Kristiinankaupungin kaupunki ... - Pöyry
Kristiinankaupungin kaupunki ... - Pöyry
Kristiinankaupungin kaupunki ... - Pöyry
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Tiukan osayleiskaava - ERILLISLIITE 1<br />
Rakennuskantainventointi<br />
67070364.BS2<br />
11.7.2008<br />
<strong>Kristiinankaupungin</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
Tiukan osayleiskaavan tarkistus<br />
Rakennuskantainventointiraportti
67070364.BS2<br />
Sisältö<br />
1<br />
1 JOHDANTO ......................................................................................................................... 2<br />
1.1 Alueen sijainti ja yleiskuvaus................................................................................................. 2<br />
1.2 Selvityksen menetelmät ja vaiheet ......................................................................................... 3<br />
2 SUOJELUKOHTEET, AIKAISEMMAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT..... 4<br />
2.1 Suojellut kohteet..................................................................................................................... 4<br />
2.2 Kohteet valtakunnallisissa kulttuuriympäristö- ja maisema-alueselvityksissä ...................... 4<br />
2.3 Merkittävät kulttuuriympäristöalueet ja –kohteet maakuntakaavassa ................................... 4<br />
3 ALUEEN HISTORIAA ....................................................................................................... 4<br />
3.1 <strong>Kristiinankaupungin</strong> historia................................................................................................. 4<br />
3.2 Tiukan alueen historia ............................................................................................................ 5<br />
4 YHTEENVETO RAKENNUSINVENTOINNIN TULOKSISTA................................. 10<br />
4.1 Ominaispiirteitä osa-alueittain ............................................................................................. 10<br />
5 LÄHTEET........................................................................................................................... 17<br />
Kuvat<br />
Kuva 1<br />
Kuva 2<br />
Kuva 3<br />
Selvitysalueen rajaus<br />
Ote pitäjänkartasta 1800-luvun loppupuolelta<br />
Inventointikohdekartta<br />
Liiteraportit<br />
Liiteraportti 1 Alue- ja kohdeinventointilomakkeet<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
67070364.BS2<br />
2<br />
1 JOHDANTO<br />
Tiukan alueen vanhan rakennuskannan inventointi on laadittu yleiskaavoituksen<br />
perusselvitysaineistoksi. Alueen yleiskaavoitus on laitettu vireille kesällä 2007.<br />
Inventoinnin tavoitteena on antaa kaavoitustyötä varten riittävä pohjatieto alueen<br />
rakennuskulttuurin ominaisuuksista ja arvoista. Inventoinnin on laatinut<br />
<strong>Kristiinankaupungin</strong> kaupungin toimeksiannosta Pöyry Environment Oy:n Seinäjoen<br />
toimisto, jossa työstä ovat vastanneet inventoijat ark.yo Leena Aunio ja<br />
ympäristötekniikan ins. AMK Annukka Rajala sekä inventoinnin ohjaajana toiminut<br />
ark.yo Juha-Matti Märijärvi.<br />
Inventointiraportti sisältää lyhyen yleiskuvauksen alueesta, tiedot aiemmista<br />
selvityksistä ja suunnitelmista, yhteenvedon rakennusinventoinnin tuloksista sekä<br />
kohdekohtaiset inventointitiedot.<br />
Raportin ja inventointien valokuvat ovat ottaneet Leena Aunio ja Annukka Rajala.<br />
1.1 Alueen sijainti ja yleiskuvaus<br />
Tiukka sijaitsee <strong>Kristiinankaupungin</strong> koillispuolella. Tiukan kylän läpi kulkee<br />
Tiukanjoki, joka laskee <strong>Kristiinankaupungin</strong> Pohjoislahteen. Alueella on pääosin<br />
omakotitaloja sekä teollisuusrakennuksia.<br />
Jokilaakso ja peltomaisemat ovat muovanneet Tiukan kylän kulttuurimaisemaa.<br />
Maanviljely on ollut alueen maisemallisesti määräävin tekijä. Peltoaukeiden<br />
vastapainona rakentaminen on keskittynyt tiiviiksi kokonaisuuksiksi joen ja teiden<br />
varsille sekä mäkien päälle. Mäkien päällä sijaitsevat rakennukset näkyvät kauas<br />
maisemassa.<br />
Kohdealuetta käsitellään selvityksessä kahdeksana osa-alueena, joiden jako perustuu<br />
rakennusten sijaintiin maisemassa. Osa-alueet on esitetty kuvassa 2. Osa-alueet ovat:<br />
Vargönin metsänreuna-asutus, Myrkyntien varren asutus, Björklundin asutus,<br />
