Kristiinankaupungin kaupunki ... - Pöyry

67070364.BS2
kehittämään kaupankäyntiä kruunun näkemysten mukaisesti. Tulevan kaupungin
paikaksi valittiin Koppön saari. Koppö ei kuitenkaan ollut enää saari vaan oli muuttunut
niemeksi. Se sijaitsi sopivalla ja edullisella paikalla Närpiön, Tiukan ja Lapväärtin
pitäjien rajamailla, ja seudulta oli jo pitkän aikaa lähtenyt aluksia kohti Tukholmaa.
Kun Kristiinankaupunki perustettiin, oli Koppössä pieni kylä, jonka kahden talon
veroluvut olivat yhteensä 1 ½ manttaalia. Uusi kaupunki kasvoi kuitenkin nopeasti, ja
vuonna 1651 oli jo 47 porvaria kirjoittautunut kaupungin asukkaiksi ja osa heistä oli jo
muuttanut paikalle rakentaakseen talonsa ja käynnistääkseen kauppansa.
Kristiinankaupungin porvaristo koostui henkilöistä, jotka olivat tulleet kaupunkiin
Tukholmasta, Söderhamnista, Närpiöstä, Lapväärtistä, Tiukasta, Kurikasta tai Karkusta.
5
3.2 Tiukan alueen historia
Uudelta kaupungilta puuttui kuitenkin laidunmaata ja muita tiluksia. Tästä syystä Pietari
Brahe lahjoitti uudelle kaupungille Lapväärtin Ala- ja Ylä -Tiukan kylät sekä Koppön,
joissa talonpoikien enemmistö oli antanut merkitä itsensä porvareiksi. Kaupungin nimi
oli vielä tällöin Koppö, mutta muutamaa päivää myöhemmin maaliskuun ensimmäisenä
päivänä 1651 Pietari Brahe käytti kaupungista Kristiina-nimeä.
Kaupungilla oli lahjoituksena saamansa Tiukan ja Koppön kylän alueilla tiluksia, joten
pelloille, niityille ja metsiin sekä kalastamaan oli päästävä. Lisäksi myyntitavaroitaan
uuteen kaupunkiin tuovien talonpoikien oli päästävä kulkemaan.
Ennen kaupungin perustamista Koppön kylässä on mahdollisesti ollut vain heikko
maantieyhteys Tiukkaan tai sitten pienellä merenrantakylällä ei aikaisemmin ollut
maantieyhteyksiä, koska meri avasi purjehdusyhteydet.
Tiukan läpi Pjelaxiin kulkeva 14 kilometriä pitkä tie oli Lapväärtin ensimmäinen
kirkkotie. Lålbyn lähettyviltä kulki ratsutie Tiukkaan vuonna 1791.
Kristiinankaupungista Tiukkaan kulkevan tien (Tiukantie) ikää ei tiedetä. Kuitenkin
oletetaan, että se on rakennettu jo ennen Kristiinankaupungin perustamista 1649. On
silti todennäköistä, että Tiukasta on ensin ollut tieyhteys kaupunkiin Lapväärtin kautta,
jonka tie kaupunkiin on rakennettu 1652. Vuoden 1846 pitäjänkartan mukaan Tiukan
läpi kulki tie nykyisen Pilviniityntien ja Isosillantien tienoilla.
Kuvassa 3 on ote Lapväärtin pitäjänkartasta vuodelta 1846, jossa näkyy kylän läpi
kulkeva tie ja Tiukan tilojen sijainti. Asutus keskittyy suurimmaksi osaksi jokivarsiin
(joen mutkiin) ja peltoalueiden reunoihin. Kartan punaiset tähdet joen rannalla viittaavat
myllyihin.
Copyright © Pöyry Environment Oy