kristiinankaupunki - Pöyry

KAAVASELOSTUS67070364.BS2.SLUKvalt. __.__.____3.4.2012KRISTIINANKAUPUNKITiukan osayleiskaava

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 1KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012ESIPUHETiukan osayleiskaavan tarkistustyö käynnistyi kesällä 2007 rakennusinventointien jaluontoselvitysten laatimisella. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Alueella onvoimassa kaupunginvaltuuston vuonna 1992 hyväksymä Tiukan osayleiskaava.Suunnittelukonsultiksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Pöyry Environment Oy (1.1.2010lähtien Pöyry Finland Oy), jossa suunnittelusta ovat vastanneet osastopäällikkö LiisaMärijärvi-Vanhanen sekä projektipäällikkö Juha-Matti Märijärvi. Kaavoitustyötä onkaupungin puolesta valvonut ja ohjannut tekninen johtaja Sven Söderlund.Osayleiskaavan suunnittelussa on hyödynnetty alueelta laadittuja selvityksiä ja suunnitelmiasekä neuvotteluissa ja lupakäsittelyissä saatuja ratkaisuja.Selostus koskee 3.4.2012 päivättyä osayleiskaavakarttaa.Seinäjoella 3. huhtikuuta 2012PÖYRY FINLAND OYLiisa Märijärvi-VanhanenOsastopäällikköKaupunki- ja aluesuunnitteluJuha-Matti MärijärviProjektipäällikköCopyright © Pöyry Finland Oy

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 2KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012KÄSITTELYVAIHEET1. 14.05.2007 Kaupunginhallituksen päätös osayleiskaavan laatimisestaKH § 532. 01.06.2007 Työneuvottelu 1, aloitusneuvottelu3. 03.10.2007 Työneuvottelu 2, Tiehallinto4. 26.05.2008 Työneuvottelu 35. 19.08.2008 Viranomaisneuvottelu 1, MRL § 666. 19.01.–02.02.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja luonnos nähtävillä,MRL 62 § ja MRA 30 §7. 25.05.2009 Tekninen lautakunta8. 22.06.2009 Kaupunginhallitus7. 15.10.2009 Kaupunginhallitus8. 29.06.2010 Viranomaistyöneuvottelu, ELY9. 26.05.2011 Työneuvottelu

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 3KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012SISÄLLYSLUETTELO1 OHJELMARAPORTTI.......................................................................................... 61.1 Osayleiskaavatyön taustaa.................................................................................. 61.2 Alustava suunnittelualue ja laatimispäätös........................................................ 71.3 Yleiskaavaan liittyvää lainsäädäntöä ................................................................. 81.4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) ....................................................102 LÄHTÖKOHTARAPORTTI............................................................................... 112.1 Selvitysmenetelmät ja -alueet ............................................................................112.2 Suunnittelutilanne..............................................................................................112.3 Erillisselvitykset .................................................................................................162.4 Muut suunnitelmat ja selvitykset.......................................................................162.5 Maanomistus ......................................................................................................172.6 Kartat ja ilmakuvat............................................................................................172.7 Luonnonympäristö.............................................................................................182.8 Rakennettu ympäristö........................................................................................192.9 Erityispiirteet, kulttuurimaisema ja suojelukohteet .........................................222.10 Ympäristön häiriötekijät ...................................................................................303 TIEVERKKOSELVITYS..................................................................................... 323.1 Työn tarkoitus ja tavoite....................................................................................324 TAVOITERAPORTTI ......................................................................................... 384.1 Alustavat tavoitteet ............................................................................................384.2 Yleistavoitteet.....................................................................................................395 OSAYLEISKAAVAN VALMISTELU................................................................. 415.1 Osayleiskaavaluonnos 16.12.2008......................................................................416 OSAYLEISKAAVALUONNOS 3.4.2012............................................................. 456.1 Osayleiskaavaratkaisun perustelut....................................................................456.2 Mitoitus ..............................................................................................................456.3 Alueiden käyttö osayleiskaavassa ......................................................................466.4 Erityispiirteet, kulttuurimaisema ja suojelukohteet .........................................496.5 Rakentamista rajoittavat tekijät........................................................................516.6 Liikenne..............................................................................................................526.7 Tekninen huolto .................................................................................................526.8 Yhteenveto..........................................................................................................537 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI...................................................... 547.1 Menettely............................................................................................................547.2 Vaikutukset luonnonoloihin...............................................................................547.3 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön ............................................547.4 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen.....................................................547.5 Vaikutukset yhdyskuntakehitykseen ja maankäyttöön ....................................557.6 Vaikutukset yksilöön ja yhteisöön .....................................................................557.7 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioiminen ..........................56

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 4KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012KUVALUETTELOkuva 1. Pohjanmaan maakuntakuva 2. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro138/MML/09)kuva 3. Ote maakuntakaavasta 29.9.2008kuva 4. Yleiskaava vuodelta 1992kuva 5. Maanomistus (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 138/MML/09)kuva 6. Maisemarakenne (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 138/MML/09)kuva 7. Nykytilanne (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 138/MML/09)kuva 8. Kulttuuriympäristökohteet (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro138/MML/09)kuva 9. Luontokohteet (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 138/MML/09)kuva 10. Ympäristön häiriötekijät (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro138/MML/09)kuva 11. Liikennemäärät 2007, liikenneonnettomuudet 2002-2006, nopeusrajoitukset(Tiehallinnon tierekisteri)kuva 12. Nykyinen tieverkko (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 138/MML/09)kuva 13. Luonnos 16.12.2008 (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 138/MML/09)LIITTEETLiite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaLiite 2. TulvalausuntoLiite 3. Viranomaisneuvottelun muistio 19.8.2008Liite 4. Kotieläinsuojien suojaetäisyyksien arviointiohjeitaLiite 5. Suositus kotieläinsuojien suojaetäisyyksistäERILLISLIITTEET1. Rakennuskantainventointiraportti, Pöyry Environment Oy 20072. Rakennuskantainventointi - kohdeinventoinnit, Pöyry Environment Oy 20073. Luonto- ja liito-oravaselvitys, Pöyry Environment Oy 20084. Luontoarvojen perusselvityksen täydennys, Suomen Luontotieto Oy 2010

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 5KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012TIIVISTELMÄKristiinankaupungin tekninen lautakunta on päättänyt 14.5.2007 Tiukan osayleiskaavan tarkistamisesta.Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi. Osayleiskaavan tarkistustyökäynnistyi kesällä 2007 rakennusinventointien ja luontoselvitysten laatimisella. Kaavaprosessinaikana kaavan tavoitevuodeksi määriteltiin 2030. Kaavatarkistuksen tavoitteena onpäivittää kaavaan maankäytön nykytilanne, tarkistaa tieverkkoa sekä luoda uusia asunto- jateollisuustontteja. Yleiskaavalla ohjataan maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittymistäja sovitetaan yhteen eri toimintoja, kuten asuminen, palvelut, maatalous, liikenne ja virkistys.Kaavoituksen alkuvaiheessa tutkittiin myös pienlentokentän sijoittamista Savilahden alueelle.Kaavaluonnoksen ensimmäisen nähtävillä olon jälkeen lentokentän kaavoituksesta päätettiinluopua ja alue rajattiin pois suunnittelualueesta. Lisäksi kevään ja kesän 2010 aikanalaadittiin aiempia selvityksiä täydentävä luontoselvitys.Suunnittelualueeseen sisältyy Tiukan kyläkeskusta ja maa- ja metsätalousalueiden lisäksimyös Tiukanjoen ranta-alueita n. 4 km jokiosuudelta. Alueella on voimassa kaupunginvaltuustonvuonna 1992 hyväksymä Tiukan osayleiskaava, joka on oikeusvaikutukseton. Suunnittelualueon esitetty kuvassa 2.Osayleiskaavalla määritellään alueen maankäytön päälinjaukset ja ohjataan alueen asemakaavoitusta.Kyläalueilla, joilla rakentamispaine on vähäistä, osayleiskaava on tarkoitus laatiasiten, että sen perusteella voidaan ratkaista rakennusluvat enintään kaksiasuntoistenasuinrakennusten rakentamiseen (maankäyttö- ja rakennuslaki 44 §). Osayleiskaavaa ei oletarkoitus käyttää MRL:n 72 §:n mukaisesti rantarakentamisen perusteena.Osayleiskaavan olennaisin sisältö on esitetty yleiskaavakartoilla ja kaavamääräyksissä. Luetteloosayleiskaavan laatimiseen liittyvästä muusta materiaalista on esitetty edellisellä sivulla.Osayleiskaavan selostus on laadittu vaiheittain eteneväksi.1 Ohjelmaraporttiin on koottu yleiskaavatyön taustaa ja alkuvaiheita. Työ aloitettiinvuonna 2007 tavoitteena oikeusvaikutteinen osayleiskaava.2 Lähtökohtaraporttiin on koottu selvitykset suunnittelutilanteesta, luonnonympäristöstäja rakennetusta ympäristöstä, erityispiirteistä ja suojelukohteista sekä ympäristön häiriötekijöistä.3 Tieverkkoselvitys-osiossa esitetään osayleiskaavan pohjaksi laadittuja tieverkkovaihtoehtojaja esitetään kaavoituksessa huomioitava tavoitetieverkko.4 Tavoiteraporttiin kirjataan osayleiskaavalle asetettuja alustavia tavoitteita sekä suunnittelunkuluessa muodostettuja tavoitteita.5 Osayleiskaavan valmistelu-osiossa esitetään tiivistetysti kaavan ensimmäisessä vaiheessanähtävillä olleen osayleiskaavaluonnoksen sisältö, luonnoksesta saatu palauteja sen käsittely.6 Osayleiskaavaluonnos 3.4.2012 - raportissa selostetaan kaavaluonnokseen 1. luonnosvaiheenjälkeen tehdyt muutokset, kaavan mitoitus, sisältö ja alueiden käyttö.7 Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytetään apuna yleiskaavan perusselvityksiä, laadittujaerillisselvityksiä, aiemmin laadittujen suunnitelmien ja tutkimusten materiaaliasekä viranomaisten, maanomistajien ja muiden osallisten kommentteja.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 6KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.20121 OHJELMARAPORTTI1.1 OSAYLEISKAAVATYÖN TAUSTAAKristiinankaupungin kaupunki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä, Pohjanmaan liiton maakunta-alueella,jossa se kuuluu Suupohjan rannikkoseudun seutukuntaan yhdessä Kaskisen jaNärpiön kanssa. Kristiinankaupungin kokonaispinta-ala on 809 km² ja asukasmäärä 7262henkilöä (31.12.2008). Tiukka sijoittuu Kristiinankaupungin itäosaan valtatien 8 ympäristöön,noin 2 km päähän Kristiinankaupungin keskustasta koilliseen. Tiukka on ollut omakuntansa vuoteen 1973 asti, jolloin se yhdistettiin Kristiinankaupunkiin. Suunnittelualueellaon noin 380 asukasta.KUVA 1.POHJANMAANMAAKUNTAEtäisyydet Kristiinankaupunginkeskustasta ovat:Vaasaan99 kmPoriin98 kmSeinäjoelle108 kmTampereelle179 kmHelsinkiin335 kmTiukassa on voimassa kunnanvaltuustonvuonna 1992 hyväksymäosayleiskaava, joka on oikeusvaikutuksetonja osittain vanhentunut.Asemakaavoja alueelle ei oletoistaiseksi laadittu. Oikeusvaikutteistenkaavojen puuttuessarakentamisen ja maankäytön sitovaohjaus on tähän asti tapahtunutrakennusjärjestyksellä. Oikeusvaikutteisenyleiskaavan puuttuessamaakuntakaava ja valtakunnallisetalueidenkäyttötavoitteetohjaavat suoraan asemakaavoitustaja maankäyttöä. Mahdollisenasemakaavoituksen ohjaamiseksi tarvitaan selkeä näkemys maankäytön ja tieverkon kokonaislinjauksestaja kehityssuunnista. Tieverkoston kehittämiseksi tarvittavien tiesuunnitelmienhyväksyminen vaatii tieratkaisuiden esittämistä oikeusvaikutteisessa kaavassa. Kyläalueidentäydennysrakentamismahdollisuuksien selvittäminen osayleiskaavassa vähentääsuunnittelutarveratkaisujen tarvetta.Osayleiskaavaa ei ole tarkoitus käyttää MRL:n 72 §:n mukaisesti rantarakentamisen perusteenavaan ranta-alueilla rakentamiseen vaaditaan edelleen joko asemakaavoitusta tai Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen poikkeamislupa.Vuosina 2007–2010 valmistuneet luonto- ja rakennuskulttuuriselvitykset ovat pohjanaosayleiskaavan laadinnalle.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 7KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.20121.2 ALUSTAVA SUUNNITTELUALUE JA LAATIMISPÄÄTÖS1.2.1 Alustava suunnittelualue ja laatimispäätösKristiinankaupungin tekninen lautakunta päätti 14.5.2007 käynnistää Tiukan osayleiskaavanlaatimistyön. Osayleiskaavan alustavana suunnittelualueena on ollut Tiukan kyläkeskus ja sitäympäröivä Tiukanjoen peltolaakso reunametsineen.KUVA 2.SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA RAJAUS (Pohjakartta © Maanmittauslaitoslupanro 138/MML/09)1.2.2 Suunnittelualueen tarkistusKaavaluonnoksen ensimmäisen nähtävillä olon jälkeen tuli tarpeelliseksi tarkentaa suunnittelualueenrajausta, sillä lentokentän kaavoituksesta päätettiin luopua ja alue rajattiin poissuunnittelualueesta. Suunnittelualueen laajuus on 635 hehtaaria ja alueeseen sisältyy noin 4kilometrin pituinen osuus Tiukanjoesta.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 8KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.20121.3 YLEISKAAVAAN LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ1.3.1 Yleiskaavoitus maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL)Yleiskaavaan laatimista ja yleiskaavassa annettavia määräyksiä käsitellään 1.1.2000 voimaantulleen (muutokset 2009) maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) luvuissa 1, 5 ja 8 sekä -asetuksen (MRA) luvuissa 1, 3 ja 6.Osayleiskaava on kunnan osaa koskeva yleiskaava. Yleiskaavan tarkoituksena on yhdyskuntarakenteenja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen.Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisenkaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytönperustaksi (MRL 35 §). Yleiskaavan luonteesta voidaan todeta seuraavaa:- Yleiskaava ottaa kantaa kullakin alueella pääasialliseen käyttömuotoon ja periaateratkaisuunpitkällä tähtäimellä liikenteen, vesi-, jäte-, ja energiahuollon suhteen.- Yleiskaava on yleispiirteinen, toisin sanoen yleiskaava ei puutu tonttikohtaisiinyksityiskohtiin.- Yleiskaava on ohjeellinen eikä sinällään muodosta estettä poiketa yleiskaavanpääkäyttötarkoituksesta kunhan huolehditaan, ettei poikkeaminen aiheuta haittaakaavoitukselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemistakoskevien tavoitteiden saavuttamista.Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää suunnittelun avoimuutta ja eri osapuolten vuorovaikutuksenjärjestämistä. Laki edellyttää selvityksiä suunnitelman toteuttamisen ympäristöllisistä,yhdyskuntataloudellisista, sosiaalisista, kulttuuri- ja muista vaikutuksista. Tarvittavatselvitykset esitetään yleiskaavan selostuksessa.1.3.2 Oikeusvaikutteinen yleiskaavaYleiskaavan oleellisimmat oikeusvaikutukset:- Kun yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on pantu vireille, kunta voi määrätäalueelle rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen (MRL 38 § ja 128 §). Kaavoituspäätöksenyhteydessä tai yleiskaavassa voidaan tehdä myös päätös kehittämisalueesta(MRL 111 §). Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa voidaan osoittaa suunnittelutarvealue,jolla on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystätai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeensuunnitella maankäyttöä (MRL 16 §).- Yleiskaava on ohjeena laadittaessa asemakaavaa. Viranomaisten on suunnitellessaanalueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisestakatsottava, ettei toimenpiteellä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista(MRL 42 §).- Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutontahaittaa (MRL 39 §). Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten,että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, josyleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaaeikä kunta tai julkisyhteisö lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta(MRL ehdollinen rakentamisrajoitus 43 §). Lunastus- tai korvausvelvollisuusvoi koskea maa- ja metsätaloutta varten osoitettua aluetta vain, jos kaavassaon asetettu sen käyttöä koskevia erityisiä rajoituksia (MRL 101 §).- Yleiskaavassa voidaan erityisellä määräyksellä antaa erilaisia rakentamis- ja toimenpiderajoituksia(MRL 43 §):- yleiskaava-alueella tai sen osalla ei saa rakentaa niin, että vaikeutetaan yleiskaavantoteutumista (rakentamisrajoitus).