Grannasbackenin asutus, Jåfsbackenin asutus, Butsbackenin asutus, Sårbackenin asutus<br />
sekä Tiukantien varren asutus.<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
67070364.BS2<br />
3<br />
Kuva 1. Selvitysalueen rajaus<br />
1.2 Selvityksen menetelmät ja vaiheet<br />
Ennen varsinaisen inventoinnin aloittamista inventoijat ja inventoinnin ohjaaja tekivät<br />
alueelle 11.9.2007 maastokäynnin, jossa arvioitiin alueen rakennusten<br />
inventointitarvetta osayleiskaavan tarkistuksen kannalta. Maastokäynnin perusteella<br />
valittiin osayleiskaavan tarkistusta varten inventoitavat kohteet, kaikkiaan 52 kohdetta.<br />
Inventoitaviksi kohteiksi valittiin 1960-lukua vanhemmat rakennukset.<br />
Inventoinnista tiedotettiin asukkaita lehtijutulla sekä inventoitavien kohteiden<br />
omistajille lähetetyillä inventointitiedotteilla.<br />
Inventoinnin maastotyöt tehtiin 12.9. – 14.9.2007 sekä 25.9. – 28.9.2007 välisenä<br />
aikana. Inventoijat kiersivät kohteet läpi ja kirjasivat havainnot kohteesta ja<br />
ympäristöstä ylös. Kohteet valokuvattiin digikameralla. Inventointikäynnillä kohteen<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
67070364.BS2<br />
rakennuksista selvitettiin muun muassa ikä, rakennustapa ja –tyyppi, materiaalit,<br />
erityispiirteet ja mahdollisuuksien mukaan myös käyttöhistoriaa. inventointi koski<br />
pääosin rakennusten ulkoasua, vain muutamissa kohteissa käytiin sisätiloissa.<br />
Inventoitavan kohteen historiaa selvitettiin haastattelemalla alueen asukkaita sekä<br />
rakennusten omistajia mahdollisuuksien mukaan, tutkimalla itse rakennuksia ja<br />
perehtymällä paikallishistorialliseen lähdemateriaaliin, vanhoihin karttoihin ja<br />
kirjallisuuteen.<br />
Inventointitiedot tallennettiin Museoviraston ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen<br />
hallinnoimaan KIOSKI-tietokantaan, josta ne ovat viranomaisten, tutkijoiden ja kunnan<br />
käytettävissä. Tietokannan inventointitiedot koottiin myös osayleiskaavan tarkistuksen<br />
rakennusinventointiraportin liitteeksi. Kohteista otetut digikuvat tallennettiin<br />
tietokantaan järjestelmän edellyttämässä kuvakoossa. Alkuperäisessä koossa olevat<br />
valokuvat tallennettiin CD-rom levykkeelle kohteittain järjestettynä.<br />
4<br />
2 SUOJELUKOHTEET, AIKAISEMMAT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT<br />
2.1 Suojellut kohteet<br />
Kohdealueella ei ole suojeltuja kohteita.<br />
2.2 Kohteet valtakunnallisissa kulttuuriympäristö- ja maisema-alueselvityksissä<br />
Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset<br />
ympäristöt (Museovirasto, Ympäristöministeriö 1993)–julkaisun mukaan<br />
suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä kohteita.<br />
2.3 Merkittävät kulttuuriympäristöalueet ja –kohteet maakuntakaavassa<br />
Pohjanmaan maakuntakaava on valmisteilla. Suunnittelualueella Butsbacken-<br />
Sårbackenin alue, Jåfsbacken sekä Tiukanjokilaakson kulttuurimaisema ovat<br />
maakuntakaavan esiselvityksen mukaan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittäviä<br />
kulttuuriympäristöjä. Kyseiset alueet ovat maakuntakaavaehdotuksessa 24.9.2007<br />
osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta arvokkaiksi alueiksi.<br />
Maakuntakaavan valmistumiseen saakka alueella on voimassa Pohjanmaan seutukaava<br />
vuodelta 1995. Suunnittelualueella Butsbacken, Jåfsbacken ja Tiukan jokilaakson<br />
kulttuurimaisema on seutukaavassa osoitettu kulttuurimaisema-alueiksi, jotka ovat<br />
alueen päämaankäyttöä täydentäviä, joskus useita aluevarauksia ja maankäyttömuotoja<br />
sisältäviä osa-alueita, joilla pyritään alueen rakennusperinteen ja kokonaisuuden<br />
säilyttämiseen.<br />
3 ALUEEN HISTORIAA<br />
3.1 <strong>Kristiinankaupungin</strong> historia<br />
<strong>Kristiinankaupungin</strong> perusti vuonna 1649 Suomen kenraalikuvernööri Pietari Brahe<br />
kaupankäynnin edistämiseksi. Kruunu halusi perustaa uuden kaupungin sinne, missä oli<br />
ennestään paljon kaupankäyntiä. Tällä pyrittiin lopettamaan laiton maakauppa ja<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
67070364.BS2<br />
kehittämään kaupankäyntiä kruunun näkemysten mukaisesti. Tulevan kaupungin<br />
paikaksi valittiin Koppön saari. Koppö ei kuitenkaan ollut enää saari vaan oli muuttunut<br />
niemeksi. Se sijaitsi sopivalla ja edullisella paikalla Närpiön, Tiukan ja Lapväärtin<br />
