06.11.2014 Views

Kerberoksen kesyttäminen eli miten efektiivinen kvanttigravitaatio ...

Kerberoksen kesyttäminen eli miten efektiivinen kvanttigravitaatio ...

Kerberoksen kesyttäminen eli miten efektiivinen kvanttigravitaatio ...

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

<strong>Kerberoksen</strong> <strong>kesyttäminen</strong> <strong>eli</strong> <strong>miten</strong> <strong>efektiivinen</strong><br />

<strong>kvanttigravitaatio</strong> s<strong>eli</strong>ttää pimeän energian<br />

Pyry Wahlman<br />

26.4.2012


Sisällys<br />

Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

1 Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Lagrangen funktio<br />

Renormalisaatio<br />

Efektiivinen kenttäteoria<br />

2 Energia-impulssitensori<br />

Hiukkaset ja energia<br />

Renormalisointi efektiivisessä teoriassa<br />

Konformaalinen anomalia<br />

3 Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Anomaaliset vapausasteet<br />

Casimirin ilmiö<br />

Dynaaminen tyhjiöenergia<br />

1 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Klassinen Lagrangen funktio<br />

Lagrangen funktio<br />

Renormalisaatio<br />

Efektiivinen kenttäteoria<br />

Gravitaatiota kuvataan Einsteinin kenttäyhtälöillä:<br />

R µν − 1 2 g µνR + g µν Λ = 8πG<br />

c 4 T µν<br />

Yhtälöitä vastaava klassinen Lagrangen funktio on:<br />

L = 1<br />

2κ (R − 2Λ) + L M<br />

Energia-impulssitensori saadaan suoraan materiaa kuvaavasta<br />

Lagrangen funktiosta:<br />

T µν = −2 δL M<br />

δg µν + g µνL M<br />

2 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Kvanttigravitaation renormalisointi<br />

Lagrangen funktio<br />

Renormalisaatio<br />

Efektiivinen kenttäteoria<br />

Ensimmäisen silmukan korjaukset sisältävät divergenttejä<br />

neljännen kertaluvun derivaattoja metriikasta<br />

Klassisessa Lagrangen funktiossa on vain toisen kertaluvun<br />

termejä<br />

Lagrangen funktioon täytyy lisätä ylimääräisiä termejä<br />

vastapainoksi divergensseille<br />

Ylimääräisiä termejä varten teoriaan on lisättävä uusia<br />

mitattavia vakioita<br />

Jokainen kertaluku silmukoissa tuottaa uusia divergenssejä ja<br />

vakioita<br />

3 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Lagrangen funktio<br />

Renormalisaatio<br />

Efektiivinen kenttäteoria<br />

Miten vakiot vaikuttavat teorian ennustavuuteen?<br />

4 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Lagrangen funktio<br />

Renormalisaatio<br />

Efektiivinen kenttäteoria<br />

Miten vakiot vaikuttavat teorian ennustavuuteen?<br />

4 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Lagrangen funktio<br />

Renormalisaatio<br />

Efektiivinen kenttäteoria<br />

Miten vakiot vaikuttavat teorian ennustavuuteen?<br />

Kvanttigravitaatio ei ole renormalisoitavissa!<br />

5 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Lagrangen funktio<br />

Renormalisaatio<br />

Efektiivinen kenttäteoria<br />

Mitä tarkoitetaan efektiivisellä teorialla?<br />

Gravitaatiolle ei ole täydellistä kvanttiteoriaa<br />

Semiklassinen teoria on kuitenkin olemassa<br />

Efektiivisessä <strong>kvanttigravitaatio</strong>ssa:<br />

• Korjaukset lasketaan vain tiettyyn tarkkuuteen asti<br />

• Ennustukset pätevät vain tiettyyn energiaskaalaan asti<br />

• Materiaa kuvataan efektiivisellä Lagrangen funktiolla L e<br />

• Energiatensori korvataan odotusarvolla:<br />

T µν → 〈T µν 〉<br />

Efektiivinen teoria sisältää aina ylimääräisiä mitattavia<br />

parametreja<br />

6 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Hiukkaskäsite kaarevassa avaruudessa<br />

