1 NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 31.5.2012 ...

vaikuttamistyötä esimerkiksi tulevan hallitusohjelman ja lapsi- ja nuorisopoliittisenkehittämisohjelman valmisteluvaiheessa: on helpompaa olla uskottava, kun on mahdollistapelkän "mutu-tuntuman" sijaan nostaa tietoon nojautuen esiin tehdyn politiikan epäkohtiaja onnistumisia. Säännöllisen tiedonkeruun turvin on mahdollista nostaa nuorten asemaaomana erityisryhmänään esiin valtakunnallisessa päätöksenteossa.Yksinkertaistaen sanottuna Nuoran indikaattorityön tavoitteena on saada kokoon nuortenhyvinvointia kuvaava indikaattoripatteristo, johon on kerättynä olennaisimpia mittareitanuorten eri elämänalueilta. Tavoitteena on, että yhteensä indikaattoreita tulisi n. 40–50kappaletta, jotta niiden seuraaminen on mahdollista. Indikaattoreilla kerättävälle tiedolle onlisäksi vaatimuksena, että tieto on saatavilla riittävän usein, jotta Nuora voi käyttääkerättävää tietoa vuosittaisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteutumisenarvioinnin pohjana. Huomionarvoinen rajoite indikaattorityöskentelylle on myös se, ettäindikaattoripatteristoon mukaan otettavien indikaattorien on oltava sellaisia, joita koskevaatietoa jokin taho Suomessa jo kerää, sillä erillisten tiedonkeruiden ja hankkeidenkäynnistäminen ei ole Nuoran taloudellisten resurssien puitteissa mahdollista.Indikaattorityölle asetetuista rajoituksista johtuen indikaattoripatteristo on yksi tapamallintaa nuorten hyvinvoinnin kehittymistä. Vaihtoehtoisia malleja on myös olemassa.Indikaattoripatteristo on aikansa tuotos, ja siten siinä olevia indikaattoreita ja niidentuottamaa tietoa on mahdollista tarkastella kriittisestikin ja arvioida indikaattorin tuottamantiedon hyödyllisyyttä. Tästä syystä nuorten elämässä tapahtuvat muutokset onhuomioitava myös indikaattoripatteriston arvioinnissa, erityisesti, mikäli tiedonkeruussatapahtuu merkittäviä edistyksiä.Indikaattorityöskentelyssä Nuora tekee myös samalla selvitystä siitä, millaista tietoanuorista tällä hetkellä Suomessa kerätään, vaikka kaikkea tätä tietoa ei voidakaan ottaalopulliseen indikaattoripatteristoon. Nuoria koskevan tiedon keräämistapojenselvittämisellä voidaan havainnoida sitä, millaisia katvealueita nuorten hyvinvointiakoskevan tiedon keruussa on ja näin mahdollistaa erityishuomion kiinnittäminen siihen,että tulevaisuudessa tietoa kerätään myös näistä nyt katveeseen jäävistä asioista.Tällaisia tiedonkeruun katvealueita ovat tällä hetkellä esimerkiksi erilaisiin vähemmistöihinkuuluvat nuoret sekä syystä tai toisesta erilaisten tilastojen ulkopuolelle jäävät nuoret.Lisäksi nuorten työelämää ja työ- ja yrittäjyysasenteita koskeva tutkimus on hajanaista.Vaikka nuorten osallistumismahdollisuuksia on painotettu nuorisopoliittisessakeskustelussa voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, eiosallistumismahdollisuuksista ja niiden käytöstä ole olemassa säännöllistä tiedonkeruut.Nuorten vapaa-aikaa tutkitaan pääasiassa Nuoran ja Nuorisotutkimusverkoston Vapaaaikatutkimuksessa,mutta tutkimuksen kolmen vuoden frekvenssi ei tarjoa ajantasaistatietoa vapaa-ajanviettotapojen muutoksista. Yksi tiedonkeruun kehittämisen suurimpiahaasteita onkin kehittää tiedonkeruita ajantasaisemmiksi ja säännönmukaisemmiksi.2.2 Nuorten hyvinvointi-indikaattorit osana muita indikaattorihankkeita ja ohjelmiaNuoran indikaattorityötä ei siis toteuteta irrallaan muusta indikaattorityöskentelystä, vaantyöskentely linkittyy muihin valmistuneisiin ja valmisteilla oleviin indikaattoripatteristoihin ja-hankkeisiin. Tällaisia indikaattorihankkeita ovat esimerkiksi lasten hyvinvointi-indikaattorit,perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman indikaattorit, sisäisen turvallisuuden ohjelman4