Maitotila 2020 -loppuraportti - ProAgria Oulu
Maitotila 2020 -loppuraportti - ProAgria Oulu
Maitotila 2020 -loppuraportti - ProAgria Oulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
VALIO<br />
<strong>Maitotila</strong> <strong>2020</strong>-projekti,<br />
maidon laatu<br />
LOPPURAPORTTI<br />
KELLOKOSKI, MARIKA<br />
31.7.2011<br />
1
MAITOTILA <strong>2020</strong> –PROJEKTIN MAIDON LAATUOSION LOPPURAPORTTI<br />
TIIVISTELMÄ<br />
Rakennemuutos maitotiloilla on ollut hyvin nopeaa viimeisten vuosien aikana, hyppäys 20 lehmän karjasta<br />
50-300 lehmän karjoihin edellyttää uusien toimintamallien käyttöönottoa. Nykyiset järjestelmät tiloilla ja<br />
neuvonnassa on rakennettu suurelta osin 20 lehmän karjan ja sitä hoitavien viljelijöiden tarpeisiin.<br />
Tiloilla työmäärät ovat kasvaneet merkittävästi eläinmäärän ja toiminnan volyymin kasvaessa, näin<br />
toiminnanhallinnan merkitys on korostunut entisestään. <strong>Maitotila</strong>n tuottavuuden kehittämisen este on<br />
usein vanhoissa toimintamalleissa. Laajentaneen tilan kannattavuuden edellytys on tuottaa kaikilla<br />
lypsylehmille suunnitelluilla parsipaikoilla laadukasta maitoa.<br />
Erilaisten ongelmatilanteiden vaikutukset kumuloituvat suuremman tuotannon mukana ja aiheuttavat<br />
merkittäviä taloudellisia ja jaksamiseen liittyviä ongelmia. Suurissa karjoissa yksilöiden hoitamisesta<br />
siirrytään lauman hallintaan.<br />
Projektissa nousi esille erittäin tärkeänä maidon laadun hallinnan välineenä säännöllisesti kuukausittain<br />
otettavat tuotosseurantanäytteet. Näiden tulosten nopea saaminen tilalle ja tulosten raportointimuoto on<br />
tulevaisuudessa isoilla tiloilla erittäin tärkeää. Eläinmäärän kasvaessa tiloilla maidon laadun hallinnan täytyy<br />
olla järjestelmällistä ja ennakoivaa. Seurantaa tulee pystyä tekemään helposti ja nopeasti, eläinten<br />
solumäärien historiatietoa tulee pystyä hyödyntämään yksinkertaisilla menetelmillä, jotka on<br />
mahdollisimman helposti saatavilla ja muunneltavissa tilojen tarvitsemaan käyttökelpoiseen muotoon.<br />
Maidon sähkönjohtoluku nostettiin lähes poikkeuksetta tärkeimmäksi työkaluksi automaattilypsytiloilla.<br />
Yhteistyö ja tiedonvaihto neuvonnan eri sektorien ja laitetoimittajien kanssa on maidon laatutyön kannalta<br />
ensiarvoisen tärkeää.<br />
Projektin aikana havaittua: tilan johtaminen ja vastuiden jakaminen sekä näiden merkityksen<br />
hahmottaminen auttavat maidon laadunhallinnassa. Tiloilla, joilla vastuut oli selkeästi määritetty ja<br />
toiminnat systemaattisia ja tavoitteellisia sekä kaikki toimijat tavoiteisiin sitoutuneita, maidon laatu oli<br />
helpommin hallittavissa.<br />
Maidon laadunhallinnan kannalta yhtä ja ainoaa oikeaa toimintamallia ei ole, kaikki toimintatavat ja<br />
seurantamenetelmät eivät sovi jokaiselle tilalle. Erilaisia toimintamalleja on tiloilla käytössä eri tilanteissa<br />
maidon laadunhallintaa varten. Erilaisia toimintatapoja ja –ohjeita on kirjattu prosessikuvauksiin ja<br />
toimenpidemalleihin.<br />
2
Sisältö<br />
TIIVISTELMÄ ....................................................................................................................................................... 2<br />
PROJEKTIN OSALLISTUJATAHOT ........................................................................................................................ 4<br />
PROJEKTIN MAIDON LAATU OSION KUVAUS JA TAVOITTEET ........................................................................... 5<br />
TOTEUTUS .......................................................................................................................................................... 6<br />
1. Projektin tilat ......................................................................................................................................... 6<br />
2. Tilatapaamiset ........................................................................................................................................... 7<br />
3. Tilakyselyt .................................................................................................................................................. 7<br />
4. Keskustelufoorumi ..................................................................................................................................... 8<br />
5. Kokeilut tilatasolla ..................................................................................................................................... 9<br />
a. Tankkimaidon soluseuranta ja solulaskuri ........................................................................................ 9<br />
b. Lypsyvyöt: ........................................................................................................................................ 10<br />
c. Vedinkaston käyttömenetelmä ....................................................................................................... 11<br />
d. MobiAmmu: ..................................................................................................................................... 12<br />
e. Sähkönjohtoluvun kannettava seurantalaite .................................................................................. 12<br />
f. Kuivitus ............................................................................................................................................ 13<br />