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 9KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012- maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman MRL 128 §:ssä tarkoitettualupaa (toimenpiderajoitus).- rakennustoimintaan tarkoitettua aluetta kielletään käyttämästä enintään viidenvuoden aikana muuhun rakentamiseen kuin maatalouden ja muiden siihen verrattavienelinkeinojen tarpeita varten (määräaikainen rakentamisrajoitus).- Jos jotakin aluetta tai rakennusta on maiseman, luonnonarvojen, rakennetun ympäristön,kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojenvuoksi suojeltava, yleiskaavassa voidaan antaa sitä koskevia tarpeellisia määräyksiä(MRL 41 §).- Rakennuksen tai sen osan purkaminen voidaan määrätä yleiskaava-alueella luvanvaraiseksi(127 §).- Ministeriö voi yleisen tarpeen vaatiessa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen,joka on yleiskaavassa osoitettu yhdyskuntarakentamiseen ja siihen liittyviin järjestelyihintai on muutoin tarpeellinen kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten(MRL 99 §).- Kyläalueella, jolla rakentamispaine on vähäistä, voidaan oikeusvaikutteissa yleiskaavassaerityisesti määrätä yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteenasiten, että rakennuslupa voidaan myöntää ilman suunnittelutarveharkintaa, kun rakentaminenkoskee enintään kaksiasuntoista asuinrakennusta (MRL 44 §). Määräyson voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan.1.3.3 Rantarakentamista koskevat erityiset säännöksetMRL 72 §:ssä määrätään suunnittelutarpeesta ranta-alueella. Meren tai vesistön rantaalueeseenkuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa taisellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osankäyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.Rantavyöhykkeen leveys vaihtelee maaston muodoista, kasvillisuudesta ja muista olosuhteistariippuen. Rantavyöhykkeen katsotaan ulottuvan noin 100 metrin etäisyydelle mutta ei kuitenkaanpidemmälle kuin 200 metrin päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta.Jos alueella on odotettavissa rantaan tukeutuvaa loma-asuntorakentamista, kaavoitusvelvollisuusulotetaan rantavyöhykkeen ulkopuolisillekin alueille.1.3.4 Muu ympäristölainsäädäntöMaankäyttö- ja rakennuslain mukaista kaavaa laadittaessa ja hyväksyttäessä, lupa-asiaa ratkaistaessaja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on kyseisen lain lisäksi noudatettava, mitäluonnonsuojelulaissa ja muinaismuistolaissa säädetään (MRL 197 §).Kaavoitus on yhteen sovittavaa suunnittelua, jossa osoitetaan alueita myös sellaisiin tarkoituksiin,joista on voimassa erityislakeja. Keskeisimmät lait ovat seuraavat:Luonnonsuojelu- luonnonsuojelulaki (1096/1996)Kulttuuriympäristö- laki rakennusperinnön suojelusta (498/2010)- valtion omistamien rakennusten suojeluasetus (480/1985)- kirkollisen rakennusten suojelu (kirkkolaki 1054/1993)- muinaismuistolaki (295/1963)Muu ympäristönsuojelu- ympäristönsuojelulaki (86/2000)- laki ympäristövaikutusten arvioinnista (468/1994)Yleiset tiet ja rautatiet

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 10KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012- maantielaki (503/2005)- ratalaki (110/2007)Muu lainsäädäntö- metsälaki (1093/1996)- asetus metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä (1234/2010)- maa-aineslaki (555/1981)- vesilaki (587/2011)- ulkoilulaki (606/1973)- laki yksityisistä teistä (358/1962)- maastoliikennelaki (1710/1995)- lunastuslaki (603/1977)- sähkömarkkinalaki (386/1995)- kaivoslaki (621/2011)- jätelaki (1072/1993)- terveydensuojelulaki (763/1994)- kemikaalilaki (744/1989)- ilmailulaki (1194/2009)- naapuruussuhdelaki (26/1920)Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa metsälakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja käyttämiseenmaa- ja metsätalouteen ja virkistykseen osoitetuilla alueilla. Lisäksi on noudatettava,mitä luonnonsuojelulaissa taikka muussa laissa säädetään.1.4 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)Kristiinankaupungin kaupunki on laatinut Tiukan osayleiskaavaa varten osallistumis- ja arviointisuunnitelman,joka sisältää suunnitelman osallistumisen ja vuorovaikutuksen sekäkaavan vaikutusten arvioinnin järjestämisestä. Suunnitelmassa on nimetty tiedossa olevatosalliset, tiedottamis- ja kuulemistavat sekä yhteyshenkilöt. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaoli nähtävillä 19.1.–2.2.2009 yhdessä kaavaluonnoksen kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaaon tarkistettu mm. suunnittelualueen tarkistuksen ja aikataulun osalta3.4.2012.LIITE 1.OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 11KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.20122 LÄHTÖKOHTARAPORTTI2.1 SELVITYSMENETELMÄT JA -ALUEETSuunnitelman alustavat lähtökohdat on koottu valmistuneista suunnitelmista ja selvityksistä.Kaupungin tekninen toimisto on toimittanut suunnitteluun liittyvää lähtötietoa sähköisessämuodossa ja karttapohjilla, joista tiedot on koottu liitekartoille ja selostukseen suunnitelmaanvaikuttavin osin. Lähtökohtaraporttiin on päivitetty luonnoksen 1. nähtävillä olon jälkeenvalmistuneiden selvitysten tiedot.2.2 SUUNNITTELUTILANNE2.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetValtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan vuonna2001. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan1.3.2009.Maankäyttö- ja rakennuslain 24.2 §:n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytönsuunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidenhuomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnalliset tavoitteethuomioidaan rinnakkain MRL 39 §:ssa yleiskaavalle asetettujen sisältövaatimusten kanssa.Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty seuraaviin kokonaisuuksiin:1. toimiva aluerakenne2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto5. Helsingin seudun erityiskysymykset6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.Näistä kohdat 5 ja 6 eivät koske Tiukan yleiskaavoitusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetvälittyvät kuntakaavoitukseen pääasiassa maakuntakaavan kautta. Osa tavoitteistakohdistuu suoraan kuntien kaavoitukseen. Kunnissa yleiskaava on keskeisin väline valtakunnallistenalueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisen edistämisessä.2.2.2 MaakuntakaavaPohjanmaan liiton maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjanmaan maakuntakaavan29.9.2008. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 21.12.2010. Ote maakuntakaavastaon esitetty kuvassa 3.Alue- ja yhdyskuntarakenne (suunnittelumääräys kursiivilla)Kaupunkikehittämisen vyöhyke kk-4Maakuntakaavassa suunnittelualue liittyy länsipuolelta Kristiinankaupungin, Kaskisen jaNärpiön muodostamaan Suupohjan alueen kaupunkiverkkoon, joka on merkitty kaupunkikehittämisenvyöhykkeeksi kk-4. Merkinnällä on osoitettu maakunnan eteläosan maaseutukaupunkienverkko, joka muodostaa Suupohjan tulevan aluekeskuksen ydinalueen. ”Alueidenkäytönsuunnittelussa tulee kaupunkien välisellä yhteistyöllä ja työnjaolla edistää olemassaolevien yhdyskuntien alueidenkäyttöä sekä puukaupunkirakentamisen perinteitä kaupan jamuiden palvelujen, elinkeinoelämän, asutuksen ja virkistystoimintojen sijoittamisessa.Maankäytön suunnittelussa tulee huomioida arkeologisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaatalueet ja kohteet. Kehitettäessä alueen vetovoimaa merenläheisenä asumisympäristönä

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 12KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012tulee maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuusturvata.”Jokilaaksojen kehittäminen, mk-7 Tiukan jokilaaksoMaakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu Tiukan jokilaaksoon osoitettuun jokilaaksojenkehittämisen kohdealueeseen (mk-7). ”Alueidenkäytön suunnittelussa tulee edistää luonnonja ympäristön kestävää käyttöä ja maiseman hoitoa. Alueen luonnontilaisen jokivesistön jakoko valuma-alueen vedenlaatua tulee parantaa. Tiukanjoen merkitystä kalastollisesti arvokkaanavesistönä tulee edistää, erityisesti vesistön merkitystä luonnontilaisen lajiston säilymisenkannalta.”Matkailun vetovoima-alue/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue, mv-1 Kaskinen– KristiinankaupunkiMaakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu Kaskiseen ja Kristiinankaupunkiin osoitettuunmatkailun vetovoima-alueeseen/matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeseen (mv-1). Merkinnällä on osoitettu matkailun kannalta vetovoimaisia alueita luonto- ja kulttuuriarvothuomioiden, joiden osalta alueelta on mainittu mm. jokien virkistysmahdollisuudet.”Matkailuun liittyviä toimintoja suunniteltaessa ja kehitettäessä tulee ottaa huomioon alueenerityisominaisuudet ja hyödyntää niiden vetovoimaisuutta. Virkistysalueista ja -reitistöistä tulee muodostaa yhteistoimintaverkostoja. Matkailua ja virkistystä palveleva rakentaminentulee sopeuttaa ympäristöön.”KyläTiukan keskusta on merkitty kyläalueeksi (at). ”Maankäytön suunnittelussa kylän asemaa onpyrittävä vahvistamaan sovittamalla yhteen asumisen ja elinkeinotoiminnan tarpeet sekä kehittämälläkylän ydinaluetta toiminnallisesti, kyläkuvallisesti ja liikennejärjestelyiltään toimivaksi.Rakentamista ei tule osoittaa tulvaherkille alueille. Erityistä huomiota tulee kiinnittäärakentamisen sopeuttamiseen kyläympäristöön ja vesihuollon järjestämiseen.”Kulttuuriympäristö ja -maisemaKulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokasalueButsbacken-Sårbacken ja Jåfsbacken on osoitettu maakuntakaavassa kulttuuriympäristön taimaiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaiksi alueiksi. ”Alueidensuunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojensäilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueidenja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinenkerroksellisuus.”Natura 2000 –verkostoon kuuluva tai ehdotettu alueSuunnittelualue rajautuu lounaisosasta Natura-alueisiin (Tiilitehtaanmäki FI0800140 ja Pohjoislahdenmetsät FI0800154). ”Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, etteiniitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue kuuluu Natura 2000 –verkostoon, merkittävästi heikennetä.”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alueSuunnittelualueen pohjoisosa kuuluu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäänalueeseen, jolla on osoitettu suojelualueiden ulkopuolella olevia tärkeitä lintualueita. Alueelleon annettu suunnittelusuositus: ”Alueen maankäyttö ja siellä suoritettavat toimenpiteet tulisisuunnitella ja toteuttaa niin, että edistetään alueen luonnon monimuotoisuuden/luonnonarvojensäilymistä. Viranomaisten tulisi aluetta koskevissa suunnitelmissa japäätöksissä ottaa huomioon alueen luonnonarvot/luonnonarvojen monimuotoisuus.”

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 13KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012YhteysverkotOhjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjausMyrkyntielle on osoitettu pohjoisempaan ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus, joka yhdistääKristiinankaupungintien ja Myrkyntien.Päävesijohdon yhteystarveTiukanjoen eteläpuolelle on merkitty Kristiinankaupungin keskustaan päävesijohdon yhteystarve.Maakaasujohdon yhteystarveValtatien länsipuolelle on osoitettu maakaasujohdon vaihtoehtoinen yhteystarve KristiinankaupungistaVaasaan.Siirtoviemärin yhteystarveAlueen poikki on merkitty siirtoviemärin yhteystarve Jurva–Teuva–Kristiinankaupunki välille.VoimansiirtojohtoAlueen poikki kulkevat voimalinjat on osoitettu voimansiirtojohtomerkinnällä.Ohjeellinen ulkoilureittiTiukan kylän poikki on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, joka ulottuu Siipyystä Luotoon.”Vaellusreittien yksityiskohtainen suunnittelu ja merkintä tulee tehdä yhteistyössä maanomistajienja viranomaisten kanssa. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristöarvoihin.”MelontareittiTiukanjoelle on merkitty melontareitti.KUVA 3. OTE MAAKUNTAKAAVASTA 29.9.20082.2.3 VaihemaakuntakaavatVaihemaakuntakaavojen 1 (kaupalliset palvelut) ja 2 (energia) laatiminen käynnistettiinvuonna 2009.Vaihekaava 1. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen Pohjanmaalla

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 14KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012Kaavassa esitetään periaatteet ja tavoitteet kaupallisten palvelujen sijoittumiselle tulevaisuudessa.Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetja maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttävät. Vaihekaavaa varten onmaakunnan kaupan palveluverkosta tehty selvitys ja kaksi lisäselvitystä. Maakuntakaavaehdotuson asetettu toiseen kertaan julkisesti nähtäville 7.11.–7.12.2011. VaihekaavaehdotuksessaKristiinankaupungin keskusta on todettu keskustatoimintojen alueena ja Lapväärtinkeskusta keskustatoimintojen alakeskuksena. Lålbyn alueelle ja Lapväärttin eteläpuolelle onosoitettu paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikkö-merkintä. Tiukan alueelle eiole osoitettu kaavamerkintöjä.Vaihekaava 2. Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen PohjanmaallaVaihekaavassa tarkastellaan energiahuoltoa koko maakunnan alueella. Kaavan perustaksi onsyyskuussa 2010 valmistunut selvitys uusiutuvista energiavaroista ja niiden sijoittumisestaPohjanmaalla. Selvitys painottuu tuulivoimatuotantoon, ja sen tavoitevuosi on 2030. SelvityksessäTiukan eteläpuolinen metsäalue on arvioitu tuulivoimaloille toissijaisesti suositeltavaksialueeksi, joka soveltuu varauksin maakuntakaavan tuulivoimala-alueeksi. Alueen reunasijoittuu noin kilometrin etäisyydelle Tiukan nykyisen asutuksen eteläreunasta. Vaihekaavaluonnoson ollut nähtävillä 16.1.–17.2.2012. Maakuntakaavaluonnoksessa Tiukan pohjoispuolisetmetsäalueet valtatien molemmin puolin on osoitettu tuulivoimaloiden alueiksi merkinnällätv-1 (alueet Gillermossen ja Långmarken). Osayleiskaavan suunnittelualueelle ei oleosoitettu merkintöjä.2.2.4 OsayleiskaavaAlueella on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 1992 hyväksymä Tiukan osayleiskaava, jokaon oikeusvaikutukseton. Yleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu asuinpientalojen alueita(AP, AP-1, AP-2), julkisten ja yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita (PY, PK), teollisuusalueita(T, TY), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), hautausmaa-alue (EH), huoltoasema-alue(LH), tieliikenteen alue (LM), vesialueita (W) sekä maa- ja metsätalousvaltaisiaalueita (M, M-1). Alueen poikki on merkitty sähkölinjoja. Valtatien ja rautatien sekä valtatienja Tiukantien risteyksiin on merkitty eritasoristeykset. Osayleiskaavan tarkistus koskeevuoden 1992 osayleiskaavan keskeisimpiä alueita. Reuna-alueilla vuoden 1992 kaava jäävoimaan.Vanhan Närpiöntien tuulivoimapuiston osayleiskaavaNoin 400 metrin päässä suunnittelualueen luoteisreunasta sijaitsee Vanhan Närpiöntien tuulivoimapuistonosayleiskaava-alue, jolle on suunniteltu kuuden tuulivoimalan rakentamista.Osayleiskaava on ehdotusvaiheessa. Alueelle suunniteltujen tuulivoimaloiden melu- ja välkevaikutuksetsaattavat ulottua vähäisesti Tiukan osayleiskaava-alueelle. MaisemavaikutuksetTiukan alueelle ovat merkittävät, koska tuulivoimalat ovat selkeästi nähtävissä koko Tiukankyläkeskustan ja peltolaakson alueella.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 15KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012KUVA 4. YLEISKAAVA VUODELTA 19922.2.5 Asemakaavat ja ranta-asemakaavatAlueelle ei ole laadittu asemakaavoja eikä ranta-asemakaavoja.2.2.6 RakennusjärjestysAsemakaava-alueen ulkopuolella rakentamista säätelevät osayleiskaava ja rakennusjärjestys.Kristiinankaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 21.9.2000. RakennusjärjestyksessäTiukan osayleiskaava-alue on määrätty MRL 16 § 3 momentin mukaiseksi suunnittelutarvealueeksi.Lisäksi rakennusjärjestyksessä on annettu mm. seuraavia määräyksiä:- Muuhun, kuin asunto- ja vapaa-ajantarkoitukseen tarkoitetun rakennuspaikan onoltava pinta-alaltaan vähintään 5000 m 2 .- Asuntokäyttöön tarkoitetulla rakennuspaikalla kerrosala saa olla enintään 15 %rakennuspaikan pinta-alasta ja muihin tarkoituksiin enintään 30 % rakennuspaikanpinta-alasta. Maatalouskäytössä olevan maatilan talouskeskuksen yhteyteen voidaanlisäksi rakentaa siihen sopeutuvia maatilamatkailurakennuksia.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 16KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012- Rantayleiskaava-alueella RA-rakennuspaikalle saa rakentaa enintään neljä enintään1-kerroksista rakennusta, jotka ovat vapaa-ajan asunto, vierastupa, sauna jatalousrakennus. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m 2 ,josta vapaa-ajanasunnon kerrosala enintään 80 k-m 2 , vierastupa enintään 30 m 2 jasaunarakennus enintään 35 k-m 2 . Vierastupa on sijoitettava siten, ettei se varaaomaa rantaviivaa.- Rantayleiskaava-alueella AO-rakennuspaikalle saa rakentaa enintään neljä enintään1-kerroksista rakennusta, jotka ovat asuinrakennus, enintään 35 k-m 2 suuruinentupa ja asumiseen liittyvät talousrakennukset. AO-, AT-, AM-, RM- ja P-alueilla kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta.- Joen rannalla, kaava-alueen ulkopuolella, rakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeudenmukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 50 m. Muilla ranta-alueillatulee pohjapinta-alaltaan enintään 35 m 2 suuruisen saunarakennuksen etäisyydenkeskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta olla vähintään 15 m ja muiden rakennustenvähintään 30 m.- Rakennettaessa tulva-alttiille alueelle, tulee noudattaa ympäristöministeriön ohjeita(kiertokirje 26.7.1984, nro 4430/501/84)- Lisäksi on annettu määräyksiä mm. rakennusten korjaamisesta sekä sijoittamisestamaisemaan, luonnonympäristöön ja olevaan rakennuskantaan nähden.- Ellei jätevesiä voida johtaa yleiseen viemäriin, tulee ranta-alueilla vesikäymälänjätevedet johtaa tiiviisiin umpikaivoihin ja muut jätevedet ohjata saostuskaivojenkautta maaperäkäsittelyyn tai vaihtoehtoisesti käyttää korkeatasoista kemiallisbiologistapuhdistusta. Muilla alueilla jätevesille on oltava saostuskaivot ja maaperäkäsittelytai biologinen puhdistus ja maahan imeytys.2.3 ERILLISSELVITYKSETKaavoituksen yhteydessä on laadittu seuraavat erillisselvitykset:- Rakennuskantainventointi, Pöyry Environment Oy 2007.- Luonto- ja liito-oravaselvitys, Pöyry Environment Oy 2008- Tieverkkoselvitys, Pöyry Infra Oy 2008.- Luontoarvojen perusselvityksen täydennys, Suomen Luontotieto Oy 20102.4 MUUT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSETTietoja suunnittelualueesta on koottu myös seuraavista selvityksistä ja suunnitelmista:- Slutrapport, Läroplansgruppen i biologi och geografi, 1982- Tiukan tieverkkoselvitys, Vaasan tiepiiri, Kristiinankaupunki, Suunnittelukeskusoy 1990- Rakennettu kulttuuriympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistoriallisetympäristöt, Museovirasto,Ympäristöministeriö 1993, päivitys 2010- Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, Valtioneuvoston päätös 1995- Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat, Kekäläinen ja Molander,Alueelliset ympäristöjulkaisut, Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003- Kristiinankaupungin vesihuollon yleissuunnitelma, Vesihydro Oy 2004- Suupohjan alueen jätevesihuollon yleissuunnitelma, Air-ix Ympäristö Oy 2006- Kiinteät muinaisjäännökset Pohjanmaalla, Museovirasto, Pohjanmaan liitto 2006- Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Natura 2000-alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelma,luonnos, Länsi-Suomen ympäristökeskus 2007- Ympäristövaikutusten arviointiselostus 400 kV voimajohtohankkeessa Tahkoluoto(Pori) – Kristiinankaupunki, Fingrid Oyj 2008- YVA: Kristiinan voimalaitoksen öljykattilan korvaaminen monipolttoainekattilalla,ympäristövaikutusten arviointiselostus, WSP Environmental Oy 2009- Karhusaaren osayleiskaava-alueen liikennetarkastelu, Pöyry Finland Oy 2010