Hiukkaset ja energia<br />

Renormalisointi efektiivisessä teoriassa<br />

Konformaalinen anomalia<br />

Kvanttikenttäteorioissa hiukkasten määrä on keskeisessä<br />

asemassa<br />

Kaarevassa avaruudessa hiukkaskäsite muuttuu epämääräiseksi<br />

Havaittavien hiukkasten määrä riippuu havainnoijasta<br />

Esimerkiksi Minkowskin avaruudessa tasaisesti kiihdyttävä<br />

havainnoija mittaa termisen hiukkasjakauman inertiaalisen<br />

havainnoijan tyhjiössä<br />

Hiukkasten näennäinen lämpötila on suoraan verrannollinen<br />

kiihtyvyyteen a ([1], yhtälö 3.68):<br />

T =<br />

a<br />

2πk B<br />

7 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Hiukkaset ja energia<br />

Renormalisointi efektiivisessä teoriassa<br />

Konformaalinen anomalia<br />

Energia-impulssitensori<br />

Kuvaa avaruuden energiasisältöä<br />

Havainnoijan liiketilasta riippumaton suure<br />

• Energiatensori on nolla myös kiihdyttävän havainnoijan<br />

näkökulmasta<br />

• Hiukkasten määrää "fysikaalisempi" käsite<br />

Energia-impulssitensorin komponenetit ovat:<br />

8 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Efektiivinen Lagrangen funktio<br />

Hiukkaset ja energia<br />

Renormalisointi efektiivisessä teoriassa<br />

Konformaalinen anomalia<br />

Yhden silmukan tasolla efektiivisessä teoriassa:<br />

L 0 = 1<br />

2κ 0<br />

(R − 2Λ 0 ) + L e<br />

Skalaarikentän tapauksessa viimeisellä termillä on divergentti<br />

osa ([1], yhtälö 6.44):<br />

{<br />

L div = −(4π) − n 1<br />

2<br />

n − 4 + 1 ]}<br />

[γ + ln m2<br />

2 µ 2<br />

( )<br />

4m<br />

4<br />

×<br />

n(n − 2) a 0 − 2m2<br />

n − 2 a 1 + a 2<br />

missä a 0 , a 1 ja a 2 ovat geometrisia termejä, ja n on avaruuden<br />

dimensio<br />

9 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Hiukkaset ja energia<br />

Renormalisointi efektiivisessä teoriassa<br />

Konformaalinen anomalia<br />

Renormalisoitu <strong>efektiivinen</strong> Lagrangen funktio<br />

Renormalisaation jälkeen fysikaalinen Lagrangen funktio on:<br />

L ph = 1<br />

2κ (R − 2Λ) + aR2 + bR αβ R αβ + L ren<br />

missä κ ja Λ ovat luonnonvakioita, a ja b ovat uusia<br />

mitattavia parametreja<br />

Materian renormalisoitu <strong>efektiivinen</strong> Lagrangen funktio on:<br />

L ren = L e − L div<br />

Renormalisoitu energiatensori on vastaavasti:<br />

〈T µν 〉 ren = −2 δL ren<br />

δg µν + g µνL ren<br />

10 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Hiukkaset ja energia<br />

Renormalisointi efektiivisessä teoriassa<br />

Konformaalinen anomalia<br />

Mitä tarkoitetaan konformaalisella anomalialla?<br />

Regularisaation aikana energiatensorin jälkeen syntyy<br />

spontaanisti ylimääräinen osa, konformaalinen anomalia<br />

Anomalia johtuu siitä, että regularisaation aikana laskut<br />

suoritetaan dimensiossa, jossa Lagrangen funktio ei ole<br />

konformaalisesti invariantti<br />

Anomaliaa ei voida poistaa renormalisaation yhteydessä<br />

Vaikuttaa fysikaalisiin lopputuloksiin<br />

11 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Hiukkaset ja energia<br />