g. Ut-kartoitus lypsyasematilalla ......................................................................................................... 13<br />
h. Raakamaitoanalyysit ....................................................................................................................... 14<br />
i. Ulkomaisen tilakonsultin käyttö ...................................................................................................... 15<br />
6. Opintomatka ............................................................................................................................................ 15<br />
TULOKSIA ......................................................................................................................................................... 16<br />
1. Kenttätiimi ........................................................................................................................................... 16<br />
2. Palautetta tiloilta ................................................................................................................................. 17<br />
3. Uudet työkalut tiloille ja neuvonnalle ................................................................................................. 18<br />
a. Ut-laskuri ......................................................................................................................................... 18<br />
b. Tuse-näytetulosten jakauma ........................................................................................................... 19<br />
c. Ongelmatilanteisiin täsmäneuvontaa ............................................................................................. 19<br />
4. Tiivistetysti tulokset ja jatkoseuranta .................................................................................................. 20<br />
TIEDON JAKAMINEN PROJEKTIN ULKOPUOLELLE ........................................................................................... 21<br />
PROJEKTIN ARVIOINTIA ................................................................................................................................... 21<br />
PROJEKTIN TULOSTEN HYÖDYNTÄMISSUOSITUKSIA JA KEHITYSEHDOTUKSIA JATKOA VARTEN ................... 22<br />
3
PROJEKTIN OSALLISTUJATAHOT<br />
Projekti toteutettiin Pohjolan Maidon, Valion, <strong>ProAgria</strong> Keski-Pohjanmaan ja <strong>ProAgria</strong><strong>Oulu</strong>n sekä <strong>ProAgria</strong><br />
Keskusten Liiton kanssa yhteistyössä. Projekti muodostui kahdesta itsenäisestä kokonaisuudesta maidon<br />
laatu – ja tuotosseurantaosioista. Näissä osoioiden pääteemat olivat ensisijaisesti maidon laatuun liittyvien<br />
prosessien hallinta ja uuden tuotosseurantamallin käyttöönotto.<br />
Kuva 1. Kuvio <strong>Maitotila</strong> <strong>2020</strong> –projektista<br />
Projektin ohjausryhmä: Projektipäällikkö Marika Kellokoski, PM: Marko Puhto, Pekka Petäjäsuvanto, Eija<br />
Kontio, Valio: Juha Nousiainen, Jaana Kiljunen, <strong>ProAgria</strong> Keskusten Liitto: Henna Mero, Sanna Nokka,<br />
<strong>ProAgria</strong>t: Anna-Riitta Leinonen, Virpi Huotari<br />
Maidon laatu osion kenttätiimi: Projektipäällikkö Marika Kellokoski, tuotantoneuvojat (Sanna Jokela, Jari<br />
Korva, Eija Kontio), <strong>ProAgria</strong> <strong>Oulu</strong> (Sanna Lehtimäki ja Liisa Lehikoinen), <strong>ProAgria</strong> Keki-Pohjanmaa (Sinikka<br />
Kreus ja Heidi Lehkonen)<br />
RAHALLISET JA HENKILÖRESURSSIT<br />
Valio ja Pohjolan Maito huolehtivat muodostuvista kustannuksista.<br />
Henkilöresursseina projektissa oli projektipäällikkö, Pohjolan Maidon tuotantoneuvojat mahdollisuuksiensa<br />
mukaan sekä <strong>ProAgria</strong>n maitotilaneuvojat (kaksi <strong>Oulu</strong>n <strong>ProAgria</strong>sta ja kaksi Keski-Pohjanmaan Proagriasta).<br />
ULKOPUOLISET ASIANTUNTIJAT<br />
Projektiin osallistui monia eri asiantuntijoita, osallistuen projektin järjestämiin tilaisuuksiin tai kenttätiimin<br />
toimintaan. Mukana olivat Jaana Kiljunen, Juha Nousiainen , Annikka Hurme, Hanna Laitinen ja Laura Kulkas<br />
Valiolta, Tarja Paatero <strong>ProAgria</strong>lta, Maarit Hellstedt, Esa Manninen ja Kaj Nyman MTT:ltä. Ulkomaiset<br />
asiantuntijat olivat Ontarion maatalousministeriöstä Kanadasta eläinlääkärit Neil Anderson ja Ann Godgin,<br />
kanadalaisen DairyLogix yrityksen tuotantoasiantuntija Jack Rodenburg sekä Englannista JohnsonDiversey<br />
hygieniakonsultti Alison Cox.<br />
4
PROJEKTIN MAIDON LAATU OSION KUVAUS JA TAVOITTEET<br />
Maidon laatuun liittyvien prosessien kirjaaminen ja hallintamallit tilatasolla sekä näiden mahdollinen<br />
hyödyntäminen pohjana Valion laatukäsikirjan tulevissa versioissa.<br />
Tavoitteena on tunnistaa kasvavien maitotilojen maidon laatuun liittyvät prosessit päivittäisessä<br />
johtamisessa. Sekä löytää neuvonnalle ja tiloille ko. prosesseihin uusia toimintamalleja, tekniikkaa ja<br />
mittareita.<br />
Projekti rajataan maidon laadunhallintaan liittyvien prosessien kehittämiseen :<br />
Olemassa olevien prosessien päivittäminen: Lypsy, Maidon jäähdytys, Lypsykoneen ja tankin pesut –<br />
• Utareterveyden seuranta ja hallinta (hoidot, eläinten merkintä, lehmien ryhmittely)<br />
• Päivittäinen rehun jakaminen, rehunlaatu ja –hygienia (Rehuketju varastolta ruokintapöydällle,<br />
