1 NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 31.5.2012 ...

Vapaa-aikatutkimuksen tiedot eivät ole myöskään palautettavissa kuntatasolle, jollointietoa kuntakohtaisesti nuorten harrastuksista ei ole saatavilla. Tästä syystä olisiselvitettävä myös muita mahdollisuuksia nuorten vapaa-ajantoiminnan ja harrastustenselvittämiseen niin, että myös alueelliset eroavaisuudet voidaan huomioida ja kunnatvoivat käyttää tietoja oman päätöksentekonsa pohjana. Nuora itse voi edistääharrastustoiminnan jatkuvaa selvittämistä esimerkiksi siten, että Nuorisobarometrintaustakysymyksiin otetaan jokin kysymys nuoren harrastuksista tai vapaa-ajanviettämisestä.Tiedon kerääminen tilastollisesti niin sanotuista syrjinnän vaarassa oleviin ryhmiinkuuluvista nuorista on kuitenkin vähintäänkin haastavaa, sillä tutkimuksellisenedustavuuden saavutettavaksi otoskoon pitäisi olla kerrassaan valtava. Tästä syystäolisikin pohdittava mahdollisuutta rahoittaa erilaisia kyselyitä ja selvityksiä, joilla nuortenhyvinvointi-indikaattoreihin valittujen teemojen toteutumista voidaan erikseen tarkastellaesimerkiksi kohdentamalla kysely suoraan eri vähemmistöryhmiin kuuluville nuorille.Lisäksi vähemmistönäkökulma on huomioitava erillisten tutkimushankkeiden lisäksi myössäännöllisessä tiedonkeruussa, vaikka tilastollisen tutkimuksen edellyttämiä otantoja eisaataisikaan aikaiseksi. Tilastollisten tietojen normatiivisessa taustamuuttuja-asettelussaolisi annettava tilaa sille, että esimerkiksi erilaisiin vähemmistöihin kuuluvat nuoret voivattunnistaa itsensä annetuista vastausvaihtoehdoista niin etnisen taustan, seksuaalisen jasukupuolisen identiteettinsä kuin erilaisen toimintakyvyn huomioivista vaihtoehdoista.Kuten nuorten kyselyssä ja myös indikaattorityöryhmän työskentelyssä nousi ilmi, olisitärkeää saada nuorten subjektiivista kokemustietoa heidän hyvinvoinnistaan objektiivisenpalveluiden käyttöä kuvaavan tiedon rinnalla. Esimerkiksi koko väestöä koskevaonnellisuus- ja hyvinvointitutkimus on Suomessa vielä varsin vähäistä, ja Nuora kokeekintällaisen tiedonhankinnan kehittämisen arvokkaana. Lisäksi hyvinvointinäkökulmaa jasubjektiivista arviointia nuorten omasta hyvinvoinnista on mahdollista sisällyttää tuleviinNuorisobarometreihin. Subjektiivisen näkökulman huomioinnilla on myös mahdollistaarvioida erilaisten toimenpiteiden vaikuttavuutta, sillä tällä hetkellä useat esitetyistäindikaattoreista ovat ns. prosessi-indikaattoreita, jotka kuvaavat ainoastaan esimerkiksitietyn palvelun saavutettavuutta, mutta eivät palveluiden vaikuttavuutta.On lisäksi huomattava, että esitetty indikaattoripatteristo on kasattu tietyissä olosuhteissatiettynä aikana. Tarkoitus on, että indikaattoripatteristolla on mahdollista seurata nuortenhyvinvoinnin muutoksia myös pidemmällä aikavälillä, mutta mikäli esimerkiksi nuoriakoskevan tiedon keruu kehittyy ja Nuora löytää nuorten hyvinvointia paremmin kuvaaviasäännöllisiä tiedonkeruita, on indikaattoripatteristoa mahdollista muokata tai täydentää.Näin myös silloin, mikäli nuorten elämässä tapahtuu sellaisia muutoksia, joidenseuraamista pidetään tärkeänä ja joista on saatavissa riittävää tietoa.30