pitäjien rajamailla, ja seudulta oli jo pitkän aikaa lähtenyt aluksia kohti Tukholmaa.<br />
Kun Kristiinan<strong>kaupunki</strong> perustettiin, oli Koppössä pieni kylä, jonka kahden talon<br />
veroluvut olivat yhteensä 1 ½ manttaalia. Uusi <strong>kaupunki</strong> kasvoi kuitenkin nopeasti, ja<br />
vuonna 1651 oli jo 47 porvaria kirjoittautunut kaupungin asukkaiksi ja osa heistä oli jo<br />
muuttanut paikalle rakentaakseen talonsa ja käynnistääkseen kauppansa.<br />
<strong>Kristiinankaupungin</strong> porvaristo koostui henkilöistä, jotka olivat tulleet <strong>kaupunki</strong>in<br />
Tukholmasta, Söderhamnista, Närpiöstä, Lapväärtistä, Tiukasta, Kurikasta tai Karkusta.<br />
5<br />
3.2 Tiukan alueen historia<br />
Uudelta kaupungilta puuttui kuitenkin laidunmaata ja muita tiluksia. Tästä syystä Pietari<br />
Brahe lahjoitti uudelle kaupungille Lapväärtin Ala- ja Ylä -Tiukan kylät sekä Koppön,<br />
joissa talonpoikien enemmistö oli antanut merkitä itsensä porvareiksi. Kaupungin nimi<br />
oli vielä tällöin Koppö, mutta muutamaa päivää myöhemmin maaliskuun ensimmäisenä<br />
päivänä 1651 Pietari Brahe käytti kaupungista Kristiina-nimeä.<br />
Kaupungilla oli lahjoituksena saamansa Tiukan ja Koppön kylän alueilla tiluksia, joten<br />
pelloille, niityille ja metsiin sekä kalastamaan oli päästävä. Lisäksi myyntitavaroitaan<br />
uuteen <strong>kaupunki</strong>in tuovien talonpoikien oli päästävä kulkemaan.<br />
Ennen kaupungin perustamista Koppön kylässä on mahdollisesti ollut vain heikko<br />
maantieyhteys Tiukkaan tai sitten pienellä merenrantakylällä ei aikaisemmin ollut<br />
maantieyhteyksiä, koska meri avasi purjehdusyhteydet.<br />
Tiukan läpi Pjelaxiin kulkeva 14 kilometriä pitkä tie oli Lapväärtin ensimmäinen<br />
kirkkotie. Lålbyn lähettyviltä kulki ratsutie Tiukkaan vuonna 1791.<br />
Kristiinankaupungista Tiukkaan kulkevan tien (Tiukantie) ikää ei tiedetä. Kuitenkin<br />
oletetaan, että se on rakennettu jo ennen <strong>Kristiinankaupungin</strong> perustamista 1649. On<br />
silti todennäköistä, että Tiukasta on ensin ollut tieyhteys <strong>kaupunki</strong>in Lapväärtin kautta,<br />
jonka tie <strong>kaupunki</strong>in on rakennettu 1652. Vuoden 1846 pitäjänkartan mukaan Tiukan<br />
läpi kulki tie nykyisen Pilviniityntien ja Isosillantien tienoilla.<br />
Kuvassa 3 on ote Lapväärtin pitäjänkartasta vuodelta 1846, jossa näkyy kylän läpi<br />
kulkeva tie ja Tiukan tilojen sijainti. Asutus keskittyy suurimmaksi osaksi jokivarsiin<br />
(joen mutkiin) ja peltoalueiden reunoihin. Kartan punaiset tähdet joen rannalla viittaavat<br />
myllyihin.<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
67070364.BS2<br />
6<br />
Kuva 2. Pitäjänkartta pääosin vuodelta 1846. Rautatie on rakennettu vuosina 1909-13. Kansallisarkiston<br />
digitaaliarkisto.<br />
Tiukassa oli kaksi ”kylää”. Puhuttiin Yttertjöckistä (Ala-Tiukka?) ja Övertjöckistä (Ylä-<br />
Tiukka?). Tiukan kylät olivat suuria, vuonna 1629 Yttertjöckissä oli 12 ja Övertjöckissä<br />
11 talonpoikaa.<br />
Elinkeinot<br />
1700-luvun alussa Tiukassa oli yritteliäitä talonpoikia, jotka perustivat sahamyllyjä<br />
joelle. Myöhemmin rakennettiin myös vesimyllyjä. Oletettavasti myös useita<br />
tuulimyllyjä on sijainnut mäkien päällä. Yksi tällaisista myllyistä on siirretty Kiiliin.<br />
Vuonna 1893 mainitaan, että muun muassa Övrebyssä (Ylä-Tiukassa) oli jauhomylly, ja<br />
Yttrebyssä oli toinen. 1920-luvulla Mylläri Laaksosella oli mylly Yttrebyssä. Hän oli<br />
myös kylän ensimmäisen radion omistaja, ja hän kutsui usein naapureita kuuntelemaan<br />
lähetystä.<br />
Tiukan kylässä pääelinkeino oli maanviljely sekä karjanhoito. Tiukassa toimi oma<br />
osuusmeijeri vuodesta 1922. Meijeri oli keskittynyt kulutusmaitoon ja voin<br />
valmistukseen. Meijeri oli tärkeä Tiukan kylälle. Maito, voi ja juusto olivat tärkeitä<br />
kauppatavaroita; suurin osa oli tilaustuotteita Kristiinan<strong>kaupunki</strong>in. Voita ja juustoa<br />
kaupattiin myös kaupungin markkinoilla. Meijeri sijaitsi joen lähellä uuden sillan ja<br />
vanhan sillan välissä. Toiminta loppui vuonna 1972 ja rakennus on purettu.<br />
Talonpoikaistalojen hoitoon liittyi myös metsätalous. Lisäksi metsästettiin ja kyläläisillä<br />
oli myös merellä kalastusvesiä, joita vuokrattiin <strong>Kristiinankaupungin</strong> kalastajille.<br />