seosrehun laadun tarkkailu/hallinta)<br />
• Navetan ja eläinten puhtaus (kuivitus, navetan puhdistus, lannan käsittely ja ilmanvaihto)<br />
• Maidon laadunseuranta ja laatupoikkeamiin reagointi. (nämä uusia prosesseja tiloilla)<br />
Prosesseja kuvattaessa otetaan erityisesti huomioon maidon laadunhallintaan ja siihen liittyvien riskien<br />
huomioiminen sekä työmäärän vähentäminen (laitteilla, työtavoilla ja resursseilla)<br />
Projektin kuluessa esiinnousevia mahdollisia keskeisiä prosesseja tai tilojen esille ottamia toiveita/tarpeita<br />
kehitetään edelleen tässä projektissa tai muissa projekteissa ja normaalin toiminnan puitteissa<br />
Kuva 2. Esimerkki olemassa olevasta Lypsykoneen pesut prosessista<br />
Muut tavoitteet<br />
• Tiedon ja osaamisen kerryttäminen kehittyvän maitotilan johtamisprosessien hallintaan;<br />
maatilan tulisi tunnistaa omat prosessinsa ja kriittiset pisteensä ja pystyy kehittämään niitä niin,<br />
että projektitilat pystyvät tuottamaan jatkuvasti tavoitteensa mukaisen määrän E-luokkaista maitoa<br />
tehokkaasti, vaivattomasti, yksinkertaisesti.<br />
5
• Etsiä prosesseista kriittiset pisteet ja löytää neuvonnalle ja tiloille työkaluja laadun kehittämiseen ja<br />
hallintaan - nopeita työkaluja akuutteihin laatupoikkeamiin<br />
• Neuvonnan kehittäminen ja uusien toimintatapojen oppiminen asiakkaan tukemiseksi<br />
(yhteistyökumppanit, hyvät toimintamallit ja esimerkit)<br />
• Löytää neuvonnalle ja tiloille mittareita laatuongelmien hallintaan ja niiden pohjalta luoda ohjeita –<br />
hälytysjärjestelmiä<br />
TOTEUTUS<br />
Projektin toteutusaika on elokuusta 2010 heinäkuun 2011 loppuun.<br />
Projektiin on pyydetty mukaan 12 tilaa Osuuskunta Pohjolan Maidon alueelta, jokaisen tuotantoneuvojan<br />
alueelta, tiloja joilla on erilaisia lypsyjärjestelmiä käytössä. Alkuperäisistä tiloista yksi jättäytyi pois ennen<br />
projektin alkamista ja mukaan pyydettiin kaksi automaattilypsytilaa lisää. Projektissa oli mukana seitsemän<br />
lypsyasematilaa ja kuusi automaattilypsytilaa. Tiloilla oli eri merkkisiä laitteita ja eri tasoisia varustustasoja<br />
lypsylaitteistoissa.<br />
Projektin toimintatapa: tiloille kirje ja esitietolomake, tilakäynti, tilojen yhteistapaaminen,<br />
keskustelufoorumi nettipalveluun, tapaamisia, pienryhmiä tilojen määrittelemien aiheiden perusteella,<br />
opintomatka, kyselyitä tilojen toimintatavoista. Näistä saatavien tietojen käsittelyä ja työtämistä<br />
neuvonnan käyttöön kenttätiimissä neuvojaporukalla.<br />
1. Projektin tilat<br />
Tilat sijoittuivat eri puolille Pohjolan Maidon aluteetta (tilat välillä Veteli –Tervola). Tiloilla oli eri<br />
laitevalmistajien lypsylaitteistoja (Westfalia, Delaval, Strango, Lely, RDS). Lehmämäärä tiloilla vaihteli 50 –<br />
300 lehmään. Maitomäärä 19 – 32 l/le/pv. Tankkimaidon solupitoisuus hinnoittelunäytteissä vaihteli 74 –<br />
489 (tammi- ja toukokuun 2010 aikana).<br />
Lypsyjärjestelminä tiloilla oli robotit 6 tilalla (RDS, Lely ja DeLaval, tilat 1 – 2 robotin yksikköjä) ja eri<br />
kokoiset takaalypsyjä- ja kalanruotoasemat seitsemällä tilalla. Tuotantorakennukset oli rakennettu vuosien<br />
2004- 2010 aikana. Seosrehuruokinta oli käytössä suurimmalla osalla tiloista.<br />
Kuva 3. Projektitilojen tietoja ennen projektia 01 – 05/2010 (tiedot hinnoittelunäytteistä)<br />
6
2. Tilatapaamiset<br />
4.11.2010 Projektin aloitus, mitä työkaluja tulevaisuuteen. Haapavesi.<br />
8.12.2010 Lehmähavaintopäivä. Puolanka.<br />
26.- 27.1.2011 Utareterveys ja raakamaidon laatu sekä työajanhallinta ja kuivitus. Rokua.<br />
3.2.2011 PuliSistem- utarepesulaitteeseen tutustuminen tilavierailulla ja Neil Andersonin luento<br />
lehmän käyttäytymisestä. Kruunupyy ja Seinäjoki.<br />
3.3.2011 Englantilaisen tilakonsultin tilakäynipalaute ja raakamaitokartoituksen tulokset. <strong>Oulu</strong>.<br />
23.-28.3.2011 Opintomatka Kanadaan: Maidon laadun hallinnan tavat ja tilan johtaminen Kanadassa<br />
27.4.2011 Opintomatkan terveiset ja tekniikkapäivä. Ylivieska.<br />
Kuva 4. Projektitilojen ensimmäisessä tapaamisessa tehdyn ryhmätyön tulos. Maidon laadun kannalta<br />
tärkeimmäksi koetut asiat.<br />
3. Tilakyselyt<br />
Tilakyselyt toteutettiin projektin alkupuolella ja niiden avulla saatiin hahmotettua eri tilojen erilaisia<br />
toimintamalleja. Tiloilta kyseltiin käytössä olevia maidon laadun hallintatapoja, seurantavälineitä ja<br />
seurantaan käytettävää aikaa. Myös työjärjestyksiä ja vastuiden jakoa hahmoteltiin tiloilta. Tilakyselyiden<br />
pohjalta laadittiin yhteenveto (tuotantoneuvojat asiantuntijoina), ja näitä tietoja käytettiin käytetiin<br />
keskustelupohjana Rokualla järjestetyssä tilatapaamisessa.<br />
Kyselyiden tuloksia tiivistetysti:<br />
Hinnoittelunäytteet ovat laadun seurannan peruste, lisänäytteitä käytetään kuudella tilalla laadun<br />
seurantaan. Tankkimaidon solujen hälytysrajat vaihtelevat tiloittain 150 – 250 000 kpl/l. Solutestiä<br />
käytetään tiloilla paljon. Sähkönjohtolukua seurattiin erityisesti robottitiloilla ja myös muutamilla<br />
asematiloilla oli käytössä sähkönjohtoluku ja sitä seurattiin. Robottitiloilla sähkönjohtoluvun seurantaa<br />
käytettiin päivittäin toiminnan perusteena.<br />
7
Kuva 5. Maidon laadun seurantavälineet ja seurantaan käytetty aika tilakyselyiden perusteella<br />
