Maitotila 2020 -loppuraportti - ProAgria Oulu

PROJEKTIN TULOSTEN HYÖDYNTÄMISSUOSITUKSIA JA KEHITYSEHDOTUKSIA JATKOA VARTEN
Projektille ei ole luvassa suoraa jatkoprojektia. Esille nousseita asioita viedään eteenpäin Valion
Laatutiimissä (esim. ut-laskuri ja prosessit), Valman kehitysryhmässä (tusenäytteiden solujakauma kuvaaja).
Tiloilta saatujen palautteiden perusteella järjestetään mahdolisesti uusia koulutuksia ja projekteja.
Projektissa nousi esille erittäin tärkeänä maidon laadun hallinnan välineenä systemaattiset ja
järjestelmälliset työtavat esim. tankkimaidon soluseuranta ja säännöllisesti kuukausittain otettavat
tuotosseurantanäytteet. Näiden tulosten nopea raportointi ja raporttien käyttökelpoisuus ja luettavuus
koettiin tärkeiksi tiloilla. Eläinmäärän kasvaessa tiloilla maidon laadunhallinnan täytyy olla järjestelmällistä
ja ennakoivaa. Seurantaa tulee pystyä tekemään helposti ja nopeasti, eläinten solumäärien historiatietoa
tulee pystyä hyödyntämään yksinkertaisilla menetelmillä, jotka on mahdollisimman helposti saatavilla ja
muunneltavissa tilojen tarvitsemaan käyttökelpoiseen muotoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää
lypsyjärjestelmän toimintavarmuuteen ja huollon saatavuuteen. Tästä kehitysidea/-tarve tiiviimpään
sidosryhmätyöskentelyyn.
Projektissa esille nousseiden uusien työmenetelmien tiedottaminen neuvonnalle ja sidosryhmille sekä
muille tiloilleon erittäin tärkeää, koska näiden projektitilojen tekemien muutosten jälkeen moni asia on
helpottunut ja parantunut. Näistä muutoksista on tullut tiloille ajansäästöä, taloudellista hyötyä ja töiden
helpottumista.
Projektissa mukana ollut tilaryhmä on erittäin motivoitunut tekemään jatkossakin töitä yhdessä. Tämän
ryhmän hyödyntämistä voisi käyttää neuvonnan kehittämisessä ja uusien/käytössä olevien
työmenetelmien testaamisessa.
Tässä projektissa käytetty pienryhmätoimintamalli oli hyvä. Tässä mallissa koottiin yhteen samassa
kehitysvaiheessa olevia tioja, joiden eläinmäärä oli yli 50 lehmää. Toimintamalli mahdollisti keskustelun eri
aihealueista ja erilaisten ryhmätyökalujen avulla saatiin kehitysideoita neuvonnalle. Tällaisessa
työtavassa/tiedonvaihtotavassa tulee helpommin muutoksia työ- ja menetelmärutiineihin tiloilla, kuin
pelkillä yksipäiväisillä koulutuspäivillä.
Suljetun keskusteluympäristön käyttö koulutuskokonaisuuksissa on uusi mahdollisuus syventää tietoja,
mahdollistaa tilojen keskustelun ja tiedonvaihdon myös koulutuspäivien välillä. Keskusteluympäristön
käyttö ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua ja keskusteluihin pääsee palaamaan vielä myöhemminkin, jos
jokin asia jää askarruttamaan. Keskusteluympäristön käyttö ja sen hyödyntäminen vaatii vielä käyttäjien
kehittymistä ja oppimista.
Projektin materiaalissa on aiheita useisiin opinnäytetöihin.
22