Tiukanjoesta saatiin hyvin rapuja ja äyriäisiä, ja jokeen nousi syksyisin myös<br />
ympyräsuisia kaloja. Lisäksi joesta pyydettiin lohta ja harjustakin.<br />
Ammatteja<br />
Kylässä oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa muun muassa seppiä, suutareita,<br />
räätäleitä, ammatti-mylläri ja parkitsija.<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
67070364.BS2<br />
Vuonna 1916 Gussin tilalla oli myös kestikievari. Vuonna 1928 kestikievarit siirtyivät<br />
valtion hoitoon, ja Tiukan kestikievari lopetettiin. Liikenne autoilla ja busseilla oli<br />
suosiossa.<br />
Tjöckforsin viinanpolttimo<br />
Oletettavasti 1870-luvulla Tiukassa aloitti toimintansa Tjöckforsin viinanpolttimo, joka<br />
sijaitsi nykyisen Unipak Oy:n teollisuushallin (Isosillantie) alueella. Viinamitasta on<br />
löydetty leima vuodelta 1874. Tjöckforsin polttimo oli niin sanottu kruununpolttimo,<br />
jonka polttomestarina toimi Vilhelm Pasi. Viinanpoltosta saatiin sivutuotteena rankkia,<br />
joka oli hyvää ravintoa karjalle. Vuonna 1889 Tjöckforsin viinanpolttimolla oli tulipalo,<br />
joka tuhosi itse teollisuusrakennuksen. Rakennus oli pitkä, kaksikerroksinen ja sen<br />
pitkällä sivulla oli yhdeksän ikkunaa. Tulipalosta jäi jäljelle viereinen toimistorakennus,<br />
joka oli yksikerroksinen ja jonka pitkällä sivulla ikkunoita oli yksitoista. Tätä<br />
rakennusta harkittiin syksyllä 1891 uudeksi kansakoulurakennukseksi, myöhemmin<br />
ensimmäisen kansanopiston tiloiksi mutta se purettiin 1896.<br />
Ennen viinanpolttimoa kyseisissä rakennuksissa toimi Marieforsin nahkatehdas.<br />
Nälkävuosien aikana, 1865-1867 vaivaiskassa ohjasi köyhiä ja nälkäisiä kerjäläisiä<br />
käytöstä jääneeseen nahkatehtaaseen. Sinne perustettiin myös sairaalaosasto.<br />
Kaupat<br />
Maakauppa sallittiin vuonna 1859, minkä jälkeen oli luvallista perustaa kauppoja myös<br />
maaseudulle.<br />
Kauppoja Tiukassa ei ollut monia, koska Kristiinan<strong>kaupunki</strong>in oli suhteellisen lyhyt<br />
matka ja kaupungin markkinat olivat tärkeitä kyläläisille, samoin kuin kaupungin<br />
kauppiaat, joille myytiin muun muassa perunoita, maitoa ja voita.<br />
1900-luvun alussa oli Övre byssä, Tjöckforsin alueella kauppa sekä lisäksi saha ja<br />
mylly. 1900-luvun alussa kauppaa pidettiin myös Gussin tilalla Övre byssä. Vuonna<br />
1911 kauppa mainosti trikookangasta, sarkakangasta, vuorikangasta ja flanellia.<br />
Tärkeimpiä ja tavallisimpia tuotteita maalaiskaupoissa olivat kahvi, sokeri, tupakka,<br />
suola ja ruisjauho. Lisäksi myytiin petrolia, hevosenkenkiä, valjaita, nauloja, siirappia ja<br />
vehnäleipää. Kaupassa saattoi olla myös puhelin.<br />
Yllä mainitut kaupat olivat yksityisiä, mutta 1900-luvun alussa Tiukan kylässä<br />
kuitenkin suunniteltiin osuuskaupan perustamista. Vuonna 1907 järjestettiin kokous,<br />
jossa päätettiin perustaa Tiukka-Puskamarkin Osuuskauppa. Vuonna 1908 osuuskauppa<br />
avattiin Erlundin tilalle Övre byhyn. Samana vuonna kauppaan päätettiin perustaa<br />
puhelinkeskus ja vetää linja Kristiinan<strong>kaupunki</strong>in. Kauppa-apulainen toimisi samalla<br />
keskuksen hoitajana. Vuonna 1908 avattiin myös toinen kauppa Yttre byhyn.<br />
Vuonna 1911 rakennettiin Övre byn kaupalle uusi rakennus, jossa oli kauppa, konttori,<br />
keittiö ja varastohuone. Kaupparakennusta suurennettiin vuonna 1922, jolloin<br />
rakennettiin 2 asuinhuonetta kauppiaan tarpeisiin. Vuonna 1923 Tiukan Osuuskauppa<br />
avasi Kristiinan<strong>kaupunki</strong>in sivukonttorin. Seuraavana vuonna Yttre byn kauppa<br />
lakkautettiin, koska asukkaat tekivät yhä enemmän ostoja kaupungin kaupassa. Tiukassa<br />
yksi kauppa jatkoi toimintaansa vuoteen 1931 saakka.<br />
7<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
67070364.BS2<br />
Rautatie<br />
8<br />
Ensimmäinen rautatie rakennettiin vuosina 1857-1862 Helsingistä Hämeenlinnaan, ja<br />
rataverkkoa laajennettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Suupohjan kunnat<br />
halusivat jo 1870-luvulla saada Pohjanmaan radan kulkevan lähempänä rannikkoa,<br />
mutta rautatie rakennettiin sisämaan kautta Vaasaan. Ajatus Seinäjoen ja<br />
<strong>Kristiinankaupungin</strong> välisestä rautatiestä kuitenkin säilyi, ja vuosien 1905–1906<br />
valtiopäivillä päätettiinkin rakentaa Kristiinan<strong>kaupunki</strong>in ja Kaskisiin haarautuva<br />