asematilat<br />
robottitilat<br />
Millä laatua seurataan DME-kuitti, solutesti, siiviläsukka,<br />
Valma, sähkönjohtoluku (jos on),<br />
tusenäytteet<br />
tankkimaidon soluseuranta, Valma,<br />
solutestit, sähkönjohtoluku, robon<br />
listat, tusenäytteet<br />
Seurantaan käytetty aika 5 – 30 min 5-10 min raportit ja 10 – 20 min<br />
soluttavan lehmän etsintä<br />
Hälyrajat tankkimaidon<br />
solut tuhatta kpl/ kpl<br />
150 - 250 170 - 250<br />
Mikä on laadun haastavin tekijä (molemmat tilaryhmät):<br />
• lypsyhygienia<br />
• soluttavien lehmien löytyminen<br />
• poikkeamien havaitseminen ajoissa<br />
• tartunnallisten ja ympäristöperäisten bakteerien tuoma ongelma<br />
• oma jaksaminen<br />
Laadunhallinnan muut esille tulleet asiat:<br />
• lypsy-ympäristön puhtaus<br />
• kuivittaminen<br />
• lypsylaitteiston toimintakunto ja huollon toimivuus<br />
• ruokinta ja sen toimivuus<br />
4. Keskustelufoorumi<br />
Projektille perustettiin oma keskusteluympäristö tilojen toivomuksesta. Keskusteluympäristö sijoitettiin okopintokeskuksen<br />
Moodle-ympäristöön, ja se käyttöönotettiin marraskuussa. Keskusteluympäristö oli ns.<br />
suljettu ympäristö, johon oli pääsy vain projektiin osallistuvilla tiloilla ja kenttätiimiin kuuluvilla neuvojilla<br />
sekä muutamilla Valion ja MTT Vakolan edustajilla. Keskusteluympärisöön pääseminen edellytti siihen<br />
kirjautumista. Keskusteluympäristöön tallennetiin myös materiaalia eri aihealueilta, tutkimustietoa, ohjeita<br />
ja luentomuistioita.<br />
8
Kuva 6. Keskusteluympäristön etusivu.<br />
Keskusteluympäristön käyttö on ollut eri käyttäjien osalta erilaista. Keskusteluihin on otettu osaa enemmän<br />
ja vähemmän. Kuitenkin palautteen perusteella projektiin osallistuneista tiloista on ollut erittäin mukavaa,<br />
että on ollut mahdollista seurata keskustelua ja hyötyä siitä, vaikka itsellä ei ollut<br />
lisättävää/kommentoitavaa meneillään olevaan asiaan.<br />
Keskusteluja on virinnyt mm. vedinkastoista, soluseurannasta, utarekarvojen käsittelystä, ruokinnasta, tilan<br />
johtamismalleista, parrensäädöistä ja lypsylaitteistojen säädöistä.<br />
5. Kokeilut tilatasolla<br />
Projektissa tehtiin erilaisten uusien toimintatapojen ja menetelmien kokeilua tiloilla. Uusia laitteita ja<br />
menetelmiä koekäytettiin eri tiloilla, tilojen oman aktiivisuuden ja kiinnostuksen mukaan. Koekäytössä oli<br />
kannettava solulaskuri (tankkimaidon soluseurantaa varten), MobiAmmu –laite, lypsyvyö, paineistettava<br />
vedinkasto spaypullo, sähkönjohtolukumittari, raakamaitoanalyysit. Koekäyttöjen perusteella saatiin<br />
käyttökokemuksia ja toimintatapojen muutoksia sekä parannus ja kehitysehdotuksia laittevalmistajille<br />
(esimerkiksi MobiAmmun uuteen versioon tärkeitä kehitysehdotuksia).<br />
a. Tankkimaidon soluseuranta ja solulaskuri:<br />
Kahdella tilalla seurattiin kolmen viikon ajan tankkimaidon solumäärää kannettavan solulaskurin ja<br />
solutestin avulla (analysointi jokaisen lypsyn jälkeen) sekä jokaisella hakukerralla otettavan lisänäytteen<br />
avulla. Solulaskurilla saadut tulokset olivat ”mukavia” numeraallisuuden takia, mutta solutestillä saatiin<br />
luotettavampia ja vertailukelpoisempia tuloksia lisänäytetuloksiin verrattuna. Huomiota herätti<br />
solulaskurilla saadut perättäiset toisistaan poikkeavat tulokset. Myös uuden näytekyvettipussin<br />
vaihtuminen vaikutti tulosten tasoon. Laitteen toimintaa ei ole mahdollista kalibroida mitenkään, mikä<br />
saattaa aiheuttaa luotettavuusongelman. Johtopäätöksenä on, että näytteenottaminen solulaskurilla<br />
tehtäviin määrityksiin on erittäin tarkkaa; tankkimaito tulee sekoittaa hyvin ja siitä otettu näyte tulee olla<br />
todella hyvin sekoitettuna ennen määrityksen tekemistä. Näytteenottoon huomiota kiinnittämällä saatiin<br />
vähän paremmin saman suuntaiset tulokset. Tankkimaidon soluseurantaa tehtiin muutamia päiviä myös<br />
kahdella muulla tilalla.<br />
9
Kuva7. Seurantalomake tankkimaidon solupitoisuuden seurantaan vertaillessa solutestiä, solulaskuria ja<br />
laboratorion solutuloksia.<br />
Tankkimaidon soluseurannassa määritettiin solutestiaineella tankkimaidon solupitoisuus päivittäin.<br />
Tilakokeiluista saadun palautteen perusteella tämä seurantapa on hyvä työkalu, jos tankkimaidon<br />
solupitoisuus on koholla. Päivittäin tai jokaisen lypsykerran jälkeen tehty solutesti toimi seurantavälineenä<br />
hyvin, näin voitiin havaita solumäärä ja pystyttiin vielä vaikuttamaan koko maitoerän solumäärään<br />
mahdollisten soluttajien maidon erottelulla. Tämä toimintamalli on hyvä, soluongelman ollessa akuutti.<br />
Solutilanteen ollessa rauhallisempi tankkimaidosta solumäärityksiä tehdään harvemmin esim. kerran<br />
viikossa. Tai seurannassa käytetään itse pyydettyä lisänäytettä. Tankkimaidon soluseurannan ohje jaettiin<br />
tiloille laminoituna.<br />
Kuva 8. Käytössä ollut kannettava solulaskuri<br />
b. Lypsyvyöt:<br />
Lypsyasematiloilla oli käytössä märät lypsyliinat ja useilla tiloista lypsyliinat olivat lypsyaseman keskellä<br />
olevissa hygieniavaunuissa. Yhdellä tilalla oli käytössä pussillinen lypsyessu yhdelle lypsäjälle. Lähes kaikki<br />
lypsyasematilat ovat koekäyttäneet projektin aikana lypsyvyötäa ja useat ovat siirtyneet koekäytön myötä<br />
