1 NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 31.5.2012 ...

indikaattoripatteristosta ja Nuoran jäsenten asiaan liittyvästä analyysista jokin vuosittainilmestyvä julkaisu.Indikaattoripatteristoon on pyritty keräämään keskeisimmät ja kattavasti nuorten elämääkuvaavat indikaattorit. Tarkoitus on, että indikaattoripatteristoa markkinoitaisiintulevaisuudessa siten, että nuorten hyvinvoinnista puhuttaessa myös muut tahot voisivatnojautua tähän indikaattoripatteriston tuottamaan tietoon. Esimerkiksi Findikaattoripalvelussaei tällä hetkellä ole juurikaan nuorten hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita,joten näiden samojen indikaattoreiden käyttämistä Findikaattori-palvelussa pyritään myösedistämään. Lisäksi indikaattoritietoa tullaan julkaisemaan visuaalisesti miellyttävässämuodossa Nuoran omilla Internet-sivuilla.Osa indikaattoripatteristoon valituista indikaattoreista on sellaisia, joista tieto on saatavissaalueellisesti tai jopa kuntakohtaisesti. Nuoran tavoitteena on, että nyt rakennettavaindikaattoripatteristo olisi perusteiltaan sellainen, jota myös kunnat voisivat hyödyntääoman lapsi- ja nuorisopoliittisen päätöksentekonsa tukena. Esimerkiksi nuortenhyvinvoinnin alueellisia eroja olisi olennaista pystyä seuraamaan säännöllisesti, sillä useatviimeaikaiset tutkimukset ovat nostaneet näitä hyvinvointieroja esiin. Nuoran tulee siistulevaisuudessa kiinnittää huomiota siihen, että nuorten hyvinvointi-indikaattoreidenolemassa olo tulee tiettäväksi myös kuntapäättäjille ja kannustaa kuntia käyttämäänsamoja indikaattoreita alueellisesti vertailukelpoisen tiedon saamiseksi.5.2 Tiedonkeruun kehittäminenIndikaattorityöskentelyssä nousi esiin, että nuorten työelämää ja yrittäjyyttä koskevatietopohja on useilta osin varsin puutteellinen. Nuorten työelämää ja yrittäjyyttä onselvitetty lukuisin erillisselvityksin ja -tutkimuksin, mutta säännöllistä tiedonkeruuta ei oleeikä näin ollen kehitystrendejä ole havaittavissa, kun eri tutkimusten tuottamat tiedot eivätole vertailukelpoisia keskenään. Alalla on olemassa myös useita tiedonkerääjiä, muttajostain syystä heilläkään ei ole nuoria koskevaa säännöllistä tiedonkeruuta. Esimerkiksityösuojelupiirit keräävät tietoa työsyrjintätilanteista, mutta heillä ei ole käytössääntaustamuuttujana syrjintää kokeneen henkilön ikää, jolloin ei ole mahdollista seurataerityisesti nuorten kokemaa työsyrjintää.Nuorten työelämän ja yrittäjyyden säännöllinen seuraaminen olisi erittäin olennaista, jottatyöelämää pystyttäisiin kehittämään vastaamaan paremmin nuorten tarpeisiin jaodotuksiin. Tosiasia on kuitenkin se, että jokainen suomalainen nuori tarvitaantulevaisuudessa osaksi työelämää, sillä muutoin huoltosuhde muuttuu yhteiskunnanpalvelutuotannon kannalta kestämättömäksi. Tästä syystä tulevaisuudessa olisikinkehitettävä jatkuva seurantajärjestelmä tai esimerkiksi vuosittain toistuva tutkimus, jossaselvitettäisiin nuorten työhyvinvointia, -tyytyväisyyttä, -oloja ja odotuksia tulevaltatyöelämältään sekä erilaisia yrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä, kuten yrittäjyyshalukkuutta.Hämmentävää on, että nuorten elämässä erittäin merkityksellisestä asiasta - vapaa-ajastaja harrastuksista ei ole olemassa Nuoran ja Nuorisotutkimusseuran Vapaaaikatutkimuksenlisäksi muuta tietoa. Vapaa-aikatutkimuksen kysymyspatteristoa onkehitettävä siten, että tutkimuksella pystytään saavuttamaan laajempi ymmärrys nuortentavoista viettää vapaa-aikaansa. Lisäksi on pohdittava, onko vapaa-aikatutkimuksenkolmen vuoden julkaisuväli riittävä tuottamaan tarpeeksi tietoa päätöksenteon tueksi.29