1/2008 - Väestöliitto
1/2008 - Väestöliitto
1/2008 - Väestöliitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Parisuhteessa etäisyyden pitämisen ja etääntymisen taustalla on<br />
usein ristiriita meissä jokaisessa olevien sylitoiveiden ja elämän<br />
varrella syntyneen pelon välillä, ettei omana itsenä riitä ja tule<br />
hyväksytyksi. Kuinka näin kävikään alun onnen ja intohimon jälkeen?<br />
Onko rakastumisen lumoon liittyvä turvallisuuden tunne<br />
vain harhaa?<br />
Rakastumisesta rakkauteen<br />
Parisuhteen sanotaan alkavan vasta siinä vaiheessa, kun ensirakkauden<br />
huumasta laskeudutaan takaisin arkeen. Silloin vasta näkee,<br />
kenen kanssa on lyöttäytynyt yhteen. Usein tämä tapahtuu<br />
suhteen ensimmäisen vuoden tai kahden aikana. Silloin ei vain<br />
näe kumppaniaan uusin silmin, vaan tulee uudella tavalla tietoiseksi<br />
itsestään. Toiset kokevat<br />
tämän hienona uutena<br />
mahdollisuutena syventää<br />
suhdetta. Juuri sitähän<br />
se parisuhteen kehityskaaressa<br />
onkin eli siirtymävaihe<br />
rakastumisesta<br />
rakkauteen. Toiset<br />
eivät kuitenkaan osaa<br />
tai halua luopua tästä<br />
suhteen alkulumosta.<br />
Onko nykyisin<br />
niin tavallisten toisiaan<br />
seuraavien pätkäsuhteiden<br />
ja rinnakkaissuhteiden<br />
taustalla toive yhä<br />
uusista ja uusista<br />
maksimaalista<br />
mielihyvää tuottavista<br />
rakastumisen<br />
kokemuksista?<br />
Jos ihminen<br />
heittäytyy<br />
suhteessa<br />
vain hetken aistilliseen<br />
intohimoon, suhteelta saattaa jo alusta<br />
pitäen puuttua näköalat, joita toiseen tutustuminen voisi<br />
avata. Toisesta unelmointi, mielikuvien luominen ja kaipuu ovat tärkeä<br />
osa seurustelua ja parisuhteen luomista. Niiden kautta voi peilata<br />
sitä, mitä itse olen suhteessa kumppaniini, miten maailmamme<br />
kohtaavat, onko meillä yhteistä suuntaa elämässä.<br />
Mistä nykypäivänä yleistyneet avio- ja avoerot jo parisuhteiden<br />
ja perhe-elämän alkuvuosina kertovat? Onko kenties niin, että<br />
emme edes enää tunne parisuhteen kehitysvaiheita, vaan tuudittaudumme<br />
sokeasti aikakautemme ikuista intohimon kuorrutusta<br />
pursuaviin romanttisiin harhoihin. Kun lumous haihtuu ja voisimme<br />
tutustua kumppaniimme todellisena ihmisenä, emme ehkä<br />
osaakaan jatkaa siitä eteenpäin, vaan tuntuu turvallisemmalta palata<br />
taas alkupisteeseen ja etsiä uutta kokemusta? Ei ole kysymys<br />
uskalluksesta kohdata toista, vaan meiltä puuttuu rohkeus kohdata<br />
itsemme, oikeasti sellaisena kuin olemme. Pakenemme mieluummin<br />
uusiin kokemuksiin.<br />
Eeva Mehto /Kuvaliiteri<br />
Kosketus vahvistaa olemassaolomme kokemusta<br />
Onko intohimo mahdollista säilyttää tai löytää uudelleen pitkässä<br />
parisuhteessa vai onko se vain luonnon tapa houkutella kaksi<br />
ihmistä yhteen, jotta lisääntyminen ja lajin jatkuminen voisivat<br />
toteutua? Varmaan taustalla on paljon biologiaa, mutta se,<br />
että monet onnistuvat säilyttämään tyydytystä antavan sitoutuneen<br />
suhteen, jopa läpi aikuiselämänsä kertoo suhteisiin piilevistä<br />