niiden käyttöön. Lypsyliinat on muuttuneet märistä kuivaksi väännettävistä liinoista ”pyykkikonekuiviksi”<br />
liinoiksi. Tämä toimenpiteet ovat säästäneet askeleita lypsyasemalla, nopeuttaneet lypsyä sekä<br />
helpottaneet lypsytyötä liinojen vääntämisen pois jäämisen takia.<br />
10
Opintomatkalla kiinnitettiin paljon huomiota tiloilla käytössä olleeseen predippaukseen. Ulkomailla<br />
käytettään predippauksessa jodipitoista ainetta, jota Suomessa ei saa käyttää ennen lypsyä. Kaksi projektin<br />
tilaa on kokeillut erilaisia ”predippaus” variaatioita, joita voidaan käyttää meillä eli vaahtopesuaine ja<br />
suihkupullolla vetimiin suihkutettavaa laimennettua nänninpesuainetta (esim. Farmoksen valmistama<br />
Nänneli, Hivenen valmistama Nännipesu). Kokeiluista on saatu hyviä kokemuksia; vetimiin suihkutettava<br />
nänninpesuaine hoitaa vetimien ihoa ja helpottaa utareen puhdistusta, utareen hankaaminen on jäänyt<br />
pois ja lypsytyöstä on tullut kevyempää.<br />
Kuva 9. Lypsyvyö käytössä lypsyasemalla<br />
Kuva 10. Vedinpesuaineen suihkutus<br />
suihkupullolla ennen liinalla pyyhkimistä<br />
Tilojen kokemuksen perusteella siirtyminen nihkeiden liinojen käyttöön lypsyasemalla on alentanut maidon<br />
solutasoa, tämä johtunee siitä, että vedinkumit kiinnittyvät paremmin vetimiin ja märistä vetimistä<br />
bakteerien siirtyminen utareen sisälle vähenee. Tämä työskentelytapa on myös vähentänyt käsien rasitusta,<br />
koska lypsypyyhkeitä ei enää tarvitse vääntää kuivaksi.<br />
c. Vedinkaston käyttömenetelmä:<br />
Muutamilla tiloilla ei ollut vedinkasto käytössä projektin alussa, mutta vedinkasto on otettu käyttöön<br />
toisilta tiloilta saatujen kokemusten perusteella. Näillä tiloilla on ollut hyviä kokemuksia vedinkaston<br />
käyttöönottamisesta. Keskusteluympäristössä oli aineistona vedinkastotutkimus ja siellä käytiin myös<br />
keskustelua tilojen käyttökokemuksista.<br />
Tilat käyttivät asemalypsyssä vedinkastoa suihkupullolla tai kastopullolla. Tilakokemuksena myös<br />
kastopulloon siirryttäessä lypsäjän hengitystieoireet vähenivät, kun lypsyaseman ilmassa ei ollut enää<br />
vedinkastosumua. Projektin aikana oli koekäytössä myös painestettava vedinkastospraypullo (hankittu<br />
Nascolta). Tähän pulloon laitetaan vedinkastoainetta ja lisätään ilmaa niin saadaan paineistettupullo,<br />
vedinkastoa käytettäessä tarvitsee vain painaa painikkeesta ja vedinkasto tulee sumuna vetimiin. Säästää<br />
kättä pumppausliikkeeltä, mutta pulloon mahtuu vedinkastoa vain noin 70 lehmän tarve eli isossa karjassa<br />
tarvitaan useampi pullo tai se pitäisi täyttää lypsyn aikana ja lisätä paine. Tilapalautteena heikkona kohtana<br />
nähtiin pullon pieni koko ja sen täyttötarve lypsyn aikana isolla tilalla.<br />
11
Kuvat 11. Paineistettava vedinkastospraypullo<br />
Kuva 12. Vedinkastopullo<br />
d. MobiAmmu:<br />
Maatalouden laskentakeskuksen uutta MobiAmmu -ohjelmaa ja –laitetta käytetään eläintietojen<br />
lähettämiseen ja eläinkohtaisten tietojen tarkasteluun. Ohjelma on kosketusnäyttö puhelimessa ja kulkee<br />
”aina” mukana. Ohjelmalla voidaan ilmoittaa poikimiset, eläinten poistot, ostot, toimilupasiementäjä voi<br />
ilmoittaa ym.<br />
Kuva 13. MobiAmmu –laite<br />
Laitetta ja ohjelmaa koekäytettiin yhdeksällä<br />
tilalla, ja neljällä tilalla tämä ohjelma on käytössä<br />
tällä hetkellä. MobiAmmu -ohjelma sai<br />
kehitysehdotuksia tilojen koekäyttöjen jälkeen ja<br />
laitteena ollut htc:n puhelin sai<br />
käyttöominaisuuksiensa perusteella moitteita.<br />
e. Sähkönjohtoluvun kannettava seurantalaite:<br />
Sähkönjohtoluvun kannettava seurantalaite oli koekäytössä yhdellä tilalla. Laitteella voidaan mitata<br />
sähkönjohtolukua, näyttöön jää neljä tulosta näkyviin. Tulokset eivät tallennu mihinkään eikä niitä voida<br />
tulostaa. Tämä laite ei sovellu seurantavälineeksi isoille tiloille kovinkaan hyvin, koska laite ei tallenna<br />
tuloksia. Solutesti on helpompi ja informatiivisempi tapa seurata solupitoisuutta.<br />
12
Kuva 14. Kannettava sähkönjohtolukumittari<br />
f. Kuivitus<br />
Kuivikeasiat nousivat tilojen ensitapaamisessa maidon laadunhallinnan kannalta tärkeimmäksi asiaksi.<br />
Kuivitusasiat olivat esillä koko projektin ajan, ja palautteissa tilat kertoivat lisänneensä kuivikkeen määrää<br />
ja kiinnittäneensä huomiota kuivikkeen laatuun.<br />
Yhdellä tilalla kokeiltiin kuivikkeena hyvin tuloksin ruokohelpisilppua. Kuivike oli kilpailukykyinen hintalaatusuhteeltaan.<br />
Urakoitsija teki kuivikesilpun Haybusterilla, joka murskasi ja silppusi ruokohelppipaalit.<br />
Kuva 15. Ruokohelppisilppu kuivikkeena<br />
g. Ut-kartoitus lypsyasematilalla<br />
Projektin aikana tehtiin lypsyasematillalla ut-kartoitus eli kaikista lehmistä otettiin solutestit lypsyn aikana<br />
ja tulokset kirjattiin. Jos solutestin tulos oli 4 tai enemmän, lehmästä otettiin lisäksi ut-<br />
13
akteerinäyte,näytteistä tilattiin PCR-tutkimus. Ut-kartoitukseen osallistui kolme neuvojaa; kaksi teki<br />
solutestejä ja otti tarvittavat ut-bakteerinäytteet, ja kolmas kirjasi lehmien neljänneskohtaiset tulokset.<br />
Tuloksista tehtiin yhteenveto ja karsintalista helpottamaan lehmäkohtaista seurantaa ja jatkotoimenpiteitä<br />
eläinlääkärin käyntiä varten.<br />
Kuva 16. Ut-kartoituksen yhteenveto<br />
h. Raakamaitoanalyysit:<br />
Projektin tiloilta tehtiin raakamaitokartoitus kaksi kertaa projektin aikana (tammikuussa ja toukokuussa ).<br />