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 18KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.20122.6.2 Kaavoituksen pohjakartta 1:2000Tiukan keskustan alueelta on ollut käytettävissä digitaalinen kaavoituksen pohjakartta.2.6.3 IlmakuvatSuunnittelualueelta on ollut käytössä digitaalinen viistoilmakuva-aineisto vuodelta 2007.2.7 LUONNONYMPÄRISTÖLuonnonympäristön tiedot ja kohteet on koottu laadituista selvityksistä ja esitetty kuvassa 9Luontokohteet.2.7.1 Topografia, maaperäSuunnittelualueen maasto on jokivarressa pääosin tasaista peltomaata. Jokiosuuden alaosallarantapellot sijoittuvat noin +2,5-5,0 m korkeudelle ja yläosalla noin +7,5-10,0 m korkeudellemerenpinnasta. Jokilaaksoa reunustavat kumpuilevat metsäselänteet. Butsbackenin ja Jåfsbackeninkohdalla kallioiset selännealueet ulottuvat joen yli jakaen viljelylaakson pienempiinmaisematiloihin ja luoden jokeen koskiosuuksia. Suunnittelualueen korkeimmat kohdatkohoavat metsäalueilla yli 25 metrin tasolle. Suunnittelualueelta ei ole laadittu maaperäkarttaa.2.7.2 VesisuhteetSuunnittelualueella tai sen vaikutusalueella ei ole pohjavesialueita.PintavedetSuunnittelualueen läpi virtaava Teuvanjoki-Tiukanjoki alkaa Teuvan kunnan pohjoisosastaja laskee Karijoen kunnan kautta Kristiinankaupungin kohdalla Tiukanjokena Pohjoislahteen.Teuvanjoen pääuoman pituus on noin 60 kilometriä ja valuma-alueen pinta-ala noin542 km². Suunnittelualueella jokeen liittyy muutamia ojamaisia uomia, joista huomattavinlaskee taajaman kohdalle pohjoisesta.Länsi-Suomen ympäristökeskuksen käyttökelpoisuusluokituksessa 2003 Tiukanjoen vedenlaatu on todettu välttäväksi. Luokituksen mukaan vesi soveltuu yleensä vain sellaisiin käyttötarkoituksiin,joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäiset.2.7.3 KasvillisuusKristiinankaupunki kuuluu eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, jossa metsät ovatpohjoisempia havumetsävyöhykkeen alavyöhykkeitä monimuotoisempia. Monimuotoisuusnäkyy mm. hyönteisten, pesivien lintulajien ja putkilokasvien runsaampana määränä. Metsätovat myös pohjoisempaa tiheämpiä ja nopeakasvuisempia ja siksi kannattavia metsätaloudelle.Yleisimmät puulajit ovat kuusi, mänty, haapa, lepät ja koivu. Tyypillisimmin aluskasvillisuudenmuodostavat mustikka ja sammalet.2.7.4 Eläimistö ja linnustoAlueen eläimiä ja lintuja kartoitettiin luontoselvityksen yhteydessä syksyllä 2008. Luontoselvitystätäydennettiin liito-oravaselvityksen osalta kesällä 2008 suunnittelualueen laajentumisenvuoksi. Kesällä 2010 luontoselvitystä täydennettiin pesimälinnuston sekä luontotyyppienja kasvillisuuden osalta ja maaliskuussa 2010 liito-oravien osalta. Linnuston jaeläimistön osalta keskityttiin pääasiassa elinympäristökartoitukseen ja aiemmin saatavilla olleisiintietoihin. Täydennetty selvitys keskittyi alueen lajistollisesti merkittävimmille kohteille.Liito-oravia löytyi selvitysten mukaan Jåfsbackenin, Sårbackenin ja Erisbergin alueiltasekä hautausmaalle johtavan tien läheisyydestä. Teuvanjoen varressa havaittiin lepakkoja.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 19KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012Alueella pesii neljä-viisi lintudirektiivin liitteen I lajia, mm. pikkulepinkäinen. Kansallisessauhanalaisluokituksessa mainittuja lintulajeja alueelta havaittiin neljä. Muuten alueen linnustoja eläimistö todettiin suurelta osin tavanomaiseksi.2.7.5 MaisemaMaisemarakenne ja maisemallisesti arvokkaimmat peltoalueet on esitetty kuvassa 6 Maisemarakenne.ks. myös luontoselvitys 2008KUVA 6.MAISEMARAKENNE (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 138/MML/09)2.8 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ2.8.1 AsutusSuunnittelualueen maankäyttö, tiestö ja ulkoilureitit on esitetty kuvassa 7 Nykytilanne.Asutus on keskittynyt kallioisille kumpareille, joita ovat joen eteläpuolella Jåfsbacken, Butsbacken,Sårbacken sekä joen pohjoispuolella Grannasbacken ja Vargön. Näiden kohdallametsäselänne ulottuu jokeen asti katkaisten yhtenäisen avoimen peltomaiseman. Muuallaasutus tukeutuu pääosin metsänreunoille ja peltoaukealla jokea seurailevan tien varrelle.Asunnot ovat pääosin 1-2 kerroksisia omakotitaloja sekä vanhoja maatilakeskuksia.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 20KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012KUVA 7.NYKYTILANNE (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 138/MML/09)2.8.2 Loma-asuminenSuunnittelualueella ei ole varsinaisesti loma-asunnoiksi rakennettuja rakennuksia. Monetvanhoista asuinrakennuksista ovat nykyään loma-asuntokäytössä.2.8.3 PalvelutKoulut ja muut peruspalvelutTiukan ala-aste sijaitsee Jåfsbackenilla, Isosillantien varressa. Muut peruspalvelut keskittyvätKristiinankaupungin keskustaan.Kaupalliset palvelutTiukan kylässä on kahvila-ravintola, leipomo, pankki, parturi-kampaamo ja sähköliike sekäuseita yksityisiä yrittäjiä. Alueella on muun muassa suunnittelutoimistoja, erilaisia rakennusliikkeitäsekä myynti- ja tukkuliikkeitä.2.8.4 TeollisuusTiukan teollisuustoiminta sijoittuu Vaasantien varteen sekä Isosillantielle ja Myrkyntielle.Isosillantien Stora Enso Packaging Oy työllistää noin 50 henkilöä. Lisäksi alueella on elektroniikka-ja metalliteollisuutta.2.8.5 Maa- ja metsätalousSuunnittelualueella on muutamia toiminnassa olevia maatiloja, joista yhdellä harjoitetaankarjantuotantoa.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 21KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.20122.8.6 LiikenneKeskimääräiset ajoneuvojen liikennemäärät perustuvat Tiehallinnon tierekisterin mukaisiintietoihin vuodelta 2007. Tiukan osayleiskaava-alueen yleiset tiet ja niiden liikennemäärätovat:- valtatie 8, Turku – Oulu (Vaasantie)- Tiukantiestä pohjoiseen 2897 ajon/vrk- Tiukantiestä etelään 2703 ajon/vrk- maantie 662, (Kristiinankaupungintie) 790 ajon/vrk- maantie 6650, Tiukka – Perälä (Myrkyntie) 711 ajon/vrk- maantie 6651, Kristinestad – Tjöck (Tiukantie) 669 ajon/vrk- maantie 17067, Liden (Lidenintie) 71 ajon/vrkAlueella ei ole kevyen liikenteen väyliä.Karhusaaren voimalaitos-, satama- ja teollisuusalueille on laadittu laajennussuunnitelmia,jotka toteutuessaan lisäävät merkittävästi liikennettä Kristiinankaupungintiellä (662) ja valtatiellä8. Kristiinankaupungintie toimii myös erikoiskuljetusreittinä ja vaarallisten aineidenkuljetusreittinä valtatieltä 8 Karhusaaren alueelle.2.8.7 VirkistysUlkoilureititSuunnittelualueen lounaispuolella sijaitsee 3,4 kilometrin pituinen Tiilitehtaanmäen luontopolku.Vargönin alueella suunnittelualueen koillisosassa sijaitsee Vargönin urheilumaja, jonkavierestä alkaa valaistu ulkoilu-/latureitti.Uimarannat, melontareitit ja virkistyskalastusSuunnittelualueen läpi virtaava Tiukanjoki tarjoaa mahdollisuuden virkistys- ja kotitarvekalastukseensekä melontaan. Saaliiksi saadaan mm. nahkiaista ja rapua.Suunnittelualueen jokiosuus kuuluu Teuvanjoen melontareittiin, joka on esitetty vuonna1994 valmistuneessa Melontareittejä Pohjanmaalla –julkaisussa. Julkaisun mukaan Teuvanjoenyli 40 kilometrin pituinen melontareitti alkaa Teuvan keskustasta kantatie 67:n sillalta japäättyy Kristiinankaupunkiin.Muita virkistysalueitaTiukan ala-asteen ympäristössä sijaitsee minigolfrata, jääkiekkokaukalo sekä rullalautailuramppi.Lisäksi valtatien itäpuolella, Myrkyntien varressa sijaitsee urheilukenttä.2.8.8 Tekninen huoltoJätehuoltoKristiinankaupungin alueella jätteet käsitellään Oy Botniarosk Ab Teuvan Jätekeskuksessa,joka aloitti toimintansa vuonna 2001.Vesi- ja viemärihuoltoVesijohtoverkosto kattaa koko suunnittelualueen. Suunnittelualue kuuluu Tjöck Vatten Ab:ntoiminta-alueeseen, joka liittyy kaupungin vesijohtoverkkoon. Vesihuollon yleissuunnitelmassaon esitetty runkovesijohdon tuomista Tiukkaan myös koillisesta Puskamarkin Isomäestä.Kunnallinen viemäriverkosto ei ulotu suunnittelualueelle. Jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti.Kristiinankaupungin jätevesihuollon yleissuunnitelmassa (2004) Tiukan alue on

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 22KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012merkitty yhteiskäsittelyn alueeksi. Suuphjan jätevesihuollon yleissuunnitelmassa (2006) ehdotetaansiirtoviemärin rakentamista Tiukan alueen läpi Teuvan ja Kristiinankaupungin välille.SähkönjakeluSuunnittelualueen lounaisosan poikki kulkee yhteisellä johtoalueella yksi 110 kV:n ja kaksi220 kV:n sähköjohtoa, joihin yhdistyy pohjoisempaa vielä yksi 200 kV:n johto Savilahdenkohdalla. Nämä sähköjohdot ovat Fingridin Oyj:n omistuksessa. Suunnittelualueen sähkönjakelustaja pienemmästä verkostosta vastaa Fortum Sähkönsiirto Oy.Sito Oy on laatinut vuonna 2008 Fingrid Oyj:n toimesta ympäristövaikutusten arviointiselostuksen400 kV voimajohtohankkeessa välille Tahkoluoto (Pori) – Kristiinankaupunki.YVA:ssa on esitelty vaihtoehtoisia linjauksia 400 kV:n johdolle myös Tiukan alueella. Jatkosuunnitteluunvalittiin Kristiinankaupungin pohjoinen reitti (YVA:ssa tutkittu vaihtoehtoD), joka kulkee Pyhävuorelta Lidenin kautta Lervikeniin. 400 kV:n johto kulkisi nykyisen220 kV:n voimajohdon rinnalla Lidenin ja sieltä Lervikeniin 400 kV:n rakenteisen voimajohdonrinnalla.Alueella kulkevat sähkölinjat on esitetty kuvassa 10 Ympäristön häiriötekijät.2.9 ERITYISPIIRTEET, KULTTUURIMAISEMA JA SUOJELUKOHTEETSuunnittelualueella sijaitsevat kulttuurihistorialliset ympäristöt, kulttuurimaisemat ja rakennetunkulttuuriympäristön kohteet on esitetty kuvassa 8 Kulttuuriympäristökohteet. Arvokkaatluontokohteet ja perinnemaisemat on esitetty kuvassa 9 Luontokohteet.2.9.1 MuinaisjäännöksetKiinteät muinaisjäännökset Pohjanmaalla (Museovirasto, Pohjanmaan liitto 2006) –julkaisunmukaan Tiukan alueella sijaitsee 26 kiinteää muinaisjäännöstä. Suunnittelualueella tai senläheisyydessä ei ole todettu muinaisjäännöksiä.2.9.2 Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristötValtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luettelon päivitys(RKY 2009) on tullut voimaan 1.1.2010. Luettelossa on suunnittelualueelta esitetty Butsbackeninkyläasutus.Butsbackenin kylä raitteineen, 1800- ja 1900-luvun vaihteen rakennuskantoineen ja kiviaitoineen onhyvin säilynyt esimerkki jokilaakson ja Pohjanmaan rantatien risteyskohtaan syntyneestä Pohjanmaankyläasutuksesta.Tiukan kylään kuuluvan Butsbackenin perinteinen raittimaisema on alueen läpi kulkevan, Teuvanjokeaseuraavan vanhan Tiukantien varressa, muu asutus tien eteläpuoleisen mäen rinteillä ja päällä.Kyläasutuksen rakenne on hyvin säilynyt, samoin pääosa asuin- ja talousrakennuksista. Kiviaidatovat osoituksena vanhoista pihapiireistä myös siellä, missä rakennuskanta on uudistunut.Lähde: Rakennettu kulttuuriympäristö – Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistoriallisetympäristöt 2009. Museovirasto2.9.3 Maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristötButsbacken–Sårbackenin ja Jåfsbackenin kulttuurimaisema-alueet on arvioitu maakunnallisestiarvokkaiksi kulttuuriympäristöiksi. (Lähde: Maakuntakaava 2010).

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 23KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.20122.9.4 Rakennuskantainventointi 2007Tiukan osayleiskaavoituksen yhteydessä selvitettiin suunnittelualueen rakennuskanta. Inventoinninlaativat ark.yo Leena Aunio ja ympäristötekniikan ins. AMK Annukka Rajala sekäinventoinnin ohjaajana toiminut ark.yo Juha-Matti Märijärvi.Ennen varsinaisen inventoinnin aloittamista inventoijat ja inventoinnin ohjaaja tekivät alueellesyyskuussa 2007 maastokäynnin, jossa arvioitiin alueen rakennusten inventointitarvettaosayleiskaavan tarkistuksen kannalta. Maastokäynnin perusteella valittiin inventoitavat kohteetja alueet. Kartoitettuja kohteita oli noin 85, joista inventointikohteiksi valittiin 52 kohdetta.Alueina inventoitiin 8 osa-aluetta, joiden jako perustui rakennusten sijaintiin maisemassa.Osa-alueita olivat Vargönin metsänreuna-asutus (V), Myrkyntien varren asutus (M),Björklundin asutus (BJ), Grannasbackenin asutus (G), Jåfsbackenin asutus (J), Butsbackeninasutus (B), Sårbackenin asutus (S) sekä Tiukantien varren asutus (T).Maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet on arvotettu yleiskaavatyön aikana Pohjanmaanmuseon (rakennustutkija Anne Majaneva-Virkola, maakuntamuseotutkija Kaj Höglund)toimesta. Suunnittelualueen inventoiduista kohteista maakunnallisesti arvokkaita on 10kohdetta ja paikallisesti arvokkaita 38 kohdetta.Maakunnallisesti arvokkaat, ehdottomasti suojeltavat rakennukset (10 kohdetta)B01 Nygård Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas.B04 Antfolk Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas.BJ03 Björklund Rakennushistoriallisesti ja paikallishistoriallisestiarvokas.BJ04 West Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas.J01 Nuorisoseurantalo Rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisestiarvokas.M02 Ådjers Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas.M03 Smeds Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas.S02 Sårbackantie 206 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas.V05 Appel Rakennushistoriallisesti, paikallishistoriallisesti jamaisemallisesti arvokas.T01 Öst Rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisestiarvokasMaakunnallisesti arvokkaatB02Äppelintie, autioitumisen vuoksi ei kannattane suojella.Paikallisesti arvokkaat, suojeltavat rakennukset (7 kohdetta)J02 Tiukan koulu Rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisestiarvokasJ08 Isosillantie 26 Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas.J12 Mellangärdintie Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas.S06 Erikslund Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas.B10 Björses Rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas.B11 Kotiseututalo Rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisestiarvokas.T08 Tiukan kappeli ja Rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemalhautausmaalisesti arvokas.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 24KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012Paikallisesti arvokkaat rakennukset, säilyminen suositeltavaa (31 kohdetta)B03 ÄbbendB05 ÄppelB08 RagnäsB12 Tiukantie 385BJ01 RautatiesiltaBJ02 LundG11 Grannasbackantie 66J03 Lindbergintie 6J04 ViikiläJ05 Eriksson navetta + aitatJ06 LillvikJ07 Isosillantie 36J11 Isosillantie 47J13 Isosillantie 14M01 BjörkbyM04 Hindsintie 9M05 Hindsintie 5M08 Björndalintie 48M09 IsosiltaS01 Sårbackantie 28S04 EklundS05 SårbackantieT04 Vanha OjalaT05 Tiukantie 251T07 Ratavartijan tupaV02 Pohjoinen Vargöntie 24V03 ErlandtV04 MannfolkV06 BerghagenV08 MolnbackenV10 Guss

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 25KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012KUVA 8.KULTTUURIYMPÄRISTÖKOHTEET (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro138/MML/09)2.9.5 Valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat, NATURA 2000Suunnittelualueen vieressä sen lounaispuolella sijaitsevat Tiilitehtaanmäen ja Pohjoislahdenalueet kuuluvat Natura-alueisiin FI0800140 ja FI0800154 –Tiilitehtaanmäen–Pohjoislahdenmetsän suojelualuekokonaisuuteen. Alue koostuu kahdesta Tiukanjoen erottamasta osasta ja