rautatie. Syksyllä 1909 aloitettiin rautatien rakentaminen Tiukan kylän läpi. Liikenne<br />
radalla alkoi vuonna 1913. Suupohjan rata kulkee Seinäjoelta Kaskisiin. Rata haarautui<br />
Teuvan Perälästä Myrkyn ja Tiukan kylien kautta <strong>Kristiinankaupungin</strong> satamaan.<br />
Henkilöliikenne Kristiinan<strong>kaupunki</strong>in lakkautettiin vuonna 1968 ja tavaraliikenne<br />
loppui 1982, jonka jälkeen rata purettiin.<br />
Tiukan hautausmaa<br />
Tiukan kylällä ei ollut omaa kirkkoa, vaan kirkossa käytiin Kristiinankaupungissa,<br />
jonne ei kylästä ollut useimmille kovinkaan pitkä matka. Oman hautausmaan kyläläiset<br />
saivat vuonna 1921. Hautausmaa sijaitsi ”i Kaijon” (paikannimi kaja), lähellä rautatien<br />
ylikulkua.<br />
Koulut<br />
Ennen kansakoulujen aikaa lukemaan ja kirjoittamaan opittiin kotona, ja opettajana<br />
toimi äiti tai joku muu osaava henkilö. Yttre by sijaitsi lähellä Kristiinan<strong>kaupunki</strong>a, ja<br />
1800-luvulla tämä osa kylästä turvautui myös kaupungin lukutaitoisiin henkilöihin.<br />
Kristiinankaupungissa toimi 1842-1871 köyhäinkoulu, joka opetti kirjoittamista ja<br />
laskentaa käsityöläisille ja kisälleille.<br />
Tiukassa toimi aluksi (v.1859) pyhäkouluja, myöhemmin vuonna 1883 kylässä oli kaksi<br />
alakoulua, yksi sijaitsi Yttre byssä (nykyisen Grannasbackantien ja Tiukantien<br />
risteyksessä) ja toinen Övre byssä. Vuonna 1890 suunnitelmissa oli perustaa<br />
kansakoulu, ja koulurakennukseksi harkittiin Tjöckforsin viinanpolttimon rakennusta,<br />
mutta kansakoulun perustaminen aloitettiin vasta vuonna 1892. Tällöin talonpoika Karl<br />
Johansson Erlandtilta ostettiin asuinrakennus, navetta ja lato ja ne siirrettiin uudelle<br />
paikalle Jåsbackeniin, niin sanotun Granats-gärdanin kulmaan. Kansakoulu aloitti<br />
toimintansa vuonna 1894. Kesällä vuonna 1918 Tiukan kansakoulu kuitenkin paloi.<br />
Tulipalo sai alkunsa veturin kipinöistä, joita myrsky lennätti Jåsbackeniin. Kipinät<br />
sytyttivät sekä kansakoulun että 3 pienempää taloa lähistöltä. Kaikki rakennukset<br />
paloivat kokonaan. Vuonna 1919 rakennettiin uusi koulurakennus. Myöhemmin<br />
Yttrebyn koulun tiloissa toimi vuonna 1924 perustettu marttayhdistys. Nykyään<br />
rakennus toimii kotiseutuyhdistyksen tiloina.<br />
Nuorisoseurantalo<br />
Nuorisoseuroissa laulettiin, urheiltiin ja voimisteltiin, esitettiin tanhuja, näyteltiin ja<br />
opiskeltiin sekä pidettiin kokouksia ja seurusteltiin. Tiukassa sijaitsi Tjöck-Påskmarkin<br />
nuorisoseura. Seurantalo valmistui vuonna 1910, mutta se tuhoutui tulipalossa vuonna<br />
1929. Uusi talo valmistui vuonna 1932. Rakennuspiirustukset piirsi rakennusmestari<br />
Wilhelm Forsén Närpiöstä. Rakennus toimii edelleen seurantalona. Taloa on korjattu<br />
vuosien varrella.<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
V-VARGÖN<br />
V09<br />
V03<br />
V11<br />
V08<br />
V07<br />
V10<br />
V13<br />
V05<br />
V01<br />
V04<br />
V12<br />
V06<br />
V02<br />
M08<br />
BJ-BJÖRKLUND<br />
M-MYRKYNTIE<br />
G-GRANNASBACKEN<br />
BJ05BJ08<br />
BJ06<br />
BJ02<br />
BJ01<br />
BJ03<br />
BJ07<br />
BJ04<br />
B13<br />
B11<br />
B12<br />
B10<br />
G04<br />
G03<br />
G02<br />
B01<br />
B09<br />
B04<br />
B08<br />
G05<br />
G06<br />
G11<br />
G10<br />
G01<br />
G08<br />
B05<br />
B07<br />
G09<br />
B02<br />
G07<br />
B03<br />
B06<br />
M01<br />
M09<br />
J13<br />
J09<br />
J08<br />
J07<br />
J10<br />
J11<br />
M13<br />
M06<br />
M02<br />
M05<br />
J01<br />
M12<br />
M04 M14<br />
M03<br />
M10<br />
J06 J14<br />
J05<br />
J04<br />
J02<br />
M11<br />
J03<br />
J12<br />
M07<br />
J-JÅFSBACKEN<br />
T07<br />
S01<br />
S06<br />
S05<br />
S02<br />
S07<br />
S03<br />
S04<br />
B-BUTSBACKEN<br />
S-SÅRBACKEN<br />
T05<br />
T04<br />
T06<br />
T03<br />
T02<br />
T01<br />
T08<br />
Alustava suunnittelualueen raja<br />
Pohjanmaan maakuntakaavaehdotus 2007<br />
Kulttuuriympäristön tai maiseman<br />
vaalimisen kannalta tärkeä alue<br />
T-TIUKANTIE<br />
Vanhan rakennuskannan inventointi 2007<br />
Inventoidut aluekohteet<br />
Yhtenäinen rakennettu ympäristö<br />
Inventoidut kohteet<br />
Kartoitetut kohteet<br />
INVENTOINTIKOHDEKARTTA
67070364.BS2<br />
10<br />
4 YHTEENVETO RAKENNUSINVENTOINNIN TULOKSISTA<br />
Suurin osa kartoitetuista rakennuksista on suuria talonpoikaistaloja. Lisäksi esimerkiksi<br />
