Kristiinankaupungin kaupunki ... - Pöyry

67070364.BS2
Vuonna 1916 Gussin tilalla oli myös kestikievari. Vuonna 1928 kestikievarit siirtyivät
valtion hoitoon, ja Tiukan kestikievari lopetettiin. Liikenne autoilla ja busseilla oli
suosiossa.
Tjöckforsin viinanpolttimo
Oletettavasti 1870-luvulla Tiukassa aloitti toimintansa Tjöckforsin viinanpolttimo, joka
sijaitsi nykyisen Unipak Oy:n teollisuushallin (Isosillantie) alueella. Viinamitasta on
löydetty leima vuodelta 1874. Tjöckforsin polttimo oli niin sanottu kruununpolttimo,
jonka polttomestarina toimi Vilhelm Pasi. Viinanpoltosta saatiin sivutuotteena rankkia,
joka oli hyvää ravintoa karjalle. Vuonna 1889 Tjöckforsin viinanpolttimolla oli tulipalo,
joka tuhosi itse teollisuusrakennuksen. Rakennus oli pitkä, kaksikerroksinen ja sen
pitkällä sivulla oli yhdeksän ikkunaa. Tulipalosta jäi jäljelle viereinen toimistorakennus,
joka oli yksikerroksinen ja jonka pitkällä sivulla ikkunoita oli yksitoista. Tätä
rakennusta harkittiin syksyllä 1891 uudeksi kansakoulurakennukseksi, myöhemmin
ensimmäisen kansanopiston tiloiksi mutta se purettiin 1896.
Ennen viinanpolttimoa kyseisissä rakennuksissa toimi Marieforsin nahkatehdas.
Nälkävuosien aikana, 1865-1867 vaivaiskassa ohjasi köyhiä ja nälkäisiä kerjäläisiä
käytöstä jääneeseen nahkatehtaaseen. Sinne perustettiin myös sairaalaosasto.
Kaupat
Maakauppa sallittiin vuonna 1859, minkä jälkeen oli luvallista perustaa kauppoja myös
maaseudulle.
Kauppoja Tiukassa ei ollut monia, koska Kristiinankaupunkiin oli suhteellisen lyhyt
matka ja kaupungin markkinat olivat tärkeitä kyläläisille, samoin kuin kaupungin
kauppiaat, joille myytiin muun muassa perunoita, maitoa ja voita.
1900-luvun alussa oli Övre byssä, Tjöckforsin alueella kauppa sekä lisäksi saha ja
mylly. 1900-luvun alussa kauppaa pidettiin myös Gussin tilalla Övre byssä. Vuonna
1911 kauppa mainosti trikookangasta, sarkakangasta, vuorikangasta ja flanellia.
Tärkeimpiä ja tavallisimpia tuotteita maalaiskaupoissa olivat kahvi, sokeri, tupakka,
suola ja ruisjauho. Lisäksi myytiin petrolia, hevosenkenkiä, valjaita, nauloja, siirappia ja
vehnäleipää. Kaupassa saattoi olla myös puhelin.
Yllä mainitut kaupat olivat yksityisiä, mutta 1900-luvun alussa Tiukan kylässä
kuitenkin suunniteltiin osuuskaupan perustamista. Vuonna 1907 järjestettiin kokous,
jossa päätettiin perustaa Tiukka-Puskamarkin Osuuskauppa. Vuonna 1908 osuuskauppa
avattiin Erlundin tilalle Övre byhyn. Samana vuonna kauppaan päätettiin perustaa
puhelinkeskus ja vetää linja Kristiinankaupunkiin. Kauppa-apulainen toimisi samalla
keskuksen hoitajana. Vuonna 1908 avattiin myös toinen kauppa Yttre byhyn.
Vuonna 1911 rakennettiin Övre byn kaupalle uusi rakennus, jossa oli kauppa, konttori,
keittiö ja varastohuone. Kaupparakennusta suurennettiin vuonna 1922, jolloin
rakennettiin 2 asuinhuonetta kauppiaan tarpeisiin. Vuonna 1923 Tiukan Osuuskauppa
avasi Kristiinankaupunkiin sivukonttorin. Seuraavana vuonna Yttre byn kauppa
lakkautettiin, koska asukkaat tekivät yhä enemmän ostoja kaupungin kaupassa. Tiukassa
yksi kauppa jatkoi toimintaansa vuoteen 1931 saakka.
7
Copyright © Pöyry Environment Oy