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 26KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012se on monimuotoinen kulttuurimaisema, jolla esiintyy laidunnettuja ketoja ja rantaniittyjä,peltoja, metsälaitumia, vanhempia havumetsiä ja reheviä lehtoja.2.9.6 PerinnemaisematAlueen läheisyydessä sijaitsee perinnemaisemia, jotka sisältyvät myös Tiilitehtaanmäen Natura2000 –alueeseen.Arvokkaat maisema-alueet –julkaisussa esitelty Tiilitehtaanmäen laidunniitty on valtakunnallisestiarvokas perinnemaisema (Ympäristöministeriö / Vnp 1995). Laidunniitty sisältyyTiukanjoen ja Tiukantien välillä sijaitsevaan Tiilitehtaanmäen maakunnallisesti arvokkaaseenperinnemaisemaan, joka on esitelty Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemat–julkaisussa vuodelta 2003.2.9.7 IBA- ja FINIBA – kansainvälisesti arvokkaat ja valtakunnallisesti tärkeät lintualueetTeuvanjoki laskee Pohjoislahteen, joka sisältyy yhtenä osa-alueena Suomen tärkeisiin lintualueisiin,FINIBA-kohteisiin kuuluvaan Kristiinankaupungin ympäristön merenlahtien kokonaisuuteen.Rajaukseen kuuluvat ranta-alueet sisältyvät pääosin Tiilitehtaanmäen Natura2000 –alueeseen. Lahdella pesiviä lintuja ruokailee jonkin verran selvitysalueen pelloilla jaalueen peltolinnuista osa hyötynee lahden läheisyydestä.Suunnittelualueen länsi- ja pohjoisosat kuuluvat Suupohjan alueen metsien FINIBAkohteeseen,joka sijoittuu Pohjoislahden–Savilahden alueella sijaitsevan FINIBA-kohteenpohjoispuolelle. Suupohjan alueen metsät muodostavat laajan, yhtenäisen, havupuuvaltaisenmetsäaluekokonaisuuden Suupohjan rannikkoalueella ja alueella pesii mm. metso, pohjantikkaja kuukkeli.2.9.8 Luontoselvitys 2008Kristiinankaupungin kaupungin Tiukan luontoselvityksen osayleiskaavaa varten ovat laatineetFM biologit Tommi Lievonen ja Soile Turkulainen Pöyry Environment Oy:stä vuonna2008. Luontoselvityksessä pyrittiin kartoittamaan lainsäädännön ja viranomaisvaatimustenmukaisesti metsälain, vesilain, luonnonsuojelulain ja EU:n luonto- ja lintudirektiivien luontotyypit,kasvi- ja eläinlajit sekä EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin kuuluvan liitooravanelinympäristöt. Uhanalaisten lajien ja luonto- ja lintudirektiivilajien osalta pyrittiinkartoittamaan ne elinympäristöt, joissa kyseisten lajien esiintyminen on mahdollista. Liitooravanosalta tehtiin alustava kartoitus, jonka tietoja tulee tarvittaessa täsmentää sopivaanvuodenaikaan (kevättalvella) tehdyllä selvityksellä.Liito-oravaselvitystä täydennettiin kesällä 2008 suunnittelualueen laajennuttua länteen päinkattamaan suunnitellun lentokentän alue. Alueelta havaittiin kolme uutta liito-oravan elinpiiriä.KasvillisuusSelvitysalue sijoittuu pääosin Teuvanjoen alaosan valuma-alueelle. Jokirannat ovat viljeltyjätai rakennettuja. Jokeen liittyy muutamia ojamaisia uomia, joista huomattavin laskee taajamankohdalle pohjoisesta. Taajaman kohdalla ja alempana Grannasbackenin kohdalla onkoskimaisia jokiosuuksia ja muutamia pieniä saaria.Viljavaa jokilaaksoa reunustavat kallioiset ja osin soiset metsäalueet, jotka ulottuvat selvitysalueellasen pohjois- ja eteläreunoille. Metsät ovat talouskäytössä olevia tuoreen kankaankuusikoita tai karumpia männiköitä. Viljelysten reunoilla esiintyy huomattavan paljon lehtipuustoa,etenkin haapaa. Laajin metsäinen alue on Grannasbackenin pohjoispuolella, vaikkakinsuuri osa alueesta on hakkuualuetta.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 27KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012Selvitysalueelta ei ole tiedossa perinnebiotooppikohteita, mutta vanhan asutuksen liepeilläesiintyy pienialaisia niittyjä ja kallioketoja. Kulttuurimaisema-alueena jokilaakso on huomionarvoinen.KUVA 9.LUONTOKOHTEET (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro 138/MML/09)EläimistöSuunnittelualueelta tavattiin marraskuussa 2007 kaksi liito-oravan reviiriä ja kesäkuussa2008 laajennusalueelta tehdyn lisäselvityksen yhteydessä kolme liito-oravan reviiriä. Lisäksiselvitysalueelle on rajattu mahdollisina esiintymisalueina kolme muuta aluetta. Yleispiirteiltäänalueen pellonreunametsät ovat hyvin lajille elinympäristöksi soveltuvia.Yleispiirteiltään selvitysalue on vesistöön rajoittuvaa kulttuuriympäristöä ja siten lepakkojenliikkuminen alueella on mahdollista. Maastotöiden yhteydessä alueelta ei todettu lepakoidenpäivä-, pesä- ja talvehtimispaikoiksi erityisen hyvin soveltuvia paikkoja kuten kallioluolia.Sen sijaan vanhoissa rakennuksissa voi olla lepakoiden käyttämiä suojapaikkoja.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 28KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012Teuvanjokea pidetään hyvänä saukkoalueena, mutta selvitysalueen kohdalla rantojen rakentaminenja viljelyskäyttö vähentänee sen arvoa saukon elinympäristönä.Lintudirektiivin liitteen I lajiston esiintyminen metsäisillä ja viljellyillä alueilla on todennäköistäelinympäristötulkintojen perusteella. Maastokäynnin perusteella on todennäköistä, ettäalueella ei ole erityisen arvokkaita elinympäristökokonaisuuksia lintudirektiivin I lajistonosalta. Eniten linnustollista merkitystä selvitysalueella lienee kulttuurisidonnaisten ja viljelyalueitasuosivien lajien elinympäristönä. Teuvanjoki rantapensaikkoineen tarjoaa jossainmäärin soveltuvia elinympäristöjä vesi- ja rantalinnustolle ja lisää alueen linnustollista arvoa.LuontokohteetLuontoselvityksessä tarkemmin luonnehditut mahdolliset metsä- tai vesilain mukaiset luontokohteetja muut luontokohteet on lueteltu alla ja esitetty kuvassa 9.Mahdolliset metsä- tai vesilain mukaiset luontokohteet1. Pohjoisosan läntinen puro. Selvitysalueen pohjoisosassa melko luonnontilaisena säilynytkuusivaltainen metsäalue, jossa virtaa osin luonnontilainen uoma. Puro jakaantuuuseiksi noroiksi ja ympärillä on vetistä korpea ja runsaasti lahopuuta. Alaosassa onpieni sara- ja heinävaltainen suo. Kohde on mahdollinen metsälain tarkoittama puron/noronlähiympäristö ja kokonaisuutena huomionarvoinen vanha havu- ja sekametsikkö.2. Pohjoisosan kallio. Edellisen kohteen itäpuolella sijaitseva karu kalliokumpare, jossakasvaa vanhoja mäntyjä, on mahdollinen metsälain 10 §:n tarkoittama vähätuottoinenkallio.3. Pohjoisosan itäinen puro. Edellisten kohteiden itäpuolella olevan kuusimetsän keskelläon vetinen metsäkortekorpinotkelma, jossa maastokäynnillä erottui pieni lampare janoroja. Kohde on mahdollinen metsälain tarkoittama puron/noron lähiympäristö.4. Eteläosan noro. Selvitysalueen eteläosassa virtaa osittain hakkuuaukealla kaksi purouomaa,joiden ympäristöön on jätetty harmaaleppiä, raitoja ja lahopuupökkelöitä. Puronvarsienrehevä kasvillisuus koostuu muun muassa korpikaislasta ja mesiangervosta.5. Eteläosan kallio. Sårbackenin alueella, selvitysalueen reunalla on muutamia karujakallionlakia, jotka ovat mahdollisia metsälain 10 § tarkoittamia vähätuottoisia kallioita.Muut luontokohteet6.-7. Tiukan niityt. Vargönin urheilutalon itäpuolella on harvakseltaan katajia kasvava niitty(kohde 6), jossa on muutamia matalia, maksaruohoja, siankärsämöä ja suolaheiniäkasvavia kalliopaljastumia. Niityn lajisto on muuten heinä- ja suurruohovaltainen eikähoidon puutteen takia erityisen edustava. Tiukan taajamassa, Jåfsbackenin mäellä asutuksenliepeillä on vastaavanlaista kallioketoympäristöä (kohde 7). Niittyjen hoito laiduntamallatai niittämällä lisäisi niiden arvoa esimerkiksi hyönteisten elinympäristönä.8. Teuvanjoki. Selvitysalueella Teuvanjoen rannat ovat enimmäkseen peltoa, mutta paikoinon kapeina kaistaleina rantapuustoa ja muutamia pensaikkoisia saaria. Taajamankohdalla ja alempana Grannasbackenin kohdalla on koskiosuuksia. Joki muodostaahalki alueen ulottuvan viheryhteyden ja tarjoaa sopivaa elinympäristöä lintu- ja hyönteislajeille.Joki tunnetaan hyvänä saukkoalueena, ja siitä pyydetään nahkiaisia ja ainakinaikaisemmin on saatu myös rapuja.Arvokkaat luontokohteetTiukan osayleiskaavan alueelta löytyi 5 liito-oravan reviiriä, jotka on esitetty kuvassa 9Luontokohteet.EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitut Suomessa esiintyvät lajitLiito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin lajeihin, joita koskevatluonnonsuojelulain 49 §:n lisääntymis- ja levähtämispaikkojen hävittämis- ja heiken-

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 29KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012tämiskielto. Luonnonsuojelulain 1996/1096 49 § mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a)tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminenja heikentäminen on kielletty. Alueellinen ympäristökeskus voi yksittäistapauksessamyöntää luvan poiketa kielloista luontodirektiivin artiklassa 16 (1) mainituilla perusteilla.(Neuvoston luontodirektiivi 92/43/ETY, artikla 16, kohta 1).Liito-oravan elinpiiri on havaittu luontoselvityksen 2008 mukaan seuraavilla paikoilla:9. Eteläosan esiintymä. Selvitysalueen eteläosan metsäisellä selänteellä kasvaa järeitä mäntyjäja koivuja ja runsaasti haapaa. Alueella on ainakin neljä kolohaapaa, joiden alta löytyirunsaasti liito-oravan papanoita. Selänteen reuna-alueilla on ruokailuun sopivaa nuortalehtipuustoa. Alueelta on metsäinen liikkumisyhteys itään ja etelään. Idässä hautausmaanympäristössä kasvaa järeää kuusimetsää ja muutamia haapoja, ja sieltä löytyi myöspapanahavainto. Alueen eteläpuolelta Teuvanjoen mutkasta on aikaisempi havainto jamahdollisesti liito-oravat liikkuvat joen yli siltä kohdin.10. Tiukan esiintymä. Taajaman itäpuolella Rosenbackin kohdalla on alavaa metsää, jonkatienpuoleisella reunalla kasvaa runsaasti järeitä haapoja. Alueella on ainakin kaksi kolohaapaaja runsaasti liito-oravan papanoita. Alueelta on metsäinen liikkumisyhteys etelänsuuntaan ja edelleen itään, mistä on aikaisempi liito-oravahavainto.11. Savilahden esiintymä12. Savilahden esiintymä13. Savilahden esiintymä2.9.9 Luontoselvityksen täydennykset 2010Vuonna 2008 laadittua luontoselvitystä täydennettiin vuoden 2010 aikana pesimälinnusto- jaliito-oravaselvityksillä ja kasvillisuusselvityksellä, joka keskittyi alueen lajistollisesti merkittävimmillekohteille. Liito-oravaselvitys tehtiin maaliskuussa ja luontotyyppi- ja kasvillisuusselvitystouko-elokuun välisenä aikana. Pesimälinnusto kartoitettiin touko-kesäkuussatehdyillä kahdella maastoinventoinnilla. Myös tämän inventoinnin yhteydessä liito-oraviahaettiin systemaattisesti muiden selvitysten ohessa. Täydennykset laati Suomen LuontotietoOy, jossa työstä vastasivat FM, biologi Jyrki Oja ja Satu Oja sekä Rami Lindroos.Johtopäätökset täydennysselvityksistäLuontoselvityksen täydennysraportin mukaan alueella ei ole luonnonsuojelulain 29 § mukaisiasuojeltavia luontotyyppejä. Aikaisemmassa luontoselvityksessä esitettyjen metsälain 10 §tarkoittamien erityisen arvokkaiden elinympäristöjen (purot) rajaukset Erisbergin ja Sårbackeninalueella ovat tarkentuneet ja lisäksi suunnittelualueelta havaittiin kolme uutta liitooravanelinpiiriä:1. Jåfsbackenin eteläpuoleisen metsäalueen liito-oravan elinpiiri. Etelään päin johtavan tienreunassa on useita vanhoja käpytikan ja palokärjen koloja. Puiden tyviltä löytyi melko yhtenäiseltäalueelta runsaasti liito-oravan jätöksiä. Alueelta on havaintoja myös vuosilta2008 ja 2009.2. Sårbackenin metsäalueen länsiosan elinpiiri. Metsäalueen länsireunassa sijaitsevan noronympäristössä havaittiin liito-oravan elinpiiri. Elinpiiri ulottuu alueella hyvin suurelle alueelle,mutta jätösten perusteella elinpiirin ydinalue sijaitsee alueen länsireunalla. Alueellaon muutamia kolopuita ja runsaasti ruokailuun sopivaa harmaaleppää.4. Erisbergin elinpiiri. Tien ympäristöön ja peltoon rajoittuvaan metsäalueeseen sijoittunutliito-oravan laaja elinpiiri. Alueella on niukasti lajille sopivia pesäkoloja, mutta jätöstenperusteella laji asustaa alueella.Lisäksi rajattujen liito-oravien elinpiirien ulkopuolelta havaittiin liito-oravan jätöksiä, jotkatulkittiin läpikulkeviksi yksilöiksi. Etenkin Sårbackenin alueelta liito-oravan jätöksiä löytyilähes kaikkialta.Alueen pesimälinnustoon kuuluu neljä–viisi lintudirektiivin liitteen I pesimälajia, joista vaateliainon pikkulepinkäinen. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa mainittuja lintulajeja alueeltahavaittiin neljä.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 30KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.20122.10 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄTSuunnittelualueella ympäristöhäiriöitä aiheuttavat tekijät on esitetty kuvassa 10 Ympäristönhäiriötekijät.KUVA 10. YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro138/MML/09)2.10.1 LiikennemeluValtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaan asumiseen käytettävillä alueilla keskimääräinenulkomelu saa olla ulko-oleskelutiloissa enintään 55 dBA (päiväohjearvo). Saman oh-

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 31KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012jearvo koskee taajamassa tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevia virkistysalueita. Lomailualueillaja taajaman ulkopuolisilla virkistysalueilla raja-arvo on 45 dBA.Yleiskaavoituksen yhteydessä on selvitetty meluvyöhykkeet pysyvän asutuksen raja-arvolle55 dBA käyttäen laskennassa vuodelle 2030 ennustettuja liikennemääriä ja sallittuja ajoneuvonopeuksia.Liikenteen meluvyöhykkeillä sijaitsee olemassa olevia asuinrakennuksia Tiukantien(mt 6651) varressa ja vähäisessä määrin myös Vaasantien (vt 8) varressa.Melualueen laajuus tien keskilinjasta vuoden 2030 ennustetuilla liikennemäärillä ja ajoneuvonopeuksilla40…80 km/h on:- Vaasantiellä (vt 8) noin 92…118 metriä,- Kristiinankaupungintiellä (mt 662) noin 45 metriä,- Myrkyntiellä (mt 6650) noin 20…42 metriä,- Tiukantiellä (mt 6651) noin 17…41 metriä,- Lidenintiellä (mt 17067) noin 0…5 metriäKristiinankaupungintien melualue saattaa olla hieman edellä esitettyä laajempikin, jos Karhusaarenvoimalaitos-, satama- ja teollisuustoiminta laajenee merkittävästi nykyisestä.2.10.2 Maatilojen talouskeskuksetSuunnittelualueella on yksi karjataloutta harjoittava maatila. Suuryksiköitä alueella tai senläheisyydessä ei ole.2.10.3 Maa-ainesten ottoErisbergin pohjoispuolella sijaitsevalle 2,7 ha:n laajuiselle alueelle on 21.9.2011 myönnettyympäristönsuojelulain mukainen maa-ainesten ottolupa kallioainesten ottamiseen.2.10.4 Maisemalliset häiriötekijätYleiskaava-alueen eteläosan läpi kulkevat 110 kV:n ja 220 kV:n sähkölinjat hallitsevat lähimaisemaa.Vanhaa rautatielinjaa reunustava tiivis pensaisto sekä muutamat metsittyvät entisetpeltoalueet rajoittavat peltoaukeiden yli avautuvia näkymiä.Alueen luoteispuolelle vanhan Närpiöntien varteen on suunniteltu kuuden voimalan tuulivoimala-aluetta,jonka voimalat tulisivat näkymään selkeästi Tiukan alueella.2.10.5 TulvakorkeudetLänsi-Suomen ympäristökeskus on lausunnossaan 21.1.2008 arvioinut Teuvanjoen-Tiukanjoen rantojen alimpia suositeltavia rakentamiskorkeuksia kerran 100 vuodessa esiintyviintulvavedenkorkeuksiin perustuen. Havaintotietojen vaillinaisuuden vuoksi alimmatsuositeltavat rakentamiskorkeudet on voitu antaa vain ohjeellisina. Ohjeelliset alimmat suositeltavatrakentamiskorkeudet N60-tasossa ovat:Savilahdentien silta +4,40 mGrannasbackantien silta +5,90 mValtatie 8:n silta +7,40 mErlandsbackenin jokiranta +8,40 mLIITE 2.TULVALAUSUNTO