muistakin mahdollisuuksista. Toimivissa parisuhteissa säilyy toisen<br />
arvostaminen ja ihailu sekä toisen puoleen kääntyminen. Puolisot<br />
ovat aidosti kiinnostuneita siitä, mitä toinen tuntee, kokee ja<br />
tarvitsee. Se on eläytymistä toisen unelmiin. Vain näin voi saada<br />
tunteen siitä, että on toiselle näkyvä ja tärkeä.<br />
Toimivissa suhteissa arkihellyys säilyy. Kosketus on silloin<br />
muutakin kuin seksuaalinen kutsu. Kosketus kertoo ihmisen ikävästä<br />
toisen luo; halusta tulla huomatuksi, saada ja antaa tukea<br />
arjen haasteissa ja turvallisuuden kaipuusta. Ihminen toteuttaa<br />
itseään vain turvallisessa ilmapiirissä. Turvattomassa ilmapiirissä<br />
hän on puolestaan varuillaan, valmiustilassa pakenemaan tai<br />
hyökkäämään. Sellainen ilmapiiri ei kannusta intohimoon liittyipä<br />
se sitten henkiseen jakamiseen, fyysiseen läheisyyteen tai seksuaaliseen<br />
kanssakäymiseen.<br />
Hyviä parisuhdetekoja ohimennen<br />
Puhumista painottava parisuhdeneuvonta on saanut monet parit<br />
luulemaan, että suhdetta hoidetaan vain pitkillä syvällisillä keskusteluilla,<br />
joissa keskitytään vakaviin asioihin. Monille sellainen<br />
on kuitenkin täysin vierasta. On hyvä purkaa uskomus, että suhteen<br />
hoitamiseen menisi paljon aikaa ja se vaatisi erityisjärjestelyjä.<br />
Toki näin on silloin, jos suhde on jo päässyt täysin lukkiutumaan.<br />
Arjen pienet, hyvät parisuhdeteot eivät vie aikaa. Tervehdys<br />
kun toinen tulee kotiin, ”Mitä sinulle kuuluu?” -kysymys, hymy,<br />
kosketus ohimennen, arkiaskareiden jakaminen, yhteinen hetki<br />
illan mittaan tai vaikka yhdessä ulkoileminen ovat asioita, jotka<br />
eivät tunnu lainkaan dramaattisilta. Jos ne kuuluvat parisuhteen<br />
arkipäivään, niiden vaikutus on usein kuitenkin hyvinkin suuri.<br />
Niiden puuttuminen vaikuttaa toiseen, ei-toivuttuun suuntaan!<br />
Juuri arjen pienet, hyvät parisuhdeteot rakentavat positiivista ilmapiiriä.<br />
Ne luovat tunteen parisuhteesta, joka niin helposti hukkuu<br />
arjessa vanhemmuuden, työ- ja muiden rooliemme alle.<br />
Rakkauden ydin<br />
Rakastumisen huumassa olemme varmaan kaikki hehkutelleet kokemuksella<br />
siitä, että ”hän huomaa minut”, ”kuinka ihanaa on, kun<br />
hän huomioi minua” tai ”voi kuinka paljon me rakastammekaan<br />
toisiamme”. Miksi tämä ei olisi meille tärkeää myös pitkässä parisuhteessa?<br />
Ehkä puhe rakkaudesta ja intohimosta on liian käsitteellistä<br />
ja mystistä. Olisiko syytä puhua toisen huomaamisesta ja<br />
huomioimisesta – juuri siitähän paljolti on kyse! Huomioiduksi tuleminen<br />
antaa lupaa tulla syliin, niin henkisesti kuin aivan konkreettisestikin<br />
syliin käpertyen. Pitkän parisuhteen turvallisessa sylikokemuksessa<br />
onkin ehkä juuri jotain rakkauden ytimestä: siihen<br />
liittyy lupaus mahdollisuudesta eheytyä vuosien varrella sellaiseksi<br />
naiseksi ja mieheksi, jollainen pohjimmiltamme olemme. l<br />
Vuokko Malinen<br />
Psykologi, pari- ja perheterapeutti, kouluttaja<br />
Väestöliitto<br />
Kari Kaimola<br />
Psykologi, kliininen seksologi (NACS)<br />
6<br />
pari & perhe 1/<strong>2008</strong>
Change language