Ajatuksena oli tutkia ja seurata muuttuvatko bakteerimäärät ja niiden esiintyvyys tiloilla projektin edetessä<br />
ja tilojen muuttaessa toimintatapojaan. Näytteistä tutkittiin bacillus cereus, enterobakteerit, listeria<br />
monocytogenes, mesofiiliset bacillus itiöt, mesofiiiliset aerobiset bakteeri-tiöt , pesäkemäärä<br />
(kokonasbakteerit), VHBI (voihappobakteeri-itiöt) ja tankkimaidon utaretulehdusbakteerit (PCR-määritys).<br />
Tilatapaamisessa <strong>Oulu</strong>ssa Hanna Laitinen kävi tuloksia läpi teorian avulla. Raakamaitokartoituksesta saatuja<br />
tuloksia ja niiden tulkintaa täytyy pohtia tulevaisuudessa vielä tarkemmin. Raakamaidosta tehtyjen PCRtutkimustulosten<br />
ja tiloilla tehtyjen erilaisten muutosten syy-seuraussuhteet ovat vielä epävarmoja.<br />
Esimerkiksi lypsyhygienian ja kuivituskäytännön muutoksella näytti olevan vaikutusta bakteerien määriin.<br />
Kuva 17. Raakamaitoanalyysien tulokset<br />
14
i. Ulkomaisen tilakonsultin käyttö<br />
Englantilainen hygieniakonsultti Alison Cox teki tilakäynnit kahdelle projektin tiloista (toinen robotti- ja<br />
toinen asematila). Näiden käyntien jälkeen hän luennoi työtavastaan ja työstään projektitapaamisessa.<br />
Palautteen ja parannusehdotukset tilat saivat kirjallisena tilakäynnillä annetun palautteen lisäksi.<br />
Tilakonsultti kiinnitti huomiota erityisesti lypsypaikan hygieniaan ja eläinten puhtauteen. Tilat saivat<br />
parannusehdotuksia mm. lypsy-ympäristön puhtaanapitoon, lypsyhygieniaan ja toimintatapoihin. Tilat<br />
tekivät joitakin muutoksia konsultin käynnin jälkeen. Esimerkiksi lypsyrobotin ympäristön puhdistaminen<br />
vaahtopesuaineella on helppo ja nopea tapa saada lika irtoamaan ilman painepesuria, jota käytettäessä<br />
kosteus navetassa lisääntyy. Työtapa jäi tilalle käyttöön, koska se niin helppo ja nopea, että tulee tehtyä<br />
päivittäin.<br />
Kuva 18. Tilakonsultti tilakäynneillä<br />
6. Opintomatka<br />
Projektiin kuului opintomatka ja projektiin osallistuvat tilat saivat esittää toivomuksia opintomatkan<br />
kohdemaasta. Aiheena opintomatkalla oli maidon laadun hallinta ja tilan johtaminen. Opintomatkan<br />
kustannukset jäivät kokonaan tilojen maksettavaksi, ainostaan opintomatkan aikana järjestettyihin<br />
ruokailukustannuksiin osallistui Osuuskunta Pohjolan Maito. Opintomatka suuntautui Kanadan Ontarion<br />
osavaltioon. Opintomatkasta on erillinen raportti.<br />
Kuva 19. Yksi tutustumiskohteista<br />
Kuva 20. Tutkimustietoa matkalta: kuinka<br />
likaiset sorkat vaikuttavat utareen puhtauteen<br />
15
TULOKSIA<br />
1. Kenttätiimi<br />
Projektissa on kirjattu tiloilta saatujen tietojen perusteella ja kenttätiimin neuvojien toimesta projektiin<br />
kirjatut prosessit ja toimintaohjemallit. Ryhmätyökalujen käyttöä kokeiltiin pienryhmätyöskentelyssä.<br />
Kuva 21 . Esimerkkejä prosesseista ja toimintaohjemalleista. Liitteessä kaikki prosessit.<br />
Lisäksi kenttätiimissä laadittiin maidon alkutuotannon Haccp -riskikartoitus. Tätä alkutuotannon osuutta ei<br />
ole aiemmin kuvattu Haccp:n avulla. Maidon tuotannon Haccp jatkuu maidon keräilyn Haccp:nä.<br />
Kuva 22. Maidon alkutuotannon Haccp<br />
16
2. Palautetta tiloilta<br />
Projektin tuloksena on tiloilla tehdyt toimenpiteiden muutokset maidon laadunhallinnassa ja muissa<br />
työvaiheissa. Eri tiloilla on saatujen palautteiden mukaan tehty erilaisia muutoksia. Yleisimmät muutokset<br />
maidon laadun hallinnassa ovat olleet<br />
• Hygienia-asioihin lypsyn aikana ja lypsylaitteistoissa on kiinnitetty enemmän huomiota ja tämä on<br />
vaikuttanut utaretulehdusbakteerien esiintymiseen.<br />
• Lisääntynyt tankkimaidon solujen seuranta solutestillä tai itse tilattavien lisänäytteiden avulla.<br />
• Tuotosseurantanäytteiden ottaminen säännöllisesti kuukausittan<br />
• Parilla tilalla ei ole saatu uusia toimintatapoja maidon laadunhallintaan projektin aikana, mutta<br />
uusia ajatuksia kylläkin.<br />
Tiloilla tehtyjä työrutiinien muutoksia projektin aikana:<br />
• Lypsyrutiinin muutos. Aiemmin lypsyliinat vesämpärissä niiden vääntäminen aiheutti käsiongelmia,<br />
nyt siirrytty käyttämään pesukonekuivia lypsyliinoja ja lypsypusseja, tämä muutos nopeuttanut<br />
lypsyä ja vähentänyt käsien kuormitusta ja askeleita lypsyasemalla<br />
• vedinten suihkuttaminen pesuaineliuoksella (Nänneli, Nännipesu yms. pesuaineet) ennen lypsyä,<br />
tämän jälkeen vedinten pyyhkiminen nihkeällä liinalla.<br />
• vaahtopesuaineen (EasyFoam)käyttöönotto lypsy-ympäristön puhdistuksessa;<br />
puhdistustoimenpiteestä helppo, nopea ja yksinkertainen<br />
• kuivikkeiden määrää parsissa on lisätty useilla tiloilla; tästä havaintona puhtaammat lehmät, utongelmia<br />
vähemmän, vaikutusta ympäristöperäisten ut-tulehdusten määrään<br />
• parsirakenteiden säätäminen/muuttaminen lehmien<br />
• lehmien ryhmittelyä utareterveyden perusteella on lisätty/ siihen on kiinnitetty enemmän<br />
huomiota<br />
• vedinkaston käyttöönotto ja käyttämismenetelmän vaihto<br />
• tuotosseurantanäytteiden ottaminen kerran kuussa tullut toimintatavaksi<br />
• ut-kartoituksen tekeminen<br />
• vasikoiden juoman pitoisuus<br />
• utarekarvojen käsittely poltto/leikkaus<br />
Mikä sai tilat tekemään muutoksia rutiineihin<br />
• tapaamisissa käsitellyt asiat/aiheet<br />