Tiukantien varrelta löytyy rintamamiestontteja ja –taloja.<br />
Kohdealueen rakennukset ovat pääosin suuria talonpoikaistaloja ja – pihoja. Tyypillinen<br />
rakennus on 1 ½-kerroksinen tai vähintään ullakollinen 1-kerroksinen hirsirakennus,<br />
jonka lautavuoraus on maalattu punamullalla. Ikkunat ovat t-ikkunoita, joissa on<br />
valkoiseksi maalatut puitteet ja vuorilaudat. Ikkunoiden vuorilaudoissa on koristelua.<br />
Yläkerran ikkunat ovat pieniä kaksiruutuisia haukkaikkunoita ja räystään alaosassa on<br />
vaakalaudoitus, joka on maalattu valkoisella, keltaisella tai vihreällä. Tyypillisessä<br />
rakennuksessa on pulpettikattoinen, umpinainen kuisti, jossa on oven päällä jyrkkä<br />
frontoni. Tympanonisssa voi olla koristelu. Pihapiirissä on usein myös useita<br />
ulkorakennuksia. Useilla tiloilla ulkorakennukset ovat L-muotoisia. Pihoilla on myös<br />
aittoja ja navettoja. Lisäksi vanhoille pihoille johtaa useasti kaunis koivukuja.<br />
Tiukan tiloilla asuinrakennuksia on yksi tai kaksi. Jos asuinrakennuksia on kaksi, toinen<br />
rakennus sijoittuu tavallisesti kulmittain ja on usein pienempi kuin päärakennus.<br />
Tiukassa esiintyy myös yhteispihallisia rakennuksia. Myös syytinkitupia ja<br />
talousrakennusriviin rakennettuja väen- tai rengintupia esiintyy selvitysalueella.<br />
Rakennuksia on vanhojen sukupolvien poistumisen vuoksi autioitunut, ja rakennukset<br />
ovat huonossa kunnossa. Muun muassa Björklundin ja Grannasbackenin alueilla on<br />
useita autioituneita taloja ja pihapiirejä, samoin Butsbackenin alueella. Osa Tiukan<br />
asumattomista taloista toimii kuitenkin kesäasuntoina.<br />
4.1 Ominaispiirteitä osa-alueittain<br />
Vargönin metsänreuna-asutus (V)<br />
Vargönin alueen rakennuskanta sijoittuu<br />
nauhamaisesti<br />
metsänreunaan.<br />
Björndalintien ja rakennusten välissä on<br />
peltoaukeita sekä Tiukanjokeen laskeva<br />
luoma. Peltoalueen poikki on kulkenut myös<br />
rautatie. Rakennukset maisemassa näkyvät<br />
kauas.<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
67070364.BS2<br />
11<br />
Vargönin alueella on tiloja mahdollisesti<br />
1800-luvun lopulta ja 1900-luvun alusta.<br />
Jälleenrakennuskauden asutus on vähäistä,<br />
samoin uudisrakentamista alueella on vähän.<br />
Vuoden 1918 isojaon täydennyskartan<br />
mukaan alueella on ollut kuusi tilaa: Uppstu<br />
ja Lillstu nykyisellä Mäkipolulla, Österback,<br />
Appel, joka on niin sanottu umpipiha, sekä<br />
Smedslund nykyisellä Vargöntiellä.<br />
Vargöntien ja Mäkipolun välissä Mannfolk.<br />
Tilojen nimiä on yhä käytössä.<br />
Myrkyntien varren asutus (M)<br />
Myrkyntien varrella rakennuskanta sijoittuu<br />
aivan Myrkyntien varteen ja on tyyliltään ja<br />
iältään vaihtelevaa. Tien varrella on<br />
uudisrakentamista sekä rakennuksia 50- ja<br />
60-luvulta. Lisäksi alueella on vanhempaa<br />
rakennuskantaa 1800-luvulta ja 1900-luvun<br />
alusta. Alueen itäosassa on laaja peltoalue ja<br />
Myrkyntien alussa tie seurailee tiiviisti<br />
Tiukanjokea. Kaakkoisosassa on joen<br />
ylittävä silta. Myrkyntien varrella sijaitsee<br />
myös Krikoma Oy:n teollisuusrakennuksia<br />
sekä urheilukenttä.<br />
Hindsintiellä, Tiukanjoen varrella on<br />
sijainnut ainakin neljän talon muodostama<br />
rivikylä, jossa asuinrakennukset ovat<br />
sijainneet vierekkäin, pääsivut joelle päin.<br />
Talot ovat muodostaneet yhteispihan,<br />
jolloin rakennuksille on ollut yhteiset ulkoja<br />
talousrakennukset. Taloista on jäljellä<br />
Smedsin talo, jonka erikoisuutena on<br />
kaunis kuusikulmainen kuisti.<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
67070364.BS2<br />
Björklundin asutus (BJ)<br />
12<br />
Björklundin alueella rakennuskanta sijoittuu<br />
Tiukanjoen viereisten peltoalueiden<br />
lähettyville ja metsän reuna-alueille.<br />
Björklundin alue rajautuu Tiukanjokeen,<br />
jonka yli kulkee pieni silta sekä vuonna 1912<br />
rakennettu rautatien ylikulkusilta.<br />
Kohdealueen läpi kulkee Savilahdentie.<br />
Alueella on rakennuksia 1800-luvun lopulta<br />
ja 1900-luvun alusta sekä rakennukset 1950-<br />
ja 1960-luvulta. Vuoden 1918 isojaoen<br />
täydennyskartan mukaan alueella on<br />
sijainnut Björklundin, Lundin, Eriksbärgin ja<br />
Nylundin tilat. Jäljellä on Björklundin tila.<br />
Lisäksi alueella on muita vanhoja<br />
talonpoikaistiloja.<br />