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 32KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.20123 TIEVERKKOSELVITYS3.1 TYÖN TARKOITUS JA TAVOITETiukan osayleiskaavan tarkistustyöhön liittyvä liikenteellinen ja tieverkollinen tarkastelupäätettiin tehdä kevyehkönä osayleiskaava-aineistoon liittyvänä selvityksenä. Työ tilattiinPöyry Environment Oy:ltä. Väyläkonsulttina toimi Pöyry Infra Oy ja maankäyttökonsulttinaPöyry Environment Oy.Työhön osallistuivat edustajat Kristiinankaupungin kaupungista, Tiehallinnon Vaasan tiepiiristäja Pöyry Infra Oy:stä. Työn aloitusvaiheessa 3.10.2007 järjestettiin Vaasan tiepiirissätyöneuvottelu, johon osallistuivat Markku Järvelä ja Liisa-Maija Latvala Tiehallinnosta,Sven Söderlund Kristiinankaupungin kaupungilta sekä Keijo Kaistila Pöyry Infra Oy:stä jaJuha-Matti Märijärvi Pöyry Environment Oy:stä. Työn sisällön esittely yleisölle ja viranomaistahoilletapahtuu osayleiskaavatyön yhteydessä.Tarkoituksena oli tarkastella ajoneuvoliikenteen olosuhteita siten, että löydettäisiin osayleiskaavassaesitettävä tavoitetieverkko. Tavoitetieverkko muodostettiin sellaiseksi, että se ratkaiseeyleiskaavakauden aikana (tavoitevuosi 2030) tapahtuvan maankäytön muutosten aiheuttamatliikennetarpeet.Työn painopiste oli valtatien 8 liittymäjärjestelyiden kehittämismahdollisuuksien tutkimisessaja niiden vaikutuksissa Tiukan keskustan ja kyläalueiden liikennejärjestelyihin. Valtatien8 ja siihen liittyvien maanteiden 662, 6650, 6651 ja 17067 ratkaisut oli tutkittu osittain jo aiemminvuonna 1990 tehdyssä selvityksessä: ”Tiukan tieverkkoselvitys”. Maankäytön kehittyminenristeysalueella aiheutti tarpeen selvityksen päivittämiseen.3.1.1 LähtökohdatYmpäristön, maankäytön ja kaavoituksen lähtökohdat on käsitelty osayleiskaavatarkistuksenyhteydessä. Uuden osayleiskaavan hyväksymiseen saakka alueella on voimassa oikeusvaikutuksetonosayleiskaava vuodelta 1992.Valtatie 8 sivuaa Tiukan kyläkeskustaa länsipuolelta. Valtatiehen liittyy kyläkeskustan pohjoispuolellamaantie 6650 Myrkyn suunnasta ja keskustan eteläpuolella maantie 17067 Karijoensuunnasta. Lännestä Kristiinankaupungin suunnasta valtatiehen liittyy Teuvanjoen pohjoispuolellamaantie 662 ja joen eteläpuolella maantie 6651. Valtatiehen liittyvistä maanteistänro 662 on liikenteellisen merkityksensä mukaan seututie ja muut yhdysteitä. Nykyinentieverkko on esitetty kuvassa 11 Nykyinen tieverkko.Alueella ei ole kevyen liikenteen väyliä. Aiemmassa tieverkkoselvityksessä on ehdotettu kevyenliikenteen verkoston toteuttamista valtatien länsipuoliselta asuinalueelta alikulkuna valtatienitäpuolelle koululle menevän tien liittymään asti sekä siitä pohjoiseen rinnakkaistienvarressa ainakin maantielle 6650 asti.Liikennemääriä ei työn yhteydessä laskettu. Kuvassa 11. on esitetty tierekisterin mukaisetyleisten teiden liikennemäärät (KVL 2007), tierekisterin mukaiset liikenneonnettomuudetvuosilta 2002-2006 sekä nykyiset nopeusrajoitukset.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 33KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012KUVA 11. LIIKENNEMÄÄRÄT 2007, LIIKENNEONNETTOMUUDET 2002-2006, NO-PEUSRAJOITUKSET (Tiehallinnon tierekisteri)

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 34KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012KUVA 12. NYKYINEN TIEVERKKO (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro138/MML/09)3.1.2 TieverkkovaihtoehdotTyössä keskityttiin löytämään ajallisia vaihtoehtoja, joilla liikenneverkon kehitystarpeet voitaisiinsovittaa maankäytön kehitykseen.Laadittiin kaksivaiheinen tieverkon kehityskaari ja vaihtoehtoiset tieverkkosuunnitelmat a jab. Tieverkkoratkaisut ovat osittain samanlaisia kuin aiemmassa suunnitelmassa (Tiukan tieverkkoselvitysv. 1990), josta on toteutunut jo ns. Kristiinankaupungin sisääntulotie (maantie662).

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 35KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012Vaihe 1a:- Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan maantien 6650 uusi tielinjaus vanhaa rautatiepohjaaja rautatien alitusta hyödyntäen, jolloin maantie 6650 liittyy maantiehen 662 valtatienlänsipuolella. Entinen maantien 6650 liittymä valtatiehen poistuu. Muuten valtatienliittymät säilyvät ennallaan.- Pääyhteydeksi valtatieltä Tiukan keskustaanmuodostuu Mellangärdintie, johonliittyvät levennettävä Isosillantie sekäMellangärdintien ja maantien 17067välille rakennettava uusi tieyhteysmuodostavat valtatien idänpuoleisenrinnakkaistieverkoston.- Maantien 6650 eritasoratkaisusta johtuenalueen luoteisosaan voidaan osoittaa alueitaesim. teollisuusrakentamiseen.- Mikäli maantien 6650 valtatien alituksenyhteydessä järjestetään myös turvallinenkevyen liikenteen yhteys valtatien ali,voidaan myös kyläasutusta Grannasbackenillatäydentää nykyiseen asutukseennähden huomattavasti. Nykyisenvaltatien länsipuolisen asutuksen kannaltaensisijaisempi tarve ja suurempi hyötykevyen liikenteen alikululle on kuitenkinjoen eteläpuolella. Kevyen liikenteenalikulun mahduttaminen nykyisen Mellangärdintien ja valtatien tasoliittymän viereennäyttäisi johtavan hankalaan ja kalliiseen ratkaisuun ja lienee tarkoituksenmukaista toteuttaavasta 2-vaiheessa yhdessä ajoneuvoliikenteen alikulun kanssa. Asutusta ei sitenole toistaiseksi mahdollista merkittävästi lisätä valtatien länsipuolella ainakaan joen eteläpuolella.Vaihe 1b:- Maantien 6650 linjaus kuten vaihtoehdossa1a.- Lisäksi poistuu maantien 17067 liittymävaltatiehen ja liikenne ohjataan uudentieyhteyden kautta Mellangärdintielle, jokamuodostuu pääyhteydeksi Tiukan keskustaan.Isosillantie yhdistää Mellangärdintienja maantien 6650.- Valtatieliittymiä porrastetaan siirtämällämaantien 6651 liittymää valtatiehen n. 300m nykyisestä etelään.- Kevyen liikenteen tarpeet kuten vaihtoehdossa1a.Vaihe 1a. (Pohjakartta © Maanmittauslaitoslupanro 138/MML/09)Vaihe 1b. (Pohjakartta © Maanmittauslaitoslupanro 138/MML/09)

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 36KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012Vaihe 2a:- Toisessa vaiheessa toteutetaan (tarvittaessa) jo aiemmin suunniteltu maantien 6651 jaMellangärdintien yhdistävä valtatien alikäytävä. Liittyminen valtatiehen hoidetaanmaantieltä 6651 1b-vaiheessa rakennetulta uudelta tieyhteydeltä, n. 300 m alikäytävästäetelään.- Maantie 17067 liittyy valtatiehen Mellangärdintien kautta uuden tieyhteyden välityksellä.- Alikäytävään tulee järjestää myös kevyenliikenteen yhteys, jolloin vaaralliseltavaltatien ylitykseltä vältytään.Kevyen liikenteen olosuhteisiin vaikuttaamyös valtatieltä rinnakkaistieverkkoonsiirtyvä liikenne, joka kasvattaaliikennemääriä Isosillantiellä, Mellangärdintielläja Tiukantien alkupäässä.Tämän johdosta kevyen liikenteen väylätulisi ulottaa ainakin Isosillantien jaMellangärdintien risteyksestä Tiukantienja valtatielle johtavan liittymätienristeyksen välille. Liikenneturvallisuudenja maankäyttö-vaihtoehtojen lisäämiseksiolisi kuitenkin parempiulottaa kl-väylä lännessä aina Butsbackeniltajoen yli johtavalle tielle asti,jolloin myös joen pohjoispuolisen Vaihe 2a. (Pohjakartta © Maanmittauslaitoslupanro 138/MML/09)Grannasbackenin alueen kevyt liikennevoitaisiin turvallisesti ohjata joen eteläpuolisellevaltatien alikululle. Isosillan leventämiseen tai kevyen liikenteen sillan rakentamiseenIsosillan viereen saattaa myös olla tarvetta varsinkin, jos kyläasutusta joenpohjoispuolella huomattavammin täydennetään.- Eritasoratkaisuista johtuen valtatien länsipuolen maankäyttöä voidaan tehostaa.Vaihe 2b:- 2b-vaiheessa toteutetaan (tarvittaessa)2a-vaiheen toimien lisäksi yhteysmaantieltä 17067 valtatiehen. Tällöinliittyminen valtatiehen voidaan järjestääkorkeatasoiseksi kanavoimalla liikennesiten, että vasemmalle kääntymistarvepoistuu.- Kevyen liikenteen tarpeet kuten 2avaiheessa.Vaihe 2b. (Pohjakartta © Maanmittauslaitoslupanro 138/MML/09)

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 37KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.20123.1.3 Työneuvottelu 13.10.2008Tieverkkovaihtoehtojen valmistuttua järjestettiin 13.10.2008 Vaasan tiepiirissä työneuvottelu,johon osallistuivat Markku Järvelä ja Liisa-Maija Latvala Tiehallinnosta, sekä Liisa Märijärvi-Vanhanenja Juha-Matti Märijärvi Pöyry Environment Oy:stä. Neuvottelussa käsiteltiintieverkkovaihtoehtoja ja niiden suhdetta maankäytön mahdollisuuksiin.Tiehallinto totesi tien geometriassa ja liittymäjärjestelyissä olevan puutteita Tiukan kyläasutuksenkohdalla. Valtatien ja risteävän liikenteen määrät ovat kuitenkin nykyisellään siinämäärin vähäiset, ettei tieverkon tarpeista johtuvia suuria muutospaineita toistaiseksi ole. Kevyenliikenteen ja valtatien tasoristeys todettiin lähtötilanteena ongelmalliseksi erityisestikoulumatkojen turvallisuuden kannalta. Valtatien länsipuolisen asutuksen vähäisen määränvuoksi erillisen kevyen liikenteen alikulun toteuttaminen ei kuitenkaan ole realistista. Koululaisliikennevoidaan toistaiseksi hoitaa kuljetuksin. Mikäli valtatien liikennemäärät tai maankäyttövaltatien länsipuolella lisääntyvät oleellisesti nykyisestä, kasvaa tarve liittymäjärjestelyidenparantamiseen. Kevyen liikenteen alikulku voidaan tällöin toteuttaa ajoneuvoliikenteeneritasoliittymän yhteydessä. Tiehallinnon mukaan alustavissa kaavaluonnoksissa valtatienlänsipuolelle risteysalueelle esitetyt palvelurakentamisen laajentumisalueet on syytä toteuttaaasemakaavalla, jossa huomioidaan mahdollinen liikennejärjestelyiden kehittämistarve.Esimerkiksi uuden liikenneaseman sijoittaminen alueelle edellyttää liittymäjärjestelyidenparantamista mutta vastaavasti nykyiset järjestelyt voivat riittää, jos alueelle sijoitetaan vainvähäisesti pienpalveluita, joista merkittäviä asiakasvirtoja ei synny. Seututien 662 varteenesitettyjen uusien teollisuusalueiden toteuttamista ei ole tarpeen vaiheistaa tieverkosta johtuvistasyistä.3.1.4 Osayleiskaavan tavoitetieverkkoOsayleiskaavan tavoitevuosi on 2030 (alustavasti ollut 2025), jonka mukaan tieverkon toteuttamisvaiheitaarvioidaan. Osayleiskaavan tavoitetieverkoksi ehdotetaan vaihtoehdon 2a.mukaista ratkaisua, kuitenkin siten, että maankäyttöratkaisu jättää mahdollisuuden täydentäätieverkko myöhemmin tulevaisuudessa vaihtoehdon 2b. mukaiseksi.Kaavaluonnoksessa 16.12.2008 on esitetty toteutettaviksi maantien 6650 valtatien alitusvanhan rautatiesillan ali sekä maantien 6651 valtatien alitus. Nämä tulevat tarpeellisiksi, josliikennemäärät valtatiellä lisääntyvät tai jos asutus ja maankäyttö valtatien länsipuolisillaalueilla lähtevät lisääntymään. Tieverkkovaihe 2b:n mukaiset maanteiden 6651 ja 17067 uudetliittymät valtatiehen 8 on esitetty pitkäntähtäimen tilavarauksina (katkoviivalla).