• toisilta tiloilta saadun kokemustiedon perusteella (tapaamiset ja keskusteluympäristö)<br />
• projektin aikaiset kokeilut<br />
• opintomatkalta saadun vinkit vaikuttivat muutoksiin<br />
Mitä jatkoa tälle projektille, mitä tarvitaan tulevaisuudessa?<br />
• parempia raportteja lehmäkohtaisista solutuloksista<br />
• ruokinnan merkitys utareterveyteen osio sivuutettiin tässä projektissa<br />
• kaikista asioista olemassa useita mielipiteitä, kaikki toimintatavat eivät sovi kaikille tarvittaisiin lisää<br />
juupas – eipäs -keskusteluja<br />
17
• seosrehun koostumuksen tutkiminen Artturi -palveluun<br />
• Valman kehittäminen vastaamaan paremmin isojen tilojen tarpeita<br />
• Laatukäsikirja/ohjeistus sähköiseenmuotoon<br />
Vapaa palaute projektista<br />
• Projekti on ollut tuki ongelmanratkaisutilanteeseen ja antanut eri näkökulmia ja jaksamista pohtia<br />
muutoksia toimintatapoihin, tuki ongelmatilanteessa<br />
• keskusteluympäristö puolsi paikkaansa yhteydenpitämisen kanssa<br />
• enemmän hinnoittelunäytteitä tiloille (tasaisesti kuukauden aikana)<br />
• aihepiiristä vaikea saada kiinni, jos asiat on hyvin<br />
• kontaktit toisille tiloille huippua!<br />
• parasta mihin on osallistuttu<br />
• erilaiset kokeilut hyvä tapa huomata mikä sopii omaan työrutiiniin ja mikä ei; säästi turhalta<br />
laitehankinnalta<br />
• uutta tietoa laajalta alueelta, hyvät aiheet tapaamisissa<br />
3. Uudet työkalut tiloille ja neuvonnalle<br />
a. Ut-laskuri<br />
Projektin aikana kehitettiin ut-laskuri yhteistyössä muutamien tilojen kanssa. Ut-laskurissa on<br />
mahdollisuus saada laskettua muutamien tilan ilmoittamien tunnuslukujen perusteella ut-ongelmien<br />
takia muodostuneet kustannukset tilakohtaisesti sekä meijerimaitolitraa kohden.<br />
Kuva 23. Ut-laskuri<br />
18
Ut-laskuri on tällä hetkellä excel-pohjainen, johon lisäämällä tiettyjä tiloilla olevia tunnuslukuja saadaan<br />
suuntaa antava utaretulehdusten kustannus laskettuna esim. meijerimaitolitraa kohti. Ut-laskurin<br />
kehittäminen/kehittyminen jatkuu Valion laatutiimissä.<br />
b. Tuse-näytetulosten jakauma<br />
Projektissa laadittiin taulukko, jossa saadaan piirrettyä kuvaaja tilan tuotosseurantasolujen perusteella.<br />
Näin voidaan hahmottaa tilalla olevien lehmien utareterveysjakauma (solutiedon perusteella). Tällä<br />
hetkellä kaaviosta saa prosenttiosuuden karjamäärästä ja lehmämäärän mitä kuhunkin osa-alueeseen<br />
kuuluu. E-luokan maitoa meijeriin toimittavilla tiloilla saattaa olla hyvin erilainen tilanne lehmäkohtaisilla<br />
näytteillä tarkasteltuna.<br />
Esimerkkikuviot alla. Kuvioiden tilat tuottavat meijeriin E-luokan maitoa, mutta maidon laadunhallinnassa<br />
tarvittavat työtavat ja työmäärä näillä tiloilla on hyvin erilainen ja asioiden kehittämistarpeet tiloilla<br />
erilaiset.<br />
Kuva 24. E-luokan maitoa meijeriin tuottajat kaksi tilaa, joiden maidon laadun hallinnassa ja<br />
toimintatavoissa on hyvin erilaiset haasteet.Kuviossa vasemmalla osuuslehmistä prosenttilukuna,<br />
alhaalla koelypsyjen määrä järjestyslukuna, jakaumassa solutasojen perusteella lehmät.<br />
100 %<br />
100 %<br />
80 %<br />
60 %<br />
80 %<br />
60 %<br />
1-150<br />
151-250<br />
40 %<br />
40 %<br />
251-400<br />
20 %<br />
20 %<br />
401-800<br />
0 %<br />
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12<br />
0 %<br />
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10<br />
yli 800<br />
c. Ongelmatilanteisiin täsmäneuvontaa<br />
Ongelmatilanteessa tiloillla tulee olla mahdollisuus saada käyttöön neuvonnan ammattilaisia tekemään tai<br />
antamaan ohjeet kuinka voidaan tehdä esimerkiksi ut-kartoitus koko karjasta isoissa yksiköissä. Neuvojilla<br />
tulee olla ammattitaitoa ja aikaa tällaisten tehtävien suorittamiseen isoissakin yksiköissä.<br />
Näytteenottotilanteessa käytössä näppärä ”näytteenottoessu”, jossa tilaa desinfiointipyyhkeille,<br />
näyteputkille ja solutestipullolle.<br />
19
Kuva 25. Ut-kartoitus isolla tilalla<br />
Kuva 26. Käytössä”näytteenottoessu”<br />
4. Tiivistetysti tulokset ja jatkoseuranta<br />
Projektille asetettuja tavoitteita on saavutettu. Prosessit on kuvattu projektisuunnitelmassa olevien<br />
kirjausten perusteella. Uusia toimintatapoja ja menetelmiä testattiin ja käyttöönotettiin tiloilla.<br />
o<br />
o<br />
o<br />
Mitä uutta kehitetttiin<br />
o ut-laskuri<br />
o tusenäytteiden solujakauma<br />
o uudet prosessimallit<br />
o alkutuotannon haccp<br />
o toimenpidemallit prosesseihin<br />
o uusia toimintamalleja tilakokeilujen jälkeen<br />
o keskusteluympäristön hyödyntäminen tilakoulutuksessa<br />
mitä pysyvää saatiin aikaan<br />
o muuttuneita toimintatapoja tiloilla<br />
o uusia toimintamalleja neuvontaan<br />
kuka vastaa uusien/kehitettyjen toimintojen tiedottamisesta ja jatkokehityksestä<br />
o toimintojen jatkokehittämisestä ja niiden seurannasta vastaa Pohjolan Maidon edustajina<br />
Marko Puhto Valman kehitysryhmässä ja Eija Kontio Laatutiimissä.<br />
20
Kuva 27. Projektitilojen tiedot projektin aikana 01 – 05/2011 (tiedot hinnoittelunäytteistä)<br />
TIEDON JAKAMINEN PROJEKTIN ULKOPUOLELLE<br />
Projektista on tiedotettu ohjausryhmälle ja Valion alkutuotannon työryhmälle ryhmäsähköposteilla<br />
projektin aikana . Valion neuvojien koulutuspäivillä Vuokatissa käsiteltiin projektin sen hetkisiä tuloksia.<br />
