Kunnostussuunnitelman sisältö - Jyväskylän kaupunki

Taulukko 16. Tuomiojärven pohjaeläinlajit (lähde Hertta-tietokanta)
Tieteellinen nimi
Chironomus anthracinus
Chironomus neocorax
Chironomus plumosus-t.
Cladopelma viridulum
Cryptochironomus
Tubifex tubifex
Limnodrilus hoffmeisteri
Vejdovskyella comata
Arcteonais lomondi
Hydracarina
Chaoborus flavicans
Procladius
Heterotrissocladius marcidus
Propsilocerus jacuticus
Tanytarsus
Ceratopogonidae
4.4. Kalasto
Tuomiojärvessä on tehty vuosina 2001-2011 Jyväsjärvihankkeen yhteydessä
koekalastus kerran vuodessa elokuussa verkkomäärien ollessa 12-15 kpl.
Tuomiojärven kalakanta on runsaampi kuin ympäröivien järvien (Tapio
Keskinen, 25.10.koekalastustulosten esittely: Alva-, Jyväs, Pata ja
Tuomiojärvi). Koekalastuksissa suurin biomassaosuus on ollut särkikaloja ja
särkien lukumäärän osuus saaliista on edelleen kasvanut viime vuosina
(Kuvat 18-19). Ahventen lukumäärä on ollut laskussa, mutta keskipaino on
ollut kasvava. Kiisken määrä on ollut vähäinen. Viime vuosina Tuomiojärven
kalastolle on ollut tyypillistä särjen ja ahvenen suuri poikastuotanto verrattuna
Alva- ja Jyväsjärveen.
Haukikanta on Tuomiojärvessä suurempi kuin esimerkiksi Alva- ja
Palokkajärvessä, mutta koekalastuksissa haukea on saatu vain yksittäisiä
kappaleita. Petokaloista myös kuhan ja suurten ahvenien osuus on vahva.
Kirjolohen osalta istutukset vaikuttavat yksikkösaaliisiin. Siian istutukset ovat
viime vuosina vähentyneet ja vuodesta 2008 kirjolohen istutukset on tehty
vasta koekalastuksen jälkeen. Siikakanta on pysynyt silti kohtalaisena. Viime
vuosina järveen on istutettu pääasiassa kirjolohta Palokan kalastuskunnan
toimesta. Sen sijaan kuhaa on istutettu viimeksi 1990-luvulla ja sen luontainen
kanta näyttää olevan Tuomiojärvessä melko vakaa.
29