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 38KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.20124 TAVOITERAPORTTI4.1 ALUSTAVAT TAVOITTEETKristiinankaupungin kaupungin asettamana tavoitteena on laatia Tiukan kyläalueelle ja senlähiympäristöön oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Osayleiskaavaa ei ole tarkoitus käyttääMRL:n 72 §:n mukaisesti rantarakentamisen perusteena.4.1.1 SidosryhmätyöskentelyOsayleiskaavalle asetettavia tavoitteita käsiteltiin seuraavissa yhteyksissä:- Työneuvottelu 1, aloitusneuvottelu 01.06.2007- Työneuvottelu 2, Tiehallinto 03.10.2007- Työneuvottelu 3 26.05.2008- Viranomaisneuvottelu 1 (MRL § 66) 19.08.2008- Työneuvottelu 4, Tiehallinto 13.10.2008- Viranomaistyöneuvottelu, ELY 29.6.20104.1.2 Viranomaisneuvottelu 19.8.2008Viranomaisneuvottelu 19.8.2008 järjestettiin Tiukan yleiskaavoituksen aloitusvaiheessa.Neuvottelussa käsiteltiin kaavoituksen lähtökohtia ja alustavia tavoitteita sekä valmistuneitaselvityksiäViranomaisten kannanototPohjanmaan liitto edellytti maakuntakaavan ja seutukaavan merkintöjen huomioimistayleiskaavassa (Tiukan kyläalue ja maakaasujohto). Pohjanmaan liiton mielestä vanhan rautatielinjankäyttö ja valtatien alitus on hyvä. Eteläosan palvelualuevaraus on mahdollista toteuttaatiejärjestelyjen yhteydessä.Tiehallinnon mukaan kaavaluonnoksen ratkaisut ovat tiehallinnon kanssa käydyn keskustelunmukaisia. Luonnoksen ja tieverkon tavoitevuosi riippuu kaavamerkinnöistä. 2Avaihtoehtovoisi ajoittua vuoden 2025 tienoille, kaavassa voisi kuitenkin osoittaa myös kalanpyrstöliittymätohjeellisella merkinnällä. Runkoverkkokäsitteen poistuessa tiehallinnolleon kuitenkin tärkeää kehittää päätieverkkoa, joten valtatien merkitys ja palvelutaso tulevatsäilymään. Kaavassa valtatien länsipuolelle osoitettavien uusien palvelualueiden ja teollisuudenlaajennusalueiden oikeusvaikutteisilla merkinnöillä voidaan ohjata toteutusajankohtaaja antaa rajoitteita käyttötarkoitukselle. Lentokenttäalue tulisi indeksoida yksityiseenkäyttöön. Lentokentän ja länsipuolelta kulkevan maantien välinen suoja-alue on selvitettäväja kirjattava. Tarvittaessa voidaan järjestää erillisneuvottelu tiehallinnon kanssa.Museoviraston mukaan inventointikohteet tulee vielä arvottaa ja valita kohteista kaavassaesitettävät. Suunnittelualueella sijaitsevaa Butsbackenin kyläasutusta on esitetty valtakunnallisestimerkittäväksi kulttuuriympäristöksi tekeillä olevassa valtakunnallisesti merkittävienkohteiden luettelossa.Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan alueelle on suunniteltu kyläkohtaisen pienpuhdistamonrakentamista. Alueen väestönkehitys on positiivinen, minkä johdosta vesihuoltoryhmäsuosittelee alueen viemäröimistä mieluiten keskustaan, mikä on pienpuhdistamoitaparemmin hallittavissa. Lisäksi poikkeustilanteiden vedenotto lentokentällä tulee myös huomioida.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 39KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012Ympäristökeskuksen mukaan OAS:aan on lisättävä TE-keskus. Suunnittelussa on huomioitavamyös VAT:ien tarkistus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset. Lisäksi suunnittelussa onotettava kantaa laaditaanko kaava uudistuvan MRL:n mukaisesti, jolloin rakennusluvat voidaanmyöntää osayleiskaavan perusteella. Hertta-rekisterin mukaan Tiukan kyläalueet ja taajamaovat laajentuneet vuosina 1980–2005 länteen ja pohjoiseen, mistä syystä suositellaanyleiskaavan laatimista nykyistä laajemmalle alueelle. Yleiskaavassa tulisi huomioida tilakohtainentarkastelu ja rakennuspaikkojen määrittely. Tavoitevuotta myöhemmin toteutuvilletieratkaisuille voi osoittaa kaavassa ehdollisia merkintöjä.Ympäristökeskuksen mielestä rakennuskantainventointiin voisi liittää vanhoihin karttoihin,kuten pitäjänkarttaan perustuvan tarkastelun, josta käy ilmi asutuksen laajentuminen. Lisäksiselostukseen tulee lisätä maisemallinen tarkastelu ja Butsbackenin kaavamerkinnöistä tuleekeskustella Museoviraston kanssa. Lentokentän suunnittelun pohjaksi tulisi laatia laajempiympäristöselvitys, jossa tulee huomioida kentän vaikutukset linnustoon ja lintujen muuttoreitteihin.Tarvittaessa on laadittava LSL 65 § mukaisen NATURA-arviointi lentokentänvaikutuksista NATURA-alueeseen. Ympäristökeskuksen mukaan kasvillisuusselvitys on tehtyylimalkaisesti. Ympäristökeskus toteaa myös, että Tiukanjoki on kalastollisesti arvokas.LIITE 3. VIRANOMAISNEUVOTTELUN MUISTIO 19.8.20084.2 YLEISTAVOITTEETKaavatarkistuksen tavoitteena on päivittää kaavaan maankäytön nykytilanne, tarkistaa tieverkkoasekä luoda uusia asunto- ja teollisuustontteja. Yleiskaavalla ohjataan maankäytön jayhdyskuntarakenteen kehittymistä ja sovitetaan yhteen eri toimintoja, kuten asuminen, palvelut,maatalous, liikenne ja virkistys. Kaavoituksen alkuvaiheessa tutkittiin myös pienlentokentänsijoittamista Savilahden alueelle. Kaavaluonnoksen ensimmäisen nähtävillä olon jälkeenlentokentän kaavoituksesta päätettiin luopua ja alue rajattiin pois suunnittelualueesta.Osayleiskaavalla määritellään alueen maankäytön päälinjaukset ja ohjataan alueen asemakaavoitusta.Kyläalueilla, joilla rakentamispaine on vähäistä, osayleiskaava on tarkoitus laatiasiten, että sen perusteella voidaan ratkaista rakennusluvat enintään kaksiasuntoistenasuinrakennusten rakentamiseen (maankäyttö- ja rakennuslaki 44 §). Osayleiskaavaa ei oletarkoitus käyttää MRL:n 72 §:n mukaisesti rantarakentamisen perusteena.4.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteetTiukan yleiskaavoituksessa keskeisimpien valtakunnallisten tavoitteiden huomioiminen:Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu- Tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittymistä osoittamalla Tiukan kyläasutuksen jaelinkeinotoiminnan täydentämiseen riittävät alueet suhteutettuna koko kaupungin asutus-ja palvelurakenteeseen (merkittävämmät rakentamispaineet pyritään suuntaamaankaupunkikeskustaan ja Lapväärttiin)- Kehitetään Tiukkaa sen vahvuuksista käsin, eli maaseudun kylämäisenä asuinympäristönä,jossa sijaitsee myös vähäisissä määrin pientä yritys- ja teollisuustoimintaa, josta eiaiheudu ympäristöhäiriöitä tai merkittävää liikennettä- Hyödynnetään olemassa olevia rakenteita osoittamalla uusi rakentaminen nykyisen kyläasutuksenja tiestön yhteyteen sekä hyödyntämällä tieverkoston kehittämisessä nykyistätieverkkoa, entistä rautatielinjausta ja alikulkusiltaa- Sovitetaan uusi rakentaminen alueen ominaispiirteisiin ja maatalouden toimintamahdollisuuksiin- Ei sijoiteta uusia asuinrakentamisalueita valtatien varteen, eikä tulva-alueilleKulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 40KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012- Osoitetaan kaavassa virkistys-, luonto- tai kulttuurihistorialliselta arvoltaan merkittävätkohteet ja alueet- Ei esitetä uutta rantarakentamista- Ei osoiteta alueen vieressä sijaitsevan NATURA-alueen läheisyyteen sellaista maankäyttöä,jolla vaarannetaan alueen luonnonarvot- Osoitetaan kaavassa seudulliset ulkoilureittivarauksetToimivat yhteysverkostot ja energiahuolto- Mahdollistetaan valtatien liittymäjärjestelyiden kehittäminen Tiukan kohdalla- Varaudutaan kevyen liikenteen alikulun rakentamiseen valtatien ali ja kehitetään kevyenliikenteen yhteyksiä Tiukan kyläkeskustassa ja kaupunkikeskustan suuntaan erityisesti,jos asutusta, työpaikkatoimintaa, teollisuutta tai palveluita merkittävästi lisätäänTiukan alueella- Osoitetaan kaavassa valtakunnan kantaverkkoon kuuluvien sähkölinjojen johtokäytävätja niihin suunnitellut levennykset uusia sähköjohtoja varten- Osoitetaan kaavassa maakuntakaavan mukainen maakaasujohdon yhteystarve- Hankitaan ilmailuviranomaisten lausunto lentokentän sijoituspaikan sopivuudesta4.2.2 Maakuntakaavasta johdetut tavoitteetYmpäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan 21.12.2010. Maakuntakaavanosayleiskaava-aluetta koskevat merkinnät on esitetty kohdassa 2.2.2 Maakuntakaava.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 41KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.20125 OSAYLEISKAAVAN VALMISTELU5.1 OSAYLEISKAAVALUONNOS 16.12.2008Kuvassa 13 on esitetty kaavan valmisteluvaiheessa nähtävillä ollut osayleiskaavaluonnos16.12.2008. Kaavaluonnosta on laadittu aikaisemman yleiskaavan, yleiskaavalle asetettujentavoitteiden ja sidosryhmäpalautteen pohjalta. Seuraavassa on esitetty tärkeimmät luonnoksenperiaatteet.KUVA 13. LUONNOS 16.12.2008 (Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupanro138/MML/09)AsuminenUusia asemakaavoitettaviksi tarkoitettuja asuinalueita on osoitettu kyläkeskustan yhteyteenIsosillantien, Långbackantien ja Lidenintien varteen sekä kyläkeskustan pohjoispuolelle Erlandsbackeniin.Lisäksi kyläkeskustan sisältä ja reunoilta on esitetty vajaakäyttöisiä alueitatäydennysrakennettavaksi. Kyläkeskustan ulkopuolella on osoitettu täydennysrakennusalueitalähinnä Grannasbackenin, Butsbackenin ja Sårbackenin alueille Tiukantien ja Savilahdentienvarteen.PalvelutTiukan keskustan keskeisimmät alueet on osoitettu palveluiden ja hallinnon alueiksi. Julkistenpalveluiden ja hallinnon laajentumisalueeksi on osoitettu koulun alue. Valtatien molemminpuolin on esitetty asemakaavoitettavia palvelujen ja hallinnon laajennusalueita.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 42KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012TeollisuusTeollisuuteen on osoitettu nykyinen teollisuusalue Tiukanjoen rannassa. Teollisuuden laajentumisalueitaon osoitettu Kristiinankaupungintien varteen valtatien läheisyyteen.VirkistysVirkistykseen on osoitettu nykyiset taajaman virkistys- ja urheilualueet sekä uusia alueita jokirantaanja uusien asuinalueiden yhteyteen. Vargön olemassa olevan ulkoilureitin lisäksiluonnoksessa on osoitettu vanhan ratapohjan paikalle Kristiinankaupungin keskustaan suuntautuvauusi ohjeellinen ulkoilureitti.LiikennealueetSavilahteen suunniteltu pienlentokentän alue on osoitettu lentoliikenteen alueena yksityistäharrastelentotoimintaa varten.ErityisalueetErityisalueena on osoitettu Tiukan siunauskappelin ja hautausmaan alue.Maa- ja metsätalousJokilaakson peltoalueet on varattu maatalousalueiksi. Metsäisillä tausta-alueilla sallitaanmaa- ja metsätalouteen sekä haja-asutukseen liittyvä rakentaminen. Taajaman välittömässäläheisyydessä ja kuntopolun alueella on osoitettu metsäalueita, joilla on erityisiä ulkoilun ohjaamistarpeita.Jokirantaan on osoitettu maa- ja metsätalousalueita, joilla erityisiä ympäristöarvoja.TiestöKaavaluonnoksen tieverkko on tieverkkoselvityksen vaihtoehto 2a:n mukainen mahdollistaenmyös vaihtoehto 2b:n toteuttamisen. ks. kohta 3 Tieverkkoselvitys.5.1.1 Mielipiteen kuuleminen kaavaluonnoksestaYleiskaavaluonnoksen nähtävillä olo 19.1.–2.2.2009Kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana saaduissa mielipiteissä esitettiin mm.:- asuntoalueiden lisäämistä Tiukan keskustassa, Sårbackenin ja Vargönin alueilla, Lidenintien,Myrkyntien ja Tiukantien varressa sekä Kristiinankaupungintien ja valtatienvälisellä alueella ja valtatien itäpuolella- teollisuusalueiden lisäämistä valtatien itäpuolelle Tiukan keskustan pohjois- ja eteläpuolelleMT-alueelle sekä Tiukan keskustan olemassa olevaan teollisuusalueeseen liittyen- palvelualueiden lisäämistä valtatien länsipuolelle Kristiinankaupungintien ja valtatienväliselle alueelle muuttamalla T-alue P-1-alueeksi sekä Tiukantien ja valtatien varteenMT-alueelle nykyisen palvelualueen läheisyyteen- Mellangärdintien liittymän valtatielle 8 oltava pääliittymä, liittymäkohtaa levennettäväraskaan liikenteen tarpeita varten- Lidenintien liittymä valtatielle 8 säilytettävä- tielinjaus muutettava vuoden 1992 kartan mukaisesti liittymässä valtatieltä 8 (Lidenintietävastapäätä) Yttrebyhyn (Kristiinankaupunkiin)- Myrkyntielle liittymä valtatielle 8 raskaan liikenteen tarpeita varten- uuden tielinjauksen poistamista Myrkyntieltä Kristiinankaupungintielle- uuden valtatien rinnakkaisen sisäisen tielinjauksen poistamista Tiukan keskustasta- tieyhteyttä Grannasbackan–Savilahdentieltä Kristiinankaupungintielle- suojelumerkintöjen poistamista kohteilta: B01 Nygård, J12 Mellangärdintie 84 ja T04Vanha Ojala. Lisäksi B08 Ragnäsin omistaja ei hyväksy maatalouskeskuksensa yleiskaavoittamistakuten luonnoksessa- kunnallista viemäriverkostoa Tiukkaan- luo-merkinnän poistamista/pienentämistä Kristiinankaupungintien varressa

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 43KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012Kaavaluonnoksesta saaduissa lausunnoissa kaavaan esitettiin seuraavia tarkistuksia:KRISTIINANKAUPUNGIN YMPÄRISTÖHALLINTO 29.1.2009- Riittävät suojavyöhykkeet asutuksen ja teollisuusalueiden sekä palvelu- ja hallintoalueidenvälille.- Uudisrakennukset ja korjaukset pitää kulttuurimaisema-alueilla sovittaa ympäristöön.- Lentokentälle on etsittävä sopivampi paikka. Lentokentän rakentaminen mäkialueella,voimajohdon, Natura-alueen ja kulttuuriympäristön läheisyyteen on kyseenalaista.Myös liito-oravakanta täytyy ottaa huomioon. Tarvitaan luonnonsuojelulain 65 §:n mukaistaarviointia. Lentokentän sijoittamisesta olisi laadittava riippumaton selvitys, jossahuomioidaan tarpeet, mahdolliset yhteistyökumppanit, turvallisuusnäkökohdat, sopivatalueet, lupatarpeet, liikenne, ympäristö ja luontoarvot.- Kevyen liikenteen väylä ydinkaupungin ja Tiukan välille.- Kunnallinen viemäri Tiukkaan. Viemärilinja j-merkinnällä.SYDÖSTERBOTTENS NATUR OCH MILJÖ R.F. 1.2.2009- Pidettiin luontoselvityksiä pinnallisina ja puutteellisina ja esitettiin niihin täydennyksiä.- Teuvanjoen varren luonnontilainen suojavyöhyke on säilytettävä myös jatkossa.- Suunnitellulla lentokentällä vaikutuksia Natura-alueeseen. Huomattavia meluhaittojamyös lähiasutukselle. Lentokentän vieressä voimajohdot sekä etelä- että länsipuolella.Voimajohtoalueet ja lentokenttä yhdessä valtava maisemavaurio. Vieressä suuri peltoalue,joten liito-oravan liikkuminen eri suuntiin estettäisiin. Avoin keinotekoinen maisemaei sovellu Natura-alueen viereen. Maasto kumpuilevana sopimaton lentokentänrakentamiseen, joten aiheuttaisi pitkäaikaista kallion louhintaa ja tasausta, josta Naturaalueenrauha kärsisi. Lentokentän alueen metsät ovat hyviä virkistysmetsiä. Lentokenttäkatkaisisi tärkeän ulkoilu- ja ajoreitin keskustan ja Tiukan kylän välillä.- jätevesiviemäri kaavaanPOHJANMAAN LIITTO 2.2.2009- seutukaava voimassa kunnes maakuntakaava vahvistetaan. Yleiskaava seutukaavan mukainenja vastaa maakuntakaavassa esitettyjä kehittämisperiaatteita.- Kun eteläinen alikulku on toteutettu, voidaan myös ajatella uusien palvelujen ja hallinnonalueiden toteuttamista valtatien länsipuolella.- Osayleiskaavassa huomioitava ja selvitettävä mitä vaikutuksia osoitetulla palvelulla onKristiinankaupungin keskustan palvelutarjontaan.FINGRID OYJ/YMPÄRISTÖ 30.1.2009- Päättymässä YVA-menettely 400 kV:n voimajohdosta Porista Kristiinankaupunkiin rakennettavallesähköasemalle. Vaikutukset osayleiskaavassa esitettyihin suojavyöhykkeen(sv-1) leveyksiin voimajohdon jatkosuunnittelussa, levenevät muutamasta metristänoin 33 metriin.- osayleiskaavaan lisättävä kaksi 110 kV:n nykyistä voimajohtoa- lentokenttää ei tulisi sijoittaa voimajohtojen lähelle- Mikäli lentokenttä aiotaan osoittaa kaavassa, on laadittava ilmailumääräysten edellyttämätselvitykset (mm. esterajoituspintojen tarkastelu). Ilmailulaitoksen lentoturvallisuusosastoltatulee pyytää lausunto.FORTUM SÄHKÖNSIIRTO OY 30.1.2009- Alueen läheisyydessä on Fortumin Flybäckin sähköasema ja 110 kV:n voimajohto, jokatulee merkitä kaavaan siltä osalta kuin se sijaitsee kaava-alueella.POHJANMAAN MUSEO 30.1.2009- Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaluonnoksesta.RATAHALLINTOKESKUS 19.1.2009- Ratahallintokeskuksella ei huomautettavaa osayleiskaavaehdotuksesta eikä maanomistustaalueella.TIEHALLINTO, VAASAN TIEPIIRI 27.3.2009