Renormalisointi efektiivisessä teoriassa<br />

Konformaalinen anomalia<br />

Konformaalinen anomalia massattomalle skalaarikentälle<br />

Klassisessa tapauksessa massattoman skalaarikentän<br />

energiatensori on jäljetön<br />

Ennen renormalisointia <strong>efektiivinen</strong> Lagrangen funktio tuottaa<br />

jäljettömän energiatensorin<br />

Dimensionaalisen regularisaation aikana divergentti osa saa<br />

nollasta poikkeavan jäljen<br />

Fysikaalisen ja divergentin osan yhteenlaskettu jälki tulee olla<br />

nolla, joten myös fysikaalinen osa saa jäljen ([1], yhtälö 6.114):<br />

〈T µ µ 〉 ph = − 1 [<br />

]<br />

2880π 2 R αβγδ R αβγδ − R αβ R αβ − g µν ∇ µ ∇ ν R<br />

12 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Skalaariset vapausasteet<br />

Anomaaliset vapausasteet<br />

Casimirin ilmiö<br />

Dynaaminen tyhjiöenergia<br />

Anomaalinen jälki mahdollistaa uusien vapausasteiden<br />

lisäämisen Lagrangen funktioon<br />

Vapausasteet vastaavat kahta uutta skalaarikenttää<br />

Kentille voidaan muodostaa anomaalinen Lagrangen funktio<br />

([2], yhtälö 5.6):<br />

L anom =<br />

{<br />

1<br />

720(4π) 2 −ϕ∆ 4 ϕ +<br />

−<br />

(E − 2 3 □R )<br />

{<br />

1<br />

240(4π) 2 −2ϕ∆ 4 ψ + F ϕ +<br />

}<br />

ϕ<br />

(E − 2 3 □R )<br />

ψ<br />

missä □ ja ∆ 4 ovat toisen ja neljännen kertaluvun<br />

derivaattaoperaattoreita<br />

Kentät toteuttavat neljännen kertaluvun liikeyhtälöt ([2],<br />

yhtälö 5.8):<br />

}<br />

∆ 4 ϕ = 1 2 E − 1 3 □R , ∆ 4ψ = 1 2 F 13 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Anomaaliset vapausasteet<br />

Casimirin ilmiö<br />

Dynaaminen tyhjiöenergia<br />

Miten anomaliasta päädytään Casimirin ilmiöön?<br />

Palataan takaisin kaareutumattomaan Minkowskin avaruuteen<br />

Kenttien liikeyhtälöt yksinkertaistuvat muotoon:<br />

Yksi mahdollinen ratkaisu on:<br />

□ 2 ϕ = 0 , □ 2 ψ = 0<br />

ϕ = a z2<br />

d 2 , ψ = 0<br />

Kenttiin liittyvä anomaalinen energiatensori on tällöin ([2],<br />

yhtälö 6.4):<br />

⎡<br />

⎤<br />

−1 0 0 0<br />

a 2 1<br />

〈T µν 〉 anom =<br />

⎢ 0 1 0 0<br />

⎥<br />

540(4π) 2 d 4 ⎣ 0 0 1 0 ⎦<br />

0 0 0 −3<br />

14 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Anomaaliset vapausasteet<br />

