Kunnostussuunnitelman sisältö - Jyväskylän kaupunki

Vuosina 2001-07 Jyväskylän yliopiston Jyväsjärvihankkeen yhteydessä on
otettu keskimäärin 5 vesinäytettä vuosittain avoveden aikaan pohjoisesta
syvänteestä. Vesianalyysien perusteella pohjoinen syvänne on vähähappinen
koko kesäkerrostuneisuuden ajan (kuva 13). Eteläisen syvänteen happitilanne
on parempi, koska sitä hapetetaan. Klorofyllipitoisuus on ollut laskeva myös
järven pohjoisessa osassa. Pohjoisesta syvänteestä ei ole mangaani- ja rautaanalyysejä
vuosilta 2001-07, mutta 1980-luvulla otetuissa vesianalyyseissä on
korkeita mangaani- ja rautapitoisuuksia. Myös silloin pohjoinen syvänne oli
kerrostuneisuuden aikana hapeton.
12
10
8
6
4
O2
kl-a
2
0
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
Kuva 13. Tuomiojärven pohjoisen syvänteen T2 happi ja klorofyllipitoisuus vuosina 2001-07.
Vuosina 2001-07 pohjoisen syvänteen pintaveden keskimääräinen
kokonaisfosforipitoisuus oli 16,8 ug/l ja kokonaistyppipitoisuus 590 ug/l. Arvot
ovat samaa luokkaa kuin eteläisessä syvänteessä (Kuva 14).
25
20
15
10
5
0
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
900
800
700
600
500
400
300
200
100
0
kokP
kokN
Kuva 14. Tuomiojärven pohjoisen syvänteen T2 kokonaisfosfori ja kokonaistyppipitoisuus
(ug/l) vuosina 2001-07.
Tuomiojärven pohjoisesta (näytepiste 2) ja eteläisestä syvänteestä (näytepiste
1) otettiin vesinäytteet Ely-keskuksen toimesta 5.6.2012. Pohjoisen syvänteen
(syvyys 9 m) näytetulokset ovat samankaltaiset kuin näytepisteessä 1
(Taulukko 5). Syvänteiden happitilanne oli kesäkuussa melko hyvä, mutta
veteen on liuennut jonkin verran ravinteita sekä rauta-arvot ovat syvänteessä
korkeat. Valitettavasti mangaaniarvoja ei ollut määritetty.
13