Projektin materiaali tallennetaan Valion yhteiselle N-asemalle, mistä se on Valion alkutuotannon<br />
neuvonnan saatavissa.<br />
Tiloilla tehdyistä muutoksista ja havainnoista tulee Maito ja Me –lehteen juttukokonaisuus syksyllä 2011.<br />
Projektissa saaduista kokemuksista kerrotaan <strong>ProAgria</strong>Maito -valmennuspäivillä elokuussa 2011.<br />
PROJEKTIN ARVIOINTIA<br />
Projekti oli ajallisesti hyvin lyhyn lyhyt ja intensiivinen, mikä aiheutti ongelmia aikataulullisesti.<br />
Asiakokonaisuus oli laaja ja muuttujia sen ympäriltä löytyi paljon, esimerkikis tiloilta tulleet ideat ja<br />
näkökulmat yllättivät laajuudellaan. Tilat ajattelivat maidon laadun laajempana kokonaisuutena kuin<br />
neuvonta. Pohdinnaksi kaikille: Mitä on maidon laatu ja mitä siihen kuuluu? Miten maidon laatuneuvontaa<br />
tulee kehittää?<br />
Projektien onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että niiden toteutusaikana kaikki sitoututuvat<br />
tosissaan yhteiseen tekemiseen ja yhteisen päämäärän saatuttamiseen. Tiimityöskentely eri sidonryhmien<br />
välillä on tärkeää onnistumisen kannalta. Uusien ja myös käytössä olevien toimintatapojen<br />
kyseenalaistaminen ja muutoshalukkuus tärkeää. Asioiden näkeminen laajemmasta näkökulmasta ja eri<br />
asioiden toisiinsa vaikuttavuuden huomioiminen on tärkeää.<br />
Projekti kokonaisuudessan sai erityisen hyvää palautetta siihen osallistuneilta tiloilta. Oikeastaan ne tilat,<br />
jotka kyseenalaistivat omat toimintatavat ja etsivät jotain muutosta toimintaansa saivat projektin aikana<br />
varmaankin kaikkein eniten. Vaikka tiloilla ei mitään toimintatapoja olisi muutettu, ajattelutapa/<br />
ajattelumalli muuntui. Asiakokonaisuuksia käsitellään palautteen mukaan eritavalla. Tilojen välille<br />
muodostuneet keskusteluyhteydet ja kontaktit säilyvät myös projektin jälkeen ja tiedon vaihto näiden<br />
tilojen välillä jatkuu.<br />
21
PROJEKTIN TULOSTEN HYÖDYNTÄMISSUOSITUKSIA JA KEHITYSEHDOTUKSIA JATKOA VARTEN<br />
Projektille ei ole luvassa suoraa jatkoprojektia. Esille nousseita asioita viedään eteenpäin Valion<br />
Laatutiimissä (esim. ut-laskuri ja prosessit), Valman kehitysryhmässä (tusenäytteiden solujakauma kuvaaja).<br />
Tiloilta saatujen palautteiden perusteella järjestetään mahdolisesti uusia koulutuksia ja projekteja.<br />
Projektissa nousi esille erittäin tärkeänä maidon laadun hallinnan välineenä systemaattiset ja<br />
järjestelmälliset työtavat esim. tankkimaidon soluseuranta ja säännöllisesti kuukausittain otettavat<br />
tuotosseurantanäytteet. Näiden tulosten nopea raportointi ja raporttien käyttökelpoisuus ja luettavuus<br />
koettiin tärkeiksi tiloilla. Eläinmäärän kasvaessa tiloilla maidon laadunhallinnan täytyy olla järjestelmällistä<br />
ja ennakoivaa. Seurantaa tulee pystyä tekemään helposti ja nopeasti, eläinten solumäärien historiatietoa<br />
tulee pystyä hyödyntämään yksinkertaisilla menetelmillä, jotka on mahdollisimman helposti saatavilla ja<br />
muunneltavissa tilojen tarvitsemaan käyttökelpoiseen muotoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää<br />
lypsyjärjestelmän toimintavarmuuteen ja huollon saatavuuteen. Tästä kehitysidea/-tarve tiiviimpään<br />
sidosryhmätyöskentelyyn.<br />
Projektissa esille nousseiden uusien työmenetelmien tiedottaminen neuvonnalle ja sidosryhmille sekä<br />
muille tiloilleon erittäin tärkeää, koska näiden projektitilojen tekemien muutosten jälkeen moni asia on<br />
helpottunut ja parantunut. Näistä muutoksista on tullut tiloille ajansäästöä, taloudellista hyötyä ja töiden<br />
helpottumista.<br />
Projektissa mukana ollut tilaryhmä on erittäin motivoitunut tekemään jatkossakin töitä yhdessä. Tämän<br />
ryhmän hyödyntämistä voisi käyttää neuvonnan kehittämisessä ja uusien/käytössä olevien<br />
työmenetelmien testaamisessa.<br />
Tässä projektissa käytetty pienryhmätoimintamalli oli hyvä. Tässä mallissa koottiin yhteen samassa<br />
kehitysvaiheessa olevia tioja, joiden eläinmäärä oli yli 50 lehmää. Toimintamalli mahdollisti keskustelun eri<br />
aihealueista ja erilaisten ryhmätyökalujen avulla saatiin kehitysideoita neuvonnalle. Tällaisessa<br />
työtavassa/tiedonvaihtotavassa tulee helpommin muutoksia työ- ja menetelmärutiineihin tiloilla, kuin<br />
pelkillä yksipäiväisillä koulutuspäivillä.<br />
Suljetun keskusteluympäristön käyttö koulutuskokonaisuuksissa on uusi mahdollisuus syventää tietoja,<br />
mahdollistaa tilojen keskustelun ja tiedonvaihdon myös koulutuspäivien välillä. Keskusteluympäristön<br />
käyttö ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua ja keskusteluihin pääsee palaamaan vielä myöhemminkin, jos<br />
jokin asia jää askarruttamaan. Keskusteluympäristön käyttö ja sen hyödyntäminen vaatii vielä käyttäjien<br />
kehittymistä ja oppimista.<br />
Projektin materiaalissa on aiheita useisiin opinnäytetöihin.<br />
22
LIITTEET<br />
1. Prosessikuvaukset ja toimenpidemallit<br />
2. Maidon laadunhallinta -kuvio<br />
3. Toimenpidemalleja (toiminta tuotosseurananäytteen jälkeen)<br />
4. Maidon alkutuotannon haccp ja haccp –kuvaus<br />
5. Mitä maidon laadun hallintaan –ryhmätyön tulos<br />
6. Tilojen palautteet<br />
7. Kenttätiimin palaute: Mitä uutta neuvojille tästä projektista<br />
8. Opintomatkan matkaraportti<br />
9. Ut-laskuri kokonaisuudessaan<br />
10. Tuse-näytetulosten jakauma<br />
23
Change language