Casimirin ilmiö<br />

Dynaaminen tyhjiöenergia<br />

Miten anomaliasta päädytään Casimirin ilmiöön?<br />

Energiatiheys ja paine z-suunnassa ovat muodollisesti:<br />

ρ = −k 1 d 4 , p z = −3k 1 d 4<br />

missä k on reunaehdoista määräytyvä positiivinen vakio<br />

Casimirin ilmiössä taas ([1], yhtälö 4.39):<br />

ρ = − π2 1<br />

1440 d 4 ,<br />

p z = − 3π2 1<br />

1440 d 4<br />

Anomaalinen energiatensori aiheuttaa Casimirin ilmiötä<br />

vastaavan energiatiheyden ja paineen!<br />

15 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Pimeän energian ongelma<br />

Anomaaliset vapausasteet<br />

Casimirin ilmiö<br />

Dynaaminen tyhjiöenergia<br />

Kosmologinen vakio on arvoltaan hyvin pieni<br />

Dimensiottomaksi suureeksi muutettuna ([2], s. 2):<br />

λ = G<br />

c 3 Λ ∼ 10−122<br />

Luonnollisesti voisi olettaa, että jokin kvanttiteoria ennustaisi<br />

tämän arvon<br />

Tyypillisesti semiklassiset teoriat antavat arvoksi:<br />

λ ∼ 10 −2<br />

"Huonoin teoreettinen ennuste fysiikan historiassa!"<br />

16 / 18


Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Anomaaliset vapausasteet<br />

Casimirin ilmiö<br />

Dynaaminen tyhjiöenergia<br />

Ratkaisuna dynaaminen tyhjiöenergia?<br />

Jos klassiset skalaarikentät ϕ ja ψ muutetaan kvanttikentiksi,<br />

kosmologinen vakio muuttuu dynaamiseksi ([2], yhtälö 6.5):<br />

V dΛ<br />

dV<br />

= 4(2δ − 1)Λ ⇔ Λ ∝ V<br />

4(2δ−1)<br />

Parametri δ ≤ 1 2<br />

riippuu pelkästään hiukkaskenttien määrästä<br />

Kun V → ∞, kosmologinen vakio lähestyy nollaa<br />

Ylimääräisten skalaarikenttien ansiosta kosmologinen termi<br />

Einsteinin yhtälössä riippuu käytetystä pituusskaalasta<br />

Malli ei vaadi hienosäätöä, ja siinä on vain yksi vapaa<br />

parametri<br />

17 / 18


Yhteenveto<br />

Kvanttigravitaation perusajatukset<br />

Energia-impulssitensori<br />

Casimirin ilmiö ja pimeä energia<br />

Efektiivinen kvanttikenttäteoria on semiklassinen teoria, joka<br />

pätee vain tiettyihin raja-arvoihin asti<br />

Efektiivisen teorian renormalisoinnissa energiatensoriin syntyy<br />

anomaalinen jälki<br />

Anomalia voidaan esittää kahden skalaarikentän avulla<br />

Lagrangen funktiossa<br />

Anomaalinen Lagrangen funktio voi tietyissä tapauksissa<br />

johtaa Casimirin ilmiön energiatensoriin<br />

Skalaarikenttien kvantittamisen jälkeen kosmologinen vakio<br />

riippuu pituusskaalasta<br />

18 / 18


Viitteet<br />

[1] N. D. Birrell and P. C. W. Davies.<br />

Quantum Fields in Curved Space.<br />

Cambridge University Press, 1982.<br />

[2] Emil Mottola.<br />

The trace anomaly and dynamical vacuum energy in cosmology.<br />

Int.J.Mod.Phys., A25:23912408, 2010.<br />

http://arxiv.org/abs/1006.3567.<br />

19 / 18


Lisää luettavaa<br />

◮ S. A. Fulling.<br />

Aspects of Quantum Field Theory in Curved Space-Time.<br />

London Mathematical Society Student Texts. Cambridge<br />

University Press, 1989.<br />

◮ Emil Mottola.<br />

New horizons in gravity: The trace anomaly, dark energy and<br />

condensate stars.<br />

Acta Phys.Polon., B41:20312162, 2010.<br />

http://arxiv.org/abs/1008.5006.<br />

20 / 18

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!