Rakentaminen<br />
peltoalueilla on väljää ja rakennukset<br />
näkyvät aukeassa maisemassa kauas.<br />
Savilahdentien varrella on useita<br />
autioituneita pientilojen pihapiirejä joiden<br />
rakennukset ovat huonossa kunnossa.<br />
Grannasbackenin asutus (G)<br />
Grannasbackenin alueella rakennuskanta<br />
sijoittuu Grannasbackantien varteen sekä<br />
alueen pohjoisosassa sijaitsevan metsän<br />
reuna-alueille. Kohdealueella on muutamia<br />
vanhoja talonpoikaistiloja 1800-luvun<br />
lopulta ja 1900-luvun alusta. Rakentaminen<br />
on keskittynyt mäelle ja mäen rinteille,<br />
rakentaminen on tiivistä ja alueelta löytyy<br />
vanhojen rakennusten lisäksi<br />
uudisrakentamista<br />
sekä<br />
jälleenrakennuskauden rakennuksia. Alueen<br />
läpi on kulkenut rautatie koillisosasta<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
67070364.BS2<br />
lounaaseen Tiukanjoen ylikulkusillan yli.<br />
Alueen pohjoisosan metsänreunassa ja<br />
metsässä on useita autioituneita pientilojen ja<br />
mäkitupien pihapiirejä joiden rakennukset<br />
ovat huonossa kunnossa. Metsässä tien<br />
reunassa on vanha kivimuuri. Vanhoja<br />
rakennuksia on myös korjattu ja rakennusten<br />
perinteinen ilme on jonkin verran kärsinyt<br />
tehdyistä muutostöistä.<br />
13<br />
Jåfsbackenin asutus (J)<br />
Jåfsbackenin asutus on pääosin vanhaa.<br />
Alueella on rakennuksia sekä pihapiirejä<br />
1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. Osaalueen<br />
kaakkoisosassa, Olmentiellä on<br />
ilmeeltään yhtenäistä 1970-1980-luvun<br />
omakoti- ja rivitaloasutusta. Vanha<br />
rakennuskanta sijoittuu näkyville paikoille<br />
mäen päälle ja sen rinteille sekä teiden<br />
varsille. Isosillantien reunaa kulkee<br />
kivimuuri koululta eteenpäin.<br />
Kohdealuetta ympäröivä alue on aukeaa<br />
peltomaisemaa sekä harvaa asutusta joten<br />
Jåfsbackenin rakennukset näkyvät kauas ja<br />
ovat maisemallisesti merkittäviä.<br />
Rakennukset ovat säilyneet suhteellisen<br />
hyvin perinteisessä asussaan.<br />
Mielenkiintoisimpia kohteita Jåfsbackenin<br />
alueella on aivan Isosillantien vieressä<br />
sijaitseva Tiukan koulu, joka on rakennettu<br />
vuonna 1919 ja myöhemmin laajennettu.<br />
Koulua vastapäätä, tien toisella puolella,<br />
sijaitsee Tiukan nuorisoseurantalo, joka on<br />
rakennettu vuonna 1932.<br />
Lähellä Tiukanjoen ylittävää siltaa sijaitsee<br />
Tiukan alueen tyypillisestä rakennuksesta<br />
poikkeava asuinrakennus. Rakennus on<br />
jugendtyyliä, ja sijaitsee näkyvällä paikalla<br />
Isonsillantien varressa.<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
67070364.BS2<br />
Butsbackenin asutus (B)<br />
14<br />
Butsbackenin alueella rakennukset ovat<br />
sijoittuneet Tiukantien varteen sekä mäen<br />
päälle ja rinteille. Rakennuskanta on iältään<br />
vaihtelevaa. Vuoden 1918 isojaon<br />
täydennyskartan mukaan alueella on<br />
sijainnut Abbolin, Holmin, Antfolkin,<br />
Äppelin, Ragnäsin ja Butsin tilat. Jäljellä<br />
tiloista ovat Antfolkin, Äppelin ja Ragnäsin<br />
tilat.<br />
Osa vanhoista rakennuksista on asumattomia.<br />
Lisäksi alueelta löytyy nuorempaa<br />
rakennuskantaa ja uudisrakentamista, joka<br />
jonkin verran rikkoo alueen yhtenäisilmettä.<br />
Tiukantien varressa on kuitenkin yhä<br />
havaittavissa perinteistä raittimaisemaa.<br />
Äppelintien alussa on tiivis, vanhaa<br />
rakennuskantaa sisältävä asutuskeskittymä.<br />
Rakennukset näkyvät hyvin Tiukantielle ja<br />
ovat maisemallisesti merkittäviä. Suurin osa<br />
rakennuksista on säilynyt kohtuullisen hyvin<br />
perinteisessä asussaan korjaustöistä<br />
huolimatta.<br />
Merkittävimpiä rakennuksia Butsbackenin<br />
alueella on Tiukantien pohjoispuoella<br />
sijaitseva Nygårdin tila, Antfolkin tila sekä<br />
näkyvällä paikalla, mäen päällä ja<br />
Grannasbackantien ja Tiukantien<br />
risteyksessä sijaitseva vanha Tiukan<br />
kansakoulu, joka nykyään toimii<br />
kotiseutuyhdistyksen tiloina. Vastapäätä tien<br />
toisella puolella sijaitsee vanha rakennus,<br />
jossa on aikoinaan ollut kauppa.<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
67070364.BS2<br />
Sårbackenin asutus (S)<br />
15<br />
Sårbackenin alueella rakennuskanta on<br />
keskittynyt mäen päälle, metsänreunan ja<br />
Tiukantien väliselle pitkänomaiselle<br />
kaistaleelle. Vuoden 1918 isojaon<br />
