1 NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 31.5.2012 ...

More documents

Recommendations

Info

4.5.6 Maksuhäiriöt 214.5.7 Asunnottomuus 224.5.8 Rikollisuus 224.5.9 Etsivä nuorisotyö 224.5.10 Itsemurhat 234.6 Kulttuuri, luovuus ja harrastuneisuus 234.6.1 Ystävät 234.6.2 Harrastukset 234.6.3 Liikuntaharrastukset 244.6.4Yhdenvertaisuuden edistäminen vapaa-ajalla 244.7 Vaikuttaminen ja osallisuus 254.7.1 Opetusryhmän ilmapiiri 254.7.2 Nuorisovaltuustot 254.7.3 Nuoret ehdokkaat 254.8 Henkilökohtainen koskemattomuus ja oikeusturva 264.8.1 Koulukiusaaminen 264.8.2 Viharikosten uhreiksi joutuneet nuoret 264.8.3 Nettipoliisitoiminta 274.8.4 Seksuaalinen väkivalta 274.8.5 Perheväkivalta 274.8.6 Nuoret väkivallan uhreina 285 Tulevaisuuspohdintoja 285.1 Indikaattoritiedon hyödyntäminen 285.2 Tiedonkeruun kehittäminen 292
1 JohdantoNuorten hyvinvointi on nuorisopolitiikan saralla yksi keskeisimpiä teemoja. Kun kaikki onkunnossa, ei nuorten hyvinvoinnin kehittämiseen kiinnitetä välttämättä riittävässä määrinhuomiota. Usein on niin, että nuorten hyvinvointiin kiinnitetään yhteiskunnallisessakeskustelussa laajassa mitassa huomiota sitten, kun hyvinvointi on jo muuttunutpahoinvoinniksi ja ongelmat ovat kärjistyneet. 1990-luvun laman jälkeisen julkisentalouden säästökuurin vaikutukset nuorten hyvinvointiin ovat näyttäytyneet 2000-luvullarankalla tavalla, kun nuoret ovat päätyneet otsikoihin milloin holtittomasti ja kurittomastikäyttäytyvinä yhteiskunnallisina ongelmina, milloin raakoina murhaajina jakoulusurmaajina. THL:n toteuttamassa Kohdusta aikuisuuteen -tutkimuksessa seurataanvuonna 1987 syntyneen ikäluokan elämää ja kyseinen tutkimus on myös osaltaanvahvistanut näitä havaintoja. Euroopassa on myös koettu laajoja ja osinhallitsemattomiakin nuorten kansannousuja, joiden taustalla selittävänä tekijänä onnuorten pahoinvointi ja yhteiskunnallinen osattomuus.Valtion nuorisoasian neuvottelukunnan lakisääteisenä tehtävänä on tuottaa ajankohtaistatietoa nuorista ja heidän elinoloistaan. Nuora on toteuttanut tehtäväänsä esimerkiksijulkaisutoimintansa (Nuorisobarometrit, Nuorten vapaa-aikatutkimus, Nuorten elinolot -vuosikirja) avulla. Eri tutkimuksissa on saatu jonkin verran ajan suhteen vertailukelpoistatietoa, mutta suurimmalta osin tieto on kuitenkin ollut kovin sirpaleista, eikä tiedonrippeiden perusteella ole ollut mahdollista nähdä nuorten hyvin-, tai pahoinvoinnin,kehitystrendejä.Lisäksi Nuora on kaudella 2007–2011 pohtinut pysyvien nuorten hyvinvointiindikaattoreidenkehittämistä, jotta indikaattoreilla kerätystä tiedosta pystytään tekemäänvertailuja ajan suhteen ja siten arvioimaan nuorten hyvinvoinnin kehitystrendejä javaltakunnan tason nuorisopolitiikan onnistumista. Kauden 2007–2011indikaattorityöskentelyn tulos kulminoituu Juha Makkosen työstämään raporttiin nuortenindikaattoreista. Tällä hetkellä Makkosen indikaattoriehdotukseen kuuluu kuitenkin useitaindikaattoriehdotuksia, joita koskevaa tietoa ei tällä hetkellä mikään taho kerää. Nuortenhyvinvointia koskevia indikaattoreita on myös kehitelty muiden tutkimushankkeidenyhteydessä, joista laajimpana voitaneen mainita THL:n toteuttama Kouluterveyskysely.2 Indikaattorityön taustaa2.1 Indikaattorityön tavoitteetNuorten hyvinvointi-indikaattorityöskentely kiinnittyy luonnollisesti vahvasti Nuoranlakisääteisen tehtävän toteuttamiseen. Lain kirjaimen toteuttamisen lisäksi on kuitenkinhuomioitava yleinen yhteiskunnallinen kehitys ja erityisesti tiedolla johtamisen merkityksenkasvu toiminnan legitimaatioperusteita etsittäessä. Rajallisten resurssien olosuhteidenvallitessa on kyettävä selkeästi osoittamaan toimenpiteiden tehokkuus ja vaikuttavuus.Nuoran indikaattorityöskentelyn tavoitteena on kerätä tietoa nuorten hyvinvoinnista ja tätätietoa perusteena käyttäen pyrkiä havainnoillistamaan nuorisopolitiikan toimenpiteidenonnistuneisuus.Indikaattoripatteristolla kerätty tieto on avainasemassa Nuoran laatiessa kannanottojaansuomalaista nuorisopolitiikkaa koskien. Nuora on nuorisotyön ja -politiikan asiantuntijaelin,mutta jäsennelty, objektiivinen ja määrällinen tiedonkeruu helpottaa Nuoran3
Page 1: NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 3
Page 5 and 6: nuorisoindikaattorit sekä lapsi- j
Page 7 and 8: - Kulttuuri, luovuus ja harrastunei
Page 9 and 10: indikaattoreita on painotettu mää
Page 11 and 12: Internetistä vapaasti saatavilla o
Page 13 and 14: Nuorisotyöttömyys on Suomessa huo
Page 15 and 16: Vähintään 18-vuotiaiden opiskeli
Page 18 and 19: vähemmän ammatillisessa koulutuks
Page 20 and 21: Indikaattoritiedon lähde:THL: Tart
Page 22 and 23: 4.5.7 AsunnottomuusIndikaattori:Asu
Page 24 and 25: Ystävien lisäksi nuoret kokevat h
Page 26 and 27: absoluuttisen määrän seuraaminen
Page 28 and 29: Tilastokeskus: Poliisin tietoon tul
Page 30: Vapaa-aikatutkimuksen tiedot eivät

1 NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 31.5.2012 ...

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?