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 44KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012- palvelujen alueita valtatien länsipuolella ei tule ottaa käyttöön ennen kuin kaavassa esitetytliikennejärjestelyt toteutettu. Alueet tulisi indeksoida omalla merkinnällä ja käyttöönottorajoituslisätä kaavamääräyksiin.- kaikki palvelujen ja teollisuuden alueet sekä suuret asumiseen käytettävät alueet olisisyytä asemakaavoittaa.- maanteiden melualueet on huomioitava kyläasutuksen täydentämisen yhteydessä. Asutuksenja kyläalueiden täydentämisen yhteydessä tulee pyrkiä välttämään uusien suorienmaantieliittymien muodostamista. Kyläalueiden rakentumisen myötä tulee huolehtiakevyen liikenteen yhteyksien järjestämisestä Tiukan keskustaan.LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS 18.5.2009- suosittelee oikeusvaikutteista yleiskaavoitusta ja mahdollisuutta myöntää rakennuslupasuoraan yleiskaavan perusteella myös kyläalueella Tiukan itäpuolella Puskamarkinsuunnassa.- tulee arvioida, mitkä alueet voi käsittää MRL § 44:n mukaisina alueina ja mitkä alueetvaativat asemakaavoitusta.- alueilla, joilla rakennuslupa voidaan myöntää suoraan yleiskaavan perusteella, täytyykaavan ohjata rakentamista tarpeeksi ja rakennuspaikkojen likimääräinen sijainti sekäniiden lukumäärä kullakin kiinteistöllä täytyy olla esitettynä.- tarkoituksenmukaisin jätevedenkäsittely on liittyminen kunnalliseen viemäriverkostoon.- P-1-alueen kaavamääräyksessä tulee vaatia, että asemakaavoitus edellyttää yleiskaavassaesitettyjä liikennejärjestelyjä.- vaatimus purkuluvasta MRL 127 §:n mukaan suositellaan lisättäväksi myös sk-alueille,jotka ovat maisemallisesti tai seudullisesti arvokkaita. Tiukan arvokkaan kulttuuriympäristönvuoksi suositellaan lisäksi yleispiirteisten rakennusohjeiden laatimista täydennysrakentamiselleja ympäristöön sovittamiselle.- Luontoselvitystä tulee täydentää.- Suunnittelun tulee sisältää lentokentän vaikutustenarviointi mm. linnuston ja lentoreittienosalta. Lentokenttäalue on ristiriidassa luonnonsuojelulain 49 §:n liito-oravanelinympäristön hävittämis- ja heikentämiskiellon kanssa.TRAFI ILMAILU 20.4.2010- Esitettyjen suunnitelmien ja selvitysten perusteella ei voida yksiselitteisesti arvioida esitetynalueen soveltuvuutta lentopaikaksi. Mm. lentopaikalta edellytettävien esteettömyysvaatimustentarkasteluun ei aineisto ole riittävä. Lentopaikan suunnittelussa ja toteutuksessahakijan tulee huomioida ilmailumääräyksessä AGA M1-1 rakentamiseen japitämiseen kohdistetut vaatimukset tai vaihtoehtoisesti kevytlentopaikan ollessa kyseessä,ilmailumääräyksen AGA M1-4 vaatimukset.5.1.2 Mielipiteiden käsittelyTekninen lautakunta 22.9.2009, kaupunginhallitus 15.10.2009Tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus käsittelivät yleiskaavaluonnoksen nähtävillä olonaikana saatuja mielipiteitä ja lausuntoja sekä Tiukan kaavoituksessa huomioitavia valtakunnallisiaalueidenkäyttötavoitteita. Kaupunginhallitus päätti teknisen lautakunnan esityksestä,että Tiukan osayleiskaavasta laaditaan uusi luonnos, jossa huomioidaan mahdollisuuksienmukaan luonnoksesta saadut kommentit ja lausunnot ja virheellisyydet korjataan.Lisäksi kaupunginhallituksen mukaan kaava-asiakirjojen tulee olla saatavilla sekä ruotsiksiettä suomeksi, jätevesiasian huomioiminen on myönteistä, valtatien alikulku on tärkeä, lentokentänrealistisista mahdollisuuksista laadittava lisäselvitys, Tiukka tärkeä osakeskus Kristiinankaupungissa,teollisen toiminnan hajauttaminen/jako molemmin puolin valtatietä ongelmallinenja tulisi ensisijaisesti sijoittaa itäpuolelle. Lisäksi todettiin, että paikallisella väestölläon lähtökohtaisesti keskeinen rooli suunnittelussa.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 45KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.20126 OSAYLEISKAAVALUONNOS 3.4.20126.1 OSAYLEISKAAVARATKAISUN PERUSTELUTOsayleiskaavaluonnos on laadittu 16.12.2008 päivätyn luonnoksen ja sen pohjalta saatujenkannanottojen ja arvioitujen vaikutusten perusteella.6.1.1 Luonnoksen 16.12.2008 jälkeen tehdyt merkittävimmät muutoksetSuunnittelualueesta on poistettu aiemmassa osayleiskaavaluonnoksessa esitetty lentokentänalue. Teollisuusalueet ja palveluiden ja hallinnon alueet on sijoitettu kaikki valtatien itäpuolellenykyisen kyläkeskustan yhteyteen. Kyläasutuksen täydennysrakentaminen suunnataanvoimakkaammin kyläkeskustan yhteyteen ja Tiukantien varten. Kyläkeskustaan ja Butsbackeninalueelle on osoitettu asemakaavoitettaviksi tarkoitettuja kyläasutuksen täydennysalueita.Muualle kyläasutuksen täydennysrakentamiseen on erikseen osoitettu rakennuspaikat,joille rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan perusteella. Koko Tiukan kyläkeskustanalapuolinen jokivarsi ja Butsbackenin lakimetsäalue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksialueiksi, joilla on erityisiä ympäristöarvoja. Kristiinankaupungintien varteen on osoitettumaa-ainesten ottoalue. Muutoin tien varteen sallitaan rakentaminen vain maa- ja metsätaloudentarpeisiin. Tiukan alueen läpi on osoitettu ohjeellinen runkoviemärin linjaus.6.1.2 Kaavaratkaisun suhde maakuntakaavaanOsayleiskaavaluonnoksessa on huomioitu maakuntakaavan kehittämisperiaatteet ja aluevaraukset.6.2 MITOITUSTilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Kristiinankaupungin kokonaisväkimäärä laskeevuoteen 2040 mennessä 6100 asukkaaseen. Hertta-rekisterin mukaan kuitenkin Tiukan taajamanja Puskamarkin alueen asukasmäärä on ollut kasvusuunnassa. Yleiskaavan toteutuessaTiukan alueelle muodostuu uusia työpaikkoja, minkä johdosta alueen läheisyydessä tulee varautuamyös asuntotonttien kysynnän kasvuun.6.2.1 AsuminenKyläasutuksen täydennysrakentamiseen on osoitettu uusia alueita yhteensä n.31 ha, jostaasemakaavoitettaviksi alueiksi on osoitettu kyläkeskustaan ja Butsbackenin alueelle yhteensän. 14,5 ha. Muita täydennysalueita on kyläkeskustan läheisyydessä noin 2,5 ha, Myrkyntienläheisyydessä noin 2,5 ha, Grannasbackenin alueella noin 3,5 ha, ja Tiukantien alueella n.7,5 ha. Mikäli alueet toteutuisivat tonttitiheydellä 4 tonttia /ha, olisi uusien pientalotonttienkokonaismäärä n. 120. Ylimitoitus on yleiskaavakauden tarpeisiin nähden huomattava, muttaperusteltu, koska alueet ovat yksityisten omistuksessa ja niiden käyttöön saaminen siten epävarmaa.Kyläasutuksen täydennysrakentamisalueille on kaavassa osoitettu yhteensä 18 asuinrakennuspaikkaa,joille saa myöntää rakennusluvat osayleiskaavan perusteella. Nämä rakennuspaikaton osoitettu yhdyskuntarakenteellisesti, maisemallisesti ja kyläkuvallisesti parhaitenrakentamiseen soveltuville alueille, joilla ei ole tulvan vaaraa tai liikennemeluhaittaa.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 46KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012Näille erikseen osoitetuille uusille rakennuspaikoille voidaan myöntää enintään kaksiasuntoisenasuinrakennuksen rakennuslupa tämän yleiskaavan perusteella (MRL 44§):6.2.2 PalvelutTilanro kpl Sijainti1:84 1 Eriksback1:90 1 Eriksback1:80 2 Eriksback1:85 1 Sårbacken1:57 2 Sårbacken1:83 1 Sårbacken9:16 1 Sårbacken2:68 1 Sårbacken5:31 2 Rosenback6:53 1 Rosenback7:33 1 Rosenlöv7:32 1 Rosenlöv7:35 1 Rosenlöv12:20 1 Erlandsbacken12:30 1 VargönKyläkeskustan palveluiden mahdollisiin tulevaisuuden tarpeisiin on varauduttu osoittamallaVaasantien varteen Tiukanjoen ja Lidenintien väliselle alueelle täydennettävää palvelujen jahallinnon aluetta yhteensä noin 2 ha.6.2.3 TeollisuusUusia asemakaavoitettavia teollisuusalueita on osoitettu valtatien läheisyyteen uuden Myrkyntienlinjauksen varteen noin 3 ha ja Lidenintien varteen noin 3 ha.6.2.4 TyöpaikatKaavan toteutuessa työpaikkamäärä kasvaa teollisuusalueilla sekä valtatien itäpuolelle osoitetuillapalvelujen alueilla. Muodostuvien työpaikkojen määrä voi vaihdella merkittävästiriippuen alueelle hakeutuvan teollisuustoiminnan tuotantosuunnasta ja palvelutoimintojenkehittymisestä.6.3 ALUEIDEN KÄYTTÖ OSAYLEISKAAVASSARakennuspaikalle rakennettavaksi sallittavat kerrosalat määräytyvät rakennusjärjestyksenmukaan.6.3.1 AsuminenAPMerkinnällä on osoitettu Tiukan keskustan nykyiset ja täydennettävät pientalovaltaiset asuntoalueet,yhteensä noin 25 ha. Alueen täydennysrakentaminen edellyttää asemakaavoitusta.Jåfsbacken on kyläkuvallisesti arvokasta aluetta ja sen vuoksi osa AP-alueista on osoitettu /smerkinnälläalueiksi, jolla ympäristö säilytetään. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristötulee säilyttää. Rakennuksissa tai rakennelmissa suoritettavat muutos- ja korjaustoimenpiteettulee suunnitella ja toteuttaa siten, että rakennuksen tai rakennelman kyläkuvan

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 47KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012kannalta merkittävä luonne säilyy. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa alueen kyläkuvallisestija kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin ominaispiirteisiin.AT, AT/sMerkinnällä on osoitettu nykyiset ja täydennettävät kyläalueet. Alueiden laajuus on yhteensänoin 37 ha. Alueet sijaitsevat Vargönin, Erlandsbackenin, Grannasbackenin sekä Sårbackeninalueilla sekä osayleiskaava-alueen eteläosassa Tiukantien varressa ja Tiukan keskustanläheisyydessä Lidenintien varressa. Alueelle erikseen osoitetuille uusille rakennuspaikoillevoidaan myöntää enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakennuslupa tämän yleiskaavanperusteella (MRL 44§). Uudisrakentaminen on sovitettava maisemaan, kyläkuvaan jaolemassa olevaan rakennuskantaan.Sårbackenin vanha kyläasutus on osoitettu /s-merkinnällä alueeksi, jolla ympäristö säilytetään.Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää. Rakennuksissa tai rakennelmissasuoritettavat muutos- ja korjaustoimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaa siten,että rakennuksen tai rakennelman kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Uudisrakentaminentulee sopeuttaa alueen kyläkuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin ominaispiirteisiin.Kyläalueilla voidaan asumisen ja loma-asumisen lisäksi harjoittaa pienimuotoista palvelu- jaelinkeinotoimintaa tai maataloutta, joista ei aiheudu ympäristöhäiriöitä.AT-1, AT-1/sMerkinnällä on osoitettu nykyiset ja täydennettävät kyläalueet Butsbackenin alueella jaMyrkyntien varressa. Alueiden laajuus on yhteensä noin 35 ha. Alueen täydennysrakentaminenedellyttää asemakaavoitusta.Butsbacken on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö ja kyläkuvallisestiarvokas alue, minkä johdosta alue on osoitettu /s-merkinnällä alueeksi, jolla ympäristösäilytetään. Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää. Rakennuksissatai rakennelmissa suoritettavat muutos- ja korjaustoimenpiteet tulee suunnitella ja toteuttaasiten, että rakennuksen tai rakennelman kyläkuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Uudisrakentaminentulee sopeuttaa alueen kyläkuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiinominaispiirteisiin.AMMaatilojen talouskeskusten alueeksi on osayleiskaavassa osoitettu karjataloutta harjoittavamaatilan talouskeskus. Alueen laajuus on noin 2 ha. Uudisrakentaminen on sovitettava maisemaanja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön.Kotieläintalouksien ympärille tulee rakennuslupavaiheessa muodostaa riittävät rakentamattomathajusuojavyöhykkeet, joiden laajuus riippuu mm. eläinyksikkömäärästä, vallitsevastatuulen suunnasta ja ympäristön peitteisyydestä. Eläintuotannon jatko- ja laajentamismahdollisuuksienturvaamiseksi suojavyöhykkeille ei tulisi sijoittaa uusia hajusta häiriintyvien toimintojenrakennuspaikkoja.6.3.2 PalvelutPValtatien varteen on osoitettu nykyistä/täydennettävää palvelujen ja hallinnon aluetta yhteensä9 ha. Alueen täydennysrakentaminen edellyttää asemakaavoitusta.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 48KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012PYJulkisten palveluiden ja hallinnon alueena on merkinnällä PY esitetty Jåfsbackenilla, Tiukankeskustassa sijaitsevan Tiukan koulun ympäristö. Alueen laajuus on noin 2 ha.6.3.3 TeollisuusTYVaasantien varteen on osoitettu uuden Myrkyntien linjauksen sekä Lidenintien ja Isosillantienvarteen nykyistä/uutta teollisuusaluetta, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiävaatimuksia. Alueelle rakentaminen edellyttää asemakaavoitusta. Alueiden laajuus on yhteensänoin 8 ha.6.3.4 VirkistysRanta-alueille sekä purojen ja laskuojien varsiin tulisi muodostaa riittävän leveä viljelemätönsuojavyöhyke tai kosteikkoalue, jolla voidaan vähentää valumavesien haitallista vaikutustavesistön tilaan. Puuston käsittelyssä noudatetaan metsälain- ja asetusten määräyksiä.VVirkistysalueiksi on osoitettu merkinnällä V Tiukanjoen ranta-alueita Isonsillan molemminpuolin sekä asuntoalueiden ja muiden toimintojen välisiä alueita yhteensä noin 3 ha.VUUrheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu nykyisen urheilukentänalue, jonka pinta-ala on noin 2 ha.ReititOsayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu nykyiset ulkoilu- ja melontareitit sekä ohjeellinenuusi ulkoilureitin linjaus vanhaa ratapohjaa hyödyntäen Puskamarkista Kristiinankaupunginkeskustaan.6.3.5 ErityisalueetEOOsayleiskaava-alueen pohjoisosaan on merkitty maa-ainesottoluvan perusteella maa-ainestenottoalue, jonka pinta-ala on noin 3 ha.EHTiukan siunauskappelin ja hautausmaan alue suunnittelualueen eteläpuolella on osoitettuhautausmaa-alueena, jonka pinta-ala on noin 1 ha.EVSuojaviheraluetta on merkitty valtatien varteen kyläalueen kohdalle noin 2 ha.6.3.6 Maa- ja metsätalousRanta-alueille sekä purojen ja laskuojien varsiin tulisi muodostaa riittävän leveä viljelemätönsuojavyöhyke tai kosteikkoalue, jolla voidaan vähentää valumavesien haitallista vaikutustavesistön tilaan. Puuston käsittelyssä noudatetaan metsälain- ja asetusten määräyksiä.Uudisrakentamisen sijoittumisessa tulee huomioida rakentamista rajoittavat suojavyöhykkeet,kuten eläinsuojien suojavyöhykkeet ja meluvyöhykkeet sekä alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 49KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012MMaa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi on osoitettu Tiukanjoen peltolaakson reunametsätalueen etelä- ja koillisosissa, joilla ei ole laajempaa maisemallista merkitystä eikä odotettavissaolevia merkittäviä rakentamispaineita. Alueiden laajuus on yhteensä noin 72 ha.M-1Osayleiskaava-alueen luoteisosan reunametsät Kristiinankaupungintien varressa on osoitettumaa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätaloutta palveleviarakennuksia. Alueiden laajuus on yhteensä noin 74 ha. Haja-asutusta ei voida sallia, koskaalueen läheisyyteen vanhan Närpiöntien varteen on suunniteltu tuulivoimala-aluetta. LisäksiKristiinankaupungintie toimii vaarallisten aineiden kuljetusreittinä ja voimalaitos-, teollisuus-ja satama-alueena kehitettävään Karhusaareen johtavana reittinä, minkä johdostahäiriöt tien läheisyydessä lisääntyvät tulevaisuudessa.MTTiukanjoen peltolaakson laajat peltoalueet on osoitettu maatalousalueiksi. Alueiden laajuuson yhteensä noin 310 ha. Alue varataan maatalouden harjoittamiseen ja sitä palvelevien rakennustenrakentamiseen. Olemassa oleville rakennetuille rakennuspaikoille sallitaan rakennuspaikannykyiseen käyttöön liittyvä lisärakentaminen. Rakentamisen on sijainniltaan liityttäväolemassa oleviin tilakeskuksiin siten, että pellot ja ranta-alueet säilyvät vapaana rakentamiselta.Rakennusten sopeutumiseen olemassa oleviin rakennuksiin ja maisemaan on kiinnitettäväerityistä huomiota.MUVargönin ulkoilureitin alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, joilla on erityistäulkoilun ohjaamistarvetta. Alueen laajuus on noin 9 ha.MYValtakunnallisesti arvokkaaseen Butsbackenin kulttuuriympäristöön liittyvä lakimetsäaluesekä Tiukanjoen ranta-alueet valtatien länsipuolella on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisenaalueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueiden laajuus on yhteensä noin 28 ha. Alueon maisemallisesti ja luonnoltaan arvokasta aluetta, jonka luonne tulee säilyttää. Maisemaamuuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (MRL 128§).6.3.7 VesialueetWTiukanjoki on merkitty vesialueena.6.4 ERITYISPIIRTEET, KULTTUURIMAISEMA JA SUOJELUKOHTEET6.4.1 MuinaismuistokohteetAlueelta ei ole tiedossa muinaismuistoja.6.4.2 LuonnonympäristöLuontokohteet (s-1, luo-2, luo-3)Aluerajausmerkinnällä s-1 on esitetty alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 §:nperusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja selvitysalueen eteläosassasekä Rosenbackin ja Erisbergin alueella.Aluerajausmerkinnällä luo-2 on esitetty alueita, joilla mahdollisesti sijaitsee metsälain 10 §:ntarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä selvitysalueen pohjoisosassa sekä Butsbacke-