täydennyskartan mukaan alueella on sijainnut<br />
Sorback, Erikslund ja Eriksback -nimiset<br />
tilat. Kaikki ovat edelleen jäljellä.<br />
Alueella sijaitsevat rakennukset näkyvät<br />
hyvin maisemassa ja ovat siten<br />
maisemallisesti tärkeitä. Alueen rakennukset<br />
ovat 1800- ja 1900-luvun alusta, Erikslundin<br />
tila on 1700-luvulta. Uudisrakentamista ei<br />
alueella ole ja alue on ilmeeltään yhtenäinen.<br />
Alueella on muutamia rakennuksia, jotka<br />
eivät ole ympärivuotisessa käytössä vaan<br />
toimivat kesäasuntoina.<br />
Vanhoihin rakennuksiin on tehty korjaustöitä,<br />
mutta pääosa vanhoista rakennuksista on<br />
säilynyt kohtuullisen hyvin alkuperäisessä<br />
asussaan. Merkittävimpiä rakennuksia<br />
alueella on Sorbackan tilan asuinrakennukset<br />
sekä Erikslundin tila.<br />
Tiukantien varren asutus (T)<br />
Tiukantien varrella rakennuskanta on pääosin<br />
jälleenrakennuskaudelta. Lisäksi alueella on<br />
vanhoja rakennuksia 1800-luvulta ja 1900-<br />
luvun alusta. Rakennukset ovat sijoittuneet<br />
nauhamaisesti Tiukanjoen ja tien väliselle<br />
alueelle sekä Tiukantien varteen.<br />
Rakentaminen Tiukantien varrella on melko<br />
harvaa, ja vanhat rakennukset ovat siten<br />
tärkeä osa maisemaa.<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
67070364.BS2<br />
Osa-alueen läpi on kulkenut rautatie, ja rata on kulkenut Tiukantien yli. Vanhan<br />
rautatien tasoristeyksen lähellä sijaitsee vanha ratavartijan tupa, joka on rakennettu<br />
vuonna 1911. Aivan Tiukantien vieressä, <strong>Kristiinankaupungin</strong> rajalla, sijaitsee vanha<br />
veräjävahdin talo, rakennettu vuonna 1808.<br />
Tiukantielle näkyy myös kauempana tiestä sijaitsevan hautausmaan kappelin torni.<br />
Hautausmaa valmistui vuonna 1921.<br />
Tiukantien itäpuoleisella peltoaukealla rakennuskanta on uutta, mutta maisemaan<br />
sopeutuvaa.<br />
16<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
67070364.BS2<br />
5 LÄHTEET<br />
17<br />
Andersson, Päivi. Rakennusinventoinnin opas. Keski-Suomen museon monistesarja<br />
2/2003. Jyväskylä 2003.<br />
Kallio, Kalle. Nurmeksen ja Suupohjan rautateiden rakentajat 1907-1913. Helsingin<br />
yliopisto, historian laitos, Suomen ja Pohjoismaiden historia. Pro Gradu-tutkielma 2002.<br />
Kiinteät muinaisjäännökset Pohjanmaalla. Museovirasto, Pohjanmaan liitto 2006.<br />
Meijerirakennuksia Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella. Rannikko ja Etelä-<br />
Pohjanmaa. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto, selvitys 6. Tarja Simola,<br />
Länsi-Suomen ympäristökeskus 1995.<br />
Mentula, Antti. Suuntaviivoja-Pohjanmaan arkkitehtuuri 1900-luvulla.<br />
Mäkelä, Anneli. <strong>Kristiinankaupungin</strong> historia I. <strong>Kristiinankaupungin</strong> <strong>kaupunki</strong> 1984.<br />
Norrvik, Christer. Purjeiden <strong>kaupunki</strong>. <strong>Kristiinankaupungin</strong> merenkulku vuoden 1809<br />
jälkeen. <strong>Kristiinankaupungin</strong> <strong>kaupunki</strong> 1999. Vaasa 1999.<br />
Nuorisoseurantalot Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella. Tuula Saarela, Tapani<br />
Tommila & Mirva Pulli. Länsi-Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut<br />
126. vaasa 1999.<br />
Pohjanmaan maakuntakaavaehdotus 24.9.2007. Pohjanmaan liitto 2007.<br />
Pohjanmaan seutukaava 11.4.1995. Pohjanmaan liitto 1996.<br />
Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset<br />
ympäristöt. Museoviraston julkaisuja 16. Museovirasto, Ympäristöministeriö 1993.<br />
Valonen, Niilo & Korhonen, Teppo. Suomalainen piha –Rakennushistoriallisia<br />
päälinjoja. Multikustannus. Jyväskylä 2006.<br />
Åkerblom, Bror. Tjöck kommuns historia. Vaasa 1976.<br />
Karttamateriaali:<br />
<strong>Kristiinankaupungin</strong> tekninen keskus<br />
Pitäjänkartta 1935. Täydennysmittauksen toimittanut B. Löfberg v. 1933.<br />
Maanmittaushallituksen toimittama.<br />
”Storskiftes kompletteringsförmättning för Tjöck by. År 1918.<br />
Pitäjänkartta 1846. Kansallisarkiston digitaaliarkisto. .<br />
Suulliset tiedot:<br />
Elis Ek, Tiukka<br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
67070364.BS2<br />
Lars Grönlund, Tiukka<br />
18<br />
Rune Lindstedt, Tiukka<br />
Herra ja Rouva Rosengård, Kristiinan<strong>kaupunki</strong><br />
Copyright © Pöyry Environment Oy
Change language