1 NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 31.5.2012 ...

1 JohdantoNuorten hyvinvointi on nuorisopolitiikan saralla yksi keskeisimpiä teemoja. Kun kaikki onkunnossa, ei nuorten hyvinvoinnin kehittämiseen kiinnitetä välttämättä riittävässä määrinhuomiota. Usein on niin, että nuorten hyvinvointiin kiinnitetään yhteiskunnallisessakeskustelussa laajassa mitassa huomiota sitten, kun hyvinvointi on jo muuttunutpahoinvoinniksi ja ongelmat ovat kärjistyneet. 1990-luvun laman jälkeisen julkisentalouden säästökuurin vaikutukset nuorten hyvinvointiin ovat näyttäytyneet 2000-luvullarankalla tavalla, kun nuoret ovat päätyneet otsikoihin milloin holtittomasti ja kurittomastikäyttäytyvinä yhteiskunnallisina ongelmina, milloin raakoina murhaajina jakoulusurmaajina. THL:n toteuttamassa Kohdusta aikuisuuteen -tutkimuksessa seurataanvuonna 1987 syntyneen ikäluokan elämää ja kyseinen tutkimus on myös osaltaanvahvistanut näitä havaintoja. Euroopassa on myös koettu laajoja ja osinhallitsemattomiakin nuorten kansannousuja, joiden taustalla selittävänä tekijänä onnuorten pahoinvointi ja yhteiskunnallinen osattomuus.Valtion nuorisoasian neuvottelukunnan lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa ajankohtaistatietoa nuorista ja heidän elinoloistaan. Nuora on toteuttanut tehtäväänsä esimerkiksijulkaisutoimintansa (Nuorisobarometrit, Nuorten vapaa-aikatutkimus, Nuorten elinolot -vuosikirja) avulla. Eri tutkimuksissa on saatu jonkin verran ajan suhteen vertailukelpoistatietoa, mutta suurimmalta osin tieto on kuitenkin ollut kovin sirpaleista, eikä tiedonrippeiden perusteella ole ollut mahdollista nähdä nuorten hyvin-, tai pahoinvoinnin,kehitystrendejä.Lisäksi Nuora on kaudella 2007–2011 pohtinut pysyvien nuorten hyvinvointiindikaattoreidenkehittämistä, jotta indikaattoreilla kerätystä tiedosta pystytään tekemäänvertailuja ajan suhteen ja siten arvioimaan nuorten hyvinvoinnin kehitystrendejä javaltakunnan tason nuorisopolitiikan onnistumista. Kauden 2007–2011indikaattorityöskentelyn tulos kulminoituu Juha Makkosen työstämään raporttiin nuortenindikaattoreista. Tällä hetkellä Makkosen indikaattoriehdotukseen kuuluu kuitenkin useitaindikaattoriehdotuksia, joita koskevaa tietoa ei tällä hetkellä mikään taho kerää. Nuortenhyvinvointia koskevia indikaattoreita on myös kehitelty muiden tutkimushankkeidenyhteydessä, joista laajimpana voitaneen mainita THL:n toteuttama Kouluterveyskysely.2 Indikaattorityön taustaa2.1 Indikaattorityön tavoitteetNuorten hyvinvointi-indikaattorityöskentely kiinnittyy luonnollisesti vahvasti Nuoranlakisääteisen tehtävän toteuttamiseen. Lain kirjaimen toteuttamisen lisäksi on kuitenkinhuomioitava yleinen yhteiskunnallinen kehitys ja erityisesti tiedolla johtamisen merkityksenkasvu toiminnan legitimaatioperusteita etsittäessä. Rajallisten resurssien olosuhteidenvallitessa on kyettävä selkeästi osoittamaan toimenpiteiden tehokkuus ja vaikuttavuus.Nuoran indikaattorityöskentelyn tavoitteena on kerätä tietoa nuorten hyvinvoinnista ja tätätietoa perusteena käyttäen pyrkiä havainnoillistamaan nuorisopolitiikan toimenpiteidenonnistuneisuus.Indikaattoripatteristolla kerätty tieto on avainasemassa Nuoran laatiessa kannanottojaansuomalaista nuorisopolitiikkaa koskien. Nuora on nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin,mutta jäsennelty, objektiivinen ja määrällinen tiedonkeruu helpottaa Nuoran3