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 50KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012nin-Sårbackenin alueella. Alueella on esimerkiksi luonnontilainen puro tai vähätuottoinenkallio.Aluerajausmerkinnällä luo-3 on esitetty luonnonarvojen kannalta huomioitava niityt Vargöninalueella ja Jåfsbackenilla.6.4.3 Suojeltavat rakennuskulttuurikohteetsr-1, sr-2Alueella sijaitsevat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaatrakennukset ja rakennusryhmät on merkitty osayleiskaavakartalle informaatioluonteisellasr-merkinnällä. Rakennusten suojelun tarve tutkitaan tarkemmin asemakaavoituksessa.Kohdemerkintään on liitetty inventoinnissa käytetty kohdenumero ja yleiskaavaprosessin aikainenarvoluokitus. Kohteet on jaettu maakunnallisesti (sr-1) ja paikallisesti (sr-2) arvokkaisiin.Osayleiskaavassa määrätään MRL 41.2 §:n nojalla, että:- sr-1-kohteiden kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta ei saa purkaa- sr-2-kohteiden kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta ei saa purkaa tai siirtää ilmanMRL 127 §:n mukaista purkulupaa.Maakunnallisesti arvokkaat rakennukset/pihapiiritB01 Nygård Pihapiirikokonaisuus 1800-luvun puolivälistäB04 Antfolk Kaunis talonpoikaispihapiiriBJ03 BjörklundPihapiiri 1800-luvun lopusta -1900-luvun alustaBJ04 West Kaunis talonpoikaispihapiiri, asuinrak. v. 1919J01 Nuorisoseurantalo Rakennettu vuonna 1932M02 Ådjers Maatilan pihapiiri 1800-l lopusta -1900-l alustaM03 Smeds Kaunis pihapiiri 1800-l lopusta -1900-l alustaS02 Sårbackantie 206Talonpoikaistalo 1800-l alusta, korjattu alkup. kunnioittaenV05 Appel Umpipiha 1800-luvun lopultaT01 Öst, veräjävahdin taloKaunis pihapiiri 1800-l alusta. Kunnostettu alkup.kunnioittaenPaikallisesti arvokkaat rakennukset/pihapiiritJ02 Tiukan koulu Rakennettu vuonna 1919J08 Isosillantie 26 Jugend-tyylinen asuinrakennusJ12 Mellangärdintie 84 Maatilan pihapiiri 1800-l lopulta -1900-l alustaS06 ErikslundMaatilan pihapiiri 1700-luvulta, asuinrak. laajennus1900-lB10 BjörsesTalonpoikaistalo 1800-l lopulta -1900-l alustaB11 KotiseututaloEntinen kansakoulu, kotiseututaloT08 Tiukan kappeli ja hautausmaa Valmistunut vuonna 1921Sr-merkinnöillä on tarkoitus tuoda esille sellaiset alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävätrakennukset ja rakennusryhmät, joiden suojelu asemakaavalla saattaa olla tarpeellista.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 51KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012Paikallisesti arvokas rakennuskulttuurikohdeRakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemallisesti arvokkaina rakennuksina tai rakennusryhminäon osoitettu kohteet, joiden säilyminen on suositeltavaa. Numerointi viittaakaavaselostuksen kohdeluetteloon.6.4.4 Arvokkaat kulttuurimaisemat ja -ympäristötMaisemallisesti arvokas alue (ma)Valtakunnallisesti arvokas Butsbackenin kyläasutus on merkitty osayleiskaavaan informaatioluonteisestimaisemallisesti arvokkaana alueena.Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta arvokkaat alueet (sk)Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat Butsbacken-Sårbackenin, Jåfsbackenin ja Tiukanjokilaaksonkulttuurimaisema-alueet on merkitty osayleiskaavaan kulttuuriympäristön taimaiseman vaalimisen kannalta arvokkaina alueina. Alueella sijaitsevia rakennuksia ei saapurkaa ilman MRL 127 §:n mukaista purkulupaa.Kyläkuvallisesti arvokas alueValtakunnallisesti arvokkaan Butsbackenin keskeisin ympäristö sekä Björklundin ja Jåfsbackeninperinteisen kyläasutuksen alueet on merkitty osayleiskaavaan kyläkuvallisesti arvokkainaalueina.6.5 RAKENTAMISTA RAJOITTAVAT TEKIJÄT6.5.1 MeluKaavakartalla on me-aluerajauksella esitetty likimääräiset alueet (me-aluerajaus), joilla liikennemeluylittää asunnon ulko-oleskelutiloille asetetun päiväohjearvon 55 dBA (keskimääräinenmelutaso). Asumiseen liittyvät ja muut melusta häiriintyvät ulko-oleskeluun tarkoitetutalueet on sijoitettava alueen ulkopuolelle tai suojattava melulta.6.5.2 Tulvat ja sortumatRakennukset tulee sijoittaa riittävän etäälle rantaviivasta alueelle, jolla ei ole tulva-, sortuma-, syöpymis- tai jäänkasautumisvaaraa.Länsi-Suomen ympäristökeskus on määritellyt ranta-alueille ohjeelliset alimmat suositeltavatrakentamiskorkeudet tulvien kannalta. Kastuessaan vaurioituvat rakenteet on sijoitettavakorkeuden yläpuolelle. Annettujen lukujen välillä tulee korkeuslukemia tulkita lineaarisesti.Ohjeelliset alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet N 60 -tasossa ovat (Länsi-Suomen ympäristökeskus21.1.2008):Savilahdentien silta +4,40 mGrannasbackantien silta +5,90 mValtatie 8:n silta +7,40 mErlandsbackenin jokiranta +8,40 mKaavakartalla on informaatioluonteisesti osoitettu korkeustason +4,40…8,40 m (N 60 ) sijainti(t-aluerajaus). Rajaus osoittaa likimääräisesti alueen, jolla tulee huomioida ns. suurtulvienrakennuksille aiheuttama vaara. Kastuessaan vaurioituvat rakenteet tulee sijoittaa vähintäänkorkeuden +4,40…8,40 m (N 60 ) yläpuolelle. Yhteiskunnan toimintojen kannalta tärkeät rakennuksetja ympäristölle vaaraa aiheuttavat rakenteet tai toiminnot tulee lausunnon mukaankuitenkin sijoittaa tätäkin ylemmäs.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 52KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012OHJE:Alin suositeltava rakentamiskorkeus on korkeus, johon vesi voi nousta vahingoittamattarakenteita. Rakennuksessa alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet ovatrakennuksen alapohjarakenteen alapuolella olevan kapillaarisen veden nousunkatkaisevan rakenteen alapuolella. Korkeussuosituksien suhteesta rakennukseen jasen perustuksiin on esitetty soveltamisohjeet Suomen ympäristökeskuksen ympäristöoppaassanro 52, Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa.Rakennus tulee sijoittaa luonnollisen maanpinnan tasossa riittävän korkealle, etteialimman suositeltavan rakentamiskorkeuden saavuttamiseksi tarvita ympäristöönsänähden huomattavan korkeita täyttöjä tai poikkeuksellisen korkeata ryömintätilaa.6.5.3 Eläinsuojien hajuYleiskaavatyössä on käytetty ympäristöministeriön 18.3.2002 alueellisille ympäristökeskuksillelähettämän kirjeen (YM4/401/2002) kotieläinsuojien sijoittamisen ohjeistusta.Karjanhoidon turvaamiseksi ja viihtyisän asuinympäristön takaamiseksi yleiskaavassa edellytetääneläinsuojien ympärille muodostettavien hajusuojavyöhykkeiden huomioimista. Vyöhykkeidenlaajuus riippuu mm. eläinyksikkömäärästä, vallitsevista ilmastollisista tekijöistä(kosteus, lämpötila, auringonpaiste, tuulen suunta ja nopeus sekä turbulenssit) ja ympäristönpeitteisyydestä. Hajua voidaan vähentää rakenteellisin, teknisin keinoin, työmenetelmin, siisteydelläja käsittelymenetelmillä.Eläintuotannon jatko- ja laajentamismahdollisuuksien turvaamiseksi suojavyöhykkeille ei tulisisijoittaa uusia rakennuspaikkoja tai muita hajusta häiriintyviä toimintoja. Olemassa olevienrakennuspaikkojen sisäinen täydennysrakentaminen sen sijaan voidaan yleensä sallia.Tarvittaessa hajun vaikutusalue tulee selvittää osayleiskaavassa esitettyä tarkemmin.Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan vanhojen eläinsuojien laajennuksissa suositeltavanvähimmäisetäisyyden häiriintyviin kohteisiin tulee olla vähintään 100 metriä. Paikallisistaolosuhteista johtuen vaadittava etäisyys on usein suurempi. Ohjeen mukaan rakennettaessauusi kotieläinsuoja lantaloineen tai erillinen lantala talouskeskuksen ulkopuolelle suositeltavaetäisyys häiriintyviin kohteisiin tulisi olla eläinmäärästä, tuotantosuunnasta ja olosuhteistariippuen 200-400 metriä.LIITE 4.LIITE 5.KOTIELÄINSUOJIEN SUOJAETÄISYYKSIEN ARVIOINTIOHJEITASUOSITUS KOTIELÄINSUOJIEN SUOJAETÄISYYKSISTÄ6.6 LIIKENNEOsayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu kaavan tieverkkoselvityksen vaihtoehdon 2a mukainenpääliikenneverkko sekä kokoojakadun luonteiset tiet. Yleiskaavan perusteella toteutettavillerakennuspaikoille on osoitettu tieyhteydet. Tielinjaukset tarkentuvat asemakaavassa jatiesuunnitelmissa. Osayleiskaavasta ei aiheudu valtatielle uusien liittymien tarpeita.6.7 TEKNINEN HUOLTO6.7.1 VesihuoltoOsayleiskaavaluonnoksessa on esitetty Kristiinankaupungin keskustaan johtava päävesijohto.Uudet rakentamisalueet voidaan liittää vesijohtoverkostoon vähäisin verkostolaajennuk-

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 53KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012sin. Samalla vesijohto voidaan ulottaa myös niille nykyisille alueille, joilla sitä ei vielä ole.Vesihuolto tulee järjestää kunnan ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla.6.7.2 JätevesihuoltoJätevesien käsittelystä määrätään jätevesiasetuksessa. Elinkeinotoimintaan, kuten teollisuuteenja maatalouteen liittyvä jätevesien käsittely ratkaistaan ympäristölupamenettelyn yhteydessä.Alueen viemäröinti edellyttää paineellista runkoviemäriä ja pumppaamoita. Viemäröintisuunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Jätevesien käsittely tulee järjestää kunnanympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Asutuksen jätevedet tulee ensisijaisestijohtaa kunnalliseen viemäriverkostoon, mikäli se on mahdollista.6.7.3 JätehuoltoAlueella noudatetaan Oy Botniarosk Ab:n toiminta-alueen yhteisiä jätehuoltomääräyksiä.6.7.4 EnergiahuoltoOsayleiskaavaan on merkitty alueella sijaitsevat 110 ja 220 kV:n sähkölinjat sekä varauduttu400 kV:n sähkölinjan rakentamiseen. Alempi verkosto muuntamoineen huomioidaan asemakaavoituksessa.Valtatien varteen on merkitty ohjeellisena linjauksena (k) maakuntakaavassa esitetty maakaasujohdonyhteystarve.6.8 YHTEENVETOOsayleiskaavan mukaiset alueet jakaantuvat maankäyttömuodoittain seuraavasti:Alue:Hehtaaria:AP 25AT, AT-1 72AM 2P 9PY 2TY 8V 3VU 2EO 3EH 1EV 2M, M-1 146MT 310MU 9MY 28W 14YHTEENSÄ636 ha

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 54KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.20127 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI7.1 MENETTELYOsayleiskaavan ympäristövaikutuksia on arvioitu viranomaisneuvottelussa saatujen kannanottojen,lausuntojen sekä asukkaiden, maanomistajien ja muiden osallisten mielipiteiden perusteella.Arvioinnin apuna on käytetty valmistuneita selvityksiä ja alueen läheisyyteensuunniteltujen hankkeiden YVA-aineistoja.7.2 VAIKUTUKSET LUONNONOLOIHIN7.2.1 Vaikutukset Natura-alueisiinOsayleiskaavaluonnoksen maankäyttöratkaisuilla ei ole sellaisia vaikutuksia alueen läheisyydessäsijaitsevien Natura-alueiden olosuhteisiin, että vaikutuksia tulisi selvittää luonnonsuojelulain65 §:n perusteella7.2.2 Vaikutukset vesioloihinYleiskaavaratkaisu ei vaikuta merkittävästi vesistöihin, koska vesialuetta koskevaa rakentamistaei kaavassa osoiteta ja rantaan rajoittuva uusi rakentaminenkin vähäistä.7.2.3 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöönLuontoarvoiltaan tärkeät alueet on kaavassa tuotu esiin ja jätetty rakentamisen ulkopuolelle.Uudet rakentamisalueet sijoittuvat pääosin lajistoltaan tavanomaisille talousmetsäalueille.Kaavaluonnoksessa osoitetulla maankäytöllä ei ole merkittävää vaikutusta joenrantaaelinympäristönä käyttävään eläimistöön, koska rantaan rajoittuvan rakentamisen lisäys onvähäistä.7.2.4 Vaikutukset pienilmastoon ja ilman laatuun7.3 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖNYleiskaavan toteutuessa maisemakuvan yleisilme säilyy nykyisen kaltaisena, koska alueelleon osoitettu lähinnä täydentävää rakentamista.Kaava edistää suunnittelualueella sijaitsevien valta- ja maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjenja arvokkaiden rakennuskulttuurikohteiden säilymistä tuomalla kohteet esiinja osoittamalla niille säilyttämiseen ohjaavia kaavamerkintöjä.7.4 VAIKUTUKSET LIIKENTEESEEN JA TURVALLISUUTEENMahdollisille tulvauhan alaisille alueille ja melualueille ei ole osoitettu uutta rakentamista.Tulvavaara on huomioitu myös antamalla kaavassa määräys alimmasta rakentamiskorkeudesta.Toteutuessaan osayleiskaava parantaa valtatien liikenneturvallisuutta, koska liittymämääräTiukan kohdalla vähenee ja liittymät muuttuvat eritasoliittymiksi. Alueen sisäinen liikennesiirtyy pääosin rinnakkaisteille, mikä lisää vähäisesti liikennettä Tiukan kyläkeskustassa.Koulun ympäristön liikennettä voidaan rauhoittaa ohjaamalla Lidenintien ja Mellangärdintienvälinen liikenne Isosillantien sijasta valtatietä lähemmäs rakennettavalle uudelle yhtey-

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 55KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012delle. Kevyen liikenteen reittien ja alikulkuyhteyksien toteuttaminen parantaa merkittävästikevyen liikenteen turvallisuutta.7.5 VAIKUTUKSET YHDYSKUNTAKEHITYKSEEN JA MAANKÄYTTÖÖN7.5.1 Vaikutukset yhdyskunnan rakenteeseen ja toimintoihinYhdyskuntarakenneKaavaratkaisun toteutuessa rakentaminen erityisesti Tiukan kyläkeskustassa ja Tiukantienläheisyydessä tiivistyy, mutta alueen perusrakenne säilyy.AsuminenYleiskaavaluonnos mahdollistaa nykyisen kyläasutuksen täydentämisen kyläkeskuksessa japienemmillä kyläalueilla. Uutta haja-asutusta sallitaan vain alueen reunoilla metsäalueilla.Työpaikat ja elinkeinotoimintaPalvelu- ja teollisuustoiminnoille osoitettujen laajentumismahdollisuuksien myötä alueelleon mahdollista muodostaa lisää työpaikkoja. Alueiden käyttöönotto edellyttää asemakaavoittamista.LiikenneKaavaluonnoksen tieverkkoratkaisu eriyttää Tiukan paikallisliikenteen valtatieliikenteestä japarantaa sekä ajoneuvo-, että kevyen liikenteen yhteyksiä Tiukan kyläkeskustasta Kristiinankaupunginkeskustaan.VirkistysNykyinen urheilukentän alue, Vargönin ulkoilureitti ja kyläkeskustan sisäiset virkistysalueeton osoitettu kaavassa. Lähialueen metsät ovat hyvin saavutettavissa jokamiehen oikeudellatapahtuvaan virkistäytymiseen.7.5.2 Vaikutukset maankäyttöönKaavaluonnoksen maankäyttö- ja liikenneratkaisu painottavat kyläkeskustan tiivistämistä jatäydentämistä valtatien itäpuolella sekä kyläasutuksen täydentämistä Tiukantien varressa.Täydennysrakentaminen on suunnattu olevan kylärakenteen yhteyteen pelloille sijoittuvanhajarakentamisen sijaan, mikä turvaa myös maatalouden toimintamahdollisuudet.7.5.3 Vaikutukset suunnitelmiin ja kaavoitukseenVoimaan tullessaan osayleiskaava syrjäyttää alueella voimassa olevan Tiukan osayleiskaavanlukuun ottamatta vanhan kaavan reuna-alueita, joille uusi kaava ei ulotu. Kyläkeskustanja Butsbackenin alueilla täydennysrakentaminen edellyttää asemakaavoitusta. Mikäli kyseessäon vähäinen lisärakentaminen, voidaan rakentamisen edellytykset mahdollisesti ratkaistaedelleen suunnittelutarvemenettelyllä.7.6 VAIKUTUKSET YKSILÖÖN JA YHTEISÖÖN7.6.1 Yhdyskuntataloudelliset vaikutuksetTeollisuusTeollisuustoiminnalle on osoitettu laajentumismahdollisuuksia kyläkeskustan sisällä ja reunoilla.Teollisuusalueet voidaan liittää valtatiehen uusien eritasoliittymien kautta.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 56KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012AsuminenKaavassa osoitettu uusi rakentaminen on luonteeltaan kyläasutusta täydentävää. Asemakaavoitettaviksimerkittyjen täydennysrakentamisalueiden asemakaavoittaminen edellyttää viemäröinninja vesihuollon järjestämistä. Kadunrakentamisesta ei muodostu merkittäviä lisäkustannuksia,koska asuinrakentamiseen osoitetut uudet alueet sijoittuvat nykyisten asuinalueidenyhteyteen.Kyläasutuksen täydentämiseen varattuja uusia alueita on osoitettu merkittävimmin alustavastisuunnitellun runkoviemärilinjan läheisyyteen eli Tiukantien varteen, kyläkeskustaan jaMyrkyntien läheisyyteen. Kyläasutuksen täydentäminen parantaa mahdollisuuksia viemäröinnintoteuttamiseen nykyisillekin kiinteistöille.7.6.2 Sosiaaliset vaikutuksetKaavassa osoitettujen uusien asuin- ja tuotantoalueiden toteutuminen ja kylärakenteen tiivistyminenedesauttavat Tiukan kylän säilymistä vireänä asuinympäristönä.Kaavassa on osoitettu alueita yleiseen virkistykseen ja julkisille palveluille, mikä edesauttaamonipuolisten harrastus- ja toimintaympäristöjen muodostamista.7.7 VALTAKUNNALLISTEN ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN HUOMIOIMI-NENToimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu- Kaavaluonnos tukee aluerakenteen tasapainoista kehittymistä osoittamalla Tiukan kyläasutuksenja elinkeinotoiminnan täydentämiseen riittävät alueet suhteutettuna kokokaupungin asutus- ja palvelurakenteeseen.- Kristiinankaupungin kokonaisväestömäärän laskua ennustavien väestönkehitysarvioidenvuoksi alueelle osoitetaan vain maltillisesti uusia asuinrakentamisalueita. Tiukan alueelleasuinrakentamistarpeita arvioidaan kuitenkin muodostuvan Tiukkaan ja Kristiinankaupunginalueelle syntyvien työpaikkojen seurauksena.- Tiukkaa kehitetään sen vahvuuksista käsin, eli maaseudun kylämäisenä asuinympäristönä,jossa sijaitsee myös vähäisissä määrin pientä yritys- ja teollisuustoimintaa, josta eiaiheudu ympäristöhäiriöitä tai merkittävää liikennettä. Kaava tukee kyläasutuksen täydentämistäja eheytymistä mahdollistamalla työpaikkojen ja asuinalueiden lisääntymisenkyläkeskustan läheisyydessä. Työpaikkojen sijoitus keskustan lähelle vähentäämyös henkilöautoliikenteen tarvetta.- Olemassa olevia rakenteita hyödynnetään osoittamalla uusi rakentaminen nykyisen kyläasutuksenja tiestön yhteyteen sekä hyödyntämällä tieverkoston kehittämisessä nykyistätieverkkoa, entistä rautatielinjausta ja alikulkusiltaa.- Uusi rakentaminen on sovitettu alueen ominaispiirteisiin ja maatalouden toimintamahdollisuuksiin.- Kaavassa on otettu huomioon Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon mukainenalin rakentamiskorkeus tulvien kannalta. Uusia asuinrakentamisalueita ei ole sijoitettutulva-alueille eikä valtatien varren melualueelle.- Kaava lisää tonttitarjontaa asunto- ja työpaikkarakentamiseen.- Kaava edistää olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä osoittamalla säilytettäväksitarkoitettuja rakennuskulttuurikohteita.Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat- Virkistys-, luonto- tai kulttuurihistorialliselta arvoltaan merkittävät kohteet ja alueet sekäseudullinen ulkoilureittivaraus on osoitettu kaavaluonnoksessa ja huomioitu rakentamisenohjaamisessa.

TIUKAN OSAYLEISKAAVA 57KRISTIINANKAUPUNKI 3.4.2012- Joen ja jokivarren virkistyskäyttömahdollisuudet säilyvät, koska kaavaluonnoksessa eiesitetä uutta rantarakentamista.- Kaavaluonnoksessa ei ole osoitettu alueen vieressä sijaitsevan NATURA-alueen läheisyyteensellaista maankäyttöä, jolla vaarannetaan alueen luonnonarvot.Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto- Kaavaluonnos mahdollistaa valtatien liittymäjärjestelyiden kehittämisen Tiukan kohdalla.- Kaavaluonnoksessa varaudutaan kevyen liikenteen alikulun rakentamiseen valtatien alija kehitetään kevyen liikenteen yhteyksiä Tiukan kyläkeskustassa ja kaupunkikeskustansuuntaan.- Valtakunnan kantaverkkoon kuuluvien sähkölinjojen johtokäytävät ja niihin suunnitellutlevennykset uusia sähköjohtoja varten on osoitettu kaavaluonnoksessa.- Energiahuollon tulevaisuuden tarpeisiin on kaavaluonnoksessa osoitettu maakuntakaavanmukainen maakaasujohdon yhteystarve.- Asutuksen lisääminen alueella laskee vesi- ja viemäriverkoston rakentamisesta aiheutuviakiinteistökohtaisia kustannuksia. Näin ollen kynnys verkostojen ulottamiseen nykyisillekyläalueille madaltuu.