaisesti, mutta toistaiseksikuntakohtaiset tiedot on saatavilla vain erillistä korvausta vastaan. Seksuaalista väkivaltaakoskevat kuntakohtaiset tiedot on tulossa saataville myös SOTKAnetistä.4.8.5 PerheväkivaltaIndikaattori:15–29-vuotiaiden nuorten kohtaama poliisin tietoon tullut perheväkivalta.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Eräissä kansainvälisissä tutkimuksissa suomalaislasten ja -nuorten kohtaamaperheväkivalta on todettu olevan kansainvälisesti korkealla tasolla. On kuitenkin arveltu,että perheväkivaltatapauksista vain murto-osa tulee poliisin tietoon, sillä usein onepäselvää, onko lapsen tai nuoren vamma aiheutunut tapaturmasta vai fyysisen väkivallantuloksena.Indikaattoritiedon lähde:27

Tilastokeskus: Poliisin tietoon tullut rikollisuus (http://tilastokeskus.fi/til/polrik/index.html).4.8.6 Nuoret väkivallan uhreinaIndikaattori:Väkivaltarikosten uhreiksi joutuneiden 13–29-vuotiaiden nuorten määrä.Indikaattorin tausta ja tarkoitus:Nuoret, erityisesti nuoret miehet, joutuvat tilastollisesti keskimääräistä todennäköisemminerilaisten väkivaltarikosten uhreiksi. Lisäksi myös nuorten naisten kohtaama ja keskinäinenväkivalta on lisääntynyt. Nuorten väkivaltakokemuksilla voi olla vaikutusta pitkälle heidäntulevaisuuteensa, joten väkivallan uhriksi joutumista on seurattava henkilökohtaisenkoskemattomuuden turvaamiseksi. Indikaattori muodostuu pahoinpitelyrikosten uhreiksijoutuneista 13–29 -vuotiaista. Kuten muidenkin rikosten osalta, ei poliisin tietoon tullutrikollisuus kata kaikkea väkivaltarikollisuutta, vaan ainoastaan poliisin tietoon tulleetrikokset.Indikaattoritiedon lähde:Tilastokeskus: Poliisin tietoon tullut rikollisuus (http://tilastokeskus.fi/til/polrik/index.html).Tieto saatavissa maakunnittain.5 Tulevaisuuspohdintoja5.1 Indikaattoritiedon hyödyntäminenIndikaattoritiedon kerääminen ja seuranta ei itsessään tuota toiminnalle lisäarvoa. Tästäsyystä indikaattoripatteriston suunnittelussa on huomioitu myös mahdollisuudet ja tarpeettiedon hyödyntämiselle. Indikaattoripatteriston indikaattoreita on mahdollista käyttääesimerkiksi lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman arvioinnin yhteydessä pitkänaikavälin vaikuttavuusindikaattoreina, mahdollisesti yhdessä myöhemmin valittavienmuiden vaikuttavuusindikaattoreiden kanssa.Nuora toimii valtioneuvoston nuorisopolitiikan asiantuntijaelimenä, jonka lakisääteisenätehtävänä on paitsi tuottaa tietoa nuorten elinoloista, myös tehdä esityksiä nuoriakoskeviksi ohjelmiksi ja toimenpiteiksi. Indikaattoripatteristoa säännöllisesti seuraamallaNuoran tietopohja nuorten elinoloista ja hyvinvoinnista paranee, jolloin myös toimepide- jaohjelmaesityksille on löydettävissä selkeä tietoperustainen pohja. Indikaattoreitaseuraamalla on myös mahdollista tehdä yksittäisiä havaintoja, joita Nuora voi käyttäätulevien kannanottojensa pohjana sekä taustamateriaalina erilaisissa julkilausumissaan.Nuora on lopulta se taho, joka määrittää, kuinka indikaattoreiden tuottama tieto arvotetaan,eli mitä tasoa minkäkin indikaattorin kohdalla voi pitää hyvänä, riittävänä, välttävänä taiheikkona.Indikaattorityön tavoitteena on paitsi tuottaa tietoa Nuoran oman työskentelyn tueksi, myössaada koottua nuorten hyvinvointia koskevaa tietoa selkeästi yhteen. Indikaattoritiedonjulkistaminen visuaalisesti kiinnostavassa asussa Nuoran tulevilla nettisivuilla on myös yksityöskentelyn tavoitteista. Lisäksi indikaattoritiedon pohjalta tehtyjä havaintoja onmahdollista viestiä esimerkiksi tulevien hallitusohjelmia ja lapsi- ja nuorisopolitiikankehittämisohjelmia valmisteleville tahoille, jotta nämä osaisivat kohdentaa nuorisopoliittisiatoimenpiteitä tarvittavalla tavalla. Tulevaisuudessa on myös mahdollista muodostaa28

indikaattoripatteristosta ja Nuoran jäsenten asiaan liittyvästä analyysista jokin vuosittainilmestyvä julkaisu.Indikaattoripatteristoon on pyritty keräämään keskeisimmät ja kattavasti nuorten elämääkuvaavat indikaattorit. Tarkoitus on, että indikaattoripatteristoa markkinoitaisiintulevaisuudessa siten, että nuorten hyvinvoinnista puhuttaessa myös muut tahot voisivatnojautua tähän indikaattoripatteriston tuottamaan tietoon. Esimerkiksi Findikaattoripalvelussaei tällä hetkellä ole juurikaan nuorten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita,joten näiden samojen indikaattoreiden käyttämistä Findikaattori-palvelussa pyritään myösedistämään. Lisäksi indikaattoritietoa tullaan julkaisemaan visuaalisesti miellyttävässämuodossa Nuoran omilla Internet-sivuilla.Osa indikaattoripatteristoon valituista indikaattoreista on sellaisia, joista tieto on saatavissaalueellisesti tai jopa kuntakohtaisesti. Nuoran tavoitteena on, että nyt rakennettavaindikaattoripatteristo olisi perusteiltaan sellainen, jota myös kunnat voisivat hyödyntääoman lapsi- ja nuorisopoliittisen päätöksentekonsa tukena. Esimerkiksi nuortenhyvinvoinnin alueellisia eroja olisi olennaista pystyä seuraamaan säännöllisesti, sillä useatviimeaikaiset tutkimukset ovat nostaneet näitä hyvinvointieroja esiin. Nuoran tulee siistulevaisuudessa kiinnittää huomiota siihen, että nuorten hyvinvointi-indikaattoreidenolemassa olo tulee tiettäväksi myös kuntapäättäjille ja kannustaa kuntia käyttämäänsamoja indikaattoreita alueellisesti vertailukelpoisen tiedon saamiseksi.5.2 Tiedonkeruun kehittäminenIndikaattorityöskentelyssä nousi esiin, että nuorten työelämää ja yrittäjyyttä koskevatietopohja on useilta osin varsin puutteellinen. Nuorten työelämää ja yrittäjyyttä onselvitetty lukuisin erillisselvityksin ja -tutkimuksin, mutta säännöllistä tiedonkeruuta ei oleeikä näin ollen kehitystrendejä ole havaittavissa, kun eri tutkimusten tuottamat tiedot eivätole vertailukelpoisia keskenään. Alalla on olemassa myös useita tiedonkerääjiä, muttajostain syystä heilläkään ei ole nuoria koskevaa säännöllistä tiedonkeruuta. Esimerkiksityösuojelupiirit keräävät tietoa työsyrjintätilanteista, mutta heillä ei ole käytössääntaustamuuttujana syrjintää kokeneen henkilön ikää, jolloin ei ole mahdollista seurataerityisesti nuorten kokemaa työsyrjintää.Nuorten työelämän ja yrittäjyyden säännöllinen seuraaminen olisi erittäin olennaista, jottatyöelämää pystyttäisiin kehittämään vastaamaan paremmin nuorten tarpeisiin jaodotuksiin. Tosiasia on kuitenkin se, että jokainen suomalainen nuori tarvitaantulevaisuudessa osaksi työelämää, sillä muutoin huoltosuhde muuttuu yhteiskunnanpalvelutuotannon kannalta kestämättömäksi. Tästä syystä tulevaisuudessa olisikinkehitettävä jatkuva seurantajärjestelmä tai esimerkiksi vuosittain toistuva tutkimus, jossaselvitettäisiin nuorten työhyvinvointia, -tyytyväisyyttä, -oloja ja odotuksia tulevaltatyöelämältään sekä erilaisia yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä, kuten yrittäjyyshalukkuutta.Hämmentävää on, että nuorten elämässä erittäin merkityksellisestä asiasta - vapaa-ajastaja harrastuksista ei ole olemassa Nuoran ja Nuorisotutkimusseuran Vapaaaikatutkimuksenlisäksi muuta tietoa. Vapaa-aikatutkimuksen kysymyspatteristoa onkehitettävä siten, että tutkimuksella pystytään saavuttamaan laajempi ymmärrys nuortentavoista viettää vapaa-aikaansa. Lisäksi on pohdittava, onko vapaa-aikatutkimuksenkolmen vuoden julkaisuväli riittävä tuottamaan tarpeeksi tietoa päätöksenteon tueksi.29

Vapaa-aikatutkimuksen tiedot eivät ole myöskään palautettavissa kuntatasolle, jollointietoa kuntakohtaisesti nuorten harrastuksista ei ole saatavilla. Tästä syystä olisiselvitettävä myös muita mahdollisuuksia nuorten vapaa-ajantoiminnan ja harrastustenselvittämiseen niin, että myös alueelliset eroavaisuudet voidaan huomioida ja kunnatvoivat käyttää tietoja oman päätöksentekonsa pohjana. Nuora itse voi edistääharrastustoiminnan jatkuvaa selvittämistä esimerkiksi siten, että Nuorisobarometrintaustakysymyksiin otetaan jokin kysymys nuoren harrastuksista tai vapaa-ajanviettämisestä.Tiedon kerääminen tilastollisesti niin sanotuista syrjinnän vaarassa oleviin ryhmiinkuuluvista nuorista on kuitenkin vähintäänkin haastavaa, sillä tutkimuksellisenedustavuuden saavutettavaksi otoskoon pitäisi olla kerrassaan valtava. Tästä syystäolisikin pohdittava mahdollisuutta rahoittaa erilaisia kyselyitä ja selvityksiä, joilla nuortenhyvinvointi-indikaattoreihin valittujen teemojen toteutumista voidaan erikseen tarkastellaesimerkiksi kohdentamalla kysely suoraan eri vähemmistöryhmiin kuuluville nuorille.Lisäksi vähemmistönäkökulma on huomioitava erillisten tutkimushankkeiden lisäksi myössäännöllisessä tiedonkeruussa, vaikka tilastollisen tutkimuksen edellyttämiä otantoja eisaataisikaan aikaiseksi. Tilastollisten tietojen normatiivisessa taustamuuttuja-asettelussaolisi annettava tilaa sille, että esimerkiksi erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret voivattunnistaa itsensä annetuista vastausvaihtoehdoista niin etnisen taustan, seksuaalisen jasukupuolisen identiteettinsä kuin erilaisen toimintakyvyn huomioivista vaihtoehdoista.Kuten nuorten kyselyssä ja myös indikaattorityöryhmän työskentelyssä nousi ilmi, olisitärkeää saada nuorten subjektiivista kokemustietoa heidän hyvinvoinnistaan objektiivisenpalveluiden käyttöä kuvaavan tiedon rinnalla. Esimerkiksi koko väestöä koskevaonnellisuus- ja hyvinvointitutkimus on Suomessa vielä varsin vähäistä, ja Nuora kokeekintällaisen tiedonhankinnan kehittämisen arvokkaana. Lisäksi hyvinvointinäkökulmaa jasubjektiivista arviointia nuorten omasta hyvinvoinnista on mahdollista sisällyttää tuleviinNuorisobarometreihin. Subjektiivisen näkökulman huomioinnilla on myös mahdollistaarvioida erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuutta, sillä tällä hetkellä useat esitetyistäindikaattoreista ovat ns. prosessi-indikaattoreita, jotka kuvaavat ainoastaan esimerkiksitietyn palvelun saavutettavuutta, mutta eivät palveluiden vaikuttavuutta.On lisäksi huomattava, että esitetty indikaattoripatteristo on kasattu tietyissä olosuhteissatiettynä aikana. Tarkoitus on, että indikaattoripatteristolla on mahdollista seurata nuortenhyvinvoinnin muutoksia myös pidemmällä aikavälillä, mutta mikäli esimerkiksi nuoriakoskevan tiedon keruu kehittyy ja Nuora löytää nuorten hyvinvointia paremmin kuvaaviasäännöllisiä tiedonkeruita, on indikaattoripatteristoa mahdollista muokata tai täydentää.Näin myös silloin, mikäli nuorten elämässä tapahtuu sellaisia muutoksia, joidenseuraamista pidetään tärkeänä ja joista on saatavissa